__NUXT_JSONP__("/artikkelit/etela-pohjanmaa-ilmastollisesti-erilaisia-alueita", (function(a,b,c,d,e,f,g,h,i,j,k,l,m,n,o,p,q,r,s,t,u,v,w,x,y,z,A,B,C,D,E,F,G,H,I,J,K,L,M,N,O,P,Q,R,S,T,U,V,W,X,Y,Z,_,$,aa,ab,ac,ad,ae,af,ag,ah,ai,aj,ak,al,am,an,ao,ap,aq,ar,as,at,au,av,aw,ax,ay,az,aA,aB,aC,aD,aE,aF,aG,aH,aI,aJ,aK,aL,aM,aN,aO,aP,aQ,aR,aS,aT,aU,aV,aW,aX,aY,aZ,a_,a$,ba,bb,bc,bd,be,bf,bg,bh,bi,bj,bk,bl,bm,bn,bo,bp,bq,br,bs,bt,bu,bv,bw,bx,by,bz,bA,bB,bC,bD,bE,bF,bG,bH,bI,bJ,bK,bL,bM,bN,bO,bP,bQ,bR,bS,bT,bU,bV,bW,bX,bY,bZ,b_,b$,ca,cb,cc,cd,ce,cf,cg,ch,ci,cj,ck,cl,cm,cn,co,cp,cq,cr,cs,ct,cu,cv,cw,cx,cy,cz,cA,cB,cC,cD,cE,cF,cG,cH,cI,cJ,cK,cL,cM,cN,cO,cP,cQ,cR,cS,cT,cU,cV,cW,cX,cY,cZ,c_,c$,da,db,dc,dd,de,df,dg,dh,di,dj,dk,dl,dm,dn,do0,dp,dq,dr,ds,dt,du,dv,dw,dx,dy,dz,dA,dB,dC,dD,dE,dF,dG,dH,dI,dJ,dK,dL,dM,dN,dO,dP,dQ,dR,dS,dT,dU,dV,dW,dX,dY,dZ,d_,d$,ea,eb,ec,ed,ee,ef,eg,eh,ei,ej,ek,el,em,en,eo,ep,eq,er,es,et,eu,ev,ew,ex,ey,ez,eA,eB,eC,eD,eE,eF,eG,eH,eI,eJ,eK,eL,eM,eN,eO,eP,eQ,eR,eS,eT,eU,eV,eW,eX,eY,eZ,e_,e$,fa,fb,fc,fd,fe,ff,fg,fh,fi,fj,fk,fl,fm,fn,fo,fp,fq,fr,fs,ft,fu,fv,fw,fx,fy,fz,fA,fB,fC,fD,fE,fF,fG,fH,fI,fJ,fK,fL,fM,fN,fO,fP,fQ,fR,fS,fT,fU,fV,fW,fX,fY,fZ,f_,f$,ga,gb,gc,gd,ge,gf,gg,gh,gi,gj,gk,gl,gm,gn,go,gp,gq,gr,gs,gt,gu,gv,gw,gx,gy,gz,gA,gB,gC,gD,gE,gF,gG,gH,gI,gJ,gK,gL,gM,gN,gO,gP,gQ,gR,gS,gT,gU,gV,gW,gX,gY,gZ,g_,g$,ha,hb,hc,hd,he,hf,hg,hh,hi,hj,hk,hl,hm,hn,ho,hp,hq,hr,hs,ht,hu,hv,hw,hx,hy,hz,hA,hB,hC,hD,hE,hF,hG,hH,hI,hJ,hK,hL,hM,hN,hO,hP,hQ,hR,hS,hT,hU,hV,hW,hX,hY,hZ,h_,h$,ia,ib,ic,id,ie,if0,ig,ih,ii,ij,ik,il,im,in0,io,ip,iq,ir,is,it,iu,iv,iw,ix,iy,iz,iA,iB,iC,iD,iE,iF,iG,iH,iI,iJ,iK,iL,iM,iN,iO,iP,iQ,iR,iS,iT,iU,iV,iW,iX,iY,iZ,i_,i$,ja,jb,jc,jd,je,jf,jg,jh,ji,jj,jk,jl,jm,jn,jo,jp,jq,jr,js,jt,ju,jv,jw,jx,jy,jz,jA,jB,jC,jD,jE,jF,jG,jH,jI,jJ,jK,jL,jM,jN,jO,jP,jQ,jR,jS,jT,jU,jV,jW,jX,jY,jZ,j_,j$,ka,kb,kc,kd,ke,kf,kg,kh,ki,kj,kk,kl,km,kn,ko,kp,kq,kr,ks,kt,ku,kv,kw,kx,ky,kz,kA,kB,kC,kD,kE,kF,kG,kH,kI,kJ,kK,kL,kM,kN,kO,kP,kQ,kR,kS,kT,kU,kV,kW,kX,kY,kZ,k_,k$,la,lb,lc,ld,le,lf,lg,lh,li,lj,lk,ll,lm,ln,lo,lp,lq,lr,ls,lt,lu,lv,lw,lx,ly,lz,lA,lB,lC,lD,lE,lF,lG,lH,lI,lJ,lK,lL,lM,lN,lO,lP,lQ,lR,lS,lT,lU,lV,lW,lX,lY,lZ,l_,l$,ma,mb,mc,md,me,mf,mg,mh,mi,mj,mk,ml,mm,mn,mo,mp,mq,mr,ms,mt,mu,mv,mw,mx,my,mz,mA,mB,mC,mD,mE,mF,mG,mH,mI,mJ,mK,mL,mM,mN,mO,mP,mQ,mR,mS,mT,mU,mV,mW,mX,mY,mZ,m_,m$,na,nb,nc,nd,ne,nf,ng,nh,ni,nj,nk,nl,nm,nn,no,np,nq,nr,ns,nt,nu,nv,nw,nx,ny,nz,nA,nB,nC,nD,nE,nF,nG,nH,nI,nJ,nK,nL,nM,nN,nO,nP,nQ,nR,nS,nT,nU,nV,nW,nX,nY,nZ,n_,n$,oa,ob,oc,od,oe,of,og,oh,oi,oj,ok,ol,om,on,oo,op,oq,or,os,ot,ou,ov,ow,ox,oy,oz,oA,oB,oC,oD,oE,oF,oG,oH,oI,oJ,oK,oL,oM,oN,oO,oP,oQ,oR,oS,oT,oU,oV,oW,oX,oY,oZ,o_,o$,pa,pb,pc,pd,pe,pf,pg,ph,pi,pj,pk,pl,pm,pn,po,pp,pq,pr,ps,pt,pu,pv,pw,px,py,pz,pA,pB,pC,pD,pE,pF,pG,pH,pI,pJ,pK,pL,pM,pN,pO,pP,pQ,pR,pS,pT,pU,pV,pW,pX,pY,pZ,p_,p$,qa,qb,qc,qd,qe,qf,qg,qh,qi,qj,qk,ql,qm,qn,qo,qp,qq,qr,qs,qt,qu,qv,qw,qx,qy,qz,qA,qB,qC,qD,qE,qF,qG,qH,qI,qJ,qK,qL,qM,qN,qO,qP,qQ,qR,qS,qT,qU,qV,qW,qX,qY,qZ,q_,q$,ra,rb,rc,rd,re,rf,rg,rh,ri,rj,rk,rl,rm,rn,ro,rp,rq,rr,rs,rt,ru,rv,rw,rx,ry,rz,rA,rB,rC,rD,rE,rF,rG,rH,rI,rJ,rK,rL,rM,rN,rO,rP,rQ,rR,rS,rT,rU,rV,rW,rX,rY,rZ,r_,r$,sa,sb,sc,sd,se,sf,sg,sh,si,sj,sk,sl,sm,sn,so,sp,sq,sr,ss,st,su,sv,sw,sx,sy,sz,sA,sB,sC,sD,sE,sF,sG,sH,sI,sJ,sK,sL,sM,sN,sO,sP,sQ,sR,sS,sT,sU,sV,sW,sX,sY,sZ,s_,s$,ta,tb,tc,td,te,tf,tg,th,ti,tj,tk,tl,tm,tn,to,tp,tq,tr,ts,tt,tu,tv,tw,tx,ty,tz,tA,tB,tC,tD,tE,tF,tG,tH,tI,tJ,tK,tL,tM,tN,tO,tP,tQ,tR,tS,tT,tU,tV,tW,tX,tY,tZ,t_,t$,ua,ub,uc,ud,ue,uf,ug,uh,ui,uj,uk,ul,um,un,uo,up,uq,ur,us,ut,uu,uv,uw,ux,uy,uz,uA,uB,uC,uD,uE,uF,uG,uH,uI,uJ,uK,uL,uM,uN,uO,uP,uQ,uR,uS,uT,uU,uV,uW,uX,uY,uZ,u_,u$,va,vb,vc,vd,ve,vf,vg,vh,vi,vj,vk,vl,vm,vn,vo,vp,vq,vr,vs,vt,vu,vv,vw,vx,vy,vz,vA,vB,vC,vD,vE,vF,vG,vH,vI,vJ,vK,vL,vM,vN,vO,vP,vQ,vR,vS,vT,vU,vV,vW,vX,vY,vZ,v_,v$,wa,wb,wc,wd,we,wf,wg,wh,wi,wj,wk,wl,wm,wn,wo,wp,wq,wr,ws,wt,wu,wv,ww,wx,wy,wz,wA,wB,wC,wD,wE,wF,wG,wH,wI,wJ,wK,wL,wM,wN,wO,wP,wQ,wR,wS,wT,wU,wV,wW,wX,wY,wZ,w_,w$,xa,xb,xc,xd,xe,xf,xg,xh,xi,xj,xk,xl,xm,xn,xo,xp,xq,xr,xs,xt,xu,xv,xw,xx,xy,xz,xA,xB,xC,xD,xE,xF,xG,xH,xI,xJ,xK,xL,xM,xN,xO,xP,xQ,xR,xS,xT,xU,xV,xW,xX,xY,xZ,x_,x$,ya,yb,yc,yd,ye,yf,yg,yh,yi,yj,yk,yl,ym,yn,yo,yp,yq,yr,ys,yt,yu,yv,yw,yx,yy,yz,yA,yB,yC,yD,yE,yF,yG,yH,yI,yJ,yK,yL,yM,yN,yO,yP,yQ,yR,yS,yT,yU,yV,yW,yX,yY,yZ,y_,y$,za,zb,zc,zd,ze,zf,zg,zh,zi,zj,zk,zl,zm,zn,zo,zp,zq,zr,zs,zt,zu,zv,zw,zx,zy,zz,zA,zB,zC,zD,zE,zF,zG,zH,zI,zJ,zK,zL,zM,zN,zO,zP,zQ,zR,zS,zT,zU,zV,zW,zX,zY,zZ,z_,z$,Aa,Ab,Ac,Ad,Ae,Af,Ag,Ah,Ai,Aj,Ak,Al,Am,An,Ao,Ap,Aq,Ar,As,At,Au,Av,Aw,Ax,Ay,Az,AA,AB,AC,AD,AE,AF,AG,AH,AI,AJ,AK,AL,AM,AN,AO,AP,AQ,AR,AS,AT,AU,AV,AW,AX,AY,AZ,A_,A$,Ba,Bb,Bc,Bd,Be,Bf,Bg,Bh,Bi,Bj,Bk,Bl,Bm,Bn,Bo,Bp,Bq,Br,Bs,Bt,Bu,Bv,Bw,Bx,By,Bz,BA,BB,BC,BD,BE,BF,BG,BH,BI,BJ,BK,BL,BM,BN,BO,BP,BQ,BR,BS,BT,BU,BV,BW,BX,BY,BZ,B_,B$,Ca,Cb,Cc,Cd,Ce,Cf,Cg,Ch,Ci,Cj,Ck,Cl,Cm,Cn,Co,Cp,Cq,Cr,Cs,Ct,Cu,Cv,Cw,Cx,Cy,Cz,CA,CB,CC,CD,CE,CF,CG,CH,CI,CJ,CK,CL,CM,CN,CO,CP,CQ,CR,CS,CT,CU,CV){E.metadata={tags:[],concepts:[]};E.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AhJiUR5aLoNgxzQ12BAgf",type:d,createdAt:"2020-10-29T08:11:51.081Z",updatedAt:"2021-06-03T09:37:47.111Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};E.fields={title:"Ilmatieteen laitos",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002F",logo:io};J.metadata={tags:[],concepts:[]};J.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oy7zjAkVPOJx6MIRAsj4C",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:06.829Z",updatedAt:"2021-05-14T10:01:08.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};J.fields={title:f$};L.metadata={tags:[],concepts:[]};L.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2IQel69GGFDxGskPiihmvM",type:d,createdAt:"2020-10-29T13:04:53.931Z",updatedAt:"2021-06-15T14:25:51.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};L.fields={title:"Suomen ympäristökeskus",link:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002F",logo:jm};W.metadata={tags:[],concepts:[]};W.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nJQVRlY08Vgj5dZz7d9mr",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:56.964Z",updatedAt:"2021-05-14T09:59:03.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};W.fields={title:"Tuleva ilmasto"};ab.metadata={tags:[],concepts:[]};ab.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1P5ddLZItXAcM0yAqsyno7",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:29.535Z",updatedAt:"2021-06-02T12:49:55.865Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};ab.fields={title:ib};ad.metadata={tags:[],concepts:[]};ad.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZWwcwqXhgNpp3C3QRruSZ",type:d,createdAt:"2021-05-14T10:59:44.830Z",updatedAt:"2021-09-30T12:38:20.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:he}},locale:f};ad.fields={title:qe};ag.metadata={tags:[],concepts:[]};ag.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7jMYRTYckqOzRaDGBQetXm",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:47.166Z",updatedAt:"2021-05-14T09:58:52.773Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};ag.fields={title:"Nykyinen ilmasto"};ak.metadata={tags:[],concepts:[]};ak.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7xyQRZkzzUgeYMKcpZNqvs",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:56.944Z",updatedAt:"2021-05-14T10:01:32.305Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};ak.fields={title:eZ};an.metadata={tags:[],concepts:[]};an.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5wPBnfgdcdBS5RXNwv2YpY",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:27.404Z",updatedAt:"2021-05-14T09:59:56.782Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};an.fields={title:"Politiikka"};ao.metadata={tags:[],concepts:[]};ao.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JIvnSRpyxkAaHLPMU3WWQ",type:d,createdAt:l$,updatedAt:l$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};ao.fields={title:"Toimenpiteet",slug:"toimenpiteet"};ap.metadata={tags:[],concepts:[]};ap.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aDfoTT4mE9Kzv1Sc5PR34",type:d,createdAt:"2023-06-12T10:00:56.730Z",updatedAt:"2023-07-10T11:28:11.167Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:282,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ap.fields={publishedLanguages:[f],title:"Politiikkatoimet liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja niiden eteneminen",materialType:"Climate policy monitoring",slug:"politiikkatoimet-liikenteen-paastojen-vahentamiseksi-ja-niiden-eteneminen",parent:ft,teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan seuranta -työkalun ensimmäinen julkaistu toimiala on liikenne.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},teaserImage:pP,teaserImageAlt:"Valkoinen henkilöauton silhuetti, oranssi tausta. Piirros.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tässä Ilmastopolitiikan seuranta -työkalun liikenneosiossa kuvataan, miten toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi etenevät Suomessa. Osa toimista etenee tavoitellun mukaisesti, mutta osa tavoiteltua hitaammin. Lisäksi osiossa tarkastellaan Suomessa ehdotettuja tai kokeiltuja päästövähennystoimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen päästöt ovat laskeneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen päästöt kattavat noin viidesosan eli 20 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöistä 95 prosenttia aiheutuu tieliikenteestä ja näistä hieman yli puolet henkilöautoista. ",nodeType:a},{data:{target:pQ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVuodesta 2008 lähtien Suomen liikenteen päästöt ovat pääsääntöisesti laskeneet. Se johtuu pääasiassa biopolttoaineiden käytön lisääntymisestä ja autojen parantuneesta energiatehokkuudesta. Lisäksi taloudellinen taantuma on vähentänyt liikennemääriä. ",nodeType:a},{data:{target:pQ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nEuroopan unionin (EU) tasolla liikenteen päästöt ovat puolestaan viime vuosina kasvaneet ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2BjrZhhBJSQDkx6XhJkdKz",type:d,createdAt:pS,updatedAt:pS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"EEA22a",body:"European Environment Agency 2022. Greenhouse gas emissions from transport in Europe. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fims\u002Fgreenhouse-gas-emissions-from-transport"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", mikä lisää paineita uusien liikennepoliittisten ohjauskeinojen käyttöönottoon myös EU:n laajuisesti. EU:n toimet vaikuttavat merkittävästi Suomen liikenteen päästökehitykseen esimerkiksi autonvalmistajille asetettujen päästörajojen kautta, jotka vaikuttavat markkinoilla oleviin autoihin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja saavuttamaan nollapäästöisen liikenteen vuoteen 2045 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tähän tavoitteeseen verrattuna liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yZQKzPgPEq2dxXomsh1Qn",type:d,createdAt:"2023-05-15T08:25:31.657Z",updatedAt:"2023-06-12T11:27:07.769Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Vuonna 2005 kotimaan liikenteen päästöt olivat n. 12,5 miljoonaa tonnia (milj. t), eli v. 2030 päästöt saisivat olla enää noin 6,25 milj. t. Vuonna 2021 päästöt olivat yhteensä n. 10 milj. t, joten lisäpäästövähennysten tarve on vielä n. 3,75 milj. t. ",asset:pT,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:fu,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:"Liikenteen COâ‚‚-päästöjen kehitys vuonna 2021 valmistuneen perusennusteen mukaan sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2045. Vuoden 2020 jälkeen on kuitenkin otettu käyttöön myös uusia toimia, joiden avulla vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen on jo lähempänä. Uusi perusennuste valmistuu vuoden 2023 aikana. \r\n\r\n",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen päästöjä vähennetään useilla politiikkatoimilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään useilla politiikkatoimilla. Toimet esimerkiksi ohjaavat polttoaineen jakelijoita myymään entistä enemmän uusiutuvia polttoaineita. \r\n \r\nKeskeinen rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä on liikenteen sähköistämisellä. Jotta liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet saavutettaisiin, tulee sähköistämisen lisäksi tehostaa liikennejärjestelmää ja vähentää henkilöautoliikenteen osuutta, niin että yhä useampi matka toteutuu joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päätettyjen politiikkatoimien eteneminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tässä listauksessa kuvataan, miten päätetyt toimenpiteet liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi etenevät Suomessa. Toimet ovat Suomessa käytössä olevia virallisesti raportoitavia politiikkatoimia ",nodeType:a},{data:{target:pV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", joilla liikenteen päästöjä pyritään vähentämään. Arviot toimien etenemisestä perustuvat Suomen raportointiin EU:lle ",nodeType:a},{data:{target:pV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja YK:n ilmastosopimukselle ",nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", Ilmastovuosikertomukseen ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" sekä asiantuntija-arvioihin. Täydentävät tietolähteet on mainittu toimepidekohtaisissa artikkeleissa. Politiikkatoimien edistymistä kuvataan symbolilla sen mukaan, kuinka hyvin politiikkatoimen toteuttaminen on edennyt sen tavoitteisiin nähden. Kustakin toimenpiteestä ja sen tilannearviosta voi lukea tarkemmin lue lisää -linkeistä.\r\n\r\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dvqjnuJitRBVpYEWbxtGL",type:d,createdAt:"2023-05-25T11:43:47.088Z",updatedAt:"2023-06-12T13:56:43.825Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dt,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Politiikkatoimilista: Liikennetoimenpiteet päästöjen vähentämiseksi",visibleTitle:"Lista politiikkatoimista",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XKRJI3zJ3kfBbH34Mwwup",type:d,createdAt:"2023-05-25T06:47:23.502Z",updatedAt:"2023-05-31T12:43:52.398Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:p_,politicalActions:p$,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qa,nodeType:a},{data:{target:qb},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:qd,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kMi0f95sZvwir2VhfUEOj",type:d,createdAt:"2023-06-12T11:32:27.804Z",updatedAt:"2023-06-13T11:16:38.590Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ka,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:p$,materialType:D,slug:"biopolttoaineiden-jakeluvelvoite-polttoaineiden-myyjille",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biopolttoaineiden jakeluvelvoite vähentää ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä ajettua kilometriä kohti. Se myös lisää biokaasun arvoa polttoainemarkkinoilla ja voi kiihdyttää kotimaisia investointeja biokaasun tuotantoon ja käyttöön raskaassa kalustossa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qa,nodeType:a},{data:{target:qb},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesällä 2021 jakeluvelvoitelakia laajennettiin koskemaan myös biokaasua ja muuta kuin biologista alkuperää olevia nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita (niin sanotut sähköpolttoaineet, RFNBO-polttoaineet). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4OXPhj1FJGD1F0s8j5DUHF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Reaktiona polttoaineiden nopeaan hinnannousuun jakeluvelvoitetta laskettiin väliaikaisesti vuoden 2022 kesällä loppuvuoden ajaksi 12 prosenttiin, ja vuoden 2023 jakeluvelvoitteeksi asetettiin 13,5 prosenttia. Vuonna 2024 osuus nousee voimassa olevan lain mukaan 28 prosenttiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7zE4sIfdB1rvFIty1fJcO4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biopolttoaineiden hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin fossiilisten liikennepolttoaineiden, joten biopolttoaineiden sekoitevelvoite vähentää ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä ajettua kilometriä kohti.  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"1j0WE8J4lNnjOPzWiWmccO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:qf}},fw],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WyBTGhEYCgrkAyE0IU8xg",type:d,createdAt:"2023-05-25T07:39:56.694Z",updatedAt:"2023-05-31T12:48:37.879Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:79,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:qi,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qj,nodeType:a},{data:{target:qk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:qd,politicalStatusIcon:aU,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CI9gaG5DGTxmRplsM7xoZ",type:d,createdAt:"2023-06-12T11:34:25.696Z",updatedAt:"2023-06-13T11:17:14.031Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:qm,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qi,materialType:D,slug:"eu-asetus-hiilidioksidin-raja-arvoista-uusille-henkiloautoille-ja-uusille-kevyille-hyotyajoneuvoille",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiukemmat hiilidioksidin raja-arvot vähentävät ajoneuvojen päästöjä kilometriä kohti sekä vauhdittavat siirtymää sähköisiin ajoneuvoihin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qj,nodeType:a},{data:{target:qk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiukentuvat päästörajat pienentävät autokannan COâ‚‚-päästöjä ajettua kilometriä kohti. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:hf,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"3O5gGasfpSbk1UNA62vMgs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6klt2pd2AR3083ElnmFXQc",type:d,createdAt:qo,updatedAt:qo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:"EU-asetus hiilidioksidin raja-arvoista uusille raskaille hyötyajoneuvoille ",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qp,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee ja on tuottanut päästövähennyksiä linja-autoilla. ",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QE1NSp7GsVkqdQgrPQ48D",type:d,createdAt:"2023-06-12T11:34:39.966Z",updatedAt:"2023-06-13T11:17:33.330Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"EU-asetus hiilidioksidin raja-arvoista uusille raskaille hyötyajoneuvoille",materialType:D,slug:"eu-asetus-hiilidioksidin-raja-arvoista-uusille-raskaille-hyotyajoneuvoille",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiukemmat hiilidioksidin raja-arvot kuorma-autoille vähentävät ajoneuvojen päästöjä kilometriä kohti sekä vauhdittavat siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKomissio antoi helmikuussa 2023 ehdotuksen myös raskaan kaluston voimassa olevan raja-arvoasetuksen päivittämisestä. Komission ehdotuksen mukaan asetuksen soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan mm. linja-autot ja raja-arvoja kiristettäisiin niin, että EU:n tasolla vuodesta 2030 lähtien uusien raskaiden ajoneuvojen päästöt vähenisivät 45 prosenttia, vuodesta 2035 lähtien 65 prosenttia ja vuodesta 2040 lähtien 90 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Kaupunkibusseille asetettaisiin nollapäästöraja vuonna 2030. Toteutuessaan ehdotus ohjaisi kehitystä vahvasti kohti sähköä ja vetyä myös raskaan kaluston puolella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7mjFwlfMDjGxETVF4o5p8d",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rTiukentuvat päästörajat pienentävät raskaan ajoneuvokannan hiilidioksidipäästöjä ajettua kilometriä kohti. \r\n\r\nToimenpide on raportoitu YK:lle ",nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"635BTTExWtKOOqogPfxjMG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rxu4gJs7hFAMcCWAPphbw",type:d,createdAt:qq,updatedAt:qq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hg,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:qr,politicalActions:"Autoveron ja ajoneuvoveron porrastaminen COâ‚‚-päästöjen mukaan",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rEnsirekisteröinnin yhteydessä maksettava vero 0–48,9 % (0 % koskee täyssähkö- ja vetyautoja) sekä ajoneuvoveron vuosittain maksettava perusosa 0,15–1,80 EUR\u002Fpvä riippuen CO2-päästöistä. Käyttövoimavero (koskee diesel-, kaasu- ja sähköautoja) maksetaan auton painon ja käyttövoiman mukaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee ja on tuottanut päästövähennyksiä, mutta tavoiteltua hitaammin.",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KNHAIfN6Ge4ZchVa6z2Xq",type:d,createdAt:"2023-06-12T11:35:02.029Z",updatedAt:"2023-06-13T11:17:57.269Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eA,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Autoveron ja ajoneuvoveron porrastaminen hiilidioksidipäästöjen mukaan",materialType:D,slug:"autoveron-ja-ajoneuvoveron-porrastaminen-hiilidioksidipaastojen-mukaan",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähäpäästöisten ajoneuvojen suosiminen verotuksessa kannustaa kuluttajia valitsemaan vähäpäästöisempiä henkilöautoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensirekisteröinnin yhteydessä maksettava vero 0–48,9 % (0 % koskee täyssähkö- ja vetyautoja) sekä ajoneuvoveron vuosittain maksettava perusosa 0,15–1,80 EUR\u002Fpvä riippuen CO2-päästöistä, käyttövoimavero (koskee diesel-, kaasu- ja sähköautoja) maksetaan auton painon ja käyttövoiman mukaan. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veron hintavaikutus kannustaa pääsääntöisesti vähäpäästöisemmän auton hankintaan. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa [SIL22], YK:lle [FIN22] ja EU:lle [EEA22] vuonna 2022. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"18Z81HAKJH5ny31P9NqgEb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2wYX9i9trRirRpvEpQI6Bd",type:d,createdAt:qs,updatedAt:qs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ei,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:"Sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankinta- ja konversiotuki",politicalActions:qt,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee ja on tuottanut päästövähennyksiä, mutta ne jäävät melko vähäisiksi. ",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29FLzqPStWaU8AOaOa77f",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:01:51.167Z",updatedAt:"2023-06-13T11:18:36.148Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fa,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qt,materialType:D,slug:"sahkoauton-hankintatuki-ja-tuki-auton-muuttamiselle-kaasu-tai-etanolikayttoiseksi",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sähköauton hankintatuki ja olemassa olevan auton muuntotuki kaasu- tai etanolikäyttöiseksi edistävät vähähiilisten käyttövoimien yleistymistä henkilöautokannassa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sähköautojen hankintatukeen ja kaasu- tai etanoliautojen muuntotukeen varattiin 6 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2018–2021\r. Vuodelle 2022 varattu määräraha on suurempi, yhteensä 26,5 miljoonaa euroa, joka jaetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille. Henkilöautojen tuet loppuivat vuoden 2022 lopussa. \rTuki toimii taloudellisena kannustimena ajoneuvon käyttövoiman vaihtamiseen.  \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:hf,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6Qj1WFCdFy3iLFVIQ62S2k",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1T7gBPJesMsBZJxrtHKjcg",type:d,createdAt:qv,updatedAt:qv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ip,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:hh,politicalActions:hh,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edistämisohjelman tavoitteena on kävellen ja pyörällä tehtävien matkojen määrän kasvu 30 %:lla vuodesta 2018 vuoteen 2030. Vähintään puolet kasvusta tulisi olla siirtymää henkilöautoilusta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, mutta kävelyn ja pyöräilyn osuus liikenteestä ei ole kasvanut. ",politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ei0wsweSJfwx1G4HTZIVM",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:02:20.056Z",updatedAt:"2023-06-13T11:19:24.559Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:hh,materialType:D,slug:"kavelyn-ja-pyorailyn-edistamisohjelma",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalla pyritään parantamaan kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta sekä lisäämään niiden osuutta liikenteestä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edistämisohjelman tavoitteena on kävellen ja pyörällä tehtävien matkojen määrän kasvu 30 %:lla vuodesta 2018 vuoteen 2030 mennessä. Vähintään puolet kasvusta tulisi olla siirtymää henkilöautoilusta. Ohjelmassa on 10 toimenpidekokonaisuutta liittyen mm. kävely- ja pyöräilyinfran parantamiseen. \r\n\r\nKävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa myönnetään kunnille valtionavustuksia kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamisella pyritään näiden kulkumuotojen osuuden kasvuun. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4PmZGoEAVbEVXVzPpoC3ng",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:eF}}],articleLength:[Q],publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"jpx7aIkfcQQMo8uxX8lKr",type:d,createdAt:qw,updatedAt:qw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:hi,politicalActions:qx,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joukkoliikenteelle myönnetyt valtionavustukset vaikuttavat joukkoliikenteen palvelutasoon Liikkumisen ohjaukseen osoitetulla rahoituksella puolestaan pyritään vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, mutta joukkoliikenteen osuus liikenteestä ei ole kasvanut.  ",politicalStatusIcon:qy,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rzAyL5kbcPTLaGC8nzPVt",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:02:55.179Z",updatedAt:"2023-06-13T11:20:02.949Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qx,materialType:D,slug:"joukkoliikenteen-ja-liikkumisen-ohjauksen-rahoittaminen",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joukkoliikenteen rahoittaminen vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen suhteessa henkilöautoon. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joukkoliikenteelle myönnetyt valtionavustukset vaikuttavat suoraan joukkoliikenteen palvelutasoon ja siten sen houkuttelevuuteen. Kuntien ja muiden organisaatioiden liikkumisen ohjaukseen osoitetulla rahoituksella puolestaan pyritään vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin tiedollisella ohjauksella, markkinoinnilla ja kokeiluilla.   ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpiteiden tavoitteina on lisätä joukkoliikenteen osuutta ja vähentää henkilöautolla tehtävien matkojen osuutta liikenteestä.  \r\n\r\nToimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fv,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rTilannearvio\r\n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4c7VcnxA9gvmKFCbVexI7Q",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JMIwPQS0xAOGPsmigTQMM",type:d,createdAt:qz,updatedAt:qz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eD,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:hi,politicalActions:qA,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan joukkoliikenteen ilmastotoimenpiteitä tuetaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuella pyritään vähentämään joukkoliikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. \r\n\r\n. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, mutta saavutettavia päästövähennyksiä ei ole arvioitu.  ",politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6M1c5Xud47XaFsBSwgVp6U",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:03:24.214Z",updatedAt:"2023-06-13T12:05:54.625Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qA,materialType:D,slug:"joukkoliikenteen-ilmastotoimenpiteiden-tuki",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joukkoliikenteen ilmastotoimenpiteitä tukemalla vauhditetaan joukkoliikenteen siirtymää vähäpäästöiseen kalustoon.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan joukkoliikenteen ilmastotoimenpiteitä tuetaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuella pyritään vähentämään joukkoliikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä mm. siirtymällä puhtaampaan kalustoon ja käyttövoimiin sekä lisäämään matkustajamääriä mm. parantamalla palvelutasoa ja markkinoinnin keinoin.   ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"vuonna 2022. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6tVHW3bAhir5nUOEVNGjcw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eG,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rWPjvVmazXzMgTJ8xBz8o",type:d,createdAt:qB,updatedAt:qB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eD,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:"MAL-sopimukset",politicalActions:qC,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rAL-sopimukset vuosille 2020–2031 solmittiin suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välillä syksyllä 2020. Niiden tehtävänä on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:qD,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7hChGsjR7DeFEmXAbZ6dru",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:03:50.518Z",updatedAt:"2023-06-13T12:06:29.359Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qC,materialType:D,slug:"mal-sopimukset-maankayton-asumisen-ja-liikenteen-sopimus-ja-joukkoliikenteen-kehittaminen",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla vaikutetaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen, niin että se tukee kestävää liikkumista. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MAL-sopimukset vuosille 2020-2031 solmittiin suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välillä syksyllä 2020.\r\n\r\nMAL-sopimusten (Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) tavoitteena on mm. tiivistää yhdyskuntarakennetta, edistää kestävää liikennettä ja parantaa asuntotuotantoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"3dgir867wNyliPy3eI6B6l",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},bg],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5a6IknzEiZIDzZRoTLqRfS",type:d,createdAt:qF,updatedAt:qF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:hi,politicalActions:qG,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa varattiin yhteensä 14 miljoonan euron määräraha joukkoliikenteen palvelujen digitalisaatioon. Määrärahalla pyritään parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa.  \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:qD,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7IaDjabZXMOx5vrJl4DDvq",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:04:32.407Z",updatedAt:"2023-06-13T12:07:04.542Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qG,materialType:D,slug:"joukkoliikenteen-palvelujen-digitalisaatio",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joukkoliikenteen palvelujen digitalisaatiolla voidaan parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätä sen houkuttelevuutta, jolloin sen kilpailukyky suhteessa henkilöautolla liikkumiseen paranee. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa varattiin yhteensä 14 miljoonan euron määräraha joukkoliikenteen palvelujen digitalisaatioon. Sillä pyritään parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisäämään joukkoliikenteen matkustajamääriä ja kulkutapaosuutta.  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eH,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"40xKUnJuEaYZaLTUkT7laU",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2qegTGqhY1gC2JmxwVo9KJ",type:d,createdAt:qH,updatedAt:qH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dG,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:qI,politicalActions:"Liikennepalvelulaki",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennepalvelulailla edistetään siirtymää liikennevälineiden omistuksesta liikennepalveluiden (MaaS) käyttöön mm. avoimilla tiedon rajapinnoilla, digitalisaatiolla ja uusilla liiketoimintamalleilla. \r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, mutta saavutettaviin päästövähennyksiin liittyy epävarmuuksia. ",politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5sc0jqT0swpD7C7sXlJdCZ",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:05:00.715Z",updatedAt:"2023-06-13T12:07:30.000Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cX,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Liikennepalvelulaki ",materialType:D,slug:"liikennepalvelulaki",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennepalvelulailla helpotetaan uusien liikennepalveluiden pääsyä markkinoille. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennepalvelulailla edistetään siirtymää liikennevälineiden omistuksesta liikennepalveluiden (MaaS) käyttöön mm. avoimilla tiedon rajapinnoilla, digitalisaatiolla ja uusilla liiketoimintamalleilla. \r\n\r\nLailla pyritään edistämään yritysten pääsyä markkinoille, lippu- ja maksujärjestelmien yhteensopivuutta sekä uuden teknologian, digitalisaation ja uusien palvelumallien käyttöönottoa.  \r\n\r\nTavoitteena on lisätä uusien, yhteiskäyttöisten liikennepalveluiden osuutta ja vähentää henkilöautoliikenteen osuutta liikenteestä ja siten parantaa liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. \r\n\r\nToimenpide on raportoitu YK:lle [FIN22] vuonna 2022.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"3bmqcWRyxIlBvcwNCQG6Fm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},{sys:{type:b,linkType:d,id:eF}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lcpsb3Ug1TdaV8XVXpcZ",type:d,createdAt:qJ,updatedAt:qJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eA,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:"Auton romutuspalkkio",politicalActions:qK,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qL,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, mutta saavutettavat päästövähennykset jäävät melko vähäisiksi. ",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1VIT7gXX7zOTFuF8BkuaeM",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:05:26.672Z",updatedAt:"2023-06-13T12:08:10.600Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qK,materialType:D,slug:"auton-romutuspalkkio",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton romuttamisesta maksettavalla palkkiolla kannustetaan kuluttajia luopumaan vanhoista autoista, jotka ovat keskimäärin suuripäästöisempiä kuin uudet autot. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:qL,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Romutuspalkkiolla pyritään nopeuttamaan autokannan uusiutumista sekä tukemaan siirtymää henkilöautosta sähköpyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:qM,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eH,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2Sz9OVhEhExujyVkzfLACY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},{sys:{type:b,linkType:d,id:eF}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5RWTaEWx3sOOcn6FvFtK8S",type:d,createdAt:qN,updatedAt:qN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:qO,politicalActions:qP,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jakeluinfratuki oli 3 M€\u002Fvuosi vuosina 2018–2019 ja tukea nostettiin 5,5 M euroon\u002Fvuosi vuosina 2020–2021. Tukea jatketaan vuosina 2022–2023, jolloin tukiin on varattuna yhteensä noin 35 M€.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, ja on luonut edellytyksiä siirtymiselle sähköautoihin.",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rBMHJ7cNkKCC4V3Pk6JnN",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:05:52.149Z",updatedAt:"2023-06-13T12:15:07.586Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qP,materialType:D,slug:"tuki-julkisen-jakeluinfrastruktuurin-rakentamiselle-liikennesahko-ja-kaasu",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riittävän kattava jakeluinfrastruktuuri on edellytys ajoneuvojen käyttövoimien muutokselle. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen jakeluinfrastruktuurin tuki nopeuttaa siirtymää sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöön ja siten vähähiiliseen liikenteeseen \r\n\r\nToimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eH,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"0E9dH1av7hNb76EQMynDP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NH07Bup5QrsutuDmOvn8d",type:d,createdAt:qQ,updatedAt:qQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:qO,politicalActions:qR,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuodesta 2018 alkaen taloyhtiöille avustusta sähköauton latauspisteiden toteuttamiseen sekä vuoden 2022 alusta myös työpaikoille. Avustuksiin on osoitettu yhteensä 32,5 M€ vuosille 2022–2023. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7fGZPu3Gt8PJAeTx21NTVB",type:d,createdAt:qS,updatedAt:qS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ARA23",body:"Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA 30.3.2023 (päivitetty). Sähköautojen latauspisteavustus työpaikoille. (Viitattu 9.5.2023) \n\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.ara.fi\u002Ffi-FI\u002FLainat_ja_avustukset\u002FTyopaikkojen_latauspisteavustus"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee ja on luonut edellytyksiä siirtymiselle sähköautoihin. ",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7q9yMbvFk3hEIZEzc6JP6U",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:06:33.647Z",updatedAt:"2023-06-13T12:15:34.556Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qR,materialType:D,slug:"tuki-yksityisen-latausinfran-rakentamiselle",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mahdollisuus ladata sähköautoa kotona ja työpaikalla on tärkeä edellytys henkilöautokannan sähköistymiselle. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuodesta 2018 alkaen taloyhtiöille avustusta sähköauton latauspisteiden toteuttamiseen. Toimella lisätään sähköautojen kotilatausmahdollisuuksia ja siten nopeutetaan henkilöautokannan sähköistymistä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dh,nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eH,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2J0mTDCigZqo7lLApq9Ntv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"wmpSr1uyxckU5HSt91ITb",type:d,createdAt:qT,updatedAt:qT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fb,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:"Julkiset hankinnat",politicalActions:qU,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomelle on asetettu seuraavat määrälliset velvoitteet: Uusista henkilö- ja pakettiautohankinnoista 38,5 % tulee olla puhtaita, raskaista ajoneuvoista 9 % vuosina 2021–2025 ja 15 % vuodesta 2026 ja linja-autoista 41 % vuosina 2021–2025 ja 59 % vuodesta 2026. CO2-päästöjen enimmäismäärä on määritetty eri ajoneuvotyypeille ja vuosille. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, ja sähköbussien osuus ensirekisteröinneissä on kasvanut nopeasti. ",politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lfoyhYTCoA2NWAxBLcJXF",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:47:35.374Z",updatedAt:"2023-06-13T12:16:26.417Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qU,materialType:D,slug:"puhtaat-julkiset-ajoneuvo-ja-liikennepalveluhankinnat-clean-vehicles-direktiivi",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisille ajoneuvohankinnoille asetettavilla päästövähennysvaatimuksilla voidaan pienentää hankintojen hiilijalanjälkeä. Mahdollisuudet puhtaampiin ajoneuvohankintoihin vaihtelevat kuitenkin eri puolilla Suomea. \r\n ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomelle on asetettu seuraavat määrälliset velvoitteet: Uusista henkilö- ja pakettiautohankinnoista 38,5 % tulee olla puhtaita, raskaista ajoneuvoista 9 % vuosina 2021–2025 ja 15 % vuodesta 2026 ja linja-autoista 41 % vuosina 2021–2025 ja 59 % vuodesta 2026. COâ‚‚-päästöjen enimmäismäärä on määritetty eri ajoneuvotyypeille ja vuosille. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpiteellä vaikutetaan ajoneuvojen COâ‚‚-päästöjä vähentävästi julkisten ajoneuvojen osalta. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"5hNqp0FxPweCX15iCzW4U1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6HBGwXd3DmhGOWZX4kb0MP"}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IIeaEwpN5Wsha7tvhIl7J",type:d,createdAt:qV,updatedAt:qV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:qr,politicalActions:qW,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontoisetujen kuten työsuhdeauton, työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verokohtelua muutettiin vuodesta 2021 alkaen. Täyssähköauton verotusarvoa alennettiin 170 euroa\u002Fkk vuosille 2021–2025, työsuhdematkalippu on veroton 3400 euroon ja polkupyöräetu 1200 euroon asti vuodessa. Lisäksi alle 100 g\u002Fkm päästävän työsuhdeauton verotusarvoa alennettiin 85 euroa\u002Fkk vuosille 2022–2025.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee ja on lisännyt pyörä- ja joukkoliikenne-edun käyttöä. ",politicalStatusIcon:dj,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7L8pHGLloTdI7XzmuuHO6M",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:48:48.665Z",updatedAt:"2023-06-13T12:16:53.961Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:du,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qW,materialType:D,slug:"luontoisetujen-verokohtelun-muutokset",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähäpäästöisten kulkumuotojen suosiminen luontoisetujen verokohtelussa kannustaa niiden käyttöön.  \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontoisetujen verokohtelua muutettiin vuodesta 2021 alkaen: täyssähköauton verotusarvoa alennetaan 170 euroa\u002Fkk vuosina 2021–2025, työsuhdematkalippu on veroton 3400 euroon ja polkupyöräetu 1200 euroon asti vuodessa. Lisäksi alle 100 g\u002Fkm päästävän työsuhdeauton verotusarvoa pienennettiin 85 euroa\u002Fkk vuosille 2022–2025. \r\n\r\nToimenpiteellä pyritään tukemaan siirtymää sähköautoihin, joukkoliikenteen käyttöön ja pyöräilyyn. \r\n\r\nToimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:qM,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:di,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:eH,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"2y4g3ZOkrDfv4QQrUOPgDy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},{sys:{type:b,linkType:d,id:eF}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3E1pfUHzJVKmRtNeoRjfHn",type:d,createdAt:"2023-05-29T10:21:58.899Z",updatedAt:"2023-05-31T12:50:40.281Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eA,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:"Autoalan green deal",politicalActions:qX,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Autoalan green deal on valtion ja autoalan vapaaehtoinen ilmastosopimus. Se on tehty marraskuussa 2018 ja on voimassa vuoteen 2025 asti. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dO,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4N4EceNN4xquFdQwFMwQeH",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:49:19.017Z",updatedAt:"2023-06-13T12:17:19.881Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qX,materialType:D,slug:"autoalan-green-deal",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Autoalan green deal pyrkii vähentämään autoalan hiilidioksidipäästöjä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Autoalan green deal on valtion ja autoalan vapaaehtoinen ilmastosopimus, tehty marraskuussa 2018 ja on voimassa vuoteen 2025 asti. \r\n\r\nToimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"WbgmVpBZ0p8ILpZV2A29W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67ITBdwPKEPxTPgRPX2kIU",type:d,createdAt:"2023-05-25T11:31:58.124Z",updatedAt:"2023-05-31T12:50:46.516Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:hj,politicalActions:hj,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asemanseutuja on kehitetty vuonna 2020 mm. Fiksu Assa- ja Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -hankkeiden kautta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dO,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4iZOxkKORX3hEpwsm95Bls",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:49:40.523Z",updatedAt:"2023-06-13T12:17:51.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:hj,materialType:D,slug:"asemanseutujen-kehittaminen",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asemanseudut ovat olennainen osa joukkoliikennejärjestelmää. Niiden kehittämisellä pyritään vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asemanseutuja on kehitetty vuonna 2020 mm. Fiksu Assa- ja Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -hankkeiden kautta. \rAsemanseutujen kehittämisellä tavoitellaan liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamista ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä.\r\n\r\nToimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa ",nodeType:a},{data:{target:b_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"5P3NcDKvDpQLZHDYSXeZeA",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},{sys:{type:b,linkType:d,id:eF}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fy}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"iiHY0w6SqvdGoE30a0seO",type:d,createdAt:"2023-04-19T08:48:22.896Z",updatedAt:"2023-05-31T12:50:54.412Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:qY,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rUudet IMO:n (YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö International Maritime Organization) sitovat energiatehokkuustavoitteet uusille aluksille sekä kaikille aluksille velvoite laskea energiatehokkuusindeksi (EEXI).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:" Toteutus etenee, mutta saavutettavia päästövähennyksiä ei ole arvioitu.",politicalStatusIcon:bR,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sV8vxG6ToE3IWPgCAAvNm",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:50:06.689Z",updatedAt:"2023-06-13T12:18:23.240Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:qZ,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:qY,materialType:D,slug:"energiatehokkuustavoitteet-merenkulun-aluksille",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenkulun hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikuttaa parantamalla alusten energiatehokkuutta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudet IMO:n (YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö International Maritime Organization) sitovat energiatehokkuuden suunnitteluindeksiin (EEDI) perustuvat energiatehokkuustavoitteet koskevat uusia aluksia. Lisäksi kaikille aluksille on annettu velvoite laskea energiatehokkuusindeksi (EEXI). \r\n\r\nEnergiatehokkuusindeksin perusteella aluksille annetaan energiatehokkuusluokka (A-E), ja heikoimman energiatehokkuusluokan alusten tulee laatia suunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuustavoitteita tiukennetaan 5 vuoden välein, mutta teknologiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat alan vapaasti valittavissa. Tällä tavoitellaan kustannustehokkuutta. \r\n\r\nToimenpide on raportoitu YK:lle [FIN22] vuonna 2022.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"22n6zbC9Su4s0HZTyJdmVI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:fz}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fy}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6g2E5hxU5IlIfNpizjQ0B5",type:d,createdAt:q_,updatedAt:q_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:q$,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IMO:n datankeruujärjestelmässä vähintään 5000 tonnin vetoisten alusten tulee kerätä ja raportoida tiedot eri polttoaineiden käyttömääristään.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dO,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3McjtHvYgKSAu5MwyzkYWw",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:50:35.144Z",updatedAt:"2023-06-13T12:18:52.593Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:q$,materialType:D,slug:"imon-international-maritime-organization-datankeruujarjestelma",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälisten alusten polttoaineen kulutuksen raportointia kehittämällä pyritään vaikuttamaan alusten energiatehokkuuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IMO:n datankeruujärjestelmässä vähintään 5000 tonnin vetoisten alusten tulee kerätä ja raportoida tiedot eri polttoaineiden käyttömääristään.\r\n\r\nToimenpiteellä pyritään edistämään alusten energiatehokkuuden seurantaa ja siten vähentämään kansainvälisen laivaliikenteen CO2-päästöjä. \r\n\r\nToimenpide on raportoitu YK:lle [FIN22] vuonna 2022.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"162k6onGB1IjuQKcUsPBrX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:fz}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LkX1usMh1ZSAq6ejmRK6Y",type:d,createdAt:ra,updatedAt:ra,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:56,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:rb,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus etenee, mutta sen vaikuttavuuteen liittyy epävarmuuksia. ",politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uxPbbq8bIyQwtQeQRR21F",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:51:14.634Z",updatedAt:"2023-06-14T06:32:23.860Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rb,materialType:D,slug:"lentoliikenteen-paastokauppa",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenteen päästökaupassa lentoyhtiöt hankkivat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012. Toimenpiteellä pyritään vähentämään lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaalla tavalla. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide on raportoitu YK:lle [FIN22] vuonna 2022.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"6R3gj9ZuO9LbOMx4WlpLNZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,dP,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3cMWbxoP3vGqkqeSHYXZFj"}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64tObirDT6HzRzCRusxBT2",type:d,createdAt:rd,updatedAt:rd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:re,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rf,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dO,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ElmySnNXe1uTU93TumFny",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:51:38.649Z",updatedAt:"2023-06-14T06:32:45.639Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:re,materialType:D,slug:"icaon-ykn-siviili-ilmailujarjesto-pitkan-aikavalin-globaali-tavoite",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n siviili-ilmailujärjestö ICAO pyrkii tekemään lentoliikenteen kasvun hiilineutraalia. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rf,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rg,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"wQbRqcd4l4Hr7OzYD86im",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,dP],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Bi9XDrdKSfP93I2aYXWsk",type:d,createdAt:rh,updatedAt:rh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:qI,politicalActions:ri,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LNG:n edistämisellä pyritään korvaamaan tavanomaisia polttoaineita merenkulussa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dO,politicalStatusIcon:bR,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2TpyGxEaHMGw9jYMZK4rUA",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:52:03.569Z",updatedAt:"2023-06-14T06:33:15.191Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dl,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:ri,materialType:D,slug:"nesteytetyn-maakaasun-lng-ja-muiden-vaihtoehtoisten-polttoaineiden-kayton-edistaminen-merenkulussa",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nesteytetyn maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin tavanomaisilla polttoaineilla, ja sen käyttöä pyritään siksi edistämään merenkulussa.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LNG:n edistämisellä pyritään korvaamaan tavanomaisia polttoaineita merenkulussa ja vähentämään merenkulun hiilidioksidipäästöjä. LNG-alukset voivat halutessaan hyödyntää myös täysin uusiutuvaa metaania (biokaasua tai synteettistä metaania, jolloin saavutettavat päästövähennykset ovat suuremmat. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rg,nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:hf,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"4I4j4iVsWCx6ezGYKHYGCa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:fz}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nOk0EJgeUv5GXrMLSdfwX",type:d,createdAt:rj,updatedAt:rj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:rk,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mailla on CORSIA:ssa päästöjen hiilidioksidipäästöjen raportointivelvoite (vuodesta 2019) ja päästöjen hyvitysvelvoite (vuodesta 2021).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dO,politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5f1xCsc06SIQOHN94WfjKX",type:d,createdAt:"2023-06-12T12:52:36.100Z",updatedAt:"2023-06-14T06:33:43.910Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dl,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rk,materialType:D,slug:"corsia-kansainvalisen-lentoliikenteen-paastojarjestelma",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään CORSIA-päästöhyvitysjärjestelmällä. \r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mailla on CORSIA:ssa hiilidioksidipäästöjen raportointivelvoite (vuodesta 2019) ja päästöjen hyvitysvelvoite (vuodesta 2021). \r\n\r\nCORSIAn tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät kasva verrattuna vuosien 2019–2020 päästöjen keskiarvoon. Päästöjen kasvaessa lentoyhtiöiden pitää hyvittää kasvu ostamalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rToimenpide on raportoitu YK:lle ",nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilannearvio ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"3cvDiCaI4a2nRZieHbYoUx",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:" \r\n\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,dP],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3upiW5Cz9wuOwutbTn65p1",type:d,createdAt:rl,updatedAt:rl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:cS,politicalActions:rm,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustan hiilen päästöjä pyritään vähentämään tuomalla sitovat päästötavoitteet polaarikoodiin (Polar code = polaarisilla vesillä liikennöiviä aluksia koskeva kansainvälinen säännöstö).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Valmistelu etenee, mutta varsinainen toteutus ei ole vielä käynnistynyt. ",politicalStatusIcon:bR,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78SbbPDd0hvQempzVCtsf4",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:10:45.514Z",updatedAt:"2023-06-14T06:34:15.249Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rm,materialType:D,slug:"mustan-hiilen-paastojen-saantely-laivaliikenteessa",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustan hiilen päästöjä laivaliikenteestä suunnitellaan säänneltävän ottamalla käyttöön kansainväliset sitovat päästötavoitteet. Mustan hiilen päästöistä vain pieni osa syntyy laivaliikenteestä. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustan hiilen päästöjä pyritään vähentämään tuomalla sitovat päästötavoitteet polaarikoodiin (Polar code = polaarisilla vesillä liikennöiviä aluksia koskeva kansainvälinen säännöstö). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide pyrkii pienentämään laivaliikenteen aiheuttamia mustan hiilen päästöjä ja siten ilmastovaikutusta.\r\n\r\nToimenpide on raportoitu YK:lle ",nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cu,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"55C8jd5NG4Dabk94iJnr6D",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:"5k5UDg9rrMwRf25nRSTrYu"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fz}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4M7nOTuQLAU3RiFTRiE1uk",type:d,createdAt:rn,updatedAt:rn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eI,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{topic:p_,politicalActions:ro,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtioneuvoston periaatepäätös sisältää 23 toimenpidettä, joilla lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään. Niillä pyritään mm. lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja lentoliikenteen energiatehokkuutta sekä vaikuttamaan lentoliikenteen hinnoitteluun. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toteutus ei ole kunnolla käynnistynyt ja lentoliikenteen päästöt ovat olleet kasvussa. ",politicalStatusIcon:qy,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zt7RwN0ksV0quGT855tZx",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:11:20.373Z",updatedAt:"2023-06-14T06:34:42.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:ro,materialType:D,slug:"valtioneuvoston-periaatepaatos-lentoliikenteen-hiilidioksidipaastojen-vahentamisessa",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään valtioneuvoston periaatepäätöksessä useilla toimenpiteillä. Lentoliikenteen päästöt ovat olleet Suomessa kasvu-uralla lukuun ottamatta koronapandemian aiheuttamaa liikennemäärien ja päästöjen laskua. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aQ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtioneuvoston periaatepäätös sisältää 23 toimenpidettä, joilla lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään. Toimenpiteet pyrkivät mm.  lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä, parantamaan lentoliikenteen energiatehokkuutta ja vaikuttamaan lentoliikenteen hinnoitteluun. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rwyQGnlp1YANztxih86eb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nToimenpide on raportoitu YK:lle ",nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:aZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{sys:{id:"35LprpEeNmxGMJFnKa7q1s",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an],sector:[ad],tags:[ao,{sys:{type:b,linkType:d,id:qf}},fw,dP],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}}],teaserType:"PoliticalActions",displayTitle:u}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ehdotettujen toimien vaikutukset ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tässä listauksessa kuvataan Suomessa ehdotettuja tai kokeiltuja toimenpiteitä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ehdotetut toimet ovat peräisin Fossiilittoman liikenteen tiekartasta ",nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Arviot toimien vaikuttavuudesta perustuvat näihin lähteisiin, ja täydentävät tietolähteet on mainittu toimenpidekohtaisissa artikkeleissa. Symbolilla kuvataan ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta eli niiden potentiaalia vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Kustakin toimenpide-ehdotuksesta ja sen vaikutusarviosta voi lukea tarkemmin lue lisää -linkeistä.\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SaE7L6UGRpDxyqm7apH6x",type:d,createdAt:"2023-05-31T12:55:02.988Z",updatedAt:"2023-06-12T13:57:25.255Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ehdotuksia ja kokeiluja: Politiikkatoimilista: Liikennetoimenpiteet päästöjen vähentämiseksi",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5J1c2q2AjxCVMMHYpwtMu4",type:d,createdAt:rq,updatedAt:rq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:qZ,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:rr,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisen junankulunvalvontajärjestelmän elinkaaren päättyessä ja EU-sääntelyn velvoittamana Suomen on aloitettava junankulunvalvonnan uudistaminen tällä vuosi-\r\nkymmenellä. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dQ,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ocjkZrtlQhVIrysr4Ewwo",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:12:19.667Z",updatedAt:"2023-06-14T06:35:39.385Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eK,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rr,materialType:D,slug:"rautatieliikenteen-digitalisaatio-digirata-hanke-junien-kulunvalvontajarjestelman-uudistaminen",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Digirata-hankkeella pyritään lisäämään ratakapasiteettia ja parantamaan junaliikenteen palvelutasoa. Se voi lisätä raideliikenteen käyttöä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Digiratahankkeen tavoitteena on uudistaa junien kuluvalvontajärjestelmä. Nykyisen junankulunvalvontajärjestelmän elinkaaren päättyessä ja EU-sääntelyn velvoittamana Suomen on aloitettava junankulunvalvonnan uudistaminen tällä vuosikymmenellä. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankkeella pyritään lisäämään ratakapasiteettia ja parantamaan junaliikenteen palvelutasoa. Parempi palvelutaso voi lisätä raideliikenteen käyttöä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide on kuvattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikutusarvio",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34MAlDdB2OX1tVhdWMX78q",type:d,createdAt:rs,updatedAt:rs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:rt,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GGu9lEhPKxveYWkaI3HA0",type:d,createdAt:"2023-03-23T07:44:59.575Z",updatedAt:"2023-05-29T11:29:35.666Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:rt,visibleTopic:dQ,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide-ehdotuksesta ei ole tehty määrällisiä päästövähennysarvioita. Investoinnin on arvioitu tuottavan merkittäviä hyötyjä ratakapasiteetin lisäämiseen, palvelun laadun parantamiseen ja ympäristöhyötyjen saavuttamiseen. ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Raideliikenteen kilpailukykyyn ja kulkutapaosuuteen vaikuttavat merkittävästi myös henkilöautoliikenteeseen tehtävät investoinnit sekä sitä tukevat tai rajoittavat politiikkatoimet. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[ru],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56vDmES1jncOBiSbigNbFg",type:d,createdAt:"2023-05-31T12:53:55.706Z",updatedAt:"2023-06-13T05:32:25.334Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:rw,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemissä kehitetään digitalisaatioon perustuvia ratkaisuja, jotka vähentävät liikenteen päästöjä. \r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dQ,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"s2vNP1czHV4REkZf5WnQc",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:12:47.783Z",updatedAt:"2023-06-14T06:36:43.451Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rw,materialType:D,slug:"sahkoisen-raskaan-liikenteen-ekosysteemin-kaynnistaminen",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Raskas liikenne tuottaa noin kolmasosan tieliikenteen päästöistä. Raskaan liikenteen sähköistämisellä on siten merkittävä potentiaali vähentää hiilidioksidipäästöjä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemissä kehitetään digitalisaatioon perustuvia ratkaisuja, jotka vähentävät liikenteen päästöjä. Ekosysteemillä tarkoitetaan toisiaan täydentävien osaajien verkostoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xGDHu9MoVk6LyAA9Rparm",type:d,createdAt:rx,updatedAt:rx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:ry,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43HaN3YXTiH90X9ue6bMUS",type:d,createdAt:"2023-03-23T09:44:21.342Z",updatedAt:"2023-05-29T11:34:27.267Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:ry,visibleTopic:hk,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Raskaan liikenteen sähköistämisellä on huomattava päästövähennyspotentiaali, sillä kuorma-autojen osuus Suomen tieliikenteen päästöistä on noin kolmasosa.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3v1AeDG1Yhy2Y8vvg5II8I",type:d,createdAt:rz,updatedAt:rz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"TRA22i",body:"Traficom 13.12.2022 (päivitetty). Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus. (Viitattu 20.12.2022) ",link:"https:\u002F\u002Ftieto.traficom.fi\u002Ffi\u002Ftilastot\u002Fliikenteen-kasvihuonekaasupaastot-ja-energiankulutus"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nSähköisen raskaan liikenteen ekosysteemissä kiinnitetään huomiota sähköistyvän kaluston digiratkaisuihin, joiden avulla kaluston kustannus- ja ympäristötehokkuus kyetään maksimoimaan.\r\n\r\nEkosysteemin syntyä vauhditettaisiin julkisilla investoinneilla, joita vastaan yksityinen sektori toteuttaa vastaavan kokoiset investoinnit. Tärkeiksi aihealueiksi sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemissä on tunnistettu ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:":\r\n\r\n•\tTarpeen mukaan kehittyvät latausjärjestelmät\r\n•\tTyökoneiden sähköistämisen teknologiat\r\n•\tAkkujärjestelmät\r\n•\tTestbedien hyödyntäminen järjestelmätason pilotoinnissa.\r\n\r\nSähköisten kuorma-automallien vähäinen tarjonta ja korkeat hinnat sekä latauspisteiden vähäinen määrä ovat toistaiseksi hidastaneet raskaan liikenteen sähköistymistä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eG,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2QugD8Wg2vEswWoi9IkW08",type:d,createdAt:"2023-05-31T12:54:02.164Z",updatedAt:"2023-06-13T05:33:25.080Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cX,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:rA,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Digitaalisiin ratkaisuihin jakeluliikenteen tehostamiseksi sisältyvät esimerkiksi laajamittainen kuljetusten välityspalveluiden käyttö, kaupunkien yhteisjakelu ja sähköisten rahtikirjojen laaja käyttö. \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:fA,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13chaFZAx1VI8u3Mw7SgRB",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:13:21.577Z",updatedAt:"2023-06-14T06:37:08.358Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rA,materialType:D,slug:"digitaaliset-ratkaisut-jakeluliikenteen-tehostamiseksi",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat tehostaa jakeluliikennettä ja siten vähentää sen päästöjä. Kuljetussuoritteet ovat kuitenkin nousseet jakeluliikenteessä viime vuosina, mikä on ristiriidassa toimenpiteen oletettuun vaikuttavuuteen nähden. \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Digitaalisiin ratkaisuihin jakeluliikenteen tehostamiseksi sisältyvät esimerkiksi laajamittainen kuljetusten välityspalveluiden käyttö, kaupunkien yhteisjakelu ja sähköisten rahtikirjojen laaja käyttö. Toimenpiteen tavoitteena ovat tehostamisesta saatavat ympäristöhyödyt. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpide-ehdotuksella tavoitellaan tehostamisen kautta päästövähennyksiä. \r\n\r\nToimenpide-ehdotus on kuvattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. ",nodeType:a},{data:{target:eJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1c1aQjaFKizicot2crxgNG",type:d,createdAt:rB,updatedAt:rB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:rC,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2h9on9HRw7dlHCNBbSCvEY",type:d,createdAt:"2023-03-23T10:37:12.298Z",updatedAt:"2023-05-29T11:36:03.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:rC,visibleTopic:eL,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähentämällä tyhjänä ajoa tavarakuljetuksissa nykyisestä 23 prosentista 18 prosenttiin vähennettäisiin tavaraliikenteen päästöjä vuoden 2016 tasolle. ",nodeType:a},{data:{target:rD},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nKuljetussuoritteet ovat tavaraliikenteessä kuitenkin selvästi nousseet viimeisten 10 vuoden aikana, vaikka kuljetetun tavaran määrä ei ole vastaavalla tavalla kasvanut. Kuljetusvirrat ovat ns. ohentuneet, mihin ovat todennäköisesti vaikuttaneet mm. verkkokaupan ja kotiinkuljetusten lisääntyminen. ",nodeType:a},{data:{target:rD},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\r\n\rToimenpide edellyttää avoimia rajapintoja julkisen sektorin eri järjestelmissä kuten verotuksessa sekä reittisuunnittelun ja erilaisten välityspalveluiden kehittämistä kuljetusten yhdistelemiseksi.\r\n ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:rF,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7b8l3GomaebFzb5daaKVG3",type:d,createdAt:rG,updatedAt:rG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:rH,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteiskunnan maksamat kuljetukset ja palveluliikenne voitaisiin avata itse maksaville sovellusasiakkaille ja matkat voitaisiin yhdistää samalle digitaaliselle palvelualustalle. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:fA,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5z6qhmS2gqTI7HyCY8hDse",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:13:53.871Z",updatedAt:"2023-06-14T06:37:37.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:du,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rH,materialType:D,slug:"yhteiskunnan-maksamien-kuljetusten-ja-palveluliikenteen-matkojen-avaaminen-kaikille-kayttajille",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteiskunnan maksamien kuljetusten ja palveluliikenteen järjestämisessä on mahdollisuuksia vähentää päästöjä, mikäli kuljetuksia yhdistellään ja niitä voivat käyttää myös itse maksavat asiakkaat. \r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteiskunnan maksamat kuljetukset ja palveluliikenne voitaisiin avata itse maksaville sovellusasiakkaille ja matkat voitaisiin yhdistää samalle digitaaliselle palvelualustalle. \r\nToimenpiteen tavoitteena ovat kustannussäästöt, parempi palvelutaso ja ympäristöhyödyt, kun ajettujen kilometrien määrä vähenee. Reitin optimoinnilla ja kuljetusten yhdistelyllä voidaan parantaa kuljetusten resurssitehokkuutta ja vähentää henkilöautolla liikkumista.\r\n\r\nToimenpide-ehdotus on kuvattu ALPIO-hankkeen raportissa. ",nodeType:a},{data:{target:fB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6n3Ez36TL71kysoCNaP8dd",type:d,createdAt:rJ,updatedAt:rJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:rK,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2rcvDnCXYTOSRpaYM9m3pI",type:d,createdAt:"2023-03-23T11:11:42.007Z",updatedAt:"2023-05-29T11:37:07.162Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:rK,visibleTopic:eL,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sitran rahoittamassa ALPIO-hankkeessa toteutettiin muutaman kuukauden kokeiluja viidellä alueella vuonna 2019.  Mukana olleissa kuljetuksissa ajetut kilometrit vähenivät matkojen yhdistelyn seurauksena keskimäärin hieman alle 10 %, ja henkilöautomatkoja korvattiin julkisella liikenteellä. ",nodeType:a},{data:{target:fB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nHyvin harvaan asutuilla alueilla tavarakuljetuskapasiteetin sisällyttäminen henkilöliikkumispalveluihin voisi tuoda hyödyllistä lisätarjontaa liikkumispalveluihin. Tavara- ja henkilökuljetusten yhdistäminen ja matkaketjujen rakentaminen voisi sisältyä samaan alustaan. ",nodeType:a},{data:{target:fB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nKunnissa eri kuljetuksia hoidetaan usein hajallaan eri yksiköissä. Teknologisesti liikkumispalveluiden yhdistäminen on kuitenkin mahdollista. Suurimpina rajoitteina ovat eri organisaatioiden sisäinen ja välinen siiloutuminen, yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen puute, sekä hajautettu lainsäädäntö. ",nodeType:a},{data:{target:fB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r Toimenpiteen päästövähennyspotentiaali riippuu siitä, kuinka paljon jaetut kuljetukset korvaisivat henkilöautolla tehtäviä matkoja. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs],articleLength:[Q],publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4qhV4VOLDTWIbv4fGYiVd9",type:d,createdAt:rL,updatedAt:rL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:rM,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruuhkamaksu on henkilöautoliikenteen hinnoittelujärjestelmä, joka kannustaa liikkumaan muilla kulkumuodoilla ruuhka-aikoina.\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dQ,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Z0IrmOfBihIBNrLe1IukM",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:14:28.824Z",updatedAt:"2023-06-14T06:38:21.055Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rM,materialType:D,slug:"kaupunkiseuduilla-kerattavat-ruuhkamaksut",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruuhkamaksuilla voidaan vähentää henkilöautoliikennettä kaupunkiseuduilla ja ohjata sitä ruuhkahuippujen ulkopuolelle. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruuhkamaksu on henkilöautoliikenteen hinnoittelujärjestelmä, joka kannustaa liikkumaan muilla kulkumuodoilla ruuhka-aikoina.\r\n\r\nSanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin puitelain säätäminen, joka mahdollistaisi ruuhkamaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Puitelain säätäminen ei ole edennyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LraShx45woRxmsiael1FR",type:d,createdAt:rN,updatedAt:rN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:rO,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dIJIHl9xzz5awhvzzCnp3",type:d,createdAt:"2023-03-23T11:39:49.024Z",updatedAt:"2023-05-29T11:38:15.006Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:rO,visibleTopic:"Toimenpiteen arvioidaan vähentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä",year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri kaupungeissa toteutetut ruuhkamaksujärjestelmät ovat vähentäneet henkilöautoilun kulkutapaosuutta ja lisänneet joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Maksuja pidetään tehokkaana keinona liikenteen CO2-päästöjen vähentämiseen Helsingin seudulla. ",nodeType:a},{data:{target:rP},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nRuuhkamaksujen päästövähennysvaikutukseksi on arvioitu 0,05–0,07 Mt CO2 vuoteen 2030 mennessä, jos ruuhkamaksut otettaisiin käyttöön Helsingin seudulla ja 0,06–0,1 Mt, jos ruuhkamaksut otettaisiin käyttöön Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"16JGxcIxJdK3NiHUuNww0Y",type:d,createdAt:rR,updatedAt:rR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"FOS21",body:"Fossiilittoman liikenteen tiekartta; vaikutusarviointien yhteenveto 2021. \n",link:"https:\u002F\u002Fapi.hankeikkuna.fi\u002Fasiakirjat\u002Fd99a3ae3-b7f9-49df-afd2-c8f2efd3dc1d\u002Fccb820f5-239d-460e-b357-5fd6461577f1\u002FLAUSUNTOPYYNTO_20210115060016.PDF"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nRiippuen käyttöön otettavasta mallista, ruuhkamaksut voivat tuoda lisää investointeja  joukkoliikenteeseen ja siten parantaa sen palvelutasoa ja lisätä käyttöä. Mikäli vähäpäästöiset autot vapautetaan ruuhkamaksusta, maksu edistää siirtymistä vähäpäästöisiin autoihin. ",nodeType:a},{data:{target:rP},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Ajan myötä ruuhkamaksun teho hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä kuitenkin heikkenee, kun autokanta sähköistyy.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs,cd],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61S26z6c1T4SvH2hnwgq2H",type:d,createdAt:rT,updatedAt:rT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:rU,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tieliikenteen päästökaupassa jakelijan on ostettava jokaista myytyä fossiilista polttoainelitraa kohti sen hiilidioksidisisällön verran päästöoikeuksia. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:dQ,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Mwl5RjLsqmpsK6q20PnRz",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:15:19.051Z",updatedAt:"2023-06-14T06:39:21.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dl,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:rU,materialType:D,slug:"tieliikenteen-paastokauppajarjestelma",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tieliikenteen polttoaineiden päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden hintaa. Tämä kannustaa kuluttajia vähentämään ajokilometrejä ja korvaamaan henkilöautoilua muilla kulkumuodoilla. Tieliikenteen päästökaupalla on huomattava päästövähennyspotentiaali. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tieliikenteen päästökaupassa jakelijan on ostettava jokaista myytyä fossiilista polttoainelitraa kohti sen hiilidioksidisisällön verran päästöoikeuksia.  Päästöoikeuksia on markkinoilla vain se määrä, joka liikenteestä sallitaan päästöinä. Jos jakelijat haluavat myydä polttoainetta yli tämän määrän, sen tulee olla biopolttoainetta tai hiilidioksidista sähkön avulla valmistettua synteettistä polttoainetta (ns. sähköpolttoainetta).  Päästökauppa luo hiilidioksidipäästöille hinnan, joka tulee jakelijoiden ja lopulta kuluttajien maksettavaksi. ",nodeType:a},{data:{target:hl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17fdToNmCh3SSf0JP7avvM",type:d,createdAt:rW,updatedAt:rW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:rX,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6dMZ0KA89PxuRc3i7O9j5u",type:d,createdAt:"2023-03-23T11:56:45.021Z",updatedAt:"2023-05-29T11:39:10.593Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:rX,visibleTopic:dQ,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisella päästökaupalla tavoiteltava päästövähennys on 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:hl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nLiikenteen päästövähennystavoitteet voidaan kansallisella päästökauppajärjestelmällä saavuttaa, sillä markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrä voidaan asettaa halutulle tasolle. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Y927jBWFOvMSNmSuITpPr",type:d,createdAt:rY,updatedAt:rY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"LIS19",body:"Liski, M., Nokso-Koivisto, O., Nurmi, E. &Vehviläinen, I. 2019. AEI-raportti: Kohti hiiletöntä liikennettä – ehdotus mekanismiksi. Taloustieteellinen tarkastelu liikenteen päästövähennyskeinoista. Aalto-yliopiston julkaisusarja Kauppa + Talous 2\u002F2019. \n\n",link:"http:\u002F\u002Fwww.aaltoei.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F10\u002FAEI-raportti_Kohti-hiilet%C3%B6nt%C3%A4-liikennett%C3%A4.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nMyös EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä toteutuu todennäköisesti alkaen vuodesta 2027, jollei Suomi päätä hyödyntää asetuksessa olevaa, vuoteen 2030 ulottuvaa lykkäysmahdollisuutta. Kansallinen järjestelmä on mahdollista yhdistää EU-tason päästökauppaan ",nodeType:a},{data:{target:hl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". EU:n sisäisen päästökauppajärjestelmän on arvioitu vähentävän liikenteen päästöjä Suomessa 0,19 Mt COâ‚‚ vuonna 2030. ",nodeType:a},{data:{target:bu},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs,fw],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5RNZGoHwBYNPsC2rHLwgoF",type:d,createdAt:rZ,updatedAt:rZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:"Lain sallimien suurten mittojen hyödyntäminen tiekuljetuksissa täysimääräisesti",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuodesta 2019 valtioneuvoston asetus nosti ajoneuvoyhdistelmien suurimman sallitun pituuden tieliikenteessä 25,25 metristä 34,50 metriin ja salli uudentyyppisten ajoneuvoyhdistelmien käytön. \r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:"Toimenpiteellä on mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden toteutumiseen liittyy epävarmuuksia. ",politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2SSLtWAevthT0g6s0cZoJI",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:15:59.566Z",updatedAt:"2023-06-14T06:40:19.068Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eI,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Lain sallimien suurten mittojen ja massojen hyödyntäminen tiekuljetuksissa täysimääräisesti",materialType:D,slug:"lain-sallimien-suurten-mittojen-ja-massojen-hyodyntaminen-tiekuljetuksissa-taysimaaraisesti",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ajoneuvoyhdistelmien suurinta sallittua pituutta on kasvatettu. Suuremmat kuljetuserät mahdollistaisivat kuljetusten tehostamisen ja siten päästöjen vähentämisen.  \r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuodesta 2019 valtioneuvoston asetus nosti ajoneuvoyhdistelmien suurimman sallitun pituuden tieliikenteessä 25,25 metristä 34,50 metriin ja salli uudentyyppisten ajoneuvoyhdistelmien käytön. \r\n\r\nToimenpide-ehdotuksen tavoitteena on parantaa kuljetusten energia- ja kustannustehokkuutta. Suuremmat kuljetuserät vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä kuljetettua yksikköä kohti. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5qaGNsH1TeodMp21F8muNt",type:d,createdAt:r_,updatedAt:r_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:r$,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4RqD2jrprdaWu71RcLEy4X",type:d,createdAt:"2023-03-23T13:43:29.897Z",updatedAt:"2023-05-29T11:40:24.051Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:r$,visibleTopic:eL,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lain sallimien suurten mittojen ja massojen täysimääräinen hyödyntäminen kuljetuksissa tuottaisi arviolta 0,06 Mt COâ‚‚ päästövähennysvaikutuksen vuonna 2030. ",nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n Päästöhyötyjen toteutuminen edellyttäisi sitä, että ajoneuvoja ajettaisiin mahdollisimman täysinä.  Lisäksi toimenpiteen käyttöönotto edellyttäisi maantie- ja katuverkon pullonkaulojen selvittämistä ja mahdollisten parannushankkeiden toteuttamista suurten ajoneuvoyhdistelmien käytölle.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38aJ1kkSHvyLZV4GfLb1nC",type:d,createdAt:sa,updatedAt:sa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:"Väylien kunnossapidon parantaminen: tievierkon korjausvelan vähentäminen myös pääväylien ulkopuolella",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpiteen perusteena on, että hyväkuntoisilla väylillä kulkevat ajoneuvot kuluttavat vähemmän polttoainetta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:fA,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1PgJ00PH6XoH96kVvkc3D4",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:16:37.001Z",updatedAt:"2023-06-14T06:40:53.412Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Väylien kunnossapidon parantaminen: tieverkon korjausvelan vähentäminen myös pääväylien ulkopuolella",materialType:D,slug:"vaylien-kunnossapidon-parantaminen-tieverkon-korjausvelan-vahentaminen-myos-paavaylien-ulkopuolella",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Väylien kunto vaikuttaa ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Väylien kuntoa parantamalla on siten mahdollista vähentää myös päästöjä. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei väylien kunnon parantaminen lisää liikenteen määrää tai nosta ajonopeuksia. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpiteen perusteena on, että hyväkuntoisilla väylillä kulkevat ajoneuvot kuluttavat vähemmän polttoainetta ja tuottavat siten vähemmän päästöjä.  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3mCTCk2wWC4zg4McO46jJ0",type:d,createdAt:sb,updatedAt:sb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:sc,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12AdhTCBGRVomJUHN7gmSQ",type:d,createdAt:"2023-03-23T14:15:23.561Z",updatedAt:"2023-05-29T11:42:40.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:sc,visibleTopic:eL,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimenpiteen päästövähennysvaikutus on arviolta 0,004 milj. t CO2 vuonna 2030, jos perusväylänpitoon ehdotetusta 100 miljoonan euron lisärahasta 40 miljoonaa euroa käytettäisiin vähäliikenteisten teiden uudelleenpäällystämiseen. ",nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nPolttoaineen kulutuksen vähenemisestä saadut hyödyt kumoutuvat, mikäli väylien laadun paranemisen seurauksena tieliikenteen määrä lisääntyy tai keskimääräiset ajonopeudet kasvavat.  \r\n\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bs],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4oYDVLIQqMqjt0sJAsEDnP",type:d,createdAt:sd,updatedAt:sd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:se,politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etätyötä voidaan edistää esimerkiksi työpaikkojen käytännöillä ja etätyötilojen saatavuutta lisäämällä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eG,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:fA,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JF037bW5HX7XtEJcA8Mum",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:33:48.714Z",updatedAt:"2023-06-14T06:41:17.496Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:se,materialType:D,slug:"etatyon-edistaminen",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etätyötä tekevien osuus vaikuttaa työmatkaliikenteen määrään. Etätyön lisäämisellä on siten mahdollista vähentää liikenteen päästöjä. On kuitenkin epävarmaa, miten etätyön lisääntyminen vaikuttaa liikennesuoritteeseen pitkällä aikavälillä.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etätyötä voidaan edistää mm. työpaikkojen käytännöillä ja etätyötilojen saatavuutta lisäämällä. Etätyön lisäämisen tavoitteena on vähentää työmatkaliikennettä ja siten siitä syntyviä päästöjä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:sf,nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gedrVcx3O8ylRTOviaZin",type:d,createdAt:sg,updatedAt:sg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:sh,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Cx0Jv2wqahRRbAJUCmSHo",type:d,createdAt:"2023-03-23T14:25:25.157Z",updatedAt:"2023-05-29T11:43:38.376Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:sh,visibleTopic:eL,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:u,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etätyöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa 0,13 miljoonan tonnin päästövähenemä vuonna 2030, ja 0,08 miljoonan tonnin päästövähenemä vuonna 2045. Pidemmällä aikavälillä autokannan muuttuminen vähäpäästöisemmäksi pienentää etätyön vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. ",nodeType:a},{data:{target:si},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nLisää tietoa tarvitaan mm. siitä, miten etätyö vaikuttaa muihin kuin työmatkoihin ja kotitalouden muiden jäsenien matkoihin, asuinpaikan ja työpaikan valintaan sekä joukkoliikenteen käyttöön. Etätyö voi esimerkiksi lyhyellä aikavälillä vähentää liikennesuoritteita, mutta saattaa pitkällä aikavälillä kannustaa asumaan kauempana työpaikoista. ",nodeType:a},{data:{target:si},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QzeOvyVlyEgWTVkJRuaox",type:d,createdAt:sj,updatedAt:sj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ar}},locale:f},fields:{politicalActions:"Siirtyminen yhdistettyihin kuljetuksiin, joissa käytetään juna-kuorma-auto -yhdistelmiä",politicalActionsLongVersion:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Raideliikenteen yhdistäminen kuorma-autoliikenteeseen vähentää tavaraliikenteen päästöjä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},politicalStatusOf:hk,politicalStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,referencingPoliticalTopic:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tjR3wn6NdpBu5SNhiu7U3",type:d,createdAt:"2023-06-12T13:34:15.081Z",updatedAt:"2023-06-14T06:41:44.368Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Siirtyminen yhdistettyihin kuljetuksiin, joissa käytetään juna-kuorma-auto -yhdistelmiä ",materialType:D,slug:"siirtyminen-yhdistettyihin-kuljetuksiin-joissa-kaytetaan-juna-kuorma-auto-yhdistelmia",parent:ap,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Raideliikenteen yhdistäminen kuorma-autoliikenteeseen vähentää tavaraliikenteen päästöjä. Yhdistettyjen kuljetusten lisääminen edellyttää, että raideinfrastruktuuriin ja terminaaleihin tehdään investointeja. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Raideliikenteen ominaispäästöt ovat pienemmät kuin tieliikenteen, jolloin yhdistettyihin kuljetuksiin siirtyminen vähentää kuljetusten kokonaispäästöjä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:sf,nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cK,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3VDrCi2TABuhYdUYaK6P2R",type:d,createdAt:sk,updatedAt:sk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cx}},locale:f},fields:{title:sl,reference:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5cJEvqu3LtEM80pVnAJTHv",type:d,createdAt:"2023-03-24T09:10:33.580Z",updatedAt:"2023-05-29T11:44:43.592Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cy}},locale:f},fields:{topic:sl,visibleTopic:hk,year:cz,politicalImpactStatusIcon:aU,iconWithQuestionMark:U,description:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa yhdistettyjä kuljetuksia on lopetettu esimerkiksi Turun ja Oulun sekä Helsingin ja Pasilan välillä, ja niiden käynnistäminen uudelleen on arvioitu tehokkaaksi keinoksi vähentää tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjä. ",nodeType:a},{data:{target:dg},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nToimenpiteen päästövähennyspotentiaali on arviolta 0,02–0,03 Mt CO2 vuonna 2030. ",nodeType:a},{data:{target:sm},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nToimenpide edellyttää investointeja terminaaleihin, rataverkkoon ja vaunukalustoon. ",nodeType:a},{data:{target:sm},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}],type:cA}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eG,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[ru,bs],articleLength:[Q],publishDate:aq,publisher:[L,as]}}}}],teaserType:"ProposalForAReductionMeasure"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ifd6IiBs3vFh4V8aIr3nI",type:d,createdAt:"2023-05-08T12:20:32.051Z",updatedAt:"2023-05-08T12:27:35.488Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Politiikkatoimet liikenteen päästöjen vähentämiseksi -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fC],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[an,J],sector:[ad],tags:[bQ,ao],articleLength:[S],toc:u,publishDate:aq,publisher:[L,as]};as.metadata={tags:[],concepts:[]};as.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"44jPWLY6omsmvz25KgVqoK",type:d,createdAt:qh,updatedAt:qh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};as.fields={title:"FACTOR-hanke",text:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sisältö on tuotettu Suomen Akatemian rahoittamassa ",marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fsites.utu.fi\u002Ffactor\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"FACTOR-hankkeessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]}]}};at.metadata={tags:[],concepts:[]};at.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:oO,type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:10.818Z",updatedAt:"2022-08-30T12:23:43.771Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};at.fields={abbreviation:oP,body:oQ,link:oR};au.metadata={tags:[],concepts:[]};au.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"71gPcJ12BCljArcBaU4K88",type:d,createdAt:oZ,updatedAt:oZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};au.fields={title:o_,slug:"sademaara"};av.metadata={tags:[],concepts:[]};av.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5c4VOEl4V8VOLsSbqoMJ8e",type:d,createdAt:"2023-10-03T09:02:28.793Z",updatedAt:"2023-10-04T13:37:31.838Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:77,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};av.fields={title:"Suomen tulevan ilmaston ennustedata Paituli-palvelussa",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN",type:A,createdAt:"2023-10-03T08:58:53.790Z",updatedAt:"2023-10-03T09:32:42.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,locale:f},fields:{title:"suomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN\u002F38007bcf57103c23bf3a66e122b7958e\u002Fsuomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136.png",details:{size:68420,image:{width:P,height:af}},fileName:"suomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Kannettava tietokone, jonka päällä on CSV-tiedostokuvake ja latausmerkkinä nuoli alaspäin.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulevan ilmaston keskilämpötila ja sademäärä sekä niiden muutokset on laskettu vuoteen 2085 saakka käyttäen SSP-skenaarioita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Fpaituli.csc.fi\u002Fdownload.html?data_id=il_monthly_scenarios_10km_1975_2085_csv_euref",linkText:"Siirry paikkatietojen latauspalvelu Paituliin"};aw.metadata={tags:[],concepts:[]};aw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2fkpeVzYbhooaO0XxX4tFI",type:d,createdAt:js,updatedAt:js,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};aw.fields={title:jt,slug:"lampotila"};aD.metadata={tags:[],concepts:[]};aD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5mFzvxQKMXPdmlC26WNp0R",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:23:17.573Z",updatedAt:"2022-12-15T12:21:00.757Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};aD.fields={title:mq,slug:"alueellinen-tieto"};aL.metadata={tags:[],concepts:[]};aL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7CZSWGQKIrVaNT8TSK7pWH",type:d,createdAt:yi,updatedAt:yi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};aL.fields={title:"SUOMI-hanke",text:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sisältö on tuotettu ympäristöministeriön rahoittamassa Suomen Ilmastopaneelin ",marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fsuomi-hanke"},content:[{nodeType:a,value:"SUOMI-hankkeessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]}]}};aN.metadata={tags:[],concepts:[]};aN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"CULmI6vNhO5NZ3yXM6wKq",type:d,createdAt:jY,updatedAt:jY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};aN.fields={title:jZ,slug:"lumipeite"};aP.metadata={tags:[],concepts:[]};aP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18QW2ygYkwXW8RerAXDnNQ",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:02:51.727Z",updatedAt:"2023-10-10T13:38:01.870Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dt,revision:bL,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};aP.fields={publishedLanguages:[f],title:"Maakuntien ilmasto",slug:"maakuntien-ilmasto",parent:fO,subTheme:u,teaserImage:wM,teaserImageAlt:wN,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri maakuntien ilmastoon vaikuttavat muun muassa laajat vesistöalueet sekä maanpinnan korkeussuhteet. Tästä osiosta löydät jokaisen maakunnan ilmastoa esittelevät artikkelit, joissa kuvataan sekä nykyilmastoa että tulevaa ilmastoa. Laajan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ilmasto esitellään kahdessa artikkelissa. Samoin Suomen suurimman maakunnan eli Lapin  ilmasto esitellään kolmessa artikkelissa, jotka käsittelevät Etelä-, Keski- ja Pohjois-Lappia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LuioaPAqPDvSPHC2V6iwY",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:49:06.362Z",updatedAt:"2022-11-25T12:23:14.645Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Etelä-Suomi",visibleTitle:xw,referencingItems:[xx,yb,yj,yr,yC],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nQcXOOCIfDEgBIk9JXDsp",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:50:00.407Z",updatedAt:"2022-11-25T12:23:07.431Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Lounais-Suomi",visibleTitle:yK,referencingItems:[yL,y_],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"42Rcc8li61jsWN5ryUY2FR",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:53:26.861Z",updatedAt:"2022-11-25T12:22:55.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Länsi-ja Sisä-Suomi",visibleTitle:"Länsi- ja Sisä-Suomi",referencingItems:[zB,Aa,fN,Am,Ax],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FnnuJTOrkhcm4trRLumOL",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:56:59.996Z",updatedAt:"2022-11-25T12:22:41.545Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Itä-Suomi",visibleTitle:AM,referencingItems:[AN,Bg,Bp],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6XnSjONdmfKmJSDWxVCgTI",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:58:41.229Z",updatedAt:"2022-11-25T12:22:24.804Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Pohjois-Suomi",visibleTitle:BD,referencingItems:[BE,BW,Ce],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1GOHRH3rsFSKfmwHdDEGio",type:d,createdAt:"2021-10-21T08:07:17.921Z",updatedAt:"2022-11-30T14:58:42.726Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Lappi",visibleTitle:hT,referencingItems:[Co,Cx,CE],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"74JqK9CFCA2ksSYvn0YYKi",type:d,createdAt:"2021-10-21T08:08:08.123Z",updatedAt:"2022-11-25T12:21:52.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Ahvenanmaa",visibleTitle:hO,referencingItems:[zl],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FHRq8i6XfMnHnOmZQ4kfN",type:d,createdAt:"2022-11-25T12:21:36.219Z",updatedAt:"2022-11-25T12:42:20.592Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[dZ,fI,d_,fK,ds],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"O3IvA7IzpJFWGyILDRAGn",type:d,createdAt:CN,updatedAt:CN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maakuntien ilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[ag,W],tags:[aD,aw,au,aN]};aS.metadata={tags:[],concepts:[]};aS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eJvHmtcxCP00KoEU4MVQG",type:d,createdAt:ma,updatedAt:ma,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};aS.fields={abbreviation:lD,body:"Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5\u002F2014. 39 s.",link:gw};aT.metadata={tags:[],concepts:[]};aT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f2hA9cQohJSfCxonad41a",type:d,createdAt:"2021-07-16T08:25:07.427Z",updatedAt:"2022-01-03T13:14:04.044Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};aT.fields={publishedLanguages:[f],title:"Kasvukaudet pidentyvät ja lämpenevät",materialType:D,slug:"kasvukaudet-pidentyvat-ja-lampenevat",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myötä kasvukaudet pitenevät Suomessa tällä vuosisadalla noin 1–2 kuukaudella kasvihuonekaasujen päästöistä riippuen. Kasvukauden lämpösumma voi kasvaa Etelä-Suomessa puolitoista- ja Lapissa kaksinkertaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden lämpösumma määritetään keskilämpötilojen avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Kasvukausi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"on se osa vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Lämpötilojen perusteella määritellään niin sanottu terminen kasvukausi, jolloin vuorokauden ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Keskil%C3%A4mp%C3%B6tila"},content:[{data:{},marks:[],value:"keskilämpötila ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"ylittää +5 ºC. Kasvukauden ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=L%C3%A4mp%C3%B6summa"},content:[{data:{},marks:[],value:"lämpösummaan ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"eli tehoisan lämpötilan summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Kasvukauden pituutta ja lämpösummaa käytetään, kun arvioidaan esimerkiksi maataloustuotannon edellytyksiä ja metsien kasvua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus ja lämpösumma vertailujakson 1971–2000 aikana on laskettu havaittujen kuukausikeskilämpötilojen perusteella. Tulevaisuuden ennusteita varten havaittuihin keskilämpötiloihin on lisätty ilmastomallien ennustama lämpötilan nousu. Laskelmissa käytettiin noin 20 ilmastomallin tuloksia. ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pidentyy eniten Etelä-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myötä kasvukaudet pitenevät Suomessa tämän vuosisadan loppuun mennessä noin 1–2 kuukaudella riippuen kasvihuonekaasupäästöjen suuruudesta. Kasvukausi alkaa keväällä nykyistä aikaisemmin ja päättyy syksyllä myöhemmin. ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Lappia lukuun ottamatta kasvukausi pitenee hiukan enemmän syksyllä kuin keväällä ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkuvat runsaina (RCP8.5-skenaario), terminen kasvukausi pitenee tämän vuosisadan aikana manner-Suomessa kahdella kuukaudella ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" – noin kuukaudella molemmista päistä ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Etelä-Suomessa (kuva 1) kasvukausi käynnistyisi tyypillisesti jo maaliskuun loppupuolella eli samoihin aikoihin kuin Keski-Euroopassa nykyään. Kasvukausi etelässä päättyisi vasta marraskuun puolivälin jälkeen, joskin noin myöhään syksyllä valon vähyys estäisi kasveja hyödyntämästä lisäaikaa kovin tehokkaasti. Muualla Suomessa kasvukauden alku osuisi pääosin huhtikuulle ja loppu lokakuulle tai marraskuun alkupuolelle (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka päästöt olisivat melko pieniäkin (RPC4.5-skenaario, kuva 1), kasvukausi venähtäisi vuosisadan loppuun mennessä yhteensä yli kuukaudella ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" – sekä keväästä että syksystä noin 2–3 viikolla ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tällöin kasvukausi alkaisi Etelä- ja Keski-Suomessa huhtikuun alkupuolella ja loppuisi lokakuun lopulla tai marraskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa kasvukausi käynnistyisi huhtikuun loppupuolella (kuva 2) ja Tunturi-Lapissa toukokuun alkupuoliskolla. Näillä alueilla kasvukausi päättyisi lokakuun alkupuolella tai puolivälissä. ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8nkrKHaiUVUwCZ2oXQJ8K",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:00.100Z",updatedAt:"2021-07-16T08:13:02.318Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Termisen kasvukauden ja lämpösumman kehitys Lounais-Suomessa.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4dNo3YixX2qIJHdP6VM8OY",type:A,createdAt:oF,updatedAt:oF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f},fields:{title:"Termisen kasvukauden ja lämpösumman kehitys Lounais-Suomessa",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4dNo3YixX2qIJHdP6VM8OY\u002Fef2d4e9bcaedc4ee31cdd8d9d1b6677f\u002Fkuva1-termisen-kasvukauden-ja-lamposumman-kehitys-lounais-suomessa-iso.png",details:{size:82350,image:{width:de,height:oG}},fileName:"kuva1-termisen-kasvukauden-ja-lamposumman-kehitys-lounais-suomessa-iso.png",contentType:K}}},caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Termisen kasvukauden alkamisajankohdan (vasemmalla), päättymisen (keskellä) ja lämpösumman (oikealla) ajallinen kehitys Lounais-Suomessa 1900-luvun lopulta 2080-luvulle 30 vuoden liukuvina keskiarvoina. Punainen käyrä esittää nopeasti kasvavien päästöjen RCP8.5-skenaariota ja sininen tasoltaan kohtuullisten päästörajoitusten RCP4.5-skenaariota.  Kasvukauden alkamis- ja päättymiskuvioissa numeroarvot ovat juliaanisia päiviä eli päivien määriä vuoden alusta. Kuukauden vaihtumiset on merkitty katkoviivoilla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,content:[],data:{target:cc}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fb801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab\u002Fr\u002F610182da-7b34-4383-885f-71c2fb7654cf\u002Fkuva1-termisen-kasvukauden-ja-lamposumman-kehitys-lounais-suomessa-iso.png"}}},content:[],nodeType:v},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7203n6ZfOWS6V7Lu2Wq08N",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:04.101Z",updatedAt:"2021-07-16T08:53:16.268Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Termisen kasvukauden ja lämpösumman kehitys Etelä-Lapissa.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hCEJKDQ5TWkUuLZcFkFaP",type:A,createdAt:oH,updatedAt:oH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f},fields:{title:"Termisen kasvukauden ja lämpösumman kehitys Etelä-Lapissa",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2hCEJKDQ5TWkUuLZcFkFaP\u002F023243ebc28dab944e494dd7824dc68f\u002Fkuva2-termisen-kasvukauden-ja-lampsumman-kehitys-etela-lapissa-iso.png",details:{size:79062,image:{width:de,height:oG}},fileName:"kuva2-termisen-kasvukauden-ja-lampsumman-kehitys-etela-lapissa-iso.png",contentType:K}}},caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aY,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Termisen kasvukauden alkamisajankohdan (vasemmalla), päättymisen (keskellä) ja lämpösumman (oikealla) ajallinen kehitys Etelä-Lapissa 1900-luvun lopulta 2080-luvulle 30 vuoden liukuvina keskiarvoina. Punainen käyrä esittää nopeasti kasvavien päästöjen RCP8.5-skenaariota ja sininen tasoltaan kohtuullisten päästörajoitusten RCP4.5-skenaariota.  Kasvukauden alkamis- ja päättymiskuvioissa numeroarvot ovat juliaanisia päiviä eli päivien määriä vuoden alusta. Kuukauden vaihtumiset on merkitty katkoviivoilla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,content:[],data:{target:cc}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fb801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab\u002Fr\u002F96bfff20-7dde-4488-9f2f-e15c7455bd25\u002Fkuva2-termisen-kasvukauden-ja-lampsumman-kehitys-etela-lapissa-iso.png"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden lämpösummat suurenevat huomattavasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä Suomen kasvukauden lämpösummat kasvavat merkittävästi (kuva 3). Jos kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), kasvukauden lämpösumma nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessä jopa 800–1000 astepäivällä (ºC vrk) (kuvat 1–2). Tällöin lämpösumma Etelä- ja Keski-Suomessa olisi samaa luokkaa kuin nykyisin Ranskassa tai Ukrainassa eli yli 2000 ºC vrk. ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Napapiirin korkeudella lämpösummat kohoaisivat 1600 astepäivään, mikä vastaa nykyistä Puolan ilmastoa ja on 300 astepäivää enemmän kuin Etelä-Suomen vertailujakson 1971–2000 ilmastossa ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Käsivarren Lapin lämpösumma, 1200 ºC vrk, olisi samaa luokkaa kuin Tampereen-Porin tienoilla nykyään. ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos päästöjä saadaan maailmanlaajuisesti vähennettyä melko pieniksi (RCP4.5-skenaario), ilmasto lämpenisi siltikin niin paljon, että kasvukauden lämpösumma nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessä noin 500 astepäivällä ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Se toisi Etelä-Suomeen nykyistä Puolaa tai Itä-Saksaa vastaavat lämpöolot, eli lämpösumma olisi noin 1800 ºC vrk ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Nykyisen Etelä-Suomen olosuhteet (lämpösumma 1200 ºC vrk) puolestaan siirtyisivät tällöin Etelä-Lappiin ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ox0Itv0fSCD6qAOcCAYOd",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:08.650Z",updatedAt:"2021-07-16T08:56:10.932Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kasvukauden aikana kertynyt ja ennustettu lämpösumma.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1HDdl9Y95XncNOvmb0P39B",type:A,createdAt:oI,updatedAt:oI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f},fields:{title:"kasvukauden-aikana kertynyt ja ennustettu lämpösumma",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1HDdl9Y95XncNOvmb0P39B\u002F163eab89ffd517e9b067aa63257bf864\u002Fkuva3-kasvukauden-kertynyt-ja-ennustettu-lamposumma-iso.png",details:{size:522736,image:{width:de,height:2634}},fileName:"kuva3-kasvukauden-kertynyt-ja-ennustettu-lamposumma-iso.png",contentType:K}}},caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"Kuva 3.",marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Kasvukauden aikana keskimäärin kertynyt lämpösumma (astepäiviä) vuosien 1971–2000 (ylin kartta) lämpötilatietojen perusteella sekä ennustettu lämpösumma jaksoille 2020–2047 ja 2070–2099. Vasemmanpuoleiset kartat esittävät RCP4.5-skenaarion ja oikeanpuoleiset RCP8.5-skenaarion mukaisia lämpösummia.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fb801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab\u002Fr\u002F106e9254-7039-497a-ac90-046933240a5c\u002Fkuva3-kasvukauden-kertynyt-ja-ennustettu-lamposumma-iso.png"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimät kasvukaudet yleistyvät ja viileät harvinaistuvat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka kasvukausien sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa, niin vuosisadan edetessä lämpimiä kasvukausia esiintyy yhä yleisemmin ja viileitä entistä harvemmin ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kun hyvin lämpimiä kasvukausia esiintyi 1900-luvun lopulla noin kerran 20 vuodessa, niin 2040-luvulla yhtä lämpimiä kasvukausia koettaisiin todennäköisesti jo useammin kuin kahtena vuotena kolmesta ",nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan lopulla RCP8.5-skenaarion toteutuessa käytännössä jokainen kasvukausi olisi viime vuosikymmenten tilastoihin verrattuna äärimmäisen lämmin (1900-luvun lopussa vastaava todennäköisyys oli 2 prosenttia eli kerran 50 vuodessa). RCP4.5-skenaarionkin mukaan näin lämpimien vuosien todennäköisyys olisi tuolloin lähes 80 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Myös viileitä kasvukausia esiintyy silti vielä lähivuosikymmeninä satunnaisesti ",nodeType:a},{data:{target:bJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.4535"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A. & Kämäräinen, M. 2016. Projections for the duration and degree days of the thermal growing season in Europe derived from CMIP5 model output. International Journal of Climatology, Volume 36, Issue 8: 3039–3055. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Filmaston-lammetessa-kasvukaudet-pidentyvat-ja-lamposummat-suurentuvat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat – Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 16.11.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F450092"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennätyksellisen lämmin ja pitkä kasvukausi - Ilmatieteen laitoksen tiedote 8.12.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.2171"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K., Räisänen, J. & Pirinen, P. 2011. Projected changes in thermal seasons and the growing season in Finland. International Journal of Climatology, Volume 31, Issue 10: 1473–1487. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mT},content:[{data:{},marks:[],value:"Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:4. 102 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fplumes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Pathways linking uncertainties in model projections of climate and its effects (PLUMES-project) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fterminen-kasvukausi"},content:[{data:{},marks:[],value:bn,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[gY],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2018-01-16",publisher:[E,gX]};ba.metadata={tags:[],concepts:[]};ba.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:xG,type:d,createdAt:"2021-04-23T12:58:19.313Z",updatedAt:"2022-02-02T14:26:35.386Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};ba.fields={abbreviation:xH,body:xI,link:xJ};be.metadata={tags:[],concepts:[]};be.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4F10Z8i1xXM37ZXU18U3sk",type:d,createdAt:"2024-02-28T09:14:15.853Z",updatedAt:"2024-07-08T09:11:08.678Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};be.fields={abbreviation:"MAA23",body:"Maa- ja metsätalousministeriö (toim.) 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Valtioneuvosto, Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. 133 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-585-6"};bf.metadata={tags:[],concepts:[]};bf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f9YGDOrLslxfH8DFRmy1F",type:d,createdAt:"2021-04-22T12:56:16.286Z",updatedAt:"2021-06-04T12:21:14.166Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};bf.fields={title:"Kunnat",slug:"kunnat"};bg.metadata={tags:[],concepts:[]};bg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QilIIcLe94P09ZPZFd1So",type:d,createdAt:qE,updatedAt:qE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};bg.fields={title:"Yhdyskuntasuunnittelu",slug:"yhdyskuntasuunnittelu"};bh.metadata={tags:[],concepts:[]};bh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I",type:A,createdAt:xo,updatedAt:xo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};bh.fields={title:"lampotilatilastot-nostokuva",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I\u002F1cf55cc298ede14e1d6096ae90b4920c\u002Flampotilatilastot-nostokuva.png",details:{size:65514,image:{width:P,height:af}},fileName:"lampotilatilastot-nostokuva.png",contentType:K}};bk.metadata={tags:[],concepts:[]};bk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:xE,type:d,createdAt:"2021-04-23T12:58:20.377Z",updatedAt:"2022-02-02T14:24:51.976Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};bk.fields={abbreviation:xF,body:hJ,link:hK};bm.metadata={tags:[],concepts:[]};bm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"BN5KY6t5iKgz9TCAt16Ux",type:d,createdAt:im,updatedAt:im,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};bm.fields={title:in0,slug:"kasvihuonekaasut"};bo.metadata={tags:[],concepts:[]};bo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:xB,type:d,createdAt:"2022-06-16T08:50:23.154Z",updatedAt:"2022-08-30T12:38:28.500Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};bo.fields={abbreviation:xC,body:xD,link:fH};br.metadata={tags:[],concepts:[]};br.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1LQ5Aczbxpy9u9krylofQm",type:d,createdAt:mU,updatedAt:mU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};br.fields={abbreviation:mV,body:mW,link:dK};bs.metadata={tags:[],concepts:[]};bs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34aWZbyGiAA0TEafQtNGCX",type:d,createdAt:qn,updatedAt:qn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};bs.fields={title:"Tieliikenne",slug:"tieliikenne"};bu.metadata={tags:[],concepts:[]};bu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MFTANpbOPpyPI1cHCgH0m",type:d,createdAt:pY,updatedAt:pY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};bu.fields={abbreviation:"FIN22",body:"Finland’s Eighth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2022. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 499 p. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc8_final.pdf"};by.metadata={tags:[],concepts:[]};by.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6kgAdyEwfF2Bo6KuNiSh4o",type:d,createdAt:"2021-09-16T12:36:15.715Z",updatedAt:"2022-02-04T11:44:33.439Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};by.fields={publishedLanguages:[f,R],title:"Videot: Ilmastonmuutos ilmiönä",slug:"videot-ilmastonmuutos-ilmiona",subTheme:u,teaserImage:ji,teaserImageAlt:"Viideosoittolistan kuvake, tummansininen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiönä. Ilmasto-opas.fi-sivustolla julkaistuissa videoissa ilmaston­muutos­tutkijat kertovat muun muassa ilmastoon vaikuttavista tekijöistä, ilmasto­vyöhykkeistä sekä ilmastomalleista, joiden avulla arvioidaan tulevaa ilmastoa ja sen muutoksia. Videot soveltuvat hyvin myös lukiokurssien opetus­materiaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41Auc4c3M5kGxVPr0pMI4P",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:43:30.417Z",updatedAt:"2023-06-15T09:21:05.558Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:h_,revision:bx,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Videot: Ilmastonmuutos ilmiönä -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:jj,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2erlyUuFjngKgGBSRfciQl",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:27:52.783Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:33.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Järvien rehevöityminen lisää hiilidioksidipäästöjä",materialType:ax,slug:"video-jarvien-rehevoituminen-lisaa-hiilidioksidipaastoja",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Järvet peittävät noin 10 prosenttia Suomen pinta-alasta. Niillä on tärkeä merkitys alueellisiin hiilitaseisiin ja ekosysteemien kasvihuonekaasupäästöihin. Järvien hiilitasapainoon vaikuttavat ravinteiden määrä ja syvyyssuhteet. Järvet sekä päästävät hiilidioksidia ilmaan että varastoivat hiiltä pohjakerroksiinsa. Syvät ja rehevät järvet vapauttavat hiilidioksidia tehokkaasti, hiilen varastoituminen taas on suurempaa mataliin ja karuihin järviin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7qW5ToR4TcmBsHED4CKr3e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Johtava tutkija Pirkko Kortelainen, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:53 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 22.5.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 23.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3 (vanha) -\u003E BI2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1IVJHLCAzU141R3MOLsman",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F39330"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rantakari, M. 2010. The role of lakes for carbon cycling in boreal catchments. Academic Dissertation. Monographs of the Boreal Environment Research 35. 37 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FJoista_ja_puroista_vapautuvan_hiilidioks%2827385%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Joista ja puroista vapautuvan hiilidioksidin määrä on paljon aiemmin arvioitua suurempi – Suomen ympäristökeskuksen tiedote 21.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter06_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell,J.,  Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le Quéré, C., Myneni, R. B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles (6.4.6 Future Trends in the Nitrogen Cycle and Impact on Carbon Fluxes). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002Flehdistotiedotteita\u002Fkasvihuonekaasut_jarvet_Linnaluoma.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisää kasvihuonekaasujen vapautumista suomalaisista järvistä – Helsingin yliopiston tiedote 8.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-10-7980-1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Linnaluoma, J. 2012. Factors controlling carbon gas fluxes in boreal lakes. Academic Dissertation in Environmental Ecology. University of Helsinki, Department of Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Lahti. 73 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[jk,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2C23S16LdYHp9B7fI5CU2I"}},cb,{sys:{type:b,linkType:d,id:dy}}],publishDate:"2015-02-23",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IqBjHCmt5MfJ1zKQJjGjr",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:13:52.826Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:29.283Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Lehtialaindeksillä on suuri vaikutus maanpinnan heijastavuuteen",materialType:ax,slug:"video-lehtialaindeksilla-on-suuri-vaikutus-maanpinnan-heijastavuuteen",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtialaindeksi kuvaa puuston lehtipinta-alan suhdetta metsikön pinta-alaan. Se vaikuttaa ilmastoon liittyviin prosesseihin, kuten pinnan heijastavuuteen talvisin. Mitä sankempi metsä, sitä suurempi lehtialaindeksi sillä on ja sitä vähemmän se heijastaa auringon säteilyä takaisin ilmakehään. Puiden lumisuus kuitenkin vähentää lehtialaindeksin merkitystä lisäämällä ilmastoa viilentävää heijastavuutta. Lehtialaindeksin avulla voidaan myös seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsänrajaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2tucPeKgcDUdVgQrYIKLDz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Terhikki Manninen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:19 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 13.5.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, GE4 (vanha) -\u003E BI2, GE1, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5HwgcD7RORA1L6QL1QTV0v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=havumetsien-ilmastollista-merkitysta-arvioitu-tutkasatelliitilla&_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Havumetsien ilmastollista merkitystä arvioitu tutkasatelliitilla. Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 22.8.2013. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1109\u002FTGRS.2012.2227327"},content:[{data:{},marks:[],value:"Manninen, T., Stenberg, P., Rautiainen, M. & Voipio, P. 2013. Leaf Area Index Estimation of Boreal and Subarctic Forests Using VV\u002FHH ENVISAT\u002FASAR Data of Various Swaths. Geoscience and Remote Sensing, IEEE Transactions on, Volume 1, Issue 7: 3899–3909. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.eluova.fi\u002Findex.php?id=127"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rautiainen, M. 2007. Miltä kasvit näyttävät avaruudesta katsottuina? – Luova, tiedettä ja teknologiaa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus. Nuorten luonnontiedeverkkolehti Luova. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Faikakauskirja\u002Ffull\u002Fff06\u002Fff063411.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rautiainen, M., Stenberg, P. & Mõttus, M. Lehtialaindeksin kaukokartoituksesta. Metsätieteen aikakauskirja 3\u002F2006: 411–415. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter04_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, J., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere. (4.5.4 Changes in Snow Albedo) Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., Qin,D., Plattner, G.-K.,  Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 359–361. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ga}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jn}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jo}}],publishDate:"2015-02-16",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YuDdN9gn1xUm3GTfBNEcC",type:d,createdAt:"2021-09-16T09:48:48.086Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:25.536Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Jään liike Eteläisellä jäämerellä on ilmastomalleissa kuvattua hitaampaa",materialType:ax,slug:"video-jaan-liike-etelaisella-jaamerella-on-ilmastomalleissa-kuvattua-hitaampaa",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyiset ilmastomallit eivät ole osanneet mallintaa merijään pinta-alan viime vuosina jonkin verran kasvanutta laajuutta Eteläisellä jäämerellä. Tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että merimalleissa jään liikenopeus on syksyisin todellisuutta suurempi, minkä seurauksena jään kasvu jää malleissa liian pieneksi. Tuloksen pohjalta ilmastomalleja voidaan jään liikenopeuden osalta parantaa, jolloin myös jään paksuutta ja peittävyyttä voidaan ennustaa tarkemmin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4kEmFnNTZIYvojf5RRuaOr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Petteri Uotila, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:21 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.10.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ef,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2oW0a4CvO6sQJt4m4QSTX1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iZ},content:[{data:{},marks:[],value:i_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002Fngeo1627"},content:[{data:{},marks:[],value:"Holland, P. R. & Kwok, R. 2012. Wind-driven trends in Antarctic sea-ice drift. Nature Geoscience, Volume 5, Number 12:  872–875. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002F505491a"},content:[{data:{},marks:[],value:"King, J. 2014. Climate science: A resolution of the Antarctic paradox. Nature, Volume 505, Issue 7484:  491–492. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jp},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013: Observations: Cryosphere (4.2.3 Antarctic Sea Ice) In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 330–335. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[dD,{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},dB],publishDate:"2014-10-06",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4BZnVaoNwCGu7CLjfdo270",type:d,createdAt:"2021-09-15T12:20:38.146Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:22.034Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Arktisen merijään heijastavuus on pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana",materialType:ax,slug:"video-arktisen-merijaan-heijastavuus-on-pienentynyt-kolmen-vuosikymmenen-aikana",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliittitutkimusten mukaan arktisen merialueen takaisin avaruuteen heijastama auringonsäteilyn määrä pieneni vuosien 1982–2009 kesäkautena. Syynä on se, että jääpeite on kutistunut ja jää on tummunut osittaisen sulamisen seurauksena. Jään heijastavuuden eli albedon pieneneneminen lisää alueelle jäävää lämpöenergiaa, voimistaa jään sulamista ja siten kiihdyttää ilmastonmuutosta. Tuloksia voidaan hyödyntää arktisen alueen ilmastotutkimuksessa ja ilmastomalleissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"qpZ0Uqs6FME0dvgklZjOY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Aku Riihelä, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:15 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 30.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ef,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2EZlJoxBVGxqe7R0LVa6ho",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1199805"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen merijään heijastavuus pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.8.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Fcryosphere\u002Fseaice\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Snow and Ice Data Center - NSIDC, USA: All about sea ice ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jp},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere. (4.2.2 Arctic Sea Ice) In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter10_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Bindoff, N. L., Stott, P. A., AchutaRao, K. M., Allen, M. R., Gillett, N., Gutzler, D., Hansingo, K., Hegerl, G., Hu, Y., Jain, S., Mokhov, I. I., Overland, Perlwitz, J., Sebbari, R. & Zhang, X. 2013.  Detection and Attribution of Climate Change: from Global to Regional (10.5 Cryosphere). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter09_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Flato, G., Marotzke, J., Abiodun, B., Braconnot, P., Chou, S. C., Collins, W., Cox, P., Driouech, F.,  Emori, S., Eyring, V., Forest, C., Gleckler, P., Guilyardi, E., Jakob, C., Kattsov, V., Reason, C. & Rummukainen, M. 2013: Evaluation of Climate Models (9.4.3 Sea Ice). In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[jq,{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jo}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jn}}],publishDate:"2014-04-30",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vG0pld9AGIgHaBWqV9AfZ",type:d,createdAt:"2021-09-15T12:07:00.704Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:17.044Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Maapallon pintalämpötila vaihtelee 65 vuoden jaksoissa",materialType:ax,slug:"video-maapallon-pintalampotila-vaihtelee-65-vuoden-jaksoissa",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto heilahtelee ilmastojärjestelmän sisäisistä tekijöistä johtuen usealla eri aikajänteellä. 65 vuoden aikajänteellä tämä heilahtelu ilmenee maapallon keskimääräisessä pintalämpötilassa noin 0,2 celsiusasteen vaihteluna. Tärkeimmiksi vaihtelua aiheuttaviksi tekijöiksi arvellaan muun muassa heilahteluja merivirroissa ja syvänmeren lämpövarastoissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2WmROroVKnG9NPceAP5VGi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Svante Henriksson, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 21.2.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ef,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"P3BaQdzcaoEuBGR76u86D",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs00382-012-1341-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Henriksson, S. V., Räisänen, P., Silén, J. & Laaksonen. 2012. Quasiperiodic climate variability with a period of 50–80 years: Fourier analysis of measurements and Earth System Model simulations. Climate Dynamics, Volume 39, Issue 7-8: 1999-2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch3s3-6-6.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Trenberth, K .E., Jones, P. D., Ambenje, P., Bojariu, R., Easterling, D., Klein Tank, A., Parker, D., Rahimzadeh, F., Renwick, J. A., Rusticucci, M., Soden, B. & Zhai, P. 2007. Atlantic Multi-decadal Oscillation. In: IPCC.2007. Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Solomon, S., Qin, D., Manning, M., Chen, Z., Marquis, M., Averyt, K. B., Tignor, M. & Miller, H. L. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom &New York, NY, USA. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cgd.ucar.edu\u002Fcas\u002Fcatalog\u002Fclimind\u002FAMO.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"The National Center for Atmospheric Research (NCAR): Atlantic Multi-decadal Oscillation (AMO) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5JLW25ZX6Z5jTUbuGxPSRY"}},aw],publishDate:"2014-02-21",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3rJpYzNFCLrA2DpoweoI3W",type:d,createdAt:"2021-09-15T11:59:53.671Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:11.120Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Pienhiukkasia kartoitetaan satelliiteista maailmanlaajuisesti",materialType:ax,slug:"video-pienhiukkasia-kartoitetaan-satelliiteista-maailmanlaajuisesti",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasilla on sekä ilmasto- että terveysvaikutuksia ja siksi niiden seuranta on tärkeää. Ihmisperäisiä pienhiukkaspäästöjä syntyy erityisen paljon Kiinassa ja Pohjois-Intiassa. Sen sijaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan yllä ilmakehä kirkastuu koko ajan. Satelliittimittausten avulla voidaan laskea myös pienhiukkasten aiheuttamaa auringon säteilyn heijastavuutta. Tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi ilmastomallien todentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2qS26TxHgNtc6SGI1XuBMd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Pekka Kolmonen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6:08 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5.2.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE3, GE4 (vanha) -\u003E GE1, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1SlQyEEZ1oCIxrNMkW1pMW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearth.esa.int\u002Fweb\u002Fguest\u002Fmissions\u002Fesa-operational-eo-missions\u002Fenvisat\u002Finstruments\u002Faatsr"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): Advanced Along-Track Scanning Radiometer (AATSR) instrument ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearth.esa.int\u002Fweb\u002Fguest\u002Fmissions\u002Fesa-operational-eo-missions\u002Fenvisat"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): ENVISAT satellite ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gmes-atmosphere.eu\u002Fd\u002Fservices\u002Fgac\u002Fnrt\u002Fnrt_opticaldepth!36!Total!Global!macc!od!enfo!nrt_opticaldepth!latest!!\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitoring atmospheric composition & climate project (MACC): Forecast of Aerosols Optical Depth ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.esa-cci.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): Climate Change Initiative (CCI) \u003E Aerosols ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[cM,dD],publishDate:"2014-02-05",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fW3B2oXPiJBzwUFhyDvgV",type:d,createdAt:"2021-09-15T11:50:42.930Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:05.571Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Parametrisoinnin hienosäätö parantaa ilmastoskenaarioita",materialType:ax,slug:"video-parametrisoinnin-hienosaato-parantaa-ilmastoskenaarioita",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleissa laskentaruudukkoa pienempien ilmiöiden kokonaisvaikutus kuvataan suurempaan eli laskentaruudukon mittakaavaan. Tätä kutsutaan parametrisoinniksi. Sitä on nyt tutkimuksessa optimoitu eli hienosäädetty käyttämällä tilastollisia menetelmiä ja lyhyitä sääennustemallinnusta muistuttavia malliajoja. Näin voidaan pienentää epävarmuutta ilmastoskenaarioissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6SBQ2TJ6N2CtnwJ7mAO8XH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Pirkka Ollinaho, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:50 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ju,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:jv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5sP2GTiqPTGKKS746qFCWp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Ftilastollinen-menetelma-saaennusteen-osuvuuden-parantamiseksi?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1%26_101_INSTANCE_1R4q_advancedSearch%3Dfalse%26_101_INSTANCE_1R4q_keywords%3D%26_101_INSTANCE_1R4q_delta%3D100%26p_r_p_564233524_resetCur%3Dfalse%26_101_INSTANCE_1R4q_cur%3D2%26_101_INSTANCE_1R4q_andOperator%3Dtrue"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastollinen menetelmä sääennusteen osuvuuden parantamiseksi - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 30.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[eg,dD],publishDate:"2014-01-24",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UyabHp66Wtyx1vYBrsgt3",type:d,createdAt:"2021-09-15T10:42:48.190Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:00.015Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Pienhiukkasten muodon huomiointi parantaa ilmastomalleja",materialType:ax,slug:"video-pienhiukkasten-muodon-huomiointi-parantaa-ilmastomalleja",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleissa pienhiukkaset on perinteisesti kuvattu yhdestä aineesta rakentuneiksi pyöreän pallon muotoisiksi hiukkasiksi. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin monimuotoisia ja monista aineista muodostuneita. Uuden menetelmän avulla pienhiukkaset voidaan kuvata malleissa joko kiekkomaisiksi (litistetty pallo) tai rugbypalloa muistuttaviksi (venytetty pallo.) Tämä vastaa paremmin todellisuutta, mikä parantaa säteilyn ja pienhiukkasten vuorovaikutuksen mallinnusta huomattavasti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"qVkD9vOyF6pt1vNlLPEkC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:40 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 29.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 17.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:jv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rXHCfSlikyDxfZl5Kevtv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearthobservatory.nasa.gov\u002FFeatures\u002FAerosols\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Voiland, A. 2010. Aerosols: Tiny Particles, Big Impact. NASA Earth Observatory ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[cM,eg,dD],publishDate:"2014-01-17",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6nWqW9txQdQ1YU6LuccICz",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:27:05.397Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:54.635Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Kasvillisuus säätelee maaperän lämpö- ja kosteusoloja korkeilla leveysasteilla",materialType:ax,slug:"video-kasvillisuus-saatelee-maaperan-lampo-ja-kosteusoloja",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kilpisjärvellä tehtyjen tutkimusten mukaan maaperän lämpötila- ja kosteusolot vaihtelevat paljon pienessä mittakaavassa. Tätä vaihtelua säätelee maanpinnan muotojen ja maaperän ominaisuuksien ohella myös kasvillisuus. Ilmastonmuutos muuttaa pohjoisten alueiden kasvillisuutta ja siis myös maaperän lämpö- ja kosteusoloja. Lämpö- ja kosteusolojen muutos puolestaan heijastuu takaisin kasvillisuuteen ja edelleen ilmastoon. Näiden palautemekanismien tunteminen auttaa mallintamaan ilmastonmuutoksen etenemistä korkeilla leveysasteilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3IXAIkbOSEN5QPz9R0sLdj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Juha Aalto, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:28 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 27.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 10.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"57BpJkhVTP1cN3FYRnfTlm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fkilpis\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin yliopisto: Kilpisjärven biologinen tutkimusasema ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fgeography\u002Fluoto\u002FCurrent_research_projects.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"University of Helsinki: Bioclimatic Modelling Research Team ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[e_,aw,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1OuzAIwRAD4u68KQHiHSpZ"}}],publishDate:"2014-01-10",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19cRK6MpqQ9nn8Ck8FO8wR",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:18:55.936Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:46.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Ilmastovyöhykkeet havainnollistavat ilmastonmuutosta",materialType:ax,slug:"video-ilmastovyohykkeet-havainnollistavat-ilmastonmuutosta",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastovyöhykkeiden muutosta kuvaavat kartat ovat tehokas väline ilmastonmuutoksen viestinnässä ja tutkimuksessa on havaittu, että kansalaiset osaavat yleensä tulkita niitä oikein. Ilmastovyöhykkeet perustuvat sademäärään sekä lämpötilaan ja Eurooppa jakautuu niiden perusteella polaari-, kylmätalvisten, leutotalvisten ja kuivien ilmastojen vyöhykkeisiin. ",nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fvideot-ja-visualisoinnit\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fb4df9633-7e1f-4389-9dd0-a0539588f211\u002Fvisualisoinnit.html#muutos-ilmastovyohykkeissa"},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"frtBiDVX0t49Oy5v5UAHo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:jx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 20.12.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE4 (vanha) -\u003E GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2E1KVZGJnDmlNNUBLyResN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FK%C3%B6ppenin_ilmastoluokitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Köppenin ilmastoluokitus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1HSzKWFtLfSjTZs6KyLy6e"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jy}}],publishDate:"2013-12-20",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bPeM5bUfN2rsNgjiR1wWN",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:07:07.594Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:40.051Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Alueellisia ilmastomalleja käytetään paikallisten tapahtumien tutkimisessa",materialType:ax,slug:"video-alueellisia-ilmastomalleja-k_ytet_n-paikallisten-tapahtumien-tutkimisessa",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellisia ilmastomalleja käytetään tarkentamaan maapallonlaajuisten ilmastomallien tuloksia paikallisten ilmiöiden tutkimista varten. Ilmatieteen laitoksessa on REMO-nimisellä alueellisella ilmastomallilla ja Suomen ympäristökeskuksen jäämallilla saatu hyviä alustavia tuloksia muun muassa Saimaan vaihtelevien jäätalvien mallintamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2oau2tMR0NBZHX7Kr7hYhu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Vanhempi tutkija Jussi Kaurola, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 7:33 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ju,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4.12.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, GE2, FY2, FY10 (vanha) -\u003E GE2, GE3, FY2, FY7 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.remo-rcm.de\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Regional Model REMO from Max Planck Institute for Meteorology - yksi alueellinen ilmastomalli ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[eg,dD],publishDate:"2013-12-04",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lfQ9YMtP0x5RoA7ls0B7R",type:d,createdAt:"2021-09-15T07:59:02.342Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:33.930Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Hiukkaspäästöt ovat maailmanlaajuisesti laskussa",materialType:ax,slug:"video-hiukkaspaastot-ovat-maailmanlaajuisesti-laskussa",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet maailmanlaajuisesti. Yhtenä syynä laskuun pidetään teollisuusmaissa tiukentuneita ilmanlaatukriteereitä, joilla erityisesti rikkidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentävä, ja niiden väheneminen pääsääntöisesti lämmittää ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"39eiUTXmt0E1YQCB0tbiCo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Heikki Lihavainen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 22.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2jAqoSQd4YJGBC5ncrkKGz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=hiukkasten-kokonaislukumaara-ilmakehassa-pienenee-1&_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiukkasten kokonaislukumäärä ilmakehässä pienenee - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 4.9.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jz},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement sites, Pallas - Sammaltunturi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.wmo.int\u002Fpages\u002Fprog\u002Farep\u002Fgaw\u002Faerosol.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Meteorological Organization (WMO): Global Atmosphere Watch (GAW): aerosols ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.actris.net\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ACTRIS-project (Aerosols, Clouds, and Trace gases Research InfraStructure Network) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iD},content:[{data:{},marks:[],value:iE,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.maceb.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen alueen lämpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita \u002F (MACEB-projektin sivusto) - Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[cM,dE],modifiedDate:"2013-11-22",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73lnYPKCsHIzDw649MjOSF",type:d,createdAt:"2021-09-13T07:45:28.667Z",updatedAt:"2023-10-06T13:04:29.143Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R],title:"Video: Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet vaihtelevat vuodenajoittain",materialType:ax,slug:"video-pohjois-intiassa-ilman-pienhiukkaspitoisuudet-vaihtelevat-vuodenajoittain",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat erittäin suuria ja niiden ilmastovaikutus on merkittävä. Myös pitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu on suurta ja riippuu sekä sateista että ilmakehän alimman osan niin sanotun rajakerroksen korkeudesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zgOU8sFybCFsKdsbEMi8N",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:26:14.279Z",updatedAt:"2021-09-16T12:10:06.509Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:gc}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet vaihtelevat vuodenajoittain",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002Fxr759xQ_yFA?controls=0",perspective:[ab],tags:[cM,jB]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Antti-Pekka Hyvärinen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:03 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.7.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25HQWeKamIKVwwDKskpWvM",type:d,createdAt:jD,updatedAt:jD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HYV11",body:"Hyvärinen, A.-P., Raatikainen, T., Brus, D., Komppula, M., Panwar, T. S., Hooda, R. K., Sharma, V. P. & Lihavainen, H. 2011. Effect of the summer monsoon on aerosols at two measurement stations in Northern India – Part 1: PM and BC concentrations. Atmospheric Chemistry and Physics. Volume 11, Number 16: 8271-8282.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Facp-11-8271-2011"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.rrcap.ait.asia\u002Fabc\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Atmospheric Brown Clouds - Regional Resource Center for Asia and the Pacific at Asian Institute of Technology - A UNEP Collaborating Centre ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F633041"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos selvittää Etelä-Aasian saastepilven terveys- ja ilmastovaikutuksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 20.3.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F640189"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitokselle National Geographic Societyn apuraha Himalajan jäätiköiden tutkimiseen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FAir_pollution_in_India"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Air pollution in India ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[cM,jB],publishDate:"2013-11-08",publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2e5JJdWRHm2tDw1pHHfwm7",type:d,createdAt:"2021-09-13T07:30:03.318Z",updatedAt:"2022-01-07T13:04:00.303Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cX,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R],title:"Video: Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu näkyy Pallaksen mittauksissa",materialType:ax,slug:"video-hiilidioksidi-ja-metaanipitoisuuksien-nousu-nakyy-Pallaksen-mittauksissa",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sammaltunturin laella, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, tehdyissä mittauksissa näkyy sekä hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu että vuodenaikaisvaihtelu.  Hiilidioksidipitoisuus on noussut jatkuvasti mittausten alusta lähtien. Se on korkeimmillaan talvella ja laskee kasvukaudella. Metaanin vuodenaikaissykli ei Pallaksella ole yhtä säännöllinen kuin hiilidioksidin, ja siinä näkyy ympäröivien soiden metaanituotanto.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5GT3VaZmnXIqp2EltRq1OV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Tuula Aalto, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:jx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 11.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:gd,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4U6VKYvAuhYNFuulXpRa5t",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"yGMuj3NVVQNRZtAaOwyTv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1JSDfc0i3pr09wOd4sMBkA"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fW},content:[{data:{},marks:[],value:fX,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:jz},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement sites, Sammaltunturi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fuutiskirje\u002Fmil\u002F2013-02\u002Fuutinen-2.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkimusta maan ja taivaan rajalla - Metsäntutkimuslaitos Metlan Ilmastonmuutos-uutiskirje 2\u002F2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:dy}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fY}},bm],publishDate:ge,publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7flfq6XsQnVkjdjb3KIde",type:d,createdAt:"2021-09-10T12:23:07.830Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:15.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R],title:"Video: Typpihappo viilentää ilmastoa vaikuttamalla pilvipisaroiden muodostumiseen",materialType:ax,slug:"video-typpihappo-viilentaa-ilmastoa-vaikuttamalla-pilvipisaroiden-muodostumiseen",parent:by,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmassa on paljon pilvipisaroiden tiivistymisytimenä toimivia hiukkasia, pilvipisaroiden lukumäärä kasvaa ja koko pienenee. Tällöin pilvet heijastavat enemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tietyissä olosuhteissa ilman typpihappo edesauttaa hiukkasten kykyä toimia tiivistymisytiminä ja siten lisää pilvipisaroiden lukumäärää entisestään. Ensimmäisten mallitulosten mukaan typpihappo on viilentänyt ilmastoa saman verran kuin maankäytön muutokset eli noin 0,2–0,4 W\u002Fm². ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4C3RgfmgfTqeyn9VxBhjsL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Ari Laaksonen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:24 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:gd,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4S6WcbekXDoVbdfM3NeHNy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1QrePtctKJDVmhTEuqJYga"}},gf],publishDate:ge,publisher:[E,bP]}}],teaserType:eW,displayTitle:u}}],perspective:[ab],tags:[dD,jq,cM,jk]};bD.metadata={tags:[],concepts:[]};bD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bfegmGFksSvGzzZQBqcGL",type:d,createdAt:tx,updatedAt:tx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};bD.fields={title:ty,slug:"kaupunkisuunnitteluopas"};bE.metadata={tags:[],concepts:[]};bE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7urzv7EpbgvNwyUJJvCkOX",type:d,createdAt:"2024-06-06T09:51:17.961Z",updatedAt:"2024-06-06T09:54:54.847Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};bE.fields={title:"CANEMURE-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:tz},content:[{data:{},marks:[],value:"LIFE17 IPC\u002FFI\u002F000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}};bI.metadata={tags:[],concepts:[]};bI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xzo1rTnrVhHIQfUFxmJas",type:d,createdAt:nA,updatedAt:nA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};bI.fields={abbreviation:nB,body:"Ruosteenoja, K., Jylhä, K & Kämäräinen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17–50.",link:"http:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf"};bJ.metadata={tags:[],concepts:[]};bJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"674wmut8oRht4omdnXjjf9",type:d,createdAt:oD,updatedAt:oD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};bJ.fields={abbreviation:nB,body:"Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Kämäräinen, M. & Pirinen, P. 2016. Terminen kasvukausi lämpenevässä ilmastossa. Terra 128: 1: 3–15.",link:nE};bP.metadata={tags:[],concepts:[]};bP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Mp5qhxpz3tyNlXQFGjZga",type:d,createdAt:"2021-06-03T09:40:27.354Z",updatedAt:"2022-10-03T12:11:43.413Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};bP.fields={title:"TULUVAT-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sisältö on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fpeda.net\u002Fkonnevesi\u002Flukio\u002Farkisto\u002Fprojektit2\u002Fojvoo22\u002Ftietoa-hankkeesta\u002Fkehitt%C3%A4mishankkeet\u002Ftuluvat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuluvat-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}};bQ.metadata={tags:[],concepts:[]};bQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30TNa825i3gH5IeUDuLbJ",type:d,createdAt:kj,updatedAt:kj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};bQ.fields={title:"Päätöksenteko",slug:"paatoksenteko"};bS.metadata={tags:[],concepts:[]};bS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58LNj0ttEhtpIdWfzodekO",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:27:02.142Z",updatedAt:"2022-02-04T11:41:59.165Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};bS.fields={publishedLanguages:[f,R],title:"Videot: Ilmastonmuutoksen hillintä",slug:"videot-ilmastonmuutoksen-hillinta",subTheme:u,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QjHklVrsdUixidpTJsfSk",type:A,createdAt:"2022-02-03T14:01:26.148Z",updatedAt:"2022-02-04T10:44:02.040Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:y,locale:f},fields:{title:"videot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3QjHklVrsdUixidpTJsfSk\u002F3fcb6c6247846a40a53f3280e0a59a6e\u002Fvideot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7044,image:{width:P,height:af}},fileName:"videot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, oranssi tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä. Ilmasto-opas.fi-sivustolla julkaistuissa videoissa ilmastonmuutos­tutkijat kertovat tutkimustulostensa kautta erilaisista keinoista, joilla ilmaston­muutosta voidaan hillitä. Videot soveltuvat hyvin myös lukiokurssien opetus­materiaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fIEDWFJhyU57erZSoSxle",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:26:44.878Z",updatedAt:"2023-06-15T09:18:07.650Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Videot: Ilmastonmuutoksen hillintä -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:jj,referencingItems:[hu,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4wronE9WxCCHOud39iWfrj",type:d,createdAt:"2021-09-01T08:09:21.090Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:33.060Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Suomen metsät voivat olla merkittäviä hiilinieluja",materialType:ax,slug:"video-suomen-metsat-voivat-olla-merkittavia-hiilinieluja",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsät ovat Suomessa merkittävä hiilinielu, kun taas viljelysmaat ja vesistöt ovat kasvihuonekaasujen lähteitä. Mitä enemmän alueella on metsiä asukasta kohti, sitä enemmän ne sitovat myös ihmistoiminnasta aiheutuvia päästöjä. Tutkimuksessa tarkasteltiin luonto- ja ihmisperäisiä päästöjä ja hiilinieluja kuntakohtaisesti Hämeenlinnan seudulla. Kunnat voivat hyödyntää tuloksia ilmastotoimiensa suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3cFsxUVY4WhWh0hZReGKnE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Pekka Vanhala, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:52 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 09.06.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 21.03.2016",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"72MNRLI2hsgtzJdHRIREJf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.cosust.2012.10.015"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vanhala, P., Repo, A. & Liski, J. 2013. Forest bioenergy at the cost of carbon sequestration? Current Opinion in Environmental Sustainability, Volume 5, Issue 1: 41–46. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs10980-014-0122-z"},content:[{data:{},marks:[],value:"Holmberg, M., Akujärvi, A., Anttila, S., Arvola, L., Bergström, I., Böttcher, K., Feng, X., Forsius, M., Huttunen, I., Huttunen, M., Laine, Y., Lehtonen, H., Liski, J., Mononen, L., Rankinen, K., Repo, A., Piirainen, V., Vanhala, P. & Vihervaara, P. 2015. ESLab application to a boreal watershed in southern Finland: preparing for a virtual research environment of ecosystem services. Landscape Ecology, Volume 30, Issue 3: 561–577. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FKunnille_tyokalu_luontoperaisten_kasvihu%2826753%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille työkalu luontoperäisten kasvihuonekaasujen nielujen ja lähteiden arviointiin – Suomen ympäristökeskuksen tiedote 10.10.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fprojects\u002Fclimes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Environment Institute SYKE: Impacts of climate change on multiple ecosystem services: Processes and adaption options at landscape scales (CLIMES-project) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.novia.fi\u002Fassets\u002Ffiler\u002FPublikationer\u002FSerie-A-Artiklar\u002FLUONNIKAS-laskentatykalu-kunnille_2.2013.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Haaspuro, Tiina. 2013. LUONNIKAS – Laskentatyökalu kunnille luontoperäisten kasvihuonekaasujen nielujen ja lähteiden arviointiin. Yrkeshögskolan Novia, Serie A: Artiklar 2\u002F2013. 13 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fymparisto\u002Filmastonmuutos\u002Ftyokaluja\u002Fkasvener\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: KASVENER-laskentamalli ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5YyaF9hvDqrk5QZJ1vReD4"}}],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ga}},dH],publishDate:"2016-03-21",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3c7rXAVbqFoEfTLUDjYxBT",type:d,createdAt:"2021-09-01T07:55:16.080Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:27.957Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Itämeren mikrolevistä voidaan tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa",materialType:ax,slug:"video-itameren-mikrolevista-voidaan-tuottaa-uusiutuvaa-bioenergiaa",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mikrolevät kasvavat tehokkaasti myös vähässä valossa ja kylmissä vesissä. Tutkimuksen mukaan Itämeren mikroleviä voitaisiin siis hyödyntää bioenergian tuotannossa, mikäli sadonkorjuuseen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Tutkimuksessa luotiin skenaarioita oloista, joissa mikrolevät voisivat olla kilpailukykyisiä energialähteitä. Uusiutuvat energialähteet ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5JK87Oenpd7kH42vTnRurF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Timo Tamminen, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:44 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:uX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 26.08.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:uY,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6jPP98BwakxDORRGx0WWL3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.nordicenergy.org\u002Fproject\u002Foptimizing-lipid-production-by-planktonic-algae\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nordic Energy Research: Project: Creating more efficient algae-based biofuels (2008-2010) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.jarviwiki.fi\u002Fwiki\u002FMikrolev%C3%A4"},content:[{data:{},marks:[],value:"Järviwiki: Mikrolevä ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.submariner-project.eu\u002Fimages\u002Fstories\u002Fnews\u002Fsubmariner_algae_magazine.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Torres, C. (ed.) 2011. Algae: the sustainable biomass for the future. Perspectives from the SUBMARINER project algae cooperation event Trelleborg, Sweden – September 28–29, 2011. 48 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fitameri\u002Fuutiskirje\u002F2010\u002F2-2010\u002Ffi\u002F1.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Saloniemi, A. 2010. Kasvatettu levä tulevaisuuden energialähde? Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen Itämeri-uutiskirje 2\u002F2010. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:uZ}}],tags:[hw],publishDate:"2015-08-26",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bAEREdwL9fCApPGvc1AkY",type:d,createdAt:"2021-09-01T07:43:47.970Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:22.335Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Liikennejärjestelmä muutetaan kestäväksi tukemalla innovaatioita",materialType:ax,slug:"video-liikennejarjestelma-muutetaan-kestavaksi-tukemalla-innovaatioita",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vaaditaan muutoksia koko liikennejärjestelmässä. Hankkeessa selvitettiin, miten innovaatiot syntyvät ja leviävät, ja analysoitiin politiikkatoimenpiteitä. Tulosten mukaan muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan useita eri innovaatioita, minkä vuoksi niiden käyttöön ottamista on tärkeä tukea. Tuloksia voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"15lczt4r9zTHXeVKPveKua",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Paula Kivimaa, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:38 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 28.05.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 01.06.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:u$,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"58UdXnpRUO8IuRNlV0CDHd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1108\u002FMEQ-07-2014-0115"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mäkinen, K., Kivimaa, P. & Helminen, V. 2015. Path creation for urban mobility transitions - linking aspects of urban form to transport policy analysis. Management of Environmental Quality, Volume 26, Issue 4: 485–504. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tekes.fi\u002FGlobal\u002FOhjelmat%20ja%20palvelut\u002FKampanjat\u002FInnovaatiotutkimus\u002FPolicy_Brief_6_2014_FTP_Trans_pdf.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kivimaa, P., Hildén, M., Temmes, A. & Lovio, R. 2014. Kestävä kaupunkiliikenne edellyttää järjestelmätason innovaatioita. Policy brief: Systeeminen muutos ja innovaatiot, Numero 6\u002F2014. 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FKestavia_systeemimuutoksia_edistava_tulevaisuuden_innovaatiopolitiikka__tapaus_liikenne"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus: Kestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka – tapaus liikenne (FIP-Trans). (Tutkimushankkeen kotisivut) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenvironment\u002Fintegration\u002Fresearch\u002Fnewsalert\u002Fpdf\u002F376na2_en.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission. 2014. A low-carbon transport system requires coherent national policy. European Commission DG Environment News Alert Service, edited by SCU, The University of the West of England, Bristol. Science for Environmental Policy 12 June 2014, Issue 376: 1 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tekes.fi\u002FJulkaisut\u002FTransportation_roadmap.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Temmes, A., Virkamäki, V., Kivimaa, P., Upham, P., Hildén, M. & Lovio, R. 2014. Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Tekes, Helsinki. Tekes review 306\u002F2014. 55 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sciencetechnologystudies.org\u002Fv26n3Temmes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Temmes, A, Räsänen, R.-S., Rinkinen J. & Lovio, R. 2013. The Emergence of Niche Protection through Policies: The Case of Electric Vehicles Field in Finland. Science & Technology Studies, Volume 26, Number 3: 37–62. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7qAm9mvSBQiy7jaLdODYIw"}}],publishDate:"2015-06-01",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2U5b0bkXzpcDYfdD0D5CXs",type:d,createdAt:"2021-09-01T07:18:35.084Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:16.488Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Kotitalouksilla on merkittävä vaikutus Suomen hiilijalanjälkeen",materialType:ax,slug:"video-kotitalouksilla-on-merkittava-vaikutus-suomen-hiilijalanjalkeen",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Tutkimuksessa tuotettiin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen ENVIMAT-laskentamalli. Se ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren päästöt, myös ulkomailla syntyvät. Tuloksia on hyödynnetty Ilmastodieetti-laskurissa, jonka avulla jokainen voi laskea omat ilmastovaikutuksensa ja vaikuttaa niihin omilla valinnoillaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4cMYxkivKFhEb8VCawxj5S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2:57 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:uX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 30.3.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, YH2 (vanha) -\u003E BI2, GE1, YH2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:va,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5WjwDEZUHMoLoPaEvjRSuQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FSuomen_talouden_materiaalivirtojen_ymparistovaikutukset_ENVIMAT\u002FSuomen_talouden_materiaalivirtojen_ympar%289945%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus SYKE: Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sciencedirect.com\u002Fscience\u002Farticle\u002Fpii\u002FS0959652611001612"},content:[{data:{},marks:[],value:"Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen Y. 2011. An assessment of greenhouse gas emissions and material flows caused by the Finnish economy using the ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production, Volume 19, Issue 16: 1833–1841. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastodieetti.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus SYKE: Ilmastodieetti ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fhankkeet\u002Fekokoti"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus SYKE: Ekotehokkuutta kotitalouksien arkeen ja muutostilanteisiin (EKOKOTI) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FKulutus_ja_tuotanto\u002FSuomalaiset_eivat_tiedosta_asuntojen_lam%2828008%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaiset eivät tiedosta asuntojen lämmityksen energiankulutusta. Suomen ympäristökeskuksen tiedote 23.1.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hinku-foorumi.fi\u002Ffi-FI\u002FKoti"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hinku-foorumi: Koti on muutoksen sydän ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fktutk\u002F2012\u002Fktutk_2012_2014-10-07_tie_001_fi.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt vähentyneet ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[eO,fE,eP],publishDate:"2015-03-30",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7dNhBoI3BaD0KPfEwGcKOZ",type:d,createdAt:"2021-09-01T06:57:23.852Z",updatedAt:"2022-01-03T14:04:03.241Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikenteen päästöihin",materialType:ax,slug:"video-yhdyskuntarakenne-vaikuttaa-liikenteen-paastoihin",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmät vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin. Asiaa on selvitetty tutkimalla ihmisten liikkumistapoja, sijaintia yhdyskuntarakenteessa ja eri kulkumuotojen päästöjä. Vähiten päästöjä syntyy alueilla, joissa voidaan liikkua jalan, pyöräillen, raide- tai muuta tehokasta joukkoliikennemuotoa käyttäen. Tuloksia voidaan hyödyntää yhdyskuntarakenteen suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1GUkeUKVIjPrSpP45Fgo2m",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:11 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 23.3.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE4 (vanha) -\u003E GE3, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ek0RvhyPxJ8AMzBjuoLrH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fhankkeet\u002Furbanzone2"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2) (hankkeen sivut) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fuploads\u002Fselvitykset_lausunnot\u002FIlmastonmuutoksen%20hillint%C3%A4%20ja%20sopeutuminen%20rakennetussa%20ymp%C3%A4rist%C3%B6ss%C3%A4.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Airaksinen, M., Seppälä, J., Juhola, S., Cantell, H., Järvelä, M., Haanpää, S., Kontio, P., Alhola, K., Ahonen, O., Heikkinen, J. & Nissinen, A. 2014. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen  rakennetussa ympäristössä. Suomen Ilmastopaneeli Raportti 6\u002F2014. 56 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg3\u002Fipcc_wg3_ar5_chapter12.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Seto, K. C., Dhakal, S., Bigio, A., Blanco, H., Delgado, G. C., Dewar, D., Huang, L., Inaba, A., Kansal, A., Lwasa, S., McMahon, J. E., Müller, D. B., Murakami, J., Nagendra, H. & Ramaswami. 2014. Human Settlements, Infrastructure and Spatial Planning. In: IPCC.2014. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., Pichs-Madruga, R., Sokona, Y., Farahani, E., Kadner, S., Seyboth, K., Adler, A., Baum, I., Brunner, S., Eickemeier, P., Kriemann, B., Savolainen, J., Schlomer, S., von Stechow, C., Zwicker, T. & Minx, J. C. (eds.)] Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA. 923-1000. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww2.vtt.fi\u002Finf\u002Fjulkaisut\u002Fmuut\u002F2012\u002FWahlgren_TAF.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wahlgren, I., Bärlund, G., Lautso, K. & Sihto, S. 2012. Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Taustamuistio. Tekniikan Akatemia Liikenneryhmä. VTT:n julkaisut. 27 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[bg,cb],publishDate:"2015-03-23",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7n02UrWePSb5sc2w2PHyZO",type:d,createdAt:"2021-09-01T06:49:34.147Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:56.930Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Kansalaiset toimivat energiansäästön innovaattoreina",materialType:ax,slug:"video-kansalaiset-toimivat-energiansaaston-innovaattoreina",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansalaiset osallistuvat aktiivisesti energiansäästöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kehittämällä omia energiantuotantolaitteitaan. Internetin keskustelupalstoja tutkimalla ja haastattelujen avulla saatiin selville, että kansalaiset tekevät oletettua enemmän energiaa säästäviä keksintöjä, joista suurin osa liittyi lämpöpumppuihin ja pellettijärjestelmiin. Keksinnöt ja niistä keskusteleminen ovat osaltaan vaikuttaneet näiden laitteiden yleistymiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4t0VgwmbpiLhCnZHzLUxJ2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Professori Sampsa Hyysalo, Aalto-yliopisto",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:35 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:vd,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 9.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:u$,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7nB6jj4CropKQUG7gMqxga",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[{type:r}],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aka.fi\u002FTiedostot\u002FTiedostot\u002FFICCA\u002FFICCA%20sidosryhm%C3%A4seminaari%204.12.2014\u002FFICCA_Hyysalo%2004122014.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyysalo, S. 2014. Hillinnän uudet mahdollisuudet. Esitys Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta -akatemiaohjelma FICCAn sidosryhmäseminaarissa 4.12.2014. 25 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aka.fi\u002FTiedostot\u002FTiedostot\u002FFICCA\u002FFICCA%20tutkijaseminaari%202.-3.12.2014\u002FLAICA_presentation_FICCA%2003122014.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lovio, R., Heiskanen, E., Hyysalo, S., Jalas, M., Juntunen, J., Kopsakangas-Savolainen, M., S. Lehtoranta, S., Mattinen, M. K., Nissilä, H, Nissinen, A., Rinkinen, J. & Tainio, P. 2013. LAICA - Looking for active energy citizens (LAICA). Presentation at the Final Seminar of the Finnish Research Programme on Climate change FICCA 2-3.12.2014. 14 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdl.dropboxusercontent.com\u002Fu\u002F3800858\u002FMountaineering\u002Freview.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Animaatio pellettikeksintöjen löytymisprosessista ja keksijöiden linkittymisestä internetin keskustelufoormeilla ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Flaica.fi\u002Flaica-in-english-3\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Local adaptation and innovation-in-practice in energy efficiency and carbon neutrality (LAICA) (project pages) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3U4Mgtr0lPcEsnDcjAOo3L"}}],publishDate:"2015-02-09",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4vfM69CeEEq3TzsSD6IWMa",type:d,createdAt:"2021-09-01T06:45:00.831Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:44.516Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Ilmastonmuutoksesta uutisointi on tärkeää mutta vähäistä",materialType:ax,slug:"video-ilmastonmuutoksesta-uutisointi-on-tarkeaa-mutta-vahaista",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosuutisointi ja sen tutkiminen on tärkeää, jotta saadaan selville, miten ilmastonmuutoksesta keskustellaan. Uutisoinnin avulla leviävät myös ilmaston kannalta oikeanlaiset toimenpiteet ja ratkaisut. Tutkimuksen mukaan ilmastouutisointi sanomalehdissä oli Suomessa laajimmillaan vuonna 2006, jonka jälkeen se on laskenut. Enimmilläänkin sen osuus on ollut vain kaksi prosenttia kaikesta uutisoinnista. Synkät talvet lisäävät ilmastonmuutosuutisointia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"19L8j5s2zlBXbV5Vshi24p",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:22 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, GE3, ÄI4 (vanha) -\u003E GE2, GE1, ÄI4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6xU1tQfxFZ9mrRvbzggTt6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FVaitos_Ymparistoongelmien_syyt_jaavat_uu%282666%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöongelmien syyt jäävät uutisoinnissa unohduksiin – Suomen ympäristökeskuksen tiedote 12.11.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fsciencepolicy.colorado.edu\u002Fmedia_coverage"},content:[{data:{},marks:[],value:"McAllister, L., Gifford, L., Daly, M., Boykoff, M., Boehnert, J., Andrews, K., Wang, X., & Nacu-Schmidt, A. 2014. World Newspaper Coverage of Climate Change or Global Warming, 2004-2014. Center for Science and Technology Policy Research, Cooperative Institute for Research in Environmental Sciences, University of Colorado, Web. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechangecommunication.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"George Mason University – Center for Climate Change Communication, ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4Onn2s5OOoMv8CmR6aclvH"}}],publishDate:"2015-02-02",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34Od3SbBtrPUgYdFaQdhKV",type:d,createdAt:"2021-08-31T13:21:37.994Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:31.753Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Kierrätys kannattaa keskittää harvaan asutuilla alueilla",materialType:ax,slug:"video-kierratys-kannattaa-keskittaa-harvaan-asutuilla-alueilla",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätteitä kierrättämällä tai polttamalla voidaan vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Jätteiden keräämisestä ja käsittelystä aiheutuvat päästöt ovat myös harvaan asutuilla alueilla pienemmät kuin uuden materiaalin hankinnasta syntyvät päästöt. Tutkimuksen mukaan kierrättäminen kannattaa vaikka kuljetusmatkat ovatkin pitkiä. Tosin jätteiden keräys tulee keskittää ja tilanne tulee arvioida tapauskohtaisesti. Tuloksia on hyödynnetty jätehuollon ohjauksessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3dAfKsAC3LEjtd9lSayslO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Katja Moliis, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:04 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 26.9.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE3, YH2 (vanha) -\u003E GE3, GE1, YH2 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7GYOzReJjREmEs98xC7ICf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BD44928EA-92D5-4426-903C-5C4972CA2E39%7D\u002F24315"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö. 2012. Ajankohtaista jätelain uudistuksesta. Ympäristöministeriön faktalehdet, 05\u002F2012. 4 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fvaltioneuvosto.fi\u002Fajankohtaista\u002Ftiedotteet\u002Ftiedote\u002Ffi.jsp?oid=375216"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pakkausjätteen erilliskeräys on ympäristön kannalta järkevää – Ympäristöministeriön tiedote 16.1.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Freport.mitigation2014.org\u002Fdrafts\u002Ffinal-draft-postplenary\u002Fipcc_wg3_ar5_final-draft_postplenary_chapter10.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Fischedick, M., Roy, J., Abdel‐Aziz, A., Acquaye, A., Allwood, J. M., Ceron, J.-P., Geng, Y., Kheshgi, H., Lanza, A., Perczyk, D., Price, L.,  Santalla, E., Sheinbaum, C. & Tanaka, K.. 2014. Industry (10.14 Appendix: Waste) In: IPCC. 2014. Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., Pichs-Madruga, R., Sokona, Y., Farahani, E., Kadner, S., Seyboth, K., Adler, A.,  Baum, I., Brunner, S., Eickemeier, P., Kriemann, B., Savolainen, J., Schlömer, S., von Stechow, C., Zwickel, T. & Minx, J. C. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"iH1PH0MY40Ml4LUqHZA4Q"}}],tags:[hx],publishDate:"2014-09-26",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bDkyDNBSBHHVOBrFFgQ65",type:d,createdAt:"2021-08-31T12:59:41.593Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:25.423Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Vihreä talous auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta",materialType:ax,slug:"video-vihrea-talous-auttaa-hillitsemaan-ilmastonmuutosta",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta voidaan hillitä tukemalla vihreää taloutta ja omaksumalla uusia kulutustottumuksia. Vihreä talous tarkoittaa muutosta yhteiskuntaan, jossa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden tuotannossa, kulutuksessa ja politiikassa. Selvityksen mukaan Suomessa vihreää taloutta on edistetty, mutta paljon on vielä tehtävää. Selvitystä ja sen ehdotuksia voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon tukena.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4segSP0UgzcwETY6EcXTSs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:25 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": suomi, ei tekstitystä",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 17.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:vd,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE2, GE3, YH2, ET3 (vanha) -\u003E GE3, GE1, YH2, ET3 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bW,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7crxLu8pOGM3vMAA9CwBl7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41446"},content:[{data:{},marks:[],value:"Antikainen, R., Lähtinen, K., Leppänen, M., & Furman, E. 2013. Vihreä talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 1\u002F2013. 37 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FKartat_ja_tilastot\u002FYmpariston_tilan_indikaattorit\u002FVihrea_talous"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus: Vihreä talous ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenvironment\u002Fbasics\u002Fgreen-economy\u002Findex_en.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission: Green economy ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4FVkqJa3eaODLJhGm5qzpV"}}],publishDate:"2014-05-28",publisher:[L,E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mINzFyM6yiYk7QZihP79y",type:d,createdAt:"2021-08-31T11:11:04.490Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:19.328Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R],title:"Video: Hakkuutähteiden energiakäyttö tuottaa ilmastohyötyjä viiveellä",materialType:ax,slug:"video-hakkuutahteiden-energiakaytto-tuottaa-ilmastohyotyja-viiveella",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hakkuutähteiden, kuten oksien ja kantojen, energiakäytön lisääminen on yksi keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä kasvattaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Suomen ympäristö­keskuksessa kehitetyn laskentamallin mukaan esimerkiksi maakaasuun verrattuna oksien energiakäyttö tuottaa ilmastohyötyjä neljän vuoden ja kantojen vasta noin 20 vuoden kuluttua aloittamisesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6c0g4NVuf4TbaauEohbe72",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Anna Repo, Suomen ympäristökeskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:35 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 27.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 18.10.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:uY,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6v5BClP3w3fqsoO0wclA1X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fuutiskirje\u002Fmil\u002F2012-01\u002Fuutinen-3.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hakkuutähteenkorjuu ojitetuilta turvemailta voi vähentää turpeen kasvihuone­kaasupäästöjä - Metsäntutkimuslaitoksen Ilmastonmuutos-uutiskirje 15.5.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-60-6188-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"Repo, A. 2015. Climate impacts of bioenergy from forest harvest residues (Hakkuutähteiden energiakäytön ilmastovaikutukset. Yhteenveto suomeksi.) Academic Dissertation. Aalto University, Department of Mathematics and Systems Analysis. Aalto University publication series Doctoral Dissertations 60\u002F2015. 47 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:uZ}}],tags:[hw,{sys:{type:b,linkType:d,id:ga}}],publisher:[E,bP]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38cl5Jveor2MnIOcXospPP",type:d,createdAt:"2021-08-31T09:52:22.753Z",updatedAt:"2022-01-03T14:03:11.986Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fb,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R],title:"Video: Ojitetut suot voivat toimia sekä hiilen nieluina että lähteinä",materialType:ax,slug:"video-ojitetut-suot-voivat-toimia-seka-hiilen-nieluina-etta-lahteina",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsäojitettujen soiden pinta-ala on Suomessa suuri ja siksi niiden hiilitaseella eli sillä, toimivatko ne hiilen lähteinä vai nieluina, on suuri merkitys koko maan hiilitaseelle. Karun  eteläsuomalaisen metsäojitetun suon mittaukset osoittavat kyseisen metsikön hiilitaseen olevan negatiivisen eli hiilen nielu. Puuston lisäksi myös turvemaan hiilivarasto kasvoi. Tulos  yllättää, sillä yleisesti on arveltu, että metsäojitusalueilla turvemaasta vapautuu hiiltä enemmän kuin mitä kasvavaan puustoon sitoutuu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2P1oSKcdnTIUypmtKGebKT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aM,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Annalea Lohila, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:10 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.7.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:gd,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI1, BI3, GE1, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI1, BI2, GE2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2QNIBSBiSvPSAaLEmpD07N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002FGHG-measurement-sites#Kalevansuo"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement site, Kalevansuo ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1wW9aNF7UxTqAhk3Zwny8f"}},dH,{sys:{type:b,linkType:d,id:"38DrD8R6q9iGjfDQxU83zd"}},bm],publishDate:ge,publisher:[E,bP]}}],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[J],tags:[dH,hw,fE,hx]};bU.metadata={tags:[],concepts:[]};bU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2twcpQtYeFwyH7lX5npoc",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:48.799Z",updatedAt:"2022-01-04T14:20:40.212Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};bU.fields={publishedLanguages:[f],title:id,slug:ie,parent:fS,subTheme:u,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZzGvl0DakVzM9mTy8iySV",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:12:58.593Z",updatedAt:"2021-12-22T11:26:07.563Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[if0,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1dOjN03YAPa8Rfmay7JhCv",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:22:16.391Z",updatedAt:"2024-11-11T14:35:52.602Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kasvihuonekaasut lämmittävät",materialType:D,slug:"kasvihuonekaasut-lammittavat",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuoneilmiön mahdollistavat ilmakehän kasvihuonekaasut, joista tärkeimpiä ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Tällä hetkellä ihmiskunta lämmittää nopeasti maapalloa päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesihöyry on tärkein luonnollinen kasvihuonekaasu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). Ilmakehän valtakaasut typpi ja happi eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasuilla molekyylin rakenne on sellainen, että ne kykenevät imemään lämpösäteilyä tietyillä aallonpituuksilla. Kasvihuonekaasumolekyyli pystyy muuttamaan saamansa energian uudelleen säteilyksi, jolloin osa säteilyn energiasta palaa takaisin maan pintaa lämmittämään ja osa karkaa avaruuteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän alimmissa kerroksissa voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka yksinään selittää luonnollisen kasvihuoneilmiön aiheuttamasta maapallon lämmityksestä yli puolet. Hyvänä kakkosena seuraa hiilidioksidi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunta tuottaa jatkuvasti lisää kasvihuonekaasuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää koko ajan. Kuvasta nähdään, kuinka hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin määrät ovat kasvaneet viimeisten parin vuosisadan aikana. Sitä ennen pitoisuudet säilyivät lähes muuttumattomina tuhansia vuosia. Ilmaston lämmetessä myös vesihöyryn määrä ilmakehässä vääjäämättä kasvaa; voidaan siis ajatella, että muitten kasvihuonekaasujen päästöt näin epäsuorasti lisäävät vesihöyryn määrää. Kyseessä on yksi ilmaston lämpenemistä vahvistavista palauteilmiöistä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edellä lueteltujen kaasujen lisäksi ihmiset ovat tuottaneet ilmakehään kokonaan uusia, siellä luonnostaan esiintymättömiä kaasuja, esimerkiksi halogenoituja hiilivetyjä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1bQ0hrJUIZMOpvQadA4bGw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvunopeutta on vaikea ennustaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvunopeutta ei voida ennustaa kovin pitkälle tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja ilmastonmuutoksen hillinnän onnistuminen riippuvat suuresti mm. maailmanlaajuisesta ilmastopolitiikasta, väestönkasvusta sekä paremman teknologian käyttöönotosta ja kehityksestä. Epävarmuutta liittyy myös hiilen kiertokulun muuttumiseen tulevaisuudessa. On kuitenkin luotu vaihtoehtoisia skenaarioita kaasujen pitoisuuden tulevalle kehitykselle (esim. IPCC:n SRES-skenaariot). Näitä käytetään ilmastomallilaskelmien pohjana tulevia ilmastonmuutoksia ennustettaessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F28Wg7yFHmItLg96MyvMibL"},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea – Ilmatieteen laitoksen 28.10.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bp},content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:iq},content:[{nodeType:a,value:ir,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002Findex.html"},content:[{nodeType:a,value:"Tilastokeskuksen tilastot Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fkasvihuonekaasujen-mittaus"},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasujen mittaus Ilmatieteen laitoksessa ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F484769"},content:[{nodeType:a,value:"Eurooppalaisen kasvihuonekaasujen seurantajärjestön päämaja Suomeen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 29.2.2012 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ab],tags:[bm,cZ,{sys:{type:b,linkType:d,id:fV}},{sys:{type:b,linkType:d,id:dy}},{sys:{type:b,linkType:d,id:is}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43u0hMsnIFtsSv44lWHamD",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:17:49.158Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:54.117Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Hiilidioksidi ja hiilen kiertokulku",materialType:D,slug:"hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertokulku",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista ylivoimaisesti merkittävin. Kaasun pitoisuutta on mitattu suoraan ilmakehästä 1950-luvulta lähtien. Sitä varhaisempien aikojen pitoisuudet on saatu selville analysoimalla napajäätikköjen sisälle loukkuun jääneitä kaasukuplia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidipitoisuus kasvaa koko ajan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Hiilidioksidi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"(COâ‚‚) pitoisuus on noussut teollistumista edeltävän ajan suunnilleen 280 ppm:stä (ppm = tilavuuden miljoonasosa) jo noin 390  ppm:ään. Nousua on siis lähes 40 %. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu  edelleen koko ajan, keskimäärin noin 2 ppm:n verran vuodessa (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan vaikutus hiilidioksidipitoisuuksiin pääosin fossiilisista polttoaineista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin  fossiilisten polttoaineitten (mm. öljyn, kivihiilen ja maakaasun)  käytöstä. Toinen tärkeä päästölähde on trooppisten metsien hävittäminen  ja muu maankäytön muuttuminen.  Fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat  vuosina 2000-2005 hiileksi muutettuina 7,2 gigatonnia (7 200 000 000  tonnia) vuodessa. Metsien hävityksestä syntyneet päästöt tunnetaan  huonommin. 1990-luvulla siitä arvioidaan vapautuneen 0,5-2,7 gigatonnia  hiiltä vuodessa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1drK1gZizwCA5ddkBEJt0a",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"14YkGq7RmVqi67W6fh8Ohh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiili kiertää ilmastojärjestelmän eri osien välillä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnossa hiili kiertää koko ajan eri varastojen välillä (kuva 2). Yhteyttäessään kasvit sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Ravintoketjuun näin sitoutunut hiili vapautuu jälleen ilmakehään kasvisolujen ja eläinten hengityksessä tai kuolleitten eliöiden maatuessa. Suuria määriä hiilidioksidia liukenee vuosittain meriveden ylimpiin kerroksiin, mutta lähes yhtä paljon vapautuu meristä takaisin ilmakehään. Hiilen kiertokulku on niin nopeaa, että yksittäinen hiilidioksidimolekyyli viipyy ilmakehässä keskimäärin vain noin viisi vuotta. Valtaosa kasvipeitteen ja meren pintakerroksen sitomasta hiilidioksidista kuitenkin palautuu aikaa myöten takaisin ilmakehään. Siksi ihmisten hiilidioksidipäästöjen vaikutusaika ilmakehässä on paljon pitempi, jopa satoja vuosia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3eHrJJSWTksFXrFCxdC5Q8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tämän lisän ilmakehän, kasvipeitteen ja merien kesken. ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=IPCC"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:":n laskelmien mukaan ilmakehään on jäänyt arviolta 45 % kaikesta siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on tuprutellut ilmaan 1700-luvulta nykypäivään. Noin 30 % hiilidioksidista on päätynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperään. Valtameret, kasvillisuus ja maaperä toimivat ilmakehän kannalta hiiltä sitovina ",nodeType:a},{data:{uri:it},content:[{data:{},marks:[],value:"hiilinieluina",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:". Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitten nielujen tehokkuus on heikkenemässä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merien biologinen hiilipumppu heikkenee ilmaston lämmetessä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin kiertoon valtamerissä vaikuttavat yksisoluiset leväkasvit. Yhteyttäessään nämä kasvit ottavat merivedestä hiilidioksidia. Kun levä aikanaan kuolee, se vajoaa syvemmälle mereen. Soluun varastoitunut hiili hapettuu nyt takaisin hiilidioksidiksi, mutta tämä tapahtuu siis osittain vasta syvällä meressä. Näin levät toimivat eräänlaisena biologisena hiilipumppuna: ne sitovat hiilidioksidia meren pintakerroksista ja vapauttavat sitä syvemmällä meressä. Nämä syvemmät vesikerrokset eivät ole kosketuksissa ilmakehän kanssa, joten sieltä hiilidioksidi ei pysty siirtymään suoraan ilmaan. Biologinen pumppu selittää, miksi niinkin suuri osa hiilidioksidista on maapallolla varastoitunut meriin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet tutkimukset viittaavat siihen, että ilmaston lämmetessä meriveden virtaukset ja lämpötilat muuttuvat, jolloin levien kasvu ja hiilidioksidipumpun teho heikkenisivät. Tällöin meret eivät enää kykenisi sitomaan hiilidioksidia entisellä teholla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaperän ja kasvillisuuden kyky varastoida hiiltä heikkenee tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimämmässä ilmastossa maaperän pieneliöt hajottavat kuolleita kasvijäänteitä entistä vauhdikkaammin, jolloin kasvien yhteyttäessään sitoma hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehään nopeammin. Lisäksi ilmaston muuttuminen todennäköisesti parantaa kasvien kasvuedellytyksiä joillakin alueilla, toisaalla taas huonontaa. Esimerkiksi brittiläisen Hadley-keskuksen ilmastomalli ennustaa sademäärien putoavan Amazon-joen alueella roimasti. Tällöin sademetsät korvautuisivat savanneilla, jotka eivät kykene sitomaan hiilidioksidia alkuunkaan yhtä tehokkaasti kuin metsät. Toisaalta joillakin muilla alueilla kasvipeite vastaavasti sitoisi tulevaisuudessa hiilidioksidia entistä enemmän, esimerkiksi metsittyvillä tundra-alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko maapallon mitassa näyttäisi siltä, että tulevina aikoina hiiltä varastoituisi sekä meriin että kasvipeitteeseen nykyistä vähemmän. Näin varastointikyvyn (hiilinielujen) heikkeneminen toimisi kasvihuoneilmiötä vahvistavana palauteilmiönä.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:iu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidipäästöt häviävät ilmakehästä hitaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehdään ajatuskoe: päästetään ilmaan 100 uutta hiilidioksidimolekyyliä. Mitä niille tapahtuu?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 30 vuoden kuluttua ilmakehässä on tämän päästön seurauksena vielä 50 ylimääräistä COâ‚‚-molekyyliä. Suurin osa niistä ei kylläkään enää ole alkuperäisiä molekyyliyksilöitä, sillä hiili kiertää eri varastojen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutaman sadan vuoden päästä ylimääräisiä molekyylejä on jäljellä vielä noin 20.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pieni osa tarkasteltavasta COâ‚‚-päästöstä vaikuttaa ilmassa hiilidioksidipitoisuutta lisäävästi jopa tuhansia vuosia, kunnes ylimääräinen hiilidioksidi lopulta päätyy valtamerien syvyyksiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fW},content:[{data:{},marks:[],value:fX,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iq},content:[{data:{},marks:[],value:ir,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iv},content:[{data:{},marks:[],value:iw,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fsnowcarbo.fmi.fi\u002Findex.php?lan=fi&page=Etusivu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiillitaseen laskentamallin esittelyprojekti - SnowCarbo ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ix},content:[{data:{},marks:[],value:iy,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F131144"},content:[{data:{},marks:[],value:"Aranda toi tietoa hiilidioksidin vaihdosta jääpeitteisellä merellä - Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.3.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:dy}}],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4SU03W14aBFlFDWi1C9NFW",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:07:51.050Z",updatedAt:"2024-11-08T11:07:42.803Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Metaani",materialType:D,slug:"metaani",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanimolekyyli koostuu yhdestä hiiliatomista ja neljästä vetyatomista (CHâ‚„). Se on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein ilmaston lämmittäjä. Molekyyliä kohti laskien metaani on kasvihuonekaasuna selvästi hiilidioksidia voimakkaampi, mutta toisaalta sen määrä ilmakehässä on paljon pienempi ja elinikä lyhyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanin elinikä ilmakehässä on lyhyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania syntyy siellä, missä eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa oloissa: riisipelloilla, märehtijöitten (mm. lehmien) suolistossa ja kaatopaikoilla sekä luonnossa kosteikoilla, soilla ja vesistöjen pohjakerroksissa.  Suuruusluokkaa 2\u002F3 metaanin päästöistä on ihmiskunnan aikaansaannosta ja loput 1\u002F3 luonnollista perua, joskin arviot vaihtelevat melko paljon tutkimuksesta toiseen.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6xo3Hz8mu7mHLlAgCFjuFv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Maakaasu koostuu valtaosaltaan metaanista, joten metaania karkaa ilmakehään kaasuputkien vuotaessa. Myös hiilikaivoksista vapautuu metaania. Lisäksi metaania muodostuu puuta poltettaessa, varsinkin jos puu on märkää ja sitä poltetaan kituliaalla ja savuttavalla liekillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehässä metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Reaktio käy monen välivaiheen kautta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2Yql59EmaYAEhoUxoAB6t0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanipitoisuus yli kaksinkertaistunut teollistumisen jälkeen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän metaanipitoisuus on tätä nykyä reilusti kaksinkertainen teollistumisen aikaa edeltävään tasoon verrattuna. Ennen teollistumista pitoisuus oli n. 715 ppb (ppb = tilavuuden miljardisosa) ja on tätä nykyä jo n. 1800 pbb. Viime vuosikymmenellä metaanipitoisuus ei monena vuotena kasvanut lainkaan, mutta on jälleen viime vuosina kääntynyt nousuun (kuva). Kasvun notkahduksen syitä ei tunneta kunnolla, mutta sen arvellaan liittyvän kosteikkojen olosuhteiden muutoksiin",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5nos2aovApGOTbenSxrRt2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7de1H58pDHocfnvMBg8IXo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"sekä muutoksiin Aasian riisinviljelyssä, jossa on alettu käyttää enemmän lannoitteita ja vähemmän vettä.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"RXViKSBVaPiL9kdLXNeDi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1n3Ar18o8LokPpk0ihT2JH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania on varastoituneena merissä ja ikiroutakerroksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merien pohjakerroksissa ja ikirouta-alueitten maaperässä on suuria määriä metaania sitoutuneena kiinteään olomuotoon, ns. metaanihydraatteina. Mikäli lämpötila nousee riittävän paljon, hydraatit voivat hajota. Tällöin sitoutunutta metaania vapautuisi ilmakehään. Jos metaania pääsisi ilmakehään todella suuria määriä, maapallon ilmasto lämpenisi varsin paljon. On kuitenkin epätodennäköistä, että hydraateista vapautuisi merkittäviä määriä metaania vielä tämän vuosisadan aikana. Kauempana tulevaisuudessa vaara on syytä ottaa huomioon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ikiroudan sulaessa myös vuosistajojen kuluessa kertyneet pakastuneet kasvikarikkeet alkavat hajota. Silloin kun tämä tapahtuu hapettomissa olosuhteissa, esimerkiksi lampareitten pohjalla, vapautuu metaania.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 55 miljoonaa vuotta sitten maapallolla koettiin ilmaston voimakas lyhytaikainen lämpeneminen. Ainakin yhtenä lämpenemisen syynä on arveltu olleen metaanin äkillisen vapautumisen meren pohjakerroksista.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3rPMXh5qFW2A8ldn99mZ3M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2pnn2ywiU70JrxKGiFObBt"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia – Ilmatieteen laitoksen 10.9.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1088\u002F1748-9326\u002Fad6463"},content:[{nodeType:a,value:"Jackson, R. B., Saunois, M., Martinez, A., Canadell, J. G., Yu, X., Li, M., Poulter, B., Raymond, P. A., Regnier, P., Ciais, P., Davis, S. J. & Patra, P. K. 2024. Human activities now fuel two-thirds of global methane emissions. Environmental Research Letters, Volume 19, Number 10.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bp},content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F1229894"},content:[{nodeType:a,value:"Metaanin vapautuminen ilmakehään suuri huoli - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.10.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:iv},content:[{nodeType:a,value:iw,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:ix},content:[{nodeType:a,value:iy,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002F?heading=Metaanin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4-ja-ilmastovaikutuksia&page=ilmastouutisia&news_id=3012"},content:[{nodeType:a,value:"Jokimäki, A. 24.5.2011. Metaanin päästöjä ja ilmastovaikutuksia. CO2-raportti ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ab],tags:[bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:fY}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bJhMg1Hm1fu5MN5xMe30n",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:04:16.388Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:34.287Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Dityppioksidi",materialType:D,slug:"dityppioksidi",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, jonka pitoisuuksia ihmiskunnan päästöt ovat lisänneet. Sen pitoisuus ilmakehässä on hyvin pieni, mutta sillä on voimakas lämmittävä vaikutus ja sen elinikä esimerkiksi metaaniin verrattuna on pitkä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidi lisääntyy erityisesti maatalouden vaikutuksesta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidia eli typpioksiduulia tai ilokaasua (Nâ‚‚O) muodostuu maaperässä nitraattien (mm. typpilannotteiden) hajotessa. Ihmiskunnan toimet, erityisesti maatalouden harjoittaminen, tuottavat runsaan kolmasosan kaikista dityppioksidin päästöistä. Loput 2\u002F3 dityppioksidista on peräisin luonnosta, lähinnä maaperän ja merien mikrobitoiminnan seurauksena. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidimolekyylit hajoavat ilmakehässä auringon korkeaenergisen ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Tämä hajoamisreaktio on mahdollinen ainoastaan ilmakehän ylemmissä kerroksissa. Siksi dityppioksidin elinikä ilmakehässä, n. 110 vuotta, on paljon pitempi kuin esimerkiksi metaanin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6hvA4C7xM7ETaHwCsOjQOy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"uHkVAeIELWttckfyYfNGS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidin pitoisuus ilmakehässä nousee tasaisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidin määrä ilmakehässä on toistaiseksi lisääntynyt melko vähän, vajaat 20 % teollistumisen aikaa edeltävään pitoisuuteen verrattuna. Tuolloin pitoisuus oli noin 270 ppb (ppb = tilavuuden miljardisosa), nykyisin noin 325 ppb. Kuten kuva osoittaa, pitoisuus kasvaa koko ajan tasaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4KvEYdvvC7cZOHFPWnoPjp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:is}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GHfmfe4yvI4ODWErx5e8n",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:56:18.603Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:25.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Otsoni kasvihuonekaasuna",materialType:D,slug:"otsoni",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän otsoni yhtäältä suojelee maapalloa auringon vaaralliselta ultraviolettisäteilyltä ja toisaalta se on suurina pitoisuuksina kasveille ja eläimille myrkyllistä. Monien muiden vaikutustensa ohella otsoni on myös merkittävä kasvihuonekaasu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonikato on hieman hidastanut kasvihuoneilmiön voimistumista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa ilmakehän otsonista sijaitsee  varsin korkealla keski-ilmakehässä, stratosfäärissä. Siellä otsonin määrä on vähentynyt lähinnä halogenoitujen hiilivetyjen, erityisesti freonien, aiheuttaman otsonikadon seurauksena. Tämä on vaikuttanut aavistuksen verran kasvihuoneilmiötä heikentävästi eli ilmastoa viilentävästi. Otsonikato on ollut erityisen voimakasta Etelämantereella keväisin (kuva 1). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Freonien päästöjä on saatu vähennettyä kansainvälisin sopimuksin (Montrealin pöytäkirja),  ja stratosfäärin otsonikerroksen ennakoidaan palautuvan lähes  entiselleen tämän vuosisadan puoliväliin tultaessa. Samalla palautuu  stratosfäärin otsonin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus. Tätä  merkittävämpää kuitenkin on freonien, jotka myös ovat kasvihuonekaasuja,  vähenemisen kasvihuoneilmiötä hillitsevä vaikutus.  Stratosfäärin tila on siis menossa toivottuun suuntaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4tC9tekt0CvdrOM62sdJrX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"rAzTV2O2P98z7VYYKYiKO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5KeNlIlxtSl2rCQc7UTRc3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonin pitoisuus alailmakehässä vaihtelee suuresti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisin kuin stratosfäärissä, alailmakehässä eli troposfäärissä otsonin määrä on kasvanut, millä on ollut huomattava ilmastoa lämmittävä vaikutus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Troposfäärissä otsonia syntyy, kun mm. autojen pakokaasujen typen oksidit, hiilimonoksidi ja hiilivedyt reagoivat auringon valossa  ilman hapen kanssa. Otsonia syntyy myös luonnonkasveista peräisin  olevien hiilivetyjen reaktioissa ja metaanin hapettuessa. Otsoni on  kaasuna lyhytikäinen, joten sen pitoisuudet ilmakehässä vaihtelevat  suuresti paikasta toiseen. Kaasun lyhytikäisyyden takia ammoisia  otsonipitoisuuksia ei enää voida saada selville napajäätikköjen  kaasukuplista. Sen tähden emme kovin hyvin tunne kaasun pitoisuuksia  ennen autoistumisen aikaa. Ei siis osata erityisen tarkkaan sanoa  sitäkään, kuinka paljon pitoisuus on luonnolliseen tasoon verrattuna  lisääntynyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopassa otsonipitoisuuksia on mitattu jo 1900-luvun alussa, ja näiden mittausten perusteella tällä alueella  ilman otsonipitoisuus näyttäisi kaksin-kolminkertaistuneen. Nämä  varhaiset mittaustiedot ovat kuitenkin melko hajanaisia eivätkä edusta  maapalloa kokonaisuudessaan. Pitoisuuden kasvu on jatkunut viime  vuosikymmeninäkin (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"77P2428bW7amaJ6HDCWrZr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4OstzeUZY1fTq59t8VNNWk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F543194"},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonikerros toipumassa – päästöjä rajoittavan sopimuksen solmimisesta 25 vuotta - Ilmatieteen laitoksen tiedote 13.9.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fylailmakehan-otsoni"},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-ilmakehän otsoni ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmanlaatu.fi\u002Filmansaasteet\u002Ftietosivut\u002Fotsoni_ilmansaasteena.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Alailmakehän otsoni - Otsoni ilmansaasteena ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iz},content:[{data:{},marks:[],value:iA,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F435361"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevään pohjoinen otsoniaukko ainutlaatuinen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.10.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1yTBGXaCdJ60U1liYLKCho"}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xmIuEZiCauzHsWBYhGOdK",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:50:51.481Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:10.561Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Halogenoidut hiilivedyt",materialType:D,slug:"halogenoidut-hiilivedyt",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halogenoidut hiilivedyt ovat hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden kyky imeä lämpösäteilyä on molekyyliä kohti laskettuna jopa tuhansia kertoja suurempi kuin hiilidioksidilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymmeniä erilaisia kaasuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halogenoidut hiilivedyt muistuttavat molekyylirakenteeltaan kevyitä hiilivetyjä, mutta niissä vetyatomeista osa tai kaikki on korvattu fluorilla ja\u002Ftai kloorilla. IPCC:n vuonna 2007 ilmestynyt arviointiraportti luettelee näitä kaasuja noin 60 kpl, ja ko. raportin taulukoissa on annettu niistä yksityiskohtaisempaa tietoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6nCQP0LIGfP9WgBkHUjk7n",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaasujen elinikä vaihtelee molekyylityypistä riippuen noin vuodesta aina tuhansiin vuosiin. Pisin on sellaisten kaasumolekyylien elinikä, joissa fluorin osuus on suurin. Kaasuista sitkeähenkisimmän eli hiilitetrafluoridin (CFâ‚„) hajoaminen ilmakehässä kestää peräti 50 000 vuotta!",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Näitä kaasuja on kuitenkin ilmakehässä niin vähän, että niiden kokonaisvaikutus kasvihuoneilmiön voimistajana jää paljon heikommaksi kuin hiilidioksidin. Useimpia halogenoitujen hiilivetyjen ryhmään kuuluvista kaasuista ei esiinny ilmakehässä luontaisesti lainkaan, vaan ne ovat kokonaan ihmiskunnan tuotantoa. Kaasuja käytetään mm. kylmälaitteissa, ja päästöjä syntyy myös teollisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotkut kaasuista ovat otsonikadon aiheuttajia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuoneilmiön voimistumiseen osallistumisen ohella tämän kaasuryhmän eräällä osajoukolla, klooria sisältävillä CFC-kaasuilla eli freoneilla, on toinenkin ikävä ominaisuus: ne tuhoavat auringon ultraviolettisäteilyä vaimentavaa stratosfäärin otsonikerrosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonikerroksen suojelemisen nimissä kyseisten kaasujen päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin (Motrealin pöytäkirja).  Sopimusten ansiosta otsonikerrosta tuhoavien aineiden pitoisuudet ilmakehässä ovat alkaneet laskea huippuarvoistaan (kuva). CFC-kaasujen päästörajoitukset antavat näin myös pientä apua ilmaston lämpenemisen torjuntaan.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"14254L5jKj2oTAaq3wIEiX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6cDoKspRxn8h3xhGNErC0M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3DpWHqj6Wgu5QPc9RmmwVw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"CFC-kaasuja on korvattu ns. HCFC-kaasuilla, joissa osa molekyylin vetyatomeista on jätetty jäljelle. Nämä kaasut ovat ilmakehässä CFC-kaasuja lyhytikäisempiä ja näin ollen vähemmän vaarallisia ilmastolle ja otsonikerrokselle. Ne eivät kuitenkaan ole täysin haitattomia, joten niidenkin käytöstä pyritään pääsemään aikaa myöten eroon.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FFkaasujen_saantelysta_tanaan_sopu_EUssa%2827800%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"F-kaasujen sääntelystä tänään sopu EU:ssa - Ympäristöministeriön tiedote 18.12.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffkaasut"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskus SYKE: Fluoratut kasvihuonekaasut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iz},content:[{data:{},marks:[],value:iA,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:"iB6kRMD860iFdM3fzlhJg"}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36lfZyfZGd5qlP1cIKQaYZ",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:34:51.889Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:05.995Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kasvihuonekaasujen päästö- ja pitoisuusskenaariot",materialType:D,slug:"kasvihuonekaasujen-paasto--ja-pitoisuusskenaariot",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen päästöjen tulevaa kehitystä arvioidaan erilaisilla  skenaarioilla. Päästötietojen perusteella voidaan edelleen päätellä, miten hiilidioksidin ja muitten kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä muuttuvat tulevaisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Skenaariot ovat keskeisiä työkaluja ilmastonmuutoksen arvioinnissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka ilmastonmuutoksen  tieteellinen perusta on vankka, ei muutoksen etenemisen nopeutta tulevaisuudessa voida tietää tarkasti. Ilmastomallien epätäydellisyyden lisäksi kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys tulevaisuudessa on yksi tärkeimmistä  ilmastonmuutoksen arviointiin epävarmuutta aiheuttava tekijä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys riippuu monista tekijöistä, joita   ei kyetä ennustamaan kovin pitkälle ajalle. Sen tähden tulevaisuutta   kuvaamaan on laadittu joukko erilaisia vaihtoehtoisia maapallonlaajuisia  päästöskenaarioita eli päästöjen mahdollisia kehityskulkuja.  ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1h9ICXwe2DDVoIidbO1i8S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästöille annetaan vaihtoehtoisia arvioita ja pitoisuudet lasketaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästöskenaarioiden pohjana käytetään mm. sosio-ekonomisia skenaarioita, maankäytön skenaarioita ja teknologiaskenaarioita. Näissä tehdään erilaisia olettamuksia väestön ja talouden kehityksesta, energiantuotantotapojen muuttumisesta jne. Lähtöolettamusten perusteella on mahdollista  arvioida, miten kasvihuonekaasujen päästöt kussakin skenaariossa  kehittyvät.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästötietojen perusteella voidaan edelleen laskea hiilidioksidin   tulevia pitoisuuksia, kun mallitetaan hiilen kiertokulku ilmakehän,   valtamerien, kasvipeitteen ja maaperän välillä. Myös muitten   kasvihuonekaasujen sekä pienhiukkasten tulevat pitoisuudet voidaan   laskea päästötietojen perusteella. Näihin laskelmiin toki liittyy epävarmuustekijöitä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toiveikkaita ja pessimistisiä skenaarioita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisin ilmastomallikokeitten pohjana käytetään yleisesti IPCC:n  SRES-kasvihuonekaasuskenaarioita (lyhenne SRES viittaa IPCC:n (2000)  päästöskenaarioraporttiin 'Special Report on Emission Scenarios')",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4FRNdqjBe2va6QZzE5TROr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". SRES-skenaariot voidaan jakaa kahteen ryhmään:  kulutusyhteiskuntaskenaariot (A-skenaariot) ja kestävään kehitykseen  tähtäävät skenaariot (B-skenaariot). Malliajoissa on eniten käytetty  näistä skenaarioista kolmea:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"A2-skenaario edustaa pessimististä tulevaisuudennäkymää. Sen  kuvaamassa maailmassa teollisuus- ja kehitysmaitten tulo- ja kehityserot  säilyvät suurina. Tällöin väestönkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja  maapallon väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti.  Myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista  päästöttömiin energianlähteisiin on hidasta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"B1-skenaario taas on varsin optimistinen.  Siinä oletetaan teollisuus- ja  kehitysmaitten hyvinvointierojen tasaantuvan, mikä saa väestönkasvun  talttumaan kehitysmaissakin. Kestävä kehitys on arvossaan, ja  ympäristölle ystävällisen teknologian kehittäminen ja käyttöönotto on  nopeaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"A1B-skenaario edustaa näitten kahden ääripään välimuotoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästöissä on suuret erot eri skenaarioitten välillä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvissa 1-2 on esitetty arvioita kahden kasvihuonekaasun, hiilidioksidin  ja metaanin, päästöistä ja pitoisuuksista kolmen SRES-skenaarion  perusteella. A2-skenaarion toteutuessa molempien kaasujen päästöt suurin  piirtein kolminkertaistuvat tämän vuosisadan aikana, ja ovat selvässä  kasvussa vielä vuoden 2100 tienoillakin. Kahdessa muussa skenaariossa  päästömäärät kääntyvät laskuun vuosisadan puoliväliä lähestyttäessä.  B1-skenaariossa pudotus on voimakkaampaa. Tämän skenaarion toteutuessa  hiilidioksidin päästöt olisivat vuosisadan lopussa enää puolet vuoden  2000 määristä. Metaaninkin päästöt olisivat pudonneet kolmanneksella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästöt näkyvät kaasujen pitoisuuksissa ilmakehässä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin päästöt vaikuttavat ilmakehässä pitkään,  ja sen takia CO2:n pitoisuus kasvaa  kaikissa skenaarioissa (kuva 1). Päästöjen määrä tietysti vaikuttaa  pitoisuuden kasvunopeuteen. B1-skenaarion toteutuessa hiilidioksidin  määrä näyttäisi vuoden 2100 tienoilla olevan vakiintumassa noin 550  ppm:n tasolle (suunnilleen kaksinkertainen pitoisuus teollistumista  edeltävään aikaan verrattuna). A2-skenaariossa pitoisuus on vuosisadan  lopussa luonnolliseen tasoon verrattuna kolminkertainen (yli 800  ppm), ja kasvu jatkuu edelleen nopeana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7vDexAC3gCYQ1nss6zVhOw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanin viipymäaika ilmakehässä taas on melko lyhyt, joten päästöjen  muutokset näkyvät nopeasti myös pitoisuuksissa (kuva 2). Pessimistisessä  A2-skenaariossa pitoisuus nousee tasaisesti koko vuosisadan, mutta  muissa skenaarioissa se on vuosisadan jälkipuolella jo laskussa.  B1-skenaarion toteutuessa metaania olisi vuonna 2100 jopa hiukan vähemmän kuin v.  2000.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5spqkoaba688mXoIsSSJnt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästöskenaarioita ollaan uudistamassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n viidennen arviointiraportin laatimisen yhteydessä tiedeyhteisö on kehittänyt uudentyyppisiä kasvihuonekaasuskenaarioita. Nämä päästöskenaariot ottavat huomioon mm. vuoden 2000 jälkeen toteutuneet päästöt. Uusia skenaarioita kutsutaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdollisiksi kehityskuluiksi (representative concentration pathways, RCP). Nämä pitoisuuksien kehityskulut ja niihin johtavat päästöt tuottavat vuosisadan lopulle tultaessa erisuuruisia säteilypakotteita. Niinpä näitä skenaarioita merkitään symbolein RCP8.5, RCP6.0, RCP4.5, RCP2.6, missä numeroarvo viittaa säteilypakotteen suuruuteen (W\u002Fm2). Kukin skenaario edustaa todellisuudessa suurta joukkoa mahdollisia päästöskenaarioita, sillä on olemassa useita päästöjen ja pitoisuuksien kehityskulkuja, jotka voisivat tuottaa samansuuruisen säteilypakotteen vuosisadan lopulla. IPCC:n viides arviointiraportti on tarkoitus julkaista vuosina 2013-2014.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6GnvoZs4xN1JIa1TrGRhGS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fW},content:[{data:{},marks:[],value:fX,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[bm,iB],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JcpBSSZtsgUia4vwY05SW",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:12:34.985Z",updatedAt:"2023-04-21T07:46:14.775Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon",materialType:D,slug:"pienhiukkaset-vaikuttavat-ilmastoon",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset ovat nestemäisiä tai kiinteitä ilman epäpuhtauksia. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus  ilmastoon on viilentävä, mikä osin kumoaa kasvihuonekaasujen aiheuttamaa  lämpenemistä. Monet pienhiukkaset ovat  haitallisia terveydelle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoa muuttavat hiukkaset ovat lähtöisin polttoprosesseista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaasujen ohella ilmakehässä, etenkin sen alaosissa, on vaihtelevia määriä nestemäisiä ja kiinteitä epäpuhtauksia eli aerosolihiukkasia. Tähän ryhmään lukeutuvat sekä ultrapienet hiukkaset (halkaisija alle 0,1 mikrometriä), pienhiukkaset (0,1 - 2,5 mikrometriä) että karkeat hiukkaset (2,5 - noin 100 mikrometriä), mutta yleiskielessä (sekä tässä artikkelissa) näitä kaikkia kutsutaan pienhiukkasiksi. Pienen kokonsa vuoksi nämä hiukkaset ovat yksittäisinä hiukkasina liian pieniä silmin havaittaviksi, mutta suurina pitoisuuksina ne ovat aistittavissa esimerkiksi monissa suurkaupungeissa ajoittain esiintyvänä savusumuna (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia on ilmakehässä sekä luonnostaan että ihmisen toiminnan seurauksena, ja molemmat hiukkastyypit vaikuttavat ilmastoon. Ilmastonmuutoksen yhteydessä pienhiukkasten määrää ja ominaisuuksien muuttumista verrataan esiteolliseen ilmastoon. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä pienhiukkasia ovat sulfaattiaerosolit ja hiilipohjaiset aerosolit.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sulfaattihiukkasia muodostuu, kun rikkipitoisten aineiden palaessa syntyvä rikkidioksidi reagoi ilmakehässä muodostaen rikkihappoa. Rikkihappo reagoi edelleen esimerkiksi kaasumaisen ammoniakin ja ilman vesihöyryn kanssa muodostaen nestemäisiä tai kiinteitä hiukkasia. Rikkiä on runsaasti muun muassa kivihiilessä ja raskaassa polttoöljyssä. Hiiltä sisältäviä hiukkasia taas syntyy kaikissa polttoprosesseissa sekä eräiden orgaanisten yhdisteiden reagoidessa ilmakehässä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6NbyvHpiPQtX0N8ajQK3l3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useimmat pienhiukkaset viilentävät ilmastoa sirottamalla auringonsäteilyä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat maapallon säteilytasapainoon monin tavoin joko suoraan tai välivaiheiden kautta epäsuorasti. Käytännössä kaikki pienhiukkaset samentavat ilmakehää sirottamalla  auringon säteilyä. Siroaminen vähentää maanpinnalle tulevan auringonsäteilyn määrää, koska osa sironneesta säteilystä päätyy takaisin avaruuteen ilman että se lämmittää maapalloa. Näin hiukkaset suoraan viilentävät maanpintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän noki- ja pölyhiukkaset taas imevät itseensä osan auringon säteilystä lämmittäen niitä ilmakerroksia, joissa kyseisiä hiukkasia on runsaasti. Hyvin suurina pitoisuuksina tällaiset hiukkaset voivat vaikuttaa ilman virtausliikkeisiin ja veden kiertokulkuun. Lumen tai jään pinnalle laskeutuneet nokihiukkaset imevät tehokkaasti auringon säteilyä ja kiihdyttävät lumen sulamista edistäen siten ilmaston lämpenemistä varsinkin pohjoisilla leveysasteilla. Kaiken kaikkiaan pienhiukkasten vaikutus ilmastoon on kuitenkin jäähdyttävä eli niiden tuottama kokonaissäteilypakote on negatiivinen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon myös pilvien kautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasten epäsuorat vaikutukset välittyvät erityisesti pilvien kautta. Pilvien synty ilmakehässä perustuu aerosolihiukkasten olemassaoloon, sillä jokainen pilvessä oleva vesipisara vaatii muodostuakseen hiukkasmaisen tiivistymisytimen. Parhaita pilvipisaroiden tiivistymisytimiä ovat sulfaatteja tai vesiliukoisia orgaanisia yhdisteitä sisältävät hiukkaset sekä merisuolahiukkaset. Pienhiukkasten toimiminen pilvipisaroiden tiivistymisytiminä saa aikaan sen, että pilvipisaroiden lukumäärä on sitä suurempi, mitä enemmän ilmassa on pienhiukkasia. Koska ilmassa on kuitenkin vain rajallinen määrä vesihöyryä tilavuusyksikköä kohden, jäävät pisarat vastaavasti sitä pienemmiksi, mitä enemmän niitä on.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvipisaroiden runsaudella saastuneen ilman pilvissä on kaksi tärkeää vaikutusta. Ensinnäkin paljon, mutta pieniä pisaroita sisältävä pilvi heijastaa suuremman osuuden siihen osuvasta auringonsäteilystä takaisin avaruuteen (kuva 2). Toiseksi tällaisessa pilvessä olevat pienet pisarat eivät kovin helposti kasva sadepisaroiksi, ja siten pilven elinikä pitenee. Molemmat ilmiöt lisäävät auringonsäteilyn heijastumista takaisin avaruuteen ja pyrkivät siten viilentämään ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"459j8Fh3YHly5sZ3F2fTjL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisesti ilmakehän pienhiukkaset siis viilentävät maapalloa ja toimivat näin ilmastonmuutoksen jarrumiehinä. Hiukkasten vaikutusten todellista suuruutta on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että pienhiukkasten ilmastoa jäähdyttävä vaikutus riippuu paitsi hiukkasten lukumäärästä myös niiden koosta ja kemiallisesta koostumuksesta. Nämä ominaisuudet vaihtelevat niin ajallisesti kuin paikallisestikin ilmakehän eri osissa, ja ovat vaikeasti ennustettavia. Toinen ongelma on, että luonnon ja ihmisten tuottamia pienhiukkasia ilmakehässä on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Kolmas ja ehkä suurin epävarmuustekijä piilee siinä, ettei pienhiukkasten vuorovaikutusta pilvien kanssa ymmärretä vielä riittävän hyvin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä luonnon omat pienhiukkaset lisääntyvät vähän",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston muuttuminen voi vaikuttaa luonnollisten pienhiukkasten syntyyn monin tavoin. Esimerkiksi ilmaan joutuvien pöly- ja merisuolahiukkasten määrä lisääntyy siellä, missä tuulet voimistuvat. On varsin todennäköistä, että tuulten nopeudet muuttuvat ilmaston lämmetessä: tulevaisuudessa jollakin alueella tuulee nykyistä heikommin, toisella taas navakammin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jo 1980-luvulla alettiin epäillä, että tulevaisuudessa valtamertistä peräisin olevat rikkiyhdisteiden päästöt saattaisivat ilmaston lämmetessä kasvaa. Tämä lisäisi sulfaattihiukkasten määrää valtamerten yllä, mikä puolestaan jarruttaisi lämpenemistä. Kyseistä \"ilmastotermostaattia\" on tutkittu jo kahden vuosikymmenen ajan, eikä ilmiön voimakkuutta ole pystytty vielä täysin selvittämään.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämän vuosituhannen alussa huomattiin, että myös metsien tuottamien pienhiukkasten määrä todennäköisesti lisääntyy ilmaston lämmetessä. Valtameret ja metsät voivat siis pienhiukkasia tuottamalla toimia jonkinlaisina ilmastopuskureina, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttäjiksi niistä tulevina vuosikymmeninä tuskin on.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasten merkitys ilmaston viilentäjänä pienenee tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useimpien kasvihuonekaasujen pitkästä eliniästä johtuen niiden pitoisuus ilmakehässä riippuu siitä, kuinka paljon niitä on yhteensä päästetty ilmakehään viimeisten vuosisatojen aikana. Lyhytikäisten pienhiukkasten pitoisuus sen sijaan riippuu siitä, kuinka paljon niitä kullakin hetkellä pääsee ilmakehään. Näyttää ilmeiseltä, että ihmisten tuottamien hiukkaspäästöjen määrä ei tulevaisuudessa enää ainakaan ratkaisevasti lisäänny nykyisestä. Tästä johtuen pienhiukkasten ilmastoa viilentävä vaikutus jää yhä enemmän lisääntyvien kasvihuonekaasujen aikaansaaman lämpenemisen varjoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"CeY7p1pZGulDvOlcUMD7L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"9kSX5UShI3fCMGpQ0mbmX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2469232"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoa viilentävien pienhiukkasten syntymisestä uutta tietoa - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.3.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iD},content:[{data:{},marks:[],value:iE,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.maceb.fi\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen alueen lämpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita \u002F (MACEB-projektin sivusto) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.atm.physics.helsinki.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osasto ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fpienhiukkaset-ja-ilmasto"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset ja ilmasto -tutkimusryhmä, Ilmatieteen laitos ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fkuopion-yksikko"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=YGmvrnWX2VE"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset muovaavat ilmastoa - Helsingin yliopisto (You tube -video, 2:30 min) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F620242"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi tutkimus pilvipisaroiden kasvunopeuksista vähentää ilmastomallinnuksen epävarmuuksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 22.2.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.utuonline.fi\u002Fsisalto\u002Fartikkeli\u002Fekonometria-ilmastonmuutoksen-jalijlla.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekonometria ilmastonmuutoksen jäljillä - Turun yliopiston verkkolehti 08.03.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[ec,cM,{sys:{type:b,linkType:d,id:iH}},cZ],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2013-04-17",publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sXhpamZzI6aSUVnsWKOAQ",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:04:18.499Z",updatedAt:"2022-01-04T14:18:05.909Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Pienhiukkaset ilmakehässä",materialType:D,slug:"pienhiukkaset-ilmakehassa",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia syntyy sekä luonnossa että ihmisten toimien seurauksena. Niitä muodostuu esim. merisuolasta, maaperästä, metsäpaloista sekä energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Yksittäisten pienhiukkasten elinikä ilmakehässä on lyhyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia muodostuu sekä luonnossa että ihmisten tuottamista päästöistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia syntyy niin luonnossa kuin myös ihmisten toimien seurauksena. Tärkeimpiä luonnollisia hiukkasia ovat valtameristä peräisin olevat merisuola- ja sulfaattihiukkaset, tuulen maaperästä irrottama pöly, kasvien tuottamat orgaaniset pienhiukkaset, metsäpaloissa syntyvät savu- ja nokihiukkaset sekä tulivuorten rikkipäästöistä muodostuvat sulfaattihiukkaset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiset taas tuottavat hiukkasia mm. käyttäessään fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Tällä tavoin ilmaan pääsee pienhiukkasia, jotka sisältävät vaihtelevia määriä sulfaatteja, nokea sekä erilaisia orgaanisia yhdisteitä. Hiukkasia tulee ilmaan myös biomassan palaessa (puun, turpeen tai lannan poltto, kaskeaminen yms.). Ihmiset ovat jossakin määrin lisänneet myös pölyn määrää ilmakehässä hävittämällä maan pintaa tuulilta suojaavaa kasvipeitettä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehässä on myös paljon kaasumaisia epäpuhtauksia, joista osa on luonnon ja osa ihmisten aikaansaamia. Sopivissa oloissa jotkin näistä kaasuista (rikkihappo, ammoniakki, monet orgaaniset höyryt) reagoivat keskenään muodostaen kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia. Nämä ilmakehässä syntyvät hiukkaset ovat aluksi hyvin pieniä, mutta kasvavat kaasujen tiivistyessä niihin tai hiukkasten takertuessa toisiinsa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasten lyhyt elämä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset pysyvät ilmassa pienen kokonsa ansiosta: törmäykset ilman molekyyleihin  riittävät hidastamaan niiden putoamisnopeutta niin paljon, että ne  käytännössä leijailevat ilman virtausten ja pyörteiden mukana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset poistuvat ilmakehästä joko laskeutumalla hiljalleen painovoiman mukana maan pinnalle tai osuessaan ilmakehän alimpien kerrosten turbulenssin eli pyörteisten virtausten vaikutuksesta maahan tai veteen. Myös sadepisarat ja lumihiutaleet keräävät pudotessaan ilmasta hiukkasia itseensä. Hiukkanen voi myös sopivissa olosuhteissa kerätä ympärilleen vettä ja muodostaa pilvipisaran sekä edelleen sadepisaran, joka lopulta sataa alas. Pienhiukkaset eivät yleensä hajoa ilmakehässä pienemmiksi palasiksi tai haihdu kokonaan kaasuiksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia esiintyy runsaimmin niillä alueilla, joilla niitä syntyy eniten. Tämä johtuu siitä, että pienhiukkasten viipymäaika ilmakehässä vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen, missä ajassa hiukkaset eivät ehdi jakautua ilmakehään tasaisesti. Silti ilmavirtaukset voivat kuljettaa pienhiukkasia useiden tuhansienkin kilometrien päähän. Suurimpien hiukkaspitoisuuksien alueita maailmassa ovat esimerkiksi Intia, Kiinan itäosa sekä Euroopan ja Amerikan tiheään asutut osat.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmanlaatu.fi\u002Filmansaasteet\u002Fkomponentit\u002Fpm25.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset Ilmanlaatuportaalissa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F443811"},content:[{data:{},marks:[],value:"Väitös kehittää ilmakehän pienhiukkasten kemiallisen koostumuksen määrittämismenetelmiä - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F418945"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvipisaroiden synnystä on saatu uusia mittaustuloksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 24.8.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F113042"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset näkyvät avaruuteen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2010 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[cM,{sys:{type:b,linkType:d,id:iH}},cZ],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ipBelUttdEwTLI48uNtiO",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:59:18.129Z",updatedAt:"2022-01-04T14:17:56.288Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Säteilypakote kuvaa ilmastojärjestelmän epätasapainoa",materialType:D,slug:"sateilypakote",parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säteilypakote kuvaa sitä energiaepätasapainoa, jonka erilaiset ilmastoa muuttavat tekijät aiheuttavat ilmastojärjestelmässä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säteilypakotteeseen vaikuttavat tekijät",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästäessään ilmakehään kasvihuonekaasuja ihmiskunta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Toisaalta ihmisten tuottamat pienhiukkaset jäähdyttävät maapalloa. Näitten ilmiöitten vaikutuksia voidaan havainnollisesti vertailla arvioimalla eri tekijöitten aiheuttaman säteilypakotteen suuruutta (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säteilypakote kuvaa sitä energiaepätasapainoa, jonka päästöt ovat ilmastojärjestelmässä saaneet aikaan. Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen vähentää maapallolta avaruuteen poistuvan lämpösäteilyn määrää, mistä aiheutuu lämmittävä eli positiivinen säteilypakote. Pienhiukkaset taas vähentävät auringonsäteilyn lämmittävää vaikutusta ja aiheuttavat siksi maapallolla jäähdyttävää eli negatiivista säteilypakotetta. Säteilypakotetta mitataan säteilytehon (wattia) määrällä neliömetriä kohden (W\u002Fm2).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5FkzafM3EziT0jtE3Bvq33",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämmitys ylittää hiukkasten jäähdyttävän vaikutuksen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan tähänastinen vaikutus ilmastoon käy ilmi oheisesta kuvasta. Nollaviivan yläpuoliset pylväät kuvaavat ilmastoa lämmittäviä ja alapuoliset jäähdyttäviä säteilypakotteita. Ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidi on ylivoimaisesti tärkein. Sen lämmittävä vaikutus on noin 1,6 W\u002Fm2. Muut ilmakehään hyvin sekoittuneet kasvihuonekaasut ovat tuottaneet lämmitystä noin 1 W\u002Fm2. Otsonin määrän muutoksista, ottaen huomioon sekä otsonin väheneminen stratosfäärissä että lisääntyminen troposfäärissä, kertyy lämmitystä muutama watin kymmenys.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen vastapainona pienhiukkaset jarruttavat ilmastonmuutosta. Niitten yhteenlaskettu jäähdyttävä vaikutus on aika merkittävä, vähän yli watti neliömetriä kohti, joskin tämä arvio on varsin epätarkka.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun kaikki ihmiskunnan vaikutukset lasketaan yhteen, tuloksena on parhaan arvion mukaan 1,6 W\u002Fm2 verran lämmitystä, mikä (aivan sattumalta) on jokseenkin yhtä paljon kuin hiilidioksidin pakotevaikutus yksinään.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiukkasten säteilypakote tunnetaan huonosti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvion yläosassa on symbolein merkitty arvio siitä, kuinka tarkkaan tutkijat arvioivat tuntevansa eri pakotetekijöiden suuruudet. Parhaiten on hallinnassa kasvihuonekaasujen pakotevaikutus, kun taas pienhiukkasten aiheuttama pakote tunnetaan paljon heikommin. Hiukkasiin liittyvien pakotetekijöitten epävarmuudesta johtuen ihmiskunnan aiheuttaman kokonaispakotteen suuruuttakaan ei voida tietää kovin tarkasti. Arviot vaihtelevat 0,6 ja 2,4 W\u002Fm2 välillä. Vaikutuksen suunnasta ollaan kuitenkin varmoja , eli tähänastiset päästömme ovat sysänneet maapallon ilmastoa lämpimämpään suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon säteilyteho näyttäisi muuttuneen vain vähän",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvassa on vertailun vuoksi esitetty myös auringon säteilyn muutoksista aiheutuvaa pakotetta kuvaava pylväs. Tämän pakotteen on kuitenkin arvioitu olevan suuruudeltaan vain 0,12 W\u002Fm2, eli kertaluokkaa vähemmän kuin ihmiskunnan aiheuttama kokonaissäteilypakote. Vaikka arvio onkin melko epätarkka, on siis varsin ilmeistä, että maapallon ilmaston viimeaikainen lämpeneminen ei ensisijaisesti johdu auringon säteilyn muutoksista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-2.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC AR4 WG1 Chapter 2.2 Concept of Radiative Forcing ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[dz,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2i0hKYQiDUL7RDC09Wyz25"}},cZ,bm],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}}],teaserType:eW,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EhyyN9kLOc9HAxrVy1kY7",type:d,createdAt:"2021-12-22T11:25:58.664Z",updatedAt:"2022-01-04T14:16:26.742Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:"Tutustu visualisointiin",referencingItems:[iJ],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[ab],tags:[cZ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qkDWkupTbRGfVRlICxeuz",type:d,createdAt:iK,updatedAt:iK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Ilmakehä",slug:"ilmakeha"}}]};bV.metadata={tags:[],concepts:[]};bV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4T3e9d9YQAmTRkL666jsU4",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:41.025Z",updatedAt:"2021-05-14T10:02:07.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cY}},locale:f};bV.fields={title:eY};b_.metadata={tags:[],concepts:[]};b_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Kxpp8cYQ1Zl6quVPFkqi5",type:d,createdAt:pZ,updatedAt:pZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};b_.fields={abbreviation:"SIL22",body:"Siljander, R, Cederlöf, M. & Skoglund, K. 2022. Ilmastovuosikertomus 2022. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:24. Ympäristöministeriö. 118 s. ",link:ln};b$.metadata={tags:[],concepts:[]};b$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ion1iYeTiZ6GH6R7BtP9K",type:d,createdAt:"2024-10-28T13:09:45.335Z",updatedAt:"2024-11-05T13:20:02.359Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:155,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};b$.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:tg,slug:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas",parent:eU,subTheme:u,materialType:"Guide",heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC",type:A,createdAt:th,updatedAt:th,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f},fields:{title:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC\u002Fad4322c7a1f75adf06f91605b31a4c04\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007.jpeg",details:{size:423858,image:{width:dv,height:ea}},fileName:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007.jpeg",contentType:ae}}},heroImageAlt:ho,heroText:tg,teaserImage:ti,teaserImageAlt:ho,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä Ilmasto-opas.fi-sivuston kokonaisuus on verkkoartikkeliversio julkaisusta Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua – Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Tämä kaupunkisuunnitteluopas tarjoaa kaupunkisuunnitteluun osallistuville toimijoille tutkittua tietoa, parhaita käytänteitä, tarkistuslistoja linkkejä muihin oppaisiin ja työkaluihin sekä ratkaisuesimerkkejä. Opas sisältää yhdeksän laajempaa teemaa artikkeleineen sekä laajennetun tiivistelmän.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GdFiXgkyRpRx66gpMDkCM",type:d,createdAt:"2024-10-21T12:18:30.371Z",updatedAt:"2024-10-21T15:19:53.223Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas -teemasivun nostot: Tiivistelmä",visibleTitle:"Lue oppaan laajennettu tiivistelmä",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6A1ur1eHdSOS2qHPr3P0Ry",type:d,createdAt:"2024-10-28T13:10:19.249Z",updatedAt:"2024-10-30T09:46:16.719Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:347,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Kaupunkisuunnitteluopas tukee ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua",materialType:"Summary",slug:"kaupunkisuunnitteluopas-tukee-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua",parent:b$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä artikkeli on laajennettu tiivistelmä julkaisusta Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua – Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Kaupunkisuunnitteluoppaan koko versio on luettavissa erillisinä Ilmasto-opas-artikkeleina. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas tarjoaa tietoa ja työkaluja kaupunkisuunnittelun toimijoille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas tai lyhyemmin kaupunkisuunnitteluopas on tehty tukemaan ilmastokestävää alueidenkäytön suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista. Ilmastokestävyydellä tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyä toimia joustavasti säässä ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja häiriötilanteissa, toipua niistä ja kehittää toimintaa ja varautumista niiden jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja parhaita käytänteitä. Lisäksi se sisältää lukuisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista sekä tarkistuslistoja kaupunkisuunnittelun toimijoille ja runsaasti linkkejä muihin tietolähteisiin. Kaikki nämä löytyvät myös oppaasta tehdyistä erillisistä Ilmasto-opas-artikkeleista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelulla voidaan paitsi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä myös varautua sää- ja ilmastoriskeihin. Siksi oppaan näkökulmiksi on valittu sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Näitä näkökulmia tarkastellaan rinnakkain, jotta eri ilmastotoimien haitallisia ristikkäisvaikutuksia ei syntyisi. Tavoitteena on edistää myös muita kestävyyden osa-alueita, kuten kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas on suunnattu kaikille kaupunkisuunnittelun parissa toimiville tahoille, kuten kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille sekä kuntien ja kaupunkien päättäjille ja asukkaille. Se perustuu monitavoitteiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja on toteutettu laaja-alaisessa yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaan lähestymistapa korostaa, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua ja että erilaiset tavoitteet sovitetaan yhteen kaupunkisuunnittelussa. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on auttaa tasapainottamaan ilmastotoimia ja tukea mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa. Onnistunut vuorovaikutus eri toimijoiden välillä tuottaa parempia suunnitelmia. Vuorovaikutteista suunnittelua tukee monitavoitearviointi. Se on järjestelmällinen lähestymistapa, joka tarjoaa päätöksentekoprosessiin työkaluja erilaisten tavoitteiden ja arvostusten tunnistamiseksi sekä havainnollistamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelu on osa sää- ja ilmastoriskien hallintaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myötä on varauduttava sekä hitaasti kehittyviin keskimääräisten ilmasto-olojen muutoksiin että sään ääri-ilmiöiden muutoksiin. Suomalaisissa kaupungeissa on varauduttava muun muassa yleistyviin tulviin, helteisiin ja alueesta riippuen liukkauden ja rankkojen lumisateiden lisääntymiseen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkiympäristössä voidaan varautua ilmastonmuutokseen tunnistamalla paikalliset ja alueelliset ilmastoriskit ilmastohavaintojen ja -skenaarioiden avulla. Riskit muodostuvat paikallisista ja alueellisista vaaratekijöistä, haavoittuvuudesta, altistumisesta ja sopeutumiskyvystä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko kaupungin mittakaavassa riskien arvioinnissa tulee ensin määrittää, mitä tai ketä halutaan suojella sekä missä ja miltä vaaratekijöiltä. Kun sää- ja ilmastoriskit on tunnistettu, niiden pohjalta voidaan arvioida ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia kaupunkisuunnittelun eri osa-alueiden näkökulmasta. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien arvioinnin pohjalta voidaan valita ennakoivia sopeutumistoimia, joilla riskejä on mahdollista pienentää. Sää- ja ilmastoriskien hallintaa on tärkeää ylläpitää johdonmukaisesti suunnittelun eri vaiheissa. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta esimerkiksi eri kaavatasojen välillä. ",nodeType:a},{data:{target:cT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu edistää myös hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen lähteisiin voidaan kaupunkisuunnittelussa vaikuttaa välillisesti edistämällä hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta. Suunnittelun avulla voidaan lisätä uusiutuvia energialähteitä ja materiaali- ja energiatehokkuutta, kannustaa kestäviin liikkumistapoihin sekä ylläpitää hiilinieluja ja -varastoja ",nodeType:a},{data:{target:tk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Päästövähennyksiä voidaan edistää eri kaavatasoilla ja suunnitteluvaiheissa. Kaupunkiympäristön merkittävimpiä päästölähteitä ovat rakentaminen, energiankäyttö ja liikenne.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelun rooli hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämisessä on keskeinen. Kaupunkiympäristössä hiilinieluja voidaan vahvistaa ohjaamalla alueiden käyttötarkoitusta ja rakentamisen sijoittumista, mikä edellyttää tiedonkulkua eri suunnittelutasoilla. Hiilinieluja ja ekosysteemipalveluita voidaan vahvistaa välttämällä uusien luontoalueiden ottoa rakennuskäyttöön. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudis- ja korjausrakentaminen tulee kohdistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle taajamiin, jolloin se voi tukea jo rakennettujen alueiden infrastruktuuria ja palveluntarjontaa ",nodeType:a},{data:{target:hp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Liian tiivistä rakennetta tulee kuitenkin välttää, jotta se ei vaikuttaisi kielteisesti viihtyvyyteen ja kokonaiskestävyyteen, voimistaisi lämpösaarekeilmiötä tai vaikeuttaisi tulvien hallintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupungin tai kunnan hiilivaraston kokoon vaikuttaa etenkin metsien määrä ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"195JvGsD1LLN7qtUMIS4WF",type:d,createdAt:"2024-06-12T11:25:44.493Z",updatedAt:"2024-10-16T12:11:13.985Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RAS14",body:"Rasinmäki, J. & Känkänen, R. 2014. Kuntien hiilitasekartoitus, osa 1. Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, hiilinielut ja hiilivarastot. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 9\u002F2014. 58 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-09-14.pdf "}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Hiilensidontaa tukee erilaisten viheralueiden elinvoimaisuus. Olemassa olevia hiilivarastoja voidaan ylläpitää hoitamalla metsiä, peltoja, puistoja ja muita viheralueita sekä viherelementtejä niin, että niiden kyky sitoa hiiltä säilyy mahdollisimman tehokkaana ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WyAOrrVZA3QK99HK32q7Z",type:d,createdAt:tm,updatedAt:tm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"KEH20",body:"Kehvola, H.-M. 2020. Hiilinielujen ja -varastojen edistäminen kaupungissa sekä yhteydet luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. 59 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F322592"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Hiilen varastoinnissa voidaan hyödyntää myös uusia innovaatioita, kuten biohiiltä. Se edistää maaperän kasvuolosuhteita ja rakennetta, mikä voi tukea esimerkiksi puuston kasvuolosuhteita ja hulevesien hallintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa ilmastovaikutusten arviointiin voidaan käyttää useita eri menetelmiä. Päästölaskennalla voidaan selvittää kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksia kasvihuonekaasujen päästölähteisiin sekä hiilivarastoihin ja -nieluihin. Ilmastopäästöjen lisäksi arvioinneissa voidaan ottaa huomioon myös muita osa-alueita, kuten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuuksia kestävien liikkumismuotojen hyödyntämiseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelulla voidaan edistää vähähiilisiä energiaratkaisuja ja pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiiviillä yhdyskuntarakenteella voidaan edistää kaupungin vähähiilisiä energiaratkaisuja. Kaavatasolla on tärkeää muuntojoustavuus, jotta energiajärjestelmän kehittämistä voidaan jatkaa tulevaisuudessa siten, että se mahdollistaa uusia energiaratkaisuja. Kaavoituksen jälkeisissä vaiheissa voidaan puolestaan vaikuttaa energiaratkaisuihin yksityiskohtaisemmalla tasolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelun eri tasoilla voidaan vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen eli niiden elinkaaren ajalta muodostuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Rakennusten suunnittelulla ja sijoittelulla voidaan vähentää energiankulutusta ja lisätä aurinkoenergian tuotantoedellytyksiä ",nodeType:a},{data:{target:tn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Rakennuksen elinkaarta voidaan pidentää myös muuttamalla sen käyttötarkoitusta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1x9yMw1GC4lnfuq2icqB1j",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:04:54.703Z",updatedAt:"2024-10-16T12:22:04.419Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SAA23",body:"Saarela, K., Korsimo, I., Alasentie, S., Lahdensivu, J., Tulokas, T., Ruotanen, J., Takala, J., Tiainen, P., Ropponen, A. & Tapaninen, L. 2023. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset. Case toimistorakennus. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:35, Helsinki. 178 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-575-5"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilijalanjälkeen vaikuttavat myös rakennusmateriaalit. Korjausrakentamisella rakennuksen hiilijalanjälki jää yleensä pienemmäksi verrattuna siihen, jos rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7eCBGZTvkpm0V66Re7DWnB",type:d,createdAt:to,updatedAt:to,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HUU21",body:"Huuhka, S. Vainio, T., Moisio, M., Lampinen, E., Knuutinen, M., Bashmakov, S., Köliö, A., Lahdensivu, J., Ala-Kotila, P. & Lahdenperä, P. 2021. Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:9, Helsinki. 129 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-221-1"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämmön käyttöä voidaan edistää suunnittelun eri tasoilla. Maalämmön, tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttöönotto edellyttää ennakointia ja tilavarauksia kaavoituksessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hukkalämmön käyttöönottoa voidaan edistää tunnistamalla hukkalämmön lähteitä. Hajautettu, polttoon perustamaton energiajärjestelmä vähentää kaukolämmön päästöjä mutta tarvitsee kulutus- ja tuotantojoustoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokestävää ja vähähiilistä liikkumista edistetään kaupunkisuunnittelun eri tasoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksella voidaan myös edistää ilmastokestävää liikkumista. Ilmastokestävällä liikkumisella tarkoitetaan vähäpäästöisiä kulkutapoja ja käytäntöjä, joiden ympäristövaikutukset ovat pienet ja jotka ovat taloudellisia, turvallisia ja terveyttä edistäviä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisut vaikuttavat siihen, miten toiminnot sijoittuvat ja liikkumis- ja kuljetustarpeet muodostuvat. Nämä vaikuttavat yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja sitä kautta liikenteen päästöihin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nR65ousn5yeHBuUDRU2Zf",type:d,createdAt:tp,updatedAt:tp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HAA22",body:"Haapamäki, T., Huisko, S., Korhonen, S., & Väänänen, T. 2022. Maankäytön ja liikenteen yhteisen vaikutusarvioinnin kehittäminen: Esiselvitys. Ympäristöministeriön julkaisuja. 2022:11. 58 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-254-9"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tiivis, eri toimintoja sekoittava maankäyttö luo pohjan ilmastokestävälle liikkumiselle ja mahdollistaa matkojen pysymisen lyhyinä ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Iu9qembHOvVwFxPx50nat",type:d,createdAt:"2024-06-13T05:18:20.838Z",updatedAt:"2024-07-12T11:50:17.512Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HEL21a",body:"Helminen, V., Heikinheimo, V., Tiitu, M., Nyberg, E., Rehunen, A. & Kosonen, L. 2021. Sekoittunut yhdyskuntarakenne ja sen mittarit. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44\u002F2021, Helsinki. 77 s. ",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F336103"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6iTM3XVJu1cuB5R3q4dHsI",type:d,createdAt:"2024-06-13T05:20:07.900Z",updatedAt:"2024-07-12T11:50:32.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HEL21b",body:"Helminen, V., Nyberg, E., Tiitu, M., Rehunen, A., Strandell, A., Nurmio, K., Saastamoinen, U. & Laurila, J. 2021. Kestävän yhdyskuntarakenteen jäljillä – näkökulmia ja ratkaisuja kaupunkien ja maaseutujen suunnittelun haasteisiin. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15\u002F2021, Helsinki. 76 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F330245"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Elävää ja viihtyisää kaupunkitilaa tukee suunnitteluperiaate, jonka mukaan tärkeimmät palvelut ja määränpäät ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Samalla ehkäistään melua ja ilmansaasteita, mikä vaikuttaa myönteisesti asukkaiden terveyteen. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UiEssUw9vxZpVQEbygHJv",type:d,createdAt:"2024-06-13T05:24:38.474Z",updatedAt:"2024-07-12T11:49:43.462Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"DIA16",body:"Diallo, T., Cantoreggi, N. & Simos, J. 2016. Health Co-benefits of climate change mitigation policies at local level: Case Study Geneva. Environnement, Risques et Santé, Volume 15, Issue 4: 332–340.\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1684\u002Fers.2016.0890"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Ot5eC8xgVJct20fDYN2AF",type:d,createdAt:tq,updatedAt:tq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ALL22",body:"Allam, Z., Nieuwenhuijsen, M., Chabaud, D. & Moreno, C. 2022. The 15-minute city offers a new framework for sustainability, liveability, and health. The Lancet Planetary Health, Volume 6, Issue 3: e181-e183.\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002FS2542-5196(22)00014-6"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Suunnittelun tukena voidaan käyttää saavutettavuusanalyysejä ja liikenne-ennusteita ",nodeType:a},{data:{target:tn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähähiilisiä liikkumistapoja voidaan edistää kokonaisvaltaisin toimin, joissa korostuvat saavutettavuus, sujuvuus ja turvallisuus. Kävelyä edistävät viihtyisät ja sujuvat reitit, ja toimivilla pyöräreiteillä pyöräliikenne on erotettu kävelystä. Ilmastokestäviä liikennemuotoja voidaan edistää myös rajoittamalla ja kohdistamalla henkilöautojen pysäköintiä. Pyörän käyttöön kannustaa laadukas pyöräpysäköinti, joka sijaitsee lähellä palveluita ja joukkoliikenteen solmukohdissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalous vähentää luonnonvarojen käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa kiertotalous auttaa välttämään neitseellisten raaka-aineiden ja uuden maa-alan käyttöönottoa ",nodeType:a},{data:{target:tr},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:".  Tämä vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lEMje6wBchdBP0AOZMEzT",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:36:46.749Z",updatedAt:"2024-07-17T12:11:39.729Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"KOI22",body:"Koivulahti, M., Kuosmanen, A., Haavisto, T. & Savolahti, H. 2022. Maarakentamisen kiertotalous säästää arvokkaita luonnonvaroja. CircBrief – Kiertotalouden parhaita käytäntöjä 05\u002F2022. 3 s. (Issuu)\n",link:"https:\u002F\u002Fissuu.com\u002Fsuomenymparistokeskus\u002Fdocs\u002Fcircbrief_a4-4s_fi_taitto_saavutettava_web?fr=sMGE2MDUwNTk3Mjk"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaavoituksessa tulee miettiä materiaalien kiertoa ja käyttöä. Perusta kiertotaloudelle luodaan usein yleiskaavassa ja sen tilavarauksilla. Ne varmistavat osaltaan, että erilaisten materiaalien kierrätys, välivarastointi ja jätemateriaalit sekä tuotannon sivuvirrat voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. ",nodeType:a},{data:{target:hp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistetään myös suunnitteluyhteistyöllä. Keskeistä on sitouttaa kiertotalouden toimintamallien toteutukseen alueen eri toimijat, kuten yritykset ja asukkaat. Lisäksi kunta voi edellyttää kiertotalousperiaatteiden noudattamista kaavamääräyksissä ja tontinluovutusehdoissa. ",nodeType:a},{data:{target:tr},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Kunta voi kaavoituksen ratkaisuja ohjaamalla ja kehittämällä luoda edellytyksiä esimerkiksi ylijäämämateriaalien ja jätteiden kierrättämiseksi ",nodeType:a},{data:{target:hp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloutta edistävän kaupunkisuunnittelun tavoitteena on vähentää elinkaarisia hiilidioksidipäästöjä rakentamisen eri vaiheissa ",nodeType:a},{data:{target:hq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Rakennuksen kokonaispäästöihin vaikuttaa sen toteutunut käyttöikä. Muuntojoustavuus vähentää tarvetta purkaa rakennuksia. Kiertotalouden toteutumista edistetään muun muassa tontinluovutusehtojen avulla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YzrAFbLllC52KaZKg0WH5",type:d,createdAt:"2024-06-13T08:59:03.570Z",updatedAt:"2024-07-17T13:19:24.975Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PIR23",body:"Pirkanmaan liitto. 23.5 2023 (Päivitetty). Tampere: Tontinluovutuskriteereillä vauhtia kiertotalouteen ja rakentamisen päästövähennyksiin. Kestävyysloikka-palvelu. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Ftampere-tontinluovutuskriteereilla-vauhtia-kiertotalouteen-ja-rakentamisen-paastovahennyksiin\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat monia hyötyjä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa voidaan hyödyntää lukuisia luontopohjaisia ratkaisuja, jotka jäljittelevät luonnon omia prosesseja. Luontopohjaiset ratkaisut perustuvat ekosysteemipalveluihin, ja niissä hyödynnetään etenkin sini-viherrakenteita. Kaavoituksessa siniviherrakenteiden toteutusta voidaan edistää esimerkiksi yleispiirteisillä katu- ja viheralueiden kehittämissuunnitelmilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tuottavat monia hyötyjä, ja niiden suunnittelussa tarvitaan monialaista osaamista ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1FhmCRSHbrVUS3mOBhgbUU",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:45:06.296Z",updatedAt:"2024-10-17T11:59:55.328Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SAN16",body:"Santiago Fink, H. 2016. Human-nature for climate action: Nature-based solutions for urban sustainability. Sustainability, Volume 8, Issue 4, 254.\n",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fsu8030254"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi viheralueet mahdollistavat moninaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia ekosysteemipalveluita. Samalla ne hillitsevät ilmastonmuutosta sitomalla ja varastoimalla hiilidioksidia sekä edistävät sopeutumista sää- ja ilmastoriskeihin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4F1oPsGAYWIB8yqUYffDNQ",type:d,createdAt:"2024-06-13T09:34:16.014Z",updatedAt:"2024-10-17T12:00:34.090Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"EGG15",body:"Eggermont, H., Balian, E., Azevedo, J. M. N., Beumer, V., Brodin, T., Claudet, J., Fady, B., Grube, M., Keune, H., Lamarque, P., Reuter, K., Smith, M., van Ham, C., Weisser, W. W. & Le Roux, X. 2015. Nature-based solutions: new Influence for environmental management and research in Europe. GAIA – Ecological Perspectives for Science and Society, Volume 24, Issue 4: 243–248. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.14512\u002Fgaia.24.4.9"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat vaihtoehtoja tavanomaiselle harmaalle infrastruktuurille alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Sitoutuminen luontopohjaisiin ratkaisuihin strategisella tasolla luo edellytyksiä myös investoinneille. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3odt9rvVPZTdPrd3gslc09",type:d,createdAt:"2024-10-08T07:23:38.661Z",updatedAt:"2024-10-08T07:26:43.953Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PAL19",body:"Paloniemi R., Vikström, S., Rekola, A., Mäkinen, K., Marttunen, M., Hjerppe, T., Sane, M., Syrjänen, K.,  Koskela, I.-M., Aulake, M., Hautamäki, R., Ariluoma, M., Kehvola, H.-M., Matila, A., Häyrynen, M., Hankonen, I., Tuomenvirta,H., Pilli-Sihvola, K., Votsis, A. & Haavisto, R. 2019. Kestävää kaupunkisuunnittelua: luontopohjaiset ratkaisut maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:48. 70 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-774-1"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa ekosysteemipalvelujen ottamista huomioon kaupunkisuunnittelussa helpottaa viherkerroin. Alueellinen viherkerroin soveltuu yleispiirteiseen suunnitteluun ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Q6r4gMwuiIzCQPZry3wos",type:d,createdAt:"2024-06-13T12:44:06.481Z",updatedAt:"2024-10-09T08:31:36.821Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"C\u002FO20",body:"C\u002FO City -hanke. 2020. Alueellinen viherkerroin 2.0. 62s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Ffvh.io\u002F6qryn"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja kortteli- ja tonttipohjaiset viherkertoimet yksityiskohtaisempaan pihasuunnitteluun. Viherkertoimen käyttö tukee luontopohjaisten ratkaisujen edistämistä. Viherkertoimen käyttöä voidaan edellyttää asemakaavassa, ja sitä voidaan myös edistää tontinluovutusehdoissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpösaarekeilmiötä voidaan lieventää esimerkiksi väljällä kaupunkirakenteella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkien laajeneminen ja tiivistyminen voimistavat kaupunkien lämpösaarekeilmiöitä. Lämpösaarekeilmiössä kaupungin keskustassa on korkeampi lämpötila kuin sitä ympäröivillä alueilla. Lämpösaareke syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalämmöstä sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2tFhOAAipsR5JUf19Uhqqq",type:d,createdAt:"2024-06-13T13:07:30.526Z",updatedAt:"2024-10-10T12:51:19.854Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HUL12",body:"Hulley, M. E. 2012. The urban heat island effect: causes and potential solutions. In F. Zeman (Ed.). 2012. Metropolitan Sustainability. Woodhead Publishing: 79–98. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1533\u002F9780857096463.1.79"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"77ukKPC36PPEGEuHqiXAEZ",type:d,createdAt:ts,updatedAt:ts,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"OKE87",body:"Oke, T. 1987. Boundary Layer Climates. 2nd edition. Routledge, London. [Viitattu 22.3.2024]"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Ilmiö vahvistaa ilmastonmuutoksen myötä yleistyvää altistumista kuumarasitukselle ja lisää kuumuuteen liittyviä terveysriskejä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon haavoittuvuus ja altistuminen kuumuudelle. Lämpösaarekeilmiön voimakkuutta voidaan lieventää väljemmällä kaupunkirakenteella eli säätelemällä rakennusten korkeuden ja katujen leveyden välistä suhdetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskeistä on ottaa huomioon myös alueen pinnanmuodot, riittävä kasvillisuus ja sijainti suhteessa vesistöihin. Monimuotoisella siniviherinfrastruktuurilla voidaan tehokkaasti viilentää ja varjostaa kaupunkiympäristöä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä kaupungeissa. Sinivihreää infrastruktuuria ovat esimerkiksi kaupunkipuistot, katupuut, viherkatot ja -seinät sekä luontaiset ja rakennetut vesialueet ja kosteikot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lämpöolosuhteita parantavina ratkaisuina voidaan käyttää viilentäviä ja heijastavia rakennusmateriaaleja sekä vaaleaa pintaväriä ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"541XyQArrfb0LAZAAyq9Gl",type:d,createdAt:"2024-06-14T05:34:30.236Z",updatedAt:"2024-10-17T12:01:34.516Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"BHA17",body:"Bhargava, A., Lakmini, S. & Bhargava, S. 2017. Urban heat island effect: it’s relevance in urban planning. Journal of Biodiversity: Endangered Species, Volume 5, Issue 2, 1000187. 4 p. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.4172\u002F2332-2543.1000187"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ctFCy6WBgthDwXDO6Hoeh",type:d,createdAt:"2024-06-14T05:36:27.476Z",updatedAt:"2024-10-17T12:02:29.458Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ELL20",body:"Elliott, H. Eon, C. &, Breadsell, J. K. 2020. Improving city vitality through urban heat. Reduction with green infrastructure and design solutions: a systematic literature review. Buildings, Volume 10, Issue 12, 219.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fbuildings10120219"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43OMt4VwxsMm6tBJM0gQJo",type:d,createdAt:"2024-06-14T05:38:07.016Z",updatedAt:"2024-10-11T10:28:21.505Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RIN19",body:"Rinne, S., Auvinen, K., Reda, F., Ruggiero, S. & Temmes, A. 2019. Clean district heating -how can it work? Aalto University, Department of Management Studies. Aalto University publication series BUSINESS + ECONOMY, 3\u002F2019. 31 p. \n",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-60-8722-1"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Näin ehkäistään lämmön varastoitumista rakennuksiin ",nodeType:a},{data:{target:tt},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kuumarasitusta voidaan lieventää myös vettä läpäisevillä pinnoitteilla. Yhdistettynä kasvillisuuteen läpäisevillä päällysteillä on perinteistä asfalttia parempi lämmönsiirtokyky. Tämä ominaisuus auttaa vähentämään lämpösaarekkeiden muodostumista sekä kosteissa että kuivissa olosuhteissa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4x15cLTMulwO7lBoNDe9tJ",type:d,createdAt:tv,updatedAt:tv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"CHE19",body:"Chen, J. Chu, R., Wang, H., Zhang, L., Chen, X. & Du, Y. 2019. Alleviating urban heat island effect using high-conductivity permeable concrete pavement. Journal of Cleaner Production, Volume 237, 117722.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2019.117722"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:tt},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintaa voidaan edistää monipuolisesti kaupunkisuunnittelun eri osa-alueilla ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennettu ympäristö on herkkä merivesi-, vesistö- ja hulevesitulville ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NxbNyfOUqvdsDkiMvW8wD",type:d,createdAt:"2024-06-14T07:09:37.411Z",updatedAt:"2024-10-16T15:43:34.350Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SUO21",body:"Suomen ympäristökeskus. 4.6.2021. Tulvariskialueet. Vesi.fi-sivusto. [Viitattu 22.3.2024]",link:"https:\u002F\u002Fwww.vesi.fi\u002Fvesitieto\u002Ftulvariskialueet\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutos muuttaa vesistötulvien rytmiä ja vuodenaikaista ajoitusta sekä vaikuttaa tulvien suuruuteen. Rankkasateiden yleistyminen voi lisätä kaupunkien hulevesitulvien riskiä rakennetuilla alueilla. ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa tulisi ottaa huomioon tulvavaara-alueet ja suositukset alimmista rakennuskorkeuksista ",nodeType:a},{data:{target:mK},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Suosimalla luontopohjaisia ratkaisuja voidaan tulvavahinkojen ehkäisemisen lisäksi edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, vesiensuojelua ja tarjota virkistysmahdollisuuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3FG6CCzc124q2KLKDkVbWW",type:d,createdAt:"2024-06-14T10:05:30.284Z",updatedAt:"2024-10-16T15:55:07.785Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"INK17",body:"Inkiläinen, E. 2017. Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan sovittaminen olemassa olevaan kaupunkiympäristöön: Selvitys suunnittelun vaiheista ja haasteista esimerkkikohteina Latokartanonkaari ja Agnes Sjöbergin katu Helsingin Viikissä. Kandidaatintyö. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. 30 s. ",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:aalto-201707046148"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"Suunnittelun tueksi on saatavilla monipuolisesti tulvatietoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuissa voidaan ottaa huomioon useita kestävän kaupunkikehityksen tavoitteita. Rannikkoalueet voivat olla erityisen haavoittuvia tulvariskeille ja eroosiolle ",nodeType:a},{data:{target:cT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Siksi rantarakentamisessa on otettava huomioon rakennusten sijoittelu ja rakennusmateriaalien kestävyys ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xsOAKcXgVM9DaoXMN7Exl",type:d,createdAt:"2024-06-14T08:17:05.493Z",updatedAt:"2024-10-17T10:02:08.311Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"YRJ12",body:"Yrjölä, T. & Viinanen, J. 2012. Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2\u002F2012. 59 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-02-12.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Toimivat tulvasuojelu- ja hulevesirakenteet ovat turvallisia, esteettömiä, lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallinta perustuu valuma-aluelähtöiseen tarkasteluun ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Y6d2ecGu4HhwZhusfUMRN",type:d,createdAt:"2024-06-14T08:20:16.439Z",updatedAt:"2024-10-16T15:40:14.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:mY,body:"Suomen Kuntaliitto 2012. Hulevesiopas. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 297 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2012\u002F1481-hulevesiopas"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Luontopohjaisilla tulvasuojelu- ja hulevesiratkaisuilla saadaan aikaan moninaisia hyötyjä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:rF,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,cd,bf],articleLength:[en],toc:u,publishDate:dS,publisher:[E,L,bE]}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3rmJEqq6bDUPrl6ZAePlj6",type:d,createdAt:"2024-10-01T09:49:36.311Z",updatedAt:"2024-10-21T12:13:53.806Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:aW,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -teemasivun nostot: Teemaluvut",visibleTitle:"Tutustu tarkemmin oppaan teemoihin",referencingItems:[dT,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6N5IPLQ235Q72CLjouXvz4",type:d,createdAt:uA,updatedAt:uA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hg,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Sää- ja ilmastoriskit kaupunkiympäristössä",slug:"saa-ja-ilmastoriskit-kaupunkiymparistossa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan tässä teemaluvussa käsitellään tulevan ilmaston arviointia ilmastomallinnuksen ja skenaariotyöskentelyn avulla sekä sää- ja ilmastoriskien keskeisimpiä osatekijöitä (vaaratekijät, altistuminen ja haavoittuvuus). Lisäksi luvussa kerrotaan, mikä on ilmastoriskien arvioinnin merkitys maankäytön suunnittelussa ja minkälaisia tietolähteitä ja työkaluja sää- ja ilmastoriskien arviointiin on olemassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"vMlV8kFSBNraFRfxqILe3"}}],perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,g$,cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mnLIT5Xt1YBYquPeqzinT",type:d,createdAt:uB,updatedAt:uB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Ilmastonmuutoksen hillintä kaupunkisuunnittelussa",slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta-kaupunkisuunnittelussa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan tässä teemaluvussa käsitellään ilmastonmuutoksen hillintää alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä hiilinielujen ja -varastojen edistämistä viherrakenteilla. Lisäksi siinä kerrotaan, miten kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan ja päästövähennyksiä edistetään kaupunkisuunnittelussa. Teemauvussa annetaan myös esimerkkejä työkaluista ja laskureista ilmastovaikutusten arviointiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3XDRoSIZbSsEy1uKJlEeWA"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5AgZBtJhDV6QiKxeG4iSch"}}],perspective:[J],tags:[bD,bg,cb,cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"165HgaE7AiQBahoeO45xTY",type:d,createdAt:"2024-10-30T17:26:27.971Z",updatedAt:"2024-11-01T07:58:08.278Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Vähähiilisten energiaratkaisujen edistäminen kaupunkisuunnittelussa",slug:"vahahiilisten-energiaratkaisujen-edistaminen-kaupunkisuunnittelussa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan tässä teemaluvussa käsitellään ilmastokestävän energiantuotannon mahdollistavaa kaavoitusta. Lisäksi esitetään, miten kaupunkisuunnittelun avulla voidaan vähentää energiankulutusta sekä edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Yksi käsiteltävä aihe on myös hukkalämmön hyödyntäminen lämpö- ja kylmäverkoissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5uyAjBJyodReTwpdxQrggz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3br2DRrZZRFsBJrTslane1"}}],perspective:[J],tags:[bD,bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7jyOfjxeRr84YMDP6kEscb"}},cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7r1l7GTSUkjH927yX2RHwP",type:d,createdAt:uC,updatedAt:uC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Vähähiilisen liikkumisen edistäminen suunnittelussa ",slug:"vahahiilisen-liikkumisen-edistaminen-suunnittelussa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan tässä teemaluvussa käsitellään seuraavia aiheita: ilmastokestävä liikkuminen kaupunkisuunnittelussa, liikenteen päästöjen ja liikennetarpeen vähentäminen,  joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä pysäköinnin suunnittelu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6DRVEnxFyZV22IfwJLcIlj"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5HptCWPyv2nf7uA5ytwTBS"}}],perspective:[J],tags:[bD,bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:cv}},cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5f6aPjntp0CxC479PO96bQ",type:d,createdAt:"2024-11-01T11:18:17.713Z",updatedAt:"2024-11-01T11:40:53.994Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:du,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kiertotalouden edistäminen kaupunkisuunnittelussa",slug:"kiertotalouden-edistaminen-kaupunkisuunnittelussa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan t",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"ässä teemaluvussa käsitellään kiertotalouden periaatteita osana ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua. Käsiteltäviä aiheita ovat materiaalien uudelleenkäyttö ja rakennusten muuntojoustavuus sekä energiatehokkuus ja paikalliset energiaratkaisut. Lisäksi luvussa kerrotaan maa-aines- ja materiaalikierroista sekä jätehuolllosta ja teollisista kiertotalousratkaisuista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6iaxxhvY5L2nwmnpliSiOY"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1bcylWApi1PhdccrcFAJqe"}}],perspective:[J],tags:[bD,bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1xK4mgAijvebB8Zy29QaVf"}},cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mbFXQKjar2rGwJEfCFWh5",type:d,createdAt:uD,updatedAt:uD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa ",slug:"luontopohjaiset-ratkaisut-kaupunkisuunnittelussa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan tässä teema luvussa kerrotaan, mitä luontopohjaiset ratkaisut ovat ja miten luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan edistää kaupungin ilmastokestävyyttä. Lisäksi kerrotaan, millaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia etuja luontopohjaisiin ratkaisuihin yhdistyy ja kuinka luontopohjaiset ratkaisut voidaan mahdollistaa kaavoituksen ja aluesuunnittelun avulla. Lopuksi annetaan esimerkkejä ratkaisuista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3qgsZs7rFiPswfCiniALZv"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3ZAHbt5Dxh7VPrlHTBqHWx"}}],perspective:[ak,J],tags:[bD,bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:"4lb7quPnrZDlBpkNSqDuNc"}},cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bWyfr2FEnLCEHbWhp9fxH",type:d,createdAt:uE,updatedAt:uE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Lämpösaarekeilmiön lieventäminen kaupunkisuunnittelun avulla ",slug:"lamposaarekeilmion-lieventaminen-kaupunkisuunnittelun-avulla",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelu -oppaan tässä teemaluvussa kerrotaan, miten lämpösaarekeilmiö syntyy kaupunkiympäristössä, miten sitä voidaan lieventää ja lisätä sopeutumiskykyä. Lisäksi annetaan esimerkkejä ratkaisuista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4ZM1R6xVkPS6lIDI0pBSu4"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6RHCClSJzUloflWsTH9EjP"}}],perspective:[ak],tags:[bD,bg,uF,cd,bf],publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6LM2DGRfWuJyvC5x2xUqJq",type:d,createdAt:uG,updatedAt:uG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Tulvat ja tulvariskien hallinta kaupunkisuunnittelussa",slug:"tulvat-ja-tulvariskien-hallinta-kaupunkisuunnittelussa",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelu -oppaan tässä teemaluvussa käsitellään kaupunkiympäristön tulvatyyppejä kaupunkiympäristössä sekä alueidenkäytön suunnittelua ja kaavoitusta osana tulvariskien hallintaa. Lisäksi esitellään oppaita ja työkaluja tulvien huomioimiseen kaupunkisuunnittelussa sekä annetaan esimerkkejä ratkaisuista tulvien hallintaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"ExK8KvIIHiJSzTq5W2Zkb"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7g1aEousfM3N9Nng6XAiWA"}}],perspective:[ak],tags:[bD,bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:mQ}},cd,bf],publisher:[E,L,bE]}}],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,cd,bf],publisher:[E,L,bE]};cb.metadata={tags:[],concepts:[]};cb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FQs19GTIlt5axFYxxd0DK",type:d,createdAt:jl,updatedAt:jl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};cb.fields={title:"Päästöt",slug:"paastot"};cc.metadata={tags:[],concepts:[]};cc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KBjlYEKNkk0NrfelEAlTM",type:d,createdAt:oE,updatedAt:oE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cc.fields={abbreviation:nD,body:"Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A. & Kämäräinen, M. 2016. Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia. Julkaisussa: Schulman, N. & Helin, J. (toim.) 2016. Maataloustieteen Päivät 2016 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 33. Julkaistu 13.1.2016. [Viitattu 2.10.2017.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.smts.fi\u002Fsites\u002Fsmts.fi\u002Ffiles\u002FMTP2016\u002FRuosteenoja_maataloustieteen-pv-2016-pitkae.pdf"};cd.metadata={tags:[],concepts:[]};cd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xgXvhFoSj38pwhyCGQAVo",type:d,createdAt:rS,updatedAt:rS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};cd.fields={title:"Kaupungit",slug:"kaupungit"};cj.metadata={tags:[],concepts:[]};cj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JofPpsSYEt6syGXfK8snB",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:54.560Z",updatedAt:"2022-01-04T14:11:43.304Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};cj.fields={publishedLanguages:[f],title:iL,slug:iM,parent:fS,subTheme:u,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7zNcUpfBlJMs4xRRQFNG0j",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:03:53.375Z",updatedAt:"2022-01-04T14:29:09.874Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmasto- ja ilmastojärjestelmä -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vouyqbksHZJHW5CKs5CpI",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:54:54.504Z",updatedAt:"2022-01-04T14:11:20.966Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:iL,materialType:D,slug:iM,parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on maapallon eri alueilla hyvin erilainen. Ilmasto on myös vaihdellut aikojen kuluessa suuresti, ja vaihteluita on odotettavissa tulevaisuudessakin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on sään tilasto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksittäisen paikkakunnan tai alueen ilmasto määritellään 30 vuoden   säätilastojen perusteella. Aikaväli on niin pitkä, että siihen mahtuu   sääoloiltaan erilaisia vuosia kohtuullisen edustavasti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastojärjestelmä toimii auringon energialla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perimmältään ilmasto riippuu maapallolle saapuvan auringon säteilyn määrästä, joka vaihtelee leveyspiirin ja vuodenajan mukaan. Ilmakehän koostumus on sellainen, että se päästää lävitseen auringon lähettämää säteilyä melko hyvin. Keskimäärin noin puolet maapallolle osuvasta auringon säteilyenergiasta päätyy lämmittämään maan ja merien pintaa. Pinnan ylöspäin lähettämää lämpösäteilyä ilmakehä läpäisee paljon huonommin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän kykyä pidättää lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Kasvihuoneilmiön ansiosta maapallon lämpötila on elämän esiintymiselle suotuisa, kun taas ilman sitä pallomme värjöttelisi pakkasen kourissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallolle imeytynyt auringon energia antaa voiman eri aineiden, kuten ilman, veden ja hiilen virtauksille ja kiertokululle ilmastojärjestelmässä. Ilmakehän ja merien virtaukset siirtävät puolestaan lämpöä maapallon eri alueilta toisille. Näitä virtauksia säätelevät mantereitten ja merien sijainti sekä vuoristot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on muuttuvainen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallo on ollut olemassa noin 4,5 miljardin vuoden ajan, ja tänä aikana ilmasto on muuttunut moneen kertaan. Enimmäkseen ilmasto on ollut varsin lämmin, mutta lämpökausien väliin on sattunut useita hyisen kylmiä jääkausijaksoja. Yksi ilmastonmuutosten aiheuttaja eli pakotetekijä on ollut ilmakehän koostumuksen vaihtelu: kasvihuoneilmiö on ollut väliin voimakkaampi, toisinaan heikompi. Viimeksi kuluneen vuosimiljoonan aikana esiintyneet jääkausivaihtelut taas selittyvät maapallon kiertoradan pienillä muutoksilla. Myös mantereitten sijainti on vaihdellut, mikä on vaikuttanut merivirtojen kykyyn siirtää lämpöä päiväntasaajan tienoilta kohti napa-alueita. Vuoristojakin on aikojen kuluessa ehtinyt syntyä ja rapautua kerta toisensa jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosisatojen ja -kymmenten aikana näyttämölle on astunut uusi ilmastonmuutosten aiheuttaja, ihmiskunta. Yhtäältä ihmiset ovat päästäneet ilmakehään lisää hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Näitten vaikutuksesta maapallon ilmasto on alkanut lämmetä. Toisaalta ihmiset tuottavat myös ilmassa leijuvia pienhiukkasia. Nämä hiukkaset samentavat ilmakehää ja myös lisäävät pilvien kykyä heijastaa auringon säteilyenergiaa pois maapallolta. Näin pienhiukkaset ovat osittain kumonneet kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säähavainnot ja ilmastomallinnus ovat ilmastotietomme kulmakiviä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mittareilla tehtyjen säähavaintojen perusteella voidaan arvioida ilmaston muuttumista koko maapallon mitassa noin puolitoista vuosisataa nykyhetkestä taaksepäin. Sitä varhaisempien aikojen ilmastosta saadaan tietoa erilaisista epäsuorista tietolähteistä. Ilmaston muuttumisen jäljet voidaan lukea esimerkiksi jäätiköistä, merien pohjakerrostumista ja puitten vuosirenkaista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevista ilmastonmuutoksista voimme saada tietoa ilmastomallien avulla. Tällaisten fysiikan lakeihin perustuvien mallien perusteella voidaan mm. päätellä, miten kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen muuttaa ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-ja-saailmiot"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehä ja sääilmiöt - Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[ec,dz],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4UElACm6sJ6UkAc3gJ3BBj",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:47:32.799Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:59.967Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Ilmastojärjestelmä mukautuu pakotteisiin",materialType:D,slug:"ilmastojarjestelma-mukautuu-pakotteisiin",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastojärjestelmän osat (ilmakehä, vesikehä, lumen ja jään kehä, kivikehä sekä elonkehä) vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Ilmastojärjestelmän yhteen tai useampaan osaan vaikuttava pakote saa pidemmän päälle koko ilmastojärjestelmän mukautumaan; ilmasto muuttuu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastojärjestelmän osat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmastojärjestelmä määritellään koostuvan viidestä ”kehästä”:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ilmakehä",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesikehä (hydrosfääri)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"lumen ja jään kehä (kryosfääri)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kivikehä (litosfääri), joka koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"elonkehä (biosfääri)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit kytkevät ilmastojärjestelmän osat toisiinsa. Eri kehät vuorovaikuttavat näin toistensa kanssa. Muutokset yhdessä kehässä välittyvät ilmastojärjestelmän muihin osiin ja ne voivat käynnistää erilaisia palauteilmiöitä. Maapallolla kulloinkin vallitseva ilmasto määräytyy ilmastojärjestelmän eri osien vuorovaikutusten ja ulkoisten tekijöiden perusteella. Muuttuvia ulkoisia tekijöitä kutsutaan pakotteiksi. Ne vaikuttavat fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten prosessien kautta ilmastojärjestelmään ja voivat käynnistää ilmastomuutoksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon olemassaolon aikana, noin 4,6 miljardin vuoden aikana, ilmastoa ovat muokanneet lukuisat eri pakotetekijät. Toiset pakotetekijät, kuten laattatektoniikan aiheuttama mannerten liikkuminen, vaikuttavat hyvin pitkillä aikajänteillä, satojen miljoonien vuosien kuluessa. Toiset tekijät taas ovat nopeita, esimerkkinä tulivuorenpurkausten ilmaan sinkoama rikkipöly, joka säilyy ilmakehässä vain muutaman vuoden.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"28aYN0aN9qMTgVpQZfOr9U",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5nwTliZSvwdaRHKKNWtk8P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hitaita muutostekijöitä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon olemassaolon ensimmäisten vuosimiljardien kuluessa on mm. auringon säteilyteho kasvanut kymmeniä prosentteja, ilmakehän koostumus muuttunut ja maankuori kokenut suuria mullistuksia. Eri tekijät ovat erikseen ja yhdessä vaikuttaneet maapallon energiatasapainoon ja aiheuttaneet suuria ilmastonmuutoksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosimiljoonien kuluessa mannerlaattojen verkkaiset liikkeet ohjaavat ilma- ja merivirtoja muuttaen energian kulkua maapallolla. Jos mannerlaatta asettuu sopivasti napaseudulle, kuten Etelämanner nykyisin, sen päälle voi muodostua mannerjäätikkö. Tällöin pinnan albedo eli kyky heijastaa auringon säteilyä kasvaa, ja vain pieni osa säteilystä imeytyy pintaan muuttuen lämmöksi. Tämä palauteilmiö voimistaa ilmaston kylmenemistä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mannerten liikkumisen yhteydessä voi muodostua poimuvuoristoja. Vuoriston muodostuessa maan pinnan lähelle pääsee runsaasti sellaisia mineraaleja, jotka kykenevät reagoimaan ilmakehän hiilidioksidin kanssa. Esimerkiksi Himalajan vuoriston synty on alentanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyvin tunnettu ilmastonmuutoksen aiheuttaja on maapallon radan ”vaappuminen”, joka vaikuttaa auringosta tulevan energian jakautumiseen eri leveyspiireillä ja vuodenaikoina satojen ja kymmenien tuhansien vuosien jaksoissa.  Säteilyenergian jakautumisen muutokset ovat viimeisen miljoonan vuoden aikana toistuvasti aiheuttaneet ilmastojärjestelmän siirtymisen interglasiaalista jääkauteen ja jälleen takaisin leudompaan interglasiaalivaiheeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmastoa ovat muokanneet monet muutkin tekijät, joita kaikkia ei tunneta kovin tarkasti. Tieto menneistä ilmastonmuutoksista ja niitä aiheuttaneista tekijöistä karttuu koko ajan uusien tutkimusten myötä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nopeampia muutostekijöitä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotkut ilmastonmuutoksia aiheuttavista pakotetekijöistä ovat geologisessa mittakaavassa lyhytaikaisia, jopa suorastaan ”hetkellisiä”. Kolme esimerkkiä:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avaruudesta maahan iskeytyvät riittävän suuret kappaleet voivat aiheuttaa ilmastoon huomattavan poikkeaman, kun törmäyksessä syntyvä pöly samentaa ilmakehän. Tällaiset suuret törmäykset ovat onneksi harvinaisia, ja niitä sattuu keskimäärin satojentuhansien tai jopa miljoonien vuosien välein. Toki jo näitä paljon yleisemmät selvästi pienemmät törmäykset voivat aiheuttaa laajaa alueellista tuhoa, vaikka niillä ei olekaan juuri vaikutusta koko maapallon ilmastoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Räjähdysmäiset tulivuorenpurkaukset voivat syöstä hiukkasia ja kaasuja yläilmakehään. Stratosfääriin pääsevät hiukkaset varjostavat maapalloa vähentäen maanpinnalle saapuvan auringonsäteilyn määrää. Samalla stratosfäärin lämpötila kohoaa ja sademäärien alueellinen jakauma muuttuu. Viimeksi maapallon laajuisia ilmastollisia muutoksia aiheutti vuonna 1991 Filippiineillä tapahtunut Pinatubo-tulivuoren purkautuminen. Purkauksen vaikutuksesta maapallon keskilämpötila notkahti noin kolmeksi vuodeksi, enimmillään noin puolella asteella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan toiminnasta johtuen ilmakehän koostumus on muuttunut merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvan energiantuotannon päästyä vauhtiin. Kasvihuonekaasujen kertyminen ilmakehään aiheuttaa pitkään vaikuttavan pakotteen, jonka vaikutukset ilmastojärjestelmälle ovat merkittäviä. Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto keskittyy nimenomaan tähän parhaillaan käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekä muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002Findex.php?page=ilmastouutisia&news_id=3597"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lisätietoa maailman suurimmasta tulivuorenpurkauksesta ja sen aiheuttamasta jäähdyttävästä ilmastopakotteesta - Tiedeuutinen CO2-raportissa 6.11.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[dz],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12jsm8bXNhm5vbdeIp6pwz",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:37:01.204Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:48.940Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Ilmastojärjestelmän palauteilmiöt",materialType:D,slug:"ilmastojarjestelman-palauteilmiot",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastojärjestelmän monimutkaisuus vaikeuttaa ilmaston tulevien muutosten ennustamista. Jos joku tekijä, esimerkiksi kasvihuonekaasujen lisääntyminen, muuttaa lämpötiloja, tapahtuu järjestelmässä samalla muitakin muutoksia. Usein nämä muutokset joko vahvistavat tai heikentävät alkuperäisen pakotteen aiheuttamaa lämpenemistä - puhutaan ilmastojärjestelmän palauteilmiöistä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesihöyry voimistaa lämpenemistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tärkein ilmastonmuutosta vahvistava palauteilmiö liittyy ilmakehän ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Vesih%C3%B6yry"},content:[{data:{},marks:[],value:"vesihöyry",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"sisällön muutoksiin. Jos ilmasto jostakin syystä lämpenee - esimerkiksi hiilidioksidin lisääntymisen takia - lämmennyt ilmakehä kykenee pitämään sisällään entistä enemmän vesihöyryä. Ihmiskunta voi näin ollen epäsuorasti vaikuttaa ilmakehän vesihöyryn määrään, vaikka vesihöyryn \"päästöjen\" suora vaikutus pitoisuuksiin on erittäin vähäinen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesihöyry taas on itse erittäin tehokas kasvihuonekaasu, joten sen määrän lisääntyminen vähentää lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen entisestään. Siksi vesihöyryyn liittyvä palaute pyrkii voimistamaan hiilidioksidin lisääntymisen alun alkaen liikkeelle panemaa lämpenemistä. Vastaavasti ilmaston jostakin syystä jäähtyessä ilmakehän vesihöyrymäärä pyrkii vähenemään, mikä voimistaa kylmenemistä entisestään. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallikokeitten perusteella on arvioitu, että vesihöyrypalaute suurin piirtein kaksinkertaistaa ilmastojärjestelmän herkkyyden. Jos siis esimerkiksi jokin tekijä itsessään lämmittäisi maapalloa yhdellä asteella, lämpötila nouseekin kaksi astetta, kun otetaan huomioon vesihöyryn lisääntyminen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumi- ja jääpeite vaikuttavat auringon säteilyn heijastumiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toinen vahvistava palauteilmiö liittyy jään ja lumen sulamiseen. Kun jokin tekijä lämmittää maapalloa, lumen ja jään peittämä pinta-ala maapallolla pienenee. Sula maa tai merenpinta heijastaa paljon vähemmän auringon säteilyä kuin lumen tai jään peittämä. Tällöin vastaavasti enemmän auringon säteilyä jää lämmittämään pintaa, ja näin alkuperäisen pakotteen aiheuttama ilmaston lämpeneminen voimistuu. Tämä palaute ei koko maapallon mitassa ole yhtä merkittävä kuin vesihöyryn määrään liittyvä, mutta kylmillä ilmastovyöhykkeillä se on paikallisesti varsin tärkeä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"kLdomYXw7En9S7x3NxKJS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuten muutkin palauteilmiöt heijastuvuuteen liittyvä palautemekanismi toimii myös toisin päin: ilmaston jostain syystä kylmetessä lumi- ja jääpinta-ala kasvaa ja voimistaa kylmenemistä. Tällaisella kylmenemisen voimistumisella on ollut suuri merkitys menneinä jääkausina, jolloin laajat alueet pohjoisella pallonpuoliskolla olivat jään peitossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvisyys muuttuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kimurantimpi palauteilmiö liittyy pilvisyyden muutoksiin.  Kaiken kaikkiaan pilvet viilentävät maapallon ilmastoa, koska pilvettömällä planeetalla auringon säteily pääsisi lähes esteettä maanpinnalle lämmittämään. Näyttäisi siltä, että ilmaston lämmetessä myös pilvisyyden jakauma maapallolla muuttuisi. Mutta lisääntyvätkö pilvet vai vähenevätkö ja missä sekä millä korkeuksilla, siitä eri ilmastomallit antavat toisistaan kovasti poikkeavia tuloksia. Useimmissa malleissa pilviin liittyvä palauteilmiö on ilmastonmuutosta vahvistava, mutta eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan varsin paljon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielujen heikkeneminen voimistaa lämpenemistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmakehään pääsee lisää hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tämän lisän ilmakehän, kasvipeitteen ja merien kesken. Koko maapallon mitassa näyttäisi siltä, että tulevina aikoina hiiltä varastoituisi sekä meriin että kasvipeitteeseen tähänastista vähemmän. Vastaavasti entistä suurempi osa hiilidioksidin päästöistä jäisi ilmakehään maapalloa lämmittämään. Hiilen varastointikyvyn (",nodeType:a},{data:{uri:it},content:[{data:{},marks:[],value:"hiilinielujen",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:") heikkeneminen toimii siten kasvihuoneilmiötä vahvistavana palauteilmiönä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:iu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämpeneminen riippuu palauteilmiöistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Palauteilmiöt pitkälti määräävät, miten paljon ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=S%C3%A4teilypakote"},content:[{data:{},marks:[],value:"säteilypakotetta",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" aiheuttavat tekijät muuttavat maapallon lämpötilaa. Tutkimalla suurta joukkoa ilmastomalleja on päädytty sellaiseen arvioon, että jokainen neliömetriä kohti laskettu pakotewatti nostaisi maapallon lämpötilaa arviolta 0,75°C. Joissakin malleissa lämpötilan muutos on kuitenkin ollut lähempänä puolta astetta, toisissa yhden asteen luokkaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpötilan nousu maapallolla seuraa säteilypakotteen voimistumista useamman vuosikymmenen ja -sadankin viiveellä. Lämpötilan muuttumista hidastavat valtameret, jotka toimivat ilmastojärjestelmässä valtavana lämpöpuskurina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan jo tähän mennessä tuottama 1,6 watin lämmittävä säteilypakote lämmittäisi teoriassa maapalloa pitkän ajan kuluessa noin 1,2 asteella. Arvio on toki karkea kahdestakin syystä. Ensinnäkin kokonaispakotteen arvo tunnetaan todellisuudessa varsin epätarkasti. Toiseksi eri mallien käsitys ilmaston reagointiherkkyydestä pakotteeseen vaihtelee edellä todetun mukaisesti jopa tekijällä 2. Viimeksi kuluneitten sadan vuoden aikana maapallo on havaintojen mukaan ehtinyt lämmetä n. 0,7°C. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"UTAEoNxiiAU32tyGkJsx7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5iDWXs52m5zZpq8TNqLEXf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F644640"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkijoille uutta tietoa Sodankylän luminäytteistä - Ilmatieteen laitoksen tiedote 15.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.atmos-chem-phys.net\u002F13\u002F3793\u002F2013\u002Facp-13-3793-2013.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Meinander, O., Kazadzis, S, Arola, A. Riihelä, A., Räisänen, P., Kivi, R., Kontu, A., Kouznetsov, R., Sofiev, M., Svensson, J., Suokanerva, H., Aaltonen, V., Manninen, T., Roujean, J.-L. & Hautecoeur, O. 2013. Spectral albedo of seasonal snow during intensive melt period at Sodankylä, beyond the Arctic Circle. Atmospheric Chemistry and Physics, Volume 13, Number 7: 3793-3810. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F1-2012\u002Ffi\u002F8.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ainutlaatuinen aikasarja pinta-albedosta - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 1\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.Nasa.gov\u002Ftopics\u002Fearth\u002Ffeatures\u002Famplified-warming.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Clouds Likely Created Positive Climate Feedback in Past Decade - NASA:n verkkopalvelussa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iN},content:[{data:{},marks:[],value:iO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[dz,{sys:{type:b,linkType:d,id:iP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fV}}],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5u2pzJFclBcdUpr7AgZ85y",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:24:36.268Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:40.822Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Vesihöyry on merkittävin kasvihuonekaasu",materialType:D,slug:"vesihoyry",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesihöyry on luonnollista kasvihuoneilmiötä aiheuttavista kaasuista tärkein. Ihmiskunnan tuottamilla vesihöyryn päästöillä ei silti ole käytännössä lainkaan vaikutusta ilmaston muuttumiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden kiertokulku on nopeaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunta kyllä tuottaa vesihöyryä ilmakehään moninkin tavoin. Esimerkiksi maakaasua tai nestemäisiä polttoaineita poltettaessa yhtä hiilidioksidimolekyyliä kohti syntyy suunnilleen kaksi molekyyliä vesihöyryä. Lisäksi vettä haihtuu ilmakehään mm. keinokastelluilta pelloilta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisten tuottamat vesihöyrypäästöt eivät kuitenkaan juuri pysty lisäämään ilmakehän vesihöyryn kokonaismäärää. Vettä haihtuu ja sataa keskimäärin maapallolla noin metrin paksuinen kerros vuodessa, johon verrattuna ihmisten tuottaman vesihöyryn osuus on mitätön. Veden kiertokulku on näin ollen niin nopeaa, että vesimolekyyli tulee sateena  takaisin maahan viivyttyään ilmakehässä keskimäärin vain reilun viikon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesihöyryn aiheuttama ilmastonmuutoksen palauteilmiö",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oheisen kuvan mukaisesti lämmin ilma pystyy sisältämään paljon enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Esimerkiksi 30-asteiseen ilmaan vesihöyryä mahtuu enimmillään 30 grammaa kuutiometriin, nolla-asteiseen ilmaan vain 5 grammaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun esimerkiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien kasvu nostaa ilman lämpötilaa, mallikokeiden mukaan lämpötilan noustessa lisääntyy myös ilman vesihöyrymäärä. Lämpötilan noustessa yhdellä asteella vesihöyrypitoisuus kasvaa n. 7 %. Toimimalla kasvihuonekaasuna lisääntynyt vesihöyry kohottaa lämpötilaa edelleen. Vesihöyryn lisääntyminen toimii siis vahvistavana palauteilmiönä, joka voimistaa muitten kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä. Laskelmien mukaan tämä palauteilmiö likipitäen kaksinkertaistaa muitten kasvihuonekaasujen lämmittävän vaikutuksen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2V4wjzzuX0JPLMED85giDL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesihöyryä on myös stratosfäärissä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ylivoimainen valtaosa ilmakehän vesihöyrymäärästä esiintyy alemmissa ilmakerroksissa. Pieniä määriä vesihöyryä on myös ylempänä ilmakehässä eli stratosfäärissä, missä sitä syntyy mm. metaanimolekyylien hajotessa. Stratosfäärissä vesihöyry viipyy paljon kauemmin kuin alemmissa ilmakerroksissa. Siksi tällä metaanin hajoamisen tuottamalla vesihöyryllä on ilmastoa lämmittävä vaikutus, joka kuitenkin yltää vain muutamaan prosenttiin hiilidioksidin lisääntymisen vaikutuksista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ayFkmPrRuqHEynFkAyAKe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fV}},bm,dz,{sys:{type:b,linkType:d,id:iP}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nRDpMBWlGYYXF0GTpqARg",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:09:38.108Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:25.551Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Jäätiköt ja valtameret",materialType:D,slug:"jaatikot-ja-valtameret",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä merenpinnan nousua aiheuttavat meriveden lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpölaajeneminen nostaa merenpintaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämpeneminen näkyy myös merillä, mm. veden lämpötilan nousuna ja jääpeitteen hupenemisena. Ilmaston lämmetessä lämpöenergian määrää maapallolla lisääntyy. Valtaosa tästä energiasta on tähän mennessä varastoitunut meriin (ks. kuvaa). Merien veden yhteenlaskettu massa on valtavasti suurempi kuin ilmakehän. Jo kymmenen metrin paksuinen vesikerros painaa yhtä paljon kuin maan pinnalta ilmakehän ylärajoille ulottuva ilmapylväs, ja valtameret ovat kilometrien syvyisiä. Lisäksi veden lämmittäminen vaatii massayksikköä kohti nelinkertaisen määrän lämpöä ilmaan verrattuna. Siksi merien kyky varastoida lämpöä on aivan eri luokkaa kuin ilmakehän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpötilojen noustessa veden lämpölaajeneminen lisää meriveden tilavuutta. Tämä johtaa meren pinnan nousuun. Ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa merenpintaa nostaakin eniten nimenomaan meriveden lämpölaajeneminen. Myös pienten vuoristojäätiköitten sulaessa vapautuva vesi on lyhyellä aikavälillä tärkeä merenpinnan nousun aiheuttaja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jäätiköiden sulaminen merenpinnan nousun tärkein syy tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämantereen ja Grönlannin suuret mannerjäätiköt reagoivat ilmastonmuutokseen hitaasti. Ne eivät näyttäisi tähän mennessä aiheuttaneen merenpinnan nousua yhtä paljon kuin pienemmät jäätiköt, joskin laskelmat ovat melko epätarkkoja. Mutta kun tarkastellaan tilannetta satojen vuosien päähän eteenpäin, napajäätiköistä vapautuva vesi noussee tärkeimmäksi meren pinnan kohoamisen aiheuttajaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3LXUlbvKVU2Pu4UDo5fEbr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[dB,ed],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Ukml4UCbAxhFv6zUrc3os",type:d,createdAt:"2021-07-09T07:53:08.759Z",updatedAt:"2023-08-16T12:55:32.767Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Atlantin merivirrat hiipuvat",materialType:D,slug:"atlantin-merivirrat-hiipuvat",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Euroopan ilmasto on maapallolla ainutlaatuinen. Missään muualla ei ole näin lämmintä näin kaukana päiväntasaajalta. Erityisesti talvemme ovat leutoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merivirrat pitävät Pohjois-Euroopan ilmaston lämpimänä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eurooppaa hellivä lämpö on paljolti Golfvirran ja sen jatkeena olevien merivirtojen ansiota. Golfvirta on tuulten aikaansaama pintavirtaus, joka kuljettaa lämpöä Karibianmereltä Atlantille. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Atlantin lämmintä merivirtaa, joka on Golfvirran pohjoiseen suuntautuva jatke, vahvistaa meriveden lämpötila- ja suolaisuuseroista aiheutuva ns. termohaliininen kiertoliike. Atlantin pohjoisimpien osien viileä vesi on raskasta ja pyrkii siksi painumaan kohti pohjaa. Etelästä virtaa tilalle lämmintä vettä. Matkalla kohti pohjoista tämä lämmin vesi jäähtyy luovuttaessaan lämpöenergiaa ilmakehään. Tarpeeksi kauas pohjoiseen matkattuaan vesi on käynyt niin raskaaksi, että se vuorostaan painuu pohjaan. Näin lämmön siirtyminen merestä ilmakehään pitää yllä termohaliinista kiertoliikettä, ja lämpöä kulkeutuu kauas pohjoiseen. Meri pysyy talvisinkin sulana aina Huippuvuorille asti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GFyF997yGqggeXo6B1xds",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:46:50.612Z",updatedAt:"2021-07-09T12:21:47.206Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Termohaliininen kiertoliike Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerella.",asset:iS,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:ik,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Termohaliininen kiertoliike Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä. Punaiset nuolet esittävät lämpimiä pintavirtauksia ja siniset kylmiä syvän meren paluuvirtauksia. Harmaat nuolet ovat kylmiä virtoja meren pinnalla.",marks:[],data:{}},{nodeType:g,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qxmZnuWE8nvf3Kkv6HYwd",type:d,createdAt:iU,updatedAt:iU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ref2",body:"S. Rahmstorf: Thermohaline Ocean Circulation. In: Encyclopedia of Quaternary Sciences, Edited by S. A. Elias. Elsevier, Amsterdam 2006.",link:"http:\u002F\u002Fwww.pik-potsdam.de\u002F~stefan\u002FPublications\u002FBook_chapters\u002Frahmstorf_eqs_2006.pdf"}}}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fabd5ac2a-2366-4d6e-a211-e5574b97e6f1\u002Fr\u002F8ef4a5b3-aa00-464d-90b0-d339754d83f6\u002Ftermohaliininen_kiertoliike_pohjois-atlantilla_ja_pohjoisella_jaamerella.jpg"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos heikentää merivirtoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä Pohjois-Atlantin alueen sademäärien ennustetaan kasvavan. Runsastuvat sateet laimentavat meriveden suolapitoisuutta. Lisäksi ilman lämpötilan ennustetaan kohoavan erityisen nopeasti juuri pohjoisilla alueilla, eikä lämpimämpi ilmakehä enää niele merestä lämpöä entisessä määrin. Nämä ilmiöt yhdessä vaikuttavat siihen, että Pohjois-Atlantilla merivesi ei enää tulevaisuudessa vajoa kohti pohjaa yhtä herkästi. Näin koko termohaliininen kiertoliike heikkenisi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erilaisilla ilmastomalleilla tehtyjen laskelmien perusteella termohaliininen kiertoliike vaimenisi tämän vuosisadan aikana 0 - 50 %. Merivirran heikkenemisestä huolimatta kaikki mallit kuitenkin ennustavat Suomen ja muun Pohjois-Euroopan ilmaston selvästi lämpenevän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joskus kuuluu väitettävän, että pohjoiseen lämpöä tuovat merivirrat  olisivat kokonaan pysähtymässä ja Eurooppaa uhkaisi jo  lähivuosikymmeninä jääkausi. Mallikokeitten perusteella merivirtojen  täydellinen pysähtyminen näyttäisi ainakin tällä vuosisadalla kuitenkin  hyvin epätodennäköiseltä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merivirtojen kiertoliike voi pysähtyä tulevina vuosisatoina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Virtauksen mahdollisista muutoksista pitemmällä aikavälillä on vaikea   sanoa mitään varmaa. Kuitenkin tuolloin maapallon lämpötilan nousu on   edennyt jo niin pitkälle, että huomattavakaan merivirtojen heikkeneminen   tuskin toisi meille kylmää ilmastoa.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jSH9iwR6bTSMCkjNd8uMj",type:d,createdAt:iV,updatedAt:iV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:ih,body:"Meehl et al, 2007: Global Climate Projections. In: Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of IPCC [Solomon et al (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA."}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joidenkin mallilaskelmien mukaan termohaliininen kiertoliike voi myös pysähtyä kuluvan vuosisadan jälkeen tilanteessa, jossa päästöt ovat jatkaneet kasvuaan pitkään ja ilmasto on lämmennyt huomattavasti.  Asiantuntija-arvioiden mukaan kiertoliikkeen pysähtyminen vaatisi  maapallon keski-lämpötilan nousua vähintään 3–5 astetta nykyistä  korkeammaksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4pa34teXyybjYLp0AaYwZq",type:d,createdAt:iW,updatedAt:iW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ref3",body:"Lenton T. M., H. Held, E. Kriegler, J. W. Hall, W. Lucht, S. Rahmstorf and H. J. Schellnhuber, 2008. Tipping Elements in the Earth System, Proceedings of the National Academy of Sciences USA, 105, 6, 1786–1793.",link:"http:\u002F\u002Fwww.pnas.org\u002Fcontent\u002F105\u002F6\u002F1786.full"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tämän kynnysarvon ylityttyä  kiertoliikkeen pysähtyminen saattaisi tapahtua noin vuosisadassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertoliikkeen pysähtyminen vaikuttaisi sateiden jakautumiseen Etelä- ja Länsi-Euroopassa sekä voisi hidastaa Grönlannin mannerjäätikön sulamista. Kiertoliikkeen pysähtyminen vaikuttaisi mahdollisesti myös merenpinnan korkeuteen. Meren pintavirtaukset ja merenpinnan kaltevuus ovat tasapainossa, ja muutokset pintavirtauksissa johtaisivat nopeasti muutoksiin myös merenpinnan muodossa. Johtuen syvän veden muodostumisesta Pohjois-Atlantilla merenpinta on tällä hetkellä Pohjois-Atlantilla lähes metrin alempana kuin vastaavassa paikassa pohjoisella Tyynellä valtamerellä. Jos Pohjois-Atlantilla syvän veden muodostuminen lakkaisi, ja pintavirtaukset sen takia muuttuisivat, johtaisi se Pohjois-Atlantin alueella nopeaan ja paikoin jopa metrin suuruiseen merenpinnan nousuun. Eteläisellä pallonpuoliskolla merenpinta vastaavasti laskisi, ja maailmanlaajuinen keskiarvo merenpinnan korkeuden muutokselle olisi nolla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7lSIUx5V6rznhx9fbUYZyN",type:d,createdAt:iX,updatedAt:iX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ref4",body:"Levermann A., ym. 2005. Dynamic sea level changes following changes in the thermohaline circulation. Clim. Dyn., 24, 347–354.",link:"http:\u002F\u002Fwww.pik-potsdam.de\u002F~anders\u002Fpublications\u002Flevermann_griesel05.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdownloads.ctfassets.net\u002Fhli0qi7fbbos\u002F6TfuHCb7OwNFFZOb68j1mA\u002F920b1b10022b74b0759c07b0120d02c6\u002FIPCC_6._arviointiraportti_luonnontieteellinen_perusta_2021_tiivistelm__n_k____nn__s.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2021. Ilmastonmuutos v. 2021: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. Ensimmäisen työryhmän osuus IPCC:n 6. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 36 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FTermohaliinikierto"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Termohaliinikierto ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tiede.fi\u002Fartikkeli\u002F551\u002Fgolfvirta_pitaa_pintansa"},content:[{nodeType:a,value:"Golfvirta pitää pintansa ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ab,W],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"16qKpS1lT9cB5phF0keuGA",type:d,createdAt:iY,updatedAt:iY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Merivirrat",slug:"merivirrat"}},dB],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"edHO4E7pwnMcVx9yEqZWX",type:d,createdAt:"2021-07-09T07:44:45.320Z",updatedAt:"2022-01-04T14:10:04.108Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Mannerjäätiköt",materialType:D,slug:"mannerjaatikot",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suuria mannerjäätiköitä esiintyy maapallolla nykyisin kahdessa paikassa: Etelämantereella ja Grönlannissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämantereen jäätikkö",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämantereesta 98 % on jään peitossa (kuva 1). Jäätikön paksuus on keskimäärin noin 1,6 km. Koska jäätä koko ajan virtaa jäätikön keskiosista kohti reunoja, jäätikön uloimmat osat kelluvat jäähyllyinä meren pinnalla (kuva 2). Jos Etelämantereen jäätikkö sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti noin 57 metriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6QOiKM5ss5NWMl8DLNIDtc",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämantereen jäätikön tilavuus pysyy vuodesta toiseen lähes  muuttumattomana, kun lumisade tuo suunnilleen yhtä paljon massaa kuin  mitä jäähyllyjen reunoilta jäävuorten lohjetessa katoaa. Jään sulaminen  on Etelämantereen kylmyydessä hyvin vähäistä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6MTi5f69VVA6UXVpk1W6vl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpötilat nousseet niemimaan alueella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämantereen niemimaalla keskilämpötila on noussut voimakkaasti,  noin 2-3°C 50 vuodessa. Siellä myös sademäärät ovat kasvaneet. Suuressa  osassa muuta Etelämannerta ilmasto ei ole jäätikön pinnan tasolla  lämmennyt lainkaan tai on jopa hieman kylmentynyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jäähyllyt jäätikön heikko kohta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämantereen niemimaalla rannikon jäähyllyt ovat selvästi  pienentyneet viimeisten 30 vuoden aikana. Pieneneminen on johtunut  lähinnä jäävuorten lohkeamisesta ja lämpimän meriveden aiheuttamasta  sulamisesta jään alapinnalla. Dramaattisin mullistus koettiin vuonna  2002, jolloin 3300 neliökilometrin laajuinen osa Larsen B -jäähyllystä  mureni mereen alle viidessä viikossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jäähyllyt toimivat eräänlaisena puskurina, joka jarruttaa jään  virtausta kohti merta. Jos jäähyllyt romahtavat mereen, ylempänä olevan  jäätikön virtausnopeus merta kohden saattaa kiihtyä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime aikoina jäätikkö kutistunut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeisten 15 vuoden aikana jäätikön pieneneminen Etelämantereen  niemimaalla ja mantereen länsiosissa näyttäisi olleen voimakkaampaa kuin  jäätikön samanaikainen kasvu mantereen itäosissa. Etelämantereen  jäätikön muutokset ovat todennäköisesti osaltaan ruokkineet merenpinnan  nousua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten käy Etelämantereen jäätikölle?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien mukaan lämpötilojen odotetaan Etelämantereella nousevan vuoteen 2100 mennessä 2-4 asteella. Muutos on vain noin puolet siitä mitä ennustetaan pohjoisille napa-alueille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien mukaan myös sateitten odotetaan lisääntyvän, varsinkin talviaikaan. Ennustetusta lämpenemisestä huolimatta sade tulee jatkossakin valtaosin lumena. Lumisateitten lisääntymisen takia Etelämantereen jäätikkö näyttäisi lähimmän sadan vuoden aikana hieman kasvattavan paksuuttaan. Tämä hillitsisi maailmanlaajuista merenpinnan korkeuden nousua jonkin verran.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edellä esitettyyn päättelyyn liittyy kuitenkin yksi iso kysymysmerkki, nimittäin Etelämantereen länsiosan jäätikön mahdollinen kiihtyvä lohkeilu. Ääritapauksessa, jos tämä jäätikkö valuisi kokonaan mereen, merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti noin 5 metriä. Nykyisen tietämyksen perusteella jäätikön käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Täydellistä mereen valumista pidetään kyllä ainakin lähivuosisatoina epätodennäköisenä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Grönlannin mannerjäätikkö",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Grönlannin jäätikkö on keskiosistaan 2-3 km paksu, ja sen täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa noin 7 metrillä. Etelämantereen jäätikön tavoin Grönlannin mannerjäätikkökin saa koko ajan uutta massaa satavan lumen myötä. Jään massan hävikistä noin puolet aiheutuu jäävuorten lohkeamisesta, toinen puoli kesäaikaisesta sulamisesta jäätikön reuna-alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeksi kuluneitten 15 vuoden aikana Grönlannin jäätikkö on paksuuntunut saaren sisäosissa mutta samalla kutistunut rannikkovyöhykkeellä. Kokonaisuudessaan jäätikön tilavuus on pienentynyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Grönlannissa jään virtaukset nopeutuneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Grönlannin jäätikön reuna-alueilla on viime vuosina havaittu jään virtauksen monin paikoin nopeutuneen. Ei voida varmasti sanoa, liittyykö ilmiö ilmaston lämpenemiseen vai onko kyseessä jäätikön luonnolliseen elämään kuuluva sisäsyntyinen vaihtelu. Erään teorian mukaan jäätikön halkeamista alas valuva sulamisvesi toimisi mannerjään pohjalla voiteluöljyn tavoin, nopeuttaen jään virtausta. Mikäli tämä ajatus on oikea, jään virtaukset voisivat yhä vain voimistua ilmaston lämmetessä. Näin jäätikkö saattaisi sulaa ennakoitua herkemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2yFhZynCjSfualTbE9c5vH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fclimate.nasa.gov\u002FkeyIndicators\u002F#landIce"},content:[{data:{},marks:[],value:"Antarctica and Greenland mass variations since 2002 by NASA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.grid.unep.ch\u002Fglaciers\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Global Glacier Changes ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.geo.uzh.ch\u002Fmicrosite\u002Fwgms\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Glacier Monitoring Service ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fareena.yle.fi\u002Fradio\u002F1624481"},content:[{data:{},marks:[],value:"Grönlannin pintajäätä suli heinäkuussa 2012 erityisen paljon. Tutkija Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta pohtii syitä sulamiselle YLEn radiohaastattelussa (kohdasta 5:53) 26.7.2012. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fylex.yle.fi\u002Fradio\u002Fvieraat\u002Fetelamannertutkija-timo-vihma-jokainen-voi-ehkaista-etelamantereen-sulamista-vahentama"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen tutkija Timo Vihma YLE X:n radiohaastattelussa (9.1.2013), jonka aiheena on Etelämantereen oletettua nopeampi sulaminen. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab,W],tags:[ed,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7hSNbK6xa7Tik6E0L6uzQE"}}],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vkL92mfgqydoImwnmAcQ8",type:d,createdAt:"2021-07-08T09:56:58.427Z",updatedAt:"2022-01-04T14:09:54.355Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Napamerien jääpeite hupenee",materialType:D,slug:"napamerien-jaapeite-hupenee",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijää peittää noin 5 % maapallon meripinta-alasta. Valtaosa jäästä on napa-alueitten merillä. Pohjoisen jäämeren jääpeitteen ala on kutistunut 1970-luvulta lähtien ja viimeisten kymmenen vuoden aikana sulaminen on kiihtynyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijää kasvaa ja sulaa vuodenaikojen mukaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisilla merialueilla jään pinta-ala on laajimmillaan helmi-maaliskuussa, jolloin merijään pinta-ala on keskimäärin noin 15 miljoonaa neliökilometriä. Ennen vuotta 2000 merijään laajuus sulamiskauden lopussa, syyskuussa, vaihteli 6,2–8,0 miljoonan neliökilometrin välillä, mutta viimeisien vuosien aikana jään peittämää merta on ollut ainoastaan 3,6–6 miljoonaa neliökilometriä. Kesäkaudesta sulamatta selvinneestä jääkentästä muodostuu monivuotista jäätä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijään paksuus vaihtelee alueellisesti hyvinkin paljon. Euroopan puoleisella alueella merijää on pääasiassa yksivuotista jäätä ja sen paksuus on metristä kahteen. Pohjoisnavan tuntumassa merijää on tyypillisesti toisen tai kolmannen vuoden jäätä ja sen paksuus on noin kahdesta kolmeen metriä. Paksuimmat jäät löytyvät Lincolninmereltä, jossa jään paksuus on neljästä viiteen metriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eteläisellä jäämerellä jäätä on syyskuussa 19 ja helmikuussa 3 miljoonaa neliökilometriä. Jään paksuus on tyypillisesti alle metrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijää muokkaa ilmastoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka meriä kattava jääpeite on ohut, sen vaikutus ilmastoon on suuri. Jää ja sitä peittävä lumi ovat hyviä lämmöneristeitä. Talvisin jään peittämillä alueilla ilma voi olla jopa 40 astetta kylmempää kuin jään alla vellova sula merivesi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jää heijastaa voimakkaasti auringonsäteilyä. Kuivan uuden pakkaslumen peittämä jää heijastaa tulevasta auringonsäteilystä jopa 80–90 %, sulava vetinen jää 40–50 % ja avomeri alle 10 %. Niinpä lumen ja jään sulaessa yhä suurempi osa auringonsäteilyn tuomasta energiasta imeytyy jäähän tai mereen, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä (lumeen ja jäähän liittyvä ilmastonmuutoksen palauteilmiö).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2pvGcrq6y0JVJH93CMVMaM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijään sulamisvedet eivät nosta meren pintaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arkhimedeen lain perusteella pinnalla kelluvan merijään sulaminen ei itsessään aiheuta merenpinnan nousua. Merijään sulaminen kuitenkin kiihdyttää ilmaston lämpenemistä ja siksi pitemmän päälle epäsuorasti nostaa myös meren pintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisten merien jäät vähentyneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijää on herkkä ilmaston muuttumista osoittava kuumemittari. Koska jääpeite on suhteellisen ohut, ei sen sulattamiseen vaadittava lämpömäärä ole järin suuri. Niinpä ilmaston pienikin lämpeneminen näkyy nopeasti merijään pinta-alan kutistumisena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisilla merialueilla erityisesti merijään vuosittainen pienin laajuus on vähentynyt huomattavasti. Esimerkiksi vuoden 2007 syyskuussa merijään pinta-ala oli  kutistunut  niinkin pieneksi kuin 4,1 miljoonaan neliökilometriin ja lähes yhtä  vähiin se suli myös vuonna 2011. Vuoden 2012 syyskuussa merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon, 3,41 miljoonaa neliökilometriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"JdHAG4hmhoa2unuDRUg9A",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa häämöttää sula napameri",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Näyttää ilmeiseltä, että joskus tulevaisuudessa Pohjoinen jäämeri on kesällä kokonaan sula. Siten napameri muuttuisi aikaa myöten Itämeren kaltaiseksi vain talvisin jäätyväksi mereksi. Ilmastomallien mukaan muutos olisi melko hidas, ja kesäinen jääpeite katoaisi kokonaan vasta joskus tämän vuosisadan jälkipuolella. Viime vuosikymmeninä merijään määrä on kuitenkin vähentynyt nopeammin kuin ilmastomallit ovat simuloineet. Jos kehitys jatkuu yhtä nopeana, Pohjoinen jäämeri saattaa menettää kesäisen jääpeitteensä jo lähivuosikymmeninä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös Eteläisellä jäämerellä jään ennustetaan vähenevän lähimmän sadan vuoden aikana, mutta selvästi hitaammin kuin pohjoisilla merillä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"MRihK3IDIAosRuvLiHXsw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6naz6NITBN7PwPyYVi14kE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F22965842"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen jäämeren jään laajuus jäi keskimääräistä pienemmäksi - Ilmatieteen laitoksen tiedote 13.10.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iZ},content:[{data:{},marks:[],value:i_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1225864"},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijään laajuus suurempi kuin viime vuosina – silti vähemmän kuin keskimäärin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.10.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:i$},content:[{data:{},marks:[],value:"Haapala, J. 2012. Merijään väheneminen seurausta ilmaston lämpenemisestä Arktisella alueella. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 09\u002F2012: 6-7. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:i$},content:[{data:{},marks:[],value:"Vihma, T. 2012. Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 09\u002F2012: 4-5. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearthobservatory.nasa.gov\u002FFeatures\u002FSeaIce\u002Fpage1.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"NASA Earth Observatory: Sea Ice ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Farcticseaicenews\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"US National Snow and Ice Data Center: Arctic Sea Ice News & Analysis ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ijis.iarc.uaf.edu\u002Fen\u002Fhome\u002Fseaice_extent.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"IJIS: Arctic Sea-ice Monitor ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fpsc.apl.washington.edu\u002Fwordpress\u002Fresearch\u002Fprojects\u002Farctic-sea-ice-volume-anomaly\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Polar Science Center: Artic Sea Ice Volume Anomaly, version 2 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F548248"},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijään väheneminen seurausta ilmaston lämpenemisestä Arktisella alueella - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.10.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002Findex.php?heading=Mit%C3%A4-merij%C3%A4%C3%A4n-sulaminen-tarkoittaa?&page=blogi&news_id=3529"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitä merijään sulaminen tarkoittaa? - tutkija Jouni Räisäsen haastattelu CO2-raportissa 25.9.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F465673"},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliiteista uutta tietoa merijään paksuudesta maailmanlaajuisesti - Ilmatieteen laitoksen tiedote 10.1.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:iN},content:[{data:{},marks:[],value:iO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F434772"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktinen merijää vähenee entistä nopeammin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.9.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab,W],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:f_}},ed,dB],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xCxbS7sPIfoTC8YADJsWv",type:d,createdAt:"2021-07-08T09:46:30.057Z",updatedAt:"2022-01-04T14:09:46.007Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Valtamerien pinta nousee satoja vuosia",materialType:D,slug:"valtamerien-pinta-nousee-satoja-vuosia",parent:cj,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeaikaisesta havaitusta meren pinnan kohoamisesta vajaa puolet on aiheutunut jäätiköiden sulamisesta ja reilu puolet meriveden lämpölaajenemisesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan kohoamisen ennustaminen on erittäin vaikeaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren pinnan korkeuden tulevia muutoksia on paljon vaikeampi ennustaa kuin koko maapallon keskilämpötilan kehitystä. Suurta epävarmuutta aiheuttavat erityisesti seuraavat seikat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meriveden lämpölaajeneminen riippuu paitsi lämpötilan noususta meren pinnalla myös siitä, kuinka tehokkaasti meren virtaukset siirtävät lämpöenergiaa syvemmälle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Napajään sulamiseen vaikuttavat napaseudun paikalliset lämpötilat ja sademäärät. Näitä ilmastomallien on paljon vaikeampi ennustaa kuin maailmanlaajuisia lämpötiloja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vieläkin vaikeampaa on ennustaa jään virtausten muutoksia mannerjäätiköissä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri tutkimuksissa on saatu varsin erilaisia arvioita meren pinnan nousunopeudelle. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arvion mukaan meren pinta nousee 18-59 cm kuluvan vuosisadan loppuun mennessä",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"BhjXd8HupAIM3dwjU6x9k",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Nousu johtuisi pääosin veden lämpölaajenemisesta. Jos mannerjäätiköiden virtaukset nopeutuvat voimakkaasti, meren pinta voi kohota näitä arvioita enemmänkin. Korkeimmat arviot ennustavat kahden metrin nousua vuosisadan loppuun mennessä.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Bg3E0h97PbV9ciKjxHr7X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinta nousee pitkälle tulevaisuuteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren pinnan kymmenien senttienkin nousu, jollaista tälle vuosisadalle ennustetaan, aiheuttaisi jo paljon tuhoa alavilla rannikkoalueilla. Pahin on kuitenkin edessä vasta tulevina vuosisatoina. Vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu ilmakehässä saataisiinkin joskus pysäytettyä, meren pinnan kohoaminen jatkuisi vielä satoja vuosia. Tämä johtuu siitä, että mannerjäätiköiden sulaminen sekä lämpöenergian siirtyminen meren pinnalta syvemmälle ovat hitaita tapahtumia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulaminen nostaa meren pintaa toden teolla vasta vuoden 2100 jälkeen. Oheisessa kuvassa esitetyissä laskelmissa kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu loppui kohta vuoden 2100 jälkeen. Jäätikön sulaminen jatkuisi silti vähintäänkin vuoteen 3000 saakka ilman merkkiä hidastumisesta. Tuohon ajankohtaan mennessä Grönlannin jäätiköstä vapautunut vesi olisi nostanut merien pintaa 1-6 metrillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4eYJ5vU3UsOJlJ9Lr3V34M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kylmyys suojelee Etelämantereen jäitä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten ilmastomallien perusteella Etelämantereen lämpötilat pysyvät tulevaisuudessakin niin alhaisina, ettei laajaa jäätikön sulamista ole odotettavissa. Lisääntyvistä lumisateista johtuen jäätikön massa pikemminkin kasvaa. Toisaalta jäätikön läntinen osa lepää suureksi osaksi meren pinnan alapuolella olevan kallioperän päällä. Tämä jäätikön osa saattaa aikaa myöten osoittautua epävakaaksi, jolloin siitä lohkeilisi mereen yhä enemmän jäätä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenpaisumuksia on ollut myös muinaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastohistoria varoittaa, että meren pinnan nousu on uhkana todellinen. Noin 125 000 vuotta sitten vallinneen lämpimän ilmastojakson aikana valtamerien pinnan arvioidaan olleen 4-6 metriä nykyistä korkeammalla. Tämä johtui pääasiassa napajäätiköistä sulaneesta vedestä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vielä muinaisempinakin aikoina valtamerien pinta on seurannut ilmaston vaihtelua. Geologisen aineiston perusteella näin oli mm. 320 -260 miljoonaa vuotta sitten, jolloin kylmän ilmaston vallitessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli pieni, vesimassoja sitoutuneina mannerjäätiköihin ja valtamerten pinta matalalla. Toisaalta lämpimien vaiheiden aikana hiilidioksidin määrä oli suuri ja valtamerten pinta korkealla.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3cskjz3b5pwMqPzhdZn4ys",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesi ei nouse samalla tavalla kaikkialla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yllä esitetyt ennusteet ovat maailmanlaajuisia keskiarvoja, ja todellisuudessa nousu jakautuu epätasaisesti eri merialueille. Lämpölaajenemisen vaikutuksessa on eroja. Merien kiertoliikkeen mahdolliset muutokset vaikuttavat alueelliseen meren pinnan tasoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mannerjäätiköiden sulamisvedet eivät jakaudu tasaisesti maailman merille. Suuren jäämassan painovoimavaikutus vetää merivettä puoleensa. Kun jäämassa sulaa pois, vetovoima heikkenee ja vesi pakenee pois sulavan jäämassan ympäriltä. Aivan jäämassan lähialueilla vesi voi siis jopa laskea jään sulamisen seurauksena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Grönlannin mannerjäätiköstä vapautuvien sulamisvesien on laskettu nostavan meren pintaa eniten Tyynellä valtamerellä ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Sen sijaan Itämerellä Grönlannin sulaminen vaikuttaa vain vähän. Toisaalta Etelämantereelta mahdollisesti vapautuva sulamisvesi nostaisi meren pintaa erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla ja myös Itämerellä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B3F8e4SFDU7GabFL22Ks2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aalto.fi\u002Ffi\u002Fcurrent\u002F\u002Fnews\u002Fview\u002F2012-06-25-002\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämpeneminen kahdella asteella saattaa aiheuttaa merkittävän merenpinnan nousun - Aalto-yliopiston tiedote 25.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fsealevel.colorado.edu\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sea Level Research Group at University of Colorado ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fclimate.nasa.gov\u002FkeyIndicators\u002F#seaLevel"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sea Level as a Key Indicator of Global Climate Change at NASA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002F?heading=Maailman-merien-pinta-laski-viimeisen-vuoden-aikana&page=ilmastouutisia&news_id=3091"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailman merien pinta laski viimeisen vuoden aikana - CO2-raportti ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fojs.tsv.fi\u002Findex.php\u002Ftt\u002Farticle\u002Fview\u002F3855\u002F3639"},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti - Jouko Launiaisen kirjoitus Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 8\u002F2010 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab,W],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ja}},dB,ed],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}}],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[ab],tags:[ec,dz,dB,ed]};cm.metadata={tags:[],concepts:[]};cm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18Pu4D7veeJ7XnaB0jm1Xd",type:d,createdAt:"2021-10-25T12:00:06.725Z",updatedAt:"2022-01-24T09:03:32.783Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ka,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};cm.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:j$,slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta",parent:dw,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta ei voida enää peruuttaa. Sitä kannattaa kuitenkin hidastaa. Kansainvälinen yhteisö on päättänyt yrittää rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jotta vaikutukset pysyisivät siedettävinä ja suurilta, katastrofaalisilta muutoksilta vältyttäisiin. Hillintätoimissa kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa ja niissä onnistuminen edellyttää kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää perustietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä. Toimialakohtaista tietoa löytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille ja tietoa hillintätoimista osiosta Suomen ilmastopolitiikka ja toimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LvSc85TqOzmm8CyV1ZTic",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:47:46.033Z",updatedAt:"2022-01-10T13:46:40.387Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen hillintä -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[kb,gj,kD,kL,go,lj,ll,lq,ls,lt],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2vaLkoZsuBI8YyktSJuy1Y",type:d,createdAt:"2022-01-07T12:19:26.140Z",updatedAt:"2022-01-21T14:34:27.465Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen hillintä -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jVPRocag18TAHu0AR8wMc",type:d,createdAt:"2021-11-10T14:13:08.459Z",updatedAt:"2022-01-10T12:57:08.682Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot ja keinojen kustannukset",materialType:dA,slug:"globaalit-paastovahennyskeinot",teaserImage:lw,teaserImageAlt:"Sormet kääntävät max-min -asteikolla kohti minimiä nappia, jossa on hiilidioksidin lyhenne.",content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7E92K7UjTxILOpvw5TT9z0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[cb,bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:gt}},dE],publisher:[L,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"633nc86WabKQQSVXQ5qrFz",type:d,createdAt:"2021-05-24T10:32:28.252Z",updatedAt:"2022-01-10T12:56:42.032Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fa,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöjen lähteet",materialType:dA,slug:"globaalit-paastolahteet",teaserImage:lx,teaserImageAlt:"Tehtaan savupiipusta tupruaa savua.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutustu maailmanlaa­juisiin kasvihuonekaa­supäästöjen lähteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7bTLuA1FiQa4FGpgYFSkgd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[cb,bm,dE],toc:U,publisher:[L,E]}},ee,gu,dm],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8iqK7jZgxT0sbU77GqFax",type:d,createdAt:vU,updatedAt:vU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen hillintä -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[vT],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[J],tags:[bQ,cb]};cn.metadata={tags:[],concepts:[]};cn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2",type:d,createdAt:mX,updatedAt:mX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cn.fields={abbreviation:mY,body:"Suomen kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 297 s.",link:"http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=2714"};co.metadata={tags:[],concepts:[]};co.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oWNH0yFmFgfR6QhgeJkRY",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:31.676Z",updatedAt:"2023-10-06T13:35:24.819Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eA,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};co.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:"Suomen tuleva ilmasto",slug:"suomen-tuleva-ilmasto",parent:fO,subTheme:u,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien pohjalta arvioidaan, että keskilämpötila jatkaa nousuaan. Sateisuus lisääntyy erityisesti talvella, ja rankkasateet voimistuvat. Etelä-Suomen lumipeite muuttuu oikukkaammaksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5P4qDgGK1nR1zGcXXe3T8J",type:d,createdAt:"2021-10-20T12:54:30.793Z",updatedAt:"2021-12-16T09:34:18.010Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dG,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5LKNjeSPLPYKtGWyvOUOCt",type:d,createdAt:"2021-07-16T07:31:28.110Z",updatedAt:"2023-10-04T13:37:49.820Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gP,revision:bM,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa",materialType:D,slug:"ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Lisäksi Itämeren pinta nousee ja jääpeite kutistuu. Laskelmien mukaan ilmasto näyttää muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa enemmän",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Myös sademäärien arvioidaan kasvavan. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesällä. ",nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Arvioidut muutokset voidaan tiivistää seuraavasti:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Lämpötila kohoaa",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etenkin talvilämpötilat kohoavat ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpeneminen on nopeinta Pohjois-Suomessa ",nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyvin alhaiset lämpötilat näyttävät harvinaistuvan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat. ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:gQ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Sademäärät kasvavat",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät ",nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja tulevat yhä useammin vetenä ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesällä rankkasateet voimistunevat enemmän kuin keskimääräiset sateet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran. ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Lumipeite ja routa vähenevät",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeiteaika lyhenee.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen vesiarvo ja paksuus vähenevät.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Routaa on nykyistä vähemmän. ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:gQ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ag3ltFPljL0sEQENCKmX9",type:d,createdAt:nL,updatedAt:nL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HAA12a",body:"Haanpää, S., Jokisalo, J., Jylhä, K., Käyhkö, J., Lahdensivu, J., Makkonen, L., Tietäväinen, H., Vinha, J. & Wahlgren, I. 2012. Alueidenkäyttö, yhdyskunnat ja rakentaminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 98–110.",link:dK}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Pilvisyys lisääntyy ja auringonpaiste vähenee",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvista tulee  entistäkin pilvisempiä, ja aurinko paistaa harvemmin ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesällä pilvisyys säilyy suurin piirtein entisellään tai hiukan vähenee. ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:gQ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Itämeren pinnankorkeus nousee ja jääpeite supistuu ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kääntyä nousuun, ja Perämerellä meri vetäytyy entistä hitaammin ",nodeType:a},{data:{target:nM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämeren jääpeite supistuu ja ohenee ",nodeType:a},{data:{target:nM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EmumzRLJdNOfo1mrMPep7",type:d,createdAt:nP,updatedAt:nP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"LUO10",body:"Luomaranta, A., Haapala, J., Gregow, H., Ruosteenoja, K., Jylhä, K. & Laaksonen, A. 2010. Itämeren jääpeitteen muutokset vuoteen 2050 mennessä. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2010:4. 23 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F24433"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulevaa ilmastoa on arvioitu useiden ilmastomallien pohjalta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomea koskevat uusimmat arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin laskelmiin. Mallituloksia esitetään useammalle kasvihuonekaasuskenaariolle. ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Se, kuinka paljon ilmasto muuttuu eli mikä tulevaa kehitystä kuvaavista kehityspoluista eli skenaarioista toteutuu, riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen määrästä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimpia kasvihuonekaasuskenaarioita kutsutaan nimellä RCP-skenaariot (representative concentration pathways eli pitoisuuksien kehityskulun skenaariot). Eri skenaarioissa kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen oletetaan kehittyvän seuraavasti:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RCP8.5-skenaario: kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu nopeana tulevaisuudessakin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RCP6.0-skenaario: päästöt pysyvät aluksi suunnilleen nykyisellä tasollaan mutta ovat myöhemmin tällä vuosisadalla melko suuria. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RPC4.5-skenaario: päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RPC2.6-skenaario: päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat vuosisatamme lopulla lähellä nollatasoa. ",nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6awiQtHaBOsiN5UB6uqhCw",type:d,createdAt:nQ,updatedAt:nQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HAL13",body:"Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. Ensimmäisen työryhmän osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s.",link:bp}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4MF8s1JjgNy77brtuZrVv4",type:d,createdAt:nR,updatedAt:nR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"IPC13",body:"IPCC. 2013. Summary for Policymakers. In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 3–29.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_SPM_FINAL.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosennusteissa annetaan arvio, kuinka paljon lämpötila, sademäärä tai joku muu ilmastosuure muuttuu perusjaksoon eli vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna. Arviot ulottuvat vuoden 2100 tienoille. ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Uudet mallitulokset näyttävät Suomen kesien lämpenevän jonkin verran aiempaa arvioitua enemmän, mutta sen sijaan sademäärän muutosarviot eivät ole juuri muuttuneet entisistä ",nodeType:a},{data:{target:cR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"47gqEzCceYJz6ZP8iIwxTl",type:d,createdAt:nS,updatedAt:nS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Bh6VEGJsYwdcK1B4HSVjC",type:d,createdAt:"2023-06-30T11:12:11.221Z",updatedAt:"2023-10-03T09:10:22.943Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[gR],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gV},content:[{data:{},marks:[],value:gW,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eB},content:[{data:{},marks:[],value:fm,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:oj},content:[{data:{},marks:[],value:ok,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fn},content:[{data:{},marks:[],value:ol,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dd},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten ACCLIM (hankesivut) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fn},content:[{data:{},marks:[],value:ol,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fcdn.fmi.fi\u002Flegacy-fmi-fi-content\u002Fdocuments\u002Fsopeutumisseminaari_280207.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoarviot: epävarmuudet ja todennäköisyydet -seminaariesitelmän esitysaineistot (PDF 935 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[ec],articleLength:[Q],toc:u,modifiedDate:"2017-04-12",publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eovUv7JuWUncqR8nRxFD2",type:d,createdAt:"2021-07-16T08:06:25.786Z",updatedAt:"2023-10-04T13:41:24.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Lämpötilat kohoavat",materialType:D,slug:"lampotilat-kohoavat",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöjen jatkuva maailmanlaajuinen kasvu voi nostaa Suomen keskilämpötiloja ennen vuosisadan loppua jopa noin kuudella asteella. Jos päästöjä saadaan rajoitettua tehokkaasti, lämpeneminen saattaa jäädä noin kahteen asteeseen. Talvet lämpenevät Suomessa enemmän kuin kesät.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila Suomessa nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 2030 vaiheille lämpötila nousee eri kasvihuonekaasuskenaarioiden eli kehityspolkujen mukaan suunnilleen yhtä nopeasti. Tuolloin Suomen vuotuinen keskilämpötila olisi noussut jaksoon 1981–2010 verrattuna noin 1,5–2 asteella (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppupuolella lämpenemisen vauhtiin vaikuttavat voimakkaasti kasvihuonekaasujen päästöt. Päästöjä erittäin tehokkaasti rajoittamalla (RCP2.6-skenaario) lämpeneminen on mahdollista tällöin rajata noin kahteen asteeseen (verrattuna jaksoon 1981–2010), eikä lämpeneminen jatkuisi enää vuosisadan loppupuolella. Jos päästöjä onnistutaan rajoittamaan kohtuullisesti, lämpötilan nousu yltää 3–4 asteeseen (RCP4.5, RCP6.0) ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". RCP4.5-skenaarion toteutuminen toisi Keski-Suomen lämpötilat lähelle Puolan nykyistä ilmastoa ",nodeType:a},{data:{target:fo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos päästöt sen sijaan jatkavat kasvuaan nopealla tahdilla (hyvin suurten päästöjen RCP8.5-skenaario) lämpötila kohoaa Suomessa jopa noin 6 astetta vuosisadan loppuun mennessä ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Se tarkoittaisi sitä, että 2080-luvulla Keski-Suomessa vallitsisi samankaltainen lämpötilailmasto kuin Unkarissa tällä hetkellä ",nodeType:a},{data:{target:fo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hZM4FbE9L82gf1hoI1ItX",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:56:47.087Z",updatedAt:"2022-02-02T12:00:34.972Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Vuoden keskilämpötilan muutos Suomessa.",asset:on,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuoden keskilämpötilan muutos Suomessa vuosina 2000–2085 verrattuna jakson 1981–2010 keskimääräisiin arvoihin. Käyrät esittävät 28 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoa neljälle eri RCP-kasvihuonekaasuskenaariolle (RCP8.5, hyvin suuret päästöt; RCP6.0, melko suuret päästöt; RCP4.5, melko pienet päästöt; RCP2.6, hyvin pienet päästöt). ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpeneminen on voimakkainta talvella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpötila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilämpötilat. Lämpötila kohoaa talvella lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Pohjois-Suomessa talven keskilämpötila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:fo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppuun mennessä Suomen talvien arvioidaan lämpenevän RCP4.5-skenaarion (melko pienet päästöt) toteutuessa keskimäärin noin 4 astetta ja RCP8.5-skenaarion (hyvin suuret päästöt) mukaan noin 7 astetta. Eri ilmastomallien antamien tulosten välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tammikuussa RCP8.5-skenaariota vastaava lämpeneminen saattaa mallista riippuen jäädä vain noin 4 asteeseen tai nousta jopa yli 11 asteen. Keskimääräinen arvio tammikuun lämpötilan nousulle on noin 8 astetta. ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7qARTQczgBDQKqhIubI3i5",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:56:49.988Z",updatedAt:"2022-02-02T12:00:51.698Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Keskilämpötilan muutos Suomessa eri kuukausina.",asset:or,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskilämpötilan muutos Suomessa vuoden eri kuukausina siirryttäessä vertailuajanjaksosta 1981–2010 vuosiin 2070–2099. Käyrä esittää 28 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoa ja pystyjanat muutoksen 90 %:n todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleinen kuva edustaa RCP4.5-skenaariota (melko pienet päästöt) ja oikeanpuoleinen RCP8.5-skenaariota (hyvin suuret päästöt). Kaikki luvut ovat koko  Suomen alueen keskiarvoja. ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pakkaspäivät eli päivät, jolloin vuorokauden alin lämpötila jää nollan alapuolelle, käyvät Suomessa entistä harvinaisemmiksi, kun ilmasto lämpenee ja talven alimmat lämpötilat kohoavat ",nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kireät pakkaset vähenevät, mutta nollapistepäivät, jolloin lämpötila vaihtelee pakkasen ja suojasään välillä, yleistyvät aluksi koko maassa, pohjoisessa ja idässä myöhemminkin. Vuosisadan loppupuolella talvien lyhenemisen ja lämpenemisen vuoksi nollapistepäivien vuotuinen määrä on suurimmassa osassa maata nykyistä pienempi. ",nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesät muuttuvat helteisemmiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppuun mennessä kesän keskilämpötilojen ennakoidaan Suomessa nousevan RCP4.5-skenaarion toteutuessa keskimäärin noin 3 asteella ja RCP8.5-skenaarion mukaan noin 5 asteella (jaksoon 1981–2010 verrattuna) (kuva 2) ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kesällä lämpenemisessä ei ilmastomallien mukaan ole suurta eroa maan eri osien välillä (taulukko 1). ",nodeType:a},{data:{target:fo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden kesinä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät. ",nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Hellepäivien määrän arvioidaan kolmin- tai nelinkertaistuvan ennen vuosisadan loppua.  Kuluvan vuosisadan lopulla hyvin kuumia päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää 24 astetta, arvioidaan esiintyvän jo useammin kuin joka toinen vuosi. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Pnpr1UdkCderPjJKY3VYF",type:d,createdAt:ou,updatedAt:ou,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RUO10",body:"Ruosteenoja, K. 2010. Mitenkä helle hellii meitä tulevaisuudessa? Ilmastokatsaus 8\u002F2010: 6–8.",link:nh}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arvioiden mukaan vuoden 2010 erittäin lämpimän heinäkuun kaltainen tai vielä lämpimämpi heinäkuu voidaan kokea vuosisadan puolivälin muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10–15 vuodessa. On varsin todennäköistä, että vuoteen 2050 mennessä Suomessa esiintyisi 80 prosentin todennäköisyydellä ainakin yksi vähintään yhtä lämmin heinäkuu. ",nodeType:a},{data:{target:nf},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5karj0RVhtGOgNEParriSb",type:d,createdAt:"2022-02-02T11:54:43.245Z",updatedAt:"2022-05-04T13:26:55.767Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:141,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Suuntaa-antava kuvaus lämpötiloihin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuodenajoittain",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 99.9403%; height: 761.6px;\" border=\"1\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 89.6px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 100.048%; height: 89.6px;\" colspan=\"7\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Suuntaa-antava kuvaus lämpötiloihin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kevät: maalis-toukokuu, kesä: kesä-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkintä tarkoittaa, että ilmiössä ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#21OtjJQ1fghgpvXWYE6kZx\" data-ctf-id=\"21OtjJQ1fghgpvXWYE6kZx\"\u003EJYL09\u003C\u002Fa\u003E ja \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1Mseu3v8seTVTLQkMNTtmw\" data-ctf-id=\"1Mseu3v8seTVTLQkMNTtmw\"\u003EJYL12\u003C\u002Fa\u003E \u003Cspan tabindex=\"0\" role=\"button\" data-key=\"1293\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJpbmxpbmUlMjIlMkMlMjJ0eXBlJTIyJTNBJTIyaHlwZXJsaW5rJTIyJTJDJTIyZGF0YSUyMiUzQSU3QiUyMnVyaSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGaW1hZ2VzLmN0ZmFzc2V0cy5uZXQlMkYxM2MxOTU3c2NnOTclMkY3RGJIV09UMmJaNzRPeTNMVGlCeWpZJTJGMjRhMjU0NTdhMDI4MzA1ZWY1MGQwZjhkYWIxNmU0NTclMkZsYW1wb3RpbGF0YXVsdWtrby0wNTA2MjAxNy5wbmclMjIlN0QlMkMlMjJub2RlcyUyMiUzQSU1QiU3QiUyMm9iamVjdCUyMiUzQSUyMnRleHQlMjIlMkMlMjJsZWF2ZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJsZWFmJTIyJTJDJTIydGV4dCUyMiUzQSUyMlRhdWx1a2tvJTIwUE5HLWt1dmFuYSUyMiUyQyUyMm1hcmtzJTIyJTNBJTVCJTVEJTdEJTVEJTdEJTVEJTdEJTJDJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIydGV4dCUyMiUyQyUyMmxlYXZlcyUyMiUzQSU1QiU3QiUyMm9iamVjdCUyMiUzQSUyMmxlYWYlMjIlMkMlMjJ0ZXh0JTIyJTNBJTIyJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0QlNUQlN0Q=\"\u003E\u003Cspan class=\"css-1wt9k1k\"\u003E(\u003Ca class=\"css-nn9ktx\" href=\"https:\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7DbHWOT2bZ74Oy3LTiByjY\u002F24a25457a028305ef50d0f8dab16e457\u002Flampotilataulukko-05062017.png\" rel=\"noopener noreferrer\" data-test-id=\"cf-ui-text-link\" aria-describedby=\"tooltip_2008\"\u003E\u003Cspan data-key=\"1292\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"1292:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003ETaulukko PNG-kuvana\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fa\u003E)\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 18.502%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EAlue\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 134.4px; width: 18.502%; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; background-color: #fbd19d; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; background-color: #fbd19d; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 134.4px; width: 18.502%; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; background-color: #fbd19d; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; background-color: #fbd19d; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 134.4px; width: 18.502%; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003E\n\u003Cp\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; background-color: #fbd19d; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; background-color: #ffc7c6; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; background-color: #fbd19d; height: 67.2px;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomatta-vasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 112px; width: 18.502%; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003EPakkaspäivien lukumäärä\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 134.4px; width: 18.502%; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003ENollapistepäivien lukumäärä\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Esäilyy\u003Cbr \u002F\u003Elähes ennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.73069%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Esäilyy\u003Cbr \u002F\u003Elähes ennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.31954%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6239%; height: 67.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E\n\u003Cp\u003E \u003C\u002Fp\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös keväät ja syksyt lämpenevät",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviot tulevaisuuden keväällä ja syksyllä esiintyvistä lämpötiloista ovat hyvin toistensa kaltaisia. Lämpenevää on odotettavissa näinäkin vuodenaikoina. Vuosisadan loppupuolella keskimääräiset lämpötilat nousevat keväällä ja syksyllä melko pienten päästöjen RCP4.5-skenaariossa noin 3 astetta jaksoon 1981–2010 verrattuna. Hyvin suurten päästöjen RCP8.5-skenaariota vastaava lämpötilan nousu olisi vastaavasti noin 5 astetta (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:bI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Muutokset ovat samansuuntaisia sekä Pohjois- että Etelä-Suomessa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lämpötila nousee enemmän kuin maapallolla keskimäärin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos nostaa Suomen ja muiden pohjoisten alueiden lämpötilaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Tähän vaikuttavat useat tekijät ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"40V0WHzXMnCWFTgvZig7i6",type:d,createdAt:ov,updatedAt:ov,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MAK16",body:"Mäkelä, A., Lehtonen, I., Ruosteenoja, K., Jylhä, K., Tuomenvirta, H. & Drebs, A. 2016. Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2016:18. 28 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F170155"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3AJ3ERluHnOHikJ0cPovaO",type:d,createdAt:ow,updatedAt:ow,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"COL13",body:"Collins, M., Knutti, R., Arblaster, J., Dufresne, J.-L., Fichefet, T., Friedlingstein, P., Gao, X., Gutowski, W. J., Johns, T., Krinner, G., Shongwe, M., Tebaldi, C., Weaver A. J. & Wehner, M. 2013. Long-term Climate Change: Projections, Commitments and Irreversibility (12.4.3 Changes in Temperature and Energy Budget). In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y.,Bex, V.  Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 1029–1136.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter12_FINAL.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1z3dugxQPR51TG1H3iNKe6",type:d,createdAt:ox,updatedAt:ox,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SER11",body:"Serrezze, M. C. & Barry, R. G. 2011. Processes and impacts of Arctic amplification: A research synthesis. Global and Planetary Change Volume 77, Issues 1–2: 85–96.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloplacha.2011.03.004"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:":",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-alueet, joita pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän kuin eteläisellä, lämpenevät voimakkaammin kuin meret. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisella napa-alueella lumi- ja jääpeitteiden kutistuminen vähentää auringonsäteilyn heijastumista avaruuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen napa-alueen meret pysyvät nykyistä kauemmin jäättöminä syksyllä ja alkutalvesta, jolloin merestä siirtyy lämpöä ja kosteutta ilmakehään.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämmenneen ilmakehän vesihöyrypitoisuus kasvaa: ilmavirtausten napa-alueille tuoma lisäkosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja jääkiteiksi, mistä vapautuu runsaasti lämpöä. Samalla pilvisyys lisääntyy, mikä hillitsee lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa lämpötila myös nousee nopeasti. Nousu 1,5–2 kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimäärin. ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston luontainen vaihtelu säilyy",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka lämpötilat kohoavat tulevaisuudessa, Suomen ilmastolle tyypillinen luontainen vaihtelu vuosien välillä säilyy. Myös tulevaisuudessa voi siis joskus esiintyä tavallista viileämpiä kesiä tai hyvin kylmiä talvia. ",nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xkCkLOEUUxOg0plWOpjoE",type:d,createdAt:oy,updatedAt:oy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilat kohoavat -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gV},content:[{data:{},marks:[],value:gW,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eB},content:[{data:{},marks:[],value:fm,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fenergia.fi\u002Ffiles\u002F1429\u002FKimmo_Ruosteenoja.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. 2017. Ilmastonmuutos – miten ja millaista tulevaisuutta mallit ennustavat? Yleistyvätkö ääri-ilmiöt? Esitys Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaarissa 25.1.2017. 24 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:oj},content:[{data:{},marks:[],value:ok,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fn},content:[{data:{},marks:[],value:oz,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dd},content:[{data:{},marks:[],value:oA,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flampotila"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Lämpötilan erikoisuuksia ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F395233246"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä - Ilmatieteen laitoksen tiedote 9.8.2017 ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[aw],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:oB,publisher:[E,gX]}},aT,ez,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OX5e3JdnNzs1XE88UtvfZ",type:d,createdAt:"2021-07-16T10:11:04.770Z",updatedAt:"2022-01-03T13:13:26.506Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Lumi vähenee Suomessa",materialType:D,slug:"lumi-vahenee",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä lumipeite jää ohuemmaksi ja luminen vuodenaika lyhenee. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumiset päivät saattavat tällä vuosisadalla vähentyä alle puoleen nykyisestä. Vaikka lumipeite keskimäärin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myös jatkossa, mutta sitä harvemmin mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite ohenee ja lumisten päivien määrä vähenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmasto lämpenee, entistä suurempi osa talven sateista lankeaa vetenä ja pienempi lumena. Samaan aikaan suojasäät yleistyvät, mikä sulattaa lumia. Lumisten päivien määrän ja lumen vesiarvon muutoksista on esitetty  malliennuste kuvassa 1. Lumen vesiarvo kuvaa hyvin lumen paksuutta ja massaa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Suomessa lumiset päivät voivat vähentyä sadan vuoden aikana vajaaseen puoleen (kuvan 1 vasemmanpuoleinen kartta). Lumipeitteen keskimääräinen massa pienenisi vieläkin enemmän, 80-90 % (kuvan 1 oikeanpuoleinen kartta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Suomessa sademäärien lisääntyminen talvikuukausina kumoaa osittain lämpenemisen vaikutusta. Siellä lumipeite ei  vähene yhtä jyrkästi kuin etelässä. Kuitenkin pohjoisessakin lumipäivät  vähenisivät 20-30 % ja lumipeitteen massasta menetettäisiin 40-70 %.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4rO6FzNJK87DFrXCZ7kSiZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pysyvä lumipeite sataa vuosisadan lopulla vain Lapissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinkin Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta on tulevaisuudessa talvella vain ajoittain, samaan tapaan kuin nykyään marraskuussa. Yksittäisiä kovia, yhteiskunnan toimintaa järkyttäviä lumipyryjä esiintyy kyllä tulevaisuudessakin aina joskus. Useimmiten satanut lumi kuitenkin sulaa pian pois.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5TB5T4GmtLD3y6rMFRoU0L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lappiin sentään saataisiin talveksi pysyvä lumi vielä vuosisadan lopullakin, joskin luminen aika lyhenisi sekä syksystä että keväästä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen määrän ennustaminen on epävarmaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esitetyt ennusteet perustuvat pessimistiseen A2-kasvihuonekaasuskenaarioon. Mikäli päästöjen rajoituksissa onnistutaan, tulevaisuus ei olisi aivan näin vähäluminen.Skenaarioitten väliset erot tosin tulevat näkyviin vasta vuosisadan puolivälin tienoilla ja jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Käytännössä eri mallien ennustukset lämpenemisen voimakkuudesta ja sademäärien muutoksista poikkeavat toisistaan. Tämä tuo oman epävarmuutensa myös lumen hupenemisvauhtiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös keskiskenaarioiden (A1B) mukainen lämpeneminen vähentää lumen määrää jo tulevina vuosikymmeninä. Vaikka lumipeite keskimäärin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myös jatkossa, mutta sitä harvemmin mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään. Lumipeitteen oikukas käyttäytyminen ilmenee selvemmin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dd},content:[{data:{},marks:[],value:gZ,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=9caab1a3-65a4-4214-b996-5a710ae01c34&groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolojen muutokset Pohjois-Euroopassa (PDF-tiedosto 82306 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=4268309b-38cc-4046-af31-77917628316e&groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolojen muutokset -seminaariesitelmän (Räisänen ja Eklund) esitysaineisto ( (PDF, 698 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[aN,eC],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JSf5HHzm3QwVjIxiLflD8",type:d,createdAt:"2021-07-16T11:07:27.430Z",updatedAt:"2022-04-29T12:42:53.153Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Talvella enemmän pilviä ja vähemmän aurinkoa",materialType:D,slug:"talvella-enemman-pilvia-ja-vahemman-aurinkoa",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä talvet muuttuvat pilvisemmiksi ja aurinkoa nähdään entistäkin harvemmin. Kesällä muutokset ovat vähäisiä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvista tulee pimeämpiä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringonsäteilyn määrän muutoksia eri vuodenaikoina on esitetty kuvan 1 kartoilla. Talviaikaan Suomessa ja muuallakin Pohjois-Euroopassa on tulevaisuudessa entistä pilvisempää ja sen tähden maan pinnalle saadaan nykyistä vähemmän auringon säteilyä.  Pudotus olisi 10-15 prosentin luokkaa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3GtcKPr0I7wE7TLyWnWzU2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Talvien harmautta korostaa vielä valoa heijastavan lumipeitteen käyminen yhä harvinaisemmaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopusoinnussa säteilyn muutosten kanssa mallit ennustavat myös pilvisyyden talviaikaan selvästi lisääntyvän (ei kuvaa). Pilvisyys on meillä jo tätä nykyä alkutalven aikana 80 prosentin luokkaa. Pilvisyyden ennustettu, jopa viiden prosenttiyksikön lisääntyminen vähentäisi näin selkeän taivaan osuutta neljänneksellä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesäaikaan aurinkoa saataneen Suomessa tulevaisuudessa suunnilleen yhtä paljon kuin nykyisinkin. Laajoilla alueilla Keski-Euroopassa säteilyn määrä sen sijaan lisääntyisi 5-10 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulokset vaihtelevat malleittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan jonkin verran. Mallitulosten välisiä eroja on havainnollistettu kuvassa 2. Esimerkiksi helmikuussa paras arvio eli mallitulosten keskiarvo johtaisi säteilyn määrän vähentymiseen 13 prosentilla, ja 90 prosentin todennäköisyydellä säteilymäärän muutos osuu  haarukkaan -32... +5 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvikuukausina mallit ovat kohtuullisen yksimielisiä auringonpaisteen vähentymisestä — säteilyn määrän putoamisen todennäköisyys on 80-90 prosenttia. Kesäkuukausina taas noin puolet malleista ennustaa säteilyn määrään pientä lisäystä, toinen puoli pudotusta. Syys-lokakuussa säteilyn määrä lisääntyisi 70-80 prosentin todennäköisyydellä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4MzsGEfNQCZ3zxHg4SSRPn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{target:{sys:{id:"3GTG6bfAGKLenH54VWQbro",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eB},content:[{data:{},marks:[],value:fm,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dd},content:[{data:{},marks:[],value:gZ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastonmuutoksen-vaikutus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vieläkö aurinko aurinko paistaa kun ilmasto muuttuu? ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[eC,gf],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eoNFkAX0JkbpE8CR8Kkvo",type:d,createdAt:"2021-07-14T12:37:45.997Z",updatedAt:"2022-01-03T13:13:00.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Routakerros ohenee",materialType:D,slug:"routakerros-ohenee",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä maaperä ei enää jäädy yhtä syvälle kuin nykyään. Lounaissaaristosta routa katoaa tavanomaisina talvina lähes kokonaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä maa ei enää jäädy yhtä paksulti kuin tätä nykyä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvassa on esitetty, kuinka paljon lumettoman maan ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Routa"},content:[{data:{},marks:[],value:"routa ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"suhteellisesti ottaen vähenee, jos ilmaston lämpeneminen toteutuu sellaisena kuin mitä mallit keskimäärin ennustavat. Muutos on selvempi etelässä kuin pohjoisessa. Lapissa routakerros ohenee vuosisadan puoliväliin tultaessa noin neljänneksellä, vuosisadan loppupuolella jo 30-40 %. Etelä-Suomen sisämaassa routaa on vuosisadan lopulla vajaa puolet nykyisestä. Lounaissaaristossa maa olisi talvisinkin enimmän aikaa sula.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessakin roudan määrä kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen, sen mukaan miten pakkaset kunakin talvena paukkuvat. Kuvan kartat esittävät tilannetta lämpötiloiltaan tyypillisenä talvena. Kylmimpinä talvina maan pintakerros jäätyisi tulevaisuudessakin ulkosaaristoa myöten.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallitulosten välillä eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan laskelman pohjana on käytetty mallien keskimäärin ennustamaa lämpötilan kohoamista, ja kyseessä on myös kolmen kasvihuonekaasuskenaarion keskiarvo. Todellisuudessa sekä eri kasvihuonekaasuskenaarioissa että mallien ennusteissa on eroja, mikä tuo tuloksiin epävarmuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Roudan määrä riippuu myös lumikerroksen paksuudesta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nyt esitetty laskelma pätee ainoastaan lumettomilla alueilla, esimerkiksi lentokentillä ja pääteillä. Tällaisilla alueilla suurin talven aikana esiintyvä roudan paksuus riippuu maalajista ja kertyneestä pakkassummasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan perusteella ei voida päätellä, miten paljon routaa esiintyy esimerkiksi pelloilla ja metsissä. Siellä lumipeite toimii tehokkaana lämmöneristeenä. Maa ei näin jäädy yhtä syvälle kuin niillä alueilla, joilta lumet aurataan tai lapiodaan pois. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3gKcRSLZIfVhXdtMAah1wB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dd},content:[{data:{},marks:[],value:gZ,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=94380b0f-96a0-4845-9048-40a089ac0a91&groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Roudan paksuus lumettomilla alueilla ilmaston lämmetessä (PDF 792 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=9fcb2f08-dd34-4a9e-bb65-0cb245d4a023&groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuulet ja routa - seminaariesitelmänesitysaineisto (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:oM},content:[{data:{},marks:[],value:oN,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2rFmoVdcef6UMEiCO34YVw"}},e_],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"BjZp8ucvcuF5M9mwyfNf4",type:d,createdAt:"2021-07-14T12:17:20.168Z",updatedAt:"2022-01-03T13:12:51.834Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Maaperä kuivuu",materialType:D,slug:"maapera-kuivuu",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kuivattaa Suomen maaperää, koska lämpeneminen lisää haihtumista. Eniten maaperä kuivuu keväisin. Erittäin kuivia kesiä voi esiintyä tulevaisuudessa jopa 2–3 vuotena vuosikymmenessä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaperää kuivattaa lisääntyvä haihtuminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myötä maaperän pintakerros muuttuu tämän vuosisadan aikana Suomessa keskimäärin entistä kuivemmaksi. Samanlainen kehitys on nähtävissä lähes kaikkialla Euroopassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Maaperän pintakerroksen kosteussisältö on tärkeä veden lähde puille ja muille kasveille, jotka ottavat kasvuun tarvitsemansa veden pääosin enintään muutaman kymmenen senttimetrin syvyydeltä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sademäärät Suomessa ilmaston muuttuessa kasvavat ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", niin lämpötilojen noustessa vettä myös haihtuu maaperästä aiempaa tehokkaammin. Tämä kuivattaa maaperää. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keväät kuivuvat eniten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämpenemisen vuoksi maaperä keskimäärin kuivuu Suomessa kaikkina vuodenaikoina, mutta selvästi eniten keväällä (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:g_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Pohjoisessa maa kuivuu suhteellisesti eniten toukokuussa ja etelässä huhtikuussa. Vuosisadan loppupuolella kuivumista on odotettavissa Etelä-Suomessa myös maaliskuussa sekä varsinaisina talvikuukausina (joulu-helmikuussa). Syynä maaperän keväiseen kuivuuteen on se, että lunta ja routaa esiintyy entistä vähemmän ja ne sulavat lämpimämmässä ilmastossa entistä aikaisemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:g_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Vaikka maaperä keskimäärin kuivuukin, niin se voi silti ajoittain olla hyvinkin märkä runsastuvien sateiden ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" takia, etenkin talvisin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4a9sUW4WutxUzNVMxd4rV9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erittäin kuivat kesät yleistyvät",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesälläkin maaperä Suomessa keskimäärin kuivuu, vaikka muutos kuivaan suuntaan onkin melko pieni ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kesä on Suomessa sateisin vuodenaika, ja tulevaisuudessa kesäiset sademäärät todennäköisemmin hieman kasvavat kuin vähenevät ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Lisääntyvät kesäsateet kumoavatkin osittain nousevan lämpötilan kiihdyttämää haihtumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:g_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä yleistyvät kuitenkin myös kesät, jolloin maaperä Suomessa kuivuu erittäin paljon. Jos maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), niin tämän vuosisadan lopulla erittäin kuivia kesiä esiintyy Suomessa keskimäärin 2–3 kertaa vuosikymmenessä. Vertailun vuoksi kesiä, jolloin maaperä luokitellaan erittäin kuivaksi, esiintyi 1900-luvun ilmastossa keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Mikäli päästöt saadaan rajoitettua kohtuullisen pieniksi (RCP4.5-skenaario), maaperän kuivuminen jää selvästi suurten päästöjen skenaariota lieväasteisemmaksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ankarat kuivuusjaksot myös voimistavat helleaaltoja, jotka ilmaston lämmetessä muutenkin yleistyvät. Tämä johtuu siitä, että maan pintakerroksen kuivuessa kunnolla lämpöä ei juuri sitoudu veden haihduttamiseen. Tällöin valtaosa auringon säteilyn tuomasta energiasta lämmittää ilmaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6sEMvbTBTE4NHkYzkMn80P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Filmastonmuutos-kuivattaa-maaperaa-euroopassa?"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää Euroopassa – Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 18.04.2017 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Ffrantic.s3.amazonaws.com\u002Fsmy\u002F2016\u002F12\u002FMetsapaivat2016_Seminaari_Forbio_IlmastonmuutoksenRiskitMetsataloudelle_KimmoRuosteenoja.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. & Lehtonen, I. 10.11.2016. Maaperän routa, roudattomuus ja kuivuusriskit. 10.11.2016. Esitys Metsäpäivien FORBIO-seminaarissa. 10 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[e_,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Y0QCHGAl9FB4cYIyIRsBF"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4wnuyRd3IvLfGqjaIfLots"}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:"2018-01-17",publisher:[E,{sys:{type:b,linkType:d,id:"01D8IBIGgzi8QSAqv8pPRM"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vDxx31xBx1cJcMvQpbdNF",type:d,createdAt:"2021-07-14T11:36:06.087Z",updatedAt:"2023-05-26T07:34:55.167Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dt,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Maankohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Suomen rannikolla",materialType:D,slug:"maankohoaminen-hillitsee-merenpinnan-nousua-suomen-rannikolla",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämeri on yhteydessä valtameriin kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta. Kun läheisten merialueiden pinta nousee, nousu tuntuu myös Itämerellä. Maankohoaminen kuitenkin suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinnannousu jakaantuu epätasaisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinta on alkanut nousta, sillä ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja lämmittää meriä, jolloin meriveden tilavuus kasvaa. Nousuvauhti on tällä hetkellä noin 3 millimetriä vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2hTFpGTiGgqqtTxZ0hkKJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Merenpinta ei kuitenkaan nouse kaikkialla yhtä nopeasti. Meriveden lämpölaajeneminen nostaa pintaa eri tavalla eri merialueilla. Myöskään jäätiköiden sulamisvedet eivät jakaudu tasaisesti maailman merille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suuren jäämassan painovoimavaikutus vetää merivettä puoleensa. Kun massa sulaa pois, vetovoima heikkenee ja merivesi pakenee pois sulavan jäämassan ympäriltä. Siksi Grönlannin mannerjäätiköstä vapautuva sulamisvesi ei mallitulosten mukaan juurikaan nosta merenpintaa Itämeren lähialueilla, kun taas Etelämantereen jäätikön mahdollinen sulaminen tuntuisi täälläkin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2Sd4l9hn74MM7km0TCh3mj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kokonaisuutena merenpinnan nousun vaikutuksen arvioidaan jäävän Itämerellä hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa kohoaa Itämeren alueella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämeren alueella maa kohoaa edelleen jääkauden jäljiltä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1HXRKT0OLavd83ddx1rLbg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vaasan seudulla maa kohoaa 90 senttimetriä (cm) vuosisadassa ja Helsingissäkin 40 cm. Maankohoaminen on ollut merenpinnan nousua voimakkaampaa koko Suomen rannikolla 1900-luvun aikana. Viime aikoina ja erityisesti tulevaisuudessa merenpinnan nousun kiihtyminen saattaa muuttaa tilannetta. Kilpajuoksu maankohoamisen ja merenpinnan nousun välillä määrää sen, kumpaan suuntaan rantaviiva ajan myötä siirtyy. ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahdella merenpinta nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimpien arvioiden valossa näyttää siltä, että Suomen etelärannikolla keskimääräinen vedenkorkeus lähtee nousuun maan suhteen (kuva 1, Helsinki). Suomenlahdella merenpinta nousee parhaan arvion mukaan noin 30 cm vuosina 2000–2100, kun pahimman ennusteen toteutuessa nousu voi olla jopa 90 cm samassa ajassa. ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Arviot ovat epävarmoja erityisesti siksi, ettei mannerjäätiköiden käyttäytymistä ilmaston lämmetessä tunneta vielä kyllin hyvin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahdella maankohoaminen tasoittaa merenpinnan nousua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahden pohjoisosissa maankohoamisen voidaan odottaa olevan merenpinnan nousua voimakkaampaa tulevaisuudessakin (kuva 1, Vaasa). Siellä uutta maata vapautuisi edelleen meren alta, tosin aiempaa hitaammin. Perämerellä todennäköisimmäksi kehityskuluksi on arvioitu noin 30 cm:n merenpinnan lasku vuosina 2000–2100 korkeimman ennusteen povatessa 30 cm:n nousua. ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelämpänä Selkämerellä merenpinnan nousun ja maankohoamisen odotetaan suurin piirtein tasapainottavan toisensa kuluvalla vuosisadalla. Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi siellä noin 65 cm. ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"13NJTfhTNjY5CGrHBx35qM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meritulvat saattavat voimistua Suomen rannikoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimääräisen merenpinnan ohella ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa vedenkorkeuden vaihteluihin. Muutokset tuulioloissa ja myrskyissä sekä talvisin vähentyvä jääpeite vaikuttavat vedenkorkeuden lyhytaikaisiin vaihteluihin. Itämeren vedenkorkeusmaksimit sekä myös lyhytaikaiset vaihtelut ovat kasvaneet viime vuosisadan aikana, ja ilmiön taustalla näyttäisivät ainakin osittain olevan muutokset tuulioloissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5sg2jbMX9MsOyLgTZIQif0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Joidenkin ilmastomalleilla tehtyjen tutkimusten mukaan maksimit voivat kasvaa tulevaisuudessakin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4b2lcBqh5CulHyKn8iaNQd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tärkeä tekijä meritulvien taustalla on Itämeren kokonaisvesimäärä. Jos  vettä on vähän, kovakaan myrsky ei riitä nostamaan vettä  ennätyskorkealle. Itämeren kokonaisvesimäärän vaihtelun määrää  pääasiassa veden virtaus sisään ja ulos Tanskan salmien kautta.  Virtaukseen vaikuttavat muun muassa tuuli- ja ilmanpaineolot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video: merenpinta on kääntymässä nousuun Etelä-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7LeteFW9VQisxxRK7JKNJM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haastateltava: Tutkija Hilkka Pellikka, Ilmatieteen laitos. Lisätiedot videosta ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fartikkelit\u002Fvideo-merenpinta-on-kaantymassa-nousuun-etela-suomessa"},content:[{data:{},marks:[],value:oS,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.5194\u002Fnhess-23-1613-2023"},content:[{nodeType:a,value:"Pellikka, H., Johansson, M. M., Nordman, M. & Ruosteenoja, K. 2023. Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland. Natural Hazards and Earth System Sciences, Volume 23, Issue 4: 1613–1630.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:mN},content:[{nodeType:a,value:mO,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:mL},content:[{nodeType:a,value:"Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas | 2014. 75 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F3091289"},content:[{nodeType:a,value:"Väitös: Muutokset tuulioloissa ovat kasvattaneet vedenkorkeuden ääriarvoja Suomen rannikolla - Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.5.2014 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-697-832-4"},content:[{nodeType:a,value:"Johansson, M. 2014. Sea level changes  on the Fnnish coast and their relationship to atmospheric factors. Academic dissertation in geophysics. Department of Physics,  Faculty of Science, University of Helsinki, Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions No. 109. 54 p. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F1233474"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos muuttaa myös Itämerta - Ilmatieteen laitoksen tiedote 17.10.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:oT},content:[{nodeType:a,value:oU,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:oV},content:[{nodeType:a,value:oW,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F650329"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa Suomenlahdella - Ilmatieteen laitoksen tiedote 26.4.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fvedenkorkeus"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos: Meriveden korkeushavainnot ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:mP},content:[{nodeType:a,value:"Huokuna, M. 2012. Tulviin varautuminen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi -seminaarissa (YouTube-video 19:23 min) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[W],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7hEPDA4Xj54SiTCHhFdSPb"}},fr,{sys:{type:b,linkType:d,id:ja}}],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2013-10-18",publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7swAmmoAKh4VUMuGShWBaM",type:d,createdAt:"2021-07-13T14:00:38.621Z",updatedAt:"2023-03-30T09:40:00.550Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Itämeren jääolot muuttuvat",materialType:D,slug:"itameren-jaaolot-muuttuvat",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämpeneminen pienentää Itämeren jääpeitteen laajuutta ja lyhentää jäätalvea. Vaihtelevuus talvien välillä kuitenkin säilyy edelleen jääolojen luontaisena piirteenä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jään pinta-ala pienenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämerellä",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"eyp9CgSY0ckGI6xJwAeDh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"aYDQbScMg4gSPzxjhzorv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" jäät ovat laajimmillaan maaliskuussa. Keskimääräinen jään laajuus on 204 000 km², jolloin jään eteläreuna sijaitsee pohjoisella Itämerellä. Ankarina talvina jää peittää koko Itämeren (pinta-ala 420 000 km²), ja leudoimpina talvina ainoastaan Perämeri ja Suomenlahden itäosat ovat jäässä (pinta-ala noin 50 000 km²). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Malliarvioiden perusteella vuoden keskilämpötila on vuosisadan puolivälin jälkeen noin kolme astetta nykyistä korkeampi, ja tämä vähentäisi keskimääräistä jääpeitteen laajuutta 100 000–140 000 km². Ääriarvotkin tulevat muuttumaan merkittävästi: ankaria jäätalvia, jolloin Itämeri jäätyy kauttaaltaan, ei ehkä esiintyisi ollenkaan ja leudoimpina talvina jäätä syntyisi ainoastaan Perämeren pohjukassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jäätalvi lyhenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jääpeitteisen ajan pituus on Perämerellä nykyisin 130–200 päivää, itäisellä Suomenlahdella 80-100 päivää ja pohjoisella Itämerellä 0–60 päivää. Itämeren alueen keskilämpötilan kolmen asteen nousu lyhentää jääpeitteistä ajanjaksoa 40–70 vuorokaudella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jäätalvi lyhenee molemmista päistään, mutta jäätymisen ajankohta muuttuu enemmän kuin jäiden lähtöpäivämäärä. Tämä johtuu siitä, että jäätyminen riippuu paitsi talven kylmyydestä myös meren syksyisestä pääosin kesän kuluessa kertyneestä lämpövarastosta. Näin ollen syksyjen lämpeneminen viivästyttää meren jäätymistä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jään sulaminen riippuu jään paksuudesta, kevään lämpötiloista ja jään pinnalle saapuvan auringon säteilyn määrästä. Talvien lämpenemisen vaikutuksesta jää on ohuempaa ja sulaa siis nopeammin, mutta auringon säteily ei tulevaisuudessa lisäänny mihinkään.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lähivuosikymmenten jääolojen haarukointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkkojen merijään mallinnukseen perustuvien arvioiden puuttuessa voidaan olettaa, että jos lämpeneminen etenee lineaarisesti, niin silloin vuonna 2030 Itämeren alueen ilmasto olisi noin 0.5–1 °C nykyistä lämpimämpi. Näissä olosuhteissa jääolot Itämerellä olisivat hieman nykyistä leudommat: jään suurin talviaikainen laajuus olisi keskimäärin 30 000–50 000 km² pienempi ja jäätalven pituus olisi 10–20 vuorokautta lyhyempi kuin nykyilmastossa. Leudoimpina talvina jäätä esiintyisi vain Perämerellä, Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella. Toisaalta ilmaston luontaisen vaihtelun vuoksi myös ankaria jäätalvia voi edelleen esiintyä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijään laajuuden lisäksi on huomioitava myös sen paksuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merijään paksuuden kasvuun vaikuttavat talven lämpöolojen lisäksi lumisateet ja ajojääalueella jään liike. Perämerellä rannikon läheisillä kiintojään alueilla jää voi enimmillään olla 70–120 senttimetriä paksua. Ahtojääalueilla jään keskimääräinenkin paksuus voi olla useita metrejä, yksittäisten ahtojäävallien paksuus voi olla jopa 20–30 metriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämerellä pitkiä mittaussarjoja jäänpaksuudesta on ainoastaan kiintojään alueille. Aikasarjoissa ei havaita mitään yhtenäistä muutostrendiä, ja onkin luultavaa, että kiintojään paksuuteen  heijastuvat enemmän sataneen lumen määrän vaihtelut kuin ilman lämpötilan  muutokset.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:oT},content:[{data:{},marks:[],value:oU,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:oV},content:[{data:{},marks:[],value:oW,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Ftietoa\u002Fyleiskuvaus\u002Fjaa\u002Ffi_FI\u002Fjaa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämeriportaali: Itämeren jääolot ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fjaatilanne"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Itämeren jäätilanne ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fjaatutkimus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Jäätutkimus",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Ftietoa\u002Fuhat\u002Filmastonmuutos\u002Ffi_FI\u002Film_muutos\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Itämeriportaali: Ilmastonmuutos ja Itämeri ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F24433\u002F2010nro4.pdf?sequence=1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luomaranta, A., Haapala, J., Gregow, H., Ruosteenoja, K., Jylhä, K. & Laaksonen, A. 2010. Itämeren jääpeitteen muutokset vuoteen 2050 mennessä. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2010:4. 23 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F463681"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 2012 alkaessa Itämeri avovettä - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[fr,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2JGKkCK9PC0i0lfnf69Mqq"}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}}],teaserType:eW,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jSMhsrPcicg0lCfrRucgy",type:d,createdAt:"2021-10-20T13:27:59.207Z",updatedAt:"2022-01-10T09:06:22.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EIixCW0OUK28jMQIWkDxK",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:34:29.940Z",updatedAt:"2022-02-04T11:45:55.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eD,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R],title:"Videot: Suomen tuleva ilmasto",slug:"videot-suomen-tuleva-ilmasto",subTheme:u,teaserImage:oY,teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, sininen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa Suomen muuttuvasta ilmastosta. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkija­haastattelu­videoissa ilmaston­muutos­tutkijat kertovat muun muassa, miten tuulisuus, sateisuus, merenpinnan korkeus ja Itämeren jääpeite muuttuvat Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Videot soveltuvat hyvin myös lukiokurssien opetus­materiaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5H054GRuWZE2jc4n76FIbb"}}],perspective:[W],tags:[fr,au,eC]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NNzUDzi2GwHKtREj4VSDp",type:d,createdAt:"2021-05-21T07:27:25.907Z",updatedAt:"2023-06-13T11:33:58.221Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:98,revision:bx,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Tulevaisuuden talvet Suomessa",materialType:ax,slug:"tulevaisuuden-talvet-suomessa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myötä talvet Suomessa lauhtuvat. Lisäksi talviset sademäärät kasvavat ja lumipeite muuttuu epävarmemmaksi. Odotettavissa on siis enemmän vesisadetta ja pilvistä säätä, vähemmän lunta ja auringonpaistetta. Talvisäät vaihtelevat edelleen, ja runsaslumisiakin talvia esiintyy. Talvi-ilmaston muutokset vähentävät rakennusten lämmitysenergian tarvetta sekä vaikeuttavat talvilajien harrastamista ja tieliikenneolosuhteita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"54zzbfLMWPFdD7z5pkdWNp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4NMAPCgUbJXA6zgdzBczEY\u002Ff176ccc0a34563ecc9b3c8fe07309f41\u002Ftulevaisuuden_talvet_suomessa_2015.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:o$,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:pa,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:pb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:pc,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitä ilmastolla tarkoitetaan? (2:25)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastossa talvisäät vaihtelevat (3:54)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi talvi ei kestä koko vuoden ympäri? (5:13)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmasto on muuttumassa (6:43)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi tulevaa talvi-ilmastoa ei voida ennustaa tarkasti? (9:35)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen talvet lauhtuvat (11:09)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet lisääntyvät talvisin (12:13)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumi vähenee (13:01)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi-ilmaston muutokset Etelä- ja Pohjois-Suomessa (15:07)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi-ilmaston muutoksilla on monia vaikutuksia (16:39)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteenveto (18:26)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kysymyksiä yleisöltä (20:28)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:pd,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 25:42 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.10.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.1.2016",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ef,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tiina Ervasti, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1tiYgSmHykZUfWZlEnf6OJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6YA4xnwQFyaKx4FAzxcnK5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos. 2011. ACCLIM II – Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten. Lyhyt loppuraportti. 23 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F129531054"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=VCW3Q4L8F2A"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Millainen vuodenaika on talvi? (video) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[eC,{sys:{type:b,linkType:d,id:pe}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pf}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pg}}],publishDate:"2016-01-12",publisher:[E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14Rbxo3dy1xC4HdbIjm9KH",type:d,createdAt:ph,updatedAt:ph,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[W],tags:[aw,au,gY,e_,fr]};cs.metadata={tags:[],concepts:[]};cs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"zXn4TmTiGdSaGtIX9xYIx",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:22:05.041Z",updatedAt:"2022-01-20T13:23:54.673Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fQ,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};cs.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:"Sopeutumistoimet Suomessa",slug:"sopeutumistoimet-suomessa",parent:gv,subTheme:u,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikasta ja sopeutumistoimista Suomessa. Perustietoa sopeutumisesta löytyy osiosta Mitä ilmastonmuutos on? ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6XJMJrpiBTB3U8b6Z99WZV",type:d,createdAt:"2021-10-27T13:23:33.289Z",updatedAt:"2024-11-22T08:25:53.469Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fb,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Eh9WZqBgZ2IL14vaNyOXI",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:29:36.258Z",updatedAt:"2024-09-18T07:44:16.288Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:172,revision:al,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Suomi on edelläkävijä sopeutumispolitiikassa",materialType:D,slug:"suomi-on-edellakavija-sopeutumispolitiikassa",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa sopeutumispolitiikan tavoitteena on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan edistämällä ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä. Sopeutumista ohjaa kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma ja ilmastolaki. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on edistää ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella osa Suomen ilmastopolitiikkaa. Sopeutumistoimia tarvitaan, koska ilmasto muuttuu eikä muutosta voida enää kokonaan estää. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Qk8uXqXyLBPYTyGvRimcp",type:d,createdAt:lz,updatedAt:lz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MAA24",body:"Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen. ",link:lA}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisella sopeutumispolitiikalla edistetään ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Ilmastokestävyydellä tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyä toimia joustavasti säässä ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja häiriötilanteissa ja toipua niistä. Lisäksi siihen sisältyy kyky kehittää toimintaa ja varautumista niiden jälkeen. Ilmastokestävyys kytkeytyy ilmastoriskien hallintaan siten, että toimien ja ratkaisujen suunnittelussa otetaan huomioon ilmastoriskit ja pyritään ehkäisemään ja lieventämään niitä. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen ohjaus perustuu kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaavat kansallinen sopeutumissuunnitelma ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja ilmastolaki ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa hyväksymään sopeutumissuunnitelman vähintään joka toinen vaalikausi ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". \r\n\r\nSuomi oli ensimmäinen Euroopan maa, joka julkaisi kansallisen sopeutumisstrategian vuonna 2005 ",nodeType:a},{data:{target:er},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Strategian jälkeen on julkaisu kaksi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, vuosina 2014 ",nodeType:a},{data:{target:lC},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja vuonna 2022 ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Jälkimmäinen eli nykyinen kansallinen ilmastonmuutossuunnitelma on voimassa vuoteen 2030 saakka ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". \r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallinen sopeutumissuunnitelma toimeenpanee Suomen kansainvälisiä ilmastovelvoitteita, erityisesti Pariisin ilmastosopimusta ",nodeType:a},{data:{target:lE},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja eurooppalaista ilmastolakia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"UnuFvCvpPdj4zpC6Opzav",type:d,createdAt:lF,updatedAt:lF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"EUR21a",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021\u002F1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401\u002F2009 ja (EU) 2018\u002F1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki). ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002F?uri=CELEX%3A32021R1119"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Suomen sopeutumissuunnitelmassa on otettu huomioon myös Euroopan unionin (EU:n) sopeutumisstrategia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6knbF4LhG6qY6Qa59zFQMS",type:d,createdAt:lG,updatedAt:lG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"EUR21b",body:"Euroopan komissio. 2021. Ilmastokestävä Eurooppa - Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 24.2.2021. COM(2021) 82. ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002F?uri=CELEX%3A52013DC0216"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelma sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä käytännön sopeutumistyön kehittämiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteena on pitkällä aikavälillä vahvistaa hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Tämä tavoite pyritään saavuttamaan vahvistamalla yhteiskunnan toimijoiden tahtoa, keinoja ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen (kuva 1) sekä sitouttamalla toimijat toteuttamaan sopeutumisen toimenpiteitä. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nyBuicG43CBYUFLQNsdce",type:d,createdAt:"2024-07-22T11:27:00.193Z",updatedAt:"2024-07-22T13:01:53.718Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa päämääränä on vahvistaa tahtoa, keinoa ja kykyä sopeutua. Nämä kolme päämäärää ovat kytköksissä toisiinsa. Prosessikaavio.",asset:lH,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 kolme päämäärää ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelma sisältää kaikkiaan 24 tavoitetta ja 75 toimenpidettä, joilla kehitetään käytännön sopeutumiskeinoja ja politiikkatoimia. Tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla pyritään ehkäisemään ja vähentämään ilmastonmuutoksen seurauksia sekä varautumaan riskeihin ja sopeutumaan niihin. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelmassa on tavoitteita ja toimenpiteitä useille yhteiskunnan eri osa-alueille, esimerkiksi kokonaisturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, ruokaturvalle, rakennetulle ympäristölle, luonnonvaroille ja luonnon monimuotoisuudelle. Suunnitelmaan sisältyy myös kuivuusriskien hallintaa ja helteiden terveyshaittoihin varautumista vahvistavia tavoitteita ja toimia. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen tulisi sisällyttää hallinnonalojen normaaliin toimintaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laajoja ja moninaisia, minkä vuoksi ja sopeutumiseen tarvitaankin laajasti eri toimijoiden panostusta. Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanon lähtökohta on jo pitkään ollut, että sopeutumisesta tehdään osa hallinnon- ja toimialojen normaalia suunnittelua ja toimintaa. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon koordinoinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta suunnitelma velvoittaa ensisijaisesti kaikkia valtion viranomaisia. Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Toistaiseksi erillisen sopeutumisen toimintaohjelman tai suunnitelman ovat laatineet ympäristöministeriö ",nodeType:a},{data:{target:gx},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", sosiaali- ja terveysministeriö ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Pm6zNbobfApWjPQARuu5",type:d,createdAt:lJ,updatedAt:lJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MER21",body:"Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., Karvonen, S., Hemminki, E., Kuusipalo, H., Koivula, R., Mäkelä, H., Huusko, S., Voutilainen, L., Huldén, L., Raulio, S., Keskimäki, I., Partonen, T., Mänttäri, S., Viitanen, A.-K., Kangas, P., Sarlio, S., Lyyra, K., Viljamaa, S., Mukala, K. 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). "}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", puolustusministeriö ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5h8ydhK4cmm7GG09wAkwlt",type:d,createdAt:lK,updatedAt:lK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PUO23",body:"Puolustusministeriö. 2023. Puolustushallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.defmin.fi\u002Fministerio\u002Fhallinnonala\u002Fpuolustushallinto_ja_kestava_kehitys#b9f17003"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja maa- ja metsätalousministeriö ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Z0pC2a0HpE0md1GTEhEdv",type:d,createdAt:lL,updatedAt:lL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PIL24",body:"Pilli-Sihvola, K. & Haanpää, S. (toim.). 2024. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma vuoteen 2027. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:15, Helsinki. 64 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-601-6"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osa sopeutumissuunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistä liittyy ilmastoriskien hallintaan alue- ja kuntatasolla. Alueilla ja kunnissa tehtävillä valinnoilla ja käytännön toimilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suunnitelmassa tavoitteena on esimerkiksi varmistaa, että alue- ja kuntatoimijoilla on käytössään ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset. ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Kansallisen sopeutumissuunnitelman alueellisia ja paikallisia toimia edistää erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vuonna 2023 perustettu valtakunnallinen ilmastoyksikkö ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4K7Yf0TwNXI75rEDAirHcp",type:d,createdAt:lM,updatedAt:lM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PAR24",body:"Parry, M. & Rautio, T. 2024. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelma\nja sen toimeenpano alueilla. Ympäristö ja terveys -lehti 1\u002F24: 14–18. \n",link:"https:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Fdocuments\u002F53570511\u002F0\u002FYmp%C3%A4rist%C3%B6+ja+terveys+-lehden+artikkeli_1_24.pdf\u002Fa309fd0d-cc8b-b3c3-5725-0a92ba3fa43a?t=1714476911950 "}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5tvIMXEffi63xl8bu52Qew",type:d,createdAt:"2024-07-22T11:25:06.874Z",updatedAt:"2024-07-22T11:31:48.023Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kuivuneita lehtipuita. Taustalla valkoisia pilviä sinisellä taivaalla. Valokuva.",asset:lN,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aY,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Yksi kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteista on kuivuusriskien hallinnan kehittäminen.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ai,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onnistunut sopeutuminen vaatii tieteellistä tietoa sekä sopeutumistyön seurantaa ja arviointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastolakiin on kirjattu, että hillintää ja sopeutumista koskevat tavoitteet ja toimet on asetettava tieteellisen tiedon perusteella. Lain mukaan on otettava huomioon ilmastonmuutoksen eteneminen, sen myönteiset ja kielteiset vaikutukset, siihen liittyvät vaarat ja riskit sekä mahdollisuudet estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden haitallisia vaikutuksia ",nodeType:a},{data:{target:fc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Niinpä erilaiset sopeutumiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat keskeisessä roolissa sopeutumispolitiikan laatimisessa ja sen päivittämisessä ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Näitä tekevät esimerkiksi tutkimuslaitokset, yliopistot ja Suomen ilmastopaneeli. Nykyisen sopeutumissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä hyödynnettiin muun muassa riski- ja haavoittuvuustarkasteluja, joista toinen oli toimialakohtainen ja toimialat ylittävä ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja toinen alueellinen tarkastelu ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fRizgdBqXVo4iTPBAC9ZD",type:d,createdAt:"2024-07-22T10:47:40.340Z",updatedAt:"2024-07-22T10:48:07.460Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"VIR23",body:"Virtanen, K. (toim.). 2023. Ilmastonmuutokseen liittyvät alueelliset ominaispiirteet ja haavoittuvuudet Suomessa : Tarkastelu Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 taustaksi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:11.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-588-0"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Jotta sopeutumispolitiikka olisi myös oikeudenmukaista, kansallisessa sopeutumissuunnitelman valmistelussa hyödynnettiin myös selvitystä kansalaisten kokemuksista Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QTVtGUbkeYaGJtiegp9gG",type:d,createdAt:lP,updatedAt:lP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"VAI23",body:"Vainio A., Käyhkö J., Loivaranta T., Lundberg P. & Honkanen O. 2023. Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2023. 58 s. ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhae-julkaisuja\u002Fkansalaisten-kokemukset-suomen-ilmastopolitiikan-oikeudenmukaisuudesta\u002F "}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aiempien sopeutumissuunnitelmien ja -työn etenemistä ja onnistumisia on myös arvioitu. Näitä arviointeja on hyödynnetty sopeutumistyön kehittämisessä ja sopeutumissuunnitelman valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:lC},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Nykyisen sopeutumissuunnitelman väliarviointi toteutetaan vuonna 2026 ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Toistaiseksi sopeutumistyön seuranta ja arviointi ovat painottuneet politiikkatoimien edistymisen seurantaan ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oxK0uX1MKqmsM0yVy8j7W",type:d,createdAt:lQ,updatedAt:lQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HIL22",body:"Hildén, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., Mettiäinen, I., Käyhkö, J., Helminen, M., Määttä, H., Berninger, K., Meriläinen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J., Munck af Rosenschöld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & Mäkelä, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa – nykytila ja kehitysnäkymät Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. ",link:lR}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kansallisen sopeutumispolitiikan onnistumisen kannalta tulisi myös seurata sopeutumistoimien vaikuttavuutta ja vaikutuksia. Tämä työ on vasta kehittymässä ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7KDFRaNQlFaxRmBi5r1p6W",type:d,createdAt:lS,updatedAt:lS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"JUH23",body:"Juhola, S., Käyhkö, J., Groundstroem F., Hyyrynen, M., Ollikainen, M., Suomi, J., Käyhkö J., Hugg, T., Degefa, M., Jaakkola, J. J.K. 2023. Suomen sopeutumispolitiikan kehittäminen toimenpiteiden riskimallinnuksen ja vaikuttavuuden seurannan avulla. Suomen ilmastopaneelin raportti 4\u002F2023. 42 s. ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhae-julkaisuja\u002Fsuomen-sopeutumispolitiikan-kehittaminen-toimenpiteiden-riskimallinnuksen-ja-vaikuttavuuden-seurannan-avulla\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2qLCxCQzqWqvKLbMgxXRAn",type:d,createdAt:"2022-01-20T09:30:47.318Z",updatedAt:"2024-11-22T07:01:25.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomi on edelläkävijä kansallisessa sopeutumispolitiikassa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[lT,gz,lY],teaserType:ac,displayTitle:U}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fsuomen-sopeutumispolitiikassa-tulee-huomioida-lisaantyvat-ilmastoriskit-laaja-alaisemmin-toimettomuus-tulee-kalliiksi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi – Suomen ilmastopaneelin tiedote 24.10.2023",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-000-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mäkinen, K. Sorvali, J., Lipsanen, A. & Hildén, M. 2019. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:11. 173 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lV},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsätalousministeriö: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Fweb\u002Filmastoyksikko\u002Fetusivu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus): Valtakunnallinen ilmastoyksikkö ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[an,ak],tags:[bQ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"46AUycGTx1duWtfIqxUWtO",type:d,createdAt:l_,updatedAt:l_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Kansallinen",slug:"kansallinen"}},ao],articleLength:[S],toc:u,publishDate:gA,modifiedDate:"2024-09-09",publisher:[L,E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EsdpLYpWuD2GigA289f63",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:02:12.234Z",updatedAt:"2024-06-12T06:50:42.291Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kunnissa ja maakunnissa toteutetaan suuri osa käytännön sopeutumistoimista",materialType:D,slug:"kunnissa-ja-maakunnissa-toteutetaan-suuri-osa-kaytannon-sopeutumistoimista",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että siihen sopeutumisessa. Kunnat muun muassa ohjaavat maankäyttöä ja kaavoitusta. Lisäksi kuntien ja maakuntien tekemät alueelliset päätökset vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka muuttuvia tulvariskejä hallitaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnilla ja maakunnilla on suuri vastuu sopeutumistoimista",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Merkittävä osa käytännön ilmastotoimenpiteistä näkyy paikallisella ja alueellisella tasolla ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:". Kunnissa tehdään laajoja ilmastopoliittisia päätöksiä liittyen esimerkiksi maankäyttöön ja kaavoitukseen, energiaan sekä liikenteeseen. Näissä päätöksissä on huomioitava ilmastokysymykset paitsi hillinnän niin jatkossa yhä enemmän myös sopeutumisen osalta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:gx},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:fd},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"22DZoYvNZUBKFeQ1gnGTt0",type:d,createdAt:md,updatedAt:md,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MAA11",body:"Maa- ja metsätalousministeriö. 2011. Maa- ja metsätalousministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2011–2015 – Huoltovarmuutta, kestävää kilpailukykyä ja riskinhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 47 s."}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat ja maakunnat tarkastelevat sopeutumista usein osana laajempaa ilmastotyön kokonaisuutta. Tavoitteena on, että tarvittavat sopeutumistoimenpiteet sisällytetään osaksi kuntien eri sektoreiden toimintasuunnitelmia. Jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, kunnat tarvitsevat alueellisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastoriskeistä. Näiden arvioiden tuottamisessa kunta- ja aluetason toimijoilla ovat merkittävässä osassa, sillä ne tukevat osaltaan kuntaan liittyvää päätöksentekoa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sopeutumistoimet näkyvät kunnissa eri sektoreilla",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat voivat varautua ilmastonmuutokseen monin eri keinoin. Ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeita otetaan huomioon erityisesti maankäytön ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa, rakentamisessa sekä tulvariskikartoituksissa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maankäytön suunnittelussa korostuu tulvariskien hallinnan lisäksi muun muassa viherpintojen merkitys kaupunkirakenteissa. Esimerkiksi erityisen viherkerroinmenetelmän avulla voidaan luoda vihreitä, viihtyisiä ja ilmastonkestäviä alueita kaupunkeihin. Lisääntyvän kasvillisuuden avulla muun muassa tulvariski pienenee, hiilidioksidia sitoutuu ja rakennetun ympäristön lämpösaarekkeet viilenevät (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73233Ip2KOPABnk71XQ7Fu",type:d,createdAt:me,updatedAt:me,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ILM18",body:"Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. [Viitattu 18.7.2018]",link:"http:\u002F\u002Filmastotyokalut.fi\u002F"}}},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"767GLhWupd8UTrHVWi01w9",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:50:44.789Z",updatedAt:"2024-11-04T14:18:58.116Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"INK14",body:"Inkiläinen, E., Tiihonen, T. & Eitsi, E. 2014. Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Helsingin ympäristökeskus. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8\u002F2014. 90 s. (PDF)",link:" https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fymk\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-08-14.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76xaVv5sco44V3tbH109Xj",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:50:51.575Z",updatedAt:"2022-01-20T12:43:02.369Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kerrostalojen viherrakentamista.",asset:mf,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kasvillisuutta lisättynä talojen ulkorakenteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maankäytön ja kaavoituksen lisäksi pelastustoimi on yksi kuntien keskeisimmistä vastuualueista, joilla ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida erityisesti sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Kuntien on varmistettava, että käytettävissä on toimiva ja päivitetty valmiussuunnitelma lisääntyvien myrskyjen ja tulvien varalle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat myös turvaavat asukkaiden hyvää arkea ja toimivat paikallisyhteisönä asukkaille. Lisäksi kunnissa tehtävät ratkaisut muokkaavat kuntalaisten toimintaympäristöä. Tästä esimerkkinä on kuntien liikkumiseen ja asumiseen liittyvät ratkaisut, kuten joukkoliikennepalvelut ja uusien asuinalueiden sijoittaminen. Yksi kuntien ja maakuntien tehtävä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa onkin ottaa sopeutumistarpeet keskusteluun ja ottaa niiden toteuttamiseen mukaan eri toimijoita. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:fd},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Lähtökohdat kuntien sopeutumistyöhön ovat varsin erilaiset",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastotyö on Suomen kunnissa eri vaiheissa. Kunnista reilu kolmannes on laatinut ilmastostrategian, ja ilmastotyötä tehdään pääsääntöisesti suurissa, yli 30 000 asukkaan kunnissa. Ilmastonmuutoksen hillintä huomioidaan edelleen sopeutumista tarkemmin ja useammin niin kuntien kuin maakuntienkin ilmastostrategioissa. Sopeutumiseen liittyvät näkökulmat ovat kuitenkin nousemassa entistä suurempaan arvoon. Alueellisessa sopeutumistyössä varsinkin tulvasuojelu on noussut keskeiseksi teemaksi (kuva 2). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat ovat toiminnallisesti erilaisia keskenään, joten niiden välillä on eroja ilmastoasioiden hoitamisessa. Eroja on myös isojen ja pienten kuntien kesken. Vaikka pienemmissä kunnissa voidaan tehdä mielekkäitä ilmastotekoja, isoissa kunnissa järjestelmälliselle ilmastotyölle on yleisesti ottaen paremmat edellytykset. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"42KIAR9SudJUcAIRJWN4P3",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:50:54.427Z",updatedAt:"2022-01-20T12:42:47.160Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kappelinlahden tulva 2005.",asset:mh,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kappelinlahden Natura-alueen talvitulva Helsingissä vuonna 2005.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sopeutumispolitiikka on kunnissa usein liitetty laajempiin ilmasto- tai ympäristöohjelmiin tai strategioihin. Joillakin kaupungeilla ja maakunnilla on kuitenkin myös erillisiä sopeutumistarkasteluja tai -suunnitelmia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on selvittänyt erikseen sopeutumistarvetta. HSY on yhdessä seudun kaupunkien ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa selvittänyt sopeutumisen haasteita ja tunnistanut uusia sopeutumisen painopistealueita. Tavoitteena on, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan julkisella sektorilla keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittämisessä. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xox455SmOZqkd17oPGPQA",type:d,createdAt:mj,updatedAt:mj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HSY17",body:"HSY. 2017. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki. HSY:n julkaisuja x\u002F2017. 58 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Ffi\u002Fasiantuntijalle\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002Fstrategia\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kuntalaisten merkitys paikallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on myös suuri. Kunta voi viestiä, vaikuttaa ja tehdä yhteistyötä kuntalaisten kanssa ilmastotyöhön liittyvissä asioissa useaa eri kautta. Ilmastoviestintää voi tehdä esimerkiksi kouluissa, julkisissa ruokapalveluissa ja rakennusvalvonnan yhteydessä. Ilmastotyötä on hyvä tuoda esille myös kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyvissä asioissa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:fd},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Paikallisen päätöksenteon merkitys korostuu jatkossakin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen sopeudutaan ensisijaisesti kunnissa ja kaupungeissa. Monet sopeutumistoimenpiteistä, kuten hulevesien hallinta ja viherrakentaminen toteutetaan paikallisesti. Kunnilla on myös merkittävä rooli ilmastoriskien vähentämisessä kaavoituksen ja rakentamisen kautta ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ih7HFxz5OWFrU1LBRp0Ee",type:d,createdAt:mk,updatedAt:mk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:ml,body:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Leijala, U., Luhtala, S., Mäkelä, M., Ruuhela, R. ja Votsis, A. (Ilmatieteen laitos). 2018. Sään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Helsingissä. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:6. 94 s.",link:mm}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Siksi kuntien tekemä ilmastotyö on tärkeää. Tämä tiedostetaan kunnissa, ja monet kunnat ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin varautuakseen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:" Myös kuntalaisten osallistamista pyritään jatkossa vahvistamaan ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Paikallisessa ja alueellisessa ilmastotyössä on kuitenkin edelleen haasteensa. Ilmastoasioiden edistäminen on toistaiseksi pitkälti erilaisten hankkeiden varassa. Hankemaailmaan liittyy epävarmuuksia muun muassa toiminnan jatkuvuuden suhteen. Lisäksi työn tulosten vieminen käytäntöön ja kunnan perustyöhön saattaa olla haastavaa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastotyötä tulisi jatkossa sisällyttää kuntapolitiikkaan entistä tehokkaammin. Maakuntien ja kuntien tehtävät ovat kuitenkin muutostilassa. Näiden muutosten yhteydessä on keskeistä, että alueellista ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistyötä edistetään tarkoituksenmukaisesti. Ilmastopolitiikka onkin hyvä nostaa vahvasti valtion ja maakuntien yhteiseen keskusteluun. Näin kuntien on mahdollista vaikuttaa myös siihen, mitä ilmastokysymyksiä maakunnallisessa suunnittelussa käsitellään. Ilmastotavoitteita kannattaa pyrkiä kytkemään myös muun muassa talouden ja työllisyyden tavoitteisiin. Lisäksi on oleellista varmistaa, että sekä hillintä- että sopeutumistoimet tukevat toisiaan, jotta ilmastonkestävä kaupunkirakenne saadaan aikaan. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:dJ},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:fd},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:es,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjy9vGUrs3XAhVFP5oKHbpEDdUQFggrMAE&url=https%3A%2F%2Fwww.hel.fi%2Fstatic%2Fymk%2Filmasto%2FHelsingin-ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-linjaukset.pdf&usg=AOvVaw0htuvnKiXwAUoYBr9Jzkc8"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2017-2025 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Ffi\u002Fasiantuntijalle\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002FDocuments\u002Fpaakaupunkiseudun_ilmastonmuutokseen_sopeutumisen_toteutuminen_vuonna_2017.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut). 2017. Pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen. Katsaus sopeutumisen toteutumiseen vuonna 2017. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi8u52_6sDXAhVFMJoKHRwRAW8QFgglMAA&url=https%3A%2F%2Fwww.kuopio.fi%2Fdocuments%2F7369547%2F7505875%2FKuopion%2Bilmastopoliittinen%2Bohjelma%2B2009-2020.pdf%2F9680847a-41bd-4944-b90c-81a46861b5b0&usg=AOvVaw3RLfu9URDRBw6iIUqr4cW8"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuopion kaupunki: Ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0ahUKEwjI9Lj66MDXAhWCFJoKHYZLBcAQFggoMAE&url=http%3A%2F%2Fwww.lamk.fi%2Fprojektit%2Fimmu%2Ftulokset%2FDocuments%2Filmasto-ohjelma-2009-2015-hollola-lahti-nastola.pdf&usg=AOvVaw02g-OkY9pa1pcHHHLIDeQ5"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lahden seudun ilmastostrategia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ouka.fi\u002Foulu\u002Filmasto\u002Foulun-seudun-ilmastostrategia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Oulun seudun ilmastostrategia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwid5r3d6sDXAhWEAJoKHVaIBUIQFgglMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.tampereenseutu.fi%2Fsite%2Fassets%2Ffiles%2F4062%2Filmastostrategia_24_3_2010_sh_hyv_c3_a4ksym_c3_a4.pdf&usg=AOvVaw3U5TVumq_aaW2Uk73fY2bR"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereen kaupunkiseutu: Ilmastostrategia 2030 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fajankohtaista\u002F2017\u002Fiin-kunta-palkittiin-euroopan-ilmastomyonteisimpana"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: Iin kunta palkittiin Euroopan ilmastomyönteisimpänä ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[an,ak],tags:[bf,aD,bQ,ao],articleLength:[S],toc:u,publishDate:gA,publisher:[L]}},gB,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"N0cWWCTgabUnl5Sq0P7gi",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:37:33.789Z",updatedAt:"2022-01-20T12:45:37.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Sopeutumisen vastuut ja kustannukset",materialType:D,slug:"sopeutumisen-vastuut-ja-kustannukset",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastuu ilmastonmuutokseen varautumisesta on usein paikallisilla toimijoilla. Paikallisilla päätöksillä ja maankäytön ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa sopeutumiskykyyn. Ennakointi auttaa kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämisessä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien ohjausvastuu vaatii eri toimijoiden yhteistyötä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toteutus edellyttää eri toimialojen ja eri hallinnontasojen yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sopeutumispolitiikka tulisi valtavirtaistaa ja integroida kattamaan koko julkinen hallinto ja kehittää yhteistyötä myös yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1LZu8Amp5hnNEvwcMaHBNo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi maankäyttöä tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon sopeutumistarpeet on integroitu. Samalla tulisi allokoida resurssit tarvittavien sopeutumistoimien toteuttamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen hallinnollis-oikeudellinen ohjaus tapahtuu edelleen pitkälti valtion taholta. Toisaalta se asettaa alueellisen ja paikallisen tason pääasialliseen vastuuseen tavoitteiden toimeenpanosta. Kunnallisen suunnittelujärjestelmän haasteena onkin tällä hetkellä selvittää, onko se kykenevä vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin seurauksiin ja toimeenpanemaan vaadittavat toimenpiteet. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii aina paikallisia suunnitteluratkaisuja ja paikallista yhteistyötä ongelmien selvittämiseksi. Rakenteelliset perusedellytykset sopeutumiselle ovat jo olemassa, jos niitä on halua käyttää ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1dSLy5axwiIaKFxkJtW8Uv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Käytännön sopeutumistyö koostuu pienistä toimenpiteistä, joita voivat toteuttaa niin julkinen hallinto, kotitaloudet kuin yrityksetkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti myös kuntien toimintakenttään, etenkin ympäristö- ja teknisen toimen alalle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fe,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimet suunnitellaan ja toteutetaan paikallisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-olosuhteiden ja sään vaihtelu ovat aina ohjanneet ihmisen toimintaa. Tavallaan sopeutumistoimia on siten tehty jo pitkään, vaikka niitä ei tämän otsikon alle olla niputettukaan. Hyvä esimerkki on pitkäjänteinen työ jokivarsien tulvaongelmien ratkaisemiseksi (katso esim. Kyrönjoen tulvasota ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13ctvv9JjSkbVcsdJwqh9r",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"). Ilmasto-olojen vähittäinen muutos ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaatii kuitenkin lisääntyvässä määrin erityisesti paikallisten toimijoiden huomion suuntaamista ilmastokysymyksiin. Kunnan perusinfrastruktuurin (liikenteen, tietoliikenne- ja energiaverkostojen sekä vesihuoltojärjestelmien) suunnittelussa tulisi huomioida muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja ääri-ilmiöiden yleistyminen siten, että niiden toimintakyky turvataan myös poikkeusolosuhteissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, kuten osayleiskaavoissa tai asemakaavoissa, voidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioida hyvinkin tarkasti. Sopeutumisen näkökulmasta kaavoituksessa kannattaisi VTT:n tutkimuksen mukaan muun muassa suosia matalaa ja tiivistä rakennetta, välttää suoria päätuulien suuntaisia katutiloja sekä suojata pihoja tuulelta rakennusmassojen avulla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Juuri suunnittelussa ja kaavoituksessa korostuvatkin paikallisten olosuhteiden tunteminen ja huomioiminen. Paikallinen pienilmasto, maastonmuodot ja maaperän laatu määrittävät tarvittavia sopeutumistoimia. Esimerkiksi tulvariskialueiden kartoituksella, hulevesien imeyttämisen suunnittelulla ja erilaisilla kortteliratkaisuilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luoda samalla pitkäikäisiä ja viihtyisiä asuinalueita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategia selvittää haasteita ja vastuita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen edellytys on ilmastoriskien tiedostaminen ja sisällyttäminen päätöksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:",  ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:my,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumisstrategiat ovat keino tunnistaa haavoittuvuuksia ja etsiä konkreettisia, kunnan toimintaympäristöön sopivia sopeutumistoimia. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin keino jakaa vastuuta sopeutumistoimista. Suomessa monilla kaupunkiseuduilla on viime vuosina herätty sopeutumisstrategioiden tarpeeseen. Lisäksi monissa kaupungeissa on tehty ilmastonmuutoksen hillintästrategioita, joista useissa on mukana ainakin alustavia havaintoja sopeutumistarpeista. Kestävän kehityksen periaatteet ovat välttämätön lähtökohta vähittäiseen muutokseen sopeutuvalle strategiselle suunnittelulle (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:"italic"}],value:"engl. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"adaptive management).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Parhaimmillaan sopeutumisstrategiat ja niissä tunnistetut keinot auttavat rakentamaan sopeutumiskykyä tuottamalla tietoa ja luomalla sosiaalisia rakenteita hallinnon tueksi. Strategioiden haasteena on tuottaa konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä, jotka auttavat vähentämään haavoittuvuutta ilmastoriskeille ja hyödyntämään ilmastonmuutoksen tuomat mahdollisuudet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistarpeet ja vaatimukset eivät siirry käytäntöön itsestään, vaan edellyttävät uudenlaisia vaatimuksia myös suunnittelijoilta. Strategiatyön käynnistäminen ja etenkin sen toteuttaminen vaatii myös kunnan johdon tukea. Käytännössä, kun sopeutumistarpeet on tunnistettu, on niille helpompaa myös osoittaa varautumiskeino. Esimerkiksi rakennushankkeissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on helpompi huomioida jo suunnitteluvaiheessa, kun useat vaihtoehdot ovat vielä avoinna.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien kustannuksia on vaikea arvioida",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen tulevaisuuden vaikutusten ja sopeutumistoimien kustannuksiin liittyy paljon epävarmuuksia. FINADAPT-hankkeen loppuraportin mukaan alustavat arviot ilmastonmuutoksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista Suomessa ovat lievästi positiivisia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6GkbfjhH29MKVfHLLFTMKE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Pidemmällä aikavälillä haitat kuitenkin ylittävät selvästi hyödyt. Arviot talousvaikutuksista myös muuttuvat selvästi, mikäli ilmaston ääri-ilmiöiden negatiiviset vaikutukset ja markkinoiden epävakaisuus otetaan huomioon laskelmissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös siitä, että ei tehdä mitään, aiheutuu kustannuksia pitkällä aikavälillä. Jo vuoden 2006 Sir Nicholas Sternin raportti ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista totesi, että aikainen ilmastonmuutokseen varautuminen tulee merkittävästi halvemmaksi kuin hallitsemattoman muutoksen seuraukset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5FJkRXQXJ3HeYep0wzYdig",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Epävarmuus kustannuksista ja hyödyistä ei saisi estää sopeutumisen suunnittelua. Mitä aikaisemmin ilmastonmuutos huomioidaan päätöksenteossa, sitä helpompaa ja edullisempaa varautumisen suunnittelu on ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kustannusten hillitsemiseksi oleellista onkin varautua sopeutumistoimien tarpeeseen jo ennalta. Suunniteltu sopeutuminen, joka perustuu harkittuun päätöksentekoon ja tietoon muuttuneista tai muuttuvista olosuhteista, tulisi olla lähtökohta päätöksenteolle ja resurssien allokoinnille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päätöksentekoa helpottaa sopeutumistoimien hillintätoimia lyhyempi takaisinmaksuaika. Sopeutumisella vastataan usein ongelmiin, jotka jo nykyään saattavat aiheuttaa paikallisesti suuria kustannuksia (esim. tulvasuojelu). Toisaalta sopeutumistoimien hyödyt kohdentuvat suoraan tietyille alueille, kun taas hillintätoimien kohde on globaali ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:my,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi ilmastotietoinen yhdyskuntasuunnittelu madaltaa parhaimmillaan energiankulutusta, helpottaa kiinteistönhoitoa ja vähentää korjaustarvetta, jolloin asumiskustannukset alenevat ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaasti ilmasto-oloista riippuvaisilla aloilla, kuten maa-, metsä- ja kalataloudessa, energia-alalla, matkailualalla, terveydenhuoltoalalla sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Kuntien näkökulmasta oleellisinta on varautua perusinfrastruktuurin toimintavarmuuden ylläpitämiseen. Merkittävimmät ilmastonmuutoksen seuraukset kunnille aiheutunevat tulvista ja tulviin liittyvistä yhdyskunnan suojelutarpeista sekä pohjaveden pinnan noususta (ks. esim. ,",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fe,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AiwLl9qdbAUYrGp4q5L1V",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuka maksaa viulut?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen varautumisen julkiset kustannukset koostuvat pääosin infrastruktuurin vahvistamisesta, korjaamisesta tai suojaamisesta (esimerkiksi tulvasuojelurakenteista, teiden korottamisesta tai tulvavaurioiden korjaamisesta). Julkinen sektori vastaa myös yhteiskunnallisten valmiusjärjestelmien toimivuudesta. Tämä vaatii julkiselta sektorilta sekä taloudellisia että hallinnollisia resursseja. Myös yksityisten toimijoiden tulisi sitoutua vähentämään omaa haavoittuvuuttaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varautumiskustannusten maksajaa on nykyisellään kuitenkin usein vaikeaa määritellä. Esimerkiksi tulvasuojelua ei ole varsinaisesti säädetty valtion eikä kuntien vastuulle, vaan vastuu omaisuudesta on siirretty kiinteistönomistajille. ELY-keskusten toimialaan kuuluu vesivarojen käyttö ja hoito, jonka katsotaan sisältävän myös tulvariskien hallinnan. Valmisteilla olevassa laissa tulvariskien hallinnasta on niiden toimenkuvaa tarkoitus laajentaa myös tulvasuojeluun ja tulvariskien hallintaa parantavien toimenpiteiden edistämiseen. Tällä hetkellä valtio tukee tulvasuojelutoimenpiteitä maaseutuelinkeinoista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Kunnille kuuluu pelastustoimi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fe,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ep,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin on löydettävä uudenlaisia toimintatapoja sopeutumiskustannusten kattamiseksi. Yhtenä ratkaisuna lisäkustannusten kattamiseen on ehdotettu erilaisia julkisen ja yksityisen muodostamia kumppanuuksia, joiden avulla julkinen sektori voisi auttaa ylittämään operationaalisia esteitä, edistää suorituskykyä ja nopeuttaa investointeja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vaarana on, että mainitut kustannukset jäävät pitkälti kuntien maksettaviksi. Siten on tärkeätä, että luodaan toimiva tulvavahinkojen vakuutus- ja rahoitusjärjestelmä, ja että varautumis- sekä korvausvastuut selkeytetään ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fe,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien hallintaa vakuuttamalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vakuutusalalla voi parhaimmillaan olla ilmastoriskien ennakointia ja sopeutumista edistävä rooli, sillä toimialan intressinä on sekä lisätä riskitietoisuutta vakuutettujen keskuudessa että analysoida riskien luonnetta, vaikutuksia ja todennäköisyyttä. Myös vakuutussektorin rooli ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin on merkittävä. Vakuutustoiminnan näkökulmasta ilmastonmuutos lisää riskejä, kuten sään ääri-ilmiöiden tai merenpinnan nousun aiheuttamia tuhoja. Käytännössä riskien kasvaminen tarkoittaa myös vakuuttamisen kallistumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tällä hetkellä aktiivisinta keskustelua vakuutusalan rooliin ja ilmastonmuutokseen liittyen käydään vesistötulvista. Nykyisin vakuutusyhtiöt korvaavat esimerkiksi myrskytuhoista, rankkasateista tai meritulvista kiinteistöille aiheutuneet vahingot kotivakuutuksista, mutta vesistötulvat eli järvien ja jokien tulvimisesta aiheutuvat vahingot korvaa toistaiseksi valtio budjettivaroistaan. Yrityksissä puolestaan tehdään vakuutussopimukset yksilöllisesti, eikä valtio korvaa yrityksille aiheutuneita vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ep,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paineita nykyisen järjestelmän muuttamiselle aiheuttaa ennen kaikkea EU, sillä suoraan valtion budjettitukeen perustuva malli ei ole unionin periaatteiden mukainen. Vesistötulvariskien vakuuttamisen siirtäminen yksityiselle vakuutussektorille vakiinnuttaisi myös korvauskäytäntöjä ja lyhentäisi luultavasti korvauspyyntöjen käsittelyaikoja, kun käsittely siirtyisi valtiolta yksityisille vakuutusyhtiöille. Näin ollen myös kansalaiset voisivat hyötyä vakuutusyhtiöiden ammattimaisten vahinkojenkäsittelyorganisaatioiden toiminnasta, kun korvauksen suhteellinen suuruus ja maksuaikataulu olisivat jo ennakkoon tiedossa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gH},content:[{data:{},marks:[],value:ff,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.euro.who.int\u002F__data\u002Fassets\u002Fpdf_file\u002F0018\u002F190404\u002FWHO_Content_Climate_change_health_DruckIII.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"WHO. 2013. Climate change and health: A tool to estimate health and adaptation costs. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen. 45 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mA},content:[{data:{},marks:[],value:mB,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F4-2012\u002F5.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksesta johtuva kustannukset kasvavat Euroopassa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mC},content:[{data:{},marks:[],value:mD,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41499"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö. 2011. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelman päivitys vuosille 2011–2012. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 18\u002F2011. 47 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gt}},ao],articleLength:[S],toc:u,publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fg}}]}},mE,ev],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51KzNU6m3k5l85zphx4xWx",type:d,createdAt:"2021-10-25T09:04:45.965Z",updatedAt:"2022-01-10T09:42:28.653Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ha,pE,fs],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yoXjCe7onXzzyMc3nDLZv",type:d,createdAt:"2022-01-20T10:29:21.761Z",updatedAt:"2024-11-21T14:27:25.274Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[lT,gz,lY,pI],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[an,ak],tags:[bQ,ao]};cE.metadata={tags:[],concepts:[]};cE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KxBF9u9WGl6wpITW6P3kU",type:d,createdAt:kV,updatedAt:kV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cE.fields={abbreviation:"RIT24",body:"Ritchie, H., Rosado, P., & Roser, M. 2024. Greenhouse gas emissions. Our World in Data. (Viitattu 7.5.2024) ",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fgreenhouse-gas-emissions"};cG.metadata={tags:[],concepts:[]};cG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ZO652VvZwL3X0Be4mIMfm",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:32.580Z",updatedAt:"2024-06-27T11:55:51.663Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cG.fields={abbreviation:"PAR15",body:"Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 77 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2015\u002F1712-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2015"};cJ.metadata={tags:[],concepts:[]};cJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:12.752Z",updatedAt:"2022-02-02T12:04:35.438Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cJ.fields={abbreviation:gN,body:mS,link:oq};cM.metadata={tags:[],concepts:[]};cM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51Ua9Pu0wXVUpxheSv5ht6",type:d,createdAt:iG,updatedAt:iG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};cM.fields={title:"Pienhiukkaset",slug:"pienhiukkaset"};cP.metadata={tags:[],concepts:[]};cP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6TApRslg9gk4tNsE0rIrYi",type:d,createdAt:kU,updatedAt:kU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cP.fields={abbreviation:"UNI23",body:"United Nations Environment Programme. 2023. Emissions Gap Report 2023: Broken Record – Temperatures hit new highs, yet world fails to cut emissions (again).   ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.59117\u002F20.500.11822\u002F43922"};cR.metadata={tags:[],concepts:[]};cR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"vinJVbtpdFZ2oiVHY6X4r",type:d,createdAt:nF,updatedAt:nF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cR.fields={abbreviation:nG,body:"Ruosteenoja, K. 2013. Maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos. 15 s.",link:nH};cT.metadata={tags:[],concepts:[]};cT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3joVnAOxkJwJJsnlWcpJ8a",type:d,createdAt:sy,updatedAt:sy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cT.fields={abbreviation:"TUO18",body:"Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luhtala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J. & Veijalainen N. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43\u002F2018. 107 s.",link:mv};cW.metadata={tags:[],concepts:[]};cW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2d60DIOJC86OezZKagsjKT",type:d,createdAt:vY,updatedAt:vY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};cW.fields={abbreviation:"YMP17a",body:"Ympäristöministeriö. 2017. Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Kohti ilmastoviisasta arkea. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 21\u002F2017. 142 s.",link:mc};cZ.metadata={tags:[],concepts:[]};cZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1mc1EIsKCQQ3lV6xvn6nkl",type:d,createdAt:il,updatedAt:il,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};cZ.fields={title:"Kasvihuoneilmiö",slug:"kasvihuoneilmio"};dc.metadata={tags:[],concepts:[]};dc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AXage6pN8CLKw23uk1xeZ",type:d,createdAt:og,updatedAt:og,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dc.fields={title:"Haavoittuvuus",slug:"haavoittuvuus"};dg.metadata={tags:[],concepts:[]};dg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3F0rsUXH07A0HpIK5TdvXg",type:d,createdAt:"2022-05-23T11:29:38.916Z",updatedAt:"2023-05-11T07:42:19.818Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dg.fields={abbreviation:"LII21",body:"Liikenne- ja viestintäministeriö. 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartta. Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:15. Liikenne- ja viestintäministeriö. 54 s. ",link:" http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-243-588-0"};dm.metadata={tags:[],concepts:[]};dm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZFik3fQprhN1zt0oO5hoY",type:d,createdAt:"2021-01-29T12:48:57.811Z",updatedAt:"2022-01-21T13:32:36.207Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:204,revision:fa,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};dm.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:sp,slug:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille",parent:eU,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6OD8F814j0p2u6DPEClgJR",type:A,createdAt:"2021-11-14T11:01:26.426Z",updatedAt:"2021-12-10T14:48:00.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cX,revision:H,locale:f},fields:{title:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6OD8F814j0p2u6DPEClgJR\u002Fa3515d588b81f41fd837229a1e4e0ade\u002Ftietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233.png",details:{size:299554,image:{width:dv,height:ea}},fileName:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233.png",contentType:K}}},heroImageAlt:"Kaupunki- ja luontoympäristöä, piirros. Korkeita pilvenpiirtäjiä, pientaloja ja metsää.",heroText:sp,menuBar:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DlmCkNu8tAxYYRSDMplC7",type:d,createdAt:"2021-12-15T12:18:09.220Z",updatedAt:"2022-01-17T11:11:28.459Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eK,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eb}},locale:f},fields:{title:pO,items:[hm,{sys:{type:b,linkType:d,id:sO}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sQ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sR}},hn,ht,fC,{sys:{type:b,linkType:d,id:uH}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uI}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uJ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uK}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uL}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uM}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uN}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uO}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uQ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uR}}]}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tästä osiosta löydät toimialoille koottua tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä, vaikutuksista ja vaikutuksiin sopeutumisesta. Osa sisällöistä on suunnattu erityisesti kunnille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6F619Fu1imRhcYjxTaQoKA",type:d,createdAt:"2021-02-24T09:00:09.285Z",updatedAt:"2021-10-22T07:31:32.957Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Alkutuotanto ja luonnonympäristö",visibleTitle:"Alkutuotanto ja luonnonympäristö",referencingItems:[hm,{sys:{type:b,linkType:d,id:sO}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sQ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:sR}}],teaserType:eN,displayTitle:u,background:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1GTElbuL9LAautBgUmd9JD",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:40.324Z",updatedAt:"2022-01-17T10:11:29.572Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Rakennettu ympäristö",visibleTitle:"Rakennettu ympäristö",referencingItems:[hn,ht,fC],teaserType:eN,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uckqa7m4GPibnu06c6lmz",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:52.896Z",updatedAt:"2022-01-17T10:11:57.161Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Teollisuus ja energia",visibleTitle:"Teollisuus ja energia",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:uH}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uI}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uJ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uK}}],teaserType:eN,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48NbVPVkeCS4K2Bq613XNl",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:46.446Z",updatedAt:"2022-01-17T11:11:39.299Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Vapaa-aika, opetus ja kulttuuri",visibleTitle:"Vapaa-aika, opetus ja kulttuuri",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:uL}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uM}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uN}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uO}}],teaserType:eN,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xSIoVFbBWrFqhtkK8GW4q",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:57.582Z",updatedAt:"2021-10-22T07:42:07.013Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Sosiaali ja terveys",visibleTitle:"Sosiaali ja terveys",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:uP}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uQ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:uR}}],teaserType:eN,displayTitle:u}}],perspective:[J,ak,bV]};do0.metadata={tags:[],concepts:[]};do0.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt",type:d,createdAt:vK,updatedAt:vK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};do0.fields={abbreviation:"LIN20",body:"Linnanen, L., Nyfors, T., Heinonen, T., Liimatainen, H., Nissinen, A., Regina, K., Saarinen, M., Seppälä, J. & Viri, R. 2020. The Sufficiency Perspective in Climate Policy: How to Recompose Consumption. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 4\u002F2020.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe20201222102703"};ds.metadata={tags:[],concepts:[]};ds.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5oOniILYjIfZMuIGKtkOLI",type:d,createdAt:"2022-07-04T09:11:27.632Z",updatedAt:"2024-09-16T12:27:09.364Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ds.fields={publishedLanguages:[f],title:BN,materialType:c$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-pohjois-suomen-maakunnissa-ja-lapissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sää- ja ilmastotekijät muuttuvat Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessä. Lisäksi kuvataan sitä, miten ilmasto on jo lämmennyt, eli verrataan nykyistä ilmastollista vertailukautta 1991–2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5liLyypPnEIayoTeYhbXPg",type:d,createdAt:BO,updatedAt:BO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f},fields:{title:BN,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5QMnbTlAk83oreCY3RZngB",type:d,createdAt:BP,updatedAt:BP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa",visibleTitle:BQ,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KoWTmpbGDpBRBlJev76A7",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:37:09.062Z",updatedAt:"2022-07-04T09:05:00.780Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:84,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Pohjois-Pohjanmaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 158.966%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EPohjois-Pohjanmaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.9503%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003E\n\u003Cp\u003Ekasvaa huomattavasti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 4 % suurempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ETalvi lyhenee noin 30–40 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, kesä pidentyy 10–30 vuorokaudella, kevät ja syksy muutamilla vuorokausilla tai pituus ei juuri muutu. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,5 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ELumensyvyys on vähentynyt noin 2–4 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AIUdqfV2HPpQGxNQYO5tJ",type:d,createdAt:BR,updatedAt:BR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Kainuu",visibleTitle:BS,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bppxZ4UpjwUOTepNcwR2c",type:d,createdAt:"2022-07-01T12:56:56.571Z",updatedAt:"2022-07-04T09:07:49.346Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Kainuu",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 158.966%; height: 1926.37px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EKainuu\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.9503%; height: 67.2px;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.967px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 111.967px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 134.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.4px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.4px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 134.4px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.4px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.4px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 134.4px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 134.4px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,7 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 134.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 179.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003E\n\u003Cp\u003Ekasvaa huomattavasti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 179.2px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 179.2px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on likimain sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 179.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 179.2px;\"\u003ETalvi lyhenee 40 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pidentyvät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 179.2px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 179.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 179.2px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 179.2px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 179.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 179.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 179.2px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 179.2px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 179.2px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 179.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 201.6px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 201.6px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 201.6px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 201.6px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 201.6px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 201.6px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 201.6px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 201.6px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 201.6px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 201.6px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 246.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 246.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 246.4px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 246.4px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 246.4px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 246.4px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 246.4px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 246.4px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 246.4px;\"\u003ELumensyvyys on kasvanut noin 1–2 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 2–3 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 246.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 67.2px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 67.2px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 67.2px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 89.6px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 89.6px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 89.6px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 89.6px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 89.6px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 89.6px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 89.6px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 89.6px;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 89.6px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 89.6px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 67.2px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 67.2px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.2px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 67.2px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 67.2px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 67.2px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 67.2px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 156.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 156.8px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #dcecf7; height: 156.8px;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #dcecf7; height: 156.8px;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; background-color: #f8f8f8; height: 156.8px;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2; height: 156.8px;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #dcecf7; height: 156.8px;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%; height: 156.8px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 156.8px;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%; height: 156.8px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uC3ZnOf3jMr5YARMRyPU0",type:d,createdAt:BT,updatedAt:BT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Lappi",visibleTitle:hT,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KJTJyhr35h0sUCOwuFTwv",type:d,createdAt:"2022-07-01T13:10:06.811Z",updatedAt:"2023-07-26T13:45:06.949Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:53,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Lappi",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 158.966%; margin-left: auto; margin-right: auto;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003ELappi\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.9282%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on Rovaniemellä noin 0,6 °C, Sodankylässä 0,7 °C ja Utsjoella 0,5 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003E\n\u003Cp\u003Ekasvaa huomattavasti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on Rovaniemellä noin 2 %, Sodankylässä 3 % ja Utsjoella 1 % suurempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003ETalvi lyhenee 30–40 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, kesä pidentyy noin 20–30 vuorokaudella, kevät ja syksy muutamilla vuorokausilla tai pituus ei juuri muutu. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,8 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 1,0 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003ELumensyvyys on yleisesti vähentynyt noin 2 cm \u002F vuosikymmen mutta aivan pohjoisimmilla alueilla kasvanut noin 2 cm \u002F vuosikymmen. Pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 1 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.97308%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0613%; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.7098%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8557%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.65%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:hS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:BU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4IMQuRyz38WgDKkhYGummd",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:32:36.336Z",updatedAt:"2023-10-10T13:43:15.448Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZdcqPEsaJGZZGd10IlZ52",type:d,createdAt:BV,updatedAt:BV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[BE,BW,Ce,Co,Cx,CE],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[W,ag],tags:[aD,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zjblXAiK5HHwvo2IoNnNz",type:d,createdAt:CM,updatedAt:CM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:BD,slug:"pohjois-suomi"}},hU,Cm,fM],publishDate:fJ,publisher:[E,aL]};dw.metadata={tags:[],concepts:[]};dw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3cGo2jkVtLwNd1ELeUfU9i",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:24:25.044Z",updatedAt:"2022-01-24T12:46:28.490Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:194,revision:cX,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};dw.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:eV,slug:"mita-ilmastonmuutos-on",parent:eU,subTheme:U,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1",type:A,createdAt:"2021-11-16T11:15:33.093Z",updatedAt:"2022-05-23T08:13:23.721Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:G,locale:f},fields:{title:"mita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1\u002F26f580e133a22249a51437e8b0c22fca\u002Fmita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209.jpg",details:{size:860091,image:{width:dv,height:ea}},fileName:"mita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209.jpg",contentType:ae}}},heroImageAlt:"Sulavaa jäätä jäätikköjärvellä auringon laskiessa, taustalla lumisia vuoria.",heroText:eV,menuBar:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aiv3YsOKZg30h326bOuQq",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:00:16.835Z",updatedAt:"2022-01-10T13:07:08.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:h$,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eb}},locale:f},fields:{title:ia,shortTitle:ib,article:fS,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ic}},bU,cj,{sys:{type:b,linkType:d,id:jb}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jc}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jd}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1BxhjaUT7qvu6IQmiqZ3L6",type:d,createdAt:"2020-11-16T05:03:41.824Z",updatedAt:"2022-01-10T13:07:22.981Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dF,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eb}},locale:f},fields:{title:jH,shortTitle:eY,article:jI,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6RbBMPw6QRyLKa46vi7jnk"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6SSXGOziURI2PQgPhMHfJ3"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3zzNjUOQUuAMbOpX7h4fc1"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1VM65wJgoPnW41Q7hFGI3f"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jQ}},jR]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6rSXhDB3yWKyrvGG18gIl2",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:00:40.176Z",updatedAt:"2022-01-10T14:34:01.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eb}},locale:f},fields:{title:j$,shortTitle:f$,article:cm,items:[kb,gj,kD,kL,go,lj,ll,lq,ls,lt]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gn6HaGaEnBnXe7NTm4kPr",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:01:14.900Z",updatedAt:"2024-11-08T16:51:16.501Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:bL,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eb}},locale:f},fields:{title:vV,shortTitle:eZ,article:fG,items:[vW,we,hG,wD,wE]}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekä nykyisestä ja tulevasta ilmastosta löytyy osiosta Ilmastonmuutos Suomessa ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JmqSOGRgeQc8aV6b3NZ7x",type:d,createdAt:"2022-01-24T12:40:09.284Z",updatedAt:"2023-03-14T10:31:46.519Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Mitä ilmastonmuutos on? -teemasivun nostot: Sinua saattaisi kiinnostaa",visibleTitle:"Sinua saattaisi kiinnostaa esimerkiksi",referencingItems:[if0,{sys:{type:b,linkType:d,id:jQ}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3x3u2IE62Fq1VlJDx013yw"}},go,hG],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DVy3XHCeZtgzrI5wq3xXu",type:d,createdAt:"2022-01-24T12:44:17.171Z",updatedAt:"2023-06-30T11:03:33.571Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Mitä ilmastonmuutos on? -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ee,gg,gR,{sys:{type:b,linkType:d,id:jh}}],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[ab,J,ak,bV]};dz.metadata={tags:[],concepts:[]};dz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1akKaLxl13Um1ywMWhyR7f",type:d,createdAt:iI,updatedAt:iI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dz.fields={title:"Ilmastojärjestelmä",slug:"ilmastojarjestelma"};dB.metadata={tags:[],concepts:[]};dB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lB06UhGKIhRKrmpf6Y2Q8",type:d,createdAt:iQ,updatedAt:iQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dB.fields={title:"Valtameret",slug:"valtameret"};dD.metadata={tags:[],concepts:[]};dD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2S2wUgicmlrezzhUyWjyiG",type:d,createdAt:"2021-05-10T13:31:53.424Z",updatedAt:"2021-05-14T12:04:07.076Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dD.fields={title:"Ilmastomallit",slug:"ilmastomallit"};dE.metadata={tags:[],concepts:[]};dE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KEbXU4w0EyGiMKzmhQ4fm",type:d,createdAt:jA,updatedAt:jA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dE.fields={title:"Maailma",slug:"maailma"};dH.metadata={tags:[],concepts:[]};dH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dikrJJjSHIvwZ2e3rfjAM",type:d,createdAt:kS,updatedAt:kS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dH.fields={title:"Hiilinielut",slug:"hiilinielut"};dJ.metadata={tags:[],concepts:[]};dJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1z4C2yeGCn30YYD2fwe6f9",type:d,createdAt:mn,updatedAt:mn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dJ.fields={abbreviation:"EEA16",body:mo,link:mp};dL.metadata={tags:[],concepts:[]};dL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xFG5zgHtmAfDKJz7o5Mlx",type:d,createdAt:nO,updatedAt:nO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dL.fields={abbreviation:"JOH12",body:"Johansson, M. M., Pellikka, H., Kahma, K. K. & Ruosteenoja, K. 2012. Global sea level rise scenarios adapted to the Finnish coast. Journal of Marine Systems, in press.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.jmarsys.2012.08.007"};dM.metadata={tags:[],concepts:[]};dM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Mseu3v8seTVTLQkMNTtmw",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:56:38.369Z",updatedAt:"2022-02-02T11:17:20.451Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dM.fields={abbreviation:mV,body:mW,link:op};dP.metadata={tags:[],concepts:[]};dP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FyySPJaZZl3jBtcpe7RTg",type:d,createdAt:rc,updatedAt:rc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};dP.fields={title:"Lentoliikenne",slug:"lentoliikenne"};dR.metadata={tags:[],concepts:[]};dR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5x2j9iirVWAnsfVwZD6eE6",type:d,createdAt:tw,updatedAt:tw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dR.fields={abbreviation:"TIK24",body:td,link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F576343 "};dT.metadata={tags:[],concepts:[]};dT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hGtvuypSHy5wjtEuDUOmd",type:d,createdAt:"2024-10-30T09:59:18.184Z",updatedAt:"2024-11-01T14:52:56.597Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dG,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};dT.fields={publishedLanguages:[f],title:"Oppaan tavoitteet ja ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu",slug:"oppaan-tavoitteet-ja-ilmastokestava-kaupunkisuunnittelu",parent:b$,subTheme:u,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan tässä teemaluvussa esitetään oppaan kohderyhmät ja tavoitteet, perusteet ilmastokestävälle kaupunkisuunnittelulle sekä esimerkkejä monitavoitteisista ja vuorovaikutteisista suunnittelumenetelmistä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zpFKiUudqbXdy5UU8Zbyv",type:d,createdAt:"2024-07-01T13:39:54.083Z",updatedAt:"2024-11-01T14:57:36.605Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Oppaan tavoitteet ja ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:dx,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"22D21N8xxGJ3qQQGgcVsXQ",type:d,createdAt:"2024-10-30T10:00:02.586Z",updatedAt:"2024-11-05T13:18:02.553Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:157,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Opas tukee ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua",materialType:D,slug:"opas-tukee-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua",parent:dT,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas tukee ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä alueidenkäytön, kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmista. Opas tarjoaa tutkittua tietoa, parhaita käytänteitä, tarkistuslistoja ja ratkaisuesimerkkejä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas on tarkoitettu kaupunkisuunnitteluun osallistuville toimijoille\n\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas tai tässä lyhyemmin kaupunkisuunnitteluopas käsittelee kaupunkisuunnittelua alueidenkäytön, kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmista. Opas tuo yhteen tietoa ja työkaluja, jotka ovat hyödyllisiä alueidenkäytön ja rakentamisen suunnittelussa esimerkiksi kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille sekä kuntien ja kaupunkien päättäjille ja asukkaille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rOpas on toteutettu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluun osallistuvien toimijoiden kanssa. Oppaaseen on koottu kokemuksia ja esimerkkejä aidoista suunnittelukohteista sekä tutkimushankkeista.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas kokoaa yhteen tietoa ja työkaluja alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tueksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli ilmastokestävyyden edistämisessä, sillä tulevaisuudessa suurin osa maailman väestöstä asuu kaupunkimaisilla alueilla. Suomessa kaupunkisuunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", maankäyttö- ja rakennusasetus ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7vArsdOkNFbbBT9NhXkVyv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3dN3HlVtBmckR6fqjJ8RyP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3W8J2oqPxFK77cRX98zddM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Lisäksi alueidenkäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat monet muut lait sekä EU:n lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. Voimassa olevan lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tätä kaupunkisuunnitteluopasta laadittaessa Suomen alueidenkäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavat lait ovat uudistumassa. Uudistuksen myötä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on jatkossa huomioitava entistä vahvemmin kaupunkisuunnittelussa. Alueidenkäytön lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:tA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa , ja se ohjaa rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2PeSt3lmztvGDW1Ihtmr06",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Samassa yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen säädökset, ja jäljellä jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:tA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälisesti merkittäviä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämisessä pitää sisällään Pariisin ilmastosopimus ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6E2l6Np0I0P0OGQDMOnfYx",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ,  ",nodeType:a},{data:{target:lE},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", johon myös Suomen ilmastolaki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4a2jfro5KWYRMtKw6Bc5B",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" nojaa. Suurin osa maailman maista on sitoutunut myös YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan, jossa on asetettu maailmanlaajuiset tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"JF7TNRJvf0YVIIYW9ms2x",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4RoPWwazZQzd9SOw5fuvd7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Valtioiden lisäksi kestävän kehityksen tavoitteista on muodostunut yhteinen lähestymistapa myös paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten keskuudessa.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä kaupunkisuunnitteluopas tukee ilmastokestävyyden edistämistä osana alueidenkäytön suunnittelua ja rakentamista kokoamalla yhteen tutkittua tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen opas tarjoaa laaja-alaisesti tietoa ja työkaluja, painottuen kestävän kehityksen tavoitteen 11 (Kestävät kaupungit ja asuinyhdyskunnat) sekä tavoitteen 13 (Ilmastotekoja) edistämiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas käsittelee kaupunkisuunnittelua ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmista\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja parhaita käytänteitä. Lisäksi opas sisältää lukuisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista sekä tarkistuslistoja kaupunkisuunnittelun toimijoille. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaassa on myös runsaasti linkkejä muihin tietolähteisiin, kuten oppaisiin ja työkaluihin. Näkökulmina on otettu huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas on kehitetty vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan kehitystyössä tärkeässä osassa olivat yhteistyö ja vuoropuhelu kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja tiedemaailman välillä. Oppaan kehitystyössä on kuultu kaavoittajien, kaupunkikehittäjien ja myös nuorten näkemyksiä kaupunkisuunnitteluun sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Oppaan lähestymistapa ja sisältö perustuvat monitavoitteiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Sen kehittämisessä hyödynnettyjä työkaluja ovat olleet esimerkiksi kyselyt, haastattelut, seminaarit ja työpajat.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaan ovat toteuttaneet Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat osana LIFE17 IPC\u002FFI\u002F000002 LIFE-IP CANEMURE -hanketta. Osahankkeen tavoitteena oli kehittää ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet, joissa huomioidaan sekä ilmastonmuutoksen hillintä että muutokseen sopeutuminen. Oppaan tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Oppaan sisältö edustaa ainoastaan CANEMURE-hankkeen näkemyksiä. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA tai Euroopan komissio eivät ole vastuussa oppaan sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4PI0P2g7ojTWJjmPVy8GWM"}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTuore_opas_vauhdittamaan_ilmastokestavaa(66757)"},content:[{nodeType:a,value:"Tuore opas vauhdittamaan ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua – Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen uutinen 31.5.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,hs,fD,bf],articleLength:[S],toc:u,publishDate:dS,publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bJ94E2M0cKBMGmZvT9f7a",type:d,createdAt:tD,updatedAt:tD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:180,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kaupunkisuunnittelulla voidaan vastata ilmastohaasteisiin",materialType:D,slug:"kaupunkisuunnittelulla-voidaan-vastata-ilmastohaasteisiin",parent:dT,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan sekä hillitä ilmastonmuutosta että\r sopeutua ja varautua nykyisiin ja tulevaisuuden sää- ja ilmastoriskeihin. Ilmastotoimien toteuttaminen edellyttää suunnitteluyhteistyötä eri osa-alueilla ja monien eri toimijoiden kanssa. Parhaassa tapauksessa hillintä- ja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntatasolla ilmastonmuutoksen hillintä ja\r sopeutuminen muutokseen kytkeytyvät vahvasti\r yhteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIlmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien haltuun ottamisessa kaupungeilla on erityinen rooli. Kaupunkisuunnittelu eli alueidenkäytön suunnittelu, kaavoitus ja rakentaminen vaikuttavat monin tavoin\r asuinalueella syntyviin ilmastopäästöihin. Kaupunkiympäristössä kestävät suunnitteluratkaisut ja -tavat ovat merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja huolehtia hiilinieluista eli hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi kaupunkisuunnittelun avulla voidaan toteuttaa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia eli vähentää haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten tulville ja kuumuudelle.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Parhaassa tapauksessa hillintä- ja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan ja tukevat kestävää kehitystä. Edistämällä tasapainoa hillinnän ja sopeutumisen välillä voidaan pienentää ja hallita paremmin\r ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejä (muun muassa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76x2vXRoQDsdXKNPANX1L3",type:d,createdAt:tE,updatedAt:tE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HRI22",body:"Hritonenko, V. & Yatsenko, Y. 2022. Sustainable adaptation and mitigation in regions and cities: Review of decision-support methods. Resources, Conservation & Recycling Advances, Volume 13, 200066.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.rcradv.2022.200066"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"). Kestävän kehityksen mukaisessa suunnittelussa molemmat näkökulmat otetaan huomioon mutta painotukset vaihtelevat luonnollisesti suunnittelutilanteen ja -kohteen mukaan. Ilmastokestävyyttä voidaan lisätä vahvistamalla kunnan edellytyksiä sopeutua paikallisiin ilmasto-olosuhteiden muutoksiin.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että hillintä- ja sopeutumistoimet voivat olla keskenään myös ristiriidassa. Esimerkiksi kaupunkien laajentumiseen liittyvä yhdyskuntarakenteen hajautuminen voi olla ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästöjen vähentämisen kannalta epäedullista, sillä se\r voi lisätä ilmastopäästöjen kumuloitumista uuden infrastruktuurin rakentamisen ja liikennöinnin lisääntyessä keskusta- ja reuna-alueiden välillä ",nodeType:a},{data:{target:tk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisaalta kaupunkirakenteen tiivistäminen on tyypillinen esimerkki toimenpiteestä, joka saattaa vaikeuttaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakentamisen tiivistäminen kaupunkialueilla voi vähentää viheralueita ja lisätä vettä\r läpäisemättömien alueiden pinta-alaa. Nämä tekijät puolestaan voivat lisätä alueen haavoittuvuutta\r\nilmastonmuutoksen vaikutuksille, kun yhä suurempi väestömäärä saattaa altistua paikallisille tulvariskeille ja lisääntyvien helteiden haittavaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:cG},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKunnissa toteutetuilla ilmastoratkaisuilla on merkitystä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntatasolla eri toimijat – hallinto, yritykset, asukkaat, kansalaisjärjestöt – vaikuttavat omilla ratkaisuillaan kunnan kasvihuonekaasupäästöihin ja siihen, kuinka hyvin kunta sopeutuu ilmastonmuutokseen. Toisaalta kunnissa tehdyt päätökset vaikuttavat kuntalaisten omiin mahdollisuuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen kustannusviisaasti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7KzuJ30bwD0MyOqSI3PL49",type:d,createdAt:tF,updatedAt:tF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HIL21",body:"Hildén, M., Auvinen, K., Berninger, K., Björklund, M., Ekholm, T., Ekroos, A., Huttunen, S., Hyytiäinen, K., Kokko, K., Lähteenmäki-Uutela, A., Mehling, M., Perrels, A., Seppälä, J., Soimakallio, S., Tikkakoski, P., Toivonen E. & Tynkkynen, O. 2021. Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5. 211 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-045-5"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tämä korostaa vuorovaikutteisen suunnittelun merkitystä. Kuntalaisia osallistava yhteistyö vahvistaa yhteisön\r hyvinvointia ja tiedonkulkua sekä tuo merkityksellisyyttä omalle asuinalueelle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunta voi ilmastotoimia koskevien suunnitelmiensa avulla näyttää esimerkkiä ilmastotoimien toteuttajana. Sen lisäksi se voi mahdollistaa, kannustaa ja ohjata kuntalaisten, järjestöjen ja yritysten kykyä\r edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Kunnan ilmastotoimien toteuttamisessa ovat tärkeässä asemassa maankäytön suunnittelun eri tasot. Lisäksi kunta vastaa esimerkiksi\r hankinnoista, kiinteistöjen ylläpidosta sekä viherrakenteiden sijoittamisesta kaupunkirakenteessa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Siirtyminen nykyistä kestävämpään yhteiskuntaan edellyttää muutoksia monella eri tasolla. Kunta\r voi pyrkiä toteuttamaan osan halutuista muutoksista suoraan omassa toiminnassaan, kuten kiinteistöjen hoidossa ja kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Merkittävä osa muutoksista syntyy kuitenkin kunnan toiminnan välillisinä vaikutuksina. Kaavoitus luo puitteet kehitykselle, mutta esimerkiksi\r rakennuskannan kehitys määräytyy viime kädessä taloudellisten, teknisten ja muiden yhteiskunnallisten tekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haluttujen muutosten saavuttamiseksi ilmastokestävän kunnan tulee toiminnallaan ja ratkaisuillaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tätä varten kunnan tulee myös pohtia, miten se voi tehostaa ja rajoittaa erityisesti neitseellisten luonnonvarojen käyttöä edistämällä kiertotaloutta. Lisäksi\r kunnan olisi selvitettävä, miten se voi vähentää kuntalaisten ja yritysten haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille samalla lisäten hyvinvointia ja luontoarvoja. Muun muassa luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten tulvametsien ja rantaluhtien vaalimisella, pystytään vähentämään haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: Ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:tG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:tH},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tL},content:[{data:{},marks:[],value:tM,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tN},content:[{data:{},marks:[],value:tO,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tP},content:[{data:{},marks:[],value:tQ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:tR,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tS},content:[{data:{},marks:[],value:tT,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tU},content:[{data:{},marks:[],value:tV,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tW},content:[{data:{},marks:[],value:tX,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tY},content:[{data:{},marks:[],value:tZ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:t_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:t$},content:[{data:{},marks:[],value:ua,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ub},content:[{data:{},marks:[],value:uc,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:ud,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ue},content:[{data:{},marks:[],value:uf,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ug},content:[{data:{},marks:[],value:uh,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ui},content:[{data:{},marks:[],value:uj,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:uk},content:[{data:{},marks:[],value:ul,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:um,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:un},content:[{data:{},marks:[],value:uo,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:up,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:uq},content:[{data:{},marks:[],value:ur,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:us,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,bf],articleLength:[S],toc:u,publishDate:dS,publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rkvTg2I40Z1git3WLZq8A",type:d,createdAt:"2024-10-30T10:07:02.787Z",updatedAt:"2024-11-04T16:52:47.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:175,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Ilmastokestävyyttä voidaan edistää monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla",materialType:D,slug:"ilmastokestavyytta-voidaan-edistaa-monitavoitteisella-ja-vuorovaikutteisella-kaupunkisuunnittelulla",parent:dT,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokestävyyden edistäminen on monitahoinen haaste, johon voidaan\r vastata monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla kaupunkisuunnittelun\r menetelmillä. Suunnittelussa on tärkeää sovittaa yhteen eri näkökulmat ja\r tarpeet tukemalla eri sidosryhmien osallistumista suunnitteluvaiheissa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokestävässä kaupunkisuunnittelussa on\r sovitettava yhteen useita eri näkökulmia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkiympäristö tuottaa parhaimmillaan lukuisia elinympäristön hyvinvoinnin, luonnonvarojen ja\r virkistyksen kannalta olennaisia palveluita, joiden ylläpito on keskeistä ilmastokestävyyden näkökulmasta. Ilmastokestävyydellä tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyä toimia joustavasti säässä ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja häiriötilanteissa, toipua niistä ja kehittää toimintaa ja varautumista niiden jälkeen. Samalla kaupungin ilmastokestävyys vaikuttaa siihen, miten kestävän kehityksen\r tavoitteita on mahdollista edistää. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia näkökulmia kaupunkisuunnittelussa ovat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"terveellinen ja luonnon monimuotoisuutta turvaava elinympäristö",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"liikuntaa suosiva yhdyskuntarakenne",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"hyvinvointia edistävät viherympäristöt ja vesistöt",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"kaupunkirakenteen mittakaava ja väljyys (arjen sujuvuus)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"sosiaalinen ympäristö (osallisuus, kohtaamiset ja yhteisöllisyys, vaikuttamismahdollisuudet)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"paikan omaleimaisuus, historian luoma identiteetti, kulttuurinen monimuotoisuus, kerroksellisuus\r (kaupungin vireys ja elinvoima)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus ja mahdollisuuksien tasa-arvo.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokestävyyden näkökulmasta näiden näkökulmien toteutumiseen suunnittelussa vaikuttavat:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten ilmastopäästöjen hillintä onnistuu",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, erityisesti vahinkoa ja vaaraa aiheuttaviin sääilmiöihin,\r sopeudutaan",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"miten luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitteisen kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on sovittaa yhteen eri tarpeita ja näkökulmia\r suunnittelukohteen ominaispiirteiden sallimissa rajoissa. Tässä ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun\r oppaassa monitavoitteisella ja vuorovaikutteisella kaupunkisuunnittelulla viitataan alueidenkäytön ja\r rakentamisen suunnitteluun, joka perustuu lakisääteiseen kaavoitusprosessiin. Suomessa alueidenkäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lainsäädännön yhtenä tavoitteena on turvata osallistumismahdollisuudet asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen\r monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Ilmastotavoitteiden yhteensovittamiseksi erilaisiin suunnitelmiin on kuitenkin tärkeää\r edelleen kehittää osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"DjOe3cs8GeMScvObLeZXI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5eng88bZvMQ5mUW56w0D4v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitearviointi tukee vuorovaikutteista\r suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitearviointi on järjestelmällinen lähestymistapa, joka tarjoaa päätöksentekoprosessiin työkaluja erilaisten tavoitteiden ja arvostusten tunnistamiseksi sekä havainnollistamiseksi. Lähestymistapa\r tukee vuorovaikutteista suunnittelua, jossa on tarpeen arvioida suunnitteluvaihtoehtoja eri näkökulmista. Kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa lähestymistapa auttaa yhteismitallistamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, joita eri tavoitteisiin voi liittyä. Monitavoitearvioinnin\r avulla asetettavia tavoitteita kyetään tarkastelemaan kokonaisvaltaisemmin. Arviointi mahdollistaa\r moniin eri tekijöihin kohdistuvien ja erimitallisten vaikutusten vertailun. Vuorovaikutteisessa monitavoitearvioinnissa sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti tavoitteiden määrittämiseen, suunnitteluvaihtoehtojen muodostamiseen ja niiden vaikutusten arviointiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2HyvKJxMZj1onu3DgbFUXi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun näkökulmasta monitavoitearviointi avaa useita soveltamisen\r mahdollisuuksia. Sitä voidaan käyttää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden yhteensovittamiseksi alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja\r rakentamisessa. Tarkastelun tavoitteena voivat olla yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastopäästöjen\r lähteet, eri ryhmien haavoittuvuus tai laajempi sosioekonomisten tekijöiden tarkastelu. Tarkastelua\r voidaan tehdä myös tiettyyn toimialaan keskittyen. ",nodeType:a},{data:{target:dJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitavoitearviointiin perustuvaa lähestymistapaa voidaan soveltaa eri suunnittelumenetelmissä.\r Esimerkiksi spatiaalinen monitavoitearviointi eli paikkatietopohjainen päätösanalyysi mahdollistaa eri\r näkökulmiin perustuvien suunnitelmavaihtoehtojen visuaalisen esittämisen karttojen muodossa. Menetelmä vaatii olemassa olevia paikkatietoaineistoja, joiden avulla voidaan pyrkiä yhteismitallistamaan\r\ntaloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia esimerkiksi alueidenkäytön suunnitteluun liittyvässä\r päätöksenteossa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4emfkbE8WB5scenIhysDKn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna paljon avoimia laadukkaita valtakunnallisia tietoaineistoja.\r Paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen määrä sekä tietoaineistojen avaaminen ovat lisääntyneet monissa organisaatioissa, mikä kasvattaa ennestään käytettävissä olevien aineistojen valikoimaa tulevaisuudessa. Lisäksi tekoälyn soveltamismahdollisuudet uudistavat suunnittelumenetelmiä esimerkiksi\r mahdollistamalla monimutkaisten kokonaisuuksien mallintamisen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5yM67sqbe00DR8nh3L8Rvj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotoimien ristikkäisvaikutusten tunnistaminen kannattaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hillintä- ja sopeutumistoimien välisten ristiriitojen välttämiseksi ja ilmastotoimien tasapainottamiseksi\r kaupunkisuunnittelussa on suositeltavaa pyrkiä tunnistamaan toimien mahdolliset ristikkäisvaikutukset. Ristikkäisvaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtä kestävyyden ulottuvuutta parantava toimi\r\r tukee myös muita kestävyyden ulottuvuuksia tai on päinvastoin ristiriidassa näiden kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1UK84Jm2gyPlPmjKrnuNp6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ristikkäisvaikutusten arviointiin voidaan soveltaa monitavoitteisen suunnittelun eri lähestymistapoja ja menetelmiä sekä hyödyntää kaavoitukseen tarkoitettuja ilmastovaikutusten arviointityökaluja. Hillintä- ja sopeutumistoimien yhteisharkinnan näkökulmasta on kuitenkin tärkeää\r huomata, että monet näistä työkaluista painottuvat hillintätoimiin. Kokonaisvaltaiset arviointityökalut,\r joissa myös sopeutumistoimien vaikutuksia haavoittuvuuteen voidaan arvioida, ovat suurilta osin vasta\r kehittymässä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6fsvf12OlfBemQSFZP7jeN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onnistunut vuorovaikutus tuottaa parempia\r suunnitelmia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteisessa suunnittelussa keskeistä on systemaattinen ja läpinäkyvä menettely suunnitteluprosessin aikana. Lisäksi on tärkeää valita sopivat menetelmät ja strategiat, jotta tehokasta yhteistyötä\r ja tiedonvaihtoa paikallisten toimijoiden välillä voidaan edistää. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ut,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Esimerkkinä voivat toimia yhteistyöhankkeet, joissa vastuu suunnittelusta tai suunnitelmien toteutuksesta jakautuu\r kaupungin ja paikallistoimijoiden kesken.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelussa on pyrittävä mahdollisimman monipuoliseen osallistujien joukkoon useiden näkökulmien kerryttämiseksi ja parhaiden tuloksien saavuttamiseksi. Se voi edellyttää useiden erilaisten osallistumista tukevien keinojen ja -menetelmien käyttöä (taulukko 1). Vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillä mahdollistetaan eri toimijoiden ja sidosryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen\r suunnitteluun tarkoituksenmukaisesti eri vaiheissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5SqpzTsE6QTgtStDhggc7E",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi sidosryhmien varhaisella osallistamisella voidaan saada esiin monipuolisia näkemyksiä.\r Sidosryhmät voivat tuottaa innovatiivisia ideoita ja lisätä ratkaisujen hyväksyttävyyttä. Suunnitteluvaiheessa onkin tärkeää pohtia, miten erilaisia sidosryhmiä voidaan kutsua mukaan suunnitteluprosessiin\r alusta alkaen. Lisäksi tulisi varmistaa vähemmistöjen ja muiden heikommassa asemassa olevien kuulluksi tuleminen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ut,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asukkaat ja eri asukasryhmät (esimerkiksi nuoret, vähemmistöt ja haavoittuvat ryhmät)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"paikalliset kansalaisjärjestöt",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"paikalliset yritykset",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"naapurusto- ja kaupunginosayhdistykset",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"asiantuntijat, kuten viherrakentajat, arkkitehdit, eri alojen suunnitteluinsinööri ja tutkijat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteinen suunnittelu lisää konkreettista osallistumista, mikä auttaa ihmisiä kiinnittymään lähiympäristöönsä. Lähiympäristöönsä kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa elinympäristöönsä ja sen\r kehittämiseen. Samalla kunnan ymmärrys omasta asukaskunnastaan ja tämän tarpeista voi kasvaa.\r ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"XLwyBnwAOEhLj0RIMxM7K",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Käytännön esimerkit ja konkreettiset tarinat siitä, miten suunnitellut ratkaisut ovat parantaneet kaupunkiympäristöjä, voivat auttaa lisäämään niiden hyväksyttävyyttä. Esimerkiksi viherkattojen ja sadevesien keräämisen myönteiset vaikutukset voivat olla monelle tuntemattomia. Suunnitelmista ja niiden vaikutuksista tiedottamien ja palautteen kerääminen ovat tärkeässä\r roolissa suunnitteilla olevien ratkaisujen ja toteutettujen toimien kehittämisessä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteloijoiden tarkistuslista: ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:tG,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:tH},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1vkFfsKIJOnDxJ0DEZodBf"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tL},content:[{data:{},marks:[],value:tM,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tN},content:[{data:{},marks:[],value:tO,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tP},content:[{data:{},marks:[],value:tQ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:tR,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tS},content:[{data:{},marks:[],value:tT,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tU},content:[{data:{},marks:[],value:tV,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tW},content:[{data:{},marks:[],value:tX,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tY},content:[{data:{},marks:[],value:tZ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:t_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:t$},content:[{data:{},marks:[],value:ua,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ub},content:[{data:{},marks:[],value:uc,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:ud,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ue},content:[{data:{},marks:[],value:uf,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ug},content:[{data:{},marks:[],value:uh,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ui},content:[{data:{},marks:[],value:uj,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:uk},content:[{data:{},marks:[],value:ul,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:um,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:un},content:[{data:{},marks:[],value:uo,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:up,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:uq},content:[{data:{},marks:[],value:ur,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:us,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,hs,fD,bf],articleLength:[S],toc:u,publishDate:dS,publisher:[E,L,bE]}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3O8DfedxfZRLACq80ZiwUs",type:d,createdAt:"2024-07-02T13:06:17.114Z",updatedAt:"2024-11-01T14:56:28.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Oppaan tavoitteet ja ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu -teemasivun nostot: ratkaisut",visibleTitle:"Tutustu suunnitteluratkaisuihin",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3nebDxrZKKWwEDOz2mWm3A",type:d,createdAt:uu,updatedAt:uu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:87,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opasta kehitettiin työpajoissa",materialType:uv,slug:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opasta-kehitettiin-tyopajoissa",parent:dT,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osana Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan kehittämistä järjestettiin  suunnittelutyöpajoja. Tavoitteena oli kehittää ilmastonkestäviä ratkaisuja ajankohtaisiin kaava-alueiden suunnittelukohteisiin. Suunnittelumenetelmänä hyödynnettiin osallistavaa yhteistyöskentelyä, jolla voidaan tunnistaa eri toimijoiden tarpeita ja tavoitteita sekä mahdollistaa läpinäkyvämpi suunnitteluprosessi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluratkaisun kuvaus\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus järjestivät osana Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan kehittämistä suunnittelutyöpajoja. Niiden tavoitteena oli kehittää ilmastonkestäviä ratkaisuja ajankohtaisiin kaava-alueiden suunnittelukohteisiin. Suunnittelutyöpajoissa esimerkiksi Hyvinkään kaavoittajat ja lukiolaiset pohtivat yhdessä tutkijoiden kanssa Hangonsillan uuden kaava-alueen suunnitteluratkaisuja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelumenetelmänä hyödynnettiin osallistavaa yhteistyöskentelyä. Sen tarkoituksena on kerätä ja sovittaa yhteen kaupunkisuunnittelun eri toimijoiden näkemyksiä, toiveita ja tavoitteita alueen kehittämisen suhteen. Työpajoissa käsiteltiin esimerkiksi asemakaavoituksen roolia uusiutuvan energian ratkaisujen mahdollistajana sekä rakenteita, joiden avulla on mahdollista varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntyviin sademääriin ja helteisiin. Lisäksi toimivat kulkuväylät ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet nousivat esille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:uw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteisella yhteistyöskentelyllä voidaan tunnistaa eri toimijoiden tarpeita ja tavoitteita sekä mahdollistaa läpinäkyvämpi suunnitteluprosessi esimerkiksi kaavoitettavan alueen asukkaille. Työskentelyssä voidaan hyödyntää esimerkiksi asemakaavakarttaa tai muita fyysisiä ja digitaalisia aineistoja, jotka tukevat suunnittelualueen ja sen ominaispiirteiden havainnollistamista (kuva 1). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"73CpzY61EXVXm8Ej4U4ofJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osallistamisella rakennettiin merkityksellisyyttä sekä kaavoittajien työhön että lukiolaisten elämään. Lopputuloksessa näkyi kokemustiedon hyödyntäminen, koska nuoret esittivät kaavoittajille aivan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka huomioivat alueen käyttäjän näkökulman.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ux,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitä ilmastokestävyyden osa-alueita suunnittelukohteessa on mahdollista kehittää? Huomioi teemojen monikerroksellisuus ja järjestä tarvittaessa useampia työpajoja.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohdi kenelle yhteistyöskentely on suunnattu ja huomioi osallistujien tarpeet toteutuksessa esimerkiksi saavutettavuuden näkökulmasta.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolehdi, että osallistujilla on mahdollisuus perehtyä työpajan tarkoitukseen ja tavoitteisiin.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varaa riittävästi aikaa työskentelylle ja keskusteluille. Erilaiset kartat toimivat keskustelun tukena.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:uy,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuorovaikutteisen yhteistyöskentelyn tarkoituksenmukaisuus ja aito kytkeytyminen suunnitteluprosessiin voidaan varmistaa muun muassa mahdollistamalla riittävän varhainen osallistuminen suunnitteluhankkeen alkuvaiheesta alkaen. Vuorovaikutteisuutta kannattaa ylläpitää ennen hankkeen alkua, sen aikana ja sen jälkeen esimerkiksi viestimällä suunnittelun eri vaiheista mahdollisimman läpinäkyvästi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1iT7lqWHg7xMntAs6oypV5"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:tz},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Kohti ilmastokestävämpää alue- ja kaupunkisuunnittelua. Hiilineutraalisuomi.fi-sivusto.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" (Hankesivu)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:uz}},bf],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:dS,publisher:[E,L,bE]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DWfPG2cdI84AMyrVEs1Zp",type:d,createdAt:"2024-10-30T11:06:24.505Z",updatedAt:"2024-11-01T14:36:11.263Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nu,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpajoissa tuodaan asukkaiden näkemykset yhteen",materialType:uv,slug:"kestavan-kehityksen-tulevaisuustyopajoissa-tuodaan-asukkaiden-nakemykset-yhteen",parent:dT,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävän kehityksen tulevaisuuspajat mahdollistavat sen, että kestävän kehityksen tavoitteita voidaan tarkastella asukkaiden näkökulmasta. Tulevaisuuspajojen avulla voidaan entistä paremmin ottaa asukkaiden näkemykset huomioon kaupungin päätöksenteossa ja suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittelu",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"atkaisun kuvaus\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja on asukasosallisuuden malli, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita ratkoo kestävyyshaasteita yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa. Asukasosallisuuden mallissa kootaan ensin mahdollisimman monipuolinen ryhmä asukkaita kumppanuusryhmäksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asukaskumppanuusryhmä kokoontuu työpajoihin, joissa käsitellään vuorotellen kestävän kehityksen teemoja asiantuntijoiden alustamana (kuva 1). Työpajojen välillä kumppanuusryhmän jäseniä kannustetaan vapaaehtoisiin haastetehtäviin, joiden tarkoituksena on levittää tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista. Tulevaisuuspajoissa kerrytetty aineisto jaetaan laajasti kaupungin eri toimialojen hyödynnettäväksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"35oOu6RW51tTXIRfxZW5zL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:uw,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuspajat mahdollistavat kestävän kehityksen tavoitteiden tarkastelemisen asukkaiden näkökulmasta. Lisäksi ne lisäävät asukkaiden näkemysten huomioimista kaupungin päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ratkaisulla on mahdollista myös lisätä ymmärrystä ja vertaisoppia kestävän kehityksen tavoitteista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ux,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varaa aikaa ja resursseja työpajajärjestelyihin sekä viestintään.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varmista, että työpajojen sisällöt vastaavat mahdollisimman hyvin aitoihin tarpeisiin konsultoimalla esimerkiksi asukkaita, edustuksellisia toimielimiä sekä kaupungin työntekijöitä.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakenna luottamusta asukas-kumppanuusryhmän jäsenien välille panostamalla alkuvaiheen tutustumiseen.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kerää palautetta ja korjaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan jo prosessin aikana.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huomioi saavutettavuus ja varmista, että työpajatyöskentelyyn osallistuminen on mahdollista esimerkiksi muunkielisille.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:uy,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuspajojen valmisteluissa on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään konkretiaan ja asettamalla käytännönläheisiä tavoitteita ja mittareita työn vaikuttavuudelle. Haasteena voi olla, että työskentelyn pohjalta syntyneet ratkaisut toteutuvat vasta pidemmällä aikavälillä, jolloin niistä viestiminen asukas-kumppanuusryhmän kesken vaatii suunnitelmallisuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"8GFEoagZcI2SyyoRJgVTl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dR},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4ar3JgL54qQdgzVoS5hT0R"}}],perspective:[J,ak],tags:[bD,{sys:{type:b,linkType:d,id:uz}},fD,bf],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:dS,publisher:[E,L,bE]}}],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[J,ak],tags:[bD,bg,hs,cd,bf],publisher:[E,L,bE]};dU.metadata={tags:[],concepts:[]};dU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"60tzep6kTRaZV95BWtjK6Q",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:04.093Z",updatedAt:"2024-06-27T11:48:39.685Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dU.fields={abbreviation:"KAN17",body:"Kankaanpää, S. 2017. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helsinki. HSY:n julkaisuja x\u002F2017. 58 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Fglobalassets\u002Filmanlaatu-ja-ilmasto\u002Ftiedostot\u002Fpks_ilmastonmuutokseen_sopeutumisen_uudet_haasteet.pdf"};dV.metadata={tags:[],concepts:[]};dV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4",type:d,createdAt:vG,updatedAt:vG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};dV.fields={abbreviation:"LET19",body:"Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R., & Amellina, A. 2019. 1,5 asteen elämäntavat. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiä 148.",link:"https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fjulkaisut\u002F1o5-asteen-elamantavat\u002F"};dX.metadata={tags:[],concepts:[]};dX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zPZ4jQNDmVeRmpH2QtjAx",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:54.675Z",updatedAt:"2022-05-19T12:58:09.575Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:al,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};dX.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:"Suomen nykyilmasto",slug:"suomen-nykyilmasto",parent:fO,subTheme:u,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastoa leimaavat suuret vuosien väliset vaihtelut. Eri maakuntien ilmastoon vaikuttavat muun muassa laajat vesistöalueet sekä maanpinnan korkeussuhteet. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälin jälkeen yli 2 astetta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"404oPcO8R3BWebJiql2ik2",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:13:20.137Z",updatedAt:"2022-05-19T12:56:00.449Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen nykyilmasto -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:dx,referencingItems:[wQ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"YG7hkRpBSnyH0Mgowglp1",type:d,createdAt:"2021-07-23T06:40:43.788Z",updatedAt:"2024-04-12T09:41:21.457Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:57,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Nykyinen ilmasto - 30 vuoden keskiarvot",materialType:D,slug:"nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastoon vaikuttaa eniten maamme sijainti korkeilla leveysasteilla suuren mantereen reunalla. Säät vaihtelevat maassamme suuresti riippuen siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset ja liikkuvat matala- ja korkeapaineet meille kulloinkin tulevat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastossa näkyy sekä merellisyys että mantereisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmasto on ns. väli-ilmasto, johon kuuluu sekä merellisen että mantereisen ilmaston piirteitä. Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Matalapaine"},content:[{data:{},marks:[],value:"matalapaineet",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" ja ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Korkeapaine"},content:[{data:{},marks:[],value:"korkeapaineet",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:", kulloinkin ovat sijoittuneet. Suomi sijaitsee keskileveysasteiden länsituulten vyöhykkeellä, trooppisten ja polaaristen ilmamassojen raja-alueella, missä säätyypit vaihtelevat erityisesti talvella nopeasti. Yleisimmin ilmavirtaukset käyvät Suomessa lounaan suunnasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:jt,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen keskilämpötila on useita asteita korkeampi kuin useimmilla muilla tällä leveyspiirivyöhykkeellä sijaitsevilla manneralueilla. Esimerkiksi verrattuna Kanadan itäosaan, Grönlantiin ja Siperiaan eroa on talvikuukausina 20-30 astetta. Pääasiallinen syy Pohjois-Euroopan lämpimyyteen on Golfvirta ja sen jatkeena oleva Pohjois-Atlantin lämmin merivirta, jotka kuljettavat lämpöä päiväntasaajan tienoilta aina Jäämerelle saakka. Suomen ilmastoa lämmittää ja tasoittaa myös Itämeri lahtineen sekä lukuisat sisävesistöt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vuotuinen keskilämpötila vaihtelee maan lounaisosan runsaasta +5 asteesta Pohjois-Lapin pariin pakkasasteeseen. Jäämeren lämmittävän vaikutuksen vuoksi Suomen kylmin paikka ei sijaitse aivan pohjoisimmassa Lapissa, vaan maamme luoteiskolkassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden kylmin ajankohta on tyypillisesti huomattavasti auringon alimman aseman jälkeen eli tammikuun lopulla, paitsi saaristossa ja rannikolla, missä meren hitaan jäähtymisen takia on kylmintä yleensä vasta helmikuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Talven alimmat lämpötilat ovat Lapissa ja Itä-Suomessa -45… -50 astetta, muualla Suomessa yleensä -35 ja -45 asteen välillä, rannikoilla ja saaristossa kuitenkin yleensä -25… -35 astetta. Alin Suomen säähavaintoasemilla 1900-luvulla mitattu lämpötila on ollut -51,5 °C vuoden 1999 tammikuussa (Kittilän Pokka 28.1.1999).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin ajankohta sattuu keskimäärin noin kuukausi auringon korkeinta asemaa myöhemmin, eli heinäkuun 20. päivän tienoilla koko maassa. Kesän korkeimmat lämpötilat ovat Suomen manneralueilla 32…35 astetta. Meren läheisyydessä ja saaristossa 30 °C:n ylittävät lämpötilat ovat erittäin harvinaisia. Suomen lämpöennätys on vuoden 2010 heinäkuulta, jolloin Liperissä Joensuun lentoasemalla mitattiin 37,2 °C.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lisää lämpötilatilastoja ja -ennätyksiä Ilmastokeskuksen verkkosivuilla: ",nodeType:a},{data:{uri:wR},content:[{data:{},marks:[],value:wR,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:o_,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä vaihtelee Suomessa noin 500 ja 650 millimetrin välillä. Vähiten sataa Lapissa, ja suurimmat sademäärät puolestaan ropisevat sisämaassa etelä- ja keskiosissa maata.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähiten Suomessa sataa kevätkuukausina, ja kesää kohden sademäärät kasvavat niin, että eniten sataa tyypillisesti heinä-elokuussa. Syksyllä sademäärät alkavat jälleen vähitellen pienentyä, mutta sadepäiviä on kuitenkin syksyllä ja talvella useammin. Kesällä sadepäiviä on tavallisesti kuukautta kohden vähiten, mutta vuorokautiset sademäärät ovat kesän kuurosateissa suurimmillaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lisää sadetilastoista ja ennätyksistä Ilmastokeskuksen verkkosivuilta: ",nodeType:a},{data:{uri:wS},content:[{data:{},marks:[],value:wS,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7brwXrKWPJLdqVxt8KYBRX",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:58:14.259Z",updatedAt:"2021-07-23T06:32:08.804Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Vuoden keskilämpötila ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä vertailukaudella 1981-2010.",asset:wT,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila (vasen kartta, yksikkönä °C) ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä (oikea kartta, yksikkönä millimetri) vertailukaudella 1981-2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F1c8d317b-5e65-4146-acda-f7171a0304e1\u002Fr\u002F2240241c-ccba-45b9-bd64-cfc7e508aa29\u002F8110_keskiarvo_kartat.gif"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:jZ,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski- ja Pohjois-Lapissa sekä Koillismaalla talvi kestää tyypillisesti noin seitsemän kuukautta ja luntakin on maassa yli puolet vuodesta. Lumipeitepäivien määrä vähenee asteittain etelään ja lounaaseen tultaessa. Lounaisrannikolla lunta on maassa yhteensä keskimäärin 3-4 kuukauden ajan vuodessa. Lumipeite on paksuimmillaan kevättalvella, tyypillisesti maaliskuussa, Lapissa vasta huhtikuussa. Varsin pian sen jälkeen alkaa lumen nopea sulaminen. Suomen suurimmat lumensyvyydet, enimmillään yli 150 cm, tavataan Lapissa, mutta maan eteläosassakin ovat nietokset olleet lumisimpina talvina yli metrin paksuisia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lue lumitilastoista ja ennätyksistä Ilmastokeskuksen verkkosivuilta: ",nodeType:a},{data:{uri:wW},content:[{data:{},marks:[],value:wW,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvisyys ja auringonpaiste",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on aurinkoisinta lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla, missä aurinko paistaa keskimäärin 1900 tuntia vuodessa. Auringonpaistetuntien määrä vähenee asteittain sisämaahan ja pohjoiseen päin mentäessä niin, että vähiten auringonpaistetta saadaan Lapin itäosassa, noin 1300 tuntia vuodessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvisyys on Suomessa runsasta varsinkin syksyllä ja talvella. Pilvisiä päiviä, jolloin vähintään 80 % taivaankannesta on pilvien peitossa, on kaikkina kuukausina yleensä enemmän kuin selkeitä (enintään 20 % taivaankannesta pilvien peitossa) tai osittain pilvisiä päiviä. Eniten selkeitä päiviä esiintyy touko-kesäkuussa, vähiten marras-joulukuussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Jsp1y9Gk0pKFb10yLpWBx",type:d,createdAt:wX,updatedAt:wX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Nykyinen ilmasto - 30 vuoden keskiarvot -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[wY],teaserType:ac,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2uHP1XMBaFnJ4SB3NZshti",type:d,createdAt:w$,updatedAt:w$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Nykyinen ilmasto - 30 vuoden keskiarvot -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[aP],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmasto"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:xa},content:[{data:{},marks:[],value:xb,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F35880\u002F2012nro1.pdf?sequence=1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. Climatological statistics of Finland 1981–2010. (Suomeksi & in English). Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2012:1. 83 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F473908"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi vertailukausi 1981 - 2010 käyttöön - Ilmatieteen laitoksen tiedote 1.2.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastokatsaus-lehti"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokatsaus-lehti ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ag],tags:[aw,au,aN,gf,xc],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"E15M9Htvb0LVjxfX4yJ94",type:d,createdAt:"2021-07-09T13:35:19.215Z",updatedAt:"2024-09-09T09:12:57.623Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Havainnoista alueellisesti kattavia hila-aineistoja",materialType:D,slug:"havainnoista-alueellisesti-kattavia-hila-aineistoja",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hila-aineisto tuotetaan käyttäen alueellista interpolointia. Sen avulla saadaan arvio sääsuureen alueellisesta jakaumasta. Interpoloinnilla tuotetaan tietoa ilmastosta myös sinne, missä säähavaintoja ei ole tehty.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säähavainnot hilaruudukkoon",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hila-aineistojen käyttö ilmastotutkimuksessa on yleistä. Hila-aineistolla tarkoitetaan tasavälistä ruudukkoa, jonka jokaiseen ruutuun lasketaan alueellisen interpolointimenetelmän avulla halutun suureen, esimerkiksi lämpötilan, arvo. Suomen ilmastotarkasteluissa eniten käytetyn hilan tarkkuus on 10 x 10 kilometriä (kuva 1). Interpolointimenetelmä on nimeltään kriging. Hila-aineiston avulla saadaan tuotettua karttamuotoisia esityksiä vaikkapa lämpötilan jakaumasta Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZfzC3lbwqyfz5XwxWo8ll",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:59:53.171Z",updatedAt:"2021-07-09T13:31:02.379Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Suomen 10 x 10 km hilapisteikkö.",asset:xe,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Suomen 10 x 10 kilometrin hilaruudukko.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F3db6d382-8d68-498d-bad9-40c5aedf42e3\u002Fr\u002Fce8a4e04-af2e-4a1f-a61f-b9b8e308a766\u002Fhilapistekartta.png"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suureen arvo kussakin hilaruudussa lasketaan sitä lähellä olevien havaintoasemien mittausarvojen perusteella. Laskentamenetelmä ottaa huomioon myös maaston muotojen sekä rannikon ja vesistöjen vaikutuksen. Perusoletuksena on, että lähellä toisiaan sijaitsevat pisteet ovat todennäköisemmin ilmastoltaan samankaltaisia kuin kauempana olevat pisteet. Hila-aineisto tarjoaa arvioita sääsuureitten alueellisesta jakaumasta myös siellä, missä säähavaintoja ei ole käytettävissä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaintoasemien määrä laadun mittarina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Se, miten hyvin hila-aineisto kuvaa lämpötilan tai sateen todellista jakaumaa riippuu ennen kaikkea käytettävissä olevien havaintoasemien määrästä. Suurella havaintoasemajoukolla saadaan tarkempia arvioita, kun taas harvan asemajoukon perusteella laskettu lopputulos kuvaa alueellisia piirteitä huonommin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kj4cisXNh6qHluK4FFUZO",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:59:56.467Z",updatedAt:"2021-07-09T13:32:19.271Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Vuoden keskilämpötila ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä 1981-2010.",asset:xg,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:dY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Suomen vuosikeskilämpötila (vasen kartta) ja sadesumma (oikea kartta) on piirretty hilamuotoisesta aineistosta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F3db6d382-8d68-498d-bad9-40c5aedf42e3\u002Fr\u002F45130d12-e5c4-4ebe-a880-0721c96e361b\u002F8110_keskiarvo_kartat.png"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös analysoitavalla suureella on merkitystä. Lämpötila on sademäärään verrattuna melko tasaisesti jakautunut, ja sen interpoloimiseen riittää harvempikin asemaverkko. Sademäärät voivat sen sijaan vaihdella paljon paikasta riippuen. Sen vuoksi onkin haastavaa sisällyttää hilaruudukkoon voimakkaiden sadekuurojen tuottamia suuria ja paikallisia sadekertymiä. Interpoloitu sadejakauma pyrkiikin tasoittamaan suuria sademääriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fpitkan-ajan-tilastot"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hila-aineistosta laskettuja pitkän ajan keskiarvoja karttamuodossa ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Testi2",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[ag],tags:[eh,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jjvfcwK3VniWkKTMxWfQt",type:d,createdAt:"2021-05-12T13:12:59.683Z",updatedAt:"2021-05-31T11:18:35.445Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Hilapisteet",slug:"hilapisteet"}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6byamI9F6xhjP1ZL4cl64h",type:d,createdAt:"2021-07-09T13:24:15.114Z",updatedAt:"2022-01-03T13:29:22.519Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eD,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Suomen sää- ja ilmastohavaintoverkosto",materialType:D,slug:"suomen-saa-ja-ilmastohavaintoverkosto",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen pisin yhtäjaksoinen säähavaintosarja on peräisin Helsingin Kaisaniemestä. Säännönmukaiset säähavainnot ovat perusta luotettavalle ilmastotutkimukselle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jatkuvia havaintoja vuodesta 1844 lähtien",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vanhimmat tunnetut mittalaitteilla tehdyt säähavainnot ovat Turusta 1700-luvulta.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7y0sgMBoooKnNnNzn82uZG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Turun lisäksi säähavaintoja tehtiin tuohon aikaan noin kymmenellä muullakin paikkakunnalla. Nämä havaintosarjat ovat kuitenkin katkonaisia ja mittausmenetelmät tuntemattomia, ja siksi suurin osa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa tehdyistä säähavainnoista ei sovellu ilmaston tutkimiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingissä säähavainnot aloitti professori G. G. Hällström v. 1828 lokakuussa. Jatkuvia, järjestelmällisiä säähavaintoja Helsingin Kaisaniemestä on tehty vuodesta 1844 lähtien. Vuonna 1846 Suomen Tiedeseura varusti viisi muutakin sääasemaa asianmukaisin säähavaintovälinein, ja 1880-luvulla sääasemia oli toiminnassa jo noin 50. Helsingin jälkeen pisimmät yhtäjaksoiset säähavaintosarjat ovat peräisin Oulusta, Kajaanista ja Kuopiosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säähavaintoverkko kehittyi ensin maan etelä- ja keskiosaan. Ensimmäiset sääasemat Lapissa aloittivat toimintansa 1900-luvun alussa Inarissa ja Sodankylässä. Yhä edelleen sääasemia on enemmän maan etelä- ja keski- kuin pohjoisosassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"f9PGBt8R83DIxapuzY3Yv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadehavaintoverkko kehittyi myöhemmin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säähavainnot käsittivät aluksi pääasiassa ilman lämpötilan ja ilmanpaineen. Sadehavaintoja tehtiin vain muutamalla paikkakunnalla. Sadehavaintoverkko laajeni merkittävästi vasta vuonna 1907, jolloin sadeasemien perustamista varten myönnettiin erityinen apuraha.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärä vaihtelee paljon ajan ja paikan suhteen, minkä vuoksi sitä tulee havainnoida tiheämmällä asemaverkolla kuin lämpötilaa. Nykyisin sadetta mittaavia havaintoasemia onkin selvästi enemmän kuin sellaisia sääasemia, joilla havaitaan myös lämpötilaa ja muita suureita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Homogenisoitu aikasarja kertoo ilmaston muutoksista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka säähavaintojen tekemistä säätelevät tarkat määräykset, sisältävät pitkät ilmastoaikasarjat aina epäjatkuvuuskohtia. Useita vuosikymmeniä, jopa yli sata vuotta toiminnassa ollut havaintoasema on historiansa aikana kokenut monta muutosta. Epäjatkuvuuskohtia aikasarjoihin aiheuttavat mm. muutokset havaintovälineistössä ja niiden sijoittelussa, muutokset havaintoajoissa ja keskiarvojen laskemismenetelmissä sekä havaintoasemien ympäristön muutokset. Myös monen havaintoaseman sijainti on muuttunut aikojen saatossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkimusta varten havaintoasemien historiat tutkitaan tarkasti ja aikasarjat pyritään homogenisoimaan, eli muut kuin todellisesta ilmaston muuttumisesta johtuvat signaalit (esimerkiksi kaupunkien kasvu) pyritään häivyttämään havainnoista. Vasta homogenisoitu aikasarja tarjoaa luotettavan aineiston, jonka perusteella voidaan tutkia ilmastossa tapahtuvia muutoksia.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"Pyk4HRwyLMzEtboEEcSO0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F10014753"},content:[{data:{},marks:[],value:"Säähavaintoja vuodesta 1844 - Ajankohtaista Ilmatieteen laitokselta 15.8.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsaahavainnot"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sään ja ilmaston havainnointi Ilmatieteen laitoksessa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fhavaintoasemakuvaukset"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten havaintoasemien kuvauksia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ag],tags:[eh],articleLength:[S],toc:u,publisher:[E]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5J560Gu6PWqMsKT0GQ8iss",type:d,createdAt:"2021-05-31T12:19:15.612Z",updatedAt:"2022-11-02T16:18:52.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eI,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:xi,materialType:D,slug:xj,parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen varsin paljon. Jonkun yksittäisen vuoden sääolot eivät näin anna oikeaa kuvaa paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa. Maailman meteorologisen järjestön WMO:n ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden säätilastoista. Ilmastollisen vertailukauden arvot lasketaan noudattaen WMO:n ohjeistuksia, ja näin ollen ilmastotilastot ovat vertailukelpoisia kaikkialla maailmassa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi juuri 30 vuoden tilastot?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"30 vuoden jakso on:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riittävän pitkä, jotta yksittäinen, sääoloiltaan poikkeuksellinen vuosi ei enää kovin voimakkaasti vaikuta keskiarvoon. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riittävän lyhyt, jotta sen aikana ilmasto ei vielä ehdi muuttua merkittävästi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"WMO:n virallinen vertailukausi on 1961-1990. Virallinen vertailukausi päivitetään 30 vuoden välein, ja seuraavaksi viralliseksi vertailukaudeksi on päätetty kausi 1991-2020.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaatii tiheämpää päivitystahtia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuttuvassa ilmastossa tiheämpi ilmastollisen vertailukauden päivitys on käynyt kuitenkin ilmeiseksi. Suomessa julkaistiin vuonna 2002 uudet ilmastotilastot kaudelle 1971-2000. Osa tilastoista laskettiin osana eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä. Vertailukausi 1971-2000 onkin laajalti käytössä Euroopassa ja muuallakin maailmalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi vertailukausi 1981-2010",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos otti tammikuussa 2012 käyttöön uuden vertailukauden, joka perustuu vuosien 1981-2010 havaintoihin. Uuden vertailukauden asemakohtaiset keskilämpötilat tyypillisesti hieman korkeampia kuin vastaavat edellisen vertailukauden arvot. Kokomaan yli otettu keskilämpötila on lähes 0,4 astetta korkeampi kuin edellisellä vertailukaudella. Havaittu lämpötilan nousu on kohtuullisen hyvin sopusoinnussa malleihin perustuvien arvioiden kanssa ilmastonmuutoksen suuruudesta Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2k3MdgzDE9RlkhVPvEj1OC"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:xa},content:[{data:{},marks:[],value:xb,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ag],tags:[xk,{sys:{type:b,linkType:d,id:"37eYJLw3uXpTnSzK3YvuGw"}}],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4d9UcP7qv8SIn2j8pwUbHM",type:d,createdAt:"2021-12-22T13:32:23.922Z",updatedAt:"2022-01-10T09:15:26.671Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dF,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen nykyilmasto -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ex,ey,ew,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4pbs2s2AH587Ed7AIQi63U",type:d,createdAt:"2021-07-19T08:10:28.979Z",updatedAt:"2022-01-10T12:52:02.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eA,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Video: Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa",materialType:ax,slug:"vaaralllisia-saailmioita-suomessa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pahimpia aineellisia vahinkoja Suomessa aiheuttavat yleensä myrskyt syksyllä ja talvella sekä rajuilmat ja ukkospuuskat kesällä. Ihmisten terveydelle haitallisimpia sääilmiöitä ovat kuitenkin pitkittyneet äärimmäisen kylmät tai kuumat ajanjaksot. Kaikesta huolimatta Suomi on sääoloiltaan suhteellisen turvallinen maa asua.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"9K0bUA36arlYyxZIj37C7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F41sEJjjgxOY1benmJerHN3\u002F145e101f4fe88bbb7ec6d3c407688120\u002Fvaaralliset_saailmiot_2013.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:o$,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:pa,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:pb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:pc,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten vaaralliset sääilmiöt määritellään? (0:31)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helleaallot ja pakkasjaksot (2:38)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myrskyt (6:37)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ukkonen (15:22)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Salamat (19:35)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakeet (25:42)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Trombit (30:38)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ukkospuuskat (37:31)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteenveto (39:48) ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:pd,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Meteorologi Pauli Jokinen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 41:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aE,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 7.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aF,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ef,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aG,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Anna Puustinen ja Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"QNur3GwOVh9LHd4f4BfyA",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwmo.asu.edu\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Meteorological Organization (WMO): Global Weather & Climate Extremes ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.noaawatch.gov\u002Fthemes\u002Fsevere.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA): Severe Weather. Thunderstorms, Tornadoes, and Lightning  - Nature’s most violent storms. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FExtratropical_cyclone"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Extratropical cyclone (lisätietoa keskileveysasteiden matalapaineista) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ag],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2aeeY8KmExqXGUtfwTEIFN"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pe}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pf}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pg}}],publishDate:"2013-11-15",publisher:[E,bP]}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YymqbsKkyMlEYfcLujPh2",type:d,createdAt:"2022-01-21T12:53:41.932Z",updatedAt:"2024-04-12T12:20:35.657Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen nykyilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AiuyikP6qMNABKcTSbifO",type:d,createdAt:"2022-01-21T12:48:37.623Z",updatedAt:"2022-01-21T12:54:52.223Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Ilmastokatsaus",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2epuj2erFJXdbWxuDffgNU",type:A,createdAt:xm,updatedAt:xm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f},fields:{title:"ilmastokatsaus-nostokuva-adobestock-266381525",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2epuj2erFJXdbWxuDffgNU\u002Fedc6bfd2a2ce378e32e76a1381e5270e\u002Filmastokatsaus-nostokuva-adobestock-266381525.jpg",details:{size:377605,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilmastokatsaus-nostokuva-adobestock-266381525.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Sääkuvakollaasi: salamoita, auringonlaskun värjäämä taivas sekä aurinko ja poutapilviä sinisellä taivaalla.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokatsaus on Ilmatieteen laitoksen tuottama digilehti, joka keskittyy Suomen ja muun maailman sään ja ilmaston seuraamiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastokatsaus.fi\u002F",linkText:"Tutustu Ilmastokatsaukseen"}},xn,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Xe2X8w5VwN8JSLxGlSJkm",type:d,createdAt:"2024-04-12T10:11:28.429Z",updatedAt:"2024-04-12T10:22:12.698Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:83,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tRoWsWLStWcw21qSDScFF",type:A,createdAt:xp,updatedAt:xp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f},fields:{title:"lampotila-ja-sadetilastoja-vuodesta-1961-nostokuva",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3tRoWsWLStWcw21qSDScFF\u002F06e0cf92f903a1083fd41ea83a1f98e3\u002Flampotila-ja-sadetilastoja-vuodesta-1961-nostokuva.png",details:{size:3810,image:{width:P,height:af}},fileName:"lampotila-ja-sadetilastoja-vuodesta-1961-nostokuva.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Keskilämpötilan poikkeama pitkän jakson keskiarvosta. Vasemmalla alaspäin, oikealla ylöspäin suuntautuvia pylväitä. Kuvituskuva. Pylväskaavio.",teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Keskilämpötilan poikkeama 1991–2020 keskiarvosta 30 paikkakunnalle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:"Arvot perustuvat niin sanottuun hila-aineistoon.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftilastoja-vuodesta-1961",linkText:w_}},wY],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[ag],tags:[eh,aw,au,xk]};dZ.metadata={tags:[],concepts:[]};dZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YCB8psP0dCCzJ2bdGQF85",type:d,createdAt:"2022-06-22T07:37:32.731Z",updatedAt:"2024-09-16T12:25:04.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};dZ.fields={publishedLanguages:[f],title:xL,materialType:c$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-etela-suomen-maakunnissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sää- ja ilmastotekijät muuttuvat Etelä-Suomen maakunnissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessä. Lisäksi kuvataan sitä, miten ilmasto on jo lämmennyt, eli verrataan nykyistä ilmastollista vertailukautta 1991–2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4DE5vEM3gPwjKOUl3zcwn7",type:d,createdAt:xM,updatedAt:xM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f},fields:{title:xL,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2sXn1VGdlKAydYsbHdcV0C",type:d,createdAt:xN,updatedAt:xN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Uusimaa",visibleTitle:xO,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Og5zwC31tWRjakWPLsLhN",type:d,createdAt:"2022-05-13T11:34:13.027Z",updatedAt:"2022-07-04T07:48:35.412Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Uusimaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 1656.91px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EUusimaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.7807px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 44.7807px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%; height: 44.7807px;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 44.7807px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 44.7807px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.963px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.963px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.353px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.353px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.353px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.353px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.353px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.353px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.353px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.353px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.353px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6°C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.353px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 156.732px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 156.732px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 156.732px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 156.732px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 156.732px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 156.732px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 156.732px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 156.732px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 156.732px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä likimain sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 156.732px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.342px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.342px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px;\"\u003ETalvi lyhenee jopa yli 50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.342px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.342px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.342px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.342px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila noin 0,5 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.342px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.342px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.342px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila noin 0,5 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 179.123px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 179.123px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 179.123px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 179.123px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 179.123px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 179.123px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 179.123px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 179.123px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 179.123px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 179.123px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 223.904px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 223.904px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 223.904px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 223.904px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 223.904px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 223.904px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 223.904px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 223.904px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 223.904px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 3–5 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 223.904px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.7807px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 44.7807px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 44.7807px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 44.7807px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 44.7807px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 44.7807px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 44.7807px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 44.7807px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 44.7807px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 44.7807px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 89.5614px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 89.5614px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 89.5614px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 89.5614px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 89.5614px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 89.5614px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 89.5614px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 89.5614px;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 89.5614px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 89.5614px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.1711px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 67.1711px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 67.1711px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 67.1711px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 67.1711px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 67.1711px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 67.1711px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 67.1711px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 67.1711px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 67.1711px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 67.1711px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.342px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2; height: 134.342px;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2; height: 134.342px;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8; height: 134.342px;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8; height: 134.342px;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2; height: 134.342px;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.342px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.342px;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.342px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2lJxmRH1m4rtTB3POzXpYb",type:d,createdAt:xP,updatedAt:xP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Kymenlaakso",visibleTitle:xQ,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cuxwSVGUrOpJNQprvG9LC",type:d,createdAt:"2022-06-01T15:31:58.072Z",updatedAt:"2022-07-04T07:48:55.727Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dG,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Kymenlaakso",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 155.93%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EKymenlaakso\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.8459%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on likimain sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003ETalvi lyhenee 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 2–3 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 2 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.96063%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.0488%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6902%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8421%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F  vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.6354%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lKyQNzNq8fHrfEQXZuQVN",type:d,createdAt:xR,updatedAt:xR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Etelä-Karjala",visibleTitle:xS,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"59eqzaYzrXQwvw0ENVeUA2",type:d,createdAt:"2022-06-21T13:09:59.403Z",updatedAt:"2022-07-04T07:49:17.142Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Etelä-Karjala",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EEtelä-Karjala\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,5 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 5 % pienempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EPysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt n. 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Iid3GN98jQf7x56qYzn4O",type:d,createdAt:xT,updatedAt:xT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Kanta-Häme",visibleTitle:xU,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5FnYFt7zD0ORNzYK1guZ6n",type:d,createdAt:"2022-06-21T13:30:48.057Z",updatedAt:"2022-07-04T07:49:38.683Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Kanta-Häme",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EKanta-Häme\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6°C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä lähes sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ETalvi lyhenee 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 4 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 3 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\n\u003Cp\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ebJLGDMAZ5q9q8zkXPKvp",type:d,createdAt:xV,updatedAt:xV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Päijät-Häme",visibleTitle:xW,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kF1h0eykQIMjdfKSq7TOx",type:d,createdAt:"2022-06-21T13:42:42.245Z",updatedAt:"2022-07-04T07:49:58.635Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Päijät-Häme",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EPäijät-Häme\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6°C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 2 % pienempi kuin  1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 2–3 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 2 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:xK},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xX},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xY},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xZ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:x_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3XEwVuLruZD7CHYJLGQK9B",type:d,createdAt:x$,updatedAt:x$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Etelä-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79wphNfwlCKI2nYQDbVvgJ",type:d,createdAt:ya,updatedAt:ya,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Etelä-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[xx,yb,yj,yr,yC],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[W,ag],tags:[aD,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6A4f6iKZg2N7MJFxnFDsFX",type:d,createdAt:yI,updatedAt:yI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:xw,slug:"etela-suomi"}},yJ,yf,yp,yA,yF],publishDate:"2022-06-22",publisher:[E,aL]};d_.metadata={tags:[],concepts:[]};d_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EUrxygIopjFYALmbgT5Ip",type:d,createdAt:"2022-07-04T07:54:53.863Z",updatedAt:"2024-09-16T12:25:44.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};d_.fields={publishedLanguages:[f],title:zK,materialType:c$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-lansi-ja-sisa-suomen-maakunnissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sää- ja ilmastotekijät muuttuvat Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa ja tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessä. Lisäksi kuvataan sitä, miten ilmasto on jo lämmennyt, eli verrataan nykyistä ilmastollista vertailukautta 1991–2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56An2NWWwbZ7f1uUJuEmji",type:d,createdAt:zL,updatedAt:zL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f},fields:{title:zK,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uhK2opbJOvZyTBQaVEkQ8",type:d,createdAt:zM,updatedAt:zM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Pirkanmaa",visibleTitle:zN,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lReYJ8i6Z0XlCqtb8AItz",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:35:15.673Z",updatedAt:"2022-07-04T08:13:18.976Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eK,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Pirkanmaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 158.966%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EPirkanmaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.9503%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 2 % pienempi kuin jaksolla 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorkaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 4 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 3 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DwCP8br2zuyRKTOOqMB7L",type:d,createdAt:zO,updatedAt:zO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Keski-Suomi",visibleTitle:zP,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6FItb1ym2arXxt96f3u27S",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:35:54.639Z",updatedAt:"2022-07-04T08:15:12.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dl,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Keski-Suomi",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 159.663%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EKeski-Suomi\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.8258%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,5 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on likimain sama kuin jaksolla 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ELumensyvyys on vähentynyt noin 2–4 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Bze19RFw7JYniWqOUpJr1",type:d,createdAt:zQ,updatedAt:zQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa",visibleTitle:zR,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"cvc9KhUo3UBiojwLX90MZ",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:36:26.256Z",updatedAt:"2022-07-04T08:16:23.331Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cL,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Etelä-Pohjanmaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 159.663%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EEtelä-Pohjanmaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.8258%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on lähes sama kuin jaksolla 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,8 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 3–5 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vbsMnIzjUPjnuorqIzAoZ",type:d,createdAt:"2022-06-28T13:54:41.270Z",updatedAt:"2022-06-29T14:37:45.308Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Pohjanmaa",visibleTitle:zS,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7sd2Bofe0bG8c1ldw9EJQb",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:36:49.586Z",updatedAt:"2022-07-04T07:46:24.970Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Pohjanmaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 159.663%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EPohjanmaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.8258%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,7 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 7 % suurempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 3–5 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36EIdrpbxK0xToqN8Wslp8",type:d,createdAt:"2022-06-28T14:00:28.765Z",updatedAt:"2022-06-29T14:37:56.685Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Keski-Pohjanmaa",visibleTitle:zT,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1MRhoDOVcZeJbGHOyytlOe",type:d,createdAt:"2022-06-28T14:00:24.984Z",updatedAt:"2022-07-04T08:21:37.448Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dl,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Keski-Pohjanmaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 159.663%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EKeski-Pohjanmaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.8258%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 3 % suurempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 3–5 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.6921%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.8652%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9614%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1151%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.1344%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34613%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:zI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:zU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:zV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:z_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:z$},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zWNb2hdpe9dMBAZZ2bRZu",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:30:36.257Z",updatedAt:"2023-10-10T13:42:53.864Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zmWslSCOYGMNXbIz1MKSr",type:d,createdAt:"2022-07-04T07:24:42.291Z",updatedAt:"2022-07-04T07:54:33.402Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[zB,Aa,Am,fN,Ax],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[W,ag],tags:[aD,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KWSY9JWR1Jyf5ktTTTgq0",type:d,createdAt:"2021-07-16T13:11:56.250Z",updatedAt:"2021-07-16T13:13:06.289Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Länsi-Suomi",slug:"lansi-suomi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1YFM8MVxiPO80WiCLj8DpR",type:d,createdAt:AH,updatedAt:AH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Sisä-Suomi",slug:"sisa-suomi"}},AI,Ak,AK,Av,AF],publishDate:fJ,publisher:[E,aL]};ec.metadata={tags:[],concepts:[]};ec.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rNX2gMHUu0GQrGYatgySq",type:d,createdAt:iF,updatedAt:iF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};ec.fields={title:"Ilmasto",slug:"ilmasto"};ed.metadata={tags:[],concepts:[]};ed.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4T3Fn2BXB1g7EG0HpCNI9i",type:d,createdAt:iR,updatedAt:iR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};ed.fields={title:"Jäätiköt",slug:"jaatikot"};ee.metadata={tags:[],concepts:[]};ee.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1eH6g5qoRwONvQuaHuSxCW",type:d,createdAt:"2021-10-19T09:19:41.743Z",updatedAt:"2023-04-04T14:40:14.480Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};ee.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:je,slug:jf,subTheme:u,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut viime vuosina useita ilmastonmuutosta käsitteleviä raportteja. Suomessa tutkimuslaitokset ja ympäristöministeriö ovat tehneet näiden raporttien tulosten pohjalta infografiikoita. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"44sspZg51kCFIX4Hs6mMnk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5aBQN0YumlbEpsI7OFzx7R"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4ZWT1jgsfpzbrjAeWpAxtR"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"YGEvyoLXOOhpjYt916c5j"}}],perspective:[ab,bV,ak,J],tags:[jg]};eg.metadata={tags:[],concepts:[]};eg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36OIfIIQI3jEyBD2bcVU7b",type:d,createdAt:"2021-05-10T13:34:11.774Z",updatedAt:"2021-05-28T10:34:34.749Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};eg.fields={title:"Mallintaminen",slug:"mallinnus"};eh.metadata={tags:[],concepts:[]};eh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3d0R9kDVRBgj8rXoDaORIb",type:d,createdAt:jG,updatedAt:jG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};eh.fields={title:"Havainnot",slug:"havainnot"};ek.metadata={tags:[],concepts:[]};ek.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7B173EF33sNxM7Vedlc5jW",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:33:51.644Z",updatedAt:"2022-06-21T07:52:47.087Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};ek.fields={abbreviation:"YMP22a",body:"Ympäristöministeriö. Kansainvälinen ilmastopolitiikka. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkansainvalinen-ilmastopolitiikka"};el.metadata={tags:[],concepts:[]};el.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FUBfjMSdJoQHqrLtytiEk",type:d,createdAt:ks,updatedAt:ks,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};el.fields={abbreviation:"YMP18d",body:"Ympäristöministeriö. Pariisin ilmastosopimus. [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fpariisin-ilmastosopimus"};em.metadata={tags:[],concepts:[]};em.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3g66Xny9mgMvrlSi0Lwr5s",type:d,createdAt:kv,updatedAt:kv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};em.fields={abbreviation:kf,body:"Ympäristöministeriö. Kansainvälinen yhteistyö mustan hiilen ja metaanipäästöjen vähentämiseksi. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Flyhytaikaiset-ilmastotekijat"};er.metadata={tags:[],concepts:[]};er.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HkTlvFQ4WJjeh3aazv3YA",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:19.179Z",updatedAt:"2024-02-29T10:38:44.263Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};er.fields={abbreviation:"MAA05",body:"Maa- ja metsätalousministeriö. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 1\u002F2005. 276 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:952-453-200-X"};ev.metadata={tags:[],concepts:[]};ev.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aRrDyIDC6GZB26U757J06",type:d,createdAt:"2021-07-19T10:17:32.473Z",updatedAt:"2022-12-09T09:11:20.328Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:lh,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ev.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Vesien hallinnassa käytetään riskinarvioinnin apuna mitoitussadetietoja",materialType:D,slug:"vesien-hallinnassa-kaytetaan-riskinarvioinnin-apuna-mitoitussadetietoja",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pitkäikäisten rakenteiden ja toimintojen suunnittelun apuna käytetään yleisesti sadehavainnoista laskettuja mitoitussateita. Mitoitussateen avulla voidaan laskea vesimäärä, joka esimerkiksi hulevesijärjestelmän on johdettava, tai virtaama, joka padon tulee kestää. Oikein mitoittamalla varaudutaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin sateisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita ja lisää tulvia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärien arvioidaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myötä: vuoteen 2040 mennessä noin 7–8 prosenttia ja vuosisadan lopulle tultaessa noin 12–20 prosenttia vuosien 1971–2000 keskiarvoon verrattuna. Sademäärät kasvavat ja voimistuvat kaikkina vuodenaikoina, mutta suhteellisesti eniten talvella. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JjcI73xzfGtYSoIEzLpcX",type:d,createdAt:mR,updatedAt:mR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:gN,body:mS,link:mT}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Myös rankkasateiden arvioidaan voimistuvan ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", ja rankimmat sateet esiintyvät edelleen kesällä ja alkusyksystä ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kesällä kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10–25 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79ZaYjkXDOLDitqPyPfatB",type:d,createdAt:mZ,updatedAt:mZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:m_,body:m$,link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F27589"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5V8SqXTK0Qir7WPgVAYGMf",type:d,createdAt:na,updatedAt:na,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"LEH13",body:"Lehtonen, I., Ruosteenoja, K. & Jylhä, K. 2013. Projected changes in European extreme precipitation indices on the basis of global and regional climate model ensembles. International Journal of Climatology, Volume 34, Issue 4: 1208–1222.",link:nb}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Rankkasateiden muutosten arviointiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Runsaat sateet voivat aiheuttaa maaperän kostumista, voimakkaita virtaamia ja tulvimista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien arvioidaan yleistyvän Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:fh},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:nc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tulvimista aiheuttavat runsaiden sateiden lisäksi lumen sulaminen, virtaaviin vesiin muodostuva jäähyyde tai jäiden patoutuminen, meriveden pinnan nousu tai näiden ilmiöiden yhdistelmät. Tulvat voivat heikentää maaperän kantavuutta sekä aiheuttaa vahinkoja tai haittaa viljelyksille, rakennuksille, teille ja muille rakenteille sekä terveydelle. Esimerkiksi jos viemärit ja tulvareitit eivät pysty johtamaan vesiä riittävän nopeasti pois, kesällä voimistuvat rankkasateet lisäävät hulevesi- eli kaupunkitulvia ",nodeType:a},{data:{target:fh},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:nc},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesien hallintajärjestelmien mitoitusta varten tarvitaan tietoa riskeistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien ja tulvien hallintajärjestelmät, kuten esimerkiksi sadevesiviemäriputket ja padot, rakennetaan ja mitoitetaan kestämään vuosikymmeniä. Siksi niitä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös tulevaisuuden tulva- ja ilmastoriskit. Näin sopeudutaan eli varaudutaan ennakolta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluprosessissa riskit tunnistetaan, analysoidaan ja niiden suuruus arvioidaan ottamalla huomioon kunkin tapahtuman todennäköisyys ja vaikutukset ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tXmADNHkx2Uw0ENrvRCTM",type:d,createdAt:ne,updatedAt:ne,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MOL12",body:"Molarius, R., Halonen, M. & Perrels, A. 2012. Ilmastoriskien ja hallinnan menetelmät. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 135–144.",link:dK}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sen jälkeen päätöksentekijät päättävät, kuinka suuri tai pieni riski voidaan ottaa ja mitkä ovat riskin hallinnan ja toisaalta mahdollisten vahinkojen kustannukset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateella varaudutaan tietynsuuruiseen riskiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi hulevesiä johtavien järjestelmien ja patojen rakenteiden mitoituksen suunnittelussa käytetään apuna niin sanottua mitoitussadetta. Mitoitussateet kertovat sademäärien todennäköisyyksistä, ja niiden avulla varaudutaan tietyn suuruiseen riskiin. Mitoitussadetta suurempi sade aiheuttaa mitoitettavassa järjestelmässä tulvimista. ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Alueidenkäyttösuunnitelmissa täytyy erikseen ottaa huomioon se, minne ja miten tulvavedet ohjataan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussade määritetään valuma-alueen, mitoitussateen keston, todennäköisyyden (toistuvuusajan) ja sateen voimakkuuden (intensiteetin) sekä sademäärän avulla (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Toistuvuusaika ei kirjaimellisesti kuvaa tietyn ilmiön toistumisen aikaväliä vaan sen todennäköisyyttä. Jos tietty sademäärä toistuu keskimäärin kerran 50 vuodessa, sen esiintymisen todennäköisyys on 1\u002F50 eli 2 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ilmiö tapahtuisi tänä vuonna, myös ensi vuonna se voi tapahtua uudelleen 2 prosentin todennäköisyydellä. Kaikkein rankimpia sateita mitataan harvoin. Tämän vuoksi mitoitussateen epätarkkuus on sitä suurempi, mitä harvinaisemmasta sateesta on kyse.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17hx83JGVG9v9XRw5KaYRb",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:32.394Z",updatedAt:"2021-10-01T09:27:55.538Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ly,revision:aW,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Mitoitussateisiin ja tulvariskien hallintaan liittyviä termejä - taulukkosisältö.",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 435.16px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9356%;\" colspan=\"2\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Mitoitussateisiin ja tulvariskien hallintaan liittyviä termejä. Laadittu Hulevesioppaan määritelmiin perustuen \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2\" data-ctf-id=\"1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2\"\u003ESUO12\u003C\u002Fa\u003E.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 25.4379%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 74.4977%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESelite\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25.4379%;\"\u003EHulevesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 74.4977%;\"\u003EMaan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 87px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003EMitoitussade\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 74.4977%;\"\u003EMitoitussade määritetään valuma-alueen, mitoitussateen keston, todennäköisyyden (toistumisajan) ja sateen intensiteetin sekä sademäärän avulla. Mitoitussadetta suurempi sade aiheuttaa mitoitettavassa järjestelmässä tulvimista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ESateen intensiteetti (voimakkuus\u002Frankkuus)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 74.4977%;\"\u003ETietyn aikavälin (esimerkiksi 10 minuutin) keskimääräinen sademäärä\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ESuhteellinen frekvenssi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 74.4977%;\"\u003ESuhteellisessa frekvenssijakaumassa muuttujan luokkiin tulevat tapaukset suhteutetaan tapausten kokonaismäärään.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003EToistumisaika (toistuvuus)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 74.4977%;\"\u003EAikaväli jonka aikana tietty ilmiö keskimäärin toistuu. Toistuvuuden arviointi perustuu pitkän aikavälin havaintoihin ja niistä johdettuihin tilastollisiin todennäköisyyksiin\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 0px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 66.4961px; width: 25.4379%;\" rowspan=\"2\" height=\"20\"\u003ETodennäköisyys (=tilastollinen todennäköisyys)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 66.4961px; width: 74.4977%;\" rowspan=\"2\"\u003ETilastollinen todennäköisyys on luku, jota suhteellinen frekvenssi lähestyy. Esimerkiksi sademäärän osalta suhteellinen frekvenssi lasketaan pitkän aikavälin havaintojen perusteella.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 66.4961px;\"\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px; background-color: #f2f2f2;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ETulvariski\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 74.4977%;\"\u003ETulvan todennäköisyyden ja tulvasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen yhdistelmä (riski = tulvan todennäköisyys x mahdollinen vahinko)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fdbd3af29-7473-4ca2-b22b-f5e87b0c7961\u002Fvesien-hallinnassa-kaytetaan-riskinarvioinnin-apuna-mitoitussadetietoja.html#1"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena sää- ja ilmastoilmiöiden toistuvuusajat ja todennäköisyydet voivat muuttua nopeastikin ",nodeType:a},{data:{target:nf},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", ja sen vuoksi vain havaintoihin perustuvat todennäköisyydet ovat aina jo hieman vanhentuneita. Varsinkin vuosikymmenien päähän ulottuvassa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmiöiden todennäköisyyteen. Käytännön vesitaloudellisissa mitoituksissa ja niitä koskevissa ohjeissa tulisi nykyistä enemmän ottaa huomioon tarkoitukseen sopivat mitoitussateet ja niissä tapahtuvat muutokset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateet perustuvat sademittareilla tai säätutkilla tehtyihin havaintoihin ",nodeType:a},{data:{target:ni},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sademittausverkosto on erityisesti aiempina vuosikymmeninä ollut Lapissa harvempi kuin muualla Suomessa. Mitoitussateiden arvoihin liittyy siis pohjoisimmassa Suomessa suurempi epätarkkuus kuin muualla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallintajärjestelmät suunnitellaan lyhytkestoisten mitoitussateiden mukaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhytkestoisen eli alle tunnin mittaisen mitoitussateen avulla voidaan määrittää huleveden määrä, jonka välittömäksi johtamiseksi asuinalueen viemärijärjestelmä, rakennuksen katon vedenpoistojärjestelmä tai siltarumpu mitoitetaan. Esimerkiksi hulevesiviemäreitä ei kuitenkaan mitoiteta kaikkein rankimpien sateiden mukaan, vaan ajoittainen tulviminen sallitaan. Viemärien mitoittaminen on siis viemärin koon kasvaessa kohoavien rakennuskustannusten ja viemärin tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen kompromissi ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesiviemärin mitoitusta varten tarvitaan tieto siitä, mikä on sateen intensiteetti valitulla todennäköisyydellä (tai toistuvuusajalla) ja sateen kestolla. Usein todennäköisyys tai toistuvuusaika valitaan ja mitoitukseen tarvittava sateen kesto määräytyy valuma-alueen ominaisuuksien perusteella (pinta-ala, virtausnopeus, imeytyminen). Yhdessä paikassa tapahtuvien nykyilmaston rankkasateiden todennäköisyyksien arviointiin voi käyttää Ilmasto-oppaan interaktiivista visualisointia \"Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa\" (linkki visualisointiin löytyy artikkelin alapuolelta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoituksessa käytettävä sateen toistuvuusaika saattaa perustua ohjeistukseen tai se voidaan määrittää tapauskohtaisella riskitarkastelulla. Esimerkiksi hulevesiviemärien mitoituksessa käytettävät toistuvuusajat vaihtelevat järjestelmän haltijasta ja kohteesta riippuen tyypillisesti kerran kahdessa tai kerran kymmenessä vuodessa tapahtuviin sateisiin. Vastaava tilastollinen todennäköisyys tällaisten sateiden esiintymiselle vuoden aikana on 50 prosenttia (kerran 2 vuodessa) ja 10 prosenttia (kerran 10 vuodessa). Hulevesiopas sisältää yksityiskohtaista tietoa hulevesien hallinnasta ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta. ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Padot suunnitellaan turvallisiksi ottamalla huomioon pitkäkestoiset sateet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yli vuorokauden ja pidempien jaksojen aikana kertyvät runsaat sademäärät saattavat aiheuttaa laaja-alaisia vahinkoja. Pitkäkestoisia mitoitussadantoja käytetään patojen ja niiden turvallisuuden suunnittelussa. Padot tulee suunnitella siten, että ne eivät sorru, mutta myös siten, etteivät niiden rakennuskustannukset kohoa tarpeettoman suuriksi. Sortunut pato aiheuttaa vahinkoa ihmishengille, terveydelle, ympäristölle tai omaisuudelle. Sortuessaan huomattavan vaaran aiheuttavien patojen turvallisuusvaatimukset ovat korkeammat kuin vähäisempää vaaraa aiheuttavien patojen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"106BpEkgrbeYuxWfy4mgaI",type:d,createdAt:nj,updatedAt:nj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ISO12",body:"Isomäki, E., Maijala, T., Sulkakoski, M. & Torkkel, M. (toim.) 2012. Patoturvallisuusopas. Hämeen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 89\u002F2012. 92 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FPadot_ja_patoturvallisuus\u002FOpas"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Patojen mitoituksessa käytetään mitoitustulvaa, joka lasketaan hydrologisella mallilla. Eräänä lähtötietona tarvitaan valitulla toistuvuusajalla tarkasteltavan valuma-alueen ja aikajakson yli kertyvä sadesumma eli mitoitussadanta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4b6Xbly7eD6kl3NDyHp75v",type:d,createdAt:nk,updatedAt:nk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"VEI08",body:"Veijalainen N. & Vehviläinen B. 2008. Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus – vaikutus mitoitustulviin. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 21\u002F2008, Luonnonvarat. 123 s. Suomen ympäristökeskus",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38377"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Patojen mitoituksissa käytetään eri luokkia, vaativimmassa luokassa toistuvuusaika on 1000 vuotta eli varaudutaan tulvaan, jonka todennäköisyys on 0,1 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Patoturvallisuusasioiden viranomaisvalvonta kuuluu pelastustointa lukuun ottamatta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskuksille). Patoturvallisuusoppaat antavat ohjeita pitkän aikavälin suunnitteluun, jossa otetaan huomioon myös ilmastonmuutos.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AHjg20cOvTpWtM1dhFKSh",type:d,createdAt:"2022-01-05T12:10:44.521Z",updatedAt:"2022-01-20T13:14:43.412Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Vesien hallinnassa käytetään riskinarvioinnin apuna mitoitussadetietoja -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ew,ey,ex,ez],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:pu},content:[{data:{},marks:[],value:pv,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:pw},content:[{data:{},marks:[],value:px,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:py},content:[{data:{},marks:[],value:pz,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fbit.ly\u002F2eyTzjZ"},content:[{data:{},marks:[],value:"Saku S, Mäkelä A, Jylhä K & Niinimäki N. 2016. Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa. Ilmatieteen laitos.15 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-314-430-9"},content:[{data:{},marks:[],value:"Järvenpää, L. & Savolainen, M. (toim.) 2016. Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Opas 4 | 2016. 61 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FMaankuivatus_ja_ojitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"ELY-keskukset: Maankuivatus ja ojitus ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww2.liikennevirasto.fi\u002Fjulkaisut\u002Fpdf3\u002Flo_2013-05_teiden_ja_ratojen_web.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennevirasto. 2013. Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 5\u002F2013. 114 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F1138"},content:[{data:{},marks:[],value:"Venäläinen, A., S. Saku, T. Kilpeläinen, K. Jylhä, H. Tuomenvirta, A. Vajda, K. Ruosteenoja. 2007: Sään ääri-ilmiöistä Suomessa. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2007:4. 81 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FPadot_ja_patoturvallisuus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hämeen ELY-keskus: Padot ja patotuvallisuus ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[pr,au,pA,g$],articleLength:[S],toc:u,publishDate:"2015-01-20",modifiedDate:"2015-09-14",publisher:[E]};ew.metadata={tags:[],concepts:[]};ew.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17aOT3ZzeqgEseVhKRwRbr",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:17:05.904Z",updatedAt:"2022-01-10T09:14:10.656Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dt,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ew.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:nl,materialType:dA,slug:"rankkasateiden-toistuvuus",teaserImage:nm,teaserImageAlt:nn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaaviossa on kuvattu lyhytkestoisten kesäsateiden rankkuutta ja paikallista toistuvuusaikaa Suomessa. Kaaviota voidaan soveltaa yhdessä paikassa tapahtuvien rankkasateiden todennäköisyyksien arviointiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gzSkMLCWTAXgYMYsAJ9No",type:d,createdAt:"2021-10-06T13:54:08.647Z",updatedAt:"2022-12-20T14:48:26.790Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:h$,revision:aW,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:gi}},locale:f},fields:{title:nl,teaserImage:nm,teaserImageAlt:nn,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Frankkasateiden-toistuvuus\u002F?lang=fi",linkText:no}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xe9lgtCV9tOeNB6XM2NMX",type:d,createdAt:np,updatedAt:np,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ex,ey,ev,ez]}}],perspective:[ag],tags:[gU,au],publishDate:"2013-10-16",modifiedDate:"2014-05-20",publisher:[E]};ex.metadata={tags:[],concepts:[]};ex.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MZd6DNyAkuoTr27bfImvh",type:d,createdAt:"2021-06-04T09:21:17.230Z",updatedAt:"2022-12-08T16:19:42.676Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:124,revision:aW,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ex.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:gO,materialType:c$,slug:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärän toistuvuus­tasot eri säähavainto­asemilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt",type:A,createdAt:"2021-10-08T12:13:00.347Z",updatedAt:"2021-12-22T13:41:30.657Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:t,locale:f},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt\u002F22f3d48477917bc27959d15801828379\u002Fsateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4.jpg",details:{size:592527,image:{width:P,height:af}},fileName:"sateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Sadepisarat lammikossa.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa esitettyjä sademäärien toistuvuustasoja voidaan käyttää runsaisiin sateisiin liittyvissä riskiarvioissa ja mitoitussateissa. Tiedot on laskettu niiltä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemilta, joilta on käytettävissä pitkiä, tyypillisesti yli 50 vuoden mittaisia, luotettavia aikasarjoja. Muille paikkakunnille tietoja sovellettaessa valitaan näistä ilmastollisesti edustavin havaintoasema, joka käytännössä on useimmiten lähin havaintoasema. Lasketut arvot perustuvat havaintoihin, joten niissä ei ole mukana ennakoituja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:nq},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitse haluamasi ajanjakso:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:nq},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Lähde",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01mtgc8CFTXbrVwJfVE4d8",type:d,createdAt:nt,updatedAt:nt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"VEN07",body:"Venäläinen, A., Saku, S., Kilpeläinen, T., Jylhä, K., Tuomenvirta, H., Vajda, A., Räisänen, J. & Ruosteenoja, K. 2007. Sään ääri-ilmiöistä Suomessa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2007:4. 81 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F1138 "}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2p5LzeTdsMeqx0f7vazKmt",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:17:47.305Z",updatedAt:"2022-01-05T12:43:37.789Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot Suomessa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ev,ey,ew,ez,mE],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:pu},content:[{nodeType:a,value:pv,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:pw},content:[{nodeType:a,value:px,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:py},content:[{nodeType:a,value:pz,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag],tags:[au,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZqfvdIS0BU0RTVIon7c1c",type:d,createdAt:"2021-05-31T13:47:00.583Z",updatedAt:"2023-03-30T15:15:47.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:"Toistuvuustasot",slug:"toistuvuustasot"}}],publishDate:"2015-04-02",modifiedDate:"2015-04-10",publisher:[E]};ey.metadata={tags:[],concepts:[]};ey.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12b7bReOdiB4b2q0MkjAPw",type:d,createdAt:"2021-10-08T13:36:42.662Z",updatedAt:"2022-10-21T11:29:28.357Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nu,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ey.fields={publishedLanguages:[f,R],title:nv,materialType:c$,slug:"mitoitussateiden-muotokirjasto",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkamittauksiin perustuvat mitoitussateet Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB",type:A,createdAt:"2021-06-30T15:15:07.636Z",updatedAt:"2021-12-22T13:52:06.186Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:y,locale:f},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB\u002F1ad4434e415c2a3d10b76de5f3559ba2\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451.jpg",details:{size:393198,image:{width:P,height:af}},fileName:"mitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Vihreitä muoviputkia.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateita voidaan käyttää esimerkiksi hulevesirakenteiden suunnittelussa tai sadetietona hydrologisissa malleissa. Mitoitussateiden muotokirjasto perustuu vuosina 2013–2016 pääasiassa Suomen alueelta tehtyihin tutkamittauksiin ja niistä tehtyihin sadekenttiin. Ne eroavat aikaisemmista mitoitussateista siinä, että intensiteetin hetkelliset vaihtelut on otettu huomioon. Kirjastoon on poimittu kerran kolmessa vuodessa toistuvia tai sitä harvinaisempia sadetapahtumia. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia esimerkkitapauksia. Koko data-aineiston voi ladata Excel-tiedostona ja kuvat png-kuvina.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitse haluamasi ajanjakson pituus:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6rYqObOsC8ULtW30sP2CPt",type:d,createdAt:"2021-07-06T10:55:06.266Z",updatedAt:"2021-07-06T12:28:06.346Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f},fields:{title:nv,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7eegT6yg9U7tq0dDvTcvay"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"0kwMCxpbLcB99mKuv9MXb"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1NF7lyni75MYIJV3ijpkup"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4J2sTV5uQYEC58aemclyBd"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1Grp3ejdh5BZrEguOmdt3I"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Zt51C6Hii9XB4yQbsWx4K"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"34WXi9hGbRJDMGV4RtuKeX"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4Mxw15pt1FjVJNlbKIAwWT"}}],file:nw}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xTgNbJNsxuI7ldxIqDM1B",type:d,createdAt:ny,updatedAt:ny,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RIM17",body:"Rimpiläinen, L. 2017. Mitoitussateiden muotokirjasto. Diplomityö. (Selection of radar based design storms. Master's thesis. Abstract in English.) Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu. Espoo. 49 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:aalto-201704133569"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1T0AdszzJrkCpsaFrwWh6J",type:d,createdAt:nz,updatedAt:nz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SUO04",body:"Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL. 2004. Vesihuolto II. Suomen rakennusinsinöörien liitto, RIL 124-2-2004, Helsinki. 682 s. ISBN951-758-438-5"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ni},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zSixLG1ovP9JSddhSRy9I",type:d,createdAt:"2021-10-08T08:41:32.256Z",updatedAt:"2022-01-05T12:48:46.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Mitoitussateiden muotokirjasto -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ev,ew,ex,ez],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[ag],tags:[pr,au],publishDate:"2017-05-09",publisher:[E,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zQ6RR8hwf9kLNemQUg0vx",type:d,createdAt:pt,updatedAt:pt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f},fields:{title:"OSAPOL-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sisältö on tuotettu EAKR-osarahoitteisessa ",nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffmispace.fmi.fi\u002Findex.php?id=osapol"},content:[{data:{},marks:[],value:"OSAPOL-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]};ez.metadata={tags:[],concepts:[]};ez.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1090SexCHvEib3hEbLt5ZD",type:d,createdAt:"2021-07-16T09:00:15.834Z",updatedAt:"2023-10-04T13:57:57.449Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ez.fields={publishedLanguages:[f],title:"Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat",materialType:D,slug:"sademaarat-kasvavat",parent:co,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Suhteellisesti muutos on suurempi talvella kuin kesällä, samoin pohjoisessa se on hieman voimakkaampi kuin etelässä. Vuosisadan lopun talvina sadetta eri olomuodoissaan tulee noin 5-30 prosenttia nykyistä enemmän, kun taas kesällä muutos on todennäköisesti melko pieni.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä sademäärät kasvavat Suomessa kuluvalla vuosisadalla jonkin verran ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UI48XTLXyh2vDVvAO5fZ9",type:d,createdAt:pi,updatedAt:pi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"YLH10",body:"Ylhäisi, J. S., Tietäväinen, H., Peltonen-Sainio, P., Venäläinen, A., Eklund, J., Räisänen, J. & Jylhä, K. 2010. Growing season precipitation in Finland under recent and projected climate. Natural Hazards and Earth System Sciences Volume 10, Issue 78: 1563–1574.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Fnhess-10-1563-2010"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja aivan lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vaikutus ei välttämättä tule kunnolla esiin, sillä sademäärät vaihtelevat luontaisesti paljon ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tulevaisuuden sademääriä on arvioitu pääasiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin vuoteen 2020 saakka sademäärät kasvavat lähes yhtä nopeasti kaikkien skenaarioiden eli kasvihuonekaasupäästöjen mahdollisten kehityskulkujen mukaan (kuva 1). Vuosisadan puolivälin vaiheilla vuotuinen sademäärä olisi keskimäärin noin 6–11 prosenttia suurempi kuin jaksolla 1981–2010. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan jälkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen päästöjen suuruudesta. Pienten päästöjen vaihtoehdonkin (RCP2.6-skenaario) mukaan sademäärä kasvaisi  vuosisadan loppuun mennessä noin 6 prosenttia. Melko pienten (RCP 4.5) tai melko suurten päästöjen skenaariossa (RCP6.0) sademäärä kasvaisi noin 11–12 prosenttia. Päästöjen jatkuva kasvu (RCP8.5-skenaario) runsastuttaisi sateita noin 20 prosentilla. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tällöin Suomessa sataisi saman verran vettä kuin nykyään monin paikoin Englannissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"388owZ1KUAINFBnzJx8BP9",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:18.022Z",updatedAt:"2022-02-02T12:36:04.567Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa.",asset:pj,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa vuosina 2000–2085 verrattuna jakson 1981–2010 keskiarvoon (prosentteina). Muutokset ovat 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin tulosten keskiarvoja, jotka on esitetty erikseen neljälle kasvihuonekaasuskenaariolle (RCP8.5: hyvin  suuret päästöt, RCP6.0: melko suuret päästöt, RCP4.5: melko pienet päästöt ja RCP2.6: hyvin pienet päästöt). ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet lisääntyvät ja voimistuvat etenkin talvella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Todennäköisesti sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina, mutta sademäärän vuosienvälinen vaihtelu saattaa jossain määrin kasvaa. ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Sademäärien arvioituja muutoksia eri kuukausina on esitetty kuvassa 2.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa talvella sataa, skenaariosta riippuen, noin 7–30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmän kuin jaksolla 1981–2010 ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Lisäksi talviset sadepäivät yleistyvät, eli sadetta saadaan eri olomuodoissaan entistä useampana päivänä ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Myös pisimmät sateettomat poutajaksot lyhenevät hieman, noin 10 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Talven kokonaissademäärä on silti jatkossakin pienempi kuin kesän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvella kovimmat sateet myös voimistuvat suhteellisesti eniten, mutta suurin osa rankkasateista saadaan jatkossakin kesällä ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Koska lämpötilat kohoavat, niin entistä suurempi osa talven sateista saadaan tulevaisuudessa vetenä ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IlRWqEpWu8T7RdRy3izLM",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:21.473Z",updatedAt:"2022-02-02T12:35:49.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina.",asset:pl,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina verrattaessa jaksoja 1981–2010 ja 2070–2099. Käyrä esittää 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin laskelmien keskiarvoa, pystypylväät muutokselle laskettua 90 %:n todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleinen kuva esittää melko pienten päästöjen RCP4.5-skenaariota, oikeanpuoleinen hyvin suurten päästöjen RCP8.5-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen keskiarvoja. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesällä sataa aiempaa rankemmin muttei useammin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurimmat sademäärät saadaan jatkossakin kesällä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesän sademäärä todennäköisemmin kasvaa kuin vähenee: arvioiden mukaan vuosisadan lopulle tultaessa kasvua on odotettavissa noin 5–10 prosenttia (mallitulosten keskiarvo)  jaksoon 1981–2010 verrattuna ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Syynä tähän on sateiden voimistuminen ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vaikka rankkasateet voimistuvat kesällä suhteellisesti vähemmän kuin talvella, rankimmat sateet esiintynevät edelleen kesällä ja alkusyksystä. ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Kesällä kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10–25 % ",nodeType:a},{data:{target:pn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden kesinä sadepäivien määrä sinänsä näyttäisi pysyvän suurin piirtein ennallaan ",nodeType:a},{data:{target:cn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Myöskään sateettomien poutajaksojen pituudet eivät arvioiden mukaan muutu merkittävästi ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös keväällä ja syksyllä sataa entistä enemmän ja voimakkaammin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sateisiin liittyvät muutokset ovat selvimpiä talvella, niin ilmastonmuutos todennäköisesti lisää sademääriä myös keväällä ja syksyllä. Sen sijaan ilmastomallien antamat tulokset sadepäivien määrän muuttumisesta vaihtelevat ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Mallien mukaan on myös vielä hieman epäselvää, pitenevätkö vai lyhenevätkö sateettomat poutajaksot ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:pn},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Keväiset ja syksyiset rankkasateet sen sijaan voimistuvat tulevaisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisessa sademäärä kasvaa nopeammin kuin etelässä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maantieteellisesti sademäärät näyttävät kasvavan hieman nopeammin Pohjois-Suomessa kuin etelässä (taulukko 1). Pohjoisessa sademäärät kasvavat kaikkina vuodenaikoina mutta huomattavimmin talvella. Myös sadepäivien määrä on arvioiden mukaan lisääntymässä, kesää lukuun ottamatta. Sateettomat poutajaksot taas ovat maan pohjoisosissa pääsääntöisesti lyhenemässä. ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Suomessa sademäärä pysyy kesällä lähes ennallaan, mutta kaikkina muina vuodenaikoina sateet lisääntyvät ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sadepäivien määrä lisääntyy etelässä talvella, mutta kesällä sadepäivät saattavat jopa ehkä hieman vähentyä ",nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Samoin poutajaksot lyhenevät talvella, kun taas muina vuodenaikoina niiden pituus muuttuu vain vähän ja kesällä pisimmät poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä. ",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rankkasateet voimistuvat sekä pohjoisessa että etelässä kaikkina vuodenaikoina.",nodeType:a},{data:{target:cJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:br},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2SzeU7ZNbr5oBdEAHwlhDa",type:d,createdAt:po,updatedAt:po,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ei,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuodenajoittain",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 141.771%; height: 515.2px;\" border=\"1\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9184%; height: 134.4px;\" colspan=\"7\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kevät: maalis-toukokuu, kesä: kesä-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkintä tarkoittaa, että ilmiössä ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M\" data-ctf-id=\"4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M\"\u003EJYL09\u003C\u002Fa\u003E ja \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu\" data-ctf-id=\"2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu\"\u003ELEH11\u003C\u002Fa\u003E päivitettynä \u003Cspan data-key=\"2095\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2095:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003E(\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003Cspan tabindex=\"0\" role=\"button\" data-key=\"2105\"\u003E\u003Cspan class=\"css-1wt9k1k\"\u003E\u003Ca class=\"css-nn9ktx\" href=\"https:\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5c3aI8Iu2JP6gGcZeSHfZJ\u002Fd6a5bef0fbd8ad4423fd7ba8def21e40\u002Fsadetaulukko-fi-06062017.png\" rel=\"noopener noreferrer\" data-test-id=\"cf-ui-text-link\" aria-describedby=\"tooltip_6872\"\u003E\u003Cspan data-key=\"2104\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2104:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003ETaulukko PNG-kuvana\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003Cspan data-key=\"2103\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIoJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlMkMlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJpbmxpbmUlMjIlMkMlMjJ0eXBlJTIyJTNBJTIyaHlwZXJsaW5rJTIyJTJDJTIyZGF0YSUyMiUzQSU3QiUyMnVyaSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGaW1hZ2VzLmN0ZmFzc2V0cy5uZXQlMkYxM2MxOTU3c2NnOTclMkY1YzNhSThJdTJKUDZnR2NaZVNIZlpKJTJGZDZhNWJlZjBmYmQ4YWQ0NDIzZmQ3YmE4ZGVmMjFlNDAlMkZzYWRldGF1bHVra28tZmktMDYwNjIwMTcucG5nJTIyJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjJUYXVsdWtrbyUyMFBORy1rdXZhbmElMjIlMkMlMjJtYXJrcyUyMiUzQSU1QiU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RCUyQyU3QiUyMm9iamVjdCUyMiUzQSUyMnRleHQlMjIlMkMlMjJsZWF2ZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJsZWFmJTIyJTJDJTIydGV4dCUyMiUzQSUyMiklMjIlMkMlMjJtYXJrcyUyMiUzQSU1QiU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RA==\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2103:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003E)\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EAlue\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003EKeskimääräinen sademäärä\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekasvaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003ESateettomien poutajaksojen pituus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtelä-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video: Ilmastonmuutos lisää sateisuutta Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61VXAXiAGSrieOuK8Q4dsH",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:14.830Z",updatedAt:"2021-07-16T08:50:45.575Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:gc}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutos lisää sateisuutta Suomessa",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FH6cMmZeV7gU?controls=0",perspective:[W],tags:[au]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haastateltava: Erikoistutkija Kirsi Jylhä, Ilmatieteen laitos. Lisätietoja videosta ",nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fvideot-ja-visualisoinnit\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fca5ce944-950f-414b-8a48-9c488c213f81\u002Fvideo-ilmastonmuutos-lisaa-sateisuutta-suomessa.html"},content:[{data:{},marks:[],value:oS,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xRI2nUogwSDKrJVnvrT03",type:d,createdAt:pp,updatedAt:pp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6sTrMiKaZHkxzl1GcdDl9d",type:d,createdAt:pq,updatedAt:pq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ew,ex,ey,ev],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gV},content:[{data:{},marks:[],value:gW,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:eB},content:[{data:{},marks:[],value:fm,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F259741215"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pääkaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi – Ilmatieteen laitoksen tiedote 21.10.2016 ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:nb},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtonen, I., Ruosteenoja, K. & Jylhä, K. 2013. Projected changes in European extreme precipitation indices on the basis of global and regional climate model ensembles. International Journal of Climatology, Volume 34, Issue 4: 1208–1222. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fn},content:[{data:{},marks:[],value:oz,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dd},content:[{data:{},marks:[],value:oA,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsade"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Sadetta ja poutaa ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[W],tags:[au,gU],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:oB,publisher:[E,gX]};eC.metadata={tags:[],concepts:[]};eC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5azQH2PRDh1FKTGbsaeElp",type:d,createdAt:oi,updatedAt:oi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};eC.fields={title:"Talvi",slug:"talvi"};eJ.metadata={tags:[],concepts:[]};eJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6HSnjWFbXxKpzsKA6ruIhK",type:d,createdAt:"2022-12-20T13:42:10.889Z",updatedAt:"2023-02-21T13:33:03.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};eJ.fields={abbreviation:rp,body:"Valtioneuvosto. 2021. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:52. Valtioneuvosto, Helsinki 2021.\n\n\n",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F163176"};eO.metadata={tags:[],concepts:[]};eO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UTLW4z6oYW26LBfwEL7pl",type:d,createdAt:"2021-07-17T09:04:52.268Z",updatedAt:"2024-07-17T11:16:07.573Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};eO.fields={title:"Ekotehokkuus",slug:"ekotehokkuus"};eP.metadata={tags:[],concepts:[]};eP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20TsViB7teudvsaqhNjw0K",type:d,createdAt:vc,updatedAt:vc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};eP.fields={title:"Hiilijalanjälki",slug:"hiilijalanjalki"};eQ.metadata={tags:[],concepts:[]};eQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6mSSDYaeaYPXUHIZOo4egm",type:d,createdAt:"2021-11-12T12:01:30.162Z",updatedAt:"2022-01-20T14:12:28.819Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};eQ.fields={publishedLanguages:[f],title:"Materiaalitehokkuus",slug:"materiaalitehokkuus",parent:gu,subTheme:u,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lNAOaGuz0gxYBPs5RXNTH",type:d,createdAt:"2021-11-12T12:00:28.876Z",updatedAt:"2022-01-04T14:28:07.820Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Materiaalitehokkuus-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4M87s0Aertzd9Vuo8jOSoy",type:d,createdAt:"2021-09-23T09:13:42.993Z",updatedAt:"2023-04-24T11:34:53.505Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hg,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Materiaalitehokkuus säästää ilmastoa, luonnonvaroja ja kustannuksia",materialType:D,slug:"materiaalitehokkuus-saastaa-ilmastoa-luonnonvaroja-ja-kustannuksia",parent:eQ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi keino hillitä ilmastonmuutosta on käyttää materiaaleja tehokkaasti. Materiaalitehokkuuden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman vähästä ja samalla säästää ympäristöä. Materiaalitehokkuuden avulla voidaan säästää myös kustannuksissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta parantamalla voidaan vähentää ilmastovaikutuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että käytetään säästeliäästi luonnonvaroja, hallitaan tehokkaasti tuotannon sivuvirtoja, vähennetään jätteiden määrää sekä kierrätetään materiaaleja.  Tavoitteena on vähentää tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantaminen on tärkeää, koska ihmiskunta käyttää luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Teollistuneissa maissa luonnonvaroja käytetään henkeä kohti enemmän kuin kehittyvissä maissa. Maailmanlaajuisesti luonnonvarojen käyttö kasvaa voimakkaasti, sillä monissa kehittyvissä maissa talouskasvu on nopeaa. Samalla myös tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset lisääntyvät ja vaikeuttavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää. Materiaalitehokkuuden parantaminen on siten myös ilmastonmuutoksen torjumista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käyttö kytkeytyvät toisiinsa, sillä valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu luonnonvarojen käytöstä. Metsät ja muu kasvillisuus puolestaan sitovat hiiltä ja toimivat kasvaessaan hiilinieluina. Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa myös luonnonvarojen saatavuuteen. Ilmasto- ja energiapolitiikka sekä luonnonvarapolitiikka ovatkin monin tavoin kietoutuneet yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Energiantuotantoon tarvitaan materiaaleja, kuten polttoaineita ja laitteita, ja materiaalien tuotantoon puolestaan energiaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"XR4HnuogkLDKPVm8oCeZG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa kulutetaan paljon luonnonvaroja ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarojen käyttö on 1990-luvun jälkeen kasvanut Suomessa hitaammin kuin talous, mikä kertoo materiaalitehokkuuden paranemisesta ja talouden materiaali-intensiteetin pienenemisestä (kuva 1). Materiaali-intensiteetillä tarkoitetaan kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Materiaali-intensiteetin pienentyessä saadaan vähemmistä luonnonvaroista tuotettua enemmän tuotteita ja palveluita. Käytettyjen luonnonvarojen kokonaismäärä on kuitenkin kestämätön: on arvioitu, että suomalaisten kulutustasolla luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi, oli vuonna 2018 kulutettu jo 11. huhtikuuta mennessä. Koko maailman tasolla tämä laskennallinen ’ylikulutuspäivä’ oli 1. elokuuta. Keskimääräisen luonnonvarojen kulutuksen täytyisi siis huomattavasti pienentyä, jotta se olisi kestävällä pohjalla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5wxcIe9a9LgVaMA57s46tj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1OAjfgFm99H9fmejEM3RQv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen käyttämät materiaalimäärät ovat EU:n toiseksi suurimmat, yli  kaksi kertaa niin suuret kuin EU-maissa keskimäärin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6E4iltQwHMANO8upebpZX7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Osittain  tämä johtuu Suomen tuotantorakenteesta, jossa metsäteollisuus ja  kaivostoiminta käyttävät paljon luonnonvaroja. Lisäksi  vientiteollisuudella on suuri rooli: esimerkiksi Suomen  paperiteollisuuden lopputuotteista valtaosa päätyy maan rajojen  ulkopuolelle. Suomessa käytetyn energian ja materiaalien määrä lisäävät  myös kylmä ilmasto ja harva asutus. Suomessa on kuitenkin valtavasti  mahdollisuuksia parantaa materiaalitehokkuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7GWKRzFEIGe3XlhQXKKM32",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta voi edistää julkisella sektorilla, yrityksissä ja kotitalouksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla materiaalitehokkuuden edistäminen säästää kustannuksia ja parantaa kilpailukykyä. Julkisen sektorin ostovoima on merkittävä, ja siksi materiaalitehokkailla julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata myös tuotantoa materiaalitehokkaampaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös kuluttajilla on tärkeä rooli luotaessa kysyntää luomisessa materiaalitehokkaille tuotteille ja palveluille. Kuluttajat voivat tehdä materiaalitehokkaita valintoja esimerkiksi ostamalla harkiten ja mahdollisuuksien mukaan käytettynä, hankkimalla pitkäikäisiä tuotteita ja huoltamalla niitä oikein sekä käyttämällä korjaus- ja huoltopalveluita. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Aina ei ole tarpeen ostaa tuotetta omaksi, vaan sen voi vuokrata tai lainata. Myös omistamiaan tavaroita voi jakaa erilaisten yhteiskäyttöpalveluiden avulla ja siten vähentää luonnonvarojen kulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yritykset voivat parantaa tuotteidensa materiaalitehokkuutta esimerkiksi käyttämällä tuotteiden valmistuksessa sellaisia raaka-aineita, energialähteitä ja kuljetuksia, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän materiaaleja ja energiaa elinkaarensa aikana (kuva 2). Tuotteiden materiaalikuormaa voidaan vähentää parantamalla tuotteiden monikäyttöisyyttä, pitkäikäisyyttä ja huollettavuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AANFfB90Ms59oAkAQKu5X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Myös teolliset symbioosit auttavat vähentämään yritysten ilmastovaikutuksia. Teollisissa symbiooseissa yritykset hyödyntävät toistensa materiaalivirtoja ja sivutuotteita, mikä luo uutta liiketoimintaa. Myös julkisen tai kolmannen sektorin toimijat voivat osallistua teollisiin symbiooseihin, ja niitä voi syntyä sekä kaupunkeihin että maaseudulle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6V1XBOMRq43O4Hostmz97o",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisessa kuluu eniten luonnonvaroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennustoiminta on suurin luonnonvarojen käyttäjä Suomessa. Muita paljon materiaaleja kuluttavia toimialoja ovat metalli- ja metsäteollisuus sekä öljynjalostus. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1GCIQKxaYfKECXHkq1REcY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Rakentamiseen kuuluu rakennusten lisäksi yhteiskunnan infrastruktuurin, kuten teiden, rakentamista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan parantaa monilla keinoilla, muun muassa suosimalla kestäviä rakennusmateriaaleja, välttämällä vaikeasti kierrätettävien materiaalien käyttöä sekäehkäisemällä jätteen syntyä rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Myös kierrättämällä syntyvä jäte ja korvaamalla neitseellisten materiaalien käyttöä kierrätetyillä materiaaleilla voidaan lisätä materiaalitehokkuutta rakentamisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantaminen näkyy yleensä myös kasvihuonekaasupäästöissä. On laskettu, että esimerkiksi elementtikerrostalon rakentamisessa materiaalien asianmukaisesta kierrätyksestä koituva säästö voi vastata noin 11 prosenttia rakennuksen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa rakennusjätteestä syntyy korjaus- ja purkurakentamisessa. Siksi niillä on tärkeä rooli materiaalitehokkuuden parantamisessa. Rakennus- ja purkujätteitä kierrätetään Suomessa vielä melko vähän verrattuna moniin Euroopan maihin. Kierrätyksessä on paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle, ja ala onkin lähtenyt kasvuun myös Suomessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta rakennusjätettä kierrätettäisiin nykyistä merkittävästi enemmän, tarvitaan kuitenkin tarkempia sähköisiä tietojärjestelmiä. Edellytyksenä rakennusjätteen kierrätyksen merkittävälle kasvulle ovat kuitenkin nykyistä tarkemmat sähköiset tietojärjestelmät rakennusjätteen määristä, laadusta ja syntypaikoista, jolloin kysyntä ja tarjonta voivat kohdata reaaliaikaisesti. Käytetyille materiaaleille tarvittaisiin myös laatukriteerejä ja kelpoisuusvaatimuksia. Niiden puute on merkittävä este kierrätyksen lisääntymiselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalikatselmuksilla kartoitetaan yritysten säästöpotentiaalia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantamiseksi yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi Motivan tarjoamaa materiaalikatselmuspalvelua, jonka avulla tunnistetaan mahdolliset materiaalien säästökohteet koko tuotantoprosessista. Kustannussäästöt voivat olla huomattavia, ja samalla ympäristökuormitus vähenee. Suomessa vuosina 2014–2015 toteutettujen materiaalikatselmusten vuotuinen säästöpotentiaali oli katselmusta kohti noin miljoona euroa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalikatselmuksen tuloksena yritys saa konkreettisia ehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi. Yritys voi saada monia hyötyjä: kustannuksia säästyy, ympäristökuorma vähenee, yrityksen kilpailukyky ja imago paranevat. Lisäksi yrityksen oma materiaalitehokkuuteen liittyvä asiantuntemus kasvaa. Materiaalitehokkuuden vapaaehtoinen parantaminen auttaa myös täyttämään tulevaisuudessa yhä tiukemmat ympäristövaatimukset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuus tuo myös kunnille säästöjä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien suurimmat materiaalivirrat syntyvät rakentamisesta ja energiantuotannosta, joissa tarvitaan suuria määriä raaka-aineita ja maa-aineksia. Merkittäviä määriä energiaa ja materiaaleja käytetään myös erilaisissa kuntien ylläpitämissä palveluissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa. Usein materiaalitehokkuuden parantamisesta koituu kunnille myös taloudellisia säästöjä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6c9Z8qSSwsTKsZGmFuAO0P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta voidaan kunnissa edistää muun muassa kestävien hankintojen avulla sekä sellaisella maankäyttöpolitiikalla, joka mahdollistaa materiaalien hyötykäytön. Kunnan jätehuoltomääräyksillä ja -maksuilla voidaan kannustaa yhteisöjä ja kuntalaisia tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä. Myös uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa on tärkeää kunnan materiaalitehokkuuden parantamisen kannalta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Verkostoitumalla kunnat voivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuudesta ja oppia toisiltaan. Esimerkiksi Fisu (Finnish Sustainable Communities) on kaikille kunnille avoin, edelläkävijäkuntien verkosto, jonka tavoitteena on hiilineutraali ja jätteetön kunta vuoteen 2050 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastodieetti.fi"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastodieetti.fi - laskuri oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. SYKEn tuottamassa palvelussa voi laskea  asumisen, liikenteen, ruuan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyvän henkilökohtaisen hiilijalanjäljen. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:hz},content:[{nodeType:a,value:vB,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fmateriaalitehokkuus\u002Fmateriaalitehokkuustesti"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy: Materiaalitehokkustesti yrityksille ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffisu-verkosto.fi\u002Ffi-FI\u002FTietoa_Fisusta"},content:[{nodeType:a,value:"Kuntien FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fkestava-kierto-ja-biotalous\u002Fkestava-kulutus"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ympäristökeskus Syke: Kestävä kulutus - Ympäristöhallinnon verkkopalvelu",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[J],tags:[eO],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2018-11-20",publisher:[L]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jtPKb9wARMSxxPFYFiTcW",type:d,createdAt:"2021-09-23T10:02:31.768Z",updatedAt:"2022-01-03T14:09:16.737Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kestävä suunnittelu vähentää tuotteiden ilmastovaikutuksia",materialType:D,slug:"kestava-suunnittelu-vahentaa-tuotteiden-ilmastovaikutuksia",parent:eQ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävä tuotesuunnittelu tarkoittaa ympäristönäkökohtien ottamista mukaan olennaiseksi osaksi tuotesuunnittelua. Kestävässä tuotesuunnittelussa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari raaka-aineista tuotantoon, käyttöön ja lopulta jätteeksi. Tuotteet aiheuttavat jokaisessa elinkaaren vaiheessa ympäristöhaittoja, joiden määrään ja laatuun voidaan suunnittelulla vaikuttaa. Näin voidaan vähentää myös tuotteiden ilmastovaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävässä tuotesuunnittelussa tarkastellaan tuotteen koko elinkaarta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävä tuotesuunnittelu on tehokas tapa vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia, sillä suunnitteluvaihe määrittää pääosan tuotteen elinkaaren aikaisista päästöistä. Tämä on tunnustettu myös Euroopan unionin tasolla, jossa on 2000-luvulta lähtien yhä enemmän pyritty pienentämään tuotteiden ympäristövaikutuksia muun muassa ekologisella tuotesuunnittelulla, ympäristöjohtamisjärjestelmillä, ympäristömerkinnöillä sekä julkisilla hankinnoilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18YlY9HBTycQ48d0ICMtlG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kestävän tuotesuunnittelun tavoitteita ovat materiaali- ja energiatehokkuus, kierrätettävyys, käyttöiän optimointi, korjattavuus ja ympäristölle haitallisten aineiden käytön minimointi. Joskus nämä tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään. Silloin on arvioitava, millä on merkittävin vaikutus ympäristöön. Esimerkiksi autot aiheuttavat suurimman osan ilmastovaikutuksistaan käytön aikaisina päästöinä, joten ensisijaista on vaikuttaa ajettaessa syntyviin päästöihin muun muassa suunnittelemalla vähemmän kuluttavia autoja. Verrattaessa yksityisen kulutuksen eri osa-alueiden elinkaarisia ympäristövaikutuksia, kolme ryhmää nousee selkeästi esiin: asuminen, elintarvikkeet ja liikkuminen. Ne aiheuttavat eniten kasvihuonekaasupäästöjä ja siten myös niihin kohdistuvalla tuotesuunnittelulla on suurimmat mahdollisuudet pienentää ilmastovaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:va,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalien merkitys rakennusten hiilijalanjäljelle kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentaminen on merkittävä tuotannonala niin taloudellisesti kuin aiheuttamiensa ympäristövaikutusten kannalta.  Vaikka energiatehokkuus on rakennusten ympäristövaikutusten kannalta merkittävintä, myös materiaalivalinnoilla on tärkeä rooli, joka kasvaa sitä mukaa kuin rakennusten energiatehokkuus paranee.  Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, korjaukset sekä purkaminen ja materiaalien kierrätys muodostavat keskimäärin 37 prosenttia uuden suomalaisen kerrostalon hiilijalanjäljestä. Lähes nollaenergiarakennuksissa osuus voi olla tätäkin suurempi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jonka käyttämä vähäinen energia tulee laajalti uusiutuvista lähteistä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"31WRGOJtN7ESkHJTutSFDF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten kestävässä suunnittelussa tulisi huomioida materiaalien ja rakenteiden piilovirrat, hiilijalanjälki, kestävyys, korjattavuus, kierrätettävyys ja myrkyttömyys. Oikealla rakennusmateriaalien valinnalla voidaan jopa puolittaa rakennusmateriaalien hiilijalanjälki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Puun rakennuskäyttöä halutaan merkittävästi lisätä, sillä rakennuksiin sitoutunut puu toimii hiilivarastona ja säilyy pitkään poissa ilmakehästä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"YPnVOWIA0RCndVfbfDIG0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton ilmastovaikutukset syntyvät pitkälti käytön aikaisista päästöistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevinta on auton käyttö, sillä valtaosa auton ilmastovaikutuksista syntyy käytön aikana. Tämä vaihtelee kuitenkin suuresti riippuen siitä, saako auto käyttövoimansa bensiinistä, dieselistä tai sähköstä. Mikäli sähköauto kulkee uusiutuvalla sähköllä, sen elinkaaren aikaiset ilmastopäästöt koostuvat suurimmaksi osaksi auton valmistuksesta. Käyttövoimasta aiheutuvat päästöt jäävät tällaisella sähköautolla huomattavasti alhaisemmiksi kuin polttomoottoriautolla, tai sähköautolla, joka käyttää osittain fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Kaikkein suurimmat käytön aikaiset päästöt syntyisivät siinä kuvitteellisessa tilanteessa, että sähköauton käyttämä sähkö olisi tuotettu kokonaan kivihiiltä polttamalla (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1Bxdi0p1BQvGnT3Qz7WlwF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Autojen hiilidioksidipäästöjä säädellään EU:n asetuksilla, jotka asettavat henkilöautoille asteittain tiukkenevat päästörajat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2x8jQdICpL9qCIB3JEOGKT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6HPszfbAYyMPsj9zNtQvjl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Myös autojen kierrätystä säätelevä romuajoneuvodirektiivi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6WTeynIpRmX5Y6NCL85bCO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" on vähentänyt autojen elinkaaren aikaisia päästöjä. Sen ansiosta romuajoneuvoista saadaan talteen lähes kaikki materiaali, ja siitä valtaosa pystytään kierrättämään tai käyttämään uudelleen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sähköautojen yleistyminen tuo uusia haasteita kierrätysjärjestelmille. Sähköautojen akkujen valmistuksessa tarvitaan useita metalleja ja muita raaka-aineita, joista osa on maailmassa harvinaisia ja joiden louhinta aiheuttaa ympäristö- ja terveysriskejä tuottajamaissa. Nykyistä huomattavasti suurempi osa akuissa käytetyistä metalleista pitäisi saada talteen ja kierrättää, jotta sähköautojen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää. Tämänhetkiset raaka-aineiden hinnat ovat kuitenkin vielä liian alhaisia, jotta ne tarjoaisivat riittävän kannustimen kierrätykselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosuunnitteludirektiivi ohjaa energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuonna 2009 voimaan tulleen ekosuunnitteludirektiivin (2009\u002F125\u002FEU) tavoitteena on vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia ja erityisesti parantaa niiden energiatehokkuutta. Muiden puitedirektiivien tapaan ekosuunnitteludirektiivi antaa yleiset suuntaviivat tuotteiden suunnittelulle ja ympäristövaatimuksille. Täytäntöönpanoa varten annetaan tuoteryhmäkohtaisia asetuksia. Niitä laaditaan sellaisille energiaa käyttäville tuotteille, joita myydään EU-alueella suuria määriä (yli 200 000 kpl), joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja joiden ympäristövaikutuksia on mahdollista pienentää kohtuullisilla kustannuksilla. Direktiivin tavoitteena on elinkaariajattelun sisällyttäminen tuotteiden suunnitteluun. Tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa voidaan asettaa vaatimuksia paitsi energiatehokkuudelle, myös muihin ympäristövaikutuksiin liittyen. Mikäli tuote ei täytä ekosuunnitteluvaatimuksia, sitä ei voi tuoda markkinoille EU:n alueella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1P1xYUzpB9O35uATcIe93v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B06SXF5xgj7rBc3Eak0f",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F329066"},content:[{data:{},marks:[],value:"Horn, S., Salo, H., & Nissinen, A. 2021. Ekodesign - tiekartta julkishallinnolle ja yrityksille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17\u002F2021. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fekosuunnittelu.info\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosuunnittelu.info – Tietoa tuotteiden ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimuksista",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FRatkaisujablogi\u002FJohanna_Suikkanen_Mista_tietaa_onko_tuot(44485)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympäristökeskuksen Ratkaisuja-blogi: Mistä tietää onko tuote ympäristöystävällinen? ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[eO,{sys:{type:b,linkType:d,id:fy}},eP,fE],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2018-11-02",publisher:[L]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MOxvqzxHJjYh0amymO4Qv",type:d,createdAt:"2021-10-05T07:07:07.446Z",updatedAt:"2022-09-07T12:22:09.940Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:190,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kiertotaloudella vähennetään jätteen syntyä ja kasvihuonekaasupäästöjä",materialType:D,slug:"kiertotaloudella-vahennetaan-jatteen-syntya-ja-kasvihuonekaasupaastoja",parent:eQ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa pitkään ja niitä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Suomessa jätettä syntyy paljon asukasta kohti, vaikka jätteen kierrätysasteet ovat nousseet. Kiertotalouteen siirtyminen on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä ja ehkäistä jätteen syntyä, mikä vähentää luonnonvarojen käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyy paljon jätettä asukasta kohti  ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyisyntyy vuosittain noin 74 yli 100 miljoonaa tonnia jätettä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5LyBaUcWlYnAGeHqAXtYBt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Määrä on EU-maiden suurimpia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4GwJcMWs6YyM28aP7eIOLz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tästä valtaosa, noin 75 prosenttia, on kaivostoiminnasta ja louhinnasta peräisin olevaa mineraalijätettä. Toiseksi eniten jätettä syntyy rakentamisessa (kuva 1). Yhdyskuntajätteen osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on pieni, alle kolme prosenttia, mutta se on yksittäisen kansalaisen kannalta näkyvin jätteen muoto. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja niihin rinnastettavia kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteitä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Noin kaksi kolmasosaa yhdyskuntajätteestä syntyy kotitalouksissa ja noin kolmasosa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa. Asukasta kohti laskettuna yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa lähes 600 kg vuodessa. Yhdyskuntajätteen määrä on ollut kasvussa viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1ByAAdC0nyszhbhTnZUmGo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyvästä jätteestä noin 90 % on kaivostoiminnassa ja -rakentamisessa syntyvää mineraalijätettä ja maamassoja. Tämä jäte käsitellään pääasiassa läjittämällä se kaivosalueille tai kaatopaikoille. Siksi loppusijoittamisen osuus kaikesta jätteenkäsittelystä on Suomessa suuri, yli 80 %. Loput syntyvät jätteet hyödynnetään pääasiassa materiaalina tai energiana. Jätteiden kokonaismäärä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rsU23hUydZj8j3hrVoCnP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätteiden käsittelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätesektorin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 3,5 prosenttia. Jätesektorin päästöt ovat laskeneet yli 60 prosenttia vuodesta 1990. Merkittävä vaikutus vähenemiseen on ollut sillä, että biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle on rajoitettu ja vuodesta 2016 alkaen sijoittaminen on kielletty. Myös kaatopaikoilta ilmaan pääsevän metaanin talteenottoa on lisätty. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"nfsCGeRs26nwNm5CwfQLl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituskiellon seurauksena yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle on lähes loppunut (kuva 2). Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen materiaalina ja energiana on puolestaan lisääntynyt. Yli puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään nykyään energiana ja reilut 40 prosenttia kierrätetään materiaalina. Määrällisesti eniten jätejakeista kerätään paperia, kartonkia ja biojätettä. Myös muita jätejakeita kuten lasia, metallia ja muovia kerätään erillisissä, kiinteistöjen yhteydessä olevissa tai alueellisissa keräyspisteissä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5xgrJtDoTBSB4RP4USlxuG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1eWrNHkovOqziCkjZkfRzM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n tavoitteena on, että jäsenmaissa yhdyskuntajätteestä hyödynnettäisiin materiaalina 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalous pienentää materiaalien käytön ilmastovaikutuksia ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudella tarkoitetaan talouden toimintatapoja, joilla materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi, niin että ne pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi tuotteiden yhteiskäyttö ja tuotteet palveluna, tuotteiden korjaus, huolto ja päivitys sekä käytetyn tuotteen tai osan myynti ovat olennainen osa kiertotaloutta. (Kuva 3) Tällöin luonnonvaroja kuluu vähemmän, hiilidioksidipäästöt pienenevät ja jätettä syntyy vähemmän. Kiertotalous onkin raaka-aineiden kierrätystä huomattavasti laajempi käsite. ",nodeType:a},{data:{target:hq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:oe,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisellä kehityksellä luonnonvarojen kuten fossiilisten polttoaineiden, biomassan, metallien ja mineraalien käytön ennustetaan globaalilla tasolla yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä, mikä merkitsisi kasvihuonekaasupäästöjen huomattavaa kasvua. Kiertotalousratkaisuiden käyttö muutamien avainmateriaalien kuten alumiinin, teräksen, sementin, muovin tuotannossa voi puolestaan vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä arviolta 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5Ic5jqzekNTNfvs2XyiFSC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6kYstM2ABidjACjqNI9PWs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kierrätystuotteiden ja -materiaalien kysyntää voidaan lisätä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta kierrätetyt tuotteet ja materiaalit aidosti korvaisivat neitseellisistä raaka-aineista tehtyjä tuotteita, niille tulee olla kysyntää. Kuluttajien luottamus kierrätystuotteiden laatuun on kysynnän kannalta tärkeää. Uudistettavassa jätelaissa tarkennetaankin pelisääntöjä sille, milloin materiaali lakkaa olemasta jäte. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia jäteperäisten materiaalien käytölle tuotanto- ja kulutushyödykkeinä, jolloin tarve ottaa käyttöön neitseellisiä raaka-aineita vähenee. Materiaalien uusiokäyttö pienentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:hq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Lainsäädännöllä on esimerkiksi helpotettu sellaisen jätebetonimurskeen käyttöä, joka täyttää haitta-aineille asetetut raja-arvot sekä raaka-aineen laadunvalvontavelvoitteet. Tällä edistetään betonijätteen jalostamista ja luodaan mahdollisuuksia uusiobetonin markkinoille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3sQS23Xg90RNQrfJkoM4vs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätealan digitalisaatio helpottaa osaltaan jätteiden hyödyntämistä. Esimerkki digitaalisesta jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta on Motiva Oy:n ylläpitämä Materiaalitori, jossa yritykset ja organisaatiot voivat maksutta ilmoittaa tuottamistaan tai tarvitsemistaan jätemateriaaleista ja sivuvirroista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2h7hfjW9pGzfE6dX9O5ltX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F305604\u002FSYKEPolicyBrief_Kiertotalous_FI_20190930_screen.pdf?sequence=1&isAllowed=y"},content:[{data:{},marks:[],value:"Berg, A., Antikainen, R., Kauppi, S., Kautto, P., Myllymaa, T., Ruokamo, E., Salo, H. & Savolainen, H. 2019. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisen. SYKE Policy brief 30.9.2019. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:hz},content:[{data:{},marks:[],value:vB,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitkiertoon.fi\u002Ffi-FI\u002FSeuranta\u002FKotitalousjatteet"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotitalousjätteen määrä ja biojätteen keräys. CIRCWASTE-hanke.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fissuu.com\u002Fsuomenymparistokeskus\u002Fdocs\u002Fvaltsu-4.3-d"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen jätealan kehitys lukuina. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta. CIRCWASTE-hanke.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Fluokka\u002Fkiertotalousloikka\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalousloikka – kiertotalousratkaisujen tietopankki",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmuovitiekartta.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Muovitiekartta Suomelle. Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa – Muovitiekartta 2.0.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FKiertotalous\u002FKuvat_ja_infograafit\u002FKiertotalouden_kehat_ja_esimerkkeja_ohja(59376)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalouden kehät ja esimerkkejä ohjauskeinoista (infograafi) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fjatteet\u002Fjatelaki"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö: Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[eO,hx,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1MwJuhjgyOZxdJH1ATmtIQ"}}],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-09-07",publisher:[L]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2N7Mf6hYoIvzoeYILAxQue",type:d,createdAt:"2021-10-05T06:31:20.573Z",updatedAt:"2023-08-28T10:20:01.346Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:sU,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Kotitalouksien kulutuksella on merkittävä ilmastovaikutus",materialType:D,slug:"kotitalouksien-kulutuksella-on-merkittava-ilmastovaikutus",parent:eQ,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki on etenkin vauraissa maissa nykyisellään liian suuri ilmastotavoitteiden saavuttamiseen nähden. Kulutuksesta aiheutuvien päästöjen saaminen kestävälle tasolle edellyttää vähähiilisempiä ratkaisuja esimerkiksi asumisessa, liikkumisessa ja ruuan kulutuksessa. Myös tuotannon ja infrastruktuurin on muututtava vähähiilisemmiksi, jotta ilmastotavoitteet saavutettaisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjälki on suurin vauraissa maissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jopa 72 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä on kotitalouksissa tapahtuvan kulutuksen aiheuttamaa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7x5wYkrHQy8cN1PwoCvATo",type:d,createdAt:vD,updatedAt:vD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HERT09",body:"Hertwich, E.G., & Peters, G.P. 2009. Carbon Footprint of Nations: A Global, Trade-Linked Analysis. Environmental Science & Technology 2009, 43, 6414–6420."}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kotitalouksilla on siten myös merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jotta päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen enintään 1,5 asteen lämpötilannoususta esiteolliseen aikaan verrattuna, maailman kasvihuonekaasupäästöjen tulisi laskea maailmanlaajuisesti lähes 90 % vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää pienenemistä ja kulutustottumusten muutoksia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3BxFaf6yMWat1pUUgRdiwp",type:d,createdAt:vE,updatedAt:vE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"DUB19",body:"Dubois, G., Sovacool, B., All, C., Nilsson, M., Barbier, C., Herrmann, A., Bruyere, S., Andersson, C., Skold, B., Nadaud, F., Dorner, F., Richardsen Moberg, K., Ceron, J.P., Fischer, H., Amelung, D., Baltruszewicz, M., Fischer, J., Benevise, F., Louis, V.R., & Sauerborn, R. 2019. It starts at home? Climate policies targeting household consumption and behavioral decisions are key to low-carbon futures. Energy Research & Social Science 52 (2019) 144–158."}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksesta aiheutuvat päästöt jakautuvat hyvin epätasaisesti eri maiden kesken: korkeimman tulotason maat, joiden osuus maailman väestöstä on 16 prosenttia, aiheuttavat kulutuksellaan 46 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Köyhimmissä maissa asuvien osuus maailman väestöstä on 9 prosenttia, mutta heidän osuutensa kasvihuonekaasupäästöistä vain 0,4 prosenttia. Myös maiden sisäiset erot asukkaiden välillä ovat suuret. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4woOXLU3BaMTFVBreOmllQ",type:d,createdAt:vF,updatedAt:vF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"OUR21",body:"Our world in data. [Viitattu 12.1.2021] CO2 emissions – Global inequalities by consumption.",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-emissions#global-inequalities-by-consumption"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilijalanjälki mittaa tuotteen, palvelun tai toiminnan elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Kotitalouksien kohdalla se koostuu suorista päästöistä (esim. kulkuneuvojen ja lämmityksen polttoaineet) ja epäsuorista päästöistä (tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneet päästöt). Suomessa asukkaan hiilijalanjäljen keskiarvo on 10,4 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (COâ‚‚-ekv.) vuodessa, ja vastaavat luvut ovat esimerkiksi Japanissa 7,6, Kiinassa 4,2, Brasiliassa 2,8 ja Intiassa 2 tonnia COâ‚‚-ekv. vuodessa (kuva 1). On esitetty, että keskimääräisen hiilijalanjäljen tulisi globaalisti laskea 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä, ja edelleen 1,4 tonniin vuoteen 2040 ja 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tämä olisi linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Ilmastotavoitteiden ja hiilijalanjäljen välillä onkin nykyisellään suuri kuilu etenkin vauraammissa maissa. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5B8DFjtQ7tc6Xlq9wWLpll",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:40:37.947Z",updatedAt:"2021-10-05T06:54:53.372Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Keskimääräinen hiilijalanjälki.",asset:vH,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Keskimääräinen hiilijalanjälki (tonnia COâ‚‚-ekv.) asukasta kohti eri maissa kulutuksen osa-alueittain sekä ilmastotavoitteiden mukaiset tavoitetasot hiilijalanjäljelle vuosille 2030, 2040 ja 2050. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,content:[],data:{target:dV}},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}},{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F28259fe8-7b5e-4806-8ab6-7c06739ef5cc\u002Fr\u002F9543fb0a-1cda-4dfd-a139-1a6507ee81b6\u002Fkuva-1-iso-keskimaarainen-hiilijalanjalki.png"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat valtaosan hiilijalanjäljestä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaisten hiilijalanjälki muodostuu liikkumisesta (noin 30 %), asumisesta ja siihen liittyvästä energiankäytöstä (noin 25 %), elintarvikkeista (noin 20 %) ja muista tavaroista ja palveluista (noin 25 %). Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodesta 2000 eteenpäin pysyneet pitkälti samalla tasolla tai nousseet, vaikka Suomen kansalliset päästöt ovatkin samalla aikavälillä laskeneet. Keskeisenä syynä siihen, ettei kotitalouksien hiilijalanjälki ole pienentynyt vastaavalla tavalla on, että osa noin puolet suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy ulkomailla, eivätkä päästöt siten näy alueperusteisessa päästölaskennassa. ",nodeType:a},{data:{target:hB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun tarkastellaan, miten suomalaisten hiilijalanjäljen osa-alueet ovat muuttuneet vuosina 2000–2016, käy ilmi, että suhteellisesti eniten ovat kasvaneet tietoliikenteen ja ulkomaan matkailun hiilijalanjäljet, jotka ovat lähes kaksinkertaistuneet, vaikka niiden osuus keskimääräisestä kokonaishiilijalanjäljestä onkin pieni. Asumisen energiankäytön hiilijalanjälki oli puolestaan tällä aikavälillä laskenut 14 prosenttia johtuen muun muassa sähkön ja lämmön tuotannon muuttumisesta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiankulutuksen hiilijalanjälki vaihtelee vuosittain eniten, ja on riippuvainen kunkin vuoden sääolosuhteista ja lämmitystarpeesta. ",nodeType:a},{data:{target:hB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilijalanjälki kasvaa, kun tulot kasvavat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokainen kulutettu euro synnyttää päästöjä. Suurituloisilla kotitalouksilla hiilijalanjälki on pääsääntöisesti suurempi kuin pienituloisilla, sillä tulojen kasvaessa kulutusmenot ja siten myös hiilidioksidipäästöt tyypillisesti kasvavat. ",nodeType:a},{data:{target:vL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Kun suomalaiset kotitaloudet jaetaan tulotason mukaan kymmenyksiin ja tarkastellaan ylimmän ja alimman tulokymmenyksen välisiä eroja, käy ilmi, että ylimmässä tulokymmenyksessä asumisen ja ruuan hiilijalanjälki on kaksi kertaa suurempi kuin alimmassa tulokymmenyksessä. Liikkumisen hiilijalanjälki on puolestaan lähes nelinkertainen ylimmässä tuloluokassa verrattuna alimpaan tuloluokkaan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjälki yli kolminkertainen. ",nodeType:a},{data:{target:vN},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilijalanjäljen suuruus ja sen koostumus vaihtelevat paitsi tulotason, myös kotitaloustyypin ja elämäntilanteen mukaan. Esimerkiksi liikkumisen osuus hiilijalanjäljessä on Suomessa suurin lapsettomilla pareilla ja seuraavaksi suurin kahden huoltajan lapsiperheillä. Liikkumisen määrään vaikuttavat muun muassa elämänvaiheen aktiivisuus ja käytettävissä olevat tulot. Asumisen hiilijalanjälki on puolestaan suurin yli 64-vuotiaiden talouksissa, mikä voi selittyä sillä, että heistä moni asuu samassa tilavahkossa asunnossa, jossa on aiemmin asunut lasten kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:vN},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen tehokkuuden parantaminen ei riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on tyypillisesti pyritty vähentämällä tuotannon päästöintensiivisyyttä, niin että päästöjä syntyy vähemmän tuotettuja tavaroita ja palveluita kohti. Tuotannon päästöintensiivisyys onkin monilla aloilla viime vuosikymmeninä pienentynyt merkittävästi. Tämän tehostumisen hyötyjä vähentää kuitenkin niin sanottu rebound-ilmiö, jolla tarkoitetaan, että esimerkiksi tehokkuuden paranemisesta koituvat säästöt ja hintojen aleneminen johtavat kulutuksen lisääntymiseen tai siirtymiseen toisiin kohteisiin, mikä voi kumota syntyneet päästövähennykset. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi vuosina 2000–2016 tuotannon päästöintensiivisyys pieneni lähes kaikissa tuoteryhmissä, mutta siitä huolimatta Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki kasvoi tänä aikana 12 prosentilla. ",nodeType:a},{data:{target:hB},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Rebound-ilmiön vuoksi kulutuksen kokonaishiilijalanjäljen tarkastelu on tärkeää, sillä parannukset kulutuksen yksittäisillä osa-alueilla eivät välttämättä johda kokonaispäästöjen vähenemiseen. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2vbNAphvvn2g1Fjb5ZC2WQ",type:d,createdAt:vP,updatedAt:vP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SOR07",body:"Sorrell, Steven 2007. The Rebound Effect: An Assessment of the Evidence for Economy-wide Energy Savings form Improved Energy Efficiency. UK Energy Research Centre.",link:"https:\u002F\u002Fukerc.ac.uk\u002Fpublications\u002Fthe-rebound-effect-an-assessment-of-the-evidence-for-economy-wide-energy-savings-from-improved-energy-efficiency\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotannon ja luonnonvarojen kulutuksen tehostamisen sijaan on alettu yhä enemmän puhua ekologisesta kantokyvystä, kulutuksen rajoista, sosiaalisesta kestävyydestä ja kohtuullisuudesta (sufficiency). Tässä on avainasemassa, että kulutus pysyy maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa ylittämättä niitä, mutta tyydyttää samalla ihmisten perustarpeet ja tarjoaa riittävän hyvinvoinnin ja elintason kaikkialla maailmassa. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zpJBdPtzlMJ6NOr5jNfG0",type:d,createdAt:vQ,updatedAt:vQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RAW17",body:"Raworth, K. 2017. Doughnut Economics. Seven Ways to Think Like a 21st-Century Economist. Random House Business Books, London."}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää useilla toimilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjäljen rakenne vaikuttaa siihen, mitkä keinot ovat tehokkaimpia päästöjen vähentämisessä. Esimerkiksi liikkumisen hiilijalanjäljestä keskimäärin 80 prosenttia aiheutuu henkilöautolla ja 13 prosenttia lentokoneella matkustamisesta. Ruuan hiilijalanjäljestä suurimman osan muodostavat liha ja maitotuotteet, arviointitavasta riippuen yhteensä 50-80 prosenttia, ja syömäkelpoisen ruuan päätyminen jätteeksi aiheuttaa ruuan hiilijalanjäljestä arviolta 5 prosenttia. Asumisen hiilijalanjäljestä yli 80 prosenttia aiheutuu lämmön ja sähkön kulutuksesta. Tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjälki puolestaan jakaantuu tasaisemmin useiden pienempien lähteiden kesken. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tärkeimpiä keinoja pienentää hiilijalanjälkeä kulutuksen eri osa-alueilla on koottu taulukkoon 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksilöiden ja kotitalouksien väliset erot kulutuksen rakenteessa ja siten myös tehokkaimmissa päästövähennyskeinoissa ovat suuria. Esimerkiksi paljon lentomatkoja tekevillä lentämisen välttäminen voi olla tehokkain yksittäinen keino pienentää hiilijalanjälkeä, kun taas paljon autoilevalla autoilun vähentäminen tai vaihtaminen sähköautoon voivat tuoda suuremmat päästövähennykset. Myös eri maiden välillä on esimerkiksi maantieteestä, yhdyskuntarakenteesta, energiantuotannosta ja ruokavaliosta johtuvia eroja siinä, mitkä ovat tehokkaimpia ja helpoimpia keinoja vähentää kulutuksen päästöjä. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuinpaikalla on suuri vaikutus vähähiilisten vaihtoehtojen  toteuttamismahdollisuuksiin. Asuinpaikka määrittää esimerkiksi sen,  kuinka helposti automatkat on mahdollista korvata muilla kulkutavoilla  tai mikä on esimerkiksi paikallisen kaukolämmön tuotantotapa.  Mahdollisuudet vaikuttaa energiatehokkuuteen ovat parhaat  uudisrakentamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"RWaqfOTsInFaCpk7LeexC",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:40:33.826Z",updatedAt:"2021-10-02T06:59:17.806Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Merkittävimpiä keinoja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen eri osa-alueilla - taulukkosisältö",body:"\u003Ctable border=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd colspan=\"2\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Merkittävimpiä keinoja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen eri osa-alueilla. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt\" data-ctf-id=\"3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt\"\u003ELIN20\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4\" data-ctf-id=\"3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4\"\u003ELET19\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003EKulutuksen osa-alue\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003EMerkittävimpiä tapoja pienentää hiilijalanjälkeä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003ELiikkuminen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EHenkilöauton korvaaminen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EAuton vaihtaminen vähäpäästöisempään\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EKimppakyydit\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ELentämisen välttäminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EEtätyö ja verkkoasiointi\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003ERuoka\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003ELihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ja korvaaminen kasvisvaihtoehdoilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EJuuresten ja avomaalla viljeltyjen kasvisten suosiminen kasvihuonevihannesten sijaan\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ERuokahävikin minimoiminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003EAsuminen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EUusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja sähkön käyttö\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ELämpöpumppujen käyttö lämmityksessä\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ERakennusten energiatehokkuuden parantaminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EPienempi asuintila henkilöä kohti\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EAlempi sisälämpötila\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EKuuman veden ja sähkön käytön vähentäminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003ETavarat ja palvelut\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003ETavaroiden käyttöiän pidentäminen korjaamalla ja muokkaamalla\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003ETavaroiden jakaminen ja yhteiskäyttö\u003C\u002Fli\u003E\n\u003Cli\u003EKierrätetyistä ja vähäpäästöisistä materiaaleista valmistetut tuotteet\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002F28259fe8-7b5e-4806-8ab6-7c06739ef5cc\u002Fkotitalouksien-kulutuksella-on-merkittava-ilmastovaikutus.html#1"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia kulutuksessa ja tuotannossa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta kulutuksen hiilijalanjälki pienenisi 1,5 asteen ilmastotavoitteiden mukaisesti, päästövähennysten tulee olla huomattavia jo vuoteen 2030 mennessä (kuva 1). Vuoden 2050 tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhä laajempaa keinovalikoimaa vähähiilisiä vaihtoehtoja kulutukseen, ja myös energiantuotannon ja infrastruktuurin täytyy voimakkaasti tukea vähähiilisiä elämäntapoja. ",nodeType:a},{data:{target:dV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:vL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energian, ruuan ja tavaroiden tuotannon hiili-intensiivisyydellä ja yhdyskuntarakenteella on ylipäätään suuri merkitys kulutuksen hiilijalanjäljelle. On kuvaavaa, että suomalaisille kotitalouksille laadittu niin sanottu viitebudjetti, joka kuvaa kohtuullista minimikulutusta tietyssä elämäntilanteessa ja ajassa, on sekin ilmastovaikutukseltaan noin kaksinkertainen verrattuna globaaliin 1,5 asteen tavoitteeseen hiilijalanjäljestä vuodelle 2030. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Hiilijalanjäljen pieneneminen ilmastotavoitteiden mukaisesti edellyttää siten muutoksia sekä tuotannon että kulutuksen tasolla. On alettu puhua koko yhteiskunnan ekologisesta jälleenrakennuksesta. Tällä tarkoitetaan murrosta, jossa asumisen, liikkumisen, ruuan ja energiantuotannon rakenteet ja käytännöt muutetaan vähähiilisiksi, ja jossa julkisvallalla on merkittävä rooli. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1fLqgZJq5902DCenYzsLB8",type:d,createdAt:vR,updatedAt:vR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"BIO21",body:"BIOS-tutkimusyksikkö 1.11.2019 (päivitetty). Ekologinen jälleenrakennus. [Viitattu 22.1.2021]",link:"https:\u002F\u002Feko.bios.fi\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Laskurit auttavat arvioimaan hiilijalanjälkeä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjäljen arvioimiseen on kehitetty erilaisia laskureita, jotka antavat käyttäjälle tietoa oman kulutuksen hiilijalanjäljestä. Tuloksia verrataan suomalaisten keskimääräiseen hiilijalanjälkeen ja ehdotetaan toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkkejä kulutuksen hiilijalanjälkilaskureista ovat Suomen ympäristökeskuksen kehittämä ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastodieetti.ymparisto.fi\u002Filmastodieetti\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastodieetti",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" ja Sitran kehittämä ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Felamantapatesti.sitra.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elämäntapatesti",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-424-8"},content:[{nodeType:a,value:"Salo, M., Heiskanen, E., Heikkinen, M., Heinonen, T., Jylhä, H., Kaljonen, M., Kautto, P., Lähteenmäki-Uutela, A., Matschoss, K., Meriläinen, T., Nissinen, A., Pyrhönen, T., Saarinen, M., Salminen, J., Salmivaara, L., Savolainen, H., Seppälä, J., Springare, S., Turunen, T., Vainio, A. & Virkkunen, H. 2023. Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:47. 269 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Ftiedotteet\u002Fkuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Kuluttajien ilmastoystävälliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista – Suomen ilmastopaneelin tiedote 8.12.2022",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ai,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F12\u002Filmastopaneelin-raportti-5-2022-kuluttajien-mahdollisuudet-suomen-paastovahennysten-vauhdittamiseksi.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Seppälä, J., Ollikainen, M., Savolainen, S., Häkkinen, T., Saarinen, M., Liimatainen, H., Vainio, A., Kurnitski, J., Niemistö, J., Niva, M. & Weaver, S. 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi. Suomen ilmastopaneeli raportti 5\u002F2022. 43 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ai,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F12\u002Filmastopaneelin-raportti-6-2022-taustaraportti-kuluttajien-mahdollisuudet-suomen-paastovahennysten-vauhdittamiseksi.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Seppälä, J. (toim.), Grönroos, J., Heinonen, T., Häkkinen, T., Koljonen, T., Kurnitski, J., Latvala, T., Lehtilä, A., Liimatainen, H., Markkanen, J., Niemistö, J., Nissinen, A., Niva, M., Rehunen, A., Saarinen, M., Savolainen, H., Vainio, A., Venho, K. & Viri, R. 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi – Taustaraportti ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyvistä toimista. Suomen imastopaneeli raportti 6\u002F2022. 149 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.footprintnetwork.org\u002Four-work\u002Fearth-overshoot-day\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Global Footprint Network. Earth Overshoot Day. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:hz},content:[{nodeType:a,value:"Hiilihelppi - Vinkkejä asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fhyva_arki_kotona"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy. Hyvä arki kotona (vinkkejä kotitalouden energian säästöön) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fjulkaisut\u002Felamantavat-pandemian-jalkeen\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Sitra 2020. Elämäntavat pandemian jälkeen? Sitran selvitys 15.12.2020. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkiertotalousohjelma"},content:[{nodeType:a,value:"Ympäristöministeriö. Kiertotalouden strateginen ohjelma. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[J],tags:[fE,eP],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2021-02-17",publisher:[L]}}],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[J],tags:[eO,ao]};eR.metadata={tags:[],concepts:[]};eR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nwgYyw5jUQfB4fGy8JZDe",type:d,createdAt:wn,updatedAt:wn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};eR.fields={abbreviation:"EUR16",body:mo,link:mp};eU.metadata={tags:[],concepts:[]};eU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pK1xCUziFdWPlkwJaMf3O",type:d,createdAt:"2020-12-02T08:15:58.424Z",updatedAt:"2024-11-05T13:15:59.931Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:265,revision:h_,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};eU.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Etusivu",slug:"etusivu",materialType:bT,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8",type:A,createdAt:"2021-02-24T08:02:30.719Z",updatedAt:"2021-12-08T10:21:00.993Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:71,revision:aj,locale:f},fields:{title:"etusivu-herokuva-adobestock-53243098",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8\u002Fe889107158d06d2bea3110af538000dc\u002Fetusivu-herokuva-adobestock-53243098.jpg",details:{size:370043,image:{width:dv,height:625}},fileName:"etusivu-herokuva-adobestock-53243098.jpg",contentType:ae}}},heroImageAlt:"Harmaa pilvitaivas.",heroText:"Ilmastonmuutostieto yhdestä osoitteesta",shortcuts:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4hHkVkyBGATtzL4UHG77GV",type:d,createdAt:"2021-01-04T13:57:24.531Z",updatedAt:"2021-09-30T07:50:14.612Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:"links"}},locale:f},fields:{intro:"Oikotiet",link:[dw,dm,fP]}},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CPMiSz6NKSZb5WALe3bqg",type:d,createdAt:"2020-11-18T11:00:00.377Z",updatedAt:"2024-11-05T14:35:31.116Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:qm,revision:dl,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etusivun nostot: Ajankohtaista sisältöä",visibleTitle:"Ajankohtaista",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4A3dJNnV3U88rBegcj8p1N",type:d,createdAt:"2024-11-05T13:14:43.144Z",updatedAt:"2024-11-05T13:55:20.520Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Uutta: Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas",refItem:b$,featured:u,teaserImage:ti,teaserImageAlt:ho,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen kattavat ohjeet ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun tueksi. Opas on suunniteltu edistämään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Perehdy kaupunkisuunnitteluoppaaseen"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fwjS6mSuCw61rIypf0MLo",type:d,createdAt:wJ,updatedAt:wJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{refItem:ee,featured:u,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fI8vHVKEPLadO29fc94Gl",type:A,createdAt:wK,updatedAt:wK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f},fields:{title:"ipcc-infografiikka-nostokuva-adobestock-369196720",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3fI8vHVKEPLadO29fc94Gl\u002F1836690150cb617bd8cebf86534e6800\u002Fipcc-infografiikka-nostokuva-adobestock-369196720.jpg",details:{size:337095,image:{width:P,height:af}},fileName:"ipcc-infografiikka-nostokuva-adobestock-369196720.jpg",contentType:ae}}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tJLhuMkV0MJMsGclijrFu",type:d,createdAt:"2020-11-27T08:48:23.062Z",updatedAt:"2024-11-05T12:47:07.783Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:164,revision:aX,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Suosittuja aiheita",paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:nV,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Fmateriaalit\u002Fkaikki"},content:[{nodeType:a,value:"Työkalut ja materiaalit",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:jf},content:[{nodeType:a,value:je,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas"},content:[{nodeType:a,value:ty,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Ftag\u002Falueellinen-tieto"},content:[{nodeType:a,value:mq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Ftag\u002Foppiminen"},content:[{nodeType:a,value:"Oppiminen",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fX3gIjvHYodcGkMrj7XkD",type:d,createdAt:"2020-11-20T08:40:50.345Z",updatedAt:"2022-01-21T07:13:01.838Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:eV,refItem:dw,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tästä osiosta löydät perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Fmaterial\u002Fall"}}],teaserType:eW,displayTitle:u,background:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EbSmlPfeLDwqCcyCDfs6F",type:d,createdAt:"2021-10-04T11:37:46.965Z",updatedAt:"2024-11-08T17:09:50.522Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:78,revision:bx,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etusivun nostot: Sisältönostot",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jU2Zn81uUh81DW4ijvAiY",type:d,createdAt:"2024-11-08T17:09:26.774Z",updatedAt:"2024-11-08T17:10:46.927Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:mr,refItem:gB,featured:U,teaserImage:ms,teaserImageAlt:mt,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin paitsi ilmastonmuutoksen keskeisiä riskejä ja haavoittuvuuksia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja tarvittavia sopeutumistoimia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Lue lisää sopeutumistutkimuksesta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AFgSKu3oXuXwHqFX1HrDL",type:d,createdAt:"2023-06-16T05:34:04.647Z",updatedAt:"2024-11-05T13:51:48.597Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Seuraa liikennesektorin ilmastotoimien etenemistä",refItem:ft,featured:U,teaserImage:pM,teaserImageAlt:hd,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan seurantatyökalun avulla voit tarkastella, miten eri politiikkatoimet etenevät Suomessa. Ensimmäisenä toimialana on julkaistu liikenteen politiikkatoimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Tutustu seurantatyökaluun"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4PyyFOFZE93iGzS08HR4L0",type:d,createdAt:"2023-06-28T11:20:12.689Z",updatedAt:"2023-12-20T14:38:01.662Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:gS,refItem:gR,featured:U,teaserImage:gT,teaserImageAlt:nU,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi visualisointi näyttää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun ja asuinympäristöösi vuoteen 2040 mennessä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Tutustu tarkemmin visualisointiin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZU39ZJx7PjxuXMP5D9RGk",type:d,createdAt:"2023-06-16T05:32:59.275Z",updatedAt:"2023-10-18T12:54:23.646Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dG,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"MIllainen on lentämisen ilmastovaikutus?",refItem:hu,teaserImage:vf,teaserImageAlt:vg,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi animaatiovideo kuvaa, millainen vaikutus lentomatkustamisella on yksilön hiilijalanjälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Avaa videosivu ja katso animaatio"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"U7senIgWMqIwTH39tdfPK",type:d,createdAt:wL,updatedAt:wL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Alueellista tietoa ilmastosta ja sen muuttumisesta",refItem:aP,teaserImage:wM,teaserImageAlt:wN,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maakuntien nykyilmastoa koskeva tieto on päivitetty, ja samalla on tuotettu tietoa alueiden tulevasta ilmastosta.",marks:[],data:{}}]}]},linkText:"Tutustu artikkeleihin ja taulukoihin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3w1AJX4IB7dsrgoHyarUoW",type:d,createdAt:"2022-07-11T12:11:11.359Z",updatedAt:"2022-07-11T12:27:04.093Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fa,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutos kasvattaa metsäpaloriskiä Fennoskandiassa",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:"3YKG1WNsFgJpyWscm8IfFk"}},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd",type:A,createdAt:wO,updatedAt:wO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,locale:f},fields:{title:"metsapalo-nostokuva-80762340-adobestock",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd\u002F88017bdf5938301cd056d70a143e9fcb\u002Fmetsapalo-nostokuva-80762340-adobestock.jpeg",details:{size:762733,image:{width:P,height:a_}},fileName:"metsapalo-nostokuva-80762340-adobestock.jpeg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Palava metsä.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäpaloihin on tuotettu infografiikoita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Tutustu infografiikoihin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2VqtLVboYWEW9HSBRxiuIZ",type:d,createdAt:"2021-10-04T10:26:52.561Z",updatedAt:"2022-01-11T14:27:01.814Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:68,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Mitä on kansainvälinen ilmastopolitiikka?",refItem:gj,featured:u,teaserImage:kk,teaserImageAlt:kl,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälinen ilmastopolitiikka pyrkii säilyttämään maapallon ilmastojärjestelmän vakaana. Ilmastopolitiikkaan kuuluu useita kansainvälisiä sopimuksia. Ilmastokokouksia järjestetään vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Lue lisää kansainvälisestä ilmastopolitiikasta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zhemNdUnVLeGL4KRgkIzq",type:d,createdAt:"2021-10-04T11:37:04.275Z",updatedAt:"2022-01-11T11:20:07.876Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Minkälainen on ilmastoystävällinen ruokavalio?",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:vS}},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4grn03uauEi63n1LlKxAFn",type:A,createdAt:"2021-10-04T11:36:47.173Z",updatedAt:"2022-01-11T13:34:59.169Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:x,locale:f},fields:{title:"ilmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4 jhDO54BYg",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4grn03uauEi63n1LlKxAFn\u002Fc4004ef7d37440b1ae2c643e3e5675f3\u002Filmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4_jhDO54BYg.jpg",details:{size:375045,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4_jhDO54BYg.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Salaattibuffet.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta voi hillitä ilmastoystävällisellä ruokavaliolla. Kestävä ruokavalio on hyvinvointia lisäävä ja ilmastoystävällinen. Sen rungon muodostavat kasviperäiset ruoat ja tarpeen mukainen syöminen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Lue lisää vinkkejä ja tietoa ilmastoystävällisestä ruoasta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ygpgiUdzDEvZGkTgxecTp",type:d,createdAt:"2022-01-21T06:57:40.595Z",updatedAt:"2022-01-21T07:01:48.480Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:pF,refItem:fs,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QfPNJhGHsWxUdmRU5lCqx",type:A,createdAt:wP,updatedAt:wP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,locale:f},fields:{title:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuva2-antonin-halas",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4QfPNJhGHsWxUdmRU5lCqx\u002F76db903559c9b9270f415ff5ed9568be\u002Fsopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuva2-antonin-halas.jpg",details:{size:446453,image:{width:P,height:af}},fileName:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuva2-antonin-halas.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Punamusta-asuinen mies hiihtää ladulla talvisessa maisemassa. ",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämän karttatyökalun avulla voit tarkastella alueellisesti, miten haavoittuvia maastohiihdon harrastaminen tai ikääntyneet ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},linkText:"Tutustu tarkemmin karttatyökaluun"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GLQ9uiqfeBV3ModTYDmVA",type:d,createdAt:"2022-01-24T13:58:19.266Z",updatedAt:"2022-01-24T14:00:40.011Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{refItem:wQ,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF",type:A,createdAt:xr,updatedAt:xr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f},fields:{title:"suomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF\u002Fef5c9db63754e1e100c566dc8d485ada\u002Fsuomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741.jpg",details:{size:136559,image:{width:P,height:af}},fileName:"suomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741.jpg",contentType:ae}}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oFfJXXoDV0q31ul3g3uyN",type:d,createdAt:xs,updatedAt:xs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{refItem:gg,teaserImage:gh}}],teaserType:"Content",displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4c9F74115Nfqp0rOCltUBm",type:d,createdAt:"2021-12-10T12:19:42.055Z",updatedAt:"2024-11-11T08:38:08.641Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eI,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etusivu: Tuotettu yhteistyössä",visibleTitle:"Tuotettu yhteistyössä",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JdLZQ999v2LEuA7AoDIfA",type:d,createdAt:"2021-12-13T09:45:47.909Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:43.374Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Ilmatieteen laitos",asset:io,imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4inNeQKvjnc5gPi1IHLgJp",type:d,createdAt:"2021-12-10T12:19:29.890Z",updatedAt:"2021-12-15T10:38:24.796Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Suomen ympäristökeskus",asset:jm,imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NpFDLAd156TuKbkqBgvkv",type:d,createdAt:"2021-12-13T11:42:19.470Z",updatedAt:"2021-12-15T10:39:03.191Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Luonnonvarakeskus",asset:sL,imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0C022aaXWhf0aFSw9gB4h",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:28:43.462Z",updatedAt:"2021-12-15T10:40:22.340Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Maa- ja metsätalousministeriö",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O",type:A,createdAt:"2021-11-24T14:35:07.568Z",updatedAt:"2021-12-03T09:59:48.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cX,revision:x,locale:f},fields:{title:"Maa- ja metsätalousministeriö logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O\u002F8aaa9e1ea66857c120a4db56f72dacf0\u002FMaa-ja-mets__talousministeri__-logo.svg",details:{size:15870,image:{width:252,height:ch}},fileName:"Maa-ja-metsätalousministeriö-logo.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fmmm.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4R1p0KbhjTPiefLAVM2DyN",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:29:41.907Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:08.584Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Työ- ja elinkeinoministeriö",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb",type:A,createdAt:"2021-12-03T10:33:25.323Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:01.183Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:x,locale:f},fields:{title:"Työ- ja elinkeinoministeriö logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb\u002F454f3512b7e12c44979fb8e3e951be66\u002FTy__-ja-elinkeinoministeri__-logo.svg",details:{size:20840,image:{width:294,height:ch}},fileName:"Työ-ja-elinkeinoministeriö-logo.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Ftem.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GUHZXo993uchufnbJUR3R",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:30:42.654Z",updatedAt:"2021-12-15T10:40:53.459Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Ympäristöministeriö",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta",type:A,createdAt:"2021-03-18T07:34:21.197Z",updatedAt:"2021-11-25T08:56:43.979Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:y,locale:f},fields:{title:"Ymparistoministeriö logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta\u002Fc32c6342f7311fb8bb1fed5209e1be48\u002FYmp__rist__ministeri__-logo.svg",details:{size:22911,image:{width:217,height:ch}},fileName:"Ympäristöministeriö-logo.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fym.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oxQKqfw6k6GSg4uaQKQfY",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:07:56.426Z",updatedAt:"2021-12-15T10:41:26.723Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Aalto-yliopisto",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91",type:A,createdAt:"2021-03-18T07:34:20.275Z",updatedAt:"2021-11-25T11:53:02.788Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:x,locale:f},fields:{title:"Aalto-yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91\u002Fb338994540d8f4ff9a8ac26027b844cb\u002FAalto-yliopisto-logo.svg",details:{size:3289,image:{width:ei,height:ch}},fileName:"Aalto-yliopisto-logo.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.aalto.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yNwq6i20RjVeM24DPaV7o",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:08:43.438Z",updatedAt:"2021-12-15T10:42:24.913Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Helsingin yliopisto",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo",type:A,createdAt:"2021-06-07T09:19:04.180Z",updatedAt:"2021-12-15T10:42:16.178Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:y,locale:f},fields:{title:"Helsingin yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo\u002F911572f2ab0c0d4541d54065b84b90a1\u002Fhelsingin-yliopisto-logo-fi.svg",details:{size:4792,image:{width:160,height:ch}},fileName:"helsingin-yliopisto-logo-fi.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6as3H7iy7FtrqnQe7sQoXD",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:09:29.376Z",updatedAt:"2021-12-15T10:44:40.895Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Turun yliopisto",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl",type:A,createdAt:"2021-03-18T07:34:20.278Z",updatedAt:"2022-07-11T10:03:00.054Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:H,locale:f},fields:{title:"Turun yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl\u002Fdfda11d190368be1e8405ecb743b8c8f\u002FTurun-yliopisto-logo.svg",details:{size:10400,image:{width:161,height:ch}},fileName:"Turun-yliopisto-logo.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.utu.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZaOE9X04wCYRLsko3YQor",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:10:35.430Z",updatedAt:"2021-12-15T10:45:12.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Yhteistyössä: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM",type:A,createdAt:"2021-06-07T09:20:50.539Z",updatedAt:"2021-11-25T09:51:25.046Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:t,locale:f},fields:{title:"Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM\u002F9540bbdbe69c1989c767c75e332ba9aa\u002FVTT-logo.svg",details:{size:924,image:{width:gP,height:ch}},fileName:"VTT-logo.svg",contentType:ci}}},imageSize:[cB],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.vttresearch.com"}}],teaserType:"Gallery",gridType:"space-evenly",displayTitle:u,background:u}}]};e_.metadata={tags:[],concepts:[]};e_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5TZwetWAB4ex5mHS7NO4c7",type:d,createdAt:jw,updatedAt:jw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};e_.fields={title:"Maaperä",slug:"maapera"};fc.metadata={tags:[],concepts:[]};fc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3izDlLTGNn4bYhsoWalAyV",type:d,createdAt:"2022-09-16T06:50:43.878Z",updatedAt:"2024-06-24T10:22:08.279Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fc.fields={abbreviation:lB,body:"Ilmastolaki (423\u002F2022)",link:"https:\u002F\u002Ffinlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Fajantasa\u002F2022\u002F20220423"};fd.metadata={tags:[],concepts:[]};fd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"439RBR0kdQwHoYq47SSXJd",type:d,createdAt:mb,updatedAt:mb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fd.fields={abbreviation:"YMP17",body:"Ympäristöministeriö. 2017. Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Kohti ilmastoviisasta arkea. Ympäristöministeriö, Helsinki, Ympäristöministeriön raportteja 21\u002F2017. 142 s.",link:mc};fh.metadata={tags:[],concepts:[]};fh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XRhhkw2gVxUgRTMItkihP",type:d,createdAt:mF,updatedAt:mF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fh.fields={abbreviation:"VEI12a",body:"Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M. & Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 16\u002F2011, Luonnonvarat. 138 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38789"};fl.metadata={tags:[],concepts:[]};fl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Bijkqu5Ww6aeIwdNQ1Gj4",type:d,createdAt:nC,updatedAt:nC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fl.fields={abbreviation:nD,body:"Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Kämäräinen, M. & Pirinen, P. 2016. Terminen kasvukausi lämpenevässä ilmastossa. Terra, 128:1: 3–15.",link:nE};fo.metadata={tags:[],concepts:[]};fo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2z6fZuZa7m79UPeQYpQUnc",type:d,createdAt:om,updatedAt:om,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fo.fields={abbreviation:nG,body:"Ruosteenoja, K. 2013. Maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 15 s.",link:nH};fp.metadata={tags:[],concepts:[]};fp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21OtjJQ1fghgpvXWYE6kZx",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:51:26.138Z",updatedAt:"2022-02-02T11:16:33.785Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fp.fields={abbreviation:gN,body:"Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos raportteja 2009:4. 102 s.",link:oq};fq.metadata={tags:[],concepts:[]};fq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tV1dh3uKIcYr3JDGTlqbw",type:d,createdAt:ot,updatedAt:ot,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fq.fields={abbreviation:nJ,body:"Ilmatieteen laitos. 2011. ACCLIM II – Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten. Lyhyt loppuraportti. 23 s.",link:nK};fr.metadata={tags:[],concepts:[]};fr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Z0GTCIKXyI3KhYdsyGCcO",type:d,createdAt:oX,updatedAt:oX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};fr.fields={title:"Itämeri",slug:"itameri"};fs.metadata={tags:[],concepts:[]};fs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sKiLza2CqV40SYCYyM3s5",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:38:43.374Z",updatedAt:"2022-01-21T06:52:24.912Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:70,revision:aX,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};fs.fields={publishedLanguages:[f,R],title:pF,materialType:jV,slug:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten haavoittuvia maastohiihto tai ikääntyneet ovat ilmastonmuutokselle?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS",type:A,createdAt:pG,updatedAt:pG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,locale:f},fields:{title:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS\u002F89f1522d227d6b063c1c7806cd22ce56\u002Fsopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas.gif",details:{size:576609,image:{width:P,height:af}},fileName:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas.gif",contentType:hb}}},teaserImageAlt:"Punamusta-asuinen mies hiihtää ladulla talvisessa maisemassa. Harmaahiuksinen nainen seisoo kumarassa sängyn edessä ja katsoo hymyillen jotain pöydällä olevaa.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Karttatyökalun avulla voit tarkastella alueellisesti, miten haavoittuvia maastohiihdon harrastaminen tai ikääntyneet ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Valintojesi pohjalta ensimmäinen kartta näyttää, millä alueilla  tarkasteltava sektori tai sosiaalinen ryhmä altistuu vaikutuksille, ja toinen kuvaa kykyä sopeutua niihin. Lopuksi oikealle piirtyy kartta haavoittuvuudesta vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7MbMM8mEu1hMyJFM7Tdlzf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7oyo8ZMjGzrKpY5vUi2mDr"}}],perspective:[ak,bV],tags:[dc,hc,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1TnTzJKvDXg5wASdXwWEfG"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6NbzQqSjWXSRBxpQnmqEeX"}}],publishDate:"2016-02-18",publisher:[L]};ft.metadata={tags:[],concepts:[]};ft.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kHc5s6t7TOdrSilHbpqJZ",type:d,createdAt:"2023-06-12T06:43:13.610Z",updatedAt:"2023-07-10T11:27:44.954Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:88,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};ft.fields={publishedLanguages:[f],title:pJ,slug:"ilmastopolitiikan-seuranta",parent:gv,subTheme:u,heroImage:pK,heroImageAlt:hd,heroText:pJ,teaserImage:pM,teaserImageAlt:hd,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-oppaan ilmastopolitiikan seurantatyökalun avulla voit tarkastella, miten eri politiikkatoimet etenevät Suomessa. Ensimmäisenä toimialana on julkaistu liikenteen politiikkatoimet. Tiedot perustuvat politiikkatoimiin, joita Suomi raportoi Euroopan unionille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WKAvH6GCKqPuFihzRTgZi",type:d,createdAt:"2022-11-02T13:00:32.354Z",updatedAt:"2023-06-13T10:25:45.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dF,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastopolitiikan seuranta -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:pO,referencingItems:[ap],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QXxc5gWPVcWizdn3Hplej",type:d,createdAt:"2023-02-15T14:48:37.472Z",updatedAt:"2023-05-08T09:05:17.332Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastopolitiikan seuranta -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pktEWaWBQelPzfUlpcVTS",type:d,createdAt:"2023-02-15T14:48:04.883Z",updatedAt:"2023-03-07T13:53:38.884Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:du,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Ilmastovuosi­kertomus 2022",teaserImage:vp,teaserImageAlt:"Raitiovaunuja Helsingin vehreällä Mäkelänkadulla ja pysäkillä pari ihmistä.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastovuosikertomus tiivistää vuosittain tietoa Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Filmastovuosikertomus",linkText:"Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Bw4uU3jYkOOiBZgYGU8Oi",type:d,createdAt:"2023-02-06T14:03:07.653Z",updatedAt:"2023-03-10T09:31:25.822Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:vr,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"EEA database on greenhouse gas policies and measures in Europe",teaserImage:vs,teaserImageAlt:"Kortistolaatikoita, joista osa auki ja niissä keltaisia arkistokansioita. Valokuva.",teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Euroopan ympäristökeskuksen (EEA:n) tietokantaan on kirjattu Euroopan maiden toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Englanninkielisiä tietoja voi tarkastella esimerkiksi maakohtaisesti.",marks:[],data:{}}]}]},link:pX,linkText:"Lue lisää EEA:n sivuilta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Fx7qRqC0FYjAntgx3sWJr",type:d,createdAt:vu,updatedAt:vu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Maaraportit ja kaksivuotisraportit YK:n ilmastosopimukselle",teaserImage:vv,teaserImageAlt:"Kolmiulotteinen kartta, jossa valkoisella merkitty Suomi kohoaa sinisestä Pohjois-Euroopasta.",teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maaraporteissa Suomi raportoi säännöllisesti YK:n ilmastosopimukselle muun muassa toimistaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vaikutuksiin sopeutumiseksi.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.tilastokeskus.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fkhkaasut_maaraportit.html",linkText:"Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta"}}],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[an,J],sector:[ad],tags:[bQ,ao]};fw.metadata={tags:[],concepts:[]};fw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23s65BWXrX27ijkCjR7qFQ",type:d,createdAt:qg,updatedAt:qg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};fw.fields={title:"Polttoaineet",slug:"polttoaineet"};fB.metadata={tags:[],concepts:[]};fB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3SephvQsEYwyX81JezE02C",type:d,createdAt:rI,updatedAt:rI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fB.fields={abbreviation:"ECK19",body:"Eckhardt, J., Lauhkonen, A. & Siira, E. 2019. Henkilökuljetusten yhdistelyn kokeilut ja suositukset. Tutkimusraportti VTT-R-01151-19. VTT. ",link:"https:\u002F\u002Fcris.vtt.fi\u002Fws\u002Fportalfiles\u002Fportal\u002F26782973\u002FALPIO_kokeilut_suositukset.pdf "};fC.metadata={tags:[],concepts:[]};fC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Qt0BWTXYg172Bp3q42O7H",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:29:03.590Z",updatedAt:"2023-05-08T13:15:54.748Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eI,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};fC.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:qe,slug:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu",parent:dm,subTheme:u,teaserImage:uS,teaserImageAlt:uU,content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2eAsCL9BgjVjSxuKQFbSQe",type:d,createdAt:uV,updatedAt:uV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:uU,asset:uS}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3d6oUdh578lcG06vUEKVsy",type:d,createdAt:uW,updatedAt:uW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eM}},locale:f},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu -teemasivun haitarit",visibleTitle:ce,items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"LdmNvlCkmj77MAUgJO8x8"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3eDV779kJNjYHMvbtEMgpp"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2wJKEvOPHi8CZbv2LSgvNY"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2serh6HRoTXVhc8v49qJK8",type:d,createdAt:"2022-01-28T10:28:25.200Z",updatedAt:"2022-01-28T12:09:13.137Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"74yrLpFnOmtpod18FKS9kx"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3jEs3z00ypCJOnGioIt3CK"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5BTRX4LzVbLmYHZFke6ste"}}],teaserType:ac,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ALrF1LD2Rx1J0rmAGFShu",type:d,createdAt:"2023-05-08T13:15:46.685Z",updatedAt:"2024-11-05T13:22:26.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ft,b$,hu],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[J,ak,bV],sector:[ad],tags:[bf,fw,cb,bg]};fD.metadata={tags:[],concepts:[]};fD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30v8lQXAXewTagqns4Y4da",type:d,createdAt:tC,updatedAt:tC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};fD.fields={title:"Kestävä kehitys",slug:"kestava-kehitys"};fE.metadata={tags:[],concepts:[]};fE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xQrBihtcihSjom2COyLDL",type:d,createdAt:vb,updatedAt:vb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};fE.fields={title:"Kulutus",slug:"kulutus"};fG.metadata={tags:[],concepts:[]};fG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4q3Ko52geLSi9w0S3Q5pcQ",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:32:03.469Z",updatedAt:"2024-11-08T16:49:14.805Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ei,revision:aX,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};fG.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:vV,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutuminen",parent:dw,materialType:bT,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntien haavoittuvuus sään ääri-ilmiöille kasvaa jatkuvasti ilmastonmuutoksen edetessä. Sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin on välttämätöntä hillintätoimien onnistumisesta huolimatta. Hyvin suunniteltujen sopeutumistoimien avulla ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää ja positiivisia vaikutuksia hyödyntää. Kunnilla on sopeutumisessa keskeinen rooli.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää perustietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Toimialakohtaista tietoa löytyy Ilmasto-oppaan osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille ja tietoa sopeutumistoimista osiosta Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3xCZiuLAvtWeNua1fomzuj",type:d,createdAt:"2021-10-25T08:57:15.413Z",updatedAt:"2024-11-08T16:48:40.696Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[vW,we,hG,wD,wE],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78Tjttf1SjKQ8vRbT4AeGD",type:d,createdAt:"2021-12-20T10:24:44.944Z",updatedAt:"2024-11-08T16:49:02.297Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[gB,fs,ha,ee,cs,dm],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"31phGtaakeGgbQ0OwE8jGu",type:d,createdAt:"2023-03-10T11:30:34.288Z",updatedAt:"2024-11-21T14:38:13.220Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[gz,pI],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[ak],tags:[dc,hc]};fI.metadata={tags:[],concepts:[]};fI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KJuhN6dh9ewq7tHcJlCh5",type:d,createdAt:"2022-07-04T07:18:09.025Z",updatedAt:"2024-09-16T12:25:26.935Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:sq,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};fI.fields={publishedLanguages:[f],title:yR,materialType:c$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-lounais-suomen-maakunnissa-ja-ahvenanmaalla",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sää- ja ilmastotekijät muuttuvat Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessä. Lisäksi kuvataan sitä, miten ilmasto on jo lämmennyt, eli verrataan nykyistä ilmastollista vertailukautta 1991–2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3yUov8aFs1AlxNSNXrzFz4",type:d,createdAt:yS,updatedAt:yS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f},fields:{title:yR,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7qbYyp2w6GCm7o5dXbb4ui",type:d,createdAt:yT,updatedAt:yT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Varsinais-Suomi",visibleTitle:yU,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:T,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WIrWpcSPYPtCm6BWhQvLx",type:d,createdAt:"2022-05-19T13:46:19.565Z",updatedAt:"2022-07-04T07:50:39.595Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cN,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Varsinais-Suomi",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EVarsinais-Suomi\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6°C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 2 % pienempi kuin  1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ETalvi lyhenee yli 50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila noin 0,5 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 2–5 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4MmCQoNOSuTnyOcY6X4Kqt",type:d,createdAt:yV,updatedAt:yV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Satakunta",visibleTitle:yW,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kBj3Fb2MNJMUMCWNS8GIG",type:d,createdAt:"2022-05-19T13:38:28.570Z",updatedAt:"2022-07-04T07:51:01.139Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:vr,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Satakunta",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003ESatakunta\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 2 % suurempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ETalvi lyhenee 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 6 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 4–6 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4–5 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3G87csXoJ3FUoxcicSl4wC",type:d,createdAt:yX,updatedAt:yX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Ahvenanmaa",visibleTitle:hO,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KEOyTRGystGL8aUMNby6r",type:d,createdAt:"2022-05-13T08:48:53.994Z",updatedAt:"2022-07-04T07:51:35.755Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kE,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Ahvenanmaa",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EAhvenanmaa\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 68.7785%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6°C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 3 % suurempi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ETalvi lyhenee jopa yli 50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vrk:lla. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 10 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on vähentynyt noin 3–5 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.3792%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.4799%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9247%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.2925%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:yO},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:yY},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:yZ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4b4whnwQOMWjViYglGguEE",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:29:56.192Z",updatedAt:"2023-10-10T13:42:41.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CYWisms31iWy3R45mC8nf",type:d,createdAt:"2022-05-12T13:30:54.405Z",updatedAt:"2022-06-22T11:22:19.851Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[yL,y_,zl],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[W,ag],tags:[aD,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jhkxzBy36lhrZP2YkCrwo",type:d,createdAt:zy,updatedAt:zy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:yK,slug:"lounais-suomi"}},zz,zj,zw],publishDate:fJ,publisher:[E,aL]};fK.metadata={tags:[],concepts:[]};fK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Z3hXrKL27y6YHFIycatU1",type:d,createdAt:"2022-07-04T08:35:10.186Z",updatedAt:"2024-09-16T12:26:05.086Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};fK.fields={publishedLanguages:[f],title:AX,materialType:c$,slug:"ilmastonmuutoksen-eteneminen-ita-suomen-maakunnissa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa kuvataan, miten sää- ja ilmastotekijät muuttuvat Itä-Suomen maakunnissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessä. Lisäksi kuvataan sitä, miten ilmasto on jo lämmennyt, eli verrataan nykyistä ilmastollista vertailukautta 1991–2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eS,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2e1VuwDDvt7GYhQzfyC6Cq",type:d,createdAt:AY,updatedAt:AY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f},fields:{title:AX,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"eUfcT39kgK5kArqLrcrix",type:d,createdAt:AZ,updatedAt:AZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Etelä-Savo",visibleTitle:A_,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1WAMT4aNEdNKUK0VE2R5nt",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:40:13.848Z",updatedAt:"2022-07-04T08:24:05.978Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Etelä-Savo",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 158.966%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EEtelä-Savo\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.9503%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,5 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ETalvi lyhenee noin 40 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–30 vuorokaudella.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,5 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EPysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7cOmLXcHSm4IFUpH12RCrv",type:d,createdAt:A$,updatedAt:A$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Pohjois-Savo",visibleTitle:Ba,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Od1I7hOGOOEGappDGkMjp",type:d,createdAt:"2022-07-01T09:44:27.881Z",updatedAt:"2022-07-04T08:29:38.087Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Pohjois-Savo",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 158.966%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EPohjois-Savo\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.9503%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on likimain sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ETalvi lyhenee noin 40–50 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,5 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuosimäärä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ELumensyvyys vähentynyt noin 2–4 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 4 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ijW2R7DJcS6aCNGAuadgW",type:d,createdAt:Bb,updatedAt:Bb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maakunnat: Pohjois-Karjala",visibleTitle:Bc,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ivtPrT5vgB2lZHTkgBl6P",type:d,createdAt:"2022-07-01T10:12:46.588Z",updatedAt:"2022-07-04T08:34:54.278Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eK,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maakuntataulukot: Pohjois-Karjala",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 160.936%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003EPohjois-Karjala\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuleva ja mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 71.9503%;\" colspan=\"6\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan ilmasto 2050-luvulla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMaakunnan mennyt ilmasto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 111.964px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u002FAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKevät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKesä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 111.964px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E1991–2020 ja 1981–2010 vertailu ja huomioita\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.357px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 134.357px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 134.357px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 134.357px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 134.357px;\"\u003EJakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKeskilämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuotuinen keskimääräinen sademäärä on likimain sama kuin 1981–2010.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESademäärä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Elyhenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ETalvi lyhenee 40 vuorokaudella 2050-luvulle mentäessä, muut vuodenajat pitenevät 10–20 vuorokaudella.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermisen vuodenajan pituus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila on noin 0,7 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden ylin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekohoaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekohoaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJakson 1991–2020 vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila on noin 0,6 °C korkeampi kuin 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuorokauden alin lämpötila\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EJaksolla 1991–2020 pakkaspäivien keskimääräinen vuotuinen määrä on vähentynyt noin 5 päivällä verrattuna 1981–2010. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPakkaspäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ETalven suurin lumensyvyys on kasvanut noin 1–2 cm \u002F vuosikymmen, ja pysyvän lumen esiintyminen on myöhästynyt noin 2–3 vrk \u002F vuosikymmen. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ELumi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #dcecf7;\"\u003Evähenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Emuutos epävarma\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003ESuurta vuosien välistä vaihtelua. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESadepäivien määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elisääntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003EIlmastonmuutoskerroin on vuorokausisateille 1,25–1,3 ja tuntisateille 1,35–1,5.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESuhteellinen kosteus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.3928px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%; height: 22.3928px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; height: 22.3928px; background-color: #e0ebb6;\"\u003Eei juurikaan muutosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%; height: 22.3928px;\"\u003EEi merkittävää havaittua muutosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETuulen nopeus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7141%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.884%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #f8f8f8;\"\u003Eei osata sanoa tai merkityksetön\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 10.9804%; background-color: #cdd8f2;\"\u003Evähenee huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.1448%;\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0626%;\"\u003EKantavan roudan aika talvisin on koko maassa vähentynyt noin 7 päivää \u002F vuosikymmen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 1.34847%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERoudan määrä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}}}]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:AU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:Bd},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:Be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ZducukGZDr6s6dgJuxXEk",type:d,createdAt:"2023-10-10T13:31:49.827Z",updatedAt:"2023-10-10T13:43:05.847Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Itä-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Zu8wnHzN8LCHIJlXBDhRm",type:d,createdAt:Bf,updatedAt:Bf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen eteneminen Itä-Suomen maakunnissa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[AN,Bg,Bp],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[W,ag],tags:[aD,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6V411dAWQfJwRjTNpUagzZ",type:d,createdAt:BA,updatedAt:BA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f},fields:{title:AM,slug:"ita-suomi"}},BB,Bn,By],publishDate:fJ,publisher:[E,aL]};fL.metadata={tags:[],concepts:[]};fL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"NHS6CtwBIAk9wDEgn8Mw3",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:47:24.128Z",updatedAt:"2024-09-16T10:19:05.581Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fL.fields={abbreviation:"LAP21",body:"Lappi – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 11 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_lappi-1.pdf"};fM.metadata={tags:[],concepts:[]};fM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kCZPTXAk5uwFYAI7h0Qtc",type:d,createdAt:Cw,updatedAt:Cw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};fM.fields={title:hT,slug:"lappi"};fN.metadata={tags:[],concepts:[]};fN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7zSlTK4dQXKiHHDkx51Ctp",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:12:22.919Z",updatedAt:"2024-09-16T12:09:41.038Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:138,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};fN.fields={publishedLanguages:[f],title:"Etelä-Pohjanmaa – ilmastollisesti erilaisia alueita",materialType:D,slug:hZ,parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1tg5mqwC2cst2fYOFZZ5TQ",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:22:31.756Z",updatedAt:"2023-03-07T12:53:24.799Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"etela-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1tg5mqwC2cst2fYOFZZ5TQ\u002F800d6142772b8142ff44ae6530515e21\u002Fetela-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58048,image:{width:P,height:a_}},fileName:"etela-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Etelä-Pohjanmaan maakunta sijaitsee Länsi-Suomen alueella. Se rajautuu lännessä Pohjanmaahan, pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idässä Keski-Suomeen ja etelässä Pirkanmaahan ja Satakuntaan. Kartta.",ingress:CO,content:CP,modules:CT,externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEtel%C3%A4-Pohjanmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Etelä-Pohjanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:eT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,AK,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-10-10",publisher:[E,aL]};fO.metadata={tags:[],concepts:[]};fO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UqRnpDm9kcz4MDRzof3iY",type:d,createdAt:"2022-05-19T11:52:39.069Z",updatedAt:"2022-05-19T12:52:28.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:du,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};fO.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Suomen muuttuva ilmasto",slug:"suomen-muuttuva-ilmasto",parent:fP,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää tietoa Suomen nykyilmastosta ja tulevasta ilmastosta sekä maakuntien ilmastosta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3e4Mv8jx8xvFtwExyMhATL",type:d,createdAt:xv,updatedAt:xv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen muuttuva ilmasto -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dx,referencingItems:[co,dX,aP],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[ag,W]};fP.metadata={tags:[],concepts:[]};fP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ns6pBjSz8uIjW44DDP2F9",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:58:46.130Z",updatedAt:"2024-12-10T08:14:17.728Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fQ,revision:aW,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};fP.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:fR,slug:"ilmastonmuutos-suomessa",parent:eU,materialType:bT,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv",type:A,createdAt:"2021-06-01T12:44:27.981Z",updatedAt:"2021-12-08T11:24:50.747Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:y,locale:f},fields:{title:"ilmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI",file:{url:xt,details:{size:1059879,image:{width:dv,height:ea}},fileName:"ilmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI.jpg",contentType:ae}}},heroImageAlt:xu,heroText:fR,menuBar:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4PVJKDZdZymeBrGgI8Orww"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"62K6Aefu9baXbx0jKhyJXB"}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekä Suomen muuttuvasta ilmastosta. Perustietoa ilmastonmuutoksesta löytyy osiosta Mitä ilmastonmuutos on? ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Zr7dFjN8uM8jZGV6QkXiL"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1kKzGDHGY00WmFmVIYjavO"}}],perspective:[J,ak,ag,W]};fS.metadata={tags:[],concepts:[]};fS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2k07vDO6TnPMenNI51SoRy",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:13.816Z",updatedAt:"2022-01-24T12:30:34.647Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:135,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};fS.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:ia,slug:"ilmastonmuutos-ilmiona",parent:dw,heroText:eV,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Käynnissä oleva ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos aiheutuu lähinnä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Mikäli päästöt kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Muutokset sateissa aiheuttavat toisaalla lisääntyvää kuivuutta ja toisaalla lisääntyviä tulvia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20lQqaTsiBfyzLq1CYUI61",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:22:25.597Z",updatedAt:"2022-01-24T12:25:19.860Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiönä -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dx,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ic}},bU,cj,{sys:{type:b,linkType:d,id:jb}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jc}},{sys:{type:b,linkType:d,id:jd}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1XKnZndnpZuVTpHyIcGsXK",type:d,createdAt:"2021-11-15T13:50:41.182Z",updatedAt:"2023-04-04T14:41:30.096Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiönä -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ee,{sys:{type:b,linkType:d,id:jh}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"72z0WzPBqnGUGH88TEYLS6"}},iJ,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7vpxQApVPwhHZWOfQh7bpY"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3PYdKEKUt06nErUvHMb0s2"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"41zTmIZhayzk3fPybG2hBb"}},by,{sys:{type:b,linkType:d,id:"4gpaN88AQ6GvcILM0Gt8Xk"}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"77hAPMQUBwSHgbNGVK7hSG",type:d,createdAt:jF,updatedAt:jF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiönä -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"568zHaVwHvrev8YbnanOkc"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3vmEwGAtYC8znOIj2ETE1R"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Aw17KJt1Fh9CtMWMBuwlA"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3XQyXhz8bJrmxAUZmVBxlu"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3myvwwLCspO0OjpTk0kXiS"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1i7MZbRS3Q5e0lXUZ0Iirz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6JvCoSiCN1mNB4j85ciZ2w"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"XyCrIkIZcLIiBEgHbaB1J"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2eZ0G43TuS3QfjKJfM3o4V"}}],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[ab],tags:[eh,cZ,ec,eg]};fT.metadata={tags:[],concepts:[]};fT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HIVYnihGQva0a4eTcs12V",type:d,createdAt:ig,updatedAt:ig,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fT.fields={abbreviation:ih,body:"Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008, ISBN 978-951-593-191-7. s. 43-45."};fU.metadata={tags:[],concepts:[]};fU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6oHTOgnaGRzCB8ZZMmVGcX",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:02.448Z",updatedAt:"2022-06-10T11:51:59.917Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};fU.fields={abbreviation:"IPC07",body:"Frequently Asked Question 1.1 - What Factors Determine Earth’s Climate? In: IPCC. 2007. Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the IPCC [Solomon et al (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2020\u002F02\u002Far4-wg1-sum_vol_en.pdf"};gf.metadata={tags:[],concepts:[]};gf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KffPMZeUiWZoBF9NJReqz",type:d,createdAt:jE,updatedAt:jE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};gf.fields={title:"Pilvet",slug:"pilvet"};gg.metadata={tags:[],concepts:[]};gg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Hbqwn27kZIFWkMsJuDk4P",type:d,createdAt:"2021-10-08T13:43:00.107Z",updatedAt:"2023-09-11T11:58:40.201Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jT,revision:al,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};gg.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:jU,materialType:jV,slug:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arvioituja vaiku­tuksia Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},teaserImage:gh,teaserImageAlt:jW,ingress:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vaikutuskarttatyökalun uusi beetaversio on nyt käytettävissä.",marks:[],data:{}}]}]},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JBe1qOPzRlbcwFiK0aqKO",type:d,createdAt:"2021-10-08T13:25:01.902Z",updatedAt:"2023-09-11T11:27:44.078Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dG,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:gi}},locale:f},fields:{title:jU,teaserImage:gh,teaserImageAlt:jW,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Fwwwp5.ymparisto.fi\u002Fimpacts\u002F?lng=fi",linkText:"Avaa karttatyökalu"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79CEjuCiQ5EatQ39TJ8oYh",type:d,createdAt:jX,updatedAt:jX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[jR],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[bV],tags:[iB,jL,aN,jJ],modifiedDate:j_,publisher:[L]};gh.metadata={tags:[],concepts:[]};gh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"w6uzkhCSklR1VZW3AqxES",type:A,createdAt:"2021-10-14T12:08:08.349Z",updatedAt:"2022-01-03T11:14:36.165Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dF,revision:x,locale:f};gh.fields={title:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fw6uzkhCSklR1VZW3AqxES\u002Fd41fcfcc27ff3c60556035893bda5997\u002Fskenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo.jpg",details:{size:609932,image:{width:P,height:af}},fileName:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo.jpg",contentType:ae}};gj.metadata={tags:[],concepts:[]};gj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4XPFdOHejgkpAgIenLr9sx",type:d,createdAt:"2021-09-23T10:53:21.574Z",updatedAt:"2024-01-29T14:25:57.539Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:156,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};gj.fields={publishedLanguages:[f],title:"Sopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa",materialType:D,slug:"sopimukset-ohjaavat-kansainvalista-ilmastopolitiikkaa",parent:cm,teaserImage:kk,teaserImageAlt:kl,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälinen ilmastopolitiikka pyrkii säilyttämään maapallon ilmastojärjestelmän vakaana. Yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi on noussut myös sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastopuitesopimus, Kioton pöytäkirja ja Pariisin ilmastosopimus sekä näihin liittyvät monenkeskiset neuvottelut.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimus määrittää yhteiset tavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälisellä tasolla tärkein ilmastopolitiikan tavoitteiden määrittäjä on Yhdistyneet Kansakunnat (YK). Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin yhteydessä päätettiin YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta eli YK:n ilmastosopimuksesta (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC). Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, jolloin myös Suomi ratifioi eli vahvisti sen. Sopimuksen on ratifioinut kaikkiaan 197 osapuolta. ",nodeType:a},{data:{target:ek},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2sYOTRJ64wEUMibnmX92ty",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:33:52.613Z",updatedAt:"2022-06-21T09:32:30.443Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI19a",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. Status of Ratification of the Convention. [Viitattu 11.2.2019]",link:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fessential_background\u002Fconvention\u002Fstatus_of_ratification\u002Fitems\u002F2631.php"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla. Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaamiseen. ",nodeType:a},{data:{target:km},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ek},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopimuksessa on sekä kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita että erityisiä velvoitteita teollisuusmaille. Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevät ja ilmastonmuutokseen sopeuttavat ohjelmat ja niiden tulisi raportoida kasvihuonekaasujen päästöt. Sopimuksen osapuolten tulee myös suojella hiilivarastoja ja -nieluja. YK:n ilmastopuitesopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita. ",nodeType:a},{data:{target:km},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ek},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastosopimuksen ylin päätöksentekoelin on osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP), joka järjestetään vuosittain (kuva 1). Ensimmäinen niistä pidettiin vuonna 1995 Berliinissä. Suomen osallistumista YK:n ilmastoneuvotteluihin koordinoi ympäristöministeriö ",nodeType:a},{data:{target:ek},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopuitesopimusta täydentävä Kioton pöytäkirja sisälsi velvoitteita vain kehittyneille maille. Kioton pöytäkirjan jälkimmäinen velvoitekausi päättyi vuonna 2020. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36KXAQxLAUNQhaOQy1Kga5",type:d,createdAt:ko,updatedAt:ko,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ILM05",body:"Ilmastomuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton Pöytäkirja. Valtiosopimus 13\u002F2005.",link:ki}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DBUGjX9WxXrHTSQ57ud5d",type:d,createdAt:kp,updatedAt:kp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI19d",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. What is the Kyoto Protocol? [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Fthe-kyoto-protocol\u002Fwhat-is-the-kyoto-protocol"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tämän jälkeen kansainvälinen ilmastopolitiikka perustuu Pariisin ilmastosopimukseen. ",nodeType:a},{data:{target:ek},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fSDJp4TZu2OAjstfg9ji0",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:12.329Z",updatedAt:"2021-09-23T10:43:11.813Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"YK:n ilmastoneuvottelut.",asset:kq,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Kansainvälisestä ilmastopolitiikasta neuvotellaan YK:n ilmastokokouksissa.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Ff65a78bb-dc8e-41a5-b09a-6fa36661880b\u002Fr\u002F4f8a14e0-a9ca-45d4-abe3-11c26c4015fa\u002Fkuva1-ilmastoneuvottelut.jpg"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimus pyrkii rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa 12.12. 2015 sovittiin uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Pariisin ilmastosopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastosopimusta. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Sopimus astui voimaan 4.11.2016, kun vaadittu voimaantulokynnys (vähintään 55 osapuolta, joiden yhteenlasketut päästöt ovat vähintään 55 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä) ylittyi. ",nodeType:a},{data:{target:el},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut 193 YK:n ilmastosopimuksen 197 osapuolesta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6m6F6b2sLNNQa7EykAFLIT",type:d,createdAt:kt,updatedAt:kt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI19f",body:"United Nations Framework Convention on Climate Chante, UNFCCC. Paris Agreement - Status of Ratification [Viitattu 8.3.2019]",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess\u002Fthe-paris-agreement\u002Fstatus-of-ratification"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Suomi ratifioi sopimuksen 14.11.2016. ",nodeType:a},{data:{target:el},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Samalla pyritään toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Tavoitteena on, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huippu saavutettaisiin mahdollisimman pian, jonka jälkeen päästöjen pitäisi kääntyä laskuun, niin että kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut olisivat tasapainossa vuosisadan jälkipuoliskolla. Sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja ilmastokestävyydelle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa toimia, joilla saadaan rahoitusvirrat suunnattua kohti vähähiilistä kehitystä. ",nodeType:a},{data:{target:el},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksessa ei ole määrällisiä tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, vaan sopimuksen osapuolet sitoutuvat laatimaan ja saavuttamaan omat päästövähennystavoitteensa, niin sanotut kansalliset panokset. Kansalliset panokset ilmoitetaan julkiseen rekisteriin, jota YK:n ilmastosopimussihteeristö ylläpitää. ",nodeType:a},{data:{target:el},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0mQyZzVNHNZagL4RpWNR7",type:d,createdAt:ku,updatedAt:ku,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI19c",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. Status of Ratification of the Kyoto Protocol. [Viitattu 11.2.2019.]",link:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fkyoto_protocol\u002Fstatus_of_ratification\u002Fitems\u002F2613.php"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osapuolten täytyy laatia säännöllisesti, viiden vuoden välein, uusia päästövähennystavoitteita, joiden on oltava aiempia tavoitteita edistyneempiä. Kaikilta osapuolilta odotetaan kunnianhimoisia, vähitellen kiristyviä toimia usean tavoitteen suhteen: päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisäämiseksi, teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi sekä läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Pariisin sopimuksen eri tavoitteiden maailmanlaajuista edistymistä arvioidaan myös viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2023. ",nodeType:a},{data:{target:el},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoon vaikuttavia lyhytikäisiä aineita torjutaan kansainvälisellä yhteistyöllä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n kansainvälisten ilmastoneuvottelujen rinnalla on ryhdytty edistämään kansainvälistä yhteistyötä niin sanottujen lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden, kuten mustan hiilen (noen), metaanin ja muiden hiukkasten ja kaasujen, päästöjen vähentämiseksi. Näiden aineiden elinikä ilmakehässä on lyhyt, mutta myös ne lämmittävät ilmakehää. Osa näistä aineista aiheuttaa myös terveyshaittoja. ",nodeType:a},{data:{target:em},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania vapautuu ilmakehään muun muassa jätehuollossa ja karjankasvatuksessa sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivupäästöinä. Mustaa hiiltä puolestaan syntyy epätäydellisen palamisen tuloksena muun muassa vanhaa teknologiaa käyttävissä voimaloissa ja teollisuudessa, dieselajoneuvoissa, puun pienpoltossa, öljyntuotannon kaasujen soihdutuksessa, eloperäisen jätteen poltossa ja maatalousmaan kulotuksessa. ",nodeType:a},{data:{target:em},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustan hiilen päästöjen vähentäminen on tärkeää etenkin arktisilla alueilla ja talviaikaan. Lumelle ja jäälle laskeutunut musta hiili vähentää näiden vaaleiden pintojen kykyä heijastaa auringon säteilyä, mikä kiihdyttää lumen ja jään sulamista arktisilla alueilla. Suurin merkitys on päästöillä, jotka syntyvät arktisilla alueilla tai niiden lähellä. ",nodeType:a},{data:{target:em},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhytikäisten ilmastotekijöiden torjumiseksi perustettiin kansainvälinen koalitio vuonna 2012 (Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants). Se pyrkii lisäämään ymmärrystä mustasta hiilestä ja muista lyhytaikaisista ilmastotekijöistä sekä rahoittaa toimia lyhytikäisten aineiden päästöjen vähentämiseksi. ",nodeType:a},{data:{target:em},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen neuvoston ministerikokouksessa hyväksyttiin vuonna 2015 mustaa hiiltä ja metaania koskeva puiteasiakirja. Siinä jäsenmaat sitoutuvat vähentämään mustan hiilen ja metaanin päästöjä sekä raportoimaan päästöistään ja toimista niiden vähentämiseksi. ",nodeType:a},{data:{target:em},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Vuonna 2017 sovittiin mustan hiilen päästöjen arktisten maiden yhteiseksi vähentämistavoitteeksi 25–33 % vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Arktinen neuvosto on perustanut erityisen asiantuntijatyöryhmän seuraamaan edistymistä mustan hiilen ja metaanipäästöjen vähentämisessä. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jOXhxh7L63P1vwfPncHuW",type:d,createdAt:kw,updatedAt:kw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ARC17",body:"Arctic Council. 2017. Expert Group on Black Carbon and Methane: Summary of progress and recommendations 2017. 49 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F11374\u002F1936"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) kokoaa ja arvioi tietoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan päätöksenteon tueksi tarvitaan tieteellistä tietoa, jota tuottaa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC). Sen perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UN Environment Programme, UNEP). IPCC:n päätehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja. Niitä valmistellaan tutkijaryhmissä, jotka keräävät ja arvioivat olemassa olevaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta sekä sen hillintämahdollisuuksista. IPCC ei siis itse tee uutta tutkimusta eikä se myöskään anna täsmällisiä suosituksia toteutettavista ilmastopoliittisista toimenpiteistä. ",nodeType:a},{data:{target:kx},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3R3hbOEXjSU83bvYoOICDV",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:08.160Z",updatedAt:"2022-06-21T09:03:32.235Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ILM19",body:"Ilmatieteen laitos. 22.1.2019 (Päivitetty). IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa. [Viitattu 13.6.2022]",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fipcc-ilmastopaneeli"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC laatii säännöllisesti laajoja arviointiraportteja ilmaston nykytilasta, ja tulevasta kehityksestä, ilmastonmuutoksen hillinnästä, vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta. Uusimman, järjestyksessä kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report) osat on julkaistu vuosina 2021 ja 2022 ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64lIjhPyMgdl4Stqgr7OfC",type:d,createdAt:ky,updatedAt:ky,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"INT19b",body:"International Panel on Climate Change (IPCC). Sixth Assessment Report. [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fassessment-report\u002Far6\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Lisäksi IPCC tuottaa erikois- ja menetelmäraportteja ja laatii kasvihuonekaasupäästöjen laskentaohjeistoja. ",nodeType:a},{data:{target:kx},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lokakuussa 2018 IPCC julkaisi niin sanotun 1,5 asteen raportin (Global Warming of 1,5°C), jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5 astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä, mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia. Tämän rajan ylittämisellä olisi merkittäviä vaikutuksia elämälle maapallolla. Raportti käy läpi näitä vaikutuksia, vertaa niitä kahden asteen keskilämpötilan nousuun ja esittelee keinoja, joilla keskilämpötilan nousu on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Raportti antaa selkeän viestin, että tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä, ja että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nopeasti kasvatettava. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"LiYa4xvPyCVB35sywBIjZ",type:d,createdAt:kz,updatedAt:kz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"INT22b",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). Global Warming of 1.5 ℃. Special report. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsr15\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Vuonna 2007 IPCC:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ntDT16GtHKprW2GkLCtTn",type:d,createdAt:kA,updatedAt:kA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"NOB22",body:"The Nobel Peace Prize 2007. [Viitattu 13.6.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.nobelprize.org\u002Fprizes\u002Fpeace\u002F2007\u002Fsummary\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fdubain-ilmastokokouksessa-sopu-fossiilisista-polttoaineista-irtaantumisesta"},content:[{nodeType:a,value:"Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. Ympäristöministeriön tiedote 13.12.2023",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002F2015\u002Fcop21\u002Feng\u002Fl09r01.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC). 2015. Adoption of the Paris Agreement. Proposal by the President (Pariisin ilmastosopimus) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Ftimeline\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC): UNFCCC - 20 Years of Effort and Achievement. Key Milestones in the Evolution of International Climate Policy (a timeline showing the history of the Convention in stories, photos, and video) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Ftrends-and-projections-in-europe-2023"},content:[{nodeType:a,value:"European Environment Agency (EEA). 2023. Trends and projections in Europe 2023. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 07\u002F2023.  ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ai,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F10\u002FPariisin-sopimus-ja-kansainväliset-ilmastotoimet_final.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Honkonen, T. & Kulovesi, K. 2019. Pariisin sopimus ja kansainväliset ilmastotoimet. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 5\u002F2019. 90 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc8_final.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2022 Finland’s Eighth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 499 p. (PDF) (Suomen 8. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fresource\u002FFIN_BR5.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2022. Finland’s Fifth Biennial Report under the UNFCCC. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 128 p. (PDF) (Suomen viides kaksivuotisraportti YK:n ilmastosopimukselle) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climateactiontracker.org\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Ecofys, Climate Analytics & Potsdam Institute for Climate Impact Research: Climate Action Tracker (CAT) (sivusto seuraa eri maiden päästövähennystoimia) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fum.fi\u002Filmastoulkopolitiikka"},content:[{nodeType:a,value:"Ulkoasiainministeriö: Suomen ilmastoulkopolitiikka",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:T,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fenb.iisd.org\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"International Institute for Sustainable Development, iisd, Reporting Services: Earth Negotiations Bulletin (kansainvälinen järjestö, joka raportoi kehitys- ja ympäristöpoliittisten neuvottelujen etenemisestä niiden aikana) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatenetwork.org\u002Feco-newsletters"},content:[{nodeType:a,value:"Climate Action Network International ECO-newsletters (ympäristöjärjestöjen uutiskirje ilmastoneuvotteluista) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[an,J],tags:[bQ,kB,jg],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-06-21",publisher:[L]};gk.metadata={tags:[],concepts:[]};gk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IFI2zYtTWJfkxvghjVsFq",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:03.378Z",updatedAt:"2022-06-21T09:33:29.149Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};gk.fields={abbreviation:"UNI19e",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC. The Paris Agreement. [Viitattu 12.2.2019]",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Fthe-paris-agreement\u002Fthe-paris-agreement"};go.metadata={tags:[],concepts:[]};go.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01sJf7FRfOJ504DVusd47l",type:d,createdAt:"2021-07-22T12:02:38.961Z",updatedAt:"2024-06-11T07:58:45.434Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kT,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};go.fields={publishedLanguages:[f],title:"Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat yhä",materialType:D,slug:"maailman-kasvihuonekaasupaastot-kasvavat-yha",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt eivät ole vielä maailmanlaajuisesti kääntyneet laskuun. Suurimmat päästöjen tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Euroopan unioni. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ei ole vielä taittunut ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat teollistumisen alusta lähtien kasvaneet lähes joka vuosi. Päästöt eivät siis ole vielä kääntyneet laskuun, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä vuosia ja koronapandemian aiheuttamaa väliaikaista notkahdusta päästöissä. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:" Maailman suurimmat päästöjen tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Euroopan unioni (kuva 1) ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:gp,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 37 miljardista tonnista noin 53 miljardiin tonniin hiilidioksidiekvivalenttia (COâ‚‚-ekv.), kun mukaan luetaan myös maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt (kuva 1) ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:". 2010-luvulta eteenpäin maailmanlaajuiset kokonaispäästöt ovat olleet yli 50 miljardia tonnia COâ‚‚-ekv., ja ne ovat kasvaneet noin prosentin vuosivauhtia, mikä on vähemmän kuin 1990- ja 2000-luvuilla ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:bt,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat useista kaasuista. Pariisin ilmastosopimuksessa säädeltäviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi sekä niin sanotut F-kaasut ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0d42atZbmgCn67Q0GYClb",type:d,createdAt:kW,updatedAt:kW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI12",body:"United Nations. 2012. Doha Amendment to the Kyoto Protocol. Adoption of amendment to the Kyoto Protocol Reference: C.N.718.2012. TREATIES-XXV II.7.c. Depositary notification. 82 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Ftreaties.un.org\u002Fdoc\u002FTreaties\u002F2012\u002F12\u002F20121217%2011-40%20AM\u002FCN.718.2012.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Niiden päästömäärät summataan muuntamalla kunkin kaasun päästö hiilidioksidiekvivalenteiksi (COâ‚‚-ekv.).",marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZmoJThSvPoAMgRt7Aubbz",type:d,createdAt:"2024-05-08T11:44:52.836Z",updatedAt:"2024-06-26T11:39:03.435Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:du,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kansainväliset kasvihuonekaasupäästöt 1990–2022. Maailman päästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Suurin yksittäinen päästöjen tuottaja on Kiina. Sen päästöt ohittivat Yhdysvaltojen päästöt 2004 ja Intian päästöt EU:n päästöt vuonna 2018. Viivakaavio.",asset:kX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 1990–2022 gigatonneina (miljardia tonnia)  hiilidioksidiekvivalenttia maailmassa ja suurimmissa päästäjämaissa tai -maaryhmissä Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja Euroopan unionissa. Mukaan on laskettu maankäytön ja maankäytön muutoksen päästöt. ",nodeType:a},{data:{target:cE},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bC,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Osassa maista päästöt kasvavat, osassa laskevat",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat nopeimmin kehittyvissä maissa, kun taas monissa teollisuusmaissa päästöt ovat lähteneet laskuun. Viime vuosikymmeninä kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet etenkin Kiinassa, Intiassa ja muualla Aasiassa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:" Eniten päästöjä maailmassa tuottaa Kiina (kuva 1). Sen päästöt ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 4,4 miljardista tonnista noin 14 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. Vastaavasti Intian päästöt ovat nousseet noin 1,5 miljardista noin 4 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Euroopassa ja Yhdysvalloissa päästöt ovat kääntyneet hitaasti laskuun (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:" Yhdysvaltojen päästöt ovat laskeneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 6,1 miljardista noin 6 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. Yhdysvallat on silti maailman toiseksi suurin päästöjen tuottaja. Euroopan unioni (EU) tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksi eniten maailmassa. EU:n päästöt ovat laskeneet samalla ajanjaksolla noin 4,8 miljardista noin 3,3 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maissa tai alueilla, joissa kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun, kehitys on johtunut etenkin sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen vähentymisestä. Sen sijaan liikenteestä, maataloudesta ja rakennuksista syntyviä päästöjä ei ole näissäkään maissa vielä onnistuttu saamaan pysyvästi lasku-uralle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78BmiClbkrKsEtILhQmwtW",type:d,createdAt:kY,updatedAt:kY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"LAM21",body:"Lamb, W.F., Grubb, M., Diluiso, F. & Minx, J.C. 2021. Countries with sustained greenhouse gas emissions reductions: an analysis of trends and progress by sector. Climate Policy 22 (1), 1–17.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1080\u002F14693062.2021.1990831"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Päästöjä voidaan tarkastella usealla eri tavalla",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Eri maiden vaikutusta ilmastonmuutokseen voidaan tarkastella monella tavalla. Kun vertaillaan tuotettuja päästöjä asukasta kohti, erot maiden välillä ovat suuria (kuva 2). Teollistuneiden ja vauraampien maiden asukkailla päästöt ovat pääsääntöisesti paljon suuremmat kuin kehittyvien maiden asukkailla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Jos kasvihuonekaasujen päästöjä tarkastellaan asukasta kohden suurimmat päästäjät ovat öljyntuottajavaltiot Qatar, Bahrain, Brunei ja Kuwait ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:". Jos tarkastellaan kokonaispäästöjen kannalta suurimpien päästäjämaiden tai maaryhmien (kuva 1) päästöjä asukasta kohden (kuva 2) niin eniten päästöjä tuottaa Yhdysvallat. Yhdysvaltojen päästöt asukasta kohden ovat kuitenkin laskeneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 25 tonnista noin 18 tonniin CO2-ekv. ja Euroopan unionin vastaavat päästöt noin 12 tonnista noin 8 tonniin. Asukasta kohden tarkasteltaessa Kiinan päästöt ovat toiseksi suurimmat. Ne ovat nousseet samalla ajanjaksolla noin kahdesta viiteen tonniin ja Intian kahdesta kolmeen tonniin. Maailman asukaskohtaiset päästöt ovat pysyneet noin 7 tonnissa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cE},content:[]},{nodeType:a,value:T,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3FGzwLMU8jAes9Lr97jmv8",type:d,createdAt:"2024-05-08T12:39:50.862Z",updatedAt:"2024-06-26T11:44:58.697Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fQ,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kansainväliset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 1990–2022. Jyrkimmin ovat nousseet Kiinan päästöt. Viivakaavio. ",asset:kZ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna maailmassa ja suurimmissa päästäjämaissa tai maaryhmissä vuosina 1990–2022 tonneina hiilidioksidiekvivalenttia. Mukaan on laskettu maankäytön ja maankäytön muutoksen päästöt. ",nodeType:a},{data:{target:cE},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maiden raportoimat kasvihuonekaasupäästöt ovat alueperusteisia tai tuotantoperusteisia, eli ne kertovat vain päästöistä, jotka tuotetaan maan rajojen sisäpuolella. Toisin sanoen tässä laskutavassa, ulkomailta ostettujen raaka-aineiden ja tuotteiden päästöjä ei lasketa sille maalle, jossa kulutus tapahtuu. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:k$},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan kuitenkin laskea myös kulutusperusteisesti, jolloin huomioidaan myös ne päästöt, jotka ovat syntyneet ulkomailta tuotavien tavaroiden ja raaka-aineiden tuotannossa. Kulutusperusteinen laskutapa tuo ilmi sen, että vauraiden maiden todellinen ilmastovaikutus on usein suurempi kuin niille virallisesti raportoidut päästöt. Useimmissa keski- ja matalatuloisissa maissa tilanne on sen sijaan päinvastainen: maan alue- eli tuotantoperusteiset päästöt ovat suuremmat kuin sen kulutusperusteiset päästöt. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:k$},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Päästöjä voidaan tarkastella myös kumulatiivisesti eli sen suhteen, miten eri maat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen teollistumisen alkuajoista lähtien, jolloin fossiilisia polttoaineita alettiin ottaa käyttöön. Tällöin maat, joissa teollistuminen alkoi varhain, kuten etenkin Iso-Britannia, sekä myöhemmin monet muut Euroopan maat ja Yhdysvallat, ovat tuottaneet huomattavasti suuremman osan kumulatiivisista päästöistä kuin maat, joissa teollistuminen on alkanut myöhemmin tai on vasta alkamassa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Xx2JAV0WY4HBn5Rn1g29P",type:d,createdAt:"2024-05-07T08:30:04.420Z",updatedAt:"2024-05-14T11:03:47.126Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RIT23c",body:"Ritchie, H., Rosado, P. & Roser, M. 2023. Per capita, national, historical: how do countries compare on CO2 metrics? Our World in Data. (Viitattu 3.5.2024)",link:" https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-emissions-metrics"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Merkittävimmät päästöt syntyvät energian tuotannosta ja käytöstä",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Muutokset energian käytössä vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin, sillä valtaosa maailmanlaajuisista päästöistä, lähes kolme neljäsosaa, on peräisin fossiilisten energian tuotannosta ja käytöstä. Maailman fossiilisista energialähteistä syntyvät päästöt ovat kasvaneet vuoden 1990 noin 23 miljardista tonnista noin 37 miljardiin tonniin vuonna 2022 (kuva 3) ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:gr},content:[]},{nodeType:a,value:". Energiasektorilta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2000-luvun alussa voimakkaasti – lähes 30 prosenttia vuosina 2000–2008 ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KUsTRLhtHBv0EVPMnpnub",type:d,createdAt:lc,updatedAt:lc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"QUE09",body:"Le Quéré, C., Raupach, M. R., Canadell, J. G., Marland, G.,. Bopp, L., Ciais, P., Conway, T., Doney, S. C., Feely, R. A., Foster, P. F., Friedlingstein, P., Gurney, K., Houghton, R. A., House, J. I., Huntingford, C., Levy, P. E., Lomas, M. R., Majkut, J., Metzl, N., Ometto, J. P., Peters, G. P., Prentice, I. C., Randerson, J. T., Running, S. W., Sarmiento, J. L., Schuster, U., Sitch, S., Takahashi, T., Viovy, N., van der Werf, G. R. & Woodward, F. I. 2009. Trends in the sources and sinks of carbon dioxide. Nature Geoscience, Volume 2, Issue 12: 831– 836.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fngeo689"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Tämän jälkeen kasvu on hidastunut, sillä investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat lisääntyneet. Samalla on tapahtunut siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Päästöt ovat kuitenkin edelleen kasvaneet, lukuun ottamatta pandemian aiheuttamaa väliaikaista laskua vuonna 2020 (kuva 3). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:T,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kiina tuottaa suurimman osan maailman fossiilisista energialähteistä syntyvistä päästöistä, ja sen päästöt ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1990 vuoteen 2022 (kuva 3). Myös Intian ja muun Aasian energiasektorin päästöt ovat kasvaneet. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin päästöt ovat samalla ajanjaksolla hieman pienentyneet. Kansainvälinen lento- ja laivaliikenne ovat myös merkittäviä fossiilisten energialähteiden käyttäjiä ja siten päästöjen tuottajia. Ne tuottavat yhteenlaskettuna lähes yhtä suuren osuuden maailman fossiilisista energialähteistä aiheutuvista päästöistä kuin Afrikka. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:gr},content:[]},{nodeType:a,value:" Kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästöjä ei ilmastosopimusten mukaan lasketa maiden kansallisiin päästöihin ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:ld},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2iMqlg7UVMBuKuW1PH9Zmd",type:d,createdAt:"2024-05-06T10:29:28.081Z",updatedAt:"2024-06-26T11:57:42.903Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dt,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Maailman fossiilisista energialähteistä syntyvät hiilidioksidipäästöt 1990–2022. Eniten ovat kasvaneet Kiinan päästöt. Pinottu viivakaavio.",asset:lf,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 3. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Maailman fossiilisen energian käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt gigatonneina (miljardia tonnia) hiilidioksidiekvivalenttia alueittain vuosina 1990–2022. Kaavioon ei sisälly maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä. ",nodeType:a},{data:{target:gr},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:ai,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Energiasektori on siis merkittävin päästölähde. Suurimmat päästöjen lähteet energiasektorin sisällä ovat teollisuus, josta syntyy noin kolmasosa energiasektorin päästöistä sekä rakennusten energiankäyttö ja liikenne, joista molemmat aiheuttavat noin neljäsosan energiasektorin päästöistä. Energiasektorin jälkeen suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on maailmanlaajuisesti maa- ja metsätalous sekä maankäyttö ja maankäytön muutokset. Jonkin verran päästöjä syntyy myös teollisuusprosesseista ja jätehuollosta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HfUqKmp4dUuhcq7pYsQlP",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:00:35.105Z",updatedAt:"2024-05-06T10:41:16.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RIT20",body:"Ritchie, H. 2020. Sector by sector: where do global greenhouse gas emissions come from? Our World in Data. (Viitattu 24.4.2024)",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fghg-emissions-by-sector#licence"}}},content:[]},{nodeType:a,value:"  ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"u6mVznHsYJdzyUI2efQbN",type:d,createdAt:"2024-05-07T07:46:39.658Z",updatedAt:"2024-06-11T07:19:58.835Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:lh,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Maailman kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen sektoreittain",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.8459%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1. \u003C\u002Fstrong\u003EMaailman kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen sektoreittain vuonna 2020. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5HfUqKmp4dUuhcq7pYsQlP\" data-ctf-id=\"5HfUqKmp4dUuhcq7pYsQlP\"\u003ERIT20\u003C\u002Fa\u003E \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPäästöjä tuottava sektori\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EOsuus kaikista maailman päästöistä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETärkeimmät päästölähteet sektorin sisällä\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\" rowspan=\"6\"\u003EEnergian tuotanto ja käyttö\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\" rowspan=\"6\"\u003E73,2 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\" rowspan=\"6\"\u003EEnergiateollisuus ja muu teollisuus, rakennusten energiankäyttö, liikenne \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003EMaa- ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutokset\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003E18,4 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003ETuotantoeläinten ruuansulatus ja lannankäsittely, maatalousmaiden maaperän päästöt, metsien hakkuut, maastopalot\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003ETeollisuusprosessit\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003E5,2 % \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003ESementin valmistus, kemianteollisuuden päästöt\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003EJätehuolto\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003E3,2 % \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 33.282%;\"\u003EKaatopaikat, jätevesien käsittely\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Nykyiset toimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailmalle on laskettu Pariisin ilmastosopimuksen mukainen hiilibudjetti. Sillä tarkoitetaan sitä määrää kasvihuonekaasuja, joka ilmakehään voidaan päästää ennen kuin maapallon keskilämpötilan nousu ylittää Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 °C astetta. Laskemiseen liittyy useita epävarmuuksia, minkä vuoksi tuloksia ilmaistaan todennäköisyyksinä. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin 50 prosentin todennäköisyydellä pitää alle 1,5 asteessa, jäljellä oleva hiilibudjetti olisi käytetty loppuun jo noin vuoteen 2029 mennessä, mikäli päästöt pysyisivät vuoden 2022 tasolla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ITSXRu8WCncn2pDN5Lce5",type:d,createdAt:li,updatedAt:li,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RIT23a",body:"Ritchie, H. 2023. How much CO2 can the world emit while keeping warming below 1,5°C and 2°C? Our World in Data. (Viitattu 8.3.2024) ",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fhow-much-co2-can-the-world-emit-while-keeping-warming-below-15c-and-2c"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailman maiden päivitetyt kansalliset päästövähennyssitoumukset (Nationally etermined Contribution, NDC) eivät toistaiseksi riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua 1,5°C tai edes 2°C asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. Kaikkein optimistisimman ennusteen mukaan, jos maat toteuttavat kaikki suunnitellut päästövähennystoimensa ja pääsevät ilmoitettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiinsa, todennäköisyys pysäyttää keskilämpötilan nousu 2 asteeseen olisi noin 66 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cP},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Ftransparency-and-reporting\u002Fgreenhouse-gas-data\u002Fghg-data-unfccc\u002Fghg-data-from-unfccc"},content:[{data:{},marks:[],value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC): GHG data from UNFCCC ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Fnews\u002Ffi\u002Fheadlines\u002Fsociety\u002F20180301STO98928\u002Fkasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan parlamentti: Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Fannual-european-union-greenhouse-gas-2 "},content:[{data:{},marks:[],value:"European Environment Agency (EEA). 2023. Annual European Union greenhouse gas inventory 1990–2021 and inventory report 2023. Submission to the UNFCCC Secretariat. 15 April 2023. European Environment Agency. 752 p. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[dE,cb,bm],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2024-06-11",publisher:[L,E]};gr.metadata={tags:[],concepts:[]};gr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3wELKCNzZU5UeYzI5JVgVL",type:d,createdAt:lb,updatedAt:lb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};gr.fields={abbreviation:"RIT23b",body:"Ritchie, H., Rosado, P. & Roser, M. CO2 and greenhouse gas emissions. Our World in Data. (Viitattu 6.5.2024) ",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-and-greenhouse-gas-emissions?insight=global-emissions-have-increased-rapidly-over-the-last-50-years-and-have-not-yet-peaked#key-insights"};gu.metadata={tags:[],concepts:[]};gu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IGlKTlirPNcRy9WdAp8We",type:d,createdAt:"2021-07-21T10:16:43.523Z",updatedAt:"2022-01-21T13:15:44.030Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:c_,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};gu.fields={publishedLanguages:[f,_,R],title:"Päästöjen vähentäminen Suomessa",slug:"paastojen-vahentaminen-suomessa",parent:gv,subTheme:u,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2o7SpLL0PVqmaZWBdw9YvT",type:d,createdAt:"2021-11-11T14:37:23.148Z",updatedAt:"2023-03-16T14:54:37.716Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eD,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Päästöjen vähentäminen Suomessa -teemasivun nostot: artikkelit ja teemasivut",visibleTitle:dx,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4OhvSGcTAa5gWfGTp6KYVq"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5ZGf4iEjrhFSv3WuiHFS5w"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5HIAqJhb1DpsqVNkcMWIDv"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"67p9XylwgJbTNrnIYNEFOP"}},eQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:vS}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1yIDRoMH5QUuidqNGLplnM"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"63hwToVokN7Y529oIVl3Z6"}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cPobMeP0MBOwKgfIUhB0k",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:48:56.065Z",updatedAt:"2022-06-15T09:17:23.828Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Päästöjen vähentäminen Suomessa -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[bS,fC],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ghEr1ZrNJYwy7NI63afkE",type:d,createdAt:"2022-01-11T11:08:52.168Z",updatedAt:"2022-01-27T14:54:18.776Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Päästöjen vähentäminen Suomessa -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3ANux8dlyINDk6imXslxP5"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6wMwNxKf9pWchkzNRJdMSz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"19zhIar2ScaUEl5AipDZki"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3WGm4Fdia6CXWfcJtSrO4S"}},vT,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3s3lsSZk2z5K8DLdvLXvo4"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"LepytSb5tsPUBjQNp9v8T"}}],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[an,J],tags:[bQ,ao]};gv.metadata={tags:[],concepts:[]};gv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xtQ03iMgcWDQewQwFyKpv",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:18.209Z",updatedAt:"2022-01-21T13:25:03.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ly,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};gv.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet",slug:"suomen-ilmastopolitiikka-ja-toimet",parent:fP,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että muutokseen sopeutumisen näkökulmista. Toimialakohtaista tietoa löytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KbigGldWlced9DSb8pjAu",type:d,createdAt:"2021-10-27T12:49:54.608Z",updatedAt:"2023-06-12T11:10:17.530Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dx,referencingItems:[gu,cs,ft],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yId8qgw7kLQ1RFdPfNuYw",type:d,createdAt:"2022-01-10T10:25:24.802Z",updatedAt:"2022-06-15T09:18:29.784Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet -teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[bS,ha,pE,fs],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[an,J,ak],tags:[bQ,ao]};gx.metadata={tags:[],concepts:[]};gx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ESj5cNUGBgAclu3LqhfPi",type:d,createdAt:lI,updatedAt:lI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};gx.fields={abbreviation:"YMP16",body:"Ympäristöministeriö. 2016. Ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 25\u002F2016. 37 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4629-9"};gy.metadata={tags:[],concepts:[]};gy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6qWMBpmNZdBTtbdGSWqrRJ",type:d,createdAt:lO,updatedAt:lO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};gy.fields={abbreviation:"PIL23",body:"Pilli-Sihvola, K., Halonen, J., Meriläinen, P., Laapas, M., Ruuhela, R., Munck af Rosenschöld, J., Hällfors, M., Knuuti, S. &, Sorvali, J. 2023. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja haavoittuvuudet Suomessa: Tarkastelu kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2030 taustaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:72, Helsinki. 140 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-566-5"};gz.metadata={tags:[],concepts:[]};gz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YC2qi5BEZijPbK9BPKb9T",type:d,createdAt:lX,updatedAt:lX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};gz.fields={title:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC",type:A,createdAt:"2024-11-15T13:45:27.630Z",updatedAt:"2024-11-15T13:51:29.070Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,locale:f},fields:{title:"ilmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC\u002Fcc12875aea8dbc33521eb9abc4af5d09\u002Filmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491.png",details:{size:960707,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje: ennakoi, varaudu, sopeudu. Kirjekuorikuvake ja kirjekuvake, jossa @-merkki. Piirros.",teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirjeestä saat ajankohtaiset kuulumiset ilmastonmuutokseen sopeutumisesta suoraan sähköpostiisi.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen\u002Filmastonmuutos-haltuun-lisatietoa",linkText:lW};gB.metadata={tags:[],concepts:[]};gB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZRBFOc4xunmlj3ulhI8Kw",type:d,createdAt:"2021-06-18T16:20:42.038Z",updatedAt:"2024-11-08T17:08:38.861Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:284,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};gB.fields={publishedLanguages:[f,R],title:mr,materialType:D,slug:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista",parent:cs,teaserImage:ms,teaserImageAlt:mt,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvä tutkimus on laajentunut viime vuosina luonnontieteellisestä tutkimuksesta yhä monialaisemmaksi. Suomessa sopeutumistutkimusta on edistetty muun muassa kansallisilla ohjelmilla ja hankkeilla. Tutkimustulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin paitsi ilmastonmuutoksen keskeisiä riskejä ja haavoittuvuuksia sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja tarvittavia sopeutumistoimia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen liittyvää tutkimusta tehdään monella saralla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan tutkimusta ja monitieteistä lähestymistapaa, joka ulottuu luonnontieteistä yhteiskuntatieteisiin. Tutkimuksista saatavat tulokset auttavat meitä ymmärtämään entistä paremmin  ilmastoon ja yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimustulosten avulla voidaan myös tuottaa uusia sopeutumisratkaisuja, ja tietoa voidaan hyödyntää myös sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa. ",nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Suomen kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa 2030 yhtenä tavoitteena onkin vahvistaa sää- ja ilmastoriskeihin ja sopeutumiseen liittyvää tietopohjaa ",nodeType:a},{data:{target:be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvän sopeutumisen tutkimusta on tehty Suomessa sekä laajoina tutkimusohjelmakokonaisuuksina että yksittäisinä tutkimus- ja kehityshankkeina. Sopeutumistutkimusta rahoitetaan monista kansallisista ja eurooppalaisista lähteistä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen liittyvä tutkimus keskittyi aluksi luonnontieteeseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutosta on tutkittu laajasti ja monitieteisesti tutkimusohjelmissa jo 1990-luvun alusta lähtien. Silloin käynnistyivät tutkimusohjelmat Suomen Akatemian rahoittamat SILMU (1990–1995) ja FIGARE (1990–2002) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän muutosten tutkimusohjelma SILMUn yli 80 tutkimushanketta keskittyivät ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiin vaikutuksiin ilmakehässä (muun muassa ensimmäiset ilmastonmuutosskenaariot Suomelle), metsissä ja soilla sekä vaikutuksiin joillekin toimialoille. Varsinaista ilmastonmuutokseen sopeutumista siinä käsiteltiin kuitenkin vain alustavasti. ",nodeType:a},{data:{target:er},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Globaalimuutoksen tutkimusohjelma FIGAREssa tutkimuskenttä laajeni luonnontieteistä myös ilmastonmuutokseen hillintään ja sopeutumiseen liittyviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknisiin kysymyksiin. Ohjelman tavoitteena oli kehittää ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan kohdistuviin muutoksiin tai auttaa niihin sopeutumisessa. ",nodeType:a},{data:{target:er},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Ohjelman 36 hankkeen tulokset keskittyivät silti pitkälti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:gp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensimmäinen erityisesti sopeutumiseen keskittynyt laaja yksittäinen tutkimushanke Suomessa oli FINADAPT (Suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen), jota ympäristöministeriö rahoitti vuosina 2004–2005. Se käsitti seuraavat aihealueet: ilmastotieto ja skenaariot, luonnon monimuotoisuus, metsätalous, maatalous, vesivarat, terveys, liikenne, rakennettu ympäristö, energiainfrastruktuuri, matkailu ja luonnon virkistyskäyttö, sosio-ekonominen selvitys ja yhdyskuntasuunnittelu. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4KcgnQTJvF03iqctnYxKbT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Hankkeessa tutkittiin Suomen sopeutumista ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin ja tunnistettiin suuntaviivoja tarvittaville uusille tutkimusohjelmille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SILMUn, FIGAREn ja FINADAPTin tuloksia hyödynnettiin laajasti myös vuonna 2005 julkaistun Suomen ensimmäisen Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian laatimisessa  ",nodeType:a},{data:{target:er},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimus on kehittynyt monitieteiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategian toimeenpanoa tuettiin laajalla Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmalla (ISTO, 2006–2010), jonka päärahoittajat olivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. ISTOssa tuotettiin sopeutumistoimien suunnittelun ja toimeenpanon vaatimaa tietoa sekä edistettiin tiedon soveltamista käytäntöön. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ISTO-tutkimusohjelmaan kuului 30 eri teemoihin liittyvää hanketta, jotka käsittelivät muun muassa maa- ja metsätaloutta, kalataloutta, kaavoitusta ja rakentamista, ilmastopalvelua, sään ääri-ilmiöitä, luonnon monimuotoisuutta ja sosiaalisia vaikutuksia. Myös tulvien ja kuivuuden tuomat haasteet sekä sopeutumisen kansainvälinen ulottuvuus otettiin huomioon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tulokset koottiin muun muassa synteesijulkaisuun ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2fG6IveTb98x2i4tNQTp7e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". ISTO-ohjelma täytti monilta osin aiemmin tunnistettuja tietoaukkoja, mutta yhteiskuntatieteellisiä tai sektorirajat ylittäviä tutkimusaiheita siinä oli vähän. ISTOssa ei myöskään käsitelty kovinkaan paljon alueellisia tai paikallisia sopeutumiskysymyksiä, koska tutkimus painottui valtakunnalliselle tasolle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:et,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ISTOa seurannut ilmastonmuutoksen akatemiaohjelma Suomen Akatemian rahoittama FICCA (Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta, 2011–2014) tutki ilmastonmuutoksen tuomia haasteita sekä yhteiskunnallisesta että luonnontieteellisestä näkökulmasta. Sen tarkoituksena oli tukea monitieteistä tutkimusta. Ohjelmassa tutkittiin erityisesti ilmastonmuutoksen riskejä ja haavoittuvuutta liittyen muun muassa tulviin, kaupunkien vesihuoltoon, energiaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja maatalouteen viidessä eri hankkeessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QEhekPxCkR4hxsWCxvPzO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:et,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksessa on keskitytty toimialojen haasteisiin ja riskienhallintaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosina sopeutumiseen liittyvässä tutkimuksessa on laajennettu eri toimialojen tietopohjaa sekä pyritty etsimään ratkaisuja niitä kohtaaviin ilmastohaasteisiin. Suomessa on ja on ollut useita pääosin kotimaisista lähteistä rahoitettuja, toimialakohtaisia sopeutumistutkimushankkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusaiheita ja -hankkeita ovat olleet esimerkiksi",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"terveys: Suomen Akatemian rahoittamat PLUMES-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7w0FdsFjzE7sLAQaSH4Yn2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja CLIHE-tutkimusohjelma ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WB8shOmSkr0QuJvqKa937",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", josta rahoitetaan muun muassa CHAMPS- ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4nDrroFSxJ4iDDu230vE5N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja HEATCLIM-hankkeita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7hyoSBOoYS7nc3cBKStTr3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesi: Ilmastopaneelin hanke Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6Uonhkj19YWiW9UREgJbyY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Kestävä tulvariskien hallinta -hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"or7b0jgZlfPXgszwdlEyJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"maatalous: muun muassa Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittama ILMAPUSKURI-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3OUxNXa5tw7cmABHUYakVw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamat tiedonvälityshankkeet, joista tuorein on MURU ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4fahvohsno1JAbWx5C5KGL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"metsätalous: Suomen Akatemian rahoittama FORBIO-metsäbiotaloushanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6BaCpMJGZVT87F2nIfL0Gr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", FOSTER-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7CIn4bPDkcH7sVMJNMGi0z",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"luonnon monimuotoisuus: FICCAn tutkimushanke A-LA-CARTE ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2F0tgOVKZjRDH1AnEITEGY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"huoltovarmuus: Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama ILMAHUOLTO ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3I5dxo9rdoxsTQs3KjoZro",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"energiantuotanto: Valtion ydinjätehuoltorahaston rahoittama PREDICT-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3RdYzJ1FWc1EbO8LphzpA8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelma oli käynnissä vuosina 2007–2012. Ohjelmassa tuotettiin 14 eri tutkimushankkeen turvin tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen metsiin ja metsäekosysteemeihin sekä metsien kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7bHxAsWZvkfHGJF2w2J8hp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Viime vuosina hankkeissa on tutkittu myös esimerkiksi luontopohjaisia ratkaisuja. Tällaisia hankkeita ovat olleet TASAPELI ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"40BCGcPcNiHeQC289LXXCT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja OPERANDUM ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3uWqT4Zh3ooQ66RqF8MLD5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:gp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on ollut myös aktiivisesti mukana useissa sopeutumiseen liittyvissä EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa. Näistä esimerkkejä ovat ekosysteemien ja elinkeinojen haavoittuvuutta tarkasteleva VACCIA-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4AUkvZT7RGQ1JDbyK5OPQt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3i5GsAOi70r771HXTpGYbL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", sopeutumistiedon käytettävyyttä edistävä BASE-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13ctpyYn5orLKpu4MXptr0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:et,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" sekä tuoreempi heijastevaikutuksia tunnistava CASCADES-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"74YYgS6cOPqxvpztjmpDZX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimmassa sopeutumistutkimuksessa tehdään kokonaisvaltaisia arvioita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistyön edetessä tutkimuksella pyritään tukemaan toimialakohtaisen työn lisäksi Suomen sopeutumisen kokonaisuuden kehitystä (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1hrgGOYNbbNtN8VeMyP5v2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sää- ja ilmastoriskien hallinnan tilaa Suomessa arvioitiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamassa ELASTINEN-hankkeessa (Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen) vuosina 2015–2016. Siinä arvioitiin riskienhallintakeinoja, eri toimijoiden roolia ilmastoon liittyvissä riskitilanteissa, maan rajat ylittäviä ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia ja ilmastoriskien hallinnan kustannuksia ja hyötyjä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1gFgCOhyf9ZiuLgkMODEo4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rlE1IjUsY32pNmT0mrOyh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SIETO-hanke (Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit, 2017–2018) oli niin ikään VN TEAS -rahoitteinen. Se toteutti kansallisen sää- ja ilmastoriskien arvioinnin ja kartoitti suunnitelmia tulevien riskinarviointien toimintamalleiksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5uQlxYM0VpGsKgz142Ey1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" SIETO-hankkeen tuloksia hyödynnettiin laajasti vuonna 2023 julkaistun valtakunnallisen riskiarvion valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanoa arvioitiin VN TEAS -hankkeessa KOKOSOPU (Kokonaisarviointi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan toimeenpanosta) vuosina 2021–2022. Hanke tuotti arvion Suomen sopeutumispolitiikan ja voimassa olevan sopeutumissuunnitelman onnistumisista ja haasteista. Lisäksi se vertasi Suomen sopeutumispolitiikan kehitystä muiden maiden vastaavaan politiikkaan ja selvitti tulevaisuudessa sopeutumistyöhön kohdistuvia muutoksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"17uSmBAYptcjNrv2jpertF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksessa korostuu jatkossakin monitieteinen lähestymistapa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alue- ja paikallistason toimijat ovat tärkeitä sopeutumistoimien toteuttajia, mikä alkaa myös näkyä myös sopeutumistutkimuksessa. Esimerkkejä tästä ovat Ilmastopaneelin SUOMI-hanke, jossa tunnistettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri alueilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1BlpNIvjUzEqoKkMNAQCql",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" sekä Suomen Akatemian rahoittamat FINSCAPES- ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1SWIq4BYPQ8XO6UPlf9xFB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja Adapt-FIRST-hankkeet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3KFAgeEnFQzwlUN0NB3hKy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", joissa tuotetaan myös alueellista sopeutumista tukevaa tutkimustietoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusta tarvitaan myös siitä, millaisia sopeutumistoimia voi ja kannattaa tehdä, millainen varautuminen on hyödyllistä ja miten sopeutumista edistetään eri aloilla (kuva 2). Huomiota on alettu kiinnittää lisäksi sopeutumistoimenpiteisiin liittyviin kustannuksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistoimien kustannuksia ja riskeistä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on selvitetty KUITTI-hankkeessa (rahoittaja VN TEAS) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"b5gWTdUlpG1ts3UqVLOtg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tietoa sopeutumistoimien kustannuksista sekä ilmastonmuutokseen vaikutuksista Suomen talouteen kuitenkin tarvitaan vielä lisää ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"QvsRhDs0kFRiG8maVibkW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"11krCnJEGh863r8b2RmgDl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusissa sopeutumisen tutkimuksissa sekä ohjelma- ja hankekokonaisuuksissa kannattaa miettiä, millaiset toimijat hyötyvät tutkimuksesta ja kenelle tietoa ollaan tuottamassa. Lisäksi tietoa sopeutumisesta ja sen tarpeesta on hyvä käsitellä eri aihepiirien tai tutkimusteemojen mukaan. Yhä enemmän painoarvoa sopeutumistutkimuksessa ovat saamassa esimerkiksi ilmastonmuutokseen terveysvaikutukset tai yhteiskunnan huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-165-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valkonen, T., Kuusi, T., Pohjola, J., Sillanaukee, O., Kuusela, O.-P., Lehmus, M., Lintunen, J., Sarkia, K., Fronzek, S. 2023. Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:17. 154 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lR},content:[{data:{},marks:[],value:"Hildén, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., Mettiäinen, I., Käyhkö, J., Helminen, M., Määttä, H., Berninger, K., Meriläinen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J., Munck af Rosenschöld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & Mäkelä, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa – nykytila ja kehitysnäkymät. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. 138 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mv},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luhtala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J. ja Veijalainen N. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43\u002F2018. 107 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-602-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hildén M., Haavisto R., Harjanne, A., Juhola, S., Luhtala, S., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J. ja Tuomenvirta H. 2018. Ilmastokestävä Suomi - Toimintamalli sää- ja ilmastoriskien arviointien järjestämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44\u002F2018. 67 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F168693"},content:[{data:{},marks:[],value:"Harjanne, A., Haavisto, R., Tuomenvirta, H., Luhtala, S., Mäkelä, A., Gregow, H., Halonen, M., Raivio, T., Hildén, M., Parjanne, A., Jakkila, J., Juhola, S., Räsänen, A., Haanpää, S., Jurgilevich, A., Peltonen-Sainio, P., Lanki, T., Miettinen, I., Zacheus, O. & Kollanus, V. 2016. Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa. Ilmatieteen laitoksen julkaisusarja 2016:6. 111 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-302-6 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Hildén, M., Groundstroem, F., Carter, T. R., Halonen, M., Perrels, A. & Gregow, H. 2016. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46\u002F2016. 62 s.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-301-9 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Nurmi, V., Oljemark, K., Tuomenvirta, H., Groundstroem, F., Juhola, S., Miettinen, I. & Gregow, H. 2016. Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45\u002F2016. 68 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mw},content:[{data:{},marks:[],value:mx,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5qxlYzCuAuUaNSwfXl1x8S"}},ao],articleLength:[S],toc:u,publishDate:"2018-11-06",modifiedDate:"2024-02-29",publisher:[L,E]};gQ.metadata={tags:[],concepts:[]};gQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"O43O7ZB5aUfec5WcCkKoU",type:d,createdAt:nI,updatedAt:nI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};gQ.fields={abbreviation:nJ,body:"Ilmatieteen laitos. 2011. ACCLIM II-hankkeen lyhyt loppuraportti 2011. Ilmatieteen laitos, Helsinki.",link:nK};gR.metadata={tags:[],concepts:[]};gR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5cflQPawemYNXdQmSLA07y",type:d,createdAt:"2023-06-28T11:11:02.988Z",updatedAt:"2024-11-08T10:23:44.140Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:260,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};gR.fields={publishedLanguages:[f,R],title:gS,materialType:dA,slug:"miten-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun",teaserImage:gT,teaserImageAlt:"Läpinäkyviä sääsymboleita leijuu ilmassa eteen ojennetun käden yläpuolella. Valokuva, jossa on graafisia kuvioita.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden mallinnuksiin pohjautuvalla visualisointityökalulla voit tarkastella itsellesi räätälöityä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vuoteen 2040 mennessä. Sen avulla voit tutustua omalle asuinpaikallesi arvioituihin muutoksiin, verrata niitä Suomen keskimääräisiin muutoksiin ja saada tietoosi oman henkilökohtaisen haavoittuvuustasosi. Voit syöttää työkaluun myös muita kuin omia tietojasi. Tulosten perusteella voit pohtia esimerkiksi omaa näkökulmaasi päästövähennysten tarpeellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2z20mIBhWFarPDHGrdmGsZ",type:d,createdAt:"2023-06-27T07:27:54.430Z",updatedAt:"2023-12-20T13:41:39.986Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:gi}},locale:f},fields:{title:gS,teaserImage:gT,teaserImageAlt:nU,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Syötä tiedot ja selvitä vaikutukset.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"http:\u002F\u002Ffmi-climate-guide-materials.s3-website.eu-north-1.amazonaws.com\u002Finteractive-climate-graph\u002F?lang=fi",linkText:no}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lisätietoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Visualisointityökalu vertaa nykypäivän tasoa kahteen mallinnettuun skenaarioon eli tulevaisuuskuvaan: \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"”Kasvavien päästöjen polku” (SSP2-4.5) tarkoittaa, että päästöt jatkavat kasvuaan vuoteen 2040 asti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r”Päästöjen vähentämisen polku” (SSP1-2.6) tarkoittaa, että päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun vuoden 2020 jälkeen. \r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:nV},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensimmäinen polku vastaa globaalien päästöjen todennäköisintä suuntaa. Jälkimmäinen polku on linjassa Suomen ilmastolain (423\u002F2022) mukaisten tavoitteiden kanssa mutta olettaa myös, että päästöt vähenevät nopeasti muissakin maissa.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Visualisointityökalun kuva näyttää muutoksen vuoteen 2040 mennessä prosentteina (verrattuna nykypäivään) viiden eri suureen osalta syöttämällesi sijainnille. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpöaaltopäivät tarkoittavat päiviä, jotka kuuluvat vähintään kuuden päivän putkeen, jolloin lämpötila on yli +22 °C. Suomessa lämmön terveyshaitat ja kuolleisuusriski kasvavat jyrkästi, kun kyseinen kynnysarvo ylittyy useana päivänä peräkkäin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Z4ZRF5PY4xuA6E6YTfSBm",type:d,createdAt:nW,updatedAt:nW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"AST21",body:"Roberto Astone, R. & Vaalavuo, M. 2021. Climate change and health: Consequences of high temperatures among vulnerable groups in Finland. Finnish institute for health and welfare (THL), Helsinki. Discussion paper 40\u002F2021. 36 p. ",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-343-780-7"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven kesto tarkoittaa lumitalven kestoa, jolloin lämpötila on pakkasen puolella.\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rankkasadepäivät tarkoittavat päiviä, jolloin sademäärä ja sateen intensiteetti ylittävät kynnysarvon 15 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmanlaadusta johtuvat sairaudet voivat olla esimerkiksi hengitys- tai verenkiertoelimistön sairauksia. Ilmansaasteiden pitoisuuden ja tautivasteen avulla määritetään niin kutsuttu DALY-luku, joka kuvaa tautitaakkaa haittapainotettuina elinvuosina, siis sairauksille ”menetettyjen” elinvuosien määrää ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1WyNcOZJfDJq1JZjh3uniR",type:d,createdAt:nX,updatedAt:nX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HER15",body:"Héroux, M. E., Anderson, H. R., Atkinson, R., Brunekreef, B., Cohen, A., Forastiere, F., Hurley, F., Katsouyanni, K., Krewski, D., Krzyzanowski, M., Künzli, N., Mills, I., Querol, X, Ostro, B. & Walton, H. 2015. Quantifying the health impacts of ambient air pollutants: recommendations of a WHO\u002FEurope project. International Journal of Public Health, Volume 60, Number5: 619–627. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007%2Fs00038-015-0690-y"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4UJ02KXpRrlHWB1lRrlCSa",type:d,createdAt:nY,updatedAt:nY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HAN14",body:"Hänninen, O., Knol, A. B., Jantunen, M., Lim, T. A., Conrad, A., Rappolder, M., Carrer, P., Fanetti, A.-C., Kim, R., Buekers, J., Torfs, R., Iavarone, I, Classen, T., Hornberg, C., Mekel, O. C. L& EBoDE Working Group. 2014. Environmental burden of disease in Europe: assessing nine risk factors in six countries. Environmental Health Perspectives, Volume 122, Number 5: 439–446. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1289\u002Fehp.1206154"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:cQ,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotialouksien sähköenergiankulutus riippuu ennen kaikkea lämmitystarpeesta, joka muuttuu muuttuvassa ilmastossa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tptRIh2P11Ciz3mF5LbuA",type:d,createdAt:nZ,updatedAt:nZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"LAS19",body:"Lassila, J., Haakana, J., Haapaniemi, J., Räisänen, O., Partanen, J. 2019. Sähköasiakas ja sähköverkko 2030. LUT-yliopisto, Lappeenranta. LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research Reports. 79 p.",link:"https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-335-357-2"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". \r \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haavoittuvuus ilmastoriskeille ja ilmanlaadun terveyshaitoille riippuu asuinympäristösi piirteistä (muun muassa tulvariskistä, rakennetun pinnan osuudesta) sekä henkilökohtaisista ominaisuuksistasi (ikä, tulotaso, koulutus, terveystilanne, sosiaalisuus) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20CfSy1u3WfWcTiRI7i0Ao",type:d,createdAt:n_,updatedAt:n_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ROH19",body:"Rohat, G., Flacke, J., Dosio, A., Pedde, S., Dao, H. & Van Maarseveen, M. 2019. Influence of changes in socioeconomic and climatic conditions on future heat-related health challenges in Europe. Global and Planetary Change, Volume 172: 45–59. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloplacha.2018.09.013"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kF6O72EoclXvC6UoeevYs",type:d,createdAt:n$,updatedAt:n$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"LUN13",body:"Lung, T., Lavalle, C., Hederer, R., Dosio, A. & Bouwer, L. M. 2013. A multi-hazard regional level impact assessment for Europe combining indicators of climatic and non-climatic change. Global Environmental Change, Volume 23, Issue 2: 522–536. ",link:oa}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3NXSVeOCMh1NRXdGvJAnLe",type:d,createdAt:ob,updatedAt:ob,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RUU18",body:"Ruuhela, R., Hyvärinen, O. & Jylhä, K. 2018. Regional Assessment of Temperature-Related Mortality in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health, Volume 15, Issue 3: 406. ",link:oa}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Käytetyt mallit ja aineistot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallit: CIL Global Downscaled Projections for Climate Impacts Research (CC-BY-4.0) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5YQenVuAnTYl8IUzBSAbVj",type:d,createdAt:oc,updatedAt:oc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MIC23",body:"Microsoft Planetary Computer. CIL Global Downscaled Projections for Climate Impacts Research (CC-BY-4.0) (Viitattu 1.3.2023.) ",link:"https:\u002F\u002Fplanetarycomputer.microsoft.com\u002Fdataset\u002Fcil-gdpcir-cc-by"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmanlaatumalli: ECHAM-HAMMOZ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2RJCA7Fs9OVtDqBxtvRxgD",type:d,createdAt:od,updatedAt:od,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"STE13",body:"Stevens, B., Giorgetta, M., Esch, M., Mauritsen, T., Crueger, T., Rast, S., Salzmann, M., Schmidt, H., Bader, J., Block, K., Brokopf, R., Fast, I., Kinne, S., Kornblueh, L., Lohmann, U., Pincus, R., Reichler, T., & Roeckner, E. 2013 Atmospheric component of the MPI-M Earth System Model: ECHAM6. Journal of Advances in Modeling Earth Systems, Volume 5, Issue 2: 146–172. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjame.20015"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sähkönkulutus \u002F lämmitystarveluvut ilmastoskenaarioissa: Ilmatieteen laitos \u002F Ilmastopalvelu ja ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3D95HDmVjh3gs5qMpqSRLz",type:d,createdAt:"2023-06-19T10:40:59.979Z",updatedAt:"2023-06-19T11:25:48.405Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"RUO21",body:"Ruosteenoja, K. & Jylhä, K. 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica, Volume 56, Number 1: 39–70. (PDF) ",link:eB}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:oe,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskialueet ja CORINE-maanpeiteaineisto: ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3yNIhItuFh1VSgukRvfuN6",type:d,createdAt:of,updatedAt:of,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:kO,body:"Suomen ympäristökeskus. Ladattavat paikkatietoaineistot. (Viitattu 27.5.2023.) ",link:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAvoin_tieto\u002FPaikkatietoaineistot\u002FLadattavat_paikkatietoaineistot "}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002FSgFSl15no4JTwAbdz3fnf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tieto ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista ja omasta haavoittuvuudesta vaikuttaa ilmastoasenteisiin – Ilmatieteen laitoksen uutinen 9.7.2024",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fs44168-024-00136-y"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulkkonen, M., Mielonen, T., Leppänen, S., Laakso, A. & Kokkola, H. 2024. How tailored climate information affects attitudes towards climate policy and psychological distance of climate change. npj Climate Action 3, 54. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-867-6"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruuhela, R., Carter, T. R., Rantanen, M., Polade, S., Lipsanen, A., Jylhä, K., Laurila, T. K., Luomaranta, A., Fagerström, S., Luhtala, S. & Gregow, H. 2023. Ilmasto- ja sosioekonomiset skenaariot ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2023:4., Helsinki. 43 s.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Fajantasa\u002F2022\u002F20220423"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastolaki 423\u002F2022 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:aJ},content:[{data:{},marks:[],value:aK,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4604-6"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hänninen, O., Korhonen, A., Lehtomäki, H., Asikainen, A. & Rumrich, I. 2016. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja 16\u002F2016, Helsinki. 27 s.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Faarilampotilojen-terveysvaikutuksia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Helteet ja pakkaset – epämukavat olosuhteet lisäävät myös ongelmia terveydelle ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[W,bV],tags:[dc,aw,gU,jP,eC,jN],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:"2023-06-28",modifiedDate:"2023-12-20",publisher:[E,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dkePUJ4zqZ5C7HizrkUic",type:d,createdAt:"2023-06-15T07:06:29.090Z",updatedAt:"2023-12-19T13:28:14.658Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f},fields:{title:"2035LEGITIMACY-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sisältö on tuotettu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002F2035legitimacy.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"2035LEGITIMACY-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]};gT.metadata={tags:[],concepts:[]};gT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK",type:A,createdAt:nT,updatedAt:nT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,locale:f};gT.fields={title:"kuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK\u002Fee0755bf24ce83e95a207d42e3732e04\u002Fkuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192.jpeg",details:{size:253113,image:{width:P,height:af}},fileName:"kuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192.jpeg",contentType:ae}};gU.metadata={tags:[],concepts:[]};gU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yRL37BkdoTKqut0x5rOmX",type:d,createdAt:oh,updatedAt:oh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};gU.fields={title:"Rankkasateet",slug:"rankkasateet"};gX.metadata={tags:[],concepts:[]};gX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25ctSh0OBNOMHDHt5YcMOF",type:d,createdAt:oC,updatedAt:oC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f};gX.fields={title:"PLUMES-hanke",text:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"Päivitetty Suomen Akatemian rahoittamassa ",marks:[],data:{}},{nodeType:o,content:[{nodeType:a,value:"PLUMES-hankkeessa",marks:[],data:{}}],data:{uri:"https:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fplumes"}},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}],data:{}}]}};gY.metadata={tags:[],concepts:[]};gY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xcKZCQ0tjHpGHoU2gohUM",type:d,createdAt:oJ,updatedAt:oJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};gY.fields={title:"Kasvukausi",slug:"kasvukausi"};g$.metadata={tags:[],concepts:[]};g$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2resCMdHRFsMn6IOcQgXzC",type:d,createdAt:pC,updatedAt:pC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};g$.fields={title:"Riskinarviointi",slug:"riskinarviointi"};ha.metadata={tags:[],concepts:[]};ha.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pC6OhbITv0Vceu5UzazaL",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:48:32.203Z",updatedAt:"2022-02-04T10:57:52.314Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};ha.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Videot: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen",slug:"videot-ilmastonmuutokseen-sopeutuminen",subTheme:u,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L",type:A,createdAt:"2022-02-03T14:00:13.881Z",updatedAt:"2022-02-04T10:45:09.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:y,locale:f},fields:{title:"videot-sopeutuminen-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L\u002F8e9723bff44e1a6d1eaa205de1b6b70d\u002Fvideot-sopeutuminen-adobestock-261921033.png",details:{size:7144,image:{width:P,height:af}},fileName:"videot-sopeutuminen-adobestock-261921033.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, vihreä tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmaston­muutokseen sopeutumisesta. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkija­haastattelu­videoissa ilmastonmuutos­tutkijat kertovat tutkimus­tulostensa kautta keinoista sopeutua ilmaston­muutoksen vaikutuksiin. Videot soveltuvat hyvin myös lukiokurssien opetus­materiaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5D1mTQWvfoWb7JUnyNumXI"}}],perspective:[ak],tags:[bQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:gM}},{sys:{type:b,linkType:d,id:pD}}]};hc.metadata={tags:[],concepts:[]};hc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6D8dHVK1MUF5ntCkvjP8eI",type:d,createdAt:pH,updatedAt:pH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};hc.fields={title:"Altistuminen",slug:"altistuminen"};hl.metadata={tags:[],concepts:[]};hl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"15aUqg0TehInxmeEIun2hL",type:d,createdAt:rV,updatedAt:rV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hl.fields={abbreviation:"SEP22",body:"Seppänen, A., Ahlvik, L., Weaver, S. & Ollikainen, M. 2022. Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset. Suomen ilmastopaneelin raportti 4\u002F2022. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F10\u002Filmastopaneelin-raportti-4-2022-tieliikenteen-paastokauppa.pdf"};hm.metadata={tags:[],concepts:[]};hm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"UGxjg4ifz3BQzqLR4v7ye",type:d,createdAt:"2021-01-29T12:48:04.809Z",updatedAt:"2022-01-18T12:49:19.217Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:sq,revision:bN,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};hm.fields={publishedLanguages:[f],title:sr,slug:"maatalous",parent:dm,subTheme:u,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"69nAwWN4Nrvs8czTMRVR8s",type:d,createdAt:ss,updatedAt:ss,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eM}},locale:f},fields:{title:"Maatalous-teemasivun haitarit",visibleTitle:ce,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2kJqgIZfKg4C6BXz5Sb84B",type:d,createdAt:"2021-09-30T13:08:25.475Z",updatedAt:"2021-11-03T11:50:58.574Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maatalous - Vaikutukset",visibleTitle:eY,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KwHwJEi2mlPGWaAr28oW7",type:d,createdAt:"2021-07-08T12:12:28.528Z",updatedAt:"2024-06-12T08:36:48.909Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dC,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f],title:"Maatalouden mahdollisuudet muuttuvat ilmaston muuttuessa",materialType:D,slug:"maatalouden-mahdollisuudet-muuttuvat-ilmaston-muuttuessa",parent:hm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloustuotanto muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä. Lämpötilan nousun vaikutukset maatalouteen vaihtelevat alueellisesti sekä maailman että Suomen tasolla. Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa parantaa suomalaisen maatalouden tuottavuutta, jos muutokseen osataan sopeutua eli varautua oikein.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksesta on maataloudelle sekä hyötyä että haittaa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen eli peltoviljelyyn, karja- ja puutarhatalouteen kaikkialla maailmassa. Vaikutukset vaihtelevat alueittain ja ulottuvat hyödyistä haittoihin. Maltillisen lämpötilan nousun on arvioitu kasvattavan ruoan tuotantomahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, mutta liika lämpö ja sään ääri-ilmiöt saattavat kuitenkin aiheuttaa haittaa maataloudelle. Ottamalla käyttöön erilaisia keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voitaisiin merkittävästi vähentää ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia ja vastaavasti lisätä kykyä hyötyä positiivisista vaikutuksista. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1C9cfQnNrPvAiMvhIbCOqY",type:d,createdAt:st,updatedAt:st,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"POR14",body:"Porter, J. R., Xie, L., Challinor, A. J., Cochrane, K., Howden, S. M., Iqbal, M. M., Lobell, D. B. & Travasso, M. I. 2014. Food Security and Food Production Systems. (7.2.1. Food Production Systems). In: IPCC. 2014. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Barros, V. R., Field, C. B., Dokken, D. J., Mastrandrea, M. D., Mach, K. J., Bilir, T. E., Chatterjee, M., Ebi, K. K., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White L. L. (eds.) ] Cambridge University Press, Cambridge, UK & New York, NY, USA: 485–533.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002FWGIIAR5-Chap7_FINAL.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen maataloustuotanto voi kasvaa, jos muutoksiin varaudutaan",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen sijainti lämmittävän Golf-virran vaikutuspiirissä mahdollistaa asemamme maailman pohjoisimpana laaja-alaista kasvinviljelyä harjoittavana maana. Suomessa ilmaston lämpeneminen pidentää kasvu- ja laidunkautta, mikä voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia (kuva 1) mutta samalla suosia kasvitautien ja -tuholaisten ja eläintautien leviämistä. Myös puutarhatalouden kannattavuus saattaa tulevaisuudessa kasvaa huomattavasti. Pidentyvän kasvukauden ja keväiden lämpenemisen hyödyt riippuvat kuitenkin siitä, miten sateet jakautuvat vuodenaikojen kesken. Suomesta voi tulla nykyistä tuottavampi maatalousmaa, jos muutoksiin varaudutaan esimerkiksi jalostamalla muuttuviin olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita ja kehittämällä viljelytekniikoita. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4OQX9LO5529nvw4KqwAOjB",type:d,createdAt:su,updatedAt:su,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PEL09",body:"Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Hakala K. & Ojanen H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agricultural and Food Science 18: 171–190. (172–173, 177)",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.2137\u002F145960609790059479"}}},content:[]},{nodeType:a,value:", ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yPYsf89oPrJcfESO3oik2",type:d,createdAt:sv,updatedAt:sv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PEL14",body:"Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L. 2014. Lessons from the past in weather variability: sowing to ripening dynamics and yield penalties for northern agriculture from 1970 to 2012. Regional Environmental Change, Volume 14, Issue 4: 1505–1516.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002Fdoi:10.1007\u002Fs10113-014-0594-z"}}},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1i1VnGX0fxtnIp4NiDzmLm",type:d,createdAt:sw,updatedAt:sw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PEL18",body:"Peltonen-Sainio, P., Palosuo, T., Ruosteenoja, K., Jauhiainen, L. & Ojanen H. 2018. Warming autumns at high latitudes of Europe: an opportunity to lose or gain in cereal production? Regional Environmental Change, Volume 18, Issue 5: 1453–1465.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs10113-017-1275-5"}}},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JDzA3SuB78amDo9NKzDv1",type:d,createdAt:sx,updatedAt:sx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ING15",body:"Ingvordsen, C. H., Backes, G., Lyngkjær, M. F., Peltonen-Sainio, P., Jahoor, A., Mikkelsen, T. N., Jørgensen, R. B. 2015. Genome-wide association study of production and stability traits in barley cultivated under future climate scenarios. Molecular Breeding, Volume 35, Issue 3). 14 p.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002Fdoi:10.1007\u002Fs11032-015-0283-8"}}},content:[]},{nodeType:a,value:",  ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cT},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38pX4h7cwLvfRlTRG40TAn",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:00:25.948Z",updatedAt:"2021-07-08T12:11:02.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pellon kevätmuokkausta Sääksmäellä.",asset:sz,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Pellon kevätmuokkausta Sääksmäellä. Ilmaston lämpeneminen pidentää  kasvukautta Suomessa, joka mahdollistaa viljelytoimenpiteiden  aloittamisen aikaisemmin kuin ennen.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fca96c048-a654-492e-b20a-f2ac8c394adf\u002Fr\u002F4b68ca62-658c-4dc0-b477-a38e1cb66c3e\u002Fkuva1_kev_tmuokkausta_saaksmaella.jpg"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:cq,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-326-381-9"},content:[{data:{},marks:[],value:"Peltonen-Sainio, P., Sorvali, J., Müller, M., Huitu, O., Neuvonen, S., Nummelin, T., Rummukainen, A., Hynynen, J., Sievänen, R., Helle, P., Rask, M., Vehanen, T. & Kumpula, J. 2017. Sopeutumisen tila 2017: Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. 87 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-871-8"},content:[{data:{},marks:[],value:sB,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gw},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5\u002F2014. 39 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sC},content:[{data:{},marks:[],value:"Peltonen-Sainio, P. & Hakala, K. 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa - miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. TEHO Plus -hankkeen raportti 4\u002F2014. 12 s. (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-682-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hakala, K., Himanen, S., Hyvönen, T., Kahiluoto, H., Laitila, A., Molarius, R., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K. & Saikkonen, K. 2012. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6\u002F2011: 28–37. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.fao.org\u002Fclimatechange\u002Fepic"},content:[{data:{},marks:[],value:"Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): The Economic and Policy Analysis of Climate Change (EPIC) programme ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmase.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE) (tietopaketteja ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumista maaseudun toimialoilla) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[bV],sector:[sD],tags:[sF,sH,sJ],articleLength:[Q],toc:u,modifiedDate:"2019-01-11",publisher:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1VXMnaVLhJeGkiDkafF8t9",type:d,createdAt:"2020-10-28T11:31:55.838Z",updatedAt:"2021-12-13T12:40:51.467Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cp,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f},fields:{title:"Luonnonvarakeskus",link:"https:\u002F\u002Fluke.fi\u002F",logo:sL,text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus\n(Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä \nluonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},L]}}},content:[],nodeType:v},{data:{target:{sys:{id:"3Sq8ZyZnNkBMxnOawmmdit",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{target:{sys:{id:"1M67bYZyakAo3sH5znZi7u",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{target:{sys:{id:"24bnUtfRgYZKX65RmZApHm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{target:{sys:{id:"22xXNEOs40Q491hqmKE5tJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2guqRvbBKD9TXu4f0tJwww",type:d,createdAt:"2021-09-30T13:13:13.490Z",updatedAt:"2021-10-28T21:09:30.560Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maatalous  - Sopeutuminen",visibleTitle:eZ,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"22FKg8KzE43lVmx3GvG0go",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nYPllE3gissQ4KOhaGM1u",type:d,createdAt:"2021-09-30T13:42:12.326Z",updatedAt:"2022-05-30T11:17:22.257Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maatalous-teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:bB,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"47fqJkbzoqJnpHzHc6dt03",type:d,createdAt:"2022-01-28T14:13:30.236Z",updatedAt:"2022-05-30T11:17:01.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Maatalous- ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario",teaserImage:sM,teaserImageAlt:"Ilmakuva Pulkkilanharjulta, Paijannen kansallispuisto, Paijannejärven eteläosa. Maisema droneilla. Sinisiä järviä, peltoja ja vihreitä metsiä ylhäältä aurinkoisena kesäpäivänä Suomessa.",link:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ffi\u002Fseurannat\u002Fmaatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario",linkText:"Lue lisää Luonnonvarakeskuksen sivuilta"}}],teaserType:ac,displayTitle:u}}],perspective:[bV,ak],sector:[sD],tags:[sF,sH,sJ,gY]};hn.metadata={tags:[],concepts:[]};hn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21igXZaCCsuvXT7XGzuJbd",type:d,createdAt:"2021-09-23T13:21:15.736Z",updatedAt:"2024-11-05T12:38:26.389Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};hn.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:sS,slug:"maankaytto",parent:dm,subTheme:u,materialType:bT,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hjuGUtmHSqc5oFZne0hx6",type:d,createdAt:sT,updatedAt:sT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eM}},locale:f},fields:{title:"Maankäyttö-teemasivun haitarit",visibleTitle:ce,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ymg4rnRuJBVG5VqwFCyj9",type:d,createdAt:"2021-10-08T11:33:26.719Z",updatedAt:"2023-03-30T13:22:48.917Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maankäyttö - Hillintä",visibleTitle:f$,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1tQbLkvcluKemYZxcSjV94",type:d,createdAt:"2021-07-20T10:53:28.872Z",updatedAt:"2024-07-01T12:07:50.884Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:sU,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f},fields:{publishedLanguages:[f,R,_],title:"Maankäyttö – Hillintä",materialType:D,slug:"maankaytto-hillinta",parent:hn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntarakenteen edelleen jatkuva hajautuminen on Suomessa ongelma ilmastonmuutoksen hillintää ajatellen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ongelmana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntien rakenne vaikuttaa ratkaisevasti rakennusten lämmittämisestä ja liikenteestä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Nykyisin eniten matkoja syntyy kodin ja vapaa-ajankohteiden sekä kodin ja ostos- ja asiointikohteiden välille. Esimerkiksi kaupan keskittäminen suuriin yksiköihin keskustojen ulkopuolelle johtaa pitkiin yksityisautojen käyttöä vaativiin asiointimatkoihin. Kodin ja työpaikan väliset matkat ovat kolmas merkittävä matkatyyppi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille ja erityisesti haja-asutusalueille lisää liikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja teknisen huollon verkostoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. On arvioitu, että haja-asutus kuluttaa energiaa 60 % enemmän kuin taajama-asutus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentaminen tulisi suunnata olemassa olevien liikenne- ja teknisen huollon verkkojen läheisyyteen niin, että etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin olisivat mahdollisimman lyhyet. Eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi on oltava valmiutta käyttää tehokkaasti nykyisen lainsäädännön sallimat keinot rakentamisen ohjaamisessa ja sen toteuttamisen edistämisessä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarvitaan strategisen tason yhteen sovittavaa suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun tulisi perustua strategisen tason yhteen sovittavaan suunnitteluun, jossa maankäytön rakennemallit ja liikennejärjestelmät tuottavat toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen. Uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, työ) sijoittelun kanssa samanaikaisesti tulisi suunnitella joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen perustuva liikenneverkko.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lisäksi on yhteisesti käytävä läpi kaikki keinot, joilla hajarakentamisen osuutta kasvavilla kaupunkiseuduilla voidaan vähentää nykyisestä merkittävästi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lähteenä ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"w3l5vMC22MlSCbCCwftcn",type:d,createdAt:sV,updatedAt:sV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"WAH07",body:"Wahlgren, I. 2007. HAJA-ASUTUS – ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäyttö 2\u002F2007.",link:"http:\u002F\u002Fwww.maankaytto.fi\u002Farkisto\u002Fmk207\u002Fmk207_1023_wahlgren.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7klvw9rKsTKn5Z5UIMV2j2",type:d,createdAt:sW,updatedAt:sW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MOTna",body:"Motiva: Liikennejärjestelmä",link:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fliikennejarjestelma"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3d5yKvBYS2fYIr2vAdHnkb",type:d,createdAt:sX,updatedAt:sX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MOTnab",body:"Motiva: Yhdyskuntasuunnittelu",link:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fyhdyskuntasuunnittelu"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bs5QppGfy4RRCtxFjR6AN",type:d,createdAt:sY,updatedAt:sY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"KON07",body:"Kononen, A. & Pihala, A. 2007. Yhdyskuntarakenne hajaantuu kehyskuntien maaseutualueilla – onko kaavoituksella keinoja sen hallintaan? Maankäyttö 2\u002F2007.",link:"http:\u002F\u002Fwww.maankaytto.fi\u002Farkisto\u002Fmk207\u002Fmk207_1024_kononen.pdf"}}},content:[],nodeType:g}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5BB29ltCvUOSPnJocU9JbG",type:d,createdAt:sZ,updatedAt:sZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eM}},locale:f},fields:{title:"Tarkistuslista Maankäyttö – hillintä",visibleTitle:"Tarkistuslista",items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3MVFlSmqaH6OSrh3S52Hay",type:d,createdAt:"2021-07-15T12:39:31.081Z",updatedAt:"2022-01-12T14:04:35.762Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:s_,visibleTitle:s_,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Energiansäästö ja energiatehokkuus:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Suunnitellaanko uudet alueet energiatehokkaiksi liikkumisen ja rakennusten suhteen?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jESyGVZkXpHrWku5h5GUS",type:d,createdAt:"2021-07-15T12:37:26.076Z",updatedAt:"2021-07-20T10:51:23.474Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Suunnitellaanko uudet alueet energiatehokkaiksi liikkumisen ja rakennusten suhteen?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EEnergiatehokkuus osaksi normaalia kaavoitusprosessia\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekijät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, epävarmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E\"Energiakaavassa\" kytketään energiatehokkuus osaksi normaalia kaavoitusprosessia. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKaavoitusprosessi on vaativa, koska siinä on mukana paljon uusia toimijoita ja se vaatii monenlaista uutta tietotaitoa. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Uusi toimintatapa vaatii koulutusta ja työpanosta, mutta tulokset voivat olla hyviä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EAlue voidaan – ja se tulee – suunnitella laajana yhteistyönä viranomaisten, energiantuottajien, rakentajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden välillä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EUuden teknologian soveltaminen ei useinkaan suju ongelmitta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Pitkällä tähtäimellä energiatehokas kaupunkisuunnittelu voi tuoda erittäin merkittäviä säästöjä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EAlueen energiayhtiöille voidaan prosessissa luoda liiketoimintamalleja, jotka tukevat energiatehokasta rakentamista ja asukkaiden järkevämpää energiankäyttöä. Talonrakentamisessa voidaan tuoda loppukäyttäjä mukaan tuotekehitysprosessiin. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"T5yL0UrFcFe8u8lep7MJF",type:d,createdAt:"2021-07-07T13:23:34.518Z",updatedAt:"2022-01-12T14:03:32.716Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:s$,visibleTitle:s$,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ta,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Käyttääkö kunta lain suomia keinoja eheän yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6K0JylJ6DbQaq7iTxAPl8n",type:d,createdAt:"2021-07-07T13:17:39.461Z",updatedAt:"2021-07-20T10:52:09.119Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dn,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Käyttääkö kunta lain suomia keinoja eheän yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKiinteistökeinottelun estäminen maankäytön ohjauksella, rakentamisen ohjaus kaavoituksella ja rakennusluvilla\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekijät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, epävarmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYhdyskuntarakenteen hajautuminen on Suomessa ongelma ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOlemassa oleva infrastruktuuri voi rajoittaa ilmastomyötäisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Hyvällä suunnittelulla ja ohjauksella voidaan saada merkittäviä säästöjä pitkällä tähtäimellä.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EAsutuksen sijoittuminen työssäkäyntialueiden reuna-alueille, ja erityisesti haja-asutusalueille, lisää liikenteestä ja rakennusten lämmityksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKiinteistökeinottelijoiden ja muiden intressitahojen hienovarainenkin lobbaus voi heikentää ohjausprosessia ja kaavoituksen ja rakennusluvituksen tasoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Asutuksen sijoittuminen lähelle tiivistä keskustaa lisää kaupankäyntiä ja tarjoaa synergiaetuja kaupoille ja palveluille. Lisää myös työllisyyttä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ERakentaminen tulisi keskittää olemassa olevien liikenne- ja teknisen huollon verkkojen läheisyyteen niin, että etäisyydet työpaikkoihin ja palveluihin olisivat mahdollisimman lyhyet. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOhjauksessa, kaavoitusprosessissa tai luvituksessa ei useinkaan ole käytössä tai saatavissa kunnollista ja riittävää ilmastoasiantuntemusta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Vanhoja rakenteita voi olla kallista tai mahdotonta korjata.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oc7LFXazwDpTopzOklENe",type:d,createdAt:"2021-07-07T13:34:26.390Z",updatedAt:"2022-01-12T14:03:15.350Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:tb,visibleTitle:tb,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ta,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ovatko kaupan palvelut ja muut palvelut jalankulkuetäisyydellä asunnoista ja työpaikoista?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"57yPsGjCH5cEe27LwMOjiQ",type:d,createdAt:"2021-07-07T13:32:02.858Z",updatedAt:"2021-07-20T10:52:56.722Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dk,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Ovatko kaupan palvelut ja muut palvelut jalankulkuetäisyydellä asunnoista ja työpaikoista?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ELähipalvelujen suosiminen kaavoituksessa ja rakennusluvissa\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekijät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, epävarmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ELiikennöintimatkoja syntyy Suomessa eniten kodin ja vapaa-ajankohteiden sekä kodin ja ostos- ja asiointikohteiden välillä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOlemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen ja kehittäminen ilmastomyötäisemmäksi on useimmiten hidas prosessi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Viihtyisä keskusta, johon pääsee helposti kävellen ja julkisilla kulkuneuvoilla, lisää kaupankäyntiä ja tarjoaa synergiaetuja kaupoille ja palveluille. Lisää myös työllisyyttä. \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKaupan keskittäminen suuriin yksiköihin keskustojen ulkopuolelle johtaa pitkiin yksityisautojen käyttöä vaativiin asiointimatkoihin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYksityisautoilun vähentämisessä on tähän asti törmätty - ja tullaan todennäköisesti lähitulevaisuudessakin törmäämään - autoilua vahvasti suosivaan asenneilmastoon niin kansalaisten kuin päättäjien piirissä.  \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Lähikaupat ja -palvelut hyötyvät, suuret kauppakeskukset keskustojen ulkopuolella häviävät.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETulevaisuudessa liikkumisen kustannukset tulevat nousemaan polttoaineiden hinnan nousun myötä, jolloin keskustan ulkopuoliset suuret kauppakeskukset tulevat kannattamattomiksi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Kuljetuspalvelujen tarve vähenee, mikä lisää alan työttömyyttä.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2wOIzEqdkSLWSxLmWnTD7g",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:15:59.974Z",updatedAt:"2022-01-12T14:02:58.210Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:tc,visibleTitle:tc,paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kestävä liikkuminen ja liikennesuunnittelu:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko yhdyskuntarakenne myös autottomille henkilöille tehokas ja miellyttävä?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"CfBAJ8SCaf1LBOZoVxctn",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:15:28.838Z",updatedAt:"2021-07-18T09:10:50.392Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cI,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:aI}},locale:f},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko yhdyskuntarakenne myös autottomille henkilöille tehokas ja miellyttävä?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EToimiva kevyt- ja joukkoliikenne yhdyskuntarakenteen lähtökohdaksi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekijät\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, epävarmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen perustuva liikenneverkko tulisi suunnitella samanaikaisesti uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, työ) sijoittelun kanssa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYhteensovittamisen onnistuminen edellyttää kunnan ylimpien päättäjien strategista näkemystä ja vahvaa tahtotilaa sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelijoiden saumatonta yhteistyötä.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Lähikaupat ja -palvelut hyötyvät. Luo myös työpaikkoja lähikauppoihin ja julkisen liikenteen työntekijöille.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOlemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen ja kehittäminen ilmastomyötäisemmäksi on useimmiten hidas prosessi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Hyvällä suunnittelulla voidaan säästää tulevaisuuden kustannuksista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYksityisautoilun vähentämisessä on tähän asti törmätty - ja tullaan todennäköisesti lähitulevaisuudessakin törmäämään - autoilua vahvasti suosivaan asenneilmastoon niin kansalaisten kuin päättäjien piirissä.  \u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen voi olla kallista tai mahdotonta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F576343"},content:[{data:{},marks:[],value:td,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2015\u002F1712-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2015 "},content:[{data:{},marks:[],value:ff,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2012\u002F1464-ilmastonmuutos-hyvinvointi-ja-kuntatalous-opas-paatoksentekijoille-ja "},content:[{data:{},marks:[],value:"Kerkkänen, A. 2012. Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Suomen Kuntaliitto. 64 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F37964 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Lahti, P. & Moilanen, P. 2010. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Kehitysvertailuja 2005–2050. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 12\u002F2010, Rakennettu ympäristö. 87 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F37975 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Laitio, M. & Maijala, O. 2010. Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 28\u002F2010, Rakennettu ympäristö. 54 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Frakentaminen-ja-alueidenkaytto"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö: Rakentaminen ja alueidenkäyttö",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[te],tags:[bf,bg],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[L]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1S6x803yMpZBPvVJbNnHHx",type:d,createdAt:"2021-10-08T11:36:37.020Z",updatedAt:"2022-01-07T14:22:12.679Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maankäyttö - Sopeutuminen",visibleTitle:eZ,paragraph:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:v,content:[],data:{target:{sys:{id:"cDn59TEdk4eID5doreNdV",type:b,linkType:d}}}},{nodeType:v,content:[],data:{target:{sys:{id:"2Z2ynuFzhDVY2fYWVErjmR",type:b,linkType:d}}}},{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}],data:{}}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3JDJzhheuukON43GBodhoz",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:03:14.844Z",updatedAt:"2021-11-03T12:37:26.473Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:"Maankäyttö - Vaikutukset",visibleTitle:eY,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"LZcDiKkJ618wxySNHE1ir",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2a3PtJ3Jgdh49XL7CrYVke",type:d,createdAt:"2022-01-18T09:01:32.324Z",updatedAt:"2024-11-05T12:38:10.110Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Maankäyttö-teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[b$,ht],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[J,ak,bV],sector:[te],tags:[bf,bg,uF,dc]};hp.metadata={tags:[],concepts:[]};hp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"PpOSHNphF9UEOaipeT8Ml",type:d,createdAt:tl,updatedAt:tl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hp.fields={abbreviation:"BER20",body:"Berg, A., Räisänen, M. & Salo, H. (toim.) 2020. Kiertotalouden tieto käyttöön. Kahdeksan keskeistä teemaa ja uudet tietotarpeet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6\u002F2020, Helsinki. 55 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F310568"};hq.metadata={tags:[],concepts:[]};hq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48Uuan3EOebzDGSPXJf5Jt",type:d,createdAt:"2022-05-31T07:51:27.656Z",updatedAt:"2024-06-26T13:37:24.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hq.fields={abbreviation:rp,body:"Valtioneuvosto. 2021. Uusi suunta. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1, Helsinki. 113 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-658-7"};hs.metadata={tags:[],concepts:[]};hs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7f6wSkYtVXdN8dRpv50c8L",type:d,createdAt:tB,updatedAt:tB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};hs.fields={title:"Ilmastokestävyys",slug:"ilmastokestavyys"};ht.metadata={tags:[],concepts:[]};ht.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EDDCjKKLzSQ5eOEvoByr0",type:d,createdAt:"2021-07-07T11:52:06.420Z",updatedAt:"2022-01-18T09:04:16.379Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};ht.fields={publishedLanguages:[_,R,f],title:"Rakentaminen",slug:"rakentaminen",parent:dm,subTheme:u,modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7jY1acCdVPFgKdg1s3huWT"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6ZQdAxmVlMCfWPpqU25Jzd"}}],perspective:[J,ak],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1tUSFRVBjcbedF0v6lTZy9"}}],tags:[bf,{sys:{type:b,linkType:d,id:fy}},pA,{sys:{type:b,linkType:d,id:pD}}]};hu.metadata={tags:[],concepts:[]};hu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JOhYmsMglDT6xzN98IxjR",type:d,createdAt:"2023-06-15T08:42:44.210Z",updatedAt:"2023-10-18T12:31:38.066Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hv,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};hu.fields={publishedLanguages:[f,R],title:"Video: Lentomatkustaminen kasvattaa merkittävästi yksilön hiilijalanjälkeä",materialType:ax,slug:"video-lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea",parent:bS,teaserImage:vf,teaserImageAlt:vg,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentämisellä on suuri vaikutus yksilön hiilijalanjälkeen. Lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään muun muassa teknologian keinoin ja uusiutuvilla polttoaineilla, mutta nämä keinot eivät leikkaa lentämisen päästöjä tarpeeksi nopeasti. Jokainen voi omalta osaltaan olla luomassa ilmaston kannalta kestävämpää matkustuskulttuuria.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55WfxhkK20ktv5rWhNtXX",type:d,createdAt:"2023-06-15T08:38:14.511Z",updatedAt:"2023-10-11T11:15:28.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:gc}},locale:f},fields:{title:"Lentomatkustaminen kasvattaa merkittävästi yksilön hiilijalanjälkeä",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FKN-j-RJvulc?controls=0",perspective:[J],sector:[ad],tags:[dP,cb,eP]}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:ay,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2:59 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": suomi, tekstitetty",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.6.2023",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aB,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bA,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20PenpyfgU8o6RQiScTev2",type:d,createdAt:vh,updatedAt:vh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"AKE21",body:"Akenji, L., Bengtsson, M., Toivio, V., Lettenmeier, M., Fawcett, T., Parag, Y.,  \nSaheb, Y., Coote, A., Spangenberg, J.H., Capstick, S., Gore, T., Coscieme, L., Wackernagel, M. & Kenner, D. 2021. 1.5-Degree Lifestyles: Towards A Fair Consumption Space for All. Hot or Cool Institute, Berlin.",link:"https:\u002F\u002Fhotorcool.org\u002F1-5-degree-lifestyles-report\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6WNx2lNf4rJlfTME9eCpwY",type:d,createdAt:vi,updatedAt:vi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ATM23",body:"Atmosfair. 2023. (Viitattu 22.5.2023)",link:"https:\u002F\u002Fwww.atmosfair.de\u002Fen\u002F"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WDeo5ELQkDpesU7AMRsb5",type:d,createdAt:vj,updatedAt:vj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"BER23",body:"Bergero, C., Gosnell, G., Gielen, D., Kang, S., Bazilian, M. & Davis, S.J. 2023. Pathways to net-zero emissions from aviation. Nature Sustainability 6, 404–414 (2023). ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fs41893-022-01046-9"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ld},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4hWINimpYQ4Mo0xLgxLDNK",type:d,createdAt:vk,updatedAt:vk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"ICA23",body:"ICAO (International Civil Aviation Organization). Post-COVID-19 Forecasts Scenarios. (Viitattu 22.5.2023)",link:"https:\u002F\u002Fwww.icao.int\u002Fsustainability\u002FPages\u002FPost-Covid-Forecasts-Scenarios.aspx"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2i8LKXnC6AfzIbcvrSqlHh",type:d,createdAt:vl,updatedAt:vl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"NIE19",body:"Niemistö, J., Soimakallio, S., Nissinen, A. & Salo, M. 2019. Lentomatkustuksen päästöt. Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2\u002F2019. 62 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F292417"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4kvTGyzEr4RiXIJCmWD007",type:d,createdAt:vm,updatedAt:vm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"OUR20",body:"Our World in Data. 2020. Climate change and flying: what share of global CO2 emissions come from aviation?(Viitattu 22.5.2023) ",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-emissions-from-aviation"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vuRyxUcMngScYlmVOUsqq",type:d,createdAt:vn,updatedAt:vn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"OUR23a",body:"Our World in Data. 2023. Air passengers carried, 1970 to 2020. (Viitattu 22.5.2023)  ",link:" https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fgrapher\u002Fair-passengers-carried?tab=chart&country=~OWID_WRL"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YGfUIrqqigF01BgDJDe7A",type:d,createdAt:vo,updatedAt:vo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"OUR23b",body:"Our World in Data. 2023. Per capita COâ‚‚ emissions. (Viitattu 22.5.2023) ",link:" https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fco2-emissions#per-capita-co2-emissions"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.lentoliikennejailmasto.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenne ja ilmasto -sivusto",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"  https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Ftransport-and-environment-report-2020"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Environment Agency. 2020. Transport and environment report 2020. Train or plane? EEA Report 19\u002F2020. 107 p.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],sector:[ad],tags:[dP,cb,eP],toc:U,publishDate:"2023-06-15",publisher:[L,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"02LpiO730JliUW6tiAy8D",type:d,createdAt:"2023-06-13T10:21:21.552Z",updatedAt:"2023-10-11T11:16:41.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cg}},locale:f},fields:{title:"CLIWATE-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sisältö on tuotettu ulkoministeriön rahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FYmparistokasvatusyhteistyo_Baltian_maiden_kanssa_CLIWATE\u002FCLIWATE__Ymparistokasvatusyhteistyo_Balt(64963"},content:[{data:{},marks:[],value:"CLIWATE-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}]};hw.metadata={tags:[],concepts:[]};hw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3o2PqKFSz3NEHuVnv2B9C1",type:d,createdAt:u_,updatedAt:u_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};hw.fields={title:"Uusiutuva energia",slug:"uusiutuva-energia"};hx.metadata={tags:[],concepts:[]};hx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CoTf4MboKz0ueS1KC1BHI",type:d,createdAt:ve,updatedAt:ve,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};hx.fields={title:"Kierrätys",slug:"kierratys"};hB.metadata={tags:[],concepts:[]};hB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1fYEc6hO3cJqsTwLSxzlrd",type:d,createdAt:vI,updatedAt:vI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hB.fields={abbreviation:"SAV19",body:"Savolainen, H., Mäenpää, I., Nissinen, A. & Salo, M. 2019. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen aikasarja ja rakenteellinen ositus sekä kulutuksen raaka-aineiden käyttö. Teoksessa: Nissinen, A., & Savolainen, H. 2019 (toim.). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö. ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15\u002F2019. Suomen ympäristökeskus.",link:vJ};hC.metadata={tags:[],concepts:[]};hC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ox1ORvUAG1YhjyRdADmWx",type:d,createdAt:vX,updatedAt:vX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hC.fields={abbreviation:"IPC14a",body:"IPCC. 2014. Annex II: Glossary [Mach, K. J.,  Planton S. & von Stechow, C. (eds.)]. In: Climate Change 2014: Synthesis Report. Contribution of Working Groups I, II and III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, Pachauri, R. K. & Meyer, L. A. (eds.)]. IPCC, Geneva, Switzerland: 117–130. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002FAR5_SYR_FINAL_Annexes.pdf"};hE.metadata={tags:[],concepts:[]};hE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"nmeIYUFGwvLzseQpZ6bXz",type:d,createdAt:v_,updatedAt:v_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hE.fields={abbreviation:"IPC14b",body:"IPCC. 2014. Summary for policymakers. In: Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Field, C. B., Barros, V. R., Dokken, D. J., Mach, K. J., Mastrandrea, M. D., Bilir, T. E., Chatterjee, M.,  Ebi, K. L., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White, L. L. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 1–32. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002Far5_wgII_spm_en.pdf"};hG.metadata={tags:[],concepts:[]};hG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kFYabSIB4vHrpu4AK9AcK",type:d,createdAt:"2021-07-22T09:16:47.778Z",updatedAt:"2023-03-29T09:58:13.360Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cF,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};hG.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet",materialType:D,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-haasteet-ja-mahdollisuudet",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeinen haaste on epävarmuus muutoksen tarkoista vaikutuksista ja niiden kohdentumisesta. Ilmastoskenaarioihin ja menneisiin poikkeustilanteisiin nojaten on kuitenkin mahdollista arvioida paikallista haavoittuvuutta. Ilmastonmuutoksesta hyötyminen edellyttää aktiivisia ja oikein ajoitettuja sopeutumistoimia. Ekologinen kestävyys on onnistuneiden sopeutumisratkaisujen perusedellytys.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoskenaario ei ole sääennuste",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleilla saadaan nykyään hyvä kuva siitä, mihin suuntaan ilmastolliset olosuhteet tulevaisuudessa kehittyvät. Suomen osalta tuoreita arvioita on tehty Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-hankkeessa ",nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Näiden suuntaviivojen pohjalta voidaan jo kohtuullisesti arvioida eri alueiden haavoittuvuutta muutokselle ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosskenaariot eivät kuitenkaan ole tulevaisuuden sääennusteita. Mallit kuvaavat pitkän aikavälin keskilämpötilojen ja sademäärien kehittymistä, kun taas sääolot vaihtelevat luonnostaan vuodesta toiseen, nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastomallien pohjalta voidaan kuitenkin arvioida myös ilmaston vuodenaikaista vaihtelua tulevaisuudessa. Toinen merkittävä ilmastonmuutokseen liittyvän epävarmuuden lähde on kasvihuonekaasupäästöjen globaali kehitys, joka lopulta määrää täysin tulevan muutoksen voimakkuuden.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksiin vaikuttavat ennen kaikkea hillintätoimien onnistuminen sekä se, kuinka aikaisessa vaiheessa sopeutumistoimenpiteiden toteuttaminen käynnistetään. Suurin osa sopeutumistoimenpiteistä voidaan tehdä osana normaaleja ylläpitotoimenpiteitä tai toimintaohjeistuksen päivityksiä, jolloin niistä ei aiheudu suuria kustannuksia. Suurten teknisten ratkaisujen, kuten tulvasuojauksien, osalta tärkeää on ennen kaikkea kartoittaa niiden mahdollinenkin tarve tulevaisuudessa, jotta nykyisillä päätöksillä ei estetä niiden myöhempää toteuttamista tarpeen niin vaatiessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Menneistä ongelmatilanteista on otettava oppia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien hallinnan kannalta keskeistä on miettiä sekä riskin suuruutta, että sen ennakoitua toistuvuutta. Vähäiset taloudelliset ja inhimilliset, harvoin toteutuvat riskit voivat olla hoidettavissa esimerkiksi vakuutuksien kautta. Tietyillä toimialoilla taas harvoinkin sattuvan mutta vaikutuksiltaan mittavan riskin torjuminen on otettava vakavasti, esimerkiksi voimalaitosten ja tuotantolaitosten sijoituspäätöksiä tehtäessä. Näiden ääripäiden väliin jää suuri alue jossa riskien suuruutta ja niiden todennäköisyyttä on arvioitava tapauskohtaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2QhKHBBrHg1Q0684yUq8xo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paikallisia sopeutumistarpeita kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä, mikä on alueellisesti siedettävä riskitaso. Kevytkin kustannushyötyanalyysi voi antaa hyvän yleiskuvan toimenpiteiden tarpeesta: Mitä vahinkojen torjuminen valitulla riskitasolla maksaisi suhteessa mahdollisiin vahinkojen korjauskustannuksiin? Entä miten ilmastonmuutos vaikuttaa riskin toteutumiseen, pienenevätkö vai lisääntyvätkö riskit? Jos riskit näyttävät tulevaisuudessa vain kasvavan, on toimenpiteisiin ryhtyminen todennäköisesti perusteltua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimialakohtainen tutkimustyö etenee nopeasti ja monella alalla ennusteiden odotetaan tarkentuvan huomattavasti lähivuosina, esimerkiksi merenpinnan nousuennusteiden osalta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paikallisia haasteita voidaan lähestyä helposti tarkastelemalla menneitä sääilmiöitä: Millaiset olosuhteet aiheuttivat vahinkoja ja miten näiden olosuhteiden voi ennakoida kehittyvän tulevaisuudessa? Onko kyseisen alueen haavoittuvuus tapahtuman jälkeen vähentynyt vai lisääntynyt? Kenen pitäisi toimia ja miten, jotta vastaavien tilanteiden riskiä saataisiin pienennettyä? Entä onko kyseinen tapahtuma hyvä mittari ’kipukynnykselle’ siedettävän ja liiallisen riskin välillä? Tämä lähestymistapa (Local Climate Impacts Profile, LCLIP) on laajalti käytössä Britannissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4baNnUNHcffMt05QlwyKiC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sitä on sovellettu myös Suomessa, esimerkiksi Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian sopeutumisosion laadinnassa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6UuZQ2HFVt9WxXLHe6oHbH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien tarpeellisuuden arvioimista vaikeuttaa se, että ilmastonmuutoksen yksittäiset vaikutukset voivat olla positiivisia, mutta eri tekijöiden yhteisvaikutukset negatiivisia. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa positiiviset vaikutukset näkyvät kasvukauden hienoisena pitenemisenä ja siten parempina satoina ja metsän kasvun nopeutumisena, kun taas sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuusjaksojen ja rankkasateiden lisääntyminen ja vieraslajien lisääntymisen uhka voivat aiheuttaa metsätuhoja ja satojen menetyksiä. Myös korjuuolosuhteiden muutos vaikuttaa muutoksesta koituvaan kokonaishyötyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisikin aina arvioida kokonaisvaltaisesti koko tuotantoketjun osalta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolellinen suunnittelu mahdollistaa muutoksesta hyötymisen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeet ovat erilaisia niin alueellisesti kuin toimialoittainkin. Haavoittuvuutta arvioitaessa on tunnettava paikalliset olosuhteet ja suhteutettava ne muutokseen. Mitä jos sademäärät alueella lisääntyvät etenkin talviaikaan? Mitä jos kesät ovat kuumempia ja hellekaudet pidempiä? Mitä jos lumipeite puuttuu useimpina talvina? Epävarmuuden vaikutusten voimakkuudesta ei tarvitse estää sopeutumista, sillä suuri osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista voidaan huomioida helposti ja edullisesti - näin on etenkin jos vaikutukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi rakentamiskorkeuden nostaminen ei aiheuta yleensä kovinkaan suuria kustannuksia rakennusvaiheessa, mutta voi säästää mittavilta aineellisilta ja taloudellisilta vahingoilta mahdollisessa tulvatilanteessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeiden tunnistaminen mahdollisimman varhain antaa aikaa reagoida ja kartoittaa eri vaihtoehtoja, sekä jakaa kustannuksia pidemmälle aikavälille. Samalla voidaan tehdä myöhempien sopeutumistoimien vaatimia aluevarauksia ja suunnitella näille alueille väliaikaista, turvallista ja yleishyödyllistäkin käyttöä, esimerkiksi virkistysalueina tai vaikkapa viljelypalstoina. Yhtä tärkeää kuin oikeanlainen rakentaminen, onkin myös riskialueille rakentamatta jättäminen. Näin voidaan jättää tilaa myöhemmille toimille ja välttää kauaskantoisia, peruuttamattomia ratkaisuja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jo olemassa olevien rakenteiden suojaaminen on sen sijaan hankalampaa. Teknisten suojaustoimenpiteiden suunnittelu vaatiikin tarkempaa arviota ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä. Toisaalta vahinkoja korjaavista toimenpiteistä, kuten kuivatuksesta ja homevaurioiden korjauksesta aiheutuvat kustannukset voivat olla merkittäviä rakennuksen kokonaiskustannuksiin verrattuna, jolloin kalliimmatkin suojaukset saattavat puolustaa paikkaansa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"64gXmTZWDfGfU66RfyA0Km",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Rakenteellisia keinoja pienentää vahinkoriskiä ovat esimerkiksi kuivatusjärjestelmien ja rakennusten alapohjien tuuletuksen parantaminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimet voi nähdä myös mahdollisuutena",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ensisijaisena tavoitteena on välttää ilmasto-olosuhteiden muutoksesta ja äärevistä sääilmiöistä johtuvia vahinkoja. Samalla on hyvä huomioida vähittäisen muutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Mahdollisuudet nousevat esimerkiksi kasvukauden lievästä pidentymisestä, kustannussäästöistä ja sopeutumistoimien vaikutuksista alueiden käyttöön ja yleisen viihtyvyyteen. Esimerkiksi tulvasuojauksia ja hulevesien imeytyskenttiä voidaan käyttää virkistysalueina ja vaikuttaa samalla suotuisasti suunnittelualueen pienilmastoon. Toinen puoli asiaa on vihreä teknologia, jonka sekä EU että valtioneuvosto ennakoivat tuovan taloudellista kasvua ja työpaikkoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"jzIuRYCc6vHbcWcFp00Bu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maankäytön suunnittelu on yksi osa-alue jossa sopeutumistarpeen huomioimisella voidaan merkittävästi parantaa yleistä viihtyisyyttä. Muutamana esimerkkinä, tehostamalla hulevesien käsittelyä luonnonmukaisin keinoin voidaan monipuolistaa viheralueita. Kattamalla kulkuväyliä kaupunkialueilla voidaan puolestaan lisätä jalankulkijoiden viihtyvyyttä niin sateella kuin helteelläkin. Istutuksilla ja rakennusten harkitulla sijoittelulla voidaan luoda miellyttäviä mikroilmastoja tasaamalla tuuliolosuhteita ja hellejaksojen vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiantuotannossa ilmaston lämpeneminen parantaa bioenergian ja vesivoiman käyttöedellytyksiä. Vesistöjen virtaaman tasoittuminen leutojen talvien myötä ja virtaaman kasvu lisäävät vesivoiman potentiaalia, joka voidaan nykyisiä säännöstelykäytäntöjä muuttamalla hyödyntää ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6XEHuGyiaOMj99IAzPyzPD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Biomassan suhteen muutos on kaksijakoinen; kasvun ennakoidaan hieman nopeutuvan, mutta kuivuusjaksojen vaikutus kasvuun ja metsien heikot hakkuuolosuhteet talvella saattavat vähentää hyötyjä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B3sGh5XfjtUn3qgwXx6sa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Älä voimista ilmastonmuutosta sopeutumalla siihen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeet ovat sitä pienempiä, mitä paremmin kasvihuonekaasupäästöjen hillintä onnistuu. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on esimerkki toimesta, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, mutta joka samalla lisää yhdyskuntien haavoittuvuutta, lisäämällä vettä läpäisemättömien alueiden pinta-alaa ja altistamalla yhä suuremman väestömäärän paikallisille tulvatilanteille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1LpWXyB8QxhbDmtNDEBLVf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisaalta myös sopeutumistoimien tulisi olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Usein tämä tarkoittaa tottumuksien muuttamista, sillä vanhoissa tavoissa pitäytyminen tarkoittaa usein energian kulutuksen kasvua ilmastonmuutoksen edetessä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat talvikauden jatkaminen jäähalleissa ja hiihtoputkissa ja ilmalämpöpumppujen kääntyminen ilmastointilaitteiksi kesäkuumalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistarpeeseen vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävät toimet, joiden tavoitteet lähivuosikymmenille ovat haastavia. Hillintätoimet voivat muuttaa monien sektoreiden tulevaisuudennäkymiä, esimerkiksi teknologisten uudistusten, energian tuotantorakenteiden mahdollisten muutosten tai kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden muuttumisen kautta. Sopeutumisen yhtenä ulottuvuutena voidaankin pitää vähähiiliseen elämäntapaan sopeutumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gH},content:[{data:{},marks:[],value:ff,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Ftiedotteet\u002F141120_sopeutumisohjelma.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos tuo uhkia - sopeutuminen myös mahdollisuuksia - Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 20.11.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Fattachments\u002Fmmm\u002Fjulkaisut\u002Fmuutjulkaisut\u002FVGK30UGCb\u002FKansallinen_ilmastonmuutokseen_sopeutumissuunnitelma_2022.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:wc,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fk},content:[{data:{},marks:[],value:es,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fvieraslajit.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vieraslajiportaali ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[dc,{sys:{type:b,linkType:d,id:gt}}],articleLength:[S],toc:u,publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fg}}]};hS.metadata={tags:[],concepts:[]};hS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6NRA0qBfgoyVHAYdkiDlcZ",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:01:15.107Z",updatedAt:"2024-09-16T10:18:26.079Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};hS.fields={abbreviation:"PPO21",body:"Pohjois-Pohjanmaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 8 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_pohjois-pohjanmaa-1.pdf"};hU.metadata={tags:[],concepts:[]};hU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fLw36eJwqTb4dkgQoSBDO",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:28:08.104Z",updatedAt:"2022-05-06T12:09:17.382Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};hU.fields={title:BQ,slug:"pohjois-pohjanmaa"};hX.metadata={tags:[],concepts:[]};hX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"15QElk6AIH647JNKdmhVKz",type:A,createdAt:CR,updatedAt:CR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};hX.fields={title:"etela-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F15QElk6AIH647JNKdmhVKz\u002Fad62897e14aad6f5e72706f5ac24f719\u002Fetela-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63260,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};hX["15QElk6AIH647JNKdmhVKz"]=hX;hY.metadata={tags:[],concepts:[]};hY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl",type:A,createdAt:CS,updatedAt:CS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};hY.fields={title:"etela-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl\u002F279f43017aff95963776bebb2a06b7c4\u002Fetela-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46649,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};hY["7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl"]=hY;if0.metadata={tags:[],concepts:[]};if0.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Rde4OsnYbSpEaF1w6nRR2",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:25:25.026Z",updatedAt:"2024-10-14T13:51:12.861Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};if0.fields={publishedLanguages:[f],title:id,materialType:D,slug:ie,parent:bU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehä toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa - lämmittäen. Ilmakehän koostumuksesta riippuu kuinka voimakasta tämä lämmitys on. Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jyrkästi ja lämmitys voimistuu. Sen seurauksena myös maapallon ilmasto muuttuu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuone ja kasvihuoneilmiö",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuoneessa lämpötila on paljon korkeampi kuin ulkona, varsinkin auringon paistaessa. Auringon säteily pääsee kasvihuoneen lasikaton läpi lämmittämään huonetta. Toisaalta lasikatto läpäisee huonosti kasvihuoneen sisältä lähtevää silmin näkymätöntä lämpö- eli infrapunasäteilyä. Tämän säteilyn mukana kulkeva energia ei siis juurikaan pääse karkaamaan kasvihuoneesta. Kasvihuoneen lasikaton kykyä toimia valikoivana suodattimena - auringon säteily pääsee sisään, mutta lämpösäteily ei samassa määrin ulos - kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinaisen kasvihuoneilmiön lisäksi kasvihuoneen korkea sisälämpötila selittyy osittain myös sillä, että katto estää lämmintä sisäilmaa ja kylmää ulkoilmaa sekoittumasta keskenään.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen  auringosta tulevan säteilyn maan pinnalle, mutta samalla estäen  maapallon lähettämää lämpösäteilyä karkaamasta suoraan avaruuteen. Tämä  selittää, miksi maan pinnan ja alimpien ilmakerrosten lämpötila on  suhteellisen korkea.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallolle  saapuu auringon säteilytehoa keskimäärin noin 340 wattia neliömetriä  kohti. Tämä luku on koko maapallon yli laskettu keskiarvo, mukaan lukien  myös säteilystä paitsi jäävä yöpuoli. Tästä säteilystä heijastuu  takaisin avaruuteen noin 30 %. Loppu 70 % imeytyy pääasiassa maahan ja  merien pintakerrokseen, osa myös ilmakehään, ja tällöin säteilyn energia  muuttuu lämmöksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallolla  kasvihuoneen lasikaton tehtävästä huolehtivat ilmakehän  kasvihuonekaasut, joista tärkeimpiä ovat vesihöyry ja hiilidioksidi.  Näiden kaasujen pitoisuus on hyvin pieni verrattuna ilmakehän  valtakaasuihin typpeen ja happeen. Siitä huolimatta ne sieppaavat  valtaosan, noin 90 %, maanpinnan ja merien lähettämästä lämpösäteilystä.",nodeType:a},{data:{target:fT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:fU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"TRv7LJhlx9SF1oDFkLLgT",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:05.367Z",updatedAt:"2021-07-09T12:35:05.872Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Kasvihuoneilmiön perusidea.",asset:ii,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:ik,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Kasvihuoneilmiön perusidea: auringon säteily (keltainen nuoli) pääsee sisään huoneeseen lasikaton läpi, mutta katto pidättää valtaosan ulos pyrkivästä lämpösäteilystä (oranssit nuolet). Osa lämpösäteilystä karkaa suoraan avaruuteen (pienin oranssi nuoli), osa imeytyy ilmakehään (paksuin oranssi nuoli), josta lämpö säteilee edelleen sekä avaruuteen että takaisin maan pinnalle (kaksisuuntainen oranssi nuoli).",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F420c4ca3-a128-4ae7-882e-3d06e1ea24f5\u002Fr\u002F1afa856a-819c-4e5c-a34a-c848ac9e5f40\u002F15098.jpg"}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuoneilmiö on elämän ehto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin -18°C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta tuo lämpötila onkin +14°C. Luonnollisen kasvihuoneilmiön takia saamme näin nauttia keskimäärin yli 30 astetta korkeammasta lämpötilasta kuin ilman sitä. Kasvihuoneilmiö kuuluu siis luonnon järjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa.",nodeType:a},{data:{target:fT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:fU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuoneilmiö voimistuu ihmiskunnan toimien seurauksena",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tällä hetkellä ihmiskunta koko ajan muttaa ilmakehän koostumusta. Päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja olemme nopeasti voimistamassa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittämässä maapalloa. Ilmaston lämpenemisellä on monia epäsuotuisia vaikutuksia: mm. sateiden jakauma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa. ",nodeType:a},{data:{target:fT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{target:fU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:bp},content:[{data:{},marks:[],value:bq,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakehan-koostumus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehän koostumusta mittaavat satelliitit ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F118224"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen tiedote 26.11.2010 - Kasvihuonekaasupitoisuudet ennätyskorkeita ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ab],tags:[cZ,bm],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[E]};ii.metadata={tags:[],concepts:[]};ii.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Aq1Dgt6XqTySlNbSwAZW0",type:A,createdAt:ij,updatedAt:ij,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};ii.fields={title:"Kasvihuoneilmiön perusidea",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1Aq1Dgt6XqTySlNbSwAZW0\u002F79bbe7f780e188b05a60fcea4528111e\u002F15098.jpg",details:{size:47839,image:{width:400,height:322}},fileName:"15098.jpg",contentType:ae}};ii["1Aq1Dgt6XqTySlNbSwAZW0"]=ii;io.metadata={tags:[],concepts:[]};io.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5",type:A,createdAt:"2020-12-02T14:35:50.745Z",updatedAt:"2021-11-25T08:21:39.944Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ip,revision:am,locale:f};io.fields={title:"Ilmatieteen laitos logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5\u002F022a4bd055b0d82294a19735e0f15e21\u002FIlmatieteen-laitos-logo.svg",details:{size:4524,image:{width:310,height:ch}},fileName:"Ilmatieteen-laitos-logo.svg",contentType:ci}};iB.metadata={tags:[],concepts:[]};iB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ysfAT3UKbijoYRKtopOve",type:d,createdAt:iC,updatedAt:iC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};iB.fields={title:"Skenaariot",slug:"skenaariot"};iJ.metadata={tags:[],concepts:[]};iJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ybeOT0zMlKmrpzSN5dFFL",type:d,createdAt:"2021-11-09T09:17:34.177Z",updatedAt:"2022-01-10T12:53:09.098Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};iJ.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Ilman kasvihuonekaasupitoisuudet Pallaksella",materialType:dA,slug:"pallaksen-kasvihuonekaasut",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jugErFvFlgjaX86HYK1jB",type:A,createdAt:"2021-11-01T13:40:11.538Z",updatedAt:"2021-12-21T14:17:06.226Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:G,locale:f},fields:{title:"ilman-kasvihuonekaasupitoisuudet-pallaksella-nostokuva-pixabay-5806920",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6jugErFvFlgjaX86HYK1jB\u002F56f626e1c654ffab3bf22231e2b0018f\u002Filman-kasvihuonekaasupitoisuudet-pallaksella-nostokuva-pixabay-5806920.jpg",details:{size:317663,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilman-kasvihuonekaasupitoisuudet-pallaksella-nostokuva-pixabay-5806920.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Hiilidioksidimolekyylejä (O=C=O) ilmakehässä, piirros.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutki, miten hiilidioksidi- ja metaani­pitoisuudet ovat muuttuneet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6aOpQH0gp1t46Yo3aHTpen",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"494emeIokkdsPK6D4lsAq"}}],perspective:[ab],tags:[bm,{sys:{type:b,linkType:d,id:dy}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fY}}],publishDate:"2016-05-24",modifiedDate:"2018-09-11",publisher:[E,{sys:{type:b,linkType:d,id:bG}}]};iS.metadata={tags:[],concepts:[]};iS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"wSHbPP57PqUYjZipRt2tK",type:A,createdAt:iT,updatedAt:iT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};iS.fields={title:"Termohaliininen kiertoliike Pohjois-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerella",description:"© S. Rahmstorf",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FwSHbPP57PqUYjZipRt2tK\u002F634d4678b084896d678076832aaee59d\u002Ftermohaliininen_kiertoliike_pohjois-atlantilla_ja_pohjoisella_jaamerella.jpg",details:{size:16163,image:{width:fZ,height:fZ}},fileName:"termohaliininen_kiertoliike_pohjois-atlantilla_ja_pohjoisella_jaamerella.jpg",contentType:ae}};iS.wSHbPP57PqUYjZipRt2tK=iS;jg.metadata={tags:[],concepts:[]};jg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4I4qRLmrEhvstKApm4lTb1",type:d,createdAt:"2021-07-20T13:14:02.869Z",updatedAt:"2021-10-05T15:06:30.688Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bx,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jg.fields={title:"Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC",slug:"hallitustenvalinen-ilmastonmuutospaneeli-ipcc"};ji.metadata={tags:[],concepts:[]};ji.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO",type:A,createdAt:"2022-02-03T14:02:35.779Z",updatedAt:"2022-02-04T10:42:38.163Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:y,locale:f};ji.fields={title:"videot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO\u002F3e2b3d7e2730a5ae296a4dfb327f4dc5\u002Fvideot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7229,image:{width:P,height:af}},fileName:"videot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:K}};ji["1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO"]=ji;jk.metadata={tags:[],concepts:[]};jk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19RDviZ360DEzuwjhD6vDC",type:d,createdAt:"2021-09-01T12:23:30.509Z",updatedAt:"2021-09-13T07:58:14.442Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jk.fields={title:"Vesistöt",slug:"vesistot"};jm.metadata={tags:[],concepts:[]};jm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64",type:A,createdAt:"2021-03-19T07:40:40.773Z",updatedAt:"2023-01-24T14:39:26.905Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:72,revision:al,locale:f};jm.fields={title:"Suomen ympäristökeskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64\u002Fce65b10b6bf99755d4040b59d404b823\u002FSuomen-ymp__rist__keskus-logo.svg",details:{size:11069,image:{width:232,height:ch}},fileName:"Suomen-ympäristökeskus-logo.svg",contentType:ci}};jq.metadata={tags:[],concepts:[]};jq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"L2dKL6xWrqcOvBVK9m2f2",type:d,createdAt:jr,updatedAt:jr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jq.fields={title:"Arktinen alue",slug:"arktinen-alue"};jB.metadata={tags:[],concepts:[]};jB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6QzSwiDgg6mwqj7ADNwa5y",type:d,createdAt:jC,updatedAt:jC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jB.fields={title:"Aasia",slug:"aasia"};jI.metadata={tags:[],concepts:[]};jI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"XysjMc5MNJ2sppfjGPCgP",type:d,createdAt:"2020-12-01T13:08:34.834Z",updatedAt:"2022-01-24T10:55:10.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ei,revision:aW,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};jI.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:jH,slug:"ilmastonmuutoksen-vaikutukset",parent:dw,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön riippuvat muutosten suuruudesta ja nopeudesta sekä herkkyydestä ilmastotekijöille. Suomessa kasvillisuusvyöhykkeet vetäytyvät kohti pohjoista ja esimerkiksi tulvariskit muuttuvat. Merkittäviä vaikutuksia työntyy Suomeen maailmantalouden ja kansainvälisen politiikan kautta. Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tämä osio sisältää perustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toimialakohtaista tietoa löytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille .",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7z0pDQGYwBAdRgLSMk0oSW"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1ivof5AJ8bi7wYk9pMKmyp"}}],perspective:[bV],tags:[jJ,jL,jN,{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Uko9Wm1bjVxEom1vAbq6"}},jP]};jJ.metadata={tags:[],concepts:[]};jJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32YVEcNzX9IjPmBWnlcXFZ",type:d,createdAt:jK,updatedAt:jK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jJ.fields={title:"Ekosysteemit",slug:"ekosysteemit"};jL.metadata={tags:[],concepts:[]};jL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Pcwl4PfTSKcaEuZ6zPJHK",type:d,createdAt:jM,updatedAt:jM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jL.fields={title:"Vesivarat",slug:"vesivarat"};jN.metadata={tags:[],concepts:[]};jN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SWwYbNR5HSlZ33vvK9Ycp",type:d,createdAt:jO,updatedAt:jO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jN.fields={title:"Talous",slug:"talous"};jP.metadata={tags:[],concepts:[]};jP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Po6Dg1uQQWoOrev2ak1gq",type:d,createdAt:"2021-07-16T12:04:22.534Z",updatedAt:"2022-01-17T09:07:00.931Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};jP.fields={title:"Terveys",slug:"terveys"};jR.metadata={tags:[],concepts:[]};jR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3asUrui4Pdp7KR1HnSO0ir",type:d,createdAt:"2020-11-13T13:35:56.482Z",updatedAt:"2022-01-24T09:24:37.135Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:f};jR.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Vaikutusmallit",slug:"vaikutusmallit",parent:jI,subTheme:u,content:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"Ilmasto-oppaan karttatyökalussa esitetään skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista mm. veden kiertoon ja lehtikarikkeen hajoamiseen. Skenaariot perustuvat vaikutusmallien tuloksiin. Vaikutusmalleissa luonnon ilmiöt, esim. maaperän kostuminen ja kuivuminen, on kuvattu matemaattisten yhtälöiden avulla. Yhtälöillä lasketaan kiinnostuksen kohteena olevien suureiden muutokset ajan suhteen. Mallien tulokset riippuvat ratkaisevasti mallin rajauksesta, eli siitä, mitkä tekijät ja prosessit on huomioitu ilmiön kuvauksessa. Tuloksiin vaikuttaa myös millä nopeuksilla arvioidaan tekijöiden muuttuvan. Vaikutusmallien tulokset riippuvat tietysti myös mallien käyttämien ilmastotietojen, sadannan ja ilman lämpötilan tulevaisuuden arvioista.\r",marks:[],data:{}}],data:{}},{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"Ilmasto-oppaan skenaariot ilmastonmuutoksen vaikutuksista edustavat yritystä kuvata tiettyjen luontoilmiöiden tiettyjen piirteiden vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Skenaarioilta ei pidä odottaa kattavaa tai tarkkaa kuvausta tulevaisuuden tapahtumista. Sellaista ei ole mahdollista tuottaa.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2V7y4uo1w2XIpzg2W5U8O7",type:d,createdAt:jS,updatedAt:jS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Vaikutusmallit-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:ce,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"340025S08hTuWPNznEt4ba"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Bcl9l21tibc92j005hcIh"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6GNUxTXMLtTW2goy3u5zPb"}}],teaserType:O,displayTitle:u}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"YuxaPrOLvV5pEyNa6r5pT",type:d,createdAt:"2022-01-05T11:01:57.962Z",updatedAt:"2022-01-24T09:24:14.180Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Vaikutusmallit-teemasivun nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[gg],teaserType:O,displayTitle:u}}],perspective:[bV],tags:[eg]};kb.metadata={tags:[],concepts:[]};kb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sFtH8HQtdEsrfGBdBAPAp",type:d,createdAt:"2021-09-23T11:22:15.201Z",updatedAt:"2023-09-18T07:52:44.600Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:117,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};kb.fields={publishedLanguages:[f],title:"Ilmastopolitiikan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen",materialType:D,slug:"ilmastopolitiikan-tavoitteena-on-hillita-ilmastonmuutosta-ja-sopeutua-siihen",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan keskeisiä asiakirjoja ovat kansainvälisellä tasolla YK:n ilmastopuitesopimus ja sitä täydentävä Pariisin ilmastosopimus sekä EU:ssa ilmastolaki. Suomen ilmastopolitiikassa keskeisiä ovat ilmastolaki, energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan perustana on YK:n ilmastosopimus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikka koostuu päätöksistä ja toimista, joilla pyritään hidastamaan ilmastonmuutoksen etenemistä ja siten vähentämään sen haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja luontoon. Päämääränä on myös mahdollisimman hallittu sopeutuminen ilmaston joka tapauksessa tapahtuvaan muuttumiseen. Vuonna 1992 voimaan tullut YK:n ilmastopuitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) on tärkein ilmastopoliittinen asiakirja maailmanlaajuisessa mittakaavassa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yUkHM6DPpjZqt4jFq6Gom",type:d,createdAt:kc,updatedAt:kc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI92",body:"United Nations Framework Convention on Climate Change. 1992. United Nations 1992. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002Fconvkp\u002Fconveng.pdf"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sopimuksen voimaantulon jälkeen sopeutumisen merkitys on jatkuvasti kasvanut ilmastopolitiikassa, ja esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa maille on asetettu myös sopeutumiseen liittyviä tavoitteita. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"453WmpP9nKy3igOP2EXB3L",type:d,createdAt:kd,updatedAt:kd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"HAL16",body:"HE 200\u002F2016. Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fesitykset\u002Fhe\u002F2016\u002F20160200#idp446049760"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikkaa toteutetaan EU:n ja Suomen tasolla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimusta täydentävän Pariisin ilmastosopimuksen ratifioineet maat ovat sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöjen määrälliseen rajoittamiseen. EU on Pariisin sopimuksen osapuoli, ja se on jakanut päästöjen vähennysvaatimuksensa jäsenvaltioilleen. EU on ilmastolaissaan asettanut päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2050. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Silloin päästöjä tuotettaisiin korkeintaan sen verran kuin niitä sitoutuu hiilinieluihin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7DEH4dl2WjiSWWJiBQg6RH",type:d,createdAt:ke,updatedAt:ke,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"YMP23a",body:"Ympäristöministeriö. 2023. Euroopan unionin ilmastopolitiikka (Viitattu 12.9.2023) ",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Feuroopan-unionin-ilmastopolitiikka"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen energia- ja ilmastostrategiassa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23C7FmXnMnwMbAS2zkj55J",type:d,createdAt:"2022-09-16T10:31:44.184Z",updatedAt:"2022-11-29T07:47:30.192Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"TYO22",body:"Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Hiilineutraali Suomi 2035 - kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:53. 212 s.  ",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164321"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KlV1YK4mwiBGzeUXRTcnl",type:d,createdAt:"2022-09-16T10:38:02.070Z",updatedAt:"2022-10-25T08:14:53.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:kf,body:"Ympäristöministeriö 2022. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:12. \n",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164186"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" linjataan keinoja, joilla voidaan kansallisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eri sektoreilla ja päästä EU:ssa sovittuihin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomella on kansallinen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035, joka on kirjattu ilmastolakiin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4soi3Clo7eRuCZWNVPDPcI",type:d,createdAt:kg,updatedAt:kg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"YMP23b",body:"Ympäristöministeriö. 2023. Suomen kansallinen ilmastopolitiikka. (Viitattu 13.9.2023) ",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fsuomen-kansallinen-ilmastopolitiikka"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002F2022\u002Foikeudenmukainen-ilmastopolitiikka-huomioi-tulevien-sukupolvien-ja-haavoittuvimpien-oikeudet-meilla-ja-muualla\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kivimaa, P. & Lähteenmäki-Uutela, A. 2022. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka huomioi tulevien sukupolvien ja haavoittuvimpien oikeudet – meillä ja muualla. Ilmastopaneelin blogi 30.6.2022. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkysymyksia-ja-vastauksia-uudesta-ilmastolaista"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia uudesta ilmastolaista. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Filmasto-muutoksessa\u002Filmastonmuutos-vaatii-nopeaa-toimintaa"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi). Ilmastonmuutos vaatii nopeaa toimintaa. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:kh},content:[{data:{},marks:[],value:"Finlex: Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus. Valtiosopimus 61\u002F1994. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ki},content:[{data:{},marks:[],value:"Finlex: Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja (suomennos). Valtiosopimus 13\u002F2005. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J,an,ak],tags:[bQ],articleLength:[Q],toc:u,modifiedDate:"2023-09-18",publisher:[L]};kk.metadata={tags:[],concepts:[]};kk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Eej8dGP1GO6IajpwKkV1U",type:A,createdAt:"2021-10-04T10:22:16.912Z",updatedAt:"2022-01-11T14:00:04.272Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,locale:f};kk.fields={title:"kansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FEej8dGP1GO6IajpwKkV1U\u002F41d180af298c090eac28356c5d9d59ea\u002Fkansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305.jpg",details:{size:44272,image:{width:P,height:af}},fileName:"kansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305.jpg",contentType:ae}};km.metadata={tags:[],concepts:[]};km.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QaBxNRXd2Rl5PnJqSfPsA",type:d,createdAt:kn,updatedAt:kn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};km.fields={abbreviation:"ILM94",body:"Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus. Valtiosopimus 61\u002F1994.",link:kh};kq.metadata={tags:[],concepts:[]};kq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4V2D9EF81pFnbM7IpIixGs",type:A,createdAt:kr,updatedAt:kr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};kq.fields={title:"YK:n ilmastoneuvottelut",description:"© UNFCCC UNclimatechange",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4V2D9EF81pFnbM7IpIixGs\u002F742a7b2b521bd070f588597342ce868f\u002Fkuva1-ilmastoneuvottelut.jpg",details:{size:160433,image:{width:cO,height:306}},fileName:"kuva1-ilmastoneuvottelut.jpg",contentType:ae}};kq["4V2D9EF81pFnbM7IpIixGs"]=kq;kx.metadata={tags:[],concepts:[]};kx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rzOeOi6jGoHVmSmx6MFHL",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:07.341Z",updatedAt:"2022-06-21T09:02:29.236Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};kx.fields={abbreviation:"INT22a",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). About the IPCC. [Viitattu 13.6.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fabout\u002F"};kB.metadata={tags:[],concepts:[]};kB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1MAxQZTQ8jWo9pqhCsqQ0R",type:d,createdAt:kC,updatedAt:kC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};kB.fields={title:"Kansainvälinen",slug:"kansainvalinen"};kD.metadata={tags:[],concepts:[]};kD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25Qj3rQS61DW0q8FyvQz7D",type:d,createdAt:"2021-07-22T13:46:55.066Z",updatedAt:"2022-11-18T09:34:55.702Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kE,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};kD.fields={publishedLanguages:[f],title:"Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita",materialType:D,slug:"euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita",parent:cm,teaserImage:kF,teaserImageAlt:"Euroopan unionin lippu liehuu tuulessa. Taustalla on taivas ja auringon punertaviksi värjäämiä pilviä.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin (EU:n) ilmastopolitiikalla ohjataan sekä alueen yhteisiä että jäsenmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. EU:n ilmastopolitiikka koostuu monista osista, ja sen ydintä ovat päästökauppa, kansalliset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisille aloille, uusiutuvan energian lisäämisvelvoite ja EU:n sopeutumisstrategia. EU:n ilmastopolitiikka tähtää aina vuoteen 2050 saakka.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:lla on sitovat päästövähennystavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa ohjaavat vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus ja sitä täydentävä Kioton pöytäkirja sekä Pariisin ilmastosopimus, jonka EU ratifioi lokakuussa 2016. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on laillisesti sitova ja sisältyy eurooppalaiseen ilmastolakiin, joka asui voimaan kesällä 2021. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4Ms9AK9iAtGIGezpmocC0M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" 55 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on myös EU:n Pariisin ilmastosopimusta varten antama sitoumus. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteisiin pyritään vihreän kehityksen ohjelman avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) on laaja politiikka-aloitteiden paketti, jonka avulla Euroopan unioni pyrkii asettamiinsa tavoitteisiin 55 prosentin päästövähennyksestä vuonna 2030 ja hiilineutraaliudesta vuonna 2050. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet siirretään lainsäädäntöön niin sanotun 55-valmiuspaketin avulla (Fit for 55-paketti). Pakettiin kuuluu ehdotuksia ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyvän lainsäädännön tarkistamiseksi sekä uusia lainsäädäntöaloitteita. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n kokonaistavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on jaettu siten, että päästökauppaan kuuluville (niin sanottu  päästökauppasektori) ja siihen kuulumattomille aloille (niin sanottu  taakanjakosektori) on määritelty omat erilliset tavoitteensa. Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat esimerkiksi suuret teollisuuslaitokset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto, kun taas päästökaupan ulkopuolella ovat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto ja teollisuuden F-kaasut. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään myös parantamalla energiatehokkuutta. EU:n voimassa oleva tavoite on, että energiankulutusta vähennetään vuoteen 2030 mennessä EU:n tasolla 32,5 prosenttia verrattuna vuodelle 2030 laadittuun kulutusennusteeseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Komissio on ehdottanut 55-valmiuspaketissaan energiatehokkuustavoitteen tiukentamista niin, että primäärienergian kulutusta vähennetään 39 prosentilla ja energian loppukulutusta 36 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuonna 2020 tehtyihin päivitettyihin perusennusteisiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästökauppasektorilla on EU:n yhteinen päästökatto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästökauppa perustuu ajatukseen, että kasvihuonekaasuja vähennetään siellä, missä se on halvinta. Koska kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisia, ilmastonmuutoksen kannalta ei ole merkitystä, missä maassa tai tuotantolaitoksessa päästövähennys toteutetaan. Teollisuuslaitos voi ostaa päästöoikeuksia EU:n yhteisiltä päästömarkkinoilta, jos se tulee edullisemmaksi kuin laitoksen omien päästöjen vähentäminen. Mikäli taas on edullisempaa vähentää päästöjä omassa tuotannossa kuin ostaa päästöoikeuksia, ylimääräisiä päästöoikeuksia voi myydä muille päästökaupan piirissä oleville laitoksille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästökauppasektorin tämänhetkinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite on 43 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Komission antama uusi ehdotus on tiukentaa tavoitetta 61 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" EU:n päästökauppa kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökaupan piiriin kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" EU:n komissio ehdottaa lisäksi päästökaupan käyttöönottoa myös uusilla aloilla kuten merenkulussa ja tieliikenteessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla on kansalliset päästövähennystavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n päästökaupan ulkopuolisten alojen tulee vähentää päästöjään 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ZuSGfDJnglW8XChe0tpVF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Euroopan komissio ehdottaa 55-valmiuspaketissaan, että päästövähennystavoitetta kiristetään niin, että taakanjakosektorin tulee kokonaisuudessaan saavuttaa 40 prosentin päästövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n taakanjakoasetus sisältää päästövähennysvelvoitteet kaikille EU:n jäsenmaille. Suomen tämänhetkinen päästövähennystavoite taakanjakosektorilla on vähintään 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Komission uuden ehdotuksen mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Taakanjakoasetus koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja eli niin kutsuttua taakanjakosektoria, kuten rakennusten lämmitystä, liikennettä, maataloutta ja jätehuoltoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on mahdollista käyttää erilaisia joustokeinoja, jolloin päästövähennykset voidaan tehdä siellä, missä ne on helpointa toteuttaa. Pieni määrä päästövähennysyksiköitä voidaan esimerkiksi siirtää päästökaupan tai LULUCF-asetuksen puolelta taakanjakosektorilla toteutettavaksi. On myös mahdollista säästää päästövähennysyksiköiden ylijäämää seuraaville vuosille tai hankkia lisää päästövähennysyksiköitä muilta jäsenmailta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LULUCF-asetus pyrkii lisäämään hiilinieluja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LULUCF-asetus säätelee, miten maankäyttö, sen muutokset ja metsät otetaan huomioon ilmastotavoitteissa. LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaasta ja kosteikoista vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt ja nielut eli niiden sitoma hiilidioksidi. Päästöjä ja nieluja seurataan asetuksessa olevien laskentasääntöjen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on, että maankäyttösektorin hiilinielu olisi suurempi kuin siltä vapautuvat päästöt ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:kK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Komissio on kesällä 2021 antanut ehdotuksen LULUCF-asetuksen muuttamiseksi 55-valmiuspaketin yhteydessä, jonka mukaan jäsenmaille tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet hiilinielujen kasvattamiseksi maankäyttösektorilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU lisää ilmastotoimien rahoitusta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös rahoitusta. EU on päättänyt käyttää budjetistaan ilmastotoimiin yhteensä 30 prosenttia vuosina 2021–2027. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5UFalGyaupM7khhbWb8eEJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet sisällytetään EU:n kaikkiin keskeisiin rahoitusohjelmiin, jotka liittyvät muun muassa aluekehitykseen, energiaan ja liikenteeseen, tutkimukseen sekä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimia koskeva rahoitus ulottuu myös EU:n rajojen ulkopuolelle, ja EU on suurin kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittaja maailmassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1IBAldIgJSd47SB0R0HzxG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:ssa pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n nykyinen, uusiutuvan energian direktiivin (RED II -direktiivi) mukainen tavoite on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta vähintään 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Komissio on ehdottanut direktiivin päivittämistä ja tavoitteen tiukentamista 55-valmiuspaketissa, jolloin uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta tulisi EU:ssa nostaa vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteessä uusiutuvien energialähteiden osuus tulee RED II -direktiivin mukaan olla kaikissa EU-maissa vähintään 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" RED II -direktiivi määrittelee nestemäisille biopolttoaineille EU-tason kestävyyskriteerit. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit koskevat myös sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäviä kiinteitä energiabiomassoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6FZ1kbij13VBG7HQ3lA01U",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n kasvihuonekaasupäästöt laskevat, mutta eivät riittävän nopeasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet merkittävästi vertailuvuodesta 1990, ja vuodelle 2020 asetettu päästövähennystavoite on jo saavutettu. Päästöjen tulisi kuitenkin laskea nykyistä nopeammin, jotta päästäisiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2hPyrP9XadoIG8FaoirUbP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3eiE2qd1G5fFKiTPA8v4C0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin alueellaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin sopeutumispolitiikkaa ohjaa vuonna 2021 julkaistu EU:n uudistettu sopeutumisstrategia, joka perustuu aiempaan vuoden 2013 strategiaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". EU:n sopeutumisstrategian tavoitteena on vahvistaa valmiutta ja kykyä vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Uudella strategialla pyritään entistä vahvempaan sopeutumista koskevan tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen, ja sopeutuminen kytketään entistä vahvemmin talouspolitiikkaan. Myös luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä ja veden kestävää käyttöä korostetaan uudessa sopeutumisstrategiassa. Lisäksi pyritään edistämään ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiiden toimialojen kuten maatalouden sopeutumiskykyä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päätöksenteossa hyödynnettävän ilmastotiedon saatavuutta parantamaan on perustettu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumiseen keskittyvä verkkoportaali CLIMATE-ADAPT ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5W2ZA5hrwPwx4kXnOp0mmy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Se on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä tietolähteenä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa päätöksenteossa, ja sen roolia aiotaan jatkossa vahvistaa edelleen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Feu-ssa-sopu-2030-ilmastotavoitteen-jaosta-jasenmaiden-kesken-suomen-paastovahennysvelvoitteeksi-50-"},content:[{nodeType:a,value:"EU:ssa sopu 2030-ilmastotavoitteen jaosta jäsenmaiden kesken – Suomen päästövähennysvelvoitteeksi -50 % – Ympäristöministeriön tiedote 9.11.2022.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.consilium.europa.eu\u002Ffi\u002Fpolicies\u002Fclimate-change\u002Feu-climate-action\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto. EU:n viimeisimmät ilmastopoliittiset toimet.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:ai,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.consilium.europa.eu\u002Ffi\u002Finfographics\u002Ffit-for-55-how-the-eu-delivers-the-green-transition\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Infografiikka – Miten EU toteuttaa vihreän siirtymän? ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Finfo\u002Fstrategy\u002Fpriorities-2019-2024\u002Feuropean-green-deal\u002Fdelivering-european-green-deal_en"},content:[{nodeType:a,value:"European Commission. Delivering the European Green Deal.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Ftrends-and-projections-in-europe-2021"},content:[{nodeType:a,value:"European Environment Agency (EEA) 2021. Trends and projections in Europe 2021. EEA Report No 13\u002F2021.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Foeil\u002Fhome\u002Fhome.do"},content:[{nodeType:a,value:"European Parliament\u002FLegislative Observatory ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fpxnet2.stat.fi\u002FPXWeb\u002Fpxweb\u002Ffi\u002FEurostat\u002FEurostat__ene\u002Ft2020_31.px\u002Ftable\u002FtableViewLayout1\u002F?rxid=4dcfef4e-8944-45d2-a2d4-86f535d84558"},content:[{nodeType:a,value:"Tilastokeskus: Eurostatin avaintaulukot: Share of renewable energy in cross final energy consumption. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[an,J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:jy}},bQ],articleLength:[en],toc:u,modifiedDate:"2022-06-01",publisher:[L]};kF.metadata={tags:[],concepts:[]};kF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5s7YhfW2H5Zgn2EErNE5NG",type:A,createdAt:kG,updatedAt:kG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};kF.fields={title:"euroopan-ilmastopolitiikka-nostokuva-adobestock-414526615",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5s7YhfW2H5Zgn2EErNE5NG\u002F56a669b1a4dbef36f263c44de3dfe27a\u002Feuroopan-ilmastopolitiikka-nostokuva-adobestock-414526615.jpeg",details:{size:262109,image:{width:P,height:af}},fileName:"euroopan-ilmastopolitiikka-nostokuva-adobestock-414526615.jpeg",contentType:ae}};kF["5s7YhfW2H5Zgn2EErNE5NG"]=kF;kL.metadata={tags:[],concepts:[]};kL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ElcuMxt5iTleVAJbh5Hs3",type:d,createdAt:"2021-07-22T12:12:45.585Z",updatedAt:"2023-09-11T10:09:53.369Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:89,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};kL.fields={publishedLanguages:[f],title:"Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali ja kansallinen tehtävä",materialType:D,slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta-on-globaali-ja-kansallinen-tehtava",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan. Valtaosa päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Päästöjen hillintä on sekä maailmanlaajuinen että kansallinen ja paikallinen tehtävä. Hiilinielujen ylläpito ja kasvattaminen on myös olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat yhä kasvussa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (COâ‚‚), josta valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. Maailmanlaajuiset ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 yhteensä 52,8 gigatonnia (= 52 800 miljoonaa tonnia) COâ‚‚-ekvivalentteina ilman maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7C6snET1ojrBkPRLNtcxJ5",type:d,createdAt:kM,updatedAt:kM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"UNI22",body:"United Nations Environment Programme UNEP. 2022. Emissions Gap Report 2022: The Closing Window – Climate crisis calls for rapid transformation of societies. Nairobi.",link:"https:\u002F\u002Fwww.unep.org\u002Femissions-gap-report-2022"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen päästöt ovat pääsääntöisesti laskeneet",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodesta 2010 lähtien laskeneet noin 75 miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista noin 45,8 miljoonaan tonniin vuonna 2022. Lukuun sisältyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Vaikka päästöjen suunta on ollut pääsääntöisesti laskeva, joinakin vuosina päästöt ovat myös nousseet. Lähes kolme neljäsosaa Suomen päästöistä on peräisin energiasektorilta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78eFVFfcxND4ZVrYRLthCr",type:d,createdAt:kN,updatedAt:kN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:kO,body:"Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.9.2023]. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftilasto\u002Fkhki"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hiilen globaalit nielut säätelevät hiilen kiertoa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa hiilen ilmakehän, valtamerten, kasvipeitteen ja maaperän kesken. Arviolta noin 46 prosenttia ihmiskunnan viime vuosikymmenellä tuottamasta hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, vajaat 30 prosenttia on sitoutunut valtameriin ja noin 31 prosenttia kasvillisuuteen ja maaperään ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:kP},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmaston lämmetessä maapallon nielujen kyky sitoa ja varastoida hiiltä saattaa heikentyä, mikä voi osaltaan nopeuttaa hiilidioksidin kertymistä ilmakehään. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:kP},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Metsien hiilinielu on Suomessa pienentynyt",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa metsät toimivat merkittävänä hiilen nieluna. Suomen metsien nettohiilinielu eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa hakkuiden määrästä. 2010-luvulla metsien hiilinielu on pienentynyt selvästi verrattuna 1990- ja 2000-luvun tasoon, ja aleneva kehitys on jatkunut. Syynä nielun pienenemiseen ovat lisääntyneet hakkuut, puuston kasvun aleneminen ja metsien maaperäpäästöjen lisääntyminen. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fNSQNTrrNCEXYChoyUni7",type:d,createdAt:kR,updatedAt:kR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SOI23",body:"Soimakallio, S. & Pihlainen, S. 2023. Metsänielujen kehityssuunnat vuosina 2021–2025 ja suhde EU-velvoitteisiin sekä ohjauskeinot nielujen vahvistamiseksi. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9\u002F2023. Suomen ympäristökeskus.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-5570-3"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-576-2"},content:[{data:{},marks:[],value:"Siljander, R., Cederlöf, M., Skoglund, K. & Herronen, V. (toim.) 2023. Ilmastovuosikertomus 2023. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:27. Ympäristöministeriö.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Fsixth-assessment-report-working-group-3\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2022. Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Shukla, P.R., Skea, J., Slade,R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M.,,Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. & J. Malley, (eds.). Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F05\u002Filmastopaneelin-raportti-3-2022-metsat-ja-ilmasto-hakkuut-hiilinielut-ja-puun-kayton-korvaushyodyt.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Seppälä, J., Heinonen, T., Kilpeläinen, A., Peltola, H., Pukkala, T., Sihvonen, M., Soimakallio, S., Weaver, S., Vesala, T. & Ollikainen, M. 2022. Metsät ja ilmasto: Hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt. Suomen ilmastopaneelin raportti 3\u002F2022.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjukuri.luke.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F543658"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rantala, S., Mustonen, M. & Katila, P. 2018. Metsät muuttuvassa maailmassa: kansainväliset trendit ja keskeiset haasteet. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) taustaselvitys Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkostolle. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1\u002F2018. Luonnonvarakeskus. 56 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F09\u002FHiilineutraalius_ilmastopaneeli_2019_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Seppälä, J. Saikku, L., Soimakallio, S., Lounasheimo, J., Regina, K., & Ollikainen, M. 2019. Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – Valtiot, alueet ja kunnat. Suomen ilmastopaneeli. Raportti        5\u002F2019. 57 s. (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[cb,bm,dH],articleLength:[Q],toc:u,modifiedDate:j_,publisher:[L]};kP.metadata={tags:[],concepts:[]};kP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5kDNZN1JMLLlUvoOW37S4O",type:d,createdAt:kQ,updatedAt:kQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};kP.fields={abbreviation:"INT21",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2021. Climate Change 2021: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Masson-Delmotte, V., Zhai, P., Pirani, A., Connors, S.L., Péan, C., Berger, S., Caud, N., Chen, Y., Goldfarb, L., Gomis, M.I., Huang, M., Leitzell, K.,, Lonnoy, E., Matthews, J.B.R., Maycock, T.,K., Waterfield, T., Yelekçi, O., Yu, R. & Zhou, B. (eds.). Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, 2391 pp. ",link:" https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1017\u002F9781009157896"};kX.metadata={tags:[],concepts:[]};kX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jdIzAIZUgXYx8w1JeuLMw",type:A,createdAt:"2024-06-26T11:38:51.687Z",updatedAt:"2024-06-26T11:41:01.439Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,locale:f};kX.fields={title:"kansainvaliset-kasvihuonekaasupaastot-1990-2022",description:gq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3jdIzAIZUgXYx8w1JeuLMw\u002F8f2fb906d7aecbdfd633b1049bd2538d\u002Fkansainvaliset-kasvihuonekaasupaastot-1990-2022.png",details:{size:51278,image:{width:P,height:482}},fileName:"kansainvaliset-kasvihuonekaasupaastot-1990-2022.png",contentType:K}};kX["3jdIzAIZUgXYx8w1JeuLMw"]=kX;kZ.metadata={tags:[],concepts:[]};kZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"9JvX9l5MbwcLeEZkhmm9t",type:A,createdAt:k_,updatedAt:k_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};kZ.fields={title:"kansainvaliset-kasvihuonekaasupaastot-asukasta-kohti-1990-2022",description:gq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F9JvX9l5MbwcLeEZkhmm9t\u002F903c4886d02d9bdfaad0537825569d54\u002Fkansainvaliset-kasvihuonekaasupaastot-asukasta-kohti-1990-2022.png",details:{size:63576,image:{width:P,height:kT}},fileName:"kansainvaliset-kasvihuonekaasupaastot-asukasta-kohti-1990-2022.png",contentType:K}};kZ["9JvX9l5MbwcLeEZkhmm9t"]=kZ;k$.metadata={tags:[],concepts:[]};k$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5fscjia28DT6mccfKcPjsh",type:d,createdAt:la,updatedAt:la,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};k$.fields={abbreviation:"RIT19",body:"Ritchie, H. 2019. How do CO2 emissions compare when we adjust for trade? Our World in Data. (Viitattu 3.5.2024) ",link:"https:\u002F\u002Fourworldindata.org\u002Fconsumption-based-co2"};ld.metadata={tags:[],concepts:[]};ld.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"OQuerXmYnLdCzVC1hCZPe",type:d,createdAt:le,updatedAt:le,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};ld.fields={abbreviation:"GOS20",body:"Gössling, S. & Humpe, A. 2020. The global scale, distribution and growth of aviation: Implications for climate change. Global Environmental Change 65 (2020) 102194. ",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloenvcha.2020.102194"};lf.metadata={tags:[],concepts:[]};lf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dCL7wZC8ZpqsSIribGwbV",type:A,createdAt:lg,updatedAt:lg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};lf.fields={title:"maailman-fossiilisen-energian-paastot-alueittain-1990-2022",description:gq,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FdCL7wZC8ZpqsSIribGwbV\u002F2369bdf6947688cb60bb16f3c59ed71c\u002Fmaailman-fossiilisen-energian-paastot-alueittain-1990-2022.png",details:{size:117671,image:{width:P,height:478}},fileName:"maailman-fossiilisen-energian-paastot-alueittain-1990-2022.png",contentType:K}};lf.dCL7wZC8ZpqsSIribGwbV=lf;lj.metadata={tags:[],concepts:[]};lj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"60RFKHTe7Yw6GTzmtHaQbK",type:d,createdAt:"2021-07-22T11:45:04.368Z",updatedAt:"2022-01-03T14:28:09.543Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};lj.fields={publishedLanguages:[f],title:"Globaalit nielut",materialType:D,slug:"globaalit-nielut",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviolta 45 % ihmiskunnan ilmaan päästämästä hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, 30 % on päätynyt valtameriin ja 25 % kasveihin ja maaperään.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:in0,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasuilla on ilmakehässä kyky imeä maapallon lämpösäteilyä tietyillä aallonpituuksilla. Osa tämän säteilyn energiasta palaa takaisin lämmittämään maan pintaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Lämpötila maapallon pinnalla on elämälle suotuisa juuri kasvihuonekaasujen ansiosta. Sen sijaan lämpötila olisi selvästi kylmempi, mikäli kasvihuonekaasuja ei olisi tai niitä olisi merkittävästi vähemmän. Mikäli kaasuja on liikaa, ilmakehä kärsii puolestaan lämpötilan noususta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehässä luonnostaan esiintyvät tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (Hâ‚‚O), hiilidioksidi (COâ‚‚), metaani (CHâ‚„), dityppioksidi (Nâ‚‚O) ja otsoni (O₃). Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi, hiilen kiertokulku ja nielut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi (COâ‚‚) on voimakkain ihmisperäisistä kasvihuonekaasuista ja vesihöyryn jälkeen merkittävin ilmakehän kasvihuonekaasu. Hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tämän lisän ilmakehän, valtamerten ja kasvipeitteen (ja maaperän) kesken.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmakehässä oli vuosituhannen vaihteessa hiiltä arviolta 780 gigatonnia (= 780 000 miljoonaa tonnia), merissä noin 40 000 gigatonnia ja maa-ainekseen ja kasvillisuuteen sitoutuneena 2 000 gigatonnia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Suurin osa maapallon hiilestä, 66 miljoonaa gigatonnia, on kuitenkin sitoutuneena sedimentteihin ja sedimenttikiviin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7mTri9IdYPFMt9Wq4OIk8A",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvit sitovat yhteyttäessään ilmakehästä hiilidioksidia, joka vapautuu jälleen ilmakehään niiden soluhengityksessä, kasvien maatuessa sekä niitä syöneiden eläinten uloshengityksessä. Merten ylimpiin kerroksiin liukenee vuosittain suuria määriä hiilidioksidia, mutta lähes yhtä paljon vapautuu takaisin ilmakehään. Suuri osa maapallon hiilidioksidista on varastossa valtamerten syväkerroksissa. Levien muodostama ”biologinen hiilipumppu” sitoo hiilidioksidia meren pintakerroksista ja vapauttaa sitä syvemmällä meressä, josta se ei pääse suoraan ilmaan. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksittäinen hiilidioksidimolekyyli viipyy ilmakehässä noin viisi vuotta. Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaika on kuitenkin tätä pidempi – useita satoja, jopa tuhansia vuosia – koska ylimääräinen hiili ilmakehästä poistuu luonnon omien poistoprosessien mukaisesti vain vähitellen. Hiilen kierto kasvipeitteen, merten pintakerroksen ja ilmakehän välillä on nopeaa",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ep,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" mukaan arviolta 45 % ihmisen 1700-luvulta lähtien tuottamasta hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, 30 % on päätynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperään. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muiden kaasujen rooli",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri kasvihuonekaasuilla on niille ominaiset päästölähteensä. Kaikki kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa aikaansaamalla ilmakehässä positiivisen säteilypakotteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaani (CHâ‚„), joka on toiseksi tärkein ihmiskunnan päästämistä kasvihuonekaasuista, hajoaa ilmakehässä kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Metaanipäästöjen vaikutusaika ilmakehässä on kuitenkin verraten lyhyt, noin 12 vuotta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muilla kasvihuonekaasuilla pysymisajat ovat huomattavan pitkiä, sillä niillä ei ole luonnollista kiertokulkua vesihöyryä lukuun ottamatta (hydrologinen kierto). Ihmistoiminnan aiheuttamat vesihöyrypäästöt eivät kuitenkaan käytännössä vaikuta ilmakehän vesihöyryn määrään.  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nielujen tulevaisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämmetessä on vaara, että koko maapallon mitassa valtamerten ja kasvipeitteen kyky sitoa ja varastoida hiiltä heikkenee ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tämä johtaisi siihen, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä päästöjen jatkuessa kasvaisi ennakoitua nopeammin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeaikaiset tutkimukset antavat viitteitä merten ja kasvipeitteen muodostamien nielujen heikkenemisestä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2b3Nd1pungLzmDsDpMDLgK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", mutta arvioihin liittyy vielä paljon epävarmuutta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002Fnatc\u002Ffin_nc5.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finland’s Fifth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2009. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki.  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F2-2012\u002F6.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"REDD+ kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2012\u002F2012-05-24-metla-syke-fao.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi menetelmä auttaa vähentämään trooppisten metsien kasvihuonekaasupäästöjä - Metsäntutkimuslaitoksen tiedote 24.5.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[dE,dH,bm],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[L]};ll.metadata={tags:[],concepts:[]};ll.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YVR9FvRlrDeAb0HX5VXTz",type:d,createdAt:"2021-07-22T11:39:41.841Z",updatedAt:"2022-11-24T11:32:38.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:314,revision:bL,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ll.fields={publishedLanguages:[f],title:"Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa",materialType:D,slug:"suomen-kasvihuonekaasupaastot-ovat-laskussa",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat vuosittain, mutta niiden suunta on laskeva. Suurin osa päästöistä aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta. Päästöt lasketaan ja raportoidaan vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet viime vuosina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vuotuiset kasvihuonekaasujen päästömäärät ovat vuodesta 2010 alkaen pääsääntöisesti laskeneet, noin 75 miljoonasta tonnista noin 47,7 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalenttia (COâ‚‚-ekv.). Luvussa eivät ole mukana niin sanotun LULUCF-sektorin eli maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden päästöt, jotka raportoidaan erikseen. LULUCF-sektori on ollut hiilinielu aina vuoteen 2021, jolloin siitä tuli ensimmäisen kerran päästölähde (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1hbUihrR4h8iukLK7JaNx5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kokonaispäästöt ovat vaihdelleet vuosittain, kun tarkastellaan päästöjä vuodesta 1990 lähtien, jota ilmastopolitiikassa ja kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetään usein vertailuvuotena ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Joskus päästövähennyksiä verrataan vuoteen 2005.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään vaikuttavat eniten muutokset energiasektorin päästöissä. Niihin vaikuttavat muun muassa kulloisenkin vuoden taloudellinen tilanne, säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä se, kuinka paljon energiaa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä fossiilisten polttoaineiden sijaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merkittävin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuus kaikista päästöistä on 1990-luvun alusta vaihdellut 79–85 prosentin välillä. Seuraavaksi tärkeimpiä kaasuja ovat metaani, dityppioksidi ja niin sanotut F-kaasut. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kasvihuonekaasupäästöjen laskemisesta vastaa Tilastokeskus, joka toimittaa vuosittain kasvihuonekaasuinventaarioraportin YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle päästöseurantaa varten. Inventaariossa tarkastellaan Suomen alueella syntyviä eli tuotantoperusteisia päästöjä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu energian käytöstä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa, noin 72 prosenttia, Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli pääosin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Energiasektorin korkeat päästöt johtuvat pääasiassa Suomen kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista ja energiaa paljon käyttävästä teollisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vuoden 2010 jälkeen energiasektorin päästöt ovat laskeneet noin 60 miljoonasta  tonnista noin 35 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv. eli selvästi alle vuoden 1990 päästötason (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5a3fPTuAtVTeoI7cwgm02W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiasektorilla kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu eniten  energiateollisuudesta eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannosta ja  polttoaineiden jalostuksesta. Energiateollisuuden osuus energiasektorin  kokonaispäästöissä vaihtelee vuosittain huomattavasti.  Vaihtelu  riippuu siitä, kuinka paljon energiaa kulutetaan ja kuinka paljon  vesivoimalla tuotettua sähköä voidaan tuoda Pohjoismaista korvaamaan  fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Huonoina sadevuosina sähköä voidaan  tuoda vähemmän, jolloin sitä tuotetaan enemmän hiili- ja  turvelauhdevoimalla. Viime vuosina lauhdevoimalla tuotetun sähkön määrä on laskenut ja tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä puolestaan merkittävästi kasvanut. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiateollisuuden lisäksi energiasektorin päästöinä raportoidaan teollisuuden ja rakentamisen polttoainekäyttö, kotimaan liikenne, rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja niiden työkoneet. Liikenne on suuri päästöjen lähde, sillä se aiheuttaa kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin viidensosan ja energiasektorin päästöistä noin 30 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloussektorin päästöistä noin puolet aiheutuu maaperän dityppioksidipäästöistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloussektorin osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on noin 14 prosenttia. Sektorin päästöt ovat 2000-luvulla pysyneet samalla tasolla, reilussa 6,5 miljoonassa tonnissa COâ‚‚-ekv., joka on alle vuoden 1990 tason. Päästöt laskivat voimakkaimmin 1990-luvun alkupuolella, jolloin väkilannoitteiden käyttöä vähennettiin. Laskuun on vaikuttanut myös maatalouden rakennemuutos, jossa tilojen lukumäärä on vähentynyt ja koko kasvanut. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat pääasiassa kotieläinten ruoansulatuksen metaanipäästöistä, maan kalkituksen hiilidioksidipäästöistä ja peltojen viljelyn (lähinnä viljelysmaan ja lannankäsittelyn) dityppioksidipäästöistä. Maatalousmaiden maaperän dityppioksidipäästöt muodostavat hieman yli puolet maataloussektorin päästöistä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloustoiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan myös muilla sektoreilla maataloussektorin lisäksi. Viljelysmaan maaperästä vapautuva hiilidioksidi raportoidaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorilla (LULUCF, land use, land use change and forestry) ja maatalouteen ja maatalouskoneisiin liittyvä energiankulutus energiasektorilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöihin vaikuttaa taloudellinen tilanne",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat sekä teollisuusprosessien aikana että raaka-aineiden ja tuotteiden käytöstä vapautuvista päästöistä. Niiden osuus Suomen kokonaispäästöistä on ollut viime vuosina noin 10 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Sektorin päästöt ovat vuoden 2010 jälkeen laskeneet noin 6 miljoonasta tonnista noin 5,5 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv., mikä on suurin piirtein samalla tasolla vuoden 1990 päästöihin verrattuna. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sektorin kasvihuonekaasupäästöt nousivat 2000-luvun alussa, kunnes ne laskivat merkittävästi maailmanlaajuisesta taantumasta johtuen vuonna 2009, jolloin teollisuustuotteiden kysyntä laski. Päästöt laskivat myös samaan aikaan kemianteollisuudessa käyttöönotettujen päästöjä vähentävien menetelmien ansiosta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tämän jälkeen päästöt ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla tai hieman laskeneet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sektorin muiden kaasujen päästöt ovat laskeneet vuoteen 1990 verrattuna, F-kaasujen (fluorattujen kasvihuonekaasujen) käytön päästöt ovat kasvaneet enimmillään noin kahdeksankertaisiksi F-kaasujen oman vertailuvuoden, vuoden 1995 tasoon verrattuna. Kasvu johtuu siitä, että F-kaasuilla on korvattu otsonia tuhoavia yhdisteitä kylmä- ja ilmastointilaitteissa. Vuoden 2013 jälkeen F-kaasujen päästöt ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt ovat osa teollisuuden toimialan kokonaispäästöjä. Teollisuuden polttoaineiden käytön sekä rakentamisen, työkoneiden käytön ja teollisuuden kuljetuksiin liittyvät päästöt raportoidaan kuitenkin energiasektorilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätesektorin päästöt ovat laskeneet maltillisesti 2000-luvulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätesektori muodostaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 4 prosenttia. Sektorin päästöt ovat laskeneet alle 2 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv., yli 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Merkittävintä lasku oli vuosina 1990–2005, jonka jälkeen se on ollut hieman hitaampaa. Laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa lisääntynyt kaatopaikkakaasun talteenotto, kulutuksen väheneminen sekä kierrätyksen ja jätemateriaalin uusio- ja energiankäytön lisääntyminen vuonna 1994 voimaan tulleen jätelain myötä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jätesektori aiheuttaa maatalouden lisäksi suurimman osan metaanipäästöistä. Jätesektorilla metaanipäästöjä raportoidaan kaatopaikoilta sekä metaani- ja dityppioksidipäästöt jätteiden biologisesta käsittelystä (sisältää kompostoinnin ja mädätyksen) ja jäteveden puhdistuksesta. Noin 80 prosenttia jätesektorin päästöistä tulee kaatopaikoilta ja loput aiheutuvat jätevesien puhdistuksesta ja kompostoinnista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykytoimet eivät riitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on täyttämässä tavoitteet, jotka EU ja Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi (2013–2020) ovat asettaneet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". EU on asettanut päästökauppaan kuuluville aloille EU:n yhteisen tavoitteen ja päästökaupan ulkopuolisille aloille eli taakanjakosektorille maakohtaiset päästövähennysvelvoitteet. Suomen kokonaispäästöistä päästökauppaan kuuluvat laitokset kattavat noin 40 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4f0Vq8fwH4q4ZQHPEmletT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Osuus on laskenut, sillä vielä vuonna 2013 päästökauppaan kuuluvien alojen päästöt olivat 50 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" EU:n tavoite on vähentää päästökauppasektorin päästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Suomen maakohtaisena velvoitteena on puolestaan vähentää taakanjakosektorin (rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto, teollisuudessa käytettävät F-kaasut) kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Lisäksi Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuodelle 2035, eli tuohon vuoteen mennessä päästöjen ja nielujen tulisi olla yhtä suuret. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan jatkavan laskuaan nykyisestä tasosta noin 34 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv. vuoteen 2035 mennessä  (kuva 3), kun kaikki toimeenpannut politiikkatoimet alkavat vaikuttaa. Nykyisten politiikkatoimien lisäksi tarvitaan kuitenkin uusia politiikkatoimia tai tiukennuksia nykyisiin toimiin, jotta päästöjen väheneminen nopeutuu ja hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 on mahdollista saavuttaa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää Suomelta ripeitä toimia, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään kaikilla sektoreilla sekä vahvistetaan hiilinieluja verrattuna nykytilanteeseen. Nykyisillä toimilla hiilineutraaliutta ei pystytä saavuttamaan ennen vuotta 2050, ja silloinkin se on mahdollista vain, jos maankäytön nettonielut ovat noin 30 miljoonan tonnin COâ‚‚-ekv tasolla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"626ZfRZG7vdflDgyD66Rfu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan tarkastella eri tasoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan laskea myös kulutusperusteisesti eli tarkastelemalla, kuinka paljon päästöjä syntyy suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta ja julkisista hankinnoista. Kulutuspohjaisesti laskettuja tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikana syntyviä päästöjä kutsutaan myös hiilijalanjäljeksi. Sen laskennassa otetaan huomioon myös Suomen rajojen ulkopuolella tuotettujen mutta Suomessa kulutettavien materiaalien ja kulutushyödykkeiden päästöt. Näin laskettuna Suomen kotitalouksien ja julkisen kulutuksen hiilijalanjäljen on arvioitu olevan noin kolmanneksen suurempi kuin Suomen viralliset, kasvihuonekaasupäästöinventaariossa raportoidut päästöt. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1OMS9nrw3DiKV7j3GgnL2u",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päästöjä kerätään ja julkaistaan myös alueellisella tasolla. Suomen ympäristökeskus on laskenut kasvihuonekaasupäästöt kaikille Suomen kunnille sektoreittain vuosille 2005-2020 ja päivittää päästötiedot jatkossa kerran vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4j7pfQmhKVE3YvgKE2wNBi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Henkilökohtaisia päästöjään voi laskea ja seurata esimerkiksi Ilmastodieetti-laskurin avulla. Sillä voi laskea asumisesta, liikkumisesta, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1L0MxGgEhK3YLxY7SZesui",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Laskureita on kehitetty myös esimerkiksi yritysten hiilijalanjäljen laskemiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3IPVNRI2wdkgxJEV8KD94J",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"74hik4pcCWz0w9XZZYg8IV"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:ln},content:[{data:{},marks:[],value:"Siljander, R., Cederlöf, M. & Skoglund, K. 2022. Ilmastovuosikertomus 2022. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:24. Ympäristöministeriö.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lo},content:[{data:{},marks:[],value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2017. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 7. maaraportti)  ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fstatic\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_br4_tk_2019-12-19.pdf "},content:[{data:{},marks:[],value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2019. Finland’s Fourth Biennial Report under the UNFCCC. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 100 p.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FIlmasto_ja_ilma\u002FKasvihuonekaasupaastojen_raportointi_ja_seuranta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi. Ympäristöhallinnon verkkopalvelu.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[cb,bm],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:lp,publisher:[L]};lq.metadata={tags:[],concepts:[]};lq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5A0K1ZFXqalv8v619zNjAI",type:d,createdAt:"2021-07-22T11:18:57.859Z",updatedAt:"2022-01-03T14:27:30.961Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bO,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};lq.fields={publishedLanguages:[f],title:"Suomen nielut",materialType:D,slug:"suomen-nielut",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsät toimivat Suomessa merkittävänä hiilen nieluna. Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto kasvaa ilmaston lämpenemisen seurauksena, mutta havumetsät voivat muuttua hiilinieluista myös hiilen lähteiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiili kiertää maapallolla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiili on maapallolla jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Arviolta 45 % ihmiskunnan 1700-luvulta lähtien tuottamasta hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, 30 % on päätynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperään ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ep,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsät ovat Suomessa tärkeä hiilen nielu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vuonna 2007 niiden kasvibiomassaan sitoutui 33 miljoonaa tonnia hiiltä ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Hiilidioksidiekvivalentti"},content:[{data:{},marks:[],value:"hiilidioksidiekvivalentteina (COâ‚‚-ekv.)",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"20Lv2NdwOeDbq8IAAWyy8P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" laskettuna. Karikkeeseen sitoutui 3,3 miljoonaa tonnia ja mineraaliseen metsämaaperään 3,6 miljoonaa tonnia. Toisaalta eloperäinen metsämaaperä on suhteellisen suuri päästölähde: 6,7 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Myös metsien typpilannoituksesta ja biomassan palamisesta aiheutuu jonkin verran hiilidioksidipäästöjä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ep,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko ns. LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) nettonielun suuruus vuonna 2008 oli 35,4 miljoona tonnia COâ‚‚-ekv, (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6fXjQtZipEcwY4meBepXOP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tämä nieluvaikutus oli suuruudeltaan noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä samana vuonna.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"52Szp0Aqo7SQ0DcluOq8it",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Säilyvätkö metsät hiilinieluna?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsäkasvillisuus toimii hiilinieluna, kun puuston vuosittainen kasvu on poistumaa suurempi. Suomen metsien puustotilavuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 1990 nuoren metsän suuren osuuden, kestävämpien metsänhoitotoimenpiteiden sekä aiemmin tehtyjen ojitusten ansiosta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gs,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tämä näkyy myös hiilinielun kasvuna taulukossa 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto tulee Suomessa kasvamaan ilmaston lämpenemisen seurauksena. Valtaosa metsiin sitoutuneesta hiilestä varastoituu kuitenkin pidemmällä aikavälillä karikkeeseen ja maaperään, jolloin metsäkasvillisuuden kasvun lisäys ei todennäköisesti riitä korvaamaan maaperästä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Havumetsät voivat tällöin muuttua hiilinieluista myös hiilen lähteiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lr},content:[{data:{},marks:[],value:"Finland’s Sixth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2013. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 6. maaraportti) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2009\u002F2009-04-16-ilmastonmuutos-metsat.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi johtaa metsien muuttumiseen hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi. - Metsäntutkimuslaitoksen tiedote 16.4.2009. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fohjelma\u002Fmil\u002Findex.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsäntutkimuslaitos: Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL) 2007-2011 -tutkimusohjelma  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ftilastokeskus.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fsuominir_2012.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus. 2012. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2010. Tilastokeskus Katsauksia 2012\u002F1, Ympäristö ja luonnonvarat.68 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tilastokeskus.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002F2011\u002Fkhki_2011_2012-12-13_fi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus. 2012. Kasvihuonekaasut, 2011, ennakkotiedot. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto. Ympäristö ja luonnonvarat 2012. 13 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tem.fi\u002F?89519_m=107006&s=2471"},content:[{data:{},marks:[],value:"VTT selvitti: Puurakentamisen yleistyminen vähentää CO2-päästöjä huomattavasti - Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 15.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tem.fi\u002Ffiles\u002F33422\u002FTEM_GHG_saving_potential_of_wood_building_12_5_2012NET.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruuska, A. & Häkkinen, T. 2012. Potential impact of wood building on GHG emissions. VTT Research Report. 99 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Filmastonmuutos\u002Fmaatalous-ja-lulucf-sektorin-kasvihuonekaasuinventaario\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Maatalous- ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[dH,bm],articleLength:[Q],toc:u,publisher:[L]};ls.metadata={tags:[],concepts:[]};ls.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64QfW2sRGS7Q9NJSe9AYGK",type:d,createdAt:"2021-09-22T09:50:34.697Z",updatedAt:"2022-01-03T14:27:20.147Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bY,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};ls.fields={publishedLanguages:[f],title:"Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi",materialType:D,slug:"hiilidioksidin-talteenotto-ja-varastointi",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"CCS-tekniikoilla (Carbon Capture and Storage) tarkoitetaan fossiilisen hiilidioksidin talteenottoon (capture) ja varastointiin (storage) liittyviä vaiheita ja tekniikoita. Sekä varastointiin että talteenottoon liittyy useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jos hiilidioksidin varastointi toteutetaan kunnolla, paikka valitaan huolella ja kohdetta valvotaan, voidaan päästä hyvin lähelle pysyvää hiilidioksidin varastointia. Yksin hiilidioksidin varastointikaan ei toimenpiteenä ratkaise kasvihuonepäästöihin liittyviä kysymyksiä tai ongelmia, mutta se on hyvä lisä työkalupakkiin, jolla asioihin voidaan vaikuttaa oikeaan suuntaan. Maapallo on niin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, että on epärealistista ajatella, että niistä päästäisiin eroon kertaheitolla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin talteenotto on jopa varastointia haasteellisempaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talteenottotekniikoiden avulla prosesseissa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ennen sen vapautumista poistokaasujen mukana. Talteenottotekniikoita voidaan pitää jopa varastointitekniikoita suurempana haasteena, sillä hiilidioksidin varastoiminen edellyttää noin 95 %:sta COâ‚‚-pitoisuutta, kun poistokaasun COâ‚‚-pitoisuus tyypillisessä fossiilisia polttoaineita käyttävissä energialaitoksissa on vain noin 10–15 % ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Poistokaasu on näin ollen jälkikäsiteltävä ja väkevöitävä ennen varastointia. Talteenottoa pidetäänkin yleisesti mahdollisena vain suurille päästölähteille, kuten energiantuotantolaitoksille ja suuren mittakaavan teolliselle prosesseille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin talteenottotekniikat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen mukaan, minkälaisilla järjestelyillä ja missä prosessin vaiheessa hiilidioksidi otetaan talteen. Mainitut kolme talteenottotekniikoiden ryhmää ovat polton jälkeinen (post-combustion) talteenotto, talteenotto ennen polttoa (pre-combustion) ja happipoltto (oxy-combustion) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Polton jälkeinen talteenotto (post-combustion)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun hiilidioksidi poistetaan piippuun menevästä savukaasusta, puhutaan hiilidioksidin talteenotosta polton jälkeen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Hiilidioksidin poisto tapahtuu pesureilla, joissa COâ‚‚ sidotaan liuokseen, esimerkiksi monoetanolamiiniin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Liuos kuumennetaan, jolloin COâ‚‚ vapautuu ja saadaan talteen, ja liuos voidaan palauttaa takaisin pesurivaiheeseen. Liuotinta kuluu noin 1,6 kg\u002Ft COâ‚‚ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Edellä kuvattuja hiilidioksidin erotusratkaisuja on nykyisin käytössä maakaasuteollisuudessa, jossa menetelmää käytetään maakaasun puhdistamiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Menetelmää voidaan siis pitää olemassa olevana talteenottotekniikkana ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talteenotto ennen polttoa (pre-combustion)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennen polttoa tapahtuvassa hiilidioksidin talteenotossa kiinteä polttoaine muutetaan kaasumaiseen muotoon ennen lopullista polttoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja hiilidioksidi poistetaan kaasusta ennen kaasun johtamista kattilaan. Prosessissa tuotetaan varsinaiseksi polttoaineeksi metaania ja vetyä hapen, lämmön ja paineen avulla, ja sivutuotteina syntyy typen ja rikin oksideja sekä hiilidioksidia, jonka pitoisuus on 25–40 % ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Hiilidioksidi poistetaan vastaavalla tavalla pesemällä kuin jälkipolttomenetelmässäkin, mutta korkeampi CO2-pitoisuus mahdollistaa pienemmät laitteistot ja näin ollen myös pienemmät investoinnit. Ennen polttoa tapahtuvan hiilidioksidin talteenoton kaltaisia ratkaisuja käytetään synteettisten polttoaineiden polton yhteydessä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", joten sekin voidaan luokitella olemassa olevaksi tekniikaksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Happipoltto (oxy-combustion)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Happipoltossa polttoaine poltetaan kattilassa tai turbiinissa puhtaan hapen avulla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Palamisen lopputuotteena syntyvässä savukaasussa hiilidioksidipitoisuus nousee tällöin jopa yli 80 %:iin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vaadittava savukaasujen käsittelyprosessi on näin ollen ennen polttoa talteenotetun hiilidioksidin vaihtoehtoakin pienempi. Kustannuksia kuitenkin nostaa puhtaan hapen valmistaminen ilmasta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Menetelmällä ei kuitenkaan ole muita etuja savukaasujen väkevöitymisen lisäksi, joten tekniikka ei ole vielä yleisesti käytössä. IPCC:n luokituksen mukaan menetelmä onkin vasta demonstraatiovaiheessa [4].",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidia voidaan varastoida meren alle, maaperään ja mineraaleiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin varastointitekniikoita tunnetaan nykyisin yleisesti ainakin neljää eri tyyppiä, joista yhdessä hiilidioksidi johdetaan maaperään, toisessa meren pohjaan, kolmannessa sitoutetaan biomassaan ja neljännessä sidotaan kemiallisin reaktioin kiinteiksi mineraaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologinen varastointi öljy- ja kaasuesiintymiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi potentiaalisimpana pidetyistä hiilidioksidin varastointitekniikoista on hiilidioksidikaasun pumppaaminen nestemäiseksi paineistettuna öljyesiintymiin, satojen metrien syvyyteen. Öljy ja maakaasu ovat vastaavalla tavalla varastoituneena nestemäisinä kallioperän huokosiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi olisi pumpattava vähintään 800 metrin syvyyteen, jolloin vallitseva paine ja lämpötila saavat sen pysymään nestemäisinä. Esiintymä on kuitenkin tiivistettävä niin, ettei hiilidioksidi pääse kohoamaan ylöspäin, sillä ylempänä kuin 800 metrin syvyydessä neste muuttuu takaisin kaasuksi.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n tulkinnan mukaan öljy- ja kaasuesiintymät ovat varastoineet nesteitä vuosituhansia, joten tiiviiksi luokiteltujen esiintymien voidaan katsoa ”hyvin todennäköisesti” ylittävän 99 %:n COâ‚‚-pidätyskyvyn 100 vuoden aikajaksolla ja ”todennäköisesti” ylittävän 99 %:n COâ‚‚-pidätyskyvyn yli 1000:n vuoden aikajaksolla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2lxMoPEfERFicOFI5KITTh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mahdollista on, että aikojen kuluessa hiilidioksidi reagoi kemiallisesti mineraalien ja kallioperän kiviaineksen kanssa muodostaen kiinteitä karbonaatteja ”geokemiallisen varastoitumisen” kautta. Prosessi voi tosin viedä satoja, kenties tuhansiakin vuosia, mutta sen jälkeen hiilidioksidi olisi sitoutuneena käytännössä pysyvästi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Menetelmän haasteena on osoittaa, että hiilidioksidi todella saadaan eristettyä kohteeseen tiiviisti ja pysyvästi, että esiintymä on kaikilta osin syvemmällä kuin 800 metrin syvyydessä ja että kohde on seismisesti riittävän vakaata. Monet jo tyhjennetyt esiintymät on kuitenkin aikanaan tutkittu niin perusteellisesti, että tiedon keräys ei välttämättä vaadi mittavia lisätutkimuksia. Lisäksi menetelmästä on jo vuosikymmenien käyttökokemukset, sillä hiilivetyteollisuus on 1970-luvulta lähtien pumpannut hiilidioksidia takaisin esiintymiin saadakseen lisättyä tuotantoa (Enhanced Oil Recovery (EOR)) ja tuotua kaiken mahdollisen öljyn ulos lähteestä. Hiilidioksidi liukenee öljyyn tehden sen juoksevammaksi, jolloin öljy kulkeutuu helpommin pumpuille. Samalla on voitu todeta, että suurin osa esiintymiin pumpatusta hiilidioksidista jää sitoutuneeksi esiintymiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologinen varastointi suolaisiin pohjavesikerrostumiin (deep saline aquifers)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Syvät suolaisen pohjaveden kerrostumat ovat rakenteeltaan vastaavia kuin öljy- ja maakaasukerrostumat, mutta öljyn ja maakaasun sijaan kerrostumissa on erittäin mineralisoitunutta suolavettä. Näin ollen myös kyseisten esiintymien soveltuvuus hiilidioksidin varastointiin arvioidaan vastaavin kriteerein kuin öljy- ja maakaasulähteiden tapauksessa. Potentiaalisiksi varastointikohteiksi pohjavesikerrostumat tekee erityisesti se, että ne ovat huomattavasti öljy- ja maakaasulähteitä yleisempiä, jolloin kuljetusmatkat kohteisiin jäisivät lyhyemmiksi. Syvien pohjavesikerrostumien toimivuudesta varastointikohteena ei kuitenkaan vielä ole käytännön kokemusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varastointi hiiliesiintymään sitomalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin injektoimisen hiileen on todettu syrjäyttävän metaanin ja jättävän hiilidioksidin pysyvästi varastoituneeksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Syrjäytetty metaani voidaan kerätä talteen ja käyttää edelleen polttoaineena. Tästä tosin muodostuu kehä, kun metaanin poltossa tuotetaan jälleen uutta hiilidioksidia, jolle tulisi löytää varastointikohde. Menetelmä onkin vielä demonstraatiovaiheessa. Eräs huoli on, että hiilidioksidi tekee hiiliesiintymistä epästabiileja ja soveltumattomia myöhempään hyötykäyttöön. Lisäksi menetelmän mielekkyyttä heikentää merkittävästi se, että potentiaalisia kohteita on vain vähän ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varastointi meren pohjakerrostumiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos hiilidioksidi pumpataan syvemmälle kuin 3 000 metrin syvyyteen, sen on arvioidaan varastoituvan sinne hyvin pitkäksi aikaa. Mereen sijoittamisen potentiaalia pidetään suurena, mutta menetelmä on vielä demonstraatiovaiheessa, eli käytännön kokemusta aiheesta ei vielä ole. Haasteena on mm. se, miten pH:n lasku ja happamuuden lisääntyminen saattavat vaikuttaa meriympäristöön.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On arvioitu, että 65–100 % hiilidioksidista säilyisi varastoituneena yli 100 vuotta ja 30–85 % yli 500 vuotta. Arvioiden suuret vaihteluvälit johtuvat siitä, että pohjan merivirtauksia ja muita mahdollisia meriympäristön muuttujia on vaikea arvioida. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mineralisaatio",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin reagoidessa metallioksideja sisältävien mineraalien, eli silikaattien kanssa lopputuotteena on stabiili metallikarbonaattimineraali ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkkejä reaktioon soveltuvista silikaateista ovat serpentiini (Mgâ‚‚Siâ‚‚Oâ‚…(OH)â‚„), oliviini ((Mg,Fe)â‚‚SiOâ‚„) ja kalsiumsilikaatti (CaSiO₃). Lopputulos on stabiili, joten varastointia voidaan pitää lopullisena ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Mineralisaatio voidaan toteuttaa joko johtamalla hiilidioksidi suoraan mineraaliesiintymään, tai toimittamalla soveltuva mineraali hiilidioksidin syntypaikalle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Mineralisoitumisreaktio kaasun ja kiinteän faasin välillä tapahtuu normaalissa lämpötilassa ja paineessa hitaasti, joten usein vaaditaan lämpötilan ja paineen keinotekoista nostamista riittävän nopean reaktion aikaansaamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Silikaattimineraaliesiintymiä on maailmanlaajuisesti niin paljon, että esim. yksinomaan magnesiumsilikaatit riittäisivät sitomaan itseensä hiilidioksidin, joka vapautuisi kaikkien fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä. Suomen magnesiumsilikaatiesiintymät riittäisivät ainakin teoriassa noin 200–300 vuoden tarpeisiin. Lisäksi hiilidioksidin sitomiseen soveltuvat teollisuuden sivutuotteet ja jätteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon mineraaleissa magnesium-pitoisuus on prosessointiasteesta riippuen 33–40 % MgO, kun puolestaan teollisten prosessien sivutuotteissa metallipitoisuudet vaihtelevat jätteen alkuperästä riippuen. Teollisten prosessien mineraalisia sivutuotteita ovat mm. raudan ja teräksen jalostuksen sivutuotteet, jätteiden polton tuhka, paperin siistausjäte, hiilivoimalan tuhkat ja sementin valmistuksen jätteet. Metallin jalostuksen sivutuotteiden potentiaali sitoa hiiltä, eli sen CaO-pitoisuus, on välillä 40–65 %, jätteiden polton tuhkan 20–30 %, paperin siistausjätteen 35 %, hiilivoimalan tuhkien max. 65 % ja sementin valmistuksen jätteiden max. 65%",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonmineraalien magnesiumpitoisuus on huomattavasti kalsiumpitoisuutta suurempi, joten magnesiumkiven potentiaali hiilidioksidin sitojanakin on suurempi: yksi magnesium-silikaattikilo voi sitoa 0,55 kg COâ‚‚, kun määrä kalsiumsilikaattikiloa käyttäen on vain 0,08 kg COâ‚‚ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Reaktioiden lopputuotteena syntyvän mineraalin määrä on suurempi kuin reaktioon alun perin käytetty kiviaines. Näin ollen reagoinut mineraali ei mahdu samaan tilavuuteen kuin mistä se alunperin on kaivettu. Hiilidioksidin kanssa reagoimalla syntyneitä kalsiumkarbonaattituotteita hyödynnetään esim. teiden rakentamisessa, kemianteollisuudessa ja metalliteollisuudessa raaka-aineena tai maataloudessa. Magneisumkarbonaattia puolestaan hyödynnetään mm. tiilien valmistuksessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Käytännössä hyödyntämiskohteet ratkeavat sillä perusteella, mitä mahdollisia metalleja tai muita haitta-aineita mineraaleissa on, ja mikä on näiden aineiden haitta-aineiden liukoisuus. Suomessa päätökset sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämisestä maarakantamisessa tehdään tapauskohtaisesti, ja ratkaisevana tekijänä ovat materiaalin haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet. Enenevässä määrin ollaan huomioimassa myös vastaanottavan ympäristön lähtötaso, mutta tällaiselle kohdekohtaiselle riskinarvioinnille ei ole valmiita menettelytapoja tai raja-arvoja. Lisäksi luonnon mineraalien hyödyntäminen vaatisi myös maankäytön kysymysten arviointia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin sitominen mineralisaatiotekniikalla on vielä tutkimusasteella. Menetelmän pysyvyyttä hiilidioksidin sitojana pidetään käytännössä 100 %:ssa, mutta suurin haaste on menetelmän energiankulutus, joka saattaa olla noin 30–50 % laitoksen energian tuotannosta. Yhdistettynä energiaa kuluttavaan hiilidioksidin talteenottoon, prosessin kokonaisenergian kulutus voi olla jopa 0,6–1,8-kertainen yhden energiayksikön tuottamiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Suuri energian kulutus on seurausta reaktion hitaudesta ilman prosessiin tuotua energiaa. Menetelmän arvoa kuitenkin lisää mahdollisuus tuottaa puhtaita karbonaattiyhdisteitä teollisuuden käyttöön, joskin toisaalta riskinä on markkinoiden kyllästyminen erilaisilla karbonaattituotteilla. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämispotentiaali hiilidioksidin on luonnon mineraalivaroihin verrattuna vähäinen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Fnews\u002F2013\u002F08082013_kiertuleijopoltto.jsp"},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimalaitosten hiilidioksidipäästöt talteen tehokkaammin ja edullisemmin - VTT:n tiedote 8.8.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2012\u002F20120416"},content:[{data:{},marks:[],value:"Laki hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista (416\u002F2012) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FTiedotteet_2012\u002FHallitus_esittaa_lakia_hiilidioksidin_ta%281065%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallitus esittää lakia hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoimisesta - Ympäristöministeriön tiedote 26.4.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gtk.fi\u002Ftutkimus\u002Ftutkimusohjelmat\u002Fenergia\u002Fhiilidioksidi.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologian tutkimuskeskus: CCS - hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cgseurope.net\u002FUserFiles\u002Ffile\u002FHot%20of%20the%20press\u002Ffinnish_protected.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitä hiilidioksidin (CO2) geologinen varastointi tarkoittaa? GS Europe - Pan-European coordination action on CO2 Geological storage & Geologinen tutkimuskeskus. Esite. 20 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gtk.fi\u002Ftutkimus\u002Ftutkimusohjelmat\u002Fenergia\u002Fcgseurope.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologian tutkimuskeskus: CGS Europe - Pan-European coordination action on CO2 Geological Storage -hanke ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Finf\u002Fpdf\u002Fworkingpapers\u002F2011\u002FW161.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Teir, S., Pikkarainen, T., Kujanpää, L, Tsupari, E., Kärki, J., Arasto, A. & Aatos, S. 2011. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Teknologiakatsaus. VTT, Espoo. VTT Working Papers 161. 103 + 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aka.fi\u002Ffi\u002FA\u002FOhjelmat-ja-yhteistyo\u002FTutkimusohjelmat\u002Fkaynnissa\u002FFICCA\u002FOhjelmaan-valitut-hankkeet-2010\u002FHiilidioksidin-talteenoton-ja-varastoinnin-riskien-hallinta\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen Akatemia: Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin riskien hallinta -tutkimushanke ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Fpublications\u002Fdocs\u002Ffactsheet_ccs_fi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan komissio: Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin turvallisuuden varmistaminen. Esite. 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Fpolicies\u002Flowcarbon\u002Fccs\u002Findex_en.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission: Carbon Capture and Geological Storage ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:dy}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4lQAwUyGcY9LtFD5s9rSq"}}],articleLength:[en],toc:u,publisher:[L]};lt.metadata={tags:[],concepts:[]};lt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2reQlDyTHfYd6WeHK4llJf",type:d,createdAt:"2021-06-18T14:59:18.188Z",updatedAt:"2022-01-07T13:44:57.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};lt.fields={publishedLanguages:[f],title:"Monet ilmastonmuokkaustekniikat sisältävät suuria riskejä",materialType:D,slug:"ilmastonmuokkaus",parent:cm,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa, ja siihen on ehdotettu lukuisia tekniikoita aina merten lannoittamisesta pienhiukkasten levittämiseen korkealle ilmakehään. Vaikka ilmastonmuokkauksella voitaisiinkin hillitä ilmaston lämpenemistä, monet ehdotetut tekniikat aiheuttaisivat todennäköisesti ikäviä sivuvaikutuksia ja poliittisia ongelmia. Ilmastonmuokkauksella ei myöskään voida korvata tarvittavia kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoa voidaan muokata heijastamalla auringonvaloa tai sitomalla hiiltä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmistoiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen jatkuva kasvu on saanut ilmastotutkijat pohtimaan erilaisia teknisiä hätäratkaisuja, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin lieventää. Yksinkertaistettuna ilmastonmuokkauksen idea perustuu maapallon säteilytaseen eli säteilytasapainon muuttamiseen siten, että eri menetelmillä joko heijastettaisiin auringon säteilyä takaisin avaruuteen tai voimistettaisiin maapallon avaruuteen lähettämää lämpösäteilyä (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkituin tapa heijastaa auringon säteilyä on lähettää yläilmakehään eli stratosfääriin, noin 10–50 km:n korkeuteen, pienhiukkasia, millä jäljitellään suuria tulivuorenpurkauksia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7ILTeCa0qelo5jzKAMNi2B",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi Pinatubo-tulivuoren purkautuessa Filippiineillä vuonna 1991 sen kaasuista stratosfääriin muodostuneet hiukkaset viilensivät ilmastoa havaittavasti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7u3hHjbPZDnwat8FOKxhnF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Muita ehdotettuja tapoja auringon säteilyn heijastamiseksi ovat esimerkiksi pilvien heijastuskyvyn lisääminen (ns. pilvien valkaisu) tai avaruuteen sijoitettavat peilit. Myös maanpintaa voidaan muokata heijastavammaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon avaruuteen lähettämää lämpösäteilyä voitaisiin voimistaa sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä, mikä heikentäisi kasvihuoneilmiötä. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi lannoittamalla meriä ja lisäämällä siten leväntuotantoa tai muuntamalla eloperäistä ainesta kivihiiltä jäljitteleväksi biohiileksi ja varastoimalla se maaperään. Myös metsät sitovat ilmakehän hiiltä ja teoriassa samaa periaatetta voitaisiin tehdä erilaisilla kemiallisilla ja teollisilla prosesseilla eli ns. keinopuilla. Lisäksi maapallon lämpösäteilyä voitaisiin voimistaa muokkaamalla cirrus- eli untuvapilvien koostumusta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6AXbxKzWNj5xtykXckxBbF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksella voisi mahdollisesti hillitä lämpenemistä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksen mahdollisia vaikutuksia on tutkittu ilmastojärjestelmän kehitystä kuvaavien matemaattisten tietokonemallien avulla eli tekemällä niin sanottuja ilmastomalliajoja. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että ilmastoon voitaisiin vaikuttaa merkittävästi, mikäli ilmastonmuokkaukseen liittyvät valtavat tekniset ongelmat saataisiin ratkaistua ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:e$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon keskilämpötilan nousu ja napajäätiköiden sulaminen voitaisiin luultavasti estää, jos ilmastoa ryhdyttäisiin muokkaamaan suuressa mittakaavassa. Monien ilmastomalliajojen mukaan ilmastonmuokkauksella voitaisiin vähentää myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia sademäärän muutoksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:e$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Näin sillä voitaisiin ehkäistä esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta ja nälänhätää joillakin alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastojärjestelmän monimutkaisuuden takia kaikkien alueiden ilmastoa ei ole kuitenkaan mahdollista pitää nykyisellään tai palauttaa esiteollisen ajan ilmastoa vastaavaksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1gLEN8FJDoav0fMG3wVsFJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" pelkästään auringon valoa avaruuteen heijastamalla. Vaikka ilmaston toiminta tunnettaisiin nykyistä huomattavasti paremmin, jotkin alueet saattaisivat kärsiä ilmastonmuutoksesta maapallon heijastuskyvyn muokkauksen takia entistäkin pahemmin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Jos ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousevat päästöjen seurauksena todella suuriksi, olisi auringon valoa avaruuteen heijastamalla viilennetty ilmasto luultavasti lähempänä esiteollisen ajan ilmastoa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehtäisi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:e$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tunnetut ja tuntemattomat vaarat vaanivat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkaukseen liittyy paljon mahdollisia riskejä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3bCVGBjXC4NFtUfN5RUnOp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi sulfaattihiukkasten levittäminen stratosfääriin voimistaisi ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Otsonikato"},content:[{data:{},marks:[],value:"otsonikatoa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:", minkä seurauksena maan pinnalle pääsisi entistä enemmän auringon haitallista ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Ultraviolettis%C3%A4teily"},content:[{data:{},marks:[],value:"ultraviolettisäteilyä",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"10FFT0BvQUhBC3uUYKewFe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monimutkaisen ilmastojärjestelmän peukaloiminen voi johtaa esimerkiksi sademäärien odottamattomiin ja voimakkaisiin muutoksiin joillakin alueilla. Yhden tutkimuksen mukaan merialueiden pilvien heijastuskyvyn lisääminen laskisi Amazonin sademetsän sademääriä merkittävästi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ZLBmo8X5zhwsVNx5SlhYW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", mutta vastaavaa tulossa ei ole saatu muilla ilmastomalleilla. Myös Aasian ",nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?p_p_id=abc_WAR_fmiwwwportlets&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_abc_WAR_fmiwwwportlets_selectedInitial=ALL#Monsuuni"},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lv},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lv},content:[{data:{},marks:[],value:"monsuunikierto",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" saattaisi heikentyä, mikä uhkaisi miljardien ihmisten ruoan ja veden saantia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4HQFDdO0bxwEJ4uceLF9O0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mikäli auringon säteilyn heijastamiseen perustuva ilmastonmuokkaus jouduttaisiin jostain syystä äkillisesti keskeyttämään, maapallon lämpötila nousisi nopeasti suurin piirtein samaan tasoon, jossa se olisi ilman ilmastonmuokkausta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4HucAGXOhCPF5wzgOqa9B8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tällainen äkkinäinen parin vuosikymmenen aikana tapahtuva ilmastonmuutos olisi todennäköisesti kohtalokas monille ekosysteemeille ja asettaisi suuria haasteita ihmiskunnan sopeutumiselle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksen mahdollisia riskejä ja sivuvaikutuksia on pyritty kartoittamaan nykyisen tieteellisen tiedon pohjalta. Ilmastonmuokkaus olisi suurin tarkoituksellinen ympäristöämme muuttava toimenpide, ja sen kaikkia sivuvaikutuksia olisi mahdoton ennustaa. Esimerkiksi ihmistoiminnan ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Halogenoidut%20hiilivedyt"},content:[{data:{},marks:[],value:"halogeeniyhdistepäästöjen ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"aiheuttama merkittävä otsonikato yllätti tutkijat täysin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5O2Ik0dmIT5VGVxFxH2L0T",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuka päättää ilmastosta?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei ole toistaiseksi saatu aikaan kattavaa sopimusta, jolla rajoitettaisiin kasvihuonekaasupäästöjä. Maapallon heijastuskyvyn nostaminen vaatisi luultavasti myös pitkiä ja monimutkaisia neuvotteluja, koska ilmaston muokkaaminen kaikkia tyydyttäväksi ei näytä mahdolliselta nykyisen tieteellisen tiedon pohjalta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:lu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet ilmastonmuokkauksen muodot saattaisivat joutua ristiriitaan olemassa olevien kansainvälisten sopimusten kanssa, vaikka ilmastonmuokkausta ei niissä missään ole yksiselitteisesti kielletty ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6wrmbI4VVk4JOERoqp7CpE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tarvittavien neuvottelujen vaikeus ja maapallon heijastuskyvyn lisäämiseen perustuvien ilmastonmuokkaustekniikoiden suorien kustannusten suhteellinen edullisuus verrattuna suuriin päästövähennyksiin muodostavatkin riskin, että jokin yksittäinen valtio tai valtioryhmä käynnistää ilmastonmuokkausoperaation yksipuolisesti vastoin muiden tahtoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksen tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että ilmastonmuokkaus ei tarjoa vaihtoehtoa kiireellisille kasvihuonekaasujen päästövähennyksille (esim. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7y80f7fNfnQnlriZH1cga3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:e$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"). Ilmastonmuokkauksella mahdollisesti voitaisiin ainoastaan auttaa ehkäisemään katastrofaalista ilmastonmuutosta samalla, kun päästöjä vähennetään. Auringon säteilyn heijastumisen lisääminen yhdistettynä jatkuvasti kasvaviin kasvihuonekaasupäästöihin johtaisi todennäköisesti entistäkin arvaamattomampaan ilmastoon.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2900373"},content:[{data:{},marks:[],value:"Väitös: Ilmastonmuokkaus ei tarjoa vaihtoehtoa päästövähennyksille - Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.5.2014  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-697-828-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"Partanen, A.-I. 2014. Modelling solar geoengineering via aerosol injections.  Doctoral dissertation. Department of Applied Physics University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions No. 108. 158 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=ehdotus-kansainvalisesta-mallivertailusta-ilmastonmuokkauksen-vaikutusten-selvittamiseksi&_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ehdotus kansainvälisestä mallivertailusta ilmastonmuokkauksen vaikutusten selvittämiseksi- Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 13.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjgrd.50856"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kravitz, B., Forster, P. M., Jones, A., Robock, A., Alterskjær, K., Boucher, O., Jenkins, A. K. L, Korhonen, H., Kristjánsson, J., E., Muri, H., Niemeier, U, Partanen, A.-I., Rasch, P. J., Wang, H., & Watanabe, S. 2013. Sea spray geoengineering experiments in the geoengineering model intercomparison project (GeoMIP): Experimental design and preliminary results. Journal of Geophysical Research Atmospheres, Volume 118, Issue 19: 11175–11186. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=ilmastonmuutoksen-hidastaminen-pilvia-valkaisemalla-on-aiemmin-arvioitua-vaikeampaa&_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen hidastaminen pilviä valkaisemalla on aiemmin arvioitua vaikeampaa - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 8.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Facp-13-10385-2013"},content:[{data:{},marks:[],value:"Stuart, G. S., Stevens, R., G, Partanen, A.-I., Jenkins, A. K. L., Korhonen, H., Forster, P. M., Spracklen, D. V. &. Pierce, J. R. 2013. Reduced efficacy of marine cloud brightening geoengineering due to in-plume aerosol coagulation: parameterization and global implications, Atmospheric Chemistry and Physics, Volume 13, Number 20: 10385–10396. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F646495"},content:[{data:{},marks:[],value:"Keinotekoisen ilmastonmuokkauksen oikeudesta ensimmäinen suomalaisjulkaisu - Ilmatieteen laitos 18.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climate-engineering.eu\u002Fhome-35.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiel Earth Institute: Climate engineering ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?p_p_id=abc_WAR_fmiwwwportlets&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_abc_WAR_fmiwwwportlets_selectedInitial=ALL#Tropopaussi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tropopaussi-termi (Ilmatieteen laitoksen Ilmakehä ABC) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[J],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6HNkH9fR1mbMFBV1U707gf"}}],articleLength:[S],toc:u,createDate:"2012-12-10",publisher:[E]};lw.metadata={tags:[],concepts:[]};lw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gN6CdzaxSv6yrWdinPJgM",type:A,createdAt:"2021-11-10T14:06:40.924Z",updatedAt:"2021-12-21T14:26:12.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,locale:f};lw.fields={title:"globaalien-paastojen-vahentamiskeinot-adobestock-187453385",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6gN6CdzaxSv6yrWdinPJgM\u002F6e219cf7615944a705236b90638685c7\u002Fglobaalien-paastojen-vahentamiskeinot-adobestock-187453385.jpeg",details:{size:209022,image:{width:P,height:af}},fileName:"globaalien-paastojen-vahentamiskeinot-adobestock-187453385.jpeg",contentType:ae}};lw["6gN6CdzaxSv6yrWdinPJgM"]=lw;lx.metadata={tags:[],concepts:[]};lx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"70Jq3F2uSz9VEWMzcQibA9",type:A,createdAt:"2021-11-09T14:20:32.420Z",updatedAt:"2021-12-21T14:23:58.131Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:t,locale:f};lx.fields={title:"maailmanlaajuiset-khk-paastojen-lahteet-veeterzy-unplash-UwBrS-qRMHo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F70Jq3F2uSz9VEWMzcQibA9\u002Fc7f7588cf22fdc22ccc5315aff269bd2\u002Fmaailmanlaajuiset-khk-paastojen-lahteet-veeterzy-unplash-UwBrS-qRMHo.jpg",details:{size:333175,image:{width:P,height:af}},fileName:"maailmanlaajuiset-khk-paastojen-lahteet-veeterzy-unplash-UwBrS-qRMHo.jpg",contentType:ae}};lx["70Jq3F2uSz9VEWMzcQibA9"]=lx;lC.metadata={tags:[],concepts:[]};lC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64O97VckDkdmaSI0iyPeLD",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:18.272Z",updatedAt:"2022-10-25T08:24:23.529Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};lC.fields={abbreviation:lD,body:"Maa- ja metsätalousministeriö 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 39 s.",link:gw};lE.metadata={tags:[],concepts:[]};lE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1WtGKVOnmQ6WR6lF0DAP0R",type:d,createdAt:"2024-06-24T11:34:02.395Z",updatedAt:"2024-07-22T10:18:24.657Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};lE.fields={abbreviation:"VAL16",body:"Valtioneuvoston asetus 70\u002F2016 Pariisin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta.",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F2016\u002F20160076"};lH.metadata={tags:[],concepts:[]};lH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5f4gFM8sQVfiGcHwDVjz7b",type:A,createdAt:"2024-07-22T11:14:05.194Z",updatedAt:"2024-07-22T11:23:31.332Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:x,locale:f};lH.fields={title:"kansallisen-sopeutumissuunnitelman-2030-paamaarat",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5f4gFM8sQVfiGcHwDVjz7b\u002Fd798a9b6fdc9a04d3f84c81f7ea9684b\u002Fkansallisen-sopeutumissuunnitelman-2030-paamaarat.jpg",details:{size:31003,image:{width:P,height:613}},fileName:"kansallisen-sopeutumissuunnitelman-2030-paamaarat.jpg",contentType:ae}};lH["5f4gFM8sQVfiGcHwDVjz7b"]=lH;lN.metadata={tags:[],concepts:[]};lN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"772R5TCJiz5RwqVnRuJV09",type:A,createdAt:"2024-07-22T11:21:56.765Z",updatedAt:"2024-07-22T11:24:14.527Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,locale:f};lN.fields={title:"kuivuusriskien-hallinnan-kehittaminen-saara-sivonen",description:"© Saara Sivonen \n",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F772R5TCJiz5RwqVnRuJV09\u002F88d1c8150fe6b116ac19e534117c8aae\u002Fkuivuusriskien-hallinnan-kehittaminen-saara-sivonen.JPG",details:{size:124852,image:{width:P,height:600}},fileName:"kuivuusriskien-hallinnan-kehittaminen-saara-sivonen.JPG",contentType:ae}};lN["772R5TCJiz5RwqVnRuJV09"]=lN;lT.metadata={tags:[],concepts:[]};lT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IVrcUHhs198ftZ2ELQPqp",type:d,createdAt:"2022-01-20T10:29:17.408Z",updatedAt:"2024-11-21T14:27:13.350Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:91,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};lT.fields={title:"Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa",type:A,createdAt:lU,updatedAt:lU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f},fields:{title:"sopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa\u002F41b6a37b75c76c4687a93dd0432ce40e\u002Fsopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800.jpg",details:{size:249427,image:{width:P,height:af}},fileName:"sopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Kompassi kädessä, taustalla oranssi taivas. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 on osa ilmastolain mukaista ilmastopoliittista suunnittelujärjestelmää.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:lV,linkText:lW};lY.metadata={tags:[],concepts:[]};lY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yscUlM53z55GYSpz4uK7M",type:d,createdAt:"2022-01-20T09:30:03.871Z",updatedAt:"2022-01-20T09:42:38.875Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bN,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};lY.fields={title:"Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan aikajanatarkastelu 2005–2020",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ",type:A,createdAt:lZ,updatedAt:lZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f},fields:{title:"sopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ\u002F592ca48d233e19d7646df00eaa8339bb\u002Fsopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239.jpg",details:{size:130333,image:{width:P,height:af}},fileName:"sopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Värikkäitä rataskuvioita roikkuu kiinni vaakasuoralla viivalla.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fkansallisen-ilmastonmuutokseen-sopeutumispolitiikan-aikajanatarkastelu-2005-2020\u002F",linkText:"Lue lisää Suomen ilmastopaneelin sivuilta"};mf.metadata={tags:[],concepts:[]};mf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2XUz1lHXGeN5ZJ1g1RlRSR",type:A,createdAt:mg,updatedAt:mg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};mf.fields={title:"kerrostalojen viherrakentamista",description:"© pixabay.com",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2XUz1lHXGeN5ZJ1g1RlRSR\u002F12eae1ad854ed255e6e321cff4fec847\u002Fgreen_architecture.jpg",details:{size:89210,image:{width:cO,height:305}},fileName:"green_architecture.jpg",contentType:ae}};mf["2XUz1lHXGeN5ZJ1g1RlRSR"]=mf;mh.metadata={tags:[],concepts:[]};mh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yYwKXpGFqv6CzQ2Bp7s8D",type:A,createdAt:mi,updatedAt:mi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};mh.fields={title:"Kappelinlahden tulva 2005",description:"© Antti Below, YM",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1yYwKXpGFqv6CzQ2Bp7s8D\u002F4fe39a91845da9ffc7a1890d0547726c\u002FKappelinlahti_tulva.jpg",details:{size:72833,image:{width:cO,height:307}},fileName:"Kappelinlahti_tulva.jpg",contentType:ae}};mh["1yYwKXpGFqv6CzQ2Bp7s8D"]=mh;ms.metadata={tags:[],concepts:[]};ms.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss",type:A,createdAt:"2024-03-12T14:35:18.468Z",updatedAt:"2024-06-26T11:13:44.736Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,locale:f};ms.fields={title:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss\u002Fd0b30f35abb539ff5b572c0c5c6b1c36\u002Ftutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431.jpeg",details:{size:134392,image:{width:P,height:af}},fileName:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431.jpeg",contentType:ae}};mE.metadata={tags:[],concepts:[]};mE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ODzQHL6TgUyt430TZ0LmY",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:06:24.037Z",updatedAt:"2023-03-15T12:59:28.629Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fb,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};mE.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Tulviin voidaan varautua tulvariskien hallintatoimilla",materialType:D,slug:"tulviin-voidaan-varautua-tulvariskien-hallintatoimilla",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulviin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin voidaan varautua ennakkoon tulvariskien arviointi- ja hallintatoimilla. Tehokkaalle tulvariskien hallinnalle ovat tärkeitä erilaiset tulvakartat. Tulvatilanteessa vahinkoja vähennetään viranomaisten toimin, mutta oleellisen tärkeää on myös kansalaisten omatoiminen tulviin varautuminen ja omaisuuden suojaaminen tulvilta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisää tulvia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvalla tarkoitetaan sitä, kun normaalisti kuivana oleva maa peittyy väliaikaisesti veden alle. Tulviminen voi johtua siitä, että vesistöjen (järvien ja jokien) vedenpinta tai merenpinta nousee tai hulevesiä eli sade- ja sulamisvesiä kertyy maanpinnalle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien arvioidaan yleistyvän Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Vesistöjen syys- ja talvitulvat yleistyvät ja kasvavat, kun taas kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat. Suurten keskusjärvien vedenkorkeudet nousevat talvella nykyistä ylemmäksi, ja niiden laskujoissa, kuten Kokemäenjoessa, Kymijoessa ja Oulujoessa, talvivirtaamien kasvu voi lisätä hyydetulvien riskiä. Muutos riippuu kuitenkin vesistön sijainnista ja ominaisuuksista. Osassa Suomea vesistötulvat pienenevät, osassa taas kasvavat. ",nodeType:a},{data:{target:fh},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös merivesitulvien riski tulee mahdollisesti kasvamaan ennakoidun merenpinnan nousun myötä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QovSahR3JBO57YRX83OUH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Kesällä voimistuvat rankkasateet lisäävät hulevesitulvia kaupungeissa, jos viemärit ja tulvareitit eivät pysty johtamaan vesiä riittävän nopeasti pois ",nodeType:a},{data:{target:fh},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavahinkoja voidaan pienentää hallitsemalla tulvariskejä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvat saattavat aiheuttaa vahingollisia seurauksia terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, yhteiskunnan infrastruktuurille eli perusrakenteelle (kuten liikenneyhteyksille ja energian saannille) taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle, jos niihin ei ole varauduttu. Näitä vahinkoja voidaan pienentää tulvariskien hallinnan toimenpiteillä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7vwS5PiGqdBkVNlhHGhQcN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tulvariskejä on Suomessa perinteisesti hallittu tulvasuojelun keinoilla, kuten säännöstelemällä vesistöjen vedenpinnan korkeutta, perkaamalla jokia ja puroja sekä pengertämällä rantoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavahinkoja pystytään vähentämään merkittävästi ottamalla tulvat huomioon maankäytön suunnittelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi hulevesitulvia voidaan hallita parhaiten varaamalla kaavoituksessa hulevesille riittävästi pidättämisalueita ja virtausreittejä. Maankäytön suunnittelua tukee järjestelmällinen tulvakartoitustyö. Tulvakarttojen avulla annetaan viranomaisille ja kansalaisille tietoa tulva-alueista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tulvaennusteiden ja -varoitusten avulla voidaan ohjata tulvan aikaista pelastustoimintaa ja vähentää tulvavahinkoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"66KFHn6qrS7lVpOKDimKjX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintaa ohjaa lainsäädäntö",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tulvariskien hallintaa ohjaavat ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:"laki ja asetus tulvariskien hallinnasta",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Lainsäädännöllä toimenpannaan kansallisesti Euroopan unionin (EU:n) tulvadirektiivi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WaPklofs5b6U48I04D6MG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:", ja sen tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fi,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lainmukaiseen tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvakarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille. Lain piiriin kuluvat niin vesistö-, meri- kuin hulevesitulvatkin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fi,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset ja kunnat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelun vastuutaho riippuu tulvatyypistä.  Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskienhallinnan suunnittelusta  vastaa paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus  (ELY-keskus). Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaa  puolestaan kunta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fi,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on 22 merkittävää tulvariskialuetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osana tulvariskilainsäädännön toimeenpanoa maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt alueet, joilla vesistöjen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejä pidetään merkittävinä. Ensimmäisen kerran alueet nimettiin vuonna 2011. Uudelleenarviointi ja nimeäminen vuosiksi 2018–2024 tehtiin vuonna 2018. Näitä alueita on tällä hetkellä yhteensä 22, joista viisi sijaitsee merenrannikolla ja loput sisävesistöjen varrella (kuva 2). Joukkoon ei kuulu yhtään hulevesitulvariskialuetta. Edelliseen vuonna 2011 tehtyyn arviointiin ja nimeämispäätökseen verrattuna nimettiin kolme uutta aluetta ja poistettiin kaksi aluetta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merkittävät tulvariskialueet valitaan ELY-keskusten tekemien tulvariskiarviointien perusteella. ELY-keskukset arvioivat vuonna 2018 uudelleen kaikki Suomen vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskit yhtenäisin perustein. Arviointiperusteissa otettiin huomioon sekä tulvien todennäköisyys että niiden mahdolliset vahingolliset seuraukset yleiseltä kannalta katsoen. Uudessa arvioinnissa otettiin huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutus, koetut tulvatilanteet, tarkentuneet paikka- ja muut tiedot sekä jo toteutetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6er2K9yqNbo9ULUH8YijZy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. Ensimmäiset tulvakartat laadittiin vuonna 2013 ja tulvariskien hallintasuunnitelmat vuonna 2015. Vuoden 2021 loppuun mennessä laadittavien tai päivitettävien tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelussa otetaan huomioon myös ilmastonmuutos. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4mxkbQiKA5sNEghuIyHefR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tulvariskien arviointi, tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Tulvariskien hallintaan liittyvää työtä tehdään myös muilla tulva-alueilla, kuin nimetyillä merkittävillä tulvariskialueilla. Kuntien ja valtion viranomaisten on otettava tulvariskien hallintasuunnitelmat huomioon omassa toiminnassaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fi,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan apuna voidaan käyttää tulvavaara- ja tulvariskikarttoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tulvariskien hallintaan sisältyy kahdenlaisia tulvakarttoja: tulvavaarakarttoja ja tulvariskikarttoja. Molempia karttoja voidaan käyttää apuna muun muassa alueiden käytön suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Kartat ovat saatavana vuonna 2014 avatussa tulvakarttapalvelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan tai päivitetään jatkossa voimavarojen mukaan myös muille kuin tulvariskialueille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Tulvavaarakartalla",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" esitetään tulvan laajuus ja vaaran aste karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Vaaran asteena käytetään yleisimmin vesisyvyyttä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2G2Z9UsZkjzaCkADtTzVJU",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Tulvavaarakarttoja on laadittu lähinnä vesistötulville, mutta myös meritulville ja jäistä aiheutuville tulville. Osassa kartoissa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen vaikutus. Tulvavaarakarttoja on Suomessa tehty yli sadalle alueelle, eli myös muille kuin merkittäville tulvariskialueille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavaarakarttojen lisäksi merkittäville tulvariskialueille on laadittu ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:"tulvariskikartat",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Tulvariskikartoilla esitetään tulvan peittävyyden lisäksi tulviin liittyvät riskitekijät kohteet: tiedot tulvalle alttiin väestön määrästä, tärkeistä toiminnoista, vaikeasti evakuoitavista kohteista, kuten esimerkiksi sairaaloista ja vanhainkodeista, sekä kohteista, jotka voivat tulvan aikana aiheuttaa haitallisia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet vahinkojen välttämiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merkittävän tulvariskialueen sisältäville vesistöalueille tai rannikkoalueille on tehty tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa kerrotaan tavoitteet ja toimenpiteet tulvista aiheutuvia vahinkojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden kirjo ulottuu kiinteistöjen omatoimisista suojauksista alueidenkäyttöön ja ennakoinnista operatiiviseen tulvantorjuntaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistä varoittamista sekä maankäytön ja pelastustoimien suunnittelua. Niissä on selvitetty myös tarve ja mahdollisuudet esimerkiksi tulvavesien pidättämiseen, vesistön säännöstelyn kehittämiseen tai perkauksiin ja pengerryksiin ja niissä otetaan huomioon myös vesienhoidon tavoitteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet alueelliset ELY-keskukset ja tulvaryhmät. Ensimmäistä kertaa laaditut suunnitelmat julkaistiin joulukuussa 2015. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskejä voidaan välttää hyvällä alueidenkäytön suunnittelulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnassa on oleellista pyrkiä estämään uusien tulvariskikohteiden muodostuminen. Tämä voidaan tehdä parhaiten ottamalla tulvavaara huomioon alueidenkäytön suunnittelussa. Vuodelta 2017 olevissa ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:r}],value:"valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" todetaan, että uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7J1D8MmhDpKANoUwsAfj5u",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Periaatteessa nämä tavoitteet ovat hyvin selkeät, mutta käytännön soveltamisessa syntyy usein ristiriitoja, kun toisaalta on esimerkiksi tarve eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. Vanhojen, tulvavaara-alueella olevien alueiden täydennysrakentaminen luo usein myös ristiriitoja uuden ja vanhan rakennuskannan erilaisen perustamiskorkeuden takia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alimmista rakennuskorkeuksista on alueellisia suosituksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ELY-keskukset ja niiden edeltäjät, alueelliset ympäristökeskukset, ovat antaneet suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista alueillaan. Monilla kunnilla on myös omia suosituksiaan. Alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseen on olemassa myös päivitetty opas. ",nodeType:a},{data:{target:mK},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansalaisten tulee varautua tulviin myös omatoimisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaaratilanteessa eli tulvan uhatessa tai sen aikana henkilökohtaisen omaisuuden suojelu kuuluu asukkaan omalle vastuulle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eu,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"42qC7VuE2Oil6naibT17Fa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"E2XUaKA7ipnh0Pis9v5k9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Viranomaiset pyrkivät auttamaan tässä parhaansa mukaan (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3QVpR86k5HNj9OQnf1r1m8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tietoa ja käytännön ohjeita siitä, miten tulee toimia tulvan uhatessa on saatavissa eri verkkosivuilta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5z5rqBTlu7mFrdWA7uAKR6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QPM5allhFuIEJe40mLAJM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Muutamat pelastuslaitokset ovat myös laatineet oppaita tulviin varautumiseksi (Pientalojen tulvaturvallisuusoppaat), joita on jaettu koteihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:mM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Omatoimisen varautumisen onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi tulvaennusteet ja -varoitukset sekä se, miten aiheesta viestitään. Tulvista ennustaa ja varoittaa Tulvakeskus, joka myös ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa tulvista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1FRuMwYao1zNfR7JzThNub",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6YYjOOvoY2xFPP2xU2Z693"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fartikkeli\u002F-\u002Fasset_publisher\u002Fmmm-nimesi-merkittavat-tulvariskialueet-vuosiksi-2018-2024"},content:[{data:{},marks:[],value:"MMM nimesi merkittävät tulvariskialueet 2018–2024 – Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 20.12.2018 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FSuomen_tulvariskien_ennakoidaan_kasvavan(48862)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulvariskien ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa – Suomen ympäristökeskuksen tiedote 20.12.2018 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F278893"},content:[{data:{},marks:[],value:"Parjanne, A., Silander, J., Tiitu, M & Viinikka, A. 2018. Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa – Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30\u002F2018. 73 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:gH},content:[{data:{},marks:[],value:ff,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mN},content:[{data:{},marks:[],value:mO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mP},content:[{data:{},marks:[],value:"Huokuna, M. 2012. Tulviin varautuminen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi -seminaarissa (YouTube-video, 19:23 min) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BB1F1E04F-62DE-4DF5-81B7-098102C62120%7D\u002F37016"},content:[{data:{},marks:[],value:"Silander, J. & Parjanne, A. 2012. Tulvariskien hallinnan euromääräisten vahinkojen ja hyötyjen arviointi. Julkaisematon raportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 38 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41688"},content:[{data:{},marks:[],value:"Alho, P., Sane, M, Huokuna, M., Käyhkö, J. Lotsari, E & Lehtiö, L. 2008. Tulvariskien kartoittaminen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki, ja Turun yliopisto. Ympäristöhallinnon ohjeita 2\u002F2008, Luonnonvarat. 99 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FElinymparisto_ja_kaavoitus\u002FMaankayton_suunnittelujarjestelma\u002FValtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Ffi\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fk},content:[{data:{},marks:[],value:es,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gM}},{sys:{type:b,linkType:d,id:mQ}},ao],articleLength:[en],toc:u,publishDate:"2013-04-03",modifiedDate:"2019-03-08",publisher:[L]};mK.metadata={tags:[],concepts:[]};mK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LjLyEJ8xXg52Xhvgu7f24",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:53:16.839Z",updatedAt:"2024-10-22T11:19:53.942Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};mK.fields={abbreviation:"PAR14",body:"Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa – opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas | 2014. 75 s.",link:mL};nc.metadata={tags:[],concepts:[]};nc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JR5RWJKJAsR6lK4mcSdub",type:d,createdAt:nd,updatedAt:nd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};nc.fields={abbreviation:"VEI12b",body:"Veijalainen, N., Vehviläinen, B., Nurmi, T., Jakkila, J., Marttunen, M. & Käyhkö, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6\u002F2011: 61–65.",link:dK};nf.metadata={tags:[],concepts:[]};nf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xLxrTXrNZ5YUImxX48FTD",type:d,createdAt:ng,updatedAt:ng,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};nf.fields={abbreviation:"RAI10",body:"Räisänen, J. 2010. Ilmastonmuutos ja heinäkuun helteet. Ilmastokatsaus 8\u002F2010: 4–6.",link:nh};ni.metadata={tags:[],concepts:[]};ni.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fHT74j7N8dzCtMlW5go9m",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:29.576Z",updatedAt:"2022-10-21T11:09:21.175Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};ni.fields={abbreviation:"AAL08",body:"Aaltonen, J., Hohti, H., Jylhä, K., Karvonen, T., Kilpeläinen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollila, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H. & Vadja, A. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). (Heavy rains and floods in urban areas. Abstract in English.) ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 31\u002F2008, Luonnonvarat. 123 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38381"};nm.metadata={tags:[],concepts:[]};nm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY",type:A,createdAt:"2021-11-09T11:26:21.842Z",updatedAt:"2021-12-21T14:14:38.192Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,locale:f};nm.fields={title:"lyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY\u002F2e2d6440bbbff4f7936120ea14ab3022\u002Flyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568.jpg",details:{size:173026,image:{width:P,height:af}},fileName:"lyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568.jpg",contentType:ae}};nq.metadata={tags:[],concepts:[]};nq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14x2cKvNpk3v2CaPrrpv2J",type:d,createdAt:"2021-06-04T09:18:04.283Z",updatedAt:"2021-06-15T10:45:27.793Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:da}},locale:f};nq.fields={title:gO,tabs:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3hdjxGnw18vg42ZhePiGd1"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"OouvT8xeMTmfJ194qHdif"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1YVBmjTlHQLlNvhKh19l2C"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7HoBlndNscUeQa5coycDC9"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6VAPphrC2Tb9eE2yNHGAP2"}}],file:nr};nr.metadata={tags:[],concepts:[]};nr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7osLOFznYj2N2dlToKhDA6",type:A,createdAt:"2021-06-03T07:49:42.121Z",updatedAt:"2021-06-15T10:44:04.945Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,locale:f};nr.fields={title:gO,file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7osLOFznYj2N2dlToKhDA6\u002Fa5db8b43cfa4e8c3dfb9daac650e326c\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.xlsx",details:{size:28917},fileName:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa.xlsx",contentType:ns}};nr["7osLOFznYj2N2dlToKhDA6"]=nr;nw.metadata={tags:[],concepts:[]};nw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH",type:A,createdAt:nx,updatedAt:nx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,locale:f};nw.fields={title:"excel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH\u002Fb7b081cac02d43f8cde1e31f43efa376\u002Fexcel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019.xlsx",details:{size:2670174},fileName:"excel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019.xlsx",contentType:ns}};nw["5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH"]=nw;nM.metadata={tags:[],concepts:[]};nM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ajWD4OtUJo671ehUZN2SC",type:d,createdAt:nN,updatedAt:nN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};nM.fields={abbreviation:"HAA12b",body:"Haapala, J. & Johansson, M. Itämeri. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 24–27.",link:dK};on.metadata={tags:[],concepts:[]};on.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vMXDt6icCYcdSn5WS0h1C",type:A,createdAt:oo,updatedAt:oo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};on.fields={title:"Vuoden keskilämpötilan muutos Suomessa",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6vMXDt6icCYcdSn5WS0h1C\u002F728c443b601bd9304a599d9a0a271492\u002Fkuva1-vuoden-keskilampotilan-muutos-suomessa-iso.png",details:{size:81009,image:{width:de,height:1167}},fileName:"kuva1-vuoden-keskilampotilan-muutos-suomessa-iso.png",contentType:K}};on["6vMXDt6icCYcdSn5WS0h1C"]=on;or.metadata={tags:[],concepts:[]};or.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7p1weaYGMdG7ZwyLIqKuoU",type:A,createdAt:os,updatedAt:os,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};or.fields={title:"Keskilämpötilan muutos Suomessa eri kuukausina",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7p1weaYGMdG7ZwyLIqKuoU\u002Fe1fd967f5230f6c2830cdb20aff416c1\u002Fkuva2-keskilampotilan-muutos-suomessa-eri-kuukausina-iso.png",details:{size:46866,image:{width:de,height:516}},fileName:"kuva2-keskilampotilan-muutos-suomessa-eri-kuukausina-iso.png",contentType:K}};or["7p1weaYGMdG7ZwyLIqKuoU"]=or;oY.metadata={tags:[],concepts:[]};oY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ARxsgeWgcOLDezQgfkF80",type:A,createdAt:"2022-02-03T14:00:43.779Z",updatedAt:"2022-02-04T10:44:42.314Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:y,locale:f};oY.fields={title:"videot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FARxsgeWgcOLDezQgfkF80\u002F0982d2d7419da6cbab93d75bf59fe999\u002Fvideot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7160,image:{width:P,height:af}},fileName:"videot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:K}};oY.ARxsgeWgcOLDezQgfkF80=oY;pj.metadata={tags:[],concepts:[]};pj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13jjtazyjPIrSsTohQE6dG",type:A,createdAt:pk,updatedAt:pk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};pj.fields={title:"Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F13jjtazyjPIrSsTohQE6dG\u002F78fc2100efc34e4b14cd7b92b1b97397\u002Fkuva1-vuotuinen-sademaara-suomessa-iso.png",details:{size:80458,image:{width:de,height:1137}},fileName:"kuva1-vuotuinen-sademaara-suomessa-iso.png",contentType:K}};pj["13jjtazyjPIrSsTohQE6dG"]=pj;pl.metadata={tags:[],concepts:[]};pl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J",type:A,createdAt:pm,updatedAt:pm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};pl.fields={title:"Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FfEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J\u002F3070d08eb63209c2f015020a75160b2b\u002Fkuva2-kuukausittainen-sadem_r_-suomessa-iso.png",details:{size:88382,image:{width:de,height:513}},fileName:"kuva2-kuukausittainen-sadem_r_-suomessa-iso.png",contentType:K}};pl.fEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J=pl;pn.metadata={tags:[],concepts:[]};pn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:13.681Z",updatedAt:"2022-02-02T12:04:59.713Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};pn.fields={abbreviation:m_,body:m$,link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe201109052340"};pr.metadata={tags:[],concepts:[]};pr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7gvQveyH0QDz8aFDzqciEG",type:d,createdAt:ps,updatedAt:ps,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};pr.fields={title:"Mitoitussateet",slug:"mitoitussateet"};pA.metadata={tags:[],concepts:[]};pA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rKeTHWk0TDy7RzWJZKsj0",type:d,createdAt:pB,updatedAt:pB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};pA.fields={title:"Hulevesi",slug:"hulevesi"};pE.metadata={tags:[],concepts:[]};pE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dcXcaZpQwWRuIlL60b7VM",type:d,createdAt:"2021-11-11T11:59:46.561Z",updatedAt:"2022-01-10T12:59:13.939Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};pE.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Mikä muutos? Mikä riski?",materialType:dA,slug:"muutos-ja-riskit",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dE370f0EKJ9tjWudHv9dJ",type:A,createdAt:"2021-11-11T11:58:53.456Z",updatedAt:"2021-12-21T14:34:05.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,locale:f},fields:{title:"mika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FdE370f0EKJ9tjWudHv9dJ\u002Fb50d71c1192a69c47c98feab5d1e5bec\u002Fmika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288.jpeg",details:{size:336177,image:{width:P,height:af}},fileName:"mika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288.jpeg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Jäisellä tiellä liukastunut pyöräilijä.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mi­tä vai­ku­tuk­sia il­mas­ton­muu­tok­sel­la on omas­sa toi­min­ta­ym­päris­tös­sä­si?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5uaxlBaF4VHEov2omjYaLW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},perspective:[bV,ak],tags:[dc,{sys:{type:b,linkType:d,id:"4HR17GvhsqiwHEq9v6X5MT"}},g$],publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fg}},E]};pI.metadata={tags:[],concepts:[]};pI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OSlJSVtuPUH0mGKteP2QL",type:d,createdAt:"2023-03-10T11:28:55.226Z",updatedAt:"2023-03-13T13:19:01.517Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:G,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};pI.fields={title:"Climate-ADAPT",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc",type:A,createdAt:"2023-03-10T10:07:46.265Z",updatedAt:"2023-03-13T06:53:04.712Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ca,revision:G,locale:f},fields:{title:"climate-adapt-logo-nostokuva",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc\u002F327aba4da4397c3c7aaf0e572ce6d2cd\u002Fclimate-adapt-logo-nostokuva.png",details:{size:40157,image:{width:P,height:af}},fileName:"climate-adapt-logo-nostokuva.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Climate-ADAPT-sivuston logo",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eurooppalainen sopeutumisportaali Climate-ADAPT jakaa englanniksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tietoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002F",linkText:"Lue lisää Climate-ADAPTin sivuilta"};pK.metadata={tags:[],concepts:[]};pK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yrznb5ah17MHmSFIQODuw",type:A,createdAt:pL,updatedAt:pL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};pK.fields={title:"ilmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2yrznb5ah17MHmSFIQODuw\u002F769cf55249d145c9e6fcc944285cb60f\u002Filmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752.jpg",details:{size:71766,image:{width:dv,height:ea}},fileName:"ilmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752.jpg",contentType:ae}};pK["2yrznb5ah17MHmSFIQODuw"]=pK;pM.metadata={tags:[],concepts:[]};pM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl",type:A,createdAt:pN,updatedAt:pN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};pM.fields={title:"ilmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl\u002F4198423f6edf32804932a02dd491798b\u002Filmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752.jpg",details:{size:224064,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752.jpg",contentType:ae}};pP.metadata={tags:[],concepts:[]};pP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5e8bpspisYJYWHTlccrxbQ",type:A,createdAt:"2023-02-06T13:33:23.020Z",updatedAt:"2023-02-06T13:37:51.202Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:y,locale:f};pP.fields={title:"liikennetoimenpiteet-paastojen-vahentamisessa-nostokuva-adobestock-451037150",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5e8bpspisYJYWHTlccrxbQ\u002F490bb7c32cd22a4203c2f8b44aa67212\u002Fliikennetoimenpiteet-nostokuva-paastojen-vahentamisessa-adobestock_451037150.png",details:{size:58179,image:{width:3750,height:2109}},fileName:"liikennetoimenpiteet-nostokuva-paastojen-vahentamisessa-adobestock 451037150.png",contentType:K}};pP["5e8bpspisYJYWHTlccrxbQ"]=pP;pQ.metadata={tags:[],concepts:[]};pQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4aB9xwb5FTZgC0jCjiLMZu",type:d,createdAt:pR,updatedAt:pR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};pQ.fields={abbreviation:"TRA22a",body:"Traficom 13.12.2022 (päivitetty). Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus. Tieto.Traficom. (Viitattu 11.1.2023) ",link:"https:\u002F\u002Ftieto.traficom.fi\u002Ffi\u002Ftilastot\u002Fliikenteen-kasvihuonekaasupaastot-ja-energiankulutus?toggle=L%C3%A4hteet%20ja%20lis%C3%A4tiedot"};pT.metadata={tags:[],concepts:[]};pT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6b9WfYlp7PqnaEN6WInYe3",type:A,createdAt:pU,updatedAt:pU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f};pT.fields={title:"liikenteen-paastojen-kehitys",description:"© Liikenne- ja viestintäministeriö",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6b9WfYlp7PqnaEN6WInYe3\u002Fe3f80505048058de76b937bf1362c802\u002Fliikenteen-paastojen-kehitys.png",details:{size:66383,image:{width:P,height:386}},fileName:"liikenteen-paastojen-kehitys.png",contentType:K}};pT["6b9WfYlp7PqnaEN6WInYe3"]=pT;pV.metadata={tags:[],concepts:[]};pV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4vWAiEoXEtlLlF88NpogIE",type:d,createdAt:pW,updatedAt:pW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};pV.fields={abbreviation:"EEA22b",body:"European Enviornment Agency EEA. 25.11.2022 (päivitetty). EEA database on greenhouse gas policies and measures in Europe. ",link:pX};qb.metadata={tags:[],concepts:[]};qb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23eFQvdNuXbGAmntfoDHvp",type:d,createdAt:qc,updatedAt:qc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};qb.fields={abbreviation:"LAK19",body:"Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta 419\u002F2019. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2019\u002F20190419"};qk.metadata={tags:[],concepts:[]};qk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LxVq0nVVGmLo1D2agmyaV",type:d,createdAt:ql,updatedAt:ql,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};qk.fields={abbreviation:"EUR19",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019\u002F631 hiilidioksidipäästöjen asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443\u002F2009 ja (EU)N:o 510\u002F2011 kumoamisesta. Euroopan virallinen lehti L 111\u002F13. ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FHTML\u002F?uri=CELEX:32019R0631&from=FI "};ru.metadata={tags:[],concepts:[]};ru.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2DzIanfFSQ9q06X7XEb8h7",type:d,createdAt:rv,updatedAt:rv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};ru.fields={title:"Raideliikenne",slug:"raideliikenne"};rD.metadata={tags:[],concepts:[]};rD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"46DOEx4YhyCC8nXfXWfOqY",type:d,createdAt:rE,updatedAt:rE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};rD.fields={abbreviation:"AND20",body:"Andersson, A., Jääskeläinen, S., Saarinen, N., Mänttäri, J. & Hokkanen, E. 2020. Fossiilittoman liikenteen tiekartta – työryhmän loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020: 17.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-243-598-9"};rP.metadata={tags:[],concepts:[]};rP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"273z32YLhdkSUCtuTq97mH",type:d,createdAt:rQ,updatedAt:rQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};rP.fields={abbreviation:"SIT20",body:"Sitowise Oy 2020. Kokemukset ruuhkamaksujen vaikutuksista ja käytännöistä. Loppuraportti 29.10.2020. KUUMA-johtokunta 26.11.2020 § 34 Liite 34a. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.kuuma.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2020\u002F11\u002FLiite-34a__Loppuraportti__Kokemukset-ruuhkamaksuista_raportti-1.pdf"};si.metadata={tags:[],concepts:[]};si.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FnDMWFbR909dLuuCf6VSL",type:d,createdAt:"2022-05-24T07:00:42.715Z",updatedAt:"2024-07-12T11:48:09.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};si.fields={abbreviation:"MET21",body:"Metsäranta, H., Aro, R., Blomqvist, P., Levä, T., Nissinen, A. & Rannanpää, S. 2021. Etätyön vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Valtioneuvoston selvityksiä 2021:4. 63 s.",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F163413 "};sm.metadata={tags:[],concepts:[]};sm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JGINcZV6F3ZRAWWEniEJ1",type:d,createdAt:sn,updatedAt:sn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};sm.fields={abbreviation:so,body:"Salanne, I., Tikkanen, M., Herneoja, A., Kaartinen, K. & Valli, R. 2021. Yhdistettyjen kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:24. ",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F163411"};sz.metadata={tags:[],concepts:[]};sz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2tD1HmWFXrrWMR89cJMyzX",type:A,createdAt:sA,updatedAt:sA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};sz.fields={title:"Pellon kevätmuokkausta Sääksmäellä",description:"© Jouko Lehmuskallio, Ympäristöhallinnon kuvapankki",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2tD1HmWFXrrWMR89cJMyzX\u002Fc49b4412cf653c6bf7e7c4e4fa043e1e\u002Fkuva1_kev_tmuokkausta_saaksmaella.jpg",details:{size:54916,image:{width:cO,height:308}},fileName:"kuva1_kev_tmuokkausta_saaksmaella.jpg",contentType:ae}};sz["2tD1HmWFXrrWMR89cJMyzX"]=sz;sD.metadata={tags:[],concepts:[]};sD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eqY3RTYWa0Fnun0MzCtRR",type:d,createdAt:sE,updatedAt:sE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:he}},locale:f};sD.fields={title:sr};sF.metadata={tags:[],concepts:[]};sF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ETJA5qqvSiHaqFhyIJjL3",type:d,createdAt:sG,updatedAt:sG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};sF.fields={title:"Maanviljely",slug:"maanviljely"};sH.metadata={tags:[],concepts:[]};sH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ct26ilC5qL05VatYhQlTg",type:d,createdAt:sI,updatedAt:sI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};sH.fields={title:"Kotieläintuotanto",slug:"kotielaintuotanto"};sJ.metadata={tags:[],concepts:[]};sJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Kr30CQmeKVIR4bOmsuFE1",type:d,createdAt:sK,updatedAt:sK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};sJ.fields={title:"Puutarhatalous",slug:"puutarhatalous"};sL.metadata={tags:[],concepts:[]};sL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ayv048wehGKJbdgQcQedG",type:A,createdAt:"2021-12-13T12:40:16.361Z",updatedAt:"2021-12-13T13:03:43.294Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:y,locale:f};sL.fields={title:"Luonnonvarakeskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAyv048wehGKJbdgQcQedG\u002F496e3dce710c9033335cf7e1a756befd\u002FLuonnonvarakeskus-logo.svg",details:{size:1929,image:{width:gP,height:ch}},fileName:"Luonnonvarakeskus-logo.svg",contentType:ci}};sM.metadata={tags:[],concepts:[]};sM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73hHPYKUFZ4XUIGOoLewoL",type:A,createdAt:sN,updatedAt:sN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f};sM.fields={title:"maatalous-ja-lulucf-sektorin-khk-inventaario-nostokuva-adobestock-292912460",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F73hHPYKUFZ4XUIGOoLewoL\u002Fda059f95b1291b9ae81d1a281d574c8f\u002Fmaatalous-ja-lulucf-sektorin-khk-inventaario-nostokuva-adobestock-292912460.jpg",details:{size:783314,image:{width:P,height:af}},fileName:"maatalous-ja-lulucf-sektorin-khk-inventaario-nostokuva-adobestock-292912460.jpg",contentType:ae}};sM["73hHPYKUFZ4XUIGOoLewoL"]=sM;te.metadata={tags:[],concepts:[]};te.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5I7K91Va7GMvkWubORWjay",type:d,createdAt:tf,updatedAt:tf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:he}},locale:f};te.fields={title:sS};ti.metadata={tags:[],concepts:[]};ti.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF",type:A,createdAt:tj,updatedAt:tj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};ti.fields={title:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF\u002Fed8dfa1ce70b328f494796fb50aa5436\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007.jpg",details:{size:342049,image:{width:P,height:af}},fileName:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007.jpg",contentType:ae}};tk.metadata={tags:[],concepts:[]};tk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"x2bNZTiE4cysHlpLntOdP",type:d,createdAt:"2024-06-11T08:50:22.126Z",updatedAt:"2024-07-05T12:31:14.262Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};tk.fields={abbreviation:"LWA22",body:"Lwasa, S., Seto, K. C, Bai, X., Blanco, H., Gurney, K. R., Kılkış, R., Lucon, O., Murakami, Pan, J., Sharifi, A. & Yamagata, Y. 2022: Urban systems and other settlements. In IPCC, 2022: Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Shukla, P. R. Skea, J., Slade, R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M., Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. & Malley, J. (eds.)]. s. 887. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA.\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Far6\u002Fwg3\u002Fchapter\u002Fchapter-8\u002F"};tn.metadata={tags:[],concepts:[]};tn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1wmy7jkUrO8YAXPgfAfLfz",type:d,createdAt:"2024-06-12T12:05:59.875Z",updatedAt:"2024-07-08T13:37:22.927Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};tn.fields={abbreviation:"YMP15",body:"Ympäristöministeriö. 2015. Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus – Näkökulmia kuntakaavoitukseen. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Helsinki. Suomen ympäristö 3:2015. 86 s.\n",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4446-2"};tr.metadata={tags:[],concepts:[]};tr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2IAP2ayYrww9T1CVTmEh8T",type:d,createdAt:"2024-06-13T04:40:08.273Z",updatedAt:"2024-10-16T12:59:31.621Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};tr.fields={abbreviation:"VIE20",body:"Vierikko, K. Nieminen, H., Salomaa, V., Häkkinen, J., Salminen, J. & Sorvari, J. 2020. Kiertotalous maankäytön suunnittelussa. Kaavoitus kestävän ja luonnonvaroja säästävän kaupunkiympäristön edistäjänä. Suomen\nympäristökeskuksen raportteja 45\u002F2020, Helsinki. 103 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F322882"};tt.metadata={tags:[],concepts:[]};tt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7CvOCVK8iPPKN73pYksJPu",type:d,createdAt:tu,updatedAt:tu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};tt.fields={abbreviation:"AKB16",body:"Akbari, H., Cartalis, C., Kolokotsa, D., Muscio, A., Pisello, A. L., Rossi, F., Santamouris, M., Synnefa, A., Wong, N. H. & Zinzi, M. 2016. Local climate change and urban heat island mitigation techniques – the state of the art. Journal of Civil Engineering and Management, Volume 22, Number 1: 1–16.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3846\u002F13923730.2015.1111934"};tH.metadata={tags:[],concepts:[]};tH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"53EAiSJeEoyw95CoNy15KX",type:d,createdAt:"2024-07-02T08:40:15.489Z",updatedAt:"2024-07-05T08:27:53.782Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:eM}},locale:f};tH.fields={title:tI,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vnxC0lRIr6efeRoDAfZRc",type:d,createdAt:"2024-07-02T08:38:38.533Z",updatedAt:"2024-07-17T12:44:38.320Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:f},fields:{title:tI,visibleTitle:tJ,paragraph:tK},title:tJ,document:tK}]};tK.data={};tK.content=[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastokestävyydessä eli kyvyssä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua ilmastonmuutokseen tunnistettu kehityskohtia, joita voidaan edistää osana alueidenkäytön suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitkä ovat ilmastokestävyyden kannalta keskeisiä tarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko tarpeita kartoitettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa? Miten varmistetaan aito vuorovaikutus ja eri toimijoiden näkemyksien huomioiminen ennen suunnitteluhanketta, sen aikana ja sen jälkeen?\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ovatko ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista edistävät toimet tasapainossa? Millaisia myönteisiä ja kielteisiä ristikkäisvaikutuksia on tunnistettu?\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten mahdollistetaan toiminnan jatkuvuus ja sitoutuminen ilmastokestävään suunnitteluun kaupungissa?\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko tunnistettu sidosryhmät, joihin suunnitelmalla on vaikutuksia?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko prosessin etenemisestä viestitty kattavasti ja läpinäkyvästi?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rOnko sidosryhmien osallistumista tuettu monipuolisesti eri keinoin esimerkiksi erilaisia aluekehityspelejä hyödyntämällä?\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko huolehdittu siitä, että kaikkien äänet saadaan esiin prosessissa ja otettu käyttöön keinoja, jotka edistävät kuulluksi tulemista?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Millaisia keinoja ja tietoja tarvitaan päätöksenteon tueksi (esimerkiksi toimenpiteiden seuranta ja arviointi sekä kustannushyödyt)?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}];tK.nodeType=n;uF.metadata={tags:[],concepts:[]};uF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1fE5VVA4ho7SIcstJe7Lgj",type:d,createdAt:"2021-07-21T08:23:31.286Z",updatedAt:"2022-02-21T14:15:29.188Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};uF.fields={title:"Lämpösaareke",slug:"lamposaareke"};uS.metadata={tags:[],concepts:[]};uS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik",type:A,createdAt:uT,updatedAt:uT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f};uS.fields={title:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik\u002Fb7eead9abd2f43e47a3e863b3e2d292d\u002Fliikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121.jpg",details:{size:783360,image:{width:P,height:af}},fileName:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121.jpg",contentType:ae}};vf.metadata={tags:[],concepts:[]};vf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ",type:A,createdAt:"2023-06-15T09:14:24.202Z",updatedAt:"2023-10-18T12:52:55.848Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,locale:f};vf.fields={title:"lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ\u002F0e39be5ac2e0c5e7b83634ddcf054be5\u002Flentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva.png",details:{size:113129,image:{width:P,height:af}},fileName:"lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva.png",contentType:K}};vp.metadata={tags:[],concepts:[]};vp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"yqi9o4Vl4H77fPEOKrhMq",type:A,createdAt:vq,updatedAt:vq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};vp.fields={title:"ilmastovuosikertomus-nostokuva-adobestock-389426171",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fyqi9o4Vl4H77fPEOKrhMq\u002F567d23b30b0201b36ccbf243756c0dfa\u002Filmastovuosikertomus-nostokuva-adobestock-389426171.jpeg",details:{size:828649,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilmastovuosikertomus-nostokuva-adobestock-389426171.jpeg",contentType:ae}};vp.yqi9o4Vl4H77fPEOKrhMq=vp;vs.metadata={tags:[],concepts:[]};vs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7M9Vsp217YqHJmCbMfngHW",type:A,createdAt:vt,updatedAt:vt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};vs.fields={title:"eea-database-ghg-policies-and-measures-nostokuva-adobestock-43052862",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7M9Vsp217YqHJmCbMfngHW\u002Fdf93396048ce03b75850d3dcb6cdc4c2\u002Feea-database-ghg-policies-and-measures-nostokuva-adobestock-43052862.jpg",details:{size:394379,image:{width:P,height:af}},fileName:"eea-database-ghg-policies-and-measures-nostokuva-adobestock-43052862.jpg",contentType:ae}};vs["7M9Vsp217YqHJmCbMfngHW"]=vs;vv.metadata={tags:[],concepts:[]};vv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bSEjE8sbDVMV8beduLi73",type:A,createdAt:vw,updatedAt:vw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,locale:f};vv.fields={title:"maaraportit-nostokuva-adobestock-132450083",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2bSEjE8sbDVMV8beduLi73\u002Fdcc3b1154316e7475ce9de9c2ec86529\u002Fmaaraportit-nostokuva-adobestock-132450083.jpg",details:{size:221888,image:{width:P,height:af}},fileName:"maaraportit-nostokuva-adobestock-132450083.jpg",contentType:ae}};vv["2bSEjE8sbDVMV8beduLi73"]=vv;vH.metadata={tags:[],concepts:[]};vH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3K8ChOZCQecoCFH4j8y3fu",type:A,createdAt:"2021-04-23T12:40:37.425Z",updatedAt:"2021-10-05T06:25:25.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:t,locale:f};vH.fields={title:"Keskimaarainen hiilijalanjalki",description:"© Sitra",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3K8ChOZCQecoCFH4j8y3fu\u002F284b6802ee6f945f2f9c509d2fa4a548\u002Fkuva-1-iso-keskimaarainen-hiilijalanjalki.png",details:{size:50095,image:{width:658,height:784}},fileName:"kuva-1-iso-keskimaarainen-hiilijalanjalki.png",contentType:K}};vH["3K8ChOZCQecoCFH4j8y3fu"]=vH;vL.metadata={tags:[],concepts:[]};vL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5BkhOQo3tiCmOrrqQYKw9g",type:d,createdAt:vM,updatedAt:vM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};vL.fields={abbreviation:so,body:"Salo, M., Savolainen, H., Karhinen, S. & Nissinen, A. 2021. Drivers of household consumption expenditure and carbon footprints in Finland. Journal of Cleaner Production 289 (2021) 125607."};vN.metadata={tags:[],concepts:[]};vN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"27XLZ4mTUzWZQ7SmpdJyRn",type:d,createdAt:vO,updatedAt:vO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};vN.fields={abbreviation:"SAL19",body:"Salo, M., Nissinen, A., Nurmela, J., Mäenpää, I. & Savolainen, H. 2019. Erilaisten kotitalouksien hiilijalanjäljet. Teoksessa: Nissinen, A. & Savolainen, H. 2019 (toim.). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö. ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15\u002F2019. Suomen ympäristökeskus.",link:vJ};vT.metadata={tags:[],concepts:[]};vT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5D2Dc2ewXctTbsMaCDqJgj",type:d,createdAt:"2022-01-24T08:17:02.055Z",updatedAt:"2023-03-14T10:39:08.947Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eK,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};vT.fields={title:"Hiilineutraalisuomi.fi",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fPwrWezFsd58cErrZNx56",type:A,createdAt:"2022-01-24T08:15:55.971Z",updatedAt:"2022-01-24T08:59:56.637Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ej,revision:G,locale:f},fields:{title:"hiilineutraalisuomi-fi-logo-fi-svg",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4fPwrWezFsd58cErrZNx56\u002Fdd366f7690219d503918af960a19d3a6\u002Fhiilineutraalisuomi-fi-logo-fi.svg",details:{size:15678,image:{width:678,height:398}},fileName:"hiilineutraalisuomi-fi-logo-fi.svg",contentType:ci}}},teaserImageAlt:"Hiilineutraalisuomi.fi-sivuston logo",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sivusto tarjoaa tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, työkaluja ja ratkaisuja ilmastoviisaan Suomen rakentamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI",linkText:"Siirry Hiilineutraali.fi-sivustolle"};vW.metadata={tags:[],concepts:[]};vW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5jVreqDzqXQqW7Jl47Wxpv",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:46:34.943Z",updatedAt:"2022-01-03T14:24:43.817Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bv,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};vW.fields={publishedLanguages:[f],title:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisella varaudutaan aktiivisesti muutoksiin",materialType:D,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutumisella-varaudutaan-aktiivisesti-muutoksiin",parent:fG,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisella pyritään varautumaan sää- ja ilmastoriskien aiheuttamiin vaikutuksiin. Sopeutumisen tavoitteena on vähentää kielteisille vaikutuksille altistumista ja haavoittuvuutta, mutta myös hyötyä ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista eri keinoin. Sopeutumiseen liittyvät käsitteet vaihtelevat jonkin verran eri alojen ja asiayhteyksien välillä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen on toiminta- ja varautumiskykyä sään ja ilmaston muutoksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastossa tapahtuvat muutokset voivat tuoda mukanaan myönteisiäkin vaikutuksia, mutta erityisesti monenlaista vahinkoa ihmisille, luonnolle ja yhteiskunnan eri toiminnoille. Vahinkoihin varaudutaan, jotta niitä pystytään mahdollisuuksien mukaan vähentämään ja hallitsemaan. Aktiivinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen auttaa osaltaan pitämään yhteiskunnan toimivana ja turvallisena. ",nodeType:a},{data:{target:cT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (climate change adaptation) tarkoittaa ihmisen ja luonnonjärjestelmien kykyä toimia nykyisessä ilmastossa ja kykyä varautua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ",nodeType:a},{data:{target:hC},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumisessa on olennaista eri toimenpitein ehkäistä tai lieventää ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia sekä hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia. Sopeutumistoimet ulottuvat politiikkatoimista konkreettisiin keinoihin, kuten esimerkiksi tulvasuojelutoimiin tai kasvinjalostukseen. Monet toimista toteutetaan paikallisella tasolla, esimerkiksi kunnissa. ",nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja joskus myös uusiin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisen keinoihin voivat johtaa isoihinkin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Sopeutuminen onkin pitkä ja jatkuva prosessi, joka usein tarkoittaa reagoimista muuttuviin olosuhteisiin ja elämistä muuttuvien kulutustottumuksien ja arvomaailman kanssa. Muuttuvien sään ääri-ilmiöiden myötä sopeutuminen on saanut entistä enemmän näkyvyyttä, ja se on noussut hillinnän rinnalle tärkeäksi osaksi ilmastopolitiikkaa. ",nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cW},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisella vähennetään altistumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on vähentää altistumista (exposure) ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille. Altistuminen tarkoittaa ihmisten, yhdyskuntien ja infrastruktuurin sekä ekosysteemien ja luonnonvarojen sijoittumista sellaiseen paikkaan, jossa niille aiheutuu mahdollisesti vahinkoa tai vaaraa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:hC},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi rannikolla sijaitsevat kaupungit tai tuotantolaitokset ovat alttiita vedenpinnan nousun vaikutuksille. Myös kuivuudesta kärsivät alueet altistuvat helposti ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Sade- ja sulamisvesistä aiheutuville hulevesitulville ovat alttiita sellaiset alueet, joissa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia ja betonia ja vähän viherrakentamista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18RYPo59Ws0iGTp3VErMpa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Altistumista voidaan vähentää erilaisilla sopeutumistoimilla. Esimerkiksi altistumista tulville voidaan vähentää, kun maankäytön suunnittelussa rakennukset sijoitetaan tulvariskialueiden ulkopuolelle tai rakennetaan hulevesiä imeyttäviä pintoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisella vähennetään haavoittuvuutta eli herkkyyttä ilmastonmuutoksen vaikutuksille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on myös pienentää haavoittuvuutta (vulnerability) ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Haavoittuvuus viittaa ihmisten, teknisten rakenteiden ja yhteiskuntien herkkyyteen ja sopeutumiskykyyn sään ja ilmaston vaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Monet erityisryhmät, kuten vanhukset ja pitkäaikaissairaat, ovat haavoittuvia sään ääri-ilmiöille, esimerkiksi helteille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7fITp1LzfSD11Ypn3uSzHG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toimialoista muun muassa maatalous on haavoittuva, sillä esimerkiksi kuivuudet, rankkasateet sekä kasvitaudit ja -tuholaiset saattavat vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen. Toisaalta maataloustuotannolla on myös mahdollisuuksia sopeutua näihin haitallisiin vaikutuksiin, muun muassa kasvinjalostuksen ja viljelylajien monipuolistamisen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kehittyvät maat ovat haavoittuvia ilmastonmuutokselle, koska niillä ei välttämättä ole voimavaroja toteuttaa sopeutumistoimia. Erityisen haavoittuvia ovat myös esimerkiksi muista konflikteista kärsivät alueet tai arktinen luonnonympäristö. ",nodeType:a},{data:{target:hE},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Resilienssi on ennakoimista ja joustavuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Resilienssi (resilience) tarkoittaa ennakoivaa kykyä toimia joustavasti häiriötilanteissa ja muutoksissa ja sopeutua niihin. Olennaista on, että yhteiskunnalla – tai luonnonjärjestelmällä – on kapasiteettia toipua ja kehittää toimintaansa ja varautumistaan häiriötilanteen, esimerkiksi tuhoisan myrskyn tai tulvan, jälkeen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Resilienssin rinnalla tai sijasta käytetään usein myös termiä ilmastokestävä. Sillä viitataan siihen, että ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon ilmastoriskit sekä niiden ehkäisy ja lieventäminen (haavoittuvuuden vähentäminen ja sopeutumiskyvyn vahvistaminen). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3awtUjMKi21PV1MnkLbjxz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Ilmastokestävyys kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AYvKIuIJ42P8xEsGYZyGh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" ja eri toimialoilla, kuten luonnonvara-aloilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokset säässä ja ilmastossa voivat aiheuttaa haittoja eli lisätä sää- ja ilmastoriskejä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sää- ja ilmastoriskit (weather and climate risks) tarkoittavat sään ja ilmaston ilmiöiden ja niiden muutoksen aiheuttamia mahdollisia haittoja ihmistoiminnalle ja luonnolle. Sää- ja ilmastoriski ja sen vaikutukset muodostuvat vaaratekijästä (esimerkiksi myrskystä tai tulvasta), haavoittuvuudesta ja altistumisesta (kuva 1), jotka vaihtelevat ja muuttuvat ajan myötä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta on tärkeää arvioida ja hallita näitä riskejä. Suomessa ensimmäinen kansallinen sää- ja ilmastoriskien arviointi valmistui vuonna 2018. ",nodeType:a},{data:{target:cT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3fpW2kU7JpxjuSUWe2k2JF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sää- ja ilmastoriskeillä voi olla sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia. Suorissa vaikutuksissa vaaratekijä aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle, kuten asuinrakennuksille, tuotantolaitoksille tai tieverkostolle. Suorista vaikutuksista voi aiheutua myös epäsuoria vaikutuksia, kuten tuotteiden tai palvelujen hankintaketjujen seisokkeja. Esimerkiksi jos tulva vahingoittaa tehdasta aiheuttaen tuotantokatoksen, siitä voi aiheutua epäsuoria vaikutuksia toimitusketjuihin tai työvoimaan ja sitä kautta talouteen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heijastua muualta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Epäsuoria sää- ja ilmastoriskien vaikutuksia ovat myös heijastevaikutukset (muun muassa transboundary effect, cross-border impact). Niillä tarkoitetaan ilmaston vaihtelevuuden tai muutoksen seurausta, joka ilmenee Suomessa mutta jonka varsinainen alkuperä on Suomen rajojen ulkopuolella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat maailmalla epätasaisesti ja varsinkin sään ääri-ilmiöiden osalta osin ennalta arvaamatta. Eri puolilla maailmaa ilmenevät vaikutukset liittyvät toisiinsa monien erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:v$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset voivat vaikuttaa muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen, kauppaan, hintoihin, ekosysteemiin tai ihmisten liikkumiseen (väestöliikkeet). Suomen kannalta merkittäviä heijastevaikutuksia liittyy muun muassa energiahuoltoon, teollisuuteen, turismiin ja väestöön. Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta Suomeen saakka ulottuvia ilmastonmuutoksen vuorovaikutusketjuja on tarkasteltu ensimmäisen kerran vuonna 2016. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:v$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:cT},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumista voidaan lähestyä eri tavoin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumista voidaan lähestyä erilaisista lähtökohdista, kuten sää- ja ilmastoriskien vaikutusten suuruudesta tai niiden ajoituksesta riippuen. Sopeutumisen lähtökohtiin ja sopeutumiseen liittyvät käsitteet ovat vaihdelleet tutkimuksen edetessä ja vaihtelevat edelleen jonkin verran eri alojen ja asiayhteyksien välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten sääilmiöiden ja lähitulevaisuuden ilmaston mahdollisesti aiheuttamiin vaikutuksiin sopeutuminen on osa katastrofiriskien hallintaa (disaster risk management), joka kuuluu yhteiskunnan eri toimijoille. Siihen sisältyy a) katastrofiriskien vähentäminen (disaster risk reduction), jolla pyritään ennakoivasti vähentämään sään ääri-ilmiöistä johtuvia yhteiskunnallisia vahinkoja, ja b) vahinkoihin tai vaaraan varautuminen ja reagoiminen ja niistä toipuminen (disaster management). Jälkimmäinen kuuluu monissa maissa, kuten Suomessa, perinteisesti pelastustoimen tehtäviin, mutta myös terveyssektorin pitää toteuttaa varautumistoimia esim. helleaaltojen aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Häiriötilanteisiin, kuten tulviin tai sähkökatkoihin, tulee kuitenkin varautua myös omatoimisesti. Silloin myös viranomaiset voivat keskittyä eniten apua tarvitseviin ihmisiin tai kohteisiin. Myös kansalaisjärjestöillä, kuten esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä tai Suomen Punaisella Ristillä, on tärkeä rooli varautumisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"a452uv3naD0F8Cj5kuVDv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen kuuluu erityisesti myös keskipitkän ja pitkän aikavälin sään ja ilmaston muutosten ennakointi. Tällainen vuosikymmenten päähän ulottuva sopeutuminen voi olla asteittaista tai perustua rakenteellisiin eli järjestelmätason muutoksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asteittaisella sopeutumisella (incremental adaptation) tarkoitetaan lähestymistapaa, jolla pyritään ennakoivasti vähentämään ilmastonmuutoksesta ja muuttuvista sään ääri-ilmiöistä johtuvia yhteiskunnallisia vahinkoja tai hyötymään myönteisistä muutoksista. Tämä voi sisältää nykyisen toiminnan laajentamista, esimerkiksi nykyisten tulvavalmiuksien ja -suojelun parantaminen on asteittaista sopeutumista. ",nodeType:a},{data:{target:dJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Järjestelmätason sopeutuminen (transformational adaptation) taas muuttaa yhteiskunnallisen järjestelmän perusominaisuuksia pitkällä tähtäimellä. Tällaiset sopeutumistoimenpiteet voivat olla esimerkiksi arkkitehtuurisia ratkaisuja tai joidenkin toimintojen siirtämistä uuteen paikkaan. ",nodeType:a},{data:{target:dJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen eri lähestymistavat tukevat toisiaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Katastrofiriskien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen eri lähestymistavat tukevat toisiaan. Esimerkiksi tulvariskien vähentämiseen ja hallintaan tähtääviä lakeja ja toimenpiteitä on tehty jo pitkään. Akuutissa tulvatilanteessa sovelletaan aina ensin katastrofiriskien hallintatoimia, jotta vältytään suurimmilta tuhoilta. Tilanteen tasaannuttua arvioidaan, tarvitaanko jatkossa asteittaista vai järjestelmätason sopeutumista, jotta haittavaikutukset, tuhot ja kustannukset voitaisiin tulevaisuudessa pitää mahdollisimman pieninä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:dJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Toisin kuin ilmastonmuutoksen hillintätoimien kohdalla, sää- ja ilmastoriskienhallinnan ja sopeutumistoimien kustannukset ja hyödyt ovat pääasiassa paikallisia. ",nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1BB5UCEPjhMQCq0Eyhvhpv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:wa},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sää- ja ilmastoriskien hallinta on sopivien sopeutumistoimien hakemista. Toimenpiteiden valintaan vaikuttaa muun muassa sopeutumistarpeen ja haasteen suuruus, ihmisten tai yhdyskunnan haavoittuvuus sekä tapahtuman sijainti ja ajoittuminen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"71FZt1spkaYv4ZpvhnJfPk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Usein alueet ja kaupungit tarvitsevatkin riskien ja haavoittuvuuden arviointeja, jotta voidaan selvittää, mitkä sopeutumisen lähestymistavat ja toimenpiteet sopivat parhaiten eri tilanteisiin juuri kyseiselle alueelle. ",nodeType:a},{data:{target:dJ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1720628\u002F2014_5_lmastonmuutos.pdf\u002F8a446702-2960-44b8-9e02-c21598a472de"},content:[{data:{},marks:[],value:wc,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1720628\u002FMMM-julkaisu-2014-8\u002F01b1528e-a2ad-4eb7-955e-258f8e9dd025"},content:[{data:{},marks:[],value:sB,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Far5\u002Fwg2\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC. 2014. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part B: Regional Aspects. Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Barros, V. R., Field, C. B., Dokken, D. J., Mastrandrea, M. D, Mach, K. J., Bilir, T. E., Chatterjee, M., Ebi, K. K., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White, L. L. (eds.)] Cabridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA. 688 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002FLexUriServ\u002FLexUriServ.do?uri=COM:2013:0216:FIN:FI:PDF"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan komissio. 2013. EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 16.4.2013. COM(2013) 216. 12 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mA},content:[{data:{},marks:[],value:mB,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:op},content:[{data:{},marks:[],value:wd,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mC},content:[{data:{},marks:[],value:mD,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F3-2012\u002F9.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimuksen ja päätöksentekijöiden välinen vuorovaikutus keskiössä kansainvälisessä ilmastonmuutoskonferenssissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 3\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:oM},content:[{data:{},marks:[],value:oN,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:mw},content:[{data:{},marks:[],value:mx,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[hc,dc],articleLength:[en],toc:u,modifiedDate:"2019-05-23",publisher:[L,E]};wa.metadata={tags:[],concepts:[]};wa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2U4oXs81Wx60ZbgSkkVqka",type:d,createdAt:wb,updatedAt:wb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wa.fields={abbreviation:"PIL16",body:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Nurmi, V., Oljemark, K., Tuomenvirta, H., Groundstroem, F., Juhola, S., Miettinen, I. & Gregow, H. 2016. Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 45\u002F2016. 68 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-301-9"};we.metadata={tags:[],concepts:[]};we.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7r04sqQseBWtvi6N9SZxH4",type:d,createdAt:"2021-07-21T08:51:30.387Z",updatedAt:"2024-06-11T09:01:41.026Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cU,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};we.fields={publishedLanguages:[f],title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen hillintä täydentävät toisiaan",materialType:D,slug:"ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-ja-muutoksen-hillinta-taydentavat-toisiaan",parent:fG,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston muuttuminen vaatii erilaisia toimia, joilla pyritään pienentämään muutoksen vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen mahdollisimman vähäiseksi. Sopeutumistoimilla taas pyritään varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Parhaassa tapauksessa hillintä- ja sopeutumistoimet täydentävät toisiaan ja tukevat kestävää kehitystä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hillintä ja sopeutuminen pyrkivät vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseen tarvitaan sekä hillintä- että sopeutumistoimenpiteitä. Käsitteinä hillintä ja sopeutuminen saattavat kuitenkin olla epäselviä, ja joskus keinoja voi olla vaikea erottaa toisistaan.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja hiilinieluista huolehtimista erilaisin toimenpitein ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:". Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät silloin, kun niiden hiilivarasto kasvaa eli kun ne sitovat ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin hakkuut ja lahoaminen sinne vapauttavat ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ANbXWRIFEehxiHnwi94UK",type:d,createdAt:wf,updatedAt:wf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MAA19",body:"Maa- ja metsätalousministeriö. Metsien hiilinielut. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fmetsat\u002Fmetsatalous\u002Fmetsat-ja-ilmastonmuutos\u002Fmetsien-hiilinielut"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Päästöjen rajoittamisen tarkoituksena on hidastaa ja lopulta pysäyttää etenkin hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Päästöjen vähentäminen vaikuttaa hiilidioksidin pitoisuuksiin kuitenkin hitaasti, sillä sen elinaika ilmakehässä on pitkä. Siten hillintätoimien vaikutus maapallon keskilämpötilaan näkyy vasta vuosikymmenten kuluttua. Koska maapallon ilmasto joka tapauksessa lämpenee vielä kauan, tarvitaan sopeutumistoimia, joilla muuttuviin olosuhteisiin voidaan varautua – niiltä osin kuin se on mahdollista. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wg},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ihmisen ja luonnonjärjestelmien kykyä toimia vallitsevassa ilmastossa ja kykyä varautua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Ihmisten toimet voivat edesauttaa myös luonnonjärjestelmien sopeutumista tulevaan ilmastoon. Sopeutumisen tarkoituksena on vähentää altistumista ja haavoittuvuutta (herkkyyttä) ilmastonmuutoksen vaikutuksille. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:hC},content:[]},{nodeType:a,value:" Sopeutumisen avulla pyritään ehkäisemään tai lieventämään muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia mutta myös hyötymään myönteisistä seurauksista. Hillintätoimiin verrattuna sopeutumistoimien vaikutukset näkyvät usein lyhyemmällä aikavälillä ja paikallisemmin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lHakuZHf5vKgqG2eaDwaK",type:d,createdAt:wi,updatedAt:wi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"MAA18",body:"Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen. [Viitattu 12.6.2019].",link:lA}}},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vo2cb4bvIunnQyAKskIjN",type:d,createdAt:wj,updatedAt:wj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:ml,body:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Leijala, U., Luhtala, S., Mäkelä, M., Ruuhela, R. ja Votsis, A. (Ilmatieteen laitos). 2018. Sään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Helsingissä. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:6. 94 s. (pdf)",link:mm}}},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:hE},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Parhaassa tapauksessa hillintä ja sopeutuminen kulkevat käsi kädessä",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutostyössä kannattaa edistää yhtä aikaa sekä hillintää että sopeutumista ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wk},content:[]},{nodeType:a,value:". Sopeutumisen merkitys hillinnän rinnalla korostuu sitä enemmän, mitä hitaammin ilmastonmuutoksen hillinnässä edetään ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cT},content:[]},{nodeType:a,value:". Jos päästöjä ei vähennetä riittävän paljon ja nopeasti, monin paikoin maapallolla voi tapahtua peruuttamattomiakin muutoksia, joihin ihmiset ja muut eliöt eivät kykene enää lainkaan sopeutumaan ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wg},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista käsitellään nykyään entistä enemmän yhdessä eikä erillisinä kokonaisuuksina. Vuonna 2015 sovitussa Pariisin ilmastosopimuksessa sopeutuminen nostettiin entistä selvemmin hillinnän rinnalle ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wm},content:[]},{nodeType:a,value:". Suomenkin kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa 2022 korostetaan, että hillintä- ja sopeutumistoimien yhteensopivuus on otettava huomioon ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:". Myös kuntatasolla on tärkeää edistää sopeutumista hillinnän rinnalla ja pyrkiä lisäämään vuorovaikutusta ja siitä syntyviä hyötyjä näiden välillä ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:eR},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cG},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:dU},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kun lisätään hillinnän ja sopeutumisen vuorovaikutusta, voidaan pienentää ja hallita paremmin ilmastonmuutoksesta johtuvia riskejä sekä kasvattaa ilmastotoimien kustannustehokkuutta ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:hE},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wa},content:[]},{nodeType:a,value:". Hillintä- ja sopeutumistoimet voivat täydentää toisiaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, kun pyritään kohti vähähiilisiä ja sopeutumiskykyisiä yhteiskuntia. Muun muassa viherrakentamisessa on mahdollista saavuttaa monenlaisia hyötyjä: viherkatot ja puuston lisääminen viilentävät kaupunkia (sopeutuminen), minkä lisäksi ne auttavat sitomaan hiilidioksidia (hillintä) ja muita ilman epäpuhtauksia (ilmanlaadun parantaminen). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:eR},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:dU},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hillintä ja sopeutuminen voivat olla myös ristiriidassa keskenään",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet vaativat erilaisia lähestymistapoja ja eri tahojen ottamista mukaan päätöksentekoon. Hillintään ja sopeutumiseen liittyvät lähtökohdat ovat myös erilaisia. Esimerkiksi hillintä nähdään usein kansainvälisenä ja sopeutuminen taas lähinnä paikallisena tavoitteena. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:dU},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on toteutettava siten, että ne eivät tarpeettomasti lisää yhteiskuntien energian tai materiaalien kulutusta ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:eR},content:[]},{nodeType:a,value:". Esimerkiksi talvikauden jatkaminen keinotekoisesti hiihtoputkissa ei välttämättä ole paras ratkaisu ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, vaikka lentomatkailu lumisille seuduille vähenisikin. Kesäisin joudutaan yhä useammin varautumaan kesähelteisiin viilentämällä sisätiloja. Jos viilentämiseen käytetään yhä enemmän ilmastointilaitteita, se lisää energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, jos laitteisiin tarvittava sähkö tuotetaan fossiilisella energialla.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kaupunkirakenteen tiivistäminen on esimerkki toimenpiteestä, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, mutta joka samalla saattaa vaikeuttaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakentamisen tiivistäminen kaupunkialueilla karsii viheralueita ja lisää vettä läpäisemättömien alueiden pinta-alaa. Tämä voi lisätä alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kun yhä suurempi väestömäärä voi altistua paikallisille tulvatilanteille ja helteiden haittavaikutuksille. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:dU},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:eR},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vaikka sopeutumisella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista, joskus näkökulmaksi otetaan myös se, miten sopeudutaan ilmastonmuutoksen hillintätoimiin ja niiden vaikutuksiin. Onnistuakseen hillintätoimet vaativat muun muassa kulutus- ja käyttäytymistottumuksien muutosta, ja näihin toimiin sopeutuminen voi olla vaikeaa ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:eR},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastokestävä yhteiskunta ottaa huomioon hillinnän ja sopeutumisen myös kestävän kehityksen näkökulmasta",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen yhteydessä nousee usein esille myös kestävä kehitys. Jotta kestävä elämäntapa voidaan saavuttaa, on tärkeä yhdistää  ilmastonmuutostoimet kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävään työhön. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wk},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1q3otzk2mwVfD8b7g4AemX",type:d,createdAt:wo,updatedAt:wo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"WOR87",body:"World Commission on Environment and Development: The Brundtland Report, Our Common Future. 1987. Oxford University Press, London. 247 p. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fwww.un-documents.net\u002Four-common-future.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmaat ovat sopineet kestävän kehityksen tavoitteista vuonna 2015. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda 2030) sisältää 17 laajaa päätavoitetta ja pyrkii poistamaan äärimmäisen köyhyyden sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wp},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wr},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wt},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:v,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7getdwFUIn8oZX5xqUuIBD",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:45.323Z",updatedAt:"2021-07-21T08:46:25.638Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (17 kpl).",asset:wv,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 1",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Kestävän kehityksen tavoitteet ",nodeType:a},{data:{target:wp},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F9b35241c-70d6-4007-8bd2-adc889298b8b\u002Fr\u002Fc3f010d4-e292-4421-aee1-d6e7b181f9ba\u002Fkuva1-sdg-tavoitteet-pieni.png"}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Näihin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG) sisältyvät ilmastoteot (tavoite 13), mutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen että muutoksen hillintä kytkeytyvät myös useaan muuhun tavoitteeseen. Esimerkiksi sopeutuminen kytkeytyy muun muassa puhtaan veden ja sanitaation (tavoite 6) sekä terveyden ja hyvinvoinnin (tavoite 3) tavoitteisiin, sillä ilmastonmuutoksen seuraukset saattavat vaikeuttaa niiden saavuttamista. Sanitaatio tarkoittaa hygieenistä käymälää ja toimivaa viemäröintiä.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomi on sitoutunut tavoittelemaan kestävää yhteiskuntaa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa halutaan kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Sitoumus 2050) mukaan muuttaa luonnonvarojen kulutusta maailmanlaajuisesti ympäristön kannalta kestävälle tasolle ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sUoQ460IBrchl0kl7kcob",type:d,createdAt:wx,updatedAt:wx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"SIT18",body:"Sitoumus2050. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fsitoumus2050.fi\u002Fkoti#\u002F"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Samalla halutaan parantaa yhteiskunnan sopeutumista resurssiviisaampaan ja vähäpäästöisempään talouteen (muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet 7 ja 12). Suomessa halutaan lisäksi edistää paikallista sopeutumista luomalla kestäviä ja turvallisia yhdyskuntia ja kaupunkirakenteita, jotka tukevat taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristön hyvinvointia (tavoite 11). ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ubYMH38TFvYCMEBoGL5uP",type:d,createdAt:wy,updatedAt:wy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"KES18b",body:"Kestavakehitys.fi: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fkestavakehitys.fi\u002Fsitoumus2050"}}},content:[]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen tähtäävät kestäviin yhteiskuntiin, jotka eivät ole niin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuin mitä ne tällä hetkellä ovat ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cT},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3O0O8az4JersTA4V9C604A",type:d,createdAt:wz,updatedAt:wz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"GRE16",body:"Gregow H., Carter T., Groundstroem F., Haavisto R., Haanpää S., Halonen M., Harjanne A., Hildén M., Jakkila J., Juhola S., Jurgilevich A., Kokko A., Kollanus V., Lanki T., Luhtala S., Miettinen I., Mäkelä A., Nurmi V., Oljemark K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Perrels A., Pilli-Sihvola K., Punkka A-J., Raivio T., Räsänen A., Säntti K., Tuomenvirta H., Veijalainen N. ja Zacheus O. 2016. Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47\u002F2016. 36 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-303-3"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Kestävyys viittaa lisäksi ajalliseen pysyvyyteen, ja keskeinen kestävyysmittari onkin tulevien sukupolvien mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wr},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:wt},content:[]},{nodeType:a,value:". Se edellyttää ilmastotekoja sekä hillintä- että sopeutumispuolelta ",marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:cW},content:[]},{nodeType:a,value:s,marks:[],data:{}},{nodeType:g,data:{target:aS},content:[]},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:cq,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Ffi\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002F2013-902"},content:[{data:{},marks:[],value:"Illman, J., Halonen, M., Rinne, P., Huq, S. & Tvitdal, S. 2013. Scoping study on financing adaptation-mitigation synergy activities. Nordic Council of Ministers (Norden), Copenhagen. Nordic working papers, NA2013:902. 51 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2013\u002F2-2013\u002F4.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hillintä ja sopeutuminen - kuin paita ja peppu? - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fk},content:[{data:{},marks:[],value:es,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ak,J],tags:[fD],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2019-06-12",publisher:[L,E]};wg.metadata={tags:[],concepts:[]};wg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7x2vjins2K3OFZXgCKZ7lU",type:d,createdAt:wh,updatedAt:wh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wg.fields={abbreviation:"MIN17",body:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (pdf) (Suomen 7. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle)",link:lo};wk.metadata={tags:[],concepts:[]};wk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1RdzRWyMvgHkdQi4HrQ4k8",type:d,createdAt:wl,updatedAt:wl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wk.fields={abbreviation:"YMP17b",body:"Ympäristöministeriö. 26.6.2017 (Päivitetty). Mitä on kestävä kehitys. [Viitattu 12.6.2018]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-fi\u002Fymparisto\u002Fkestava_kehitys\u002Fmita_on_kestava_kehitys"};wm.metadata={tags:[],concepts:[]};wm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"bEZMPm9v3Bak4TRYepcpa",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:49:30.419Z",updatedAt:"2024-06-24T10:19:39.848Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wm.fields={abbreviation:"UNI15",body:"United Nations. 2015. Paris Agreement. Adopted on 12 December 2015 in Paris, France.",link:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Fthe-paris-agreement"};wp.metadata={tags:[],concepts:[]};wp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2CWMKHo0G7IQ6vuDpYkBhe",type:d,createdAt:wq,updatedAt:wq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wp.fields={abbreviation:"SUO18",body:"Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet - Agenda 2030. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ykliitto.fi\u002Fyk70v\u002Fyk\u002Fkehitys\u002Fpost-2015"};wr.metadata={tags:[],concepts:[]};wr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KPfiRHiEsD3XmCMJUqprg",type:d,createdAt:ws,updatedAt:ws,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wr.fields={abbreviation:"YHD18",body:"Yhdistyneet kansakunnat. 3.7.2018 (Päivitetty). Agenda2030 - kestävän kehityksen tavoitteet. [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fwww.yk.fi\u002F\u002Fnode\u002F479"};wt.metadata={tags:[],concepts:[]};wt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"687M6xv0DqdaOQt1QM1Mpa",type:d,createdAt:wu,updatedAt:wu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:p,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};wt.fields={abbreviation:"KES18a",body:"Kestavakehitys.fi: Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 kestavakehitys.fi [Viitattu 12.6.2019]",link:"https:\u002F\u002Fkestavakehitys.fi\u002Fagenda-2030"};wv.metadata={tags:[],concepts:[]};wv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bL5kjZM9hzj4eERSlZ0QS",type:A,createdAt:ww,updatedAt:ww,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};wv.fields={title:"Example image",description:cf,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6bL5kjZM9hzj4eERSlZ0QS\u002Fb2104102c4dbeb2cd1d6969565a21378\u002Fkuva1-sdg-tavoitteet-pieni.png",details:{size:293596,image:{width:cO,height:cO}},fileName:"kuva1-sdg-tavoitteet-pieni.png",contentType:K}};wv["6bL5kjZM9hzj4eERSlZ0QS"]=wv;wD.metadata={tags:[],concepts:[]};wD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"39oO2PKWN9Bda4ug8dWHKv",type:d,createdAt:"2021-07-22T09:00:46.832Z",updatedAt:"2022-01-03T14:24:06.981Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};wD.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Keskeiset sopeutumishaasteet Suomessa",materialType:D,slug:"keskeiset-sopeutumishaasteet-suomessa",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä alueiden haavoittuvuuteen että ihmisten jokapäiväiseen elämään, terveyteen ja hyvinvointiin. Sopeutumishaasteet kiteytyvät kaupunkiseuduilla. Varsinkin yhdyskuntasuunnittelun pitkä aikajänne vaatii ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien kartoitusta. Suomessa on tarkasteltava etenkin tulvariskejä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mihin sopeudumme ja miksi?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Globaalissa tarkastelussa Suomi näyttää olevan kohtuullisen turvassa ilmastonmuutoksen suorilta vaikutuksilta. Tämä johtuu Suomen luonnonmaantieteellisistä oloista, viileästä ilmastosta ja runsaista vesivaroista. Toisaalta lähellä napa-alueita lämpötilan nousu on keskimääräistä voimakkaampaa ja luonnonolosuhteiden muutos siten keskimääräistä suurempi. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähittäinen muutos luonnonoloissa tarkoittaa nykytiedon valossa Suomessa talvien lyhenemistä ja talvisateiden yleistymistä, kesien lämpenemistä, pidempiä hellekausia ja mahdollisesti ajoittaista kuivuutta ja toisaalta veden kierron yleistä voimistumista ympäri vuoden. Muutosten vahingollisuus riippuu muutosten luonteesta kullakin alueella ja siitä, miten voimakas ja nopea muutos on. Tämä puolestaan riippuu pääasiassa globaalista päästökehityksestä. Muutoksesta hyötyminen edellyttää aktiivisia sopeutumistoimia, esimerkiksi kasvilajiston sopeuttamisessa. Jos maapallon keskilämpötilat nousevat pahimpien ennusteiden mukaisesti, haitalliset vaikutukset kasvavat nopeasti myös muualla maailmassa ja heijastuvat myös Suomeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on viime vuosina alettu pohtia Suomessakin. Etenkin hellejaksojen yleistymisen vaikutuksista terveyteen on keskusteltu. Herätyksenä ovat olleet 2000-luvun hellejaksojen aikana havaittu kuolleisuuden nousu Keski-Euroopassa ja samansuuntaiset havainnot Suomessa kesällä 2010. Vähittäinen ilmasto-olojen muutos vaikuttaa myös ympäristön viihtyisyyteen ja sen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Esimerkiksi lumettomien, kosteiden talvien voidaan arvioida vaikuttavan kielteisesti ihmisten hyvinvointiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2RQ8PyV9IJoV028dUB09Jp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumishaasteet ovat suurimpia kaupunkiseuduilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haavoittuvuus sään ääri-ilmiöille vaihtelee paikallisesti suurestikin maantieteellisten olosuhteiden, yhdyskuntarakenteen ja esimerkiksi kuntien tuotantorakenteen mukaan. Tietyt yleiset kehityskulut lisäävät kuitenkin yhdyskuntien haavoittuvuutta. Erityisesti kaupunkiseutujen kasvu altistaa yhä suuremman väestömäärän vaikeasti ennustettaville sään ääri-ilmiöiden vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on tärkeää, että rakennettu elinympäristö toimii erilaisissa sääoloissa, että se luo viihtyisät puitteet elämälle ja ettei sen ylläpitäminen kuluta kohtuuttomasti energiaa. Rakennuskannan kestävä suunnittelu merkitsee ilmastonmuutoksen kannalta siis sekä muutoksen hillitsemistä kasvihuonekaasupäästöjen minimoimisen kautta, että sen seurauksiin varautumista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiiviis kaupunkirakenne on hillintätavoitteiden kannalta edullinen, mutta se voi olla myös haavoittuva. Rakentamispaikan ja rakennusmateriaalien valinnalla voidaan vaikuttaa rakennuksen kestävyyteen muuttuvassa ympäristössä. Pienilmaston kuten  tuulisuuden, auringonpaistekulmien ja pintavesiolosuhteiden huomioiminen on tärkeää sovitettaessa yhteen asumispreferenssejä ja muuttuvien luonnonolojen asettamia vaatimuksia rakentamiselle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varautumisen tarve korostuu maankäytön suunnittelussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen on erityisen tärkeää toimialoilla, joilla tehtävät päätökset ovat joko erittäin pitkäikäisiä tai koskevat yhteiskunnan tai yleisen edun kannalta kriittisiä toimintoja. Selkein tarve sopeutumistarkasteluun on maankäytön suunnittelussa. Rakennuskantamme suunnitellaan tyypillisesti noin 50-100 vuoden käyttöikää varten, jona aikana ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat jo selvästi näkyä. Ilmastonmuutos olisikin jo nyt otettava huomioon suunnittelussa, vaikka muutoksen vaikutuksiin liittyy vielä joitakin epävarmuuksia. Kunnilla on lisäksi kaavoitusmonopoli, jonka kautta niillä on suuret mahdollisuudet toteuttaa sekä hillintä- että sopeutumistavoitteitaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maankäytössä tehtävät ratkaisut vaikuttavat kunnan haavoittuvuuteen jopa vuosikymmenten ajan. Kerran luotu yhdyskuntarakenne on varsin pysyvä tieverkostoineen ja tonttijakoineen. Tärkeää on sekä rakentamisen suuntaaminen turvallisille alueille, että rakentamismääräysten laadinta ja noudattaminen alueilla, joilla muut yhteiskunnalliset tarpeet pakottavat ottamaan käyttöön haavoittuvia alueita. Erityisen tärkeää sopeutumistarkastelu on kriittisten tai vaikeasti evakuoitavien kohteiden kuten voimalaitosten, vanhainkotien ja sairaaloiden kohdalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa varautuminen ilmastonmuutokseen mahdollistaa pitkän aikajänteen kestävän kehityksen. Huomioimalla ja hyödyntämällä suunnittelussa ja rakentamisessa aiempaa voimakkaammin esimerkiksi maastonmuotoja, vallitsevia tuulioloja ja suojaavaa kasvillisuutta luodaan jo nykyoloissa viihtyisämpää elinympäristöä. Alaville alueille ja rannoille olisi jätettävä vihervyöhykkeitä, jotka toimivat puskureina ja laajentumisalueina vesistö- ja meritulville. Toisekseen myös tiheästi rakennetulla kaupunkialueella voidaan jättää tilaa viherympäristölle, joka tasaa sekä lämpötilan että sademäärän piikkejä. Esimerkiksi viherkatot pidättävät tehokkaasti sadevettä. Päällystetyistäkin pinnoista on mahdollista tehdä vettä läpäiseviä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden hallinta on keskeinen haaste",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa huoli ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista on keskittynyt tulvakysymyksen ympärille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Vesikysymys onkin keskeinen, joskaan ei ainoa ilmastonmuutoksen tuoma haaste. Tavallaan koko muutoksen problematiikka kietoutuu veden ympärille – monessa maailman maassa sen puutteeseen, mutta Suomessa etupäässä mahdollisiin tulviin ja rankkasateisiin. Tulvat ovat tuttuja, paikoin lähes jokakeväisiä luonnonilmiöitä, joiden yhteys ilmastoon ja säätilan muutoksiin on helposti havaittavissa. Tulvatilanteiden ennustetaan kuitenkin olevan tulevaisuudessa aiempaa voimakkaampia. Tämä johtuu sekä ilmaston vähittäisestä muutoksesta (sateisuuden lisääntyminen) että ilmastonmuutoksen myötä voimistuvista äärevistä sääilmiöistä (paikalliset rankkasateet).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on sattunut lähivuosinakin rannikko- ja rankkasadetulvia, joiden taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä (ks. esim. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5qMGkxb7I5c8wHdYmBjG7a",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:"). Euroopasta tuoreita esimerkkejä suurtulvista löytyy useita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7gVqQgfzJFEbsT7juCtgNr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Rantarakentamisen riskit ja hyödyt olisi Suomessakin punnittava tarkkaan, mutta tulvariski koskee toki myös muuta rakennettua ympäristöä. Haavoittuvilla alueilla korostuu myös teknisten järjestelmien toimivuuden varmistaminen myös ääritilanteissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4SFhNFbfjO3ESzQBN5MLdF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:F,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokseen varautuminen on tärkeää myös turvallisen ja viihtyisän elinympäristön säilymisen kannalta.  Esimerkiksi juuri ranta-alueilla ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset muuttavat rakentamisen vaatimuksia, jotta näiden kohteiden houkuttelevuus säilyisi. Yksi keskeinen tulevaisuuden haaste rantarakentamisessa on viihtyvyyden säilyttäminen keskimäärin yhä kosteampina ja leudompina talvina, jolloin meri pysyy yhä useammin auki. Rakenteellisia haasteita ovat varsinkin julkisivujen ja alimpien kerrosten suunnittelu kosteampaa ilmastoa kestäviksi. Muutokseen varautuminen näkyy osin vähittäisenä taloudellisena hyötynä, kuten pienempinä kiinteistöjen huolto- ja korjauskustannuksina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko EU:n alueella parhaillaan tehtävä tulvariskikartoitus auttaa osaltaan ottamaan tulvaongelmaa haltuun ja ennakoimaan tulevia muutoksia vesitaloudessa. Suomesta tulvariskialueita on tunnistettu 21. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6lviK2yJHDgNtJdZeBSdaB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:fk},content:[{data:{},marks:[],value:es,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:sC},content:[{data:{},marks:[],value:"Peltonen-Sainio, P. ja Hakala, K., 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa - miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. TEHO Plus -hankkeen raportti 4\u002F2014. 12 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Fparhaat-kaytannot\u002Fviherkerroin\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA): Viherkertoimen käyttö kaupunkisuunnittelussa (sivulta löytyy myös viherkerroin laskentatyökalu) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Ffiles\u002F2014\u002F03\u002FViherkerroinmenetelman_kehittaminen_Helsingille_loppuraportti_2013_final.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd. 2013. Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Loppuraportti. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA). 25 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F2-2012\u002F10.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksen tuloksia tiiviissä paketissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:dK},content:[{data:{},marks:[],value:wd,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=382528&lan=FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvatietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilla ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Fvesivarat.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesivarat maa- ja metsätalousministeriön verkkopalvelussa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.thl.fi\u002Fthl-client\u002Fpdfs\u002F787f9c3c-c217-4024-b2aa-50530fd322d6"},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista hyvinvointiimme  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Flib.tkk.fi\u002FReports\u002F2010\u002Fisbn9789526032351.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuoppa, J. & R. Mäntysalo (toim.) 2010: Kestävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristö -julkaisu ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1194260"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkeihin rakennetut viherkatot voivat hyödyttää koko yhteisöä - Ilmatieteen laitoksen tiedote 23.7.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=cfc448b3-2c6c-417b-8fae-de98b0956665&groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nurmi, V., Votsis, A., Perrels, A. & Lehvävirta, S. 2013. Cost-benefit analysis of green roofs in urban areas: case study in Helsinki. Finnish Meteolorological Insitute, Helsinki, Reports 2013:2. 71 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fyoutu.be\u002FtfW-nFUuNig"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen tutkija Väinö Nurmen haastattelu viherkattojen kustannus-hyötyanalyysistä. Haastattelu tehtiin \"The Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation\" -konferenssissa elokuussa 2012. Haastattelukieli on suomi, esittelymateriaali on englanniksi. (YouTube) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fyoutu.be\u002FSE_omlc25ZU"},content:[{data:{},marks:[],value:"Christian-Albrects Universityn tutkija Jana Koerthin videohaastattelu kotitalouksien sopeutumisesta rannikkotulviin Kreikassa ja Tanskassa. Haastattelu on tehty \"The Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation\" -konferenssissa elokuussa 2012. Haastattelu ja esittelymateriaali ovat englanniksi. Climateguide.fi interviews researcher Jana Koerth at the Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation on adaptation to coastal flooding on household level in Greece and in Denmark. (YouTube) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kantti.net\u002Fartikkeli\u002F2011\u002F05\u002Filmastonmuutoksella-my%C3%B6s-sosiaalisia-vaikutuksia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksella on myös sosiaalisia vaikutuksia - Prof. Rauno Sairisen haastattelu kantti.net -verkkopalvelussa 22.5.2011 (verkkoteksti ja mp3) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F3-2012\u002F4.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvatilanne: ilmastonmuutokseen sopeutumista käytännössä - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 3\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2011\u002F4-2011\u002F9.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulvariskit arvioitu - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4\u002F2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[ak],tags:[bg,{sys:{type:b,linkType:d,id:gM}}],articleLength:[S],toc:u,publisher:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fg}}]};wE.metadata={tags:[],concepts:[]};wE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19ffw1d9ltJMIAhTXxssSM",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:39:24.339Z",updatedAt:"2022-01-03T14:23:18.462Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};wE.fields={publishedLanguages:[f],title:"Sopeutumisen merkitys kasvaa kansainvälisellä tasolla",materialType:D,slug:"sopeutumisen-merkitys-kasvaa-kansainvalisella-tasolla",parent:fG,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansainvälisillä sopimuksilla ja yhteistyöllä on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Pariisin ilmastosopimuksen myötä sopeutuminen on noussut hillinnän rinnalle, ja sopimuksen osapuolilta vaaditaan toimenpiteitä sopeutumisen edistämiseksi. YK:n ilmastosopimuksen lisäksi myös EU:n ilmastopolitiikka luo puitteita Suomen sopeutumispolitiikalle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimus on nostanut sopeutumisen hillinnän rinnalle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ilmastosopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Sopimuksista uusimmassa, vuonna 2015 hyväksytyssä Pariisin ilmastosopimuksessa, on tavoitteena pitää keskilämpötilan nousu alle 2 °C:ssa pyrkien kohti 1,5 °C:ta. Pariisin sopimus seuraa Kioton pöytäkirjana tunnettua ilmastosopimusta ja se on määrä panna täytäntöön vuonna 2020 (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:wm},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ensimmäistä kertaa otettu huomioon tasavertaisesti hillinnän rinnalla Pariisin sopimuksessa. Sopimuksessa kaikilta sopimuksen osapuolilta odotetaan lisääntyviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Sopimuksessa todetaan, että kansallisten päästövähennystavoitteiden lisäksi sopijaosapuolten on huomioitava maansa sopeutumistarpeet ja toimenpiteet sekä sopeutumisen painopisteet. Maat sitoutuvat ilmastosopimuksen tavoitteisiin itsenäisesti, mutta myös esimerkiksi Euroopan unionilla (EU) on merkittävä rooli sopimuksen toimeenpanossa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:gx},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5Bzx4PxWAFEGbmq9WyOswL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU ohjaa jäsenmaitaan esimerkiksi sopeutumisstrategian avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen ovat olleet EU:n agendalla jo ennen Pariisin sopimusta. Vuonna 2009 julkaistussa Sopeutumisen valkoisessa kirjassa EU asetti lyhyen tähtäimen tavoitteeksi EU-alueen kattavan sopeutumisstrategian valmistelun ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6yuIWTgbt8Y4WobkcIfTkF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". Valkoista kirjaa seurasi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, jonka Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2013 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1fV34tqjxkCzO5wd0emAf0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:". EU:n sopeutumisstrategian tavoitteiden täyttymistä arvioidaan vuoden 2018 loppuun mennessä ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n sopeutumisstrategian tavoitteena on parantaa EU:n ilmastokestävyyttä. Strategiasta voi nostaa kolme toisiaan tukevaa päätavoitetta. Ensinnäkin EU kannustaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan kattavan sopeutumisstrategian. Toiseksi kaupunkien infrastruktuurien ja eri sektoreiden, esimerkiksi maatalouden, ilmastokestävyyttä halutaan parantaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa päätöksentekoa täyttämällä sopeutumista koskevan tiedon aukkoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Strategiassa korostetaan myös EU:n roolia kansainvälisessä ja rajat ylittävässä sopeutumishaasteiden koordinoinnissa. Tällaisia tilanteita muodostuu esimerkiksi jaettuja vesialueita koskevissa sopeutumistoimissa. Lisäksi strategian tavoitteena on edistää yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden ja alueiden kesken. Tärkeää on myös varmistaa, että erityisen haavoittuvilla alueilla on mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen vaadittavalla tavalla. Täten myös kehitysyhteistyö sopeutumisen osalta kuuluu EU:n sopeutumisstrategiaan, kuten Pariisin ilmastosopimus edellyttää. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet EU:n jäsenmaat ovat jo ryhtyneet sopeutumistoimiin ja esimerkiksi laatineet EU:n strategiassa ohjeistetun kansallisen sopeutumisstrategian tai -suunnitelman. Suomi oli edelläkävijänä sopeutumisstrategian laatimisessa julkaistuaan kansallisen sopeutumisstrategian jo vuonna 2005 ",nodeType:a},{data:{target:er},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:et,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n sopeutumisstrategiaa viedään käytäntöön monella tasolla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategiaa jalkautetaan EU:ssa monin eri tavoin. Jäsenmaiden sopeutumistyön tukemisen lisäksi EU-tasolla edistetään sopeutumisen huomioon ottamista eri sektoreilla, kuten maataloudessa ja tulvariskien hallinnassa. Myös paikallistason tukeminen on tärkeää, sillä suuri osa sopeutumistoimenpiteistä tehdään maakunta- ja kuntatasolla. ",nodeType:a},{data:{target:aS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:et,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paikallistason ilmastotyön tukemisesta EU:ssa on esimerkkinä kaupunkitason energia- ja ilmastosopimus, Kaupunginjohtajien yleiskokous (kuva 2). Yleiskokouksen tarkoituksena on yhdistää päättäjät, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet toteuttamaan ilmasto- ja energiatavoitteita toimialueillaan. Tavoitteena on yhdistää tuhansia paikallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka tekevät ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviä päätöksiä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"21dzKGF6iEPfY7nwMyJthy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen on yleiskokouksessa huomioitu muun muassa kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmalla, jossa hahmotellaan kaupunkien suunnittelemat keskeiset sopeutumistoimet. Lisäksi toimijoilla on mahdollisuus jakaa sopeutumiseen liittyviä kokemuksia ja saada eri kaupunkien kesken tukea päätöksentekoon EU:n sisällä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunginjohtajien yleiskokouksen lisäksi EU:ssa on perustettu verkkoportaali Climate-ADAPT. Portaalin tarkoituksena on, että jäsenmaat ja alueet pystyvät hyödyntämään ja jakamaan sopeutumistoimiin liittyvää tietoa. Portaalista löytyy esimerkiksi kattava maakohtainen tietokanta sekä oppaita ja työkaluja, joita maat ja kaupungit voivat hyödyntää sopeutumistoimiensa suunnittelussa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2CGBdkAsoZXcTMImGCsxVK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:lr},content:[{data:{},marks:[],value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2013. Finland’s Sixth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 6. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle)",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ftilastokeskus.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_br1.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2013. Finland’s First Biennial Report under the UNFCCC. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 80 p. (Suomen ensimmäinen kaksivuotisraportti YK:n ilmastosopimukselle)  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.baltadapt.eu\u002Findex.php?option=com_content&view=article&id=93&catid=40&Itemid=224"},content:[{data:{},marks:[],value:"Baltadapt-project (developed a Baltic Sea Region-wide climate change adaptation strategy)  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fformin.finland.fi\u002Fpublic\u002Fdefault.aspx?nodeid=49559&contentlan=1&culture=fi-FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ulkoasiainministeriö: Ilmastonmuutos - maailmanlaajuista politiikkaa ja yhteistyötä ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fbigpicture.unfccc.int\u002Fcontent\u002Fadaptation.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC): Understanding climate resilience ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-FI\u002FYmparisto\u002FIlmasto_ja_ilma\u002FIlmastonmuutoksen_hillitseminen\u002FKansainvaliset_ilmastoneuvottelut"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ympäristöministeriö: Kansainväliset ilmastoneuvottelut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2013\u002F2-2013\u002F5.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n sopeutumisstrategialla tuetaan ilmastokestävän Euroopan luomista - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FPariisin_ilmastokokouksessa_lapimurto__t%2837248%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus - Ympäristöministeriön tiedote 12.12.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:m}],nodeType:B}],nodeType:n},perspective:[an,ak],tags:[bQ,dE,kB,{sys:{type:b,linkType:d,id:"I9oWEgKEVQ9ZdTgeLbeqV"}}],articleLength:[Q],toc:u,publishDate:gA,modifiedDate:"2018-07-20",publisher:[L]};wM.metadata={tags:[],concepts:[]};wM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4O2tK6apbKb76QGvtOsHur",type:A,createdAt:"2022-12-15T13:18:51.093Z",updatedAt:"2023-03-07T13:20:45.765Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:x,locale:f};wM.fields={title:"maakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4O2tK6apbKb76QGvtOsHur\u002F72076d9d8f04bbd2b6f200082f4c5791\u002Fmaakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:51199,image:{width:P,height:af}},fileName:"maakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}};wQ.metadata={tags:[],concepts:[]};wQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36ti3W44SsGcwChvsL4id7",type:d,createdAt:"2021-07-09T14:23:11.160Z",updatedAt:"2024-11-08T10:10:45.520Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hv,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};wQ.fields={publishedLanguages:[f,R,_],title:"Suomen ilmasto on lämmennyt",materialType:D,slug:"suomen-ilmasto-on-lammennyt",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin. Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lämmenneen kaikkina vuodenaikoina. Lämpeneminen on kuitenkin ollut voimakkainta talvella.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun jälkeen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta (kuva 1). Lämpötilan nousu on ollut tilastollisesti merkitsevää. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:xq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimakkainta lämpeneminen on ollut talvella, 2–3 astetta. Vähiten on lämmennyt kesä, runsaan asteen. Mittaus­historiaan osuu myös suuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmät talvet sekä lämpimiä vuosia 1930-luvulla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:xq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lämpeneminen näkyy myös luonnossa. Suomessa keskimääräinen keväinen lehtien puhkeaminen on vuosina 1846–2005 varhentunut noin 12 vuorokaudella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4J5Ig7Y4IfUhwZF44K28kr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1l3l5yEaQwirkqdAbJHQ1s",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1930-luku oli lämmin erityisesti pohjoisessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1930-luvulla koettu lämmin jakso näkyi laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sitä vahvempana, mitä pohjoisempana oltiin. Suhteellisesti lämpimintä oli Pohjoisella jäämerellä, Huippuvuorilla ja Grönlannin pohjoisosissa. Lämpimyys näyttäisi suurelta osin johtuneen merivirtojen luonnollisesta heilahtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsin merelle lämmintä vettä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessakin 1930-luvun lämpimyys näkyy selvemmin Lapissa kuin Etelä-Suomessa. Kuten Helsingin ja Sodankylän aikasarjakuvista havaitaan, Sodankylässä keskimääräiset lämpötilat ovat vasta nyt ylittämässä 1930-luvun huipputason, kun Helsingissä tämä taso on ylitetty jo aikaisemmin (kuva 2).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6FGdZjCiDBxqV38JLEeOjg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeiden lämpötilojen todennäköisyys on jo moninkertaistunut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka lämpeneminen vuoden keskilämpötilalla mitattuna on toistaiseksi ollut melko pientä Suomen lämpöolojen suureen vuosienväliseen vaihteluun verrattuna, se on kuitenkin jo moninkertaistanut huippukorkeiden kuukausi- ja vuodenaikaiskeskilämpötilojen esiintymisen todennäköisyyden. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13h6PN3brnSMRvutWKq3Xe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi ennätyslämpimän heinäkuun 2010 keskilämpötilan nykyiseksi toistuvuusajaksi saadaan Helsingissä noin 300 vuotta, jos jo toteutunutta lämpenemistä ei oteta huomioon. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos huomioon ottaen toistuvuusaika on vain noin 60 vuotta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3PZbMMVITo6ls0OLRHCRPj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienessä mittakaavassa ja lyhyissä aikasarjoissa luonnollinen vaihtelu korostuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On tärkeää ymmärtää, että ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Paikkakuntakohtaisista, yhden havaintoaseman lämpötila-aikasarjoista näkyy ensisijaisesti ilmaston suuri luonnollinen vaihtelu. Ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen todentaminen lämpötilan havaintosarjoista onnistuukin parhaiten tarkastelemalla laajojen alueiden keskilämpötiloja pitkän ajan kuluessa. Tällöin luonnollisista tekijöistä johtuva satunnainen vaihtelu tasoittuu ja taustalla vaikuttava kasvihuonekaasupitoisuuksien kohoamisesta johtuva ilmaston systemaattinen lämpeneminen nousee paremmin esille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpötila on vain yksi, vaikkakin erittäin tärkeä, ilmaston piirre. Sademäärä, tuulisuus, pilvisyys, lumisuus ovat esimerkkejä muista ilmastosuureista, joilla on suuri vaikutus yhteiskuntaan ja luontoon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3uKjnW9iHVUryA7vjEx4Gi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Näistä ei kuitenkaan ole olemassa yhtä pitkiä, luotettavia ja maantieteellisesti kattavia aikasarjoja kuin lämpötilasta. Samaan suuntaan menevän pitkäaikaisen muutoksen eli trendin havaitseminen niissä on sen tähden vaikeampaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista muutosta, vaihtelua kylläkin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Touko-syyskuun sademäärät (joiden luotettavuutta lumisateen mittaamisen hankaluus ei haittaa) vaihtelevat Suomessa paljon vuodesta toiseen eikä niissä ole toistaiseksi havaittu selkeitä trendejä. Neljän havaintoaseman noin 100 vuoden havaintojen perusteella kuivien jaksojen lukumäärät ja pituudet ovat kesäpuolella vuotta keskimäärin suurimpia rannikkoalueilla ja pienimpiä Lapissa. Sateettomien päivien määrissä ja kuivien jaksojen pituuksissa ei pääsääntöisesti ole esiintynyt tilastollisesti merkitseviä trendejä, tai sitten trendit ovat olleet laskevia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1vgKR02DVpP5troArgGden",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimakkaiden tuulten nopeuksissa ja esiintymistiheyksissä on yleensä ollut laskeva suuntaus, kun niitä tarkastellaan kymmenen aseman enimmillään 120 vuotta pitkien ilmanpaineen havaintoaikasarjojen perusteella. Viimeisten vajaan viidenkymmenen vuoden aikana tuulen nopeudet näyttäisivät puolestaan hieman kasvaneen, mutta muutos ei ole ollut tilastollisesti merkitsevä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"oEbbk7jZ9qF6u5GmmfJAP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringonpaistehavainnot kertovat pilvisyyden vaihteluista. Kun auringonpaistetunteja on paljon, pilviä on vähän. Suomen pisimmät auringonpaisteaikasarjat ovat peräisin Helsingistä ja Sodankylästä. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4CLeP59VOX1ymlQXHpDZS1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6oJn45pq04uyWzvXBRtqcF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:" Aikasarjat (kuva 3) osoittavat pilvisyyden vaihtelevan vuodesta toiseen. Sekä Sodankylässä että Helsingissä vallitsi 1970-luvun alkupuolella suhteellisen aurinkoinen jakso, jota seurasi pilvisempiä vuosia 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. 2000-luvun alku oli taas suhteellisen aurinkoinen, etenkin Helsingissä. Viime vuosisadan alussa mitattiin Helsingissä muutamana vuotena poikkeuksellisen vähän auringonpaistetta, kun päiväkohtainen auringonpaistetuntien keskiarvo oli alle 3 tuntia. Tämä ei kuitenkaan kerro suoraan suuresta pilvisyydestä, vaan liittynee Novaruptan tulivuorenpurkaukseen Alaskassa vuonna 1912.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"13Tl4v1wwGsum55R4aIBWW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:cq,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3SXbriBlqUPQmJNRrKZUd5"}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002Fj1oBOiReCN7ATnWuIaZNe"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2023 oli tavanomaista lämpimämpi Suomessa – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F5YYb0gwttZZSaWazOrlKpj"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2023",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F7BU5GPxUMKp50O0JPLTUCi"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2021 oli keskilämpötilaltaan tavanomainen, vaikka kesä oli lämmin – Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.1.2022",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002FEltRuXy4rGloHFEAnWTXx"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin – Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2020.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1254769397"},content:[{nodeType:a,value:"Lauha helmikuu päätti ennätyksellisen lauhan talven – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.3.2020 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1225384314"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2019 oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2020 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F819089025"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva – Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.1.2019 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F464822435"},content:[{nodeType:a,value:"Joulukuu oli lauha ja sateinen – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2018",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F291348664"},content:[{nodeType:a,value:"Keski- ja Pohjois-Lapissa poikkeuksellisen lämmin vuosi – Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.1.2017 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F129531054"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin – Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2015 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F42501311"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2015 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1268350"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2013 harvinaisen lämmin – Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.12.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=c2d14332-a9a7-484c-923e-85cb866bdeb9&groupId=30106"},content:[{nodeType:a,value:"Tietäväinen, H., Saku, S.,& Venäläinen, A. 2011. Mitä havainnot kertovat Suomen tähänastisesta ilmastosta? ACCLIM ilmastoseminaari 8.3.2011. Kalvoesitys. 12 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dd},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos: ACCLIM-hanke ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f6f6be55-96a5-4cc2-b6a8-dc8684dbd92c&groupId=30106"},content:[{nodeType:a,value:"Tietäväinen, H. 2010. Havaintoasemien lämpötilat hilaruutuihin – ja pitkiksi aikasarjoiksi. Ilmastokatsaus 1\u002F2010: 4 - 5. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fgeology.com\u002Fnovarupta\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Geology.com: Novarupta - The most Powerful Volcanic Eruption of the 20th Century ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag],tags:[eh,aw,xc],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2020-10-29",publisher:[E]};wT.metadata={tags:[],concepts:[]};wT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5qpfrQISVpdZ4hA3l9z7B2",type:A,createdAt:"2021-04-23T12:58:13.968Z",updatedAt:"2021-07-23T06:32:04.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:t,locale:f};wT.fields={title:"Vuoden keskilämpötila ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä vertailukaudella 1981-2010",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5qpfrQISVpdZ4hA3l9z7B2\u002Fdb74de0422a1069f8b63195dfeeba471\u002F8110_keskiarvo_kartat.gif",details:{size:wU,image:{width:cO,height:wV}},fileName:"8110_keskiarvo_kartat.gif",contentType:hb}};wT["5qpfrQISVpdZ4hA3l9z7B2"]=wT;wY.metadata={tags:[],concepts:[]};wY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nogWoQID7Vtl6qwIBGew3",type:d,createdAt:"2022-01-28T13:39:37.176Z",updatedAt:"2024-04-12T09:11:54.158Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};wY.fields={title:"Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01PxvNNaKgIxe2xGy58KCu",type:A,createdAt:wZ,updatedAt:wZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f},fields:{title:"ilmastollinen-vertailukausi-nostokuva-90-20-adobestock-436581557",description:e,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01PxvNNaKgIxe2xGy58KCu\u002F158eb7b85e563f42138de781f5028695\u002Filmastollinen-vertailukausi-nostokuva-90-20-adobestock-436581557.jpg",details:{size:812635,image:{width:P,height:af}},fileName:"ilmastollinen-vertailukausi-nostokuva-90-20-adobestock-436581557.jpg",contentType:ae}}},teaserImageAlt:"Kuvakollaasi, jossa puut kuvattu eri vuodenaikoina, ja hiekkatie mutkittelee välissä.",teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos otti vuonna 2021 käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden, joka kattaa 30-vuotisjakson 1991–2020. ",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmastollinen-vertailukausi",linkText:w_};xc.metadata={tags:[],concepts:[]};xc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6nQ3BJTRU0u5d7TrHjbW9Q",type:d,createdAt:xd,updatedAt:xd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};xc.fields={title:"Aurinko",slug:"aurinko"};xe.metadata={tags:[],concepts:[]};xe.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6N5pTpDVyvpEN0ERmZx7En",type:A,createdAt:xf,updatedAt:xf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};xe.fields={title:"Suomen 10 x 10 km hilapisteikkö",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6N5pTpDVyvpEN0ERmZx7En\u002Fc986bd46117a0da7269525671cc48588\u002Fhilapistekartta.png",details:{size:18389,image:{width:fZ,height:521}},fileName:"hilapistekartta.png",contentType:K}};xe["6N5pTpDVyvpEN0ERmZx7En"]=xe;xg.metadata={tags:[],concepts:[]};xg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6wUnFUUz1cmMA8loGphN52",type:A,createdAt:xh,updatedAt:xh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:t,revision:p,locale:f};xg.fields={title:"Vuoden keskilämpötila ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä 1981-2010",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6wUnFUUz1cmMA8loGphN52\u002Fbae9581c1d85a4ee0c77a9269d14a16b\u002F8110_keskiarvo_kartat.png",details:{size:wU,image:{width:cO,height:wV}},fileName:"8110_keskiarvo_kartat.png",contentType:hb}};xg["6wUnFUUz1cmMA8loGphN52"]=xg;xk.metadata={tags:[],concepts:[]};xk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"VVFl4XnZ53xUUc0ONN1UZ",type:d,createdAt:xl,updatedAt:xl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};xk.fields={title:xi,slug:xj};xn.metadata={tags:[],concepts:[]};xn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xgj8nm8eV9kepczFlg2DA",type:d,createdAt:"2022-10-18T11:33:03.094Z",updatedAt:"2024-04-12T11:20:21.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f};xn.fields={title:"Lämpötilatilastot 1991–2020",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele Suomen eri sääasemien tilastoja vertailukaudelta ",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:"1991–2020",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:F,marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj};xx.metadata={tags:[],concepts:[]};xx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1pokH2kJY4XKA0n4iCsTw1",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:42:20.131Z",updatedAt:"2024-09-16T12:07:48.188Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hI,revision:aX,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};xx.fields={publishedLanguages:[f],title:"Uusimaa – merellisen ilmaston maakunta",materialType:D,slug:"uusimaa-merellisen-ilmaston-maakunta",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EWX5GiPekmYeALKcpAC5b",type:A,createdAt:"2022-12-09T14:45:55.634Z",updatedAt:"2023-03-07T12:27:58.960Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dt,revision:bx,locale:f},fields:{title:"uusimaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5EWX5GiPekmYeALKcpAC5b\u002Fbb2458f25538bfd978f8739720a00400\u002Fuusimaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57740,image:{width:P,height:a_}},fileName:"uusimaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Uudenmaan maakunta sijaitsee Suomen eteläosassa, Suomenlahden rannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat muun muassa lännessä Varsinais-Suomi ja idässä Kymenlaakso. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merellisyys leimaa vahvasti koko Uudenmaan ilmastoa, mutta Suomenlahden vaikutus pienenee lounaasta sisämaahan siirryttäessä. Vuoden keskilämpötila vaihtelee maakunnassa Hangon saariston +6 asteesta pohjoisimpien osien noin +4,5 asteeseen. Vuotuinen sademäärä kohoaa maakunnan alueella useimmiten yli 600 millimetriin, läntisellä Uudellamaalla jopa hieman yli 700 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avomereltä Lohjanharjulle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa Uudenmaan maakunnasta kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta Lohjanjärveltä itäkaakkoon ulottuvan linjan eteläpuoli kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Keväällä ja alkukesällä rannikkoseutuja viilentää Suomenlahti, joka puolestaan syksyllä ja talvella lämmittää niitä. Sateisiin ja talven lumioloihin taas vaikuttaa maaston kohoaminen rannikolta sisämaahan. Kaakon ja etelän välisten tuulien vallitessa loka-huhtikuun sademäärä on korkeimmilla seuduilla jopa puolitoista kertaa suurempi kuin rannikon läheisyydessä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan ilmasto-olot rannikolla eroavat sen verran sisämaan oloista, että jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavat kahden esimerkkiaseman tilastot. Rannikkoa edustaa maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut Helsingin Kaisaniemen sääasema ja sisämaata Hyvinkään Hyvinkäänkylän (entinen Mutila) sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren vaikutus näkyy lämpötiloissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila vaihtelee Uudenmaan maakunnassa Hangon saariston +6 asteesta (°C) pohjoisimpien osien noin +4,5 asteeseen. Vuoden kylmin kuukausi on useimmiten helmikuu. Hangon ympäristössä helmikuun keskilämpötila on tyypillisesti -4 astetta, muualla rannikkoseudulla noin -5 ja kauimpana sisämaassa alle -6 astetta. Heinäkuu on puolestaan vuoden lämpimin kuukausi. Sen keskilämpötila on keskimäärin +16,5…+17,5 astetta, ja rannikolla on hieman sisämaata viileämpää.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikon ja sisämaan erot tulevat hyvin esille myös hellepäivien lukumäärissä. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä meren tuntumassa hellepäiviä on touko-elokuussa keskimäärin 8, mutta vain vajaat 20 km pohjoisempana, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, niitä on jo keskimäärin 19.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallayöt ovat sisämaan muutamia seutuja lukuun ottamatta heinä- ja elokuussa varsin harvinaisia, vaikka Uudeltamaalta löytyykin hallanarkoja paikkoja jopa yllättävän läheltä rannikkoa. Jakson 1991–2020 aikana esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä ja Lohjan Porlassa (Lohjanjärven läheisyydessä) ei ole ollut keskimäärin yhtään hallayötä kesä-elokuussa. Vihdin Maasojalla niitä oli vastaavalla ajanjaksolla keskimäärin kahdeksan, joista yksi heinäkuussa. Vihdin havaintoasema sijaitsee pohjois-etelä-suuntaisessa korkeiden kalliokohoumien ympäröimässä peltolaaksossa, ja se on Uudenmaan kylmin havaintopaikka.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisinta Suomea",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimääräinen vuotuinen sademäärä kohoaa maakunnan alueella useimmiten yli 600 millimetriin, läntisellä Uudellamaalla jopa hieman yli 700 millimetriin. Lohjanharju ja Nuuksion ylänköalue ovatkin keskimäärin Suomen sateisinta seutua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi Uudellamaalla on yleensä elokuu keskimäärin noin 80 millimetrin sateellaan. Rannikolla myös loka- ja marraskuu yltävät tyypillisesti noin 70–80 millimetrin sademääriin. Syynä syksyn suurin sademääriin ovat matalapaineet ja lämmin meri. Kevät on puolestaan tavallisesti vuoden kuivinta aikaa, varsinkin rannikolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan sademäärät vaihtelevat kuitenkin paljon, ja esimerkiksi vuonna 1994 heinäkuussa useilla havaintoasemilla satoi vain alle millimetrin. Maakunnan, ja samalla myös koko Suomen, suurimmat vuotuiset sademäärät ovat olleet yli 1000 millimetriä. Rannikolla vuosisateet voivat kuitenkin ajoittain jäädä hyvin vähäisiksikin, jopa alle 300 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maan vaihtelevimmat lumiolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudenmaan alueella lumiolot vaihtelevat vuodesta toiseen enemmän kuin missään muualla Suomessa. Lumensyvyys riippuu muuta maata voimakkaammin talven lämpötilasta ja tuulten suunnasta. Kun merivesi pysyy pitkään lämpimänä ja samalla lounaasta liikkuu matalapaineita tuoden mukanaan lauhaa ilmaa, lumipeite jää ohueksi ja saattaa sulaa talven aikana useaan kertaan. Kaakon ja idänpuoleisten tuulten vallitessa on kylmempää ja lumipeitteet paksumpia, mikä johtuu Uudenmaan maastonmuodoista. Varsinkin alkutalvesta, kun meri on vielä jäätön ja ilmaa lämpimämpi, voi itätuulella Uudellemaalle kertyä lyhyessä ajassa useita kymmeniä senttejä lunta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin ensilumi saadaan Hyvinkään ja Lohjan Nummi-Pusulan tienoille jo marraskuun 5. päivän aikoihin ja rannikolle pari viikkoa myöhemmin. Pysyvän lumipeitteen saapumisessa ero rannikon ja sisämaan on suurempi, jopa kuukauden luokkaa. Vuosien 1991–2020 aikana pysyvä lumipeite saapui Hyvinkäälle keskimäärin joulukuun 10. päivä, mutta Hangon Tvärminneen vasta tammikuun 16. päivä. Pääkaupunkiseudulle pysyvä lumipeite saadaan tyypillisesti vasta joulun jälkeen. Eniten lunta on yleensä maaliskuun alkupuolella: Hankoniemen noin 15 senttimetristä Lohjanharjun reiluun 35 senttimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhtenäinen lumipeite katoaa Uudenmaan rannikkoseuduilta keskimäärin maalis-huhtikuun vaihteessa ja maakunnan luoteisilta ylänköseuduilta huhtikuun puolivälin tienoilla. Pysyvän lumipeitteen pituus vaihtelee siis Hangon noin 75 vuorokaudesta maakunnan luoteisosien ylänköseudun noin 125 vuorokauteen (eli on noin 2,5–4 kuukautta). Vähälumisina talvina lumipeiteajat voivat jäädä hyvinkin lyhyiksi. Esimerkiksi Kaisaniemestä useampana talvena lumi on pysynyt maassa vain 3–4 viikkoa ja vuonna 2008 pisimmilläänkin vain kymmenen päivää peräkkäin. Toisaalta pisimmät lumitalvet ovat kestäneet yli viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämmin meri pidentää syksyä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahden vaikutus näkyy Uudellamaalla myös termisten vuodenaikojen kohdalla, etenkin talven tulossa. Terminen syksy saapuu maakunnan pohjoisosaan keskimäärin syyskuun puolivälissä ja rannikolle ja saaristoon syyskuun lopulla. Talvi alkaa sisämaassa tyypillisesti marraskuun puolivälin tienoilla ja rannikolla sekä saaristossa joulukuun alkupuolella. Terminen syksy on siis maakunnan lounaisimmissa osissa jopa yli kahden kuukauden mittainen. Toisinaan talven tulo venyy aina tammikuun puoliväliin saakka, ja onpa jo ollut vuosia, jolloin termistä talvea ei ole pystytty selkeästi määrittelemään rannikko- ja saaristoalueilla. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kevät koittaa suuressa osaa maakuntaa maaliskuun loppupäivinä. Kesä alkaa sisämaan edullisimmilla paikoilla heti toukokuun puolivälin jälkeen. Rannikolla ja saaristossa kylmänä pysyvä meri viivästyttää kesän tuloa toukokuun loppuun.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pitkä kasvukausi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudellamaalla terminen kasvukausi alkaa sisämaassa keskimäärin huhtikuun loppupuolella, mutta kylmästä merestä johtuen rannikolla ja saaristossa hieman myöhemmin. Termisen kasvukauden päättymiseen hitaasti jäähtyvällä merellä on taas päinvastainen vaikutus. Maakunnan pohjoisosissa kasvukausi päättyy tavallisesti lokakuun puolivälin jälkeen ja rannikolla ja saaristossa vasta marraskuun alussa. Näin ollen kasvukauden pituus on rannikkoseuduilla hieman sisämaata pidempi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jakson 1991–2020 aikana keskimääräinen kasvukauden pituus vaihteli Vihdin Maasojan 180 vuorokaudesta Helsingin Kaisaniemen 193 vuorokauteen eli noin viidestä kuuteen kuukauteen. Kasvukauden tehoisa lämpötilan summa on Uudellamaalla 1300 ja 1500 vuorokausiasteen (°Cvrk) välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuuden suhteen eri vuosien kasvukausien väliset erot ovat Uudellamaalla koko Suomen suurimpia. Kuivuus voi rannikon savimailla olla ankaraa, etenkin jos edeltävä kevät on ollut kuiva. Runsaat alkusyksyn sateet voivat puolestaan haitata sadonkorjuuta, varsinkin jos kesä on ollut sateinen. Tyypillisesti kasvukauden sademäärä on 350–400 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudenmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Uudellamaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hYnwy2VvEmNjFk05B4ubO",type:d,createdAt:"2022-06-15T13:42:32.585Z",updatedAt:"2022-08-30T12:39:31.361Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Uudenmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:xy,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Uudenmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:xz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yg7Fq5DqWpgzarcig1mp2",type:d,createdAt:"2022-06-15T13:44:57.739Z",updatedAt:"2022-09-05T09:58:43.623Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Uudellamaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,2–3,8 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon tai vähenevä RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:xA,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Uudenmaan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana mennessä 5–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 630–750 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta pysyvät lähes samana kesäkuukausina. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xK},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xhWZWscIHQm7OGty4Ij6",type:d,createdAt:"2022-06-16T10:58:50.162Z",updatedAt:"2023-10-09T10:44:24.846Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bw,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Uusimaa - merellisen ilmaston maakunta -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FiD3otAUqP33oldwuouU9",type:d,createdAt:"2022-06-16T10:58:45.262Z",updatedAt:"2022-06-17T13:11:07.611Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:df,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Uusimaa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Uudenmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen ja Hyvinkään Hyvinkäänkylän sääasemien tiedot.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XFsQnI0DbOnybNmMHb1Lk",type:d,createdAt:"2022-06-16T11:09:02.692Z",updatedAt:"2022-06-17T13:07:18.775Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Uusimaa - merellisen ilmaston maakunta -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[dZ,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FUudenmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Uudenmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,yJ,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:hN,publisher:[E,aL]};xy.metadata={tags:[],concepts:[]};xy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64LD1yVOqPPnOhCy4FuSqI",type:A,createdAt:"2022-06-15T10:55:51.280Z",updatedAt:"2022-06-20T07:42:55.355Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,locale:f};xy.fields={title:"uusimaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F64LD1yVOqPPnOhCy4FuSqI\u002Ff99a1043767e1ab5f39949fe0dcd0edc\u002Fuusimaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:61531,image:{width:$,height:aa}},fileName:"uusimaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};xy["64LD1yVOqPPnOhCy4FuSqI"]=xy;xA.metadata={tags:[],concepts:[]};xA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4C9uD7aTSRNmNbsipt5i4f",type:A,createdAt:"2022-06-15T10:55:01.228Z",updatedAt:"2022-06-20T07:42:47.247Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,locale:f};xA.fields={title:"uusimaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4C9uD7aTSRNmNbsipt5i4f\u002F7fbf1b806b9501429ad4aabec35d6bcf\u002Fuusimaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46092,image:{width:$,height:aa}},fileName:"uusimaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};xA["4C9uD7aTSRNmNbsipt5i4f"]=xA;xK.metadata={tags:[],concepts:[]};xK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5waH6uz2ACKIM4C8Z1Lc8Q",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:42:00.326Z",updatedAt:"2024-09-16T06:50:23.561Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};xK.fields={abbreviation:"UUS21",body:"Uusimaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 10 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Uusimaa-1.pdf"};xX.metadata={tags:[],concepts:[]};xX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GyK5gWwir6SUXb1tjGKT",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:48:25.524Z",updatedAt:"2024-09-16T07:00:03.742Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};xX.fields={abbreviation:"KYM21",body:"Kymenlaakso – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 7 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_kymenlaakso-1.pdf"};xY.metadata={tags:[],concepts:[]};xY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GGd86bGeH6qw1pB6ZGHwP",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:49:57.084Z",updatedAt:"2024-09-16T07:12:26.132Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};xY.fields={abbreviation:"EKA21",body:"Etelä-Karjala – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 6 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_etela-karjala-1.pdf"};xZ.metadata={tags:[],concepts:[]};xZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1EgS7si8orQHTQdo64s5f1",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:52:01.105Z",updatedAt:"2024-09-16T07:42:09.320Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};xZ.fields={abbreviation:"KAH21",body:"Kanta-Häme– Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_kanta-hame-1.pdf"};x_.metadata={tags:[],concepts:[]};x_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7dZbf3moep0uYEzqbOhx11",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:52:58.218Z",updatedAt:"2024-09-16T08:00:05.351Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};x_.fields={abbreviation:"PAH21",body:"Päijät-Häme – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_paijat-hame-1.pdf"};yb.metadata={tags:[],concepts:[]};yb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3XF6mGCoCHcMnFyOE5iHEo",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:30:35.380Z",updatedAt:"2024-09-16T12:08:00.509Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:110,revision:bL,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};yb.fields={publishedLanguages:[f],title:"Kymenlaakso – Salpausselkä ilmaston jakajana",materialType:D,slug:"kymenlaakso-salpausselka-ilmaston-jakajana",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19xhZLoSTCdxw6eFYBGNCp",type:A,createdAt:"2022-12-09T14:47:02.518Z",updatedAt:"2023-04-21T12:33:51.229Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dl,revision:V,locale:f},fields:{title:"kymenlaakso-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F19xhZLoSTCdxw6eFYBGNCp\u002F5fe308f7c73d8c7100af350d9b9f2e49\u002Fkymenlaakso-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57867,image:{width:P,height:af}},fileName:"kymenlaakso-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Kymenlaakson maakunta sijaitsee Etelä-Suomen kaakkoisosassa, Suomenlahden rannikolla. Sitä rajoittuu muun muassa lounaassa Uudenmaan maakuntaan sekä idässä Etelä-Karjalaan ja Venäjään. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahden läheisyys tuo merellisiä piirteitä Kymenlaakson ilmastoon, mutta maaston kohotessa Salpausselälle ilmasto muuttuu selvästi mantereisempaan suuntaan. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti alueen pohjoisosassa +5 asteen tienoilla ja kohoaa rannikolle siirryttäessä noin +6 asteeseen. Vuotuinen sademäärä jää rannikolla ja saaristossa tyypillisesti vajaaseen 600 millimetriin, mutta kohoaa muualla 600 ja 700 millimetrin välille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolta Salpausselälle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymenlaakso rajoittuu etelässä Suomenlahteen, pohjoisessa Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntiin sekä lännessä Uuteenmaahan. Maakunta kuuluu ilmastollisesti lähes kokonaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kapea rannikkovyöhyke voidaan kuitenkin erottaa hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen kuuluvaksi.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymenlaakso on jaettavissa kolmeen ilmastolliseen alueeseen. Suomenlahden rannikko ja sen saaristo ovat selvästi merellisempää kuin vähävesistöinen sisämaa Salpausselälle asti. Maakunnan pohjoisosassa on jälleen vesistöisempi alue, johon kuuluvat Jaala ja Valkeala. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaana esimerkkiasemana toimii Kouvolan (entinen Anjalankoski) Anjalan sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helteitä riittää",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti alueen pohjoisosassa +5 asteen (°C) tienoilla ja kohoaa rannikolle siirryttäessä noin +6 asteeseen. Kylmin kuukausi, varsinkin rannikolla ja saaristossa, on tyypillisesti helmikuu, jolloin kuukauden keskilämpötila vaihtelee rannikon noin -5 asteesta Salpausselän pohjoispuolen noin -6 asteeseen.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden eli heinäkuun keskilämpötila on tyypillisesti sisämaassa +18 astetta. Rannikolla heinä- ja elokuu ovat usein lähes yhtä lämpimiä ja keskilämpötila on tavanomaisesti +17 … +18 asteen tuntumassa. Hellepäiviä esiintyy Salpausselällä keskimäärin jopa 19 kesässä, kun taas saaristossa Kotkan Rankissa jäädään keskimäärin kuuteen hellepäivään. Hellettä mitataan Salpausselän eteläpuolella joskus vielä syyskuussakin.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halla on Kymenlaaksossa harvinaista keskikesällä, mutta alku- ja loppukesästä voi esiintyä ankaraakin hallaa. Tyypillisesti hallaöitä kesäkuussa 2, heinäkuussa ei yhtään ja elokuussa 1. Rannikolla ja saaristossa yölämpötilat laskevat heinäkuussa ja elokuun alkupuolella vain harvoin alle +5 asteen.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten sataa Salpausselän etelälaidalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä jää rannikolla ja saaristossa tyypillisesti vajaaseen 600 millimetriin mutta kohoaa muualla 600 ja 700 millimetrin välille. Sateisinta on Salpausselän etelälaidalla. Kuivimpina vuosina Kymenlaaksossa sademäärä on jäänyt alle 400 millimetriin, mutta enimmillään vettä on tullut metrin verran. Vuoden kuivin kuukausi on yleensä joko helmi- tai huhtikuu ja varsinkin rannikon tuntumassa silloin tällöin toukokuu. Elokuussa kertyvät yleisesti suurimmat sademäärät, noin 80 millimetriä kuukauden aikana, mutta myös syksyisin rannikon ja saariston sadesummat yltävät lähelle vastaavia lukemia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolot vaihtelevat suuresti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolosuhteet vaihtelevat suuresti rannikon ja sisämaan välillä. Ensilumi saadaan Salpausselällä keskimäärin marraskuussa, mutta Suomenlahden saaristossa vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Tavanomaisesti pysyvä lumi saadaan sisämaassa marraskuun lopulla, mutta rannikolla ja saaristossa vasta joulun jälkeen, eli eroa syntyy lähes kuukausi noin 60 kilometrin matkalla siirryttäessä Salpausselältä saaristoon. Talven suurin lumensyvyys vaihtelee keskimäärin saariston noin 30 senttimetristä Utin seudun reiluun 50 senttimetriin. Lumisina talvina lunta voi kertyä Salpausselälle ja jopa lähelle rannikkoa Haminan itäpuolelle noin metrin verran.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksittäisinä vuosina erot rannikon ja Salpausselän välillä voivat kasvaa hyvinkin suuriksi. Etelätuulten vallitessa talvisateet lisääntyvät siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Lauhoina talvina lounaistuulten vallitessa meri pysyy pitkään sulana, ja tällöin lumen tulo rannikolla ja saaristossa voi siirtyä pitkälle tammikuuhun. Tällaisessa tapauksessa lumi voi pysyä maassa rannikolla vain noin kuukauden päivät. Toisaalta jos alkutalvesta sulan meren yli virtaa kylmää ilmaa kaakosta tai idästä, voi rannikolla tulla runsaastikin lunta.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keväällä yhtenäinen lumipeite katoaa huhtikuun tienoilla. Keskimäärin lumipeitekauden kesto on rannikon reilusta 100 päivästä Utin seudun noin 135 päivään (eli noin 3–4,5 kuukautta).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikon ja sisämaan erot korostuvat vuodenajoissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erot rannikon ja sisämaan välillä näkyvät etenkin talven tulossa. Terminen syksy saapuu maakunnan pohjoisimpaan osaan keskimäärin syyskuun loppupuolella, rannikolle ja saaristoon lokakuussa. Talvi alkaa sisämaassa marraskuun loppupuolella ja saaristossa joulukuussa. Talven kesto vaihtelee saariston noin 100 päivästä maakunnan pohjoisosan osan noin 120 päivään (eli noin 3–4 kuukautta).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät alkaa kaikkialla tyypillisesti melko samanaikaisesti maaliskuun puolivälin tienoilla. Kesä puolestaan alkaa keskimäärin toukokuun alkupuolella, saaristossa hieman myöhemmin. Kesä kestää noin 120–130 päivää (4 kuukautta).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuus kiusaa rannikkoa ja saaristoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa keskimäärin huhtikuun viimeisellä viikolla ja saaristossa noin viikkoa myöhemmin. Kasvukausi päättyy Salpausselän pohjoispuolella tavanomaisesti lokakuun puolivälissä, mutta rannikolla ja saaristossa se jatkuu kuukauden loppuun. Kasvukauden pituus on siis keskimäärin 165–185 vuorokautta eli 5–6 kuukautta.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehoisa lämpösumma asettuu tavallisesti 1400 ja 1500 vuorokausiasteen (°Cvrk) välille. Suotuisina kesinä se yltää yli 1500 vuorokausiasteen ja jää epäsuotuisina alle 1100 vuorokausiasteen. Kasvukauden sadeoloissa esiintyy suurta vaihtelua, ja erityisesti rannikolla ja saaristossa kärsitään ajoittain kuivuudesta. Tyypillisesti kasvukauden sademäärä on noin 350–400 millimetriä.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymenlaakson ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Kymenlaaksossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2TOJgWV2mgbFULqaK4pKil",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:18:45.279Z",updatedAt:"2022-08-30T12:55:07.600Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Kymenlaakson vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:yc,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kymenlaakson maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:xz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1stSaml7VLPkESJU84UJmq",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:22:03.779Z",updatedAt:"2022-09-05T10:32:57.635Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Kymenlaaksossa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,2–3,8 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon tai vähenevä RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:yd,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kymenlaakson maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana mennessä 5–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 700–800 mm. Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos pieni tai vähenevä. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xX},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3y7sU3j41hgfQuIuWszXyY",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:15:16.761Z",updatedAt:"2023-10-09T10:48:06.369Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kymenlaakso - Salpausselkä ilmaston jakajana -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3lZgaU3RK04aqAtmmfEvqO",type:d,createdAt:"2022-06-17T13:13:25.213Z",updatedAt:"2022-06-20T08:38:26.329Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Kymenlaakso)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Kymenlaakson ilmastoa kuvaa esimerkiksi Kouvolan (entinen Anjalankoski) Anjalan sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"35y2zmOJrUtjjj7HfPoGXG",type:d,createdAt:ye,updatedAt:ye,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kymenlaakso - Salpausselkä ilmaston jakajana -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[dZ,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKymenlaakson_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Kymenlaakson maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,yf,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:yh,publisher:[E,aL]};yc.metadata={tags:[],concepts:[]};yc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Q8enXqNZ0Cu6D9wzbeXSd",type:A,createdAt:"2022-06-17T12:52:50.977Z",updatedAt:"2022-06-20T07:43:05.210Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,locale:f};yc.fields={title:"kymenlaakso-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5Q8enXqNZ0Cu6D9wzbeXSd\u002F6b53f43eae7c96e0ccc046c7e00dae2e\u002Fkymenlaakso-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62688,image:{width:$,height:aa}},fileName:"kymenlaakso-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};yc["5Q8enXqNZ0Cu6D9wzbeXSd"]=yc;yd.metadata={tags:[],concepts:[]};yd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Fm25oCHaVGhDYeucK1ueh",type:A,createdAt:"2022-06-17T12:53:13.284Z",updatedAt:"2022-06-20T07:43:14.329Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,locale:f};yd.fields={title:"kymenlaakso-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5Fm25oCHaVGhDYeucK1ueh\u002F98d1a538d187096b0a23fc12c041d9d6\u002Fkymenlaakso-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46922,image:{width:$,height:aa}},fileName:"kymenlaakso-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};yd["5Fm25oCHaVGhDYeucK1ueh"]=yd;yf.metadata={tags:[],concepts:[]};yf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nwaNOFZmjSxOF2wnZcJPE",type:d,createdAt:yg,updatedAt:yg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};yf.fields={title:xQ,slug:"kymenlaakso"};yj.metadata={tags:[],concepts:[]};yj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6P1LCI9YVuf3jJUC4MonSQ",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:36:49.680Z",updatedAt:"2024-09-16T12:08:09.845Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jT,revision:al,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};yj.fields={publishedLanguages:[f],title:"Etelä-Karjala – vesistöjen vaikutuspiirissä",materialType:D,slug:"etela-karjala-vesistojen-vaikutuspiirissa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"eLziOa0yCuYx2s7PIbQVu",type:A,createdAt:"2022-12-09T14:48:16.723Z",updatedAt:"2023-03-07T12:34:12.312Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,locale:f},fields:{title:"etela-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FeLziOa0yCuYx2s7PIbQVu\u002F54a7ff04269d11fba040e572cad55c14\u002Fetela-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58099,image:{width:P,height:a_}},fileName:"etela-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Etelä-Karjalan maakunta sijaitsee EteläSuomen kaakkoisosassa. Se rajautuu lännessä Kymenlaaksoon, pohjoisessa Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan sekä idässä Venäjään. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesistöjen vaikutus leimaa Etelä-Karjalan ilmastoa. Syksyt ovat pitkiä ja lämpimiä, mutta kevät ja alkukesä viileitä. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti +5 astetta, ja vuotuinen sademäärä on keskimäärin 600–700 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Salpausselän ja Saimaan vaikutuksessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Karjalan maakunta ulottuu kapenevana kiilana lounaasta koilliseen. Se rajoittuu lännessä Kymenlaaksoon, pohjoisessa Etelä-Savoon sekä aivan koillisnurkastaan Pohjois-Karjalaan. Maakunta kuuluu ilmastollisesti kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Salpausselkä jakaa maakunnan ilmastollisesti kahtia. Salpausselän pohjoispuolella on Suur-Saimaan vesistö, kun taas sen eteläpuolisella alueella on selvästi vähemmän vesistöjä. Maakunnan ilmastoon ulottavat vaikutuksensa myös Laatokka ja Suomenlahti. Saimaa ja Laatokka lämmittävät ilmastoa syksyisin ja viilentävät kevään ja alkukesän aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Lappeenrannan lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaakosta helteitä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila Etelä-Karjalassa on tyypillisesti +5 astetta (°C). Lämpimintä on lounaassa ja viileintä maakunnan koilliskulmalla. Vuoden kylmimmän kuukauden, tammi- tai helmikuun, keskilämpötila on keskimäärin -6,7…-6,9 astetta. Lauhinta on Kymenlaakson rajalla ja kylmintä koillisessa. Mikäli Laatokka pysyy pitkään sulana syksyllä ja alkutalvesta, se lauhduttaa maakunnan koilliskulmaa, kun tuulen suunta on idästä tai kaakosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on tyypillisesti kaikkialla maakunnassa +17,8 asteen tuntumassa. Etelä-Karjala on otollista seutua huippulämpötiloille helteisen mannerilman virratessa Venäjältä kaakkoistuulilla pitkin Karjalan kannasta. Hellepäiviä Lappeenrannan kesässä esiintyy tyypillisesti 17. Suuressa osassa maakuntaa hallat ovat keskikesällä harvinaisia. Kuitenkin Konnunsuolla ja muilla läheisillä avarilla turvemailla lämpötila voi painua silloin tällöin selvästi pakkasen puolelle kesälläkin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateita saadaan vaihtelevasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Karjalan vuotuinen sademäärä on keskimäärin 600–700 millimetriä. Sateisinta on Salpausselän eteläpuolella ja kuivinta Saimaan alueella. Eniten sataa tyypillisesti heinä- ja elokuussa, jolloin sademäärä yltää keskimäärin 70–80 millimetriin. Kuivinta taas on useimmiten toukokuussa, jolloin sadetta kertyy keskimäärin noin 30 millimetriä. Myös helmi- ja maaliskuussa sataa jokseenkin yhtä vähän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on ohuempi Suur-Saimaan alueella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensilumi saadaan Etelä-Karjalassa tyypillisesti lokakuun viimeisellä viikolla tai viimeistään marraskuun alussa. Viimeisenä ensilumi sataa Suur-Saimaan alueella. Pysyvän lumen tulossa ero maakunnan ääripäiden välillä on lähes kaksi viikkoa. Keskimäärin se saapuu maakunnan luoteiskulmalle loka-marraskuun vaihteessa ja etenee sieltä kohti etelää.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tyypillisesti talven paksuin lumipeite osuu maaliskuun alkupuolelle ja on tällöin noin 50 senttimetriä, tosin Saimaan alueella hieman vähemmän ja Salpausselällä ja koilliskulmalla enemmän. Tilastollisesti kerran 30 vuodessa saavutetaan 80–90 senttimetrin lumensyvyyksiä. Tavanomaisesti maa paljastuu lumen alta maakunnassa huhtikuun puolivälin jälkeen. Lumipeite kestää tavallisesti noin 4,5–5 kuukautta eli maakunnan eteläosassa noin 135 päivää ja pohjoisosassa 150–160 päivää.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saimaa ja Suomenlahti vaikuttavat lämpöoloihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisten vuodenaikojen vaihtumisessa ei ole juurikaan eroja maakunnan sisällä, lukuun ottamatta talvea, jonka tulo viivyttelee maakunnan eteläisimmässä osassa. Syksy alkaa keskimäärin syyskuun puolivälissä. Talvi saapuu maakunnan pohjoisosaan ennen marraskuun puoliväliä ja Suomenlahden lämmittävän vaikutuksen myötä maakunnan etelärajalle reilua viikkoa myöhemmin. Talvi kestää enimmillään maakunnan koilliskolkassa noin viisi kuukautta ja etelärajalla parisen viikkoa vähemmän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät alkaa tyypillisesti maaliskuun viimeisinä päivinä ja kesä toukokuun loppupuolella. Kesän pituus on keskimäärin 120–130 päivää (eli noin neljä kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi on pisin Salpausselän eteläpuolella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Etelä-Karjalassa tavallisesti vapun tienoilla ja päättyy lokakuun puolivälissä. Kasvukauden pituus on täten 160–175 päivää (noin 5,5 kuukautta), ja se on pisin Salpausselän eteläpuolella. Keskimäärin kasvukauden aikana kertyvä tehoisa lämpösumma ylittää suotuisilla kasvupaikoilla 1400 vuorokausiastetta (°Cvrk), mutta jää koilliskulmalla 1300 vuorokausiasteen tuntumaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden sadesumma on yleisesti noin 350 millimetriä. Maakunnan alueella kasvukautta vaivaa ajoittain kuivuus, kun samaan aikaan sataa vähän ja korkean lämpötilan takia haihdunta on suurta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Karjalan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Etelä-Karjalassa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,8–5,3 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nzYP4mOcZIgkXD8SSyUng",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:48:21.326Z",updatedAt:"2022-08-31T13:39:22.100Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Etelä-Karjalan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:yk,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Etelä-Karjalan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ozN1na6vyEYn5kMB0VBEM",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:49:37.796Z",updatedAt:"2022-09-05T10:43:20.757Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Etelä-Karjalassa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,2–3,8 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon tai vähenevä RCP8.5-skenaariossa (-2%).",asset:yl,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Etelä-Karjalan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 700–750 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hL,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xY},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4D2OjWG7zhGpvZUJZlhN98",type:d,createdAt:"2022-06-20T08:40:55.967Z",updatedAt:"2023-10-09T11:04:10.983Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Karjala - vesistöjen vaikutuspiirissä -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1H0W8zYxiaUDQBBDZDCSEM",type:d,createdAt:yn,updatedAt:yn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Etelä-Karjala)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Etelä-Karjalan ilmastoa kuvaa esimerkiksi Lappeenrannan lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4eciSCk3C3FL611Tki1F0t",type:d,createdAt:yo,updatedAt:yo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Karjala - vesistöjen vaikutuspiirissä -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[dZ,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEtel%C3%A4-Karjalan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Etelä-Karjalan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,yp,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-08-31",publisher:[E,aL]};yk.metadata={tags:[],concepts:[]};yk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51WbrvhT6t0jP3GO1KllQs",type:A,createdAt:"2022-06-20T07:49:08.453Z",updatedAt:"2022-06-22T07:52:45.450Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,locale:f};yk.fields={title:"etela-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F51WbrvhT6t0jP3GO1KllQs\u002Fd08b8388fece5c9235198d8a798de5a4\u002Fetela-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62331,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};yk["51WbrvhT6t0jP3GO1KllQs"]=yk;yl.metadata={tags:[],concepts:[]};yl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rmVRBChTd63HfOuCr13eI",type:A,createdAt:ym,updatedAt:ym,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};yl.fields={title:"etela-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4rmVRBChTd63HfOuCr13eI\u002F67a7e744c1feb7d12a8c2ef1bd0486d1\u002Fetela-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46383,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};yl["4rmVRBChTd63HfOuCr13eI"]=yl;yp.metadata={tags:[],concepts:[]};yp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32pcV8BDu1Cm3vaiaMx05d",type:d,createdAt:yq,updatedAt:yq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};yp.fields={title:xS,slug:"etela-karjala"};yr.metadata={tags:[],concepts:[]};yr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jLSYYSsZ1mgXxIsLDBnTG",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:07:14.277Z",updatedAt:"2024-09-16T12:08:25.280Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ys,revision:aX,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};yr.fields={publishedLanguages:[f],title:"Kanta-Häme – erillisiä ilmastoalueita sisämaassa",materialType:D,slug:"kanta-hame-erillisia-ilmastoalueita-sisamaassa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3PsXmn8Tmqy6GL4bxLZODm",type:A,createdAt:"2022-12-09T14:49:35.977Z",updatedAt:"2023-03-07T12:42:17.420Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"kanta-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3PsXmn8Tmqy6GL4bxLZODm\u002F2f76aa82b5a15647afe1e19382f88a6c\u002Fkanta-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58178,image:{width:P,height:a_}},fileName:"kanta-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Kanta-Hämeen maakunta sijaitsee Etelä-Suomessa. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienikokoisessa Kanta-Hämeessä on erotettavissa erillisiä ilmastollisia alueita. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti noin +4,5 ja +5,5 asteen välillä. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä jää alle 600 millimetrin Hattulan seudulla ja kohoaa lähemmäs 650–700 millimetriin Hämeenlinnan Lammilla ja Tammelan ylängöllä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viljelymaita ja karumpaa ylänköä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kanta-Hämeen maakunta sijaitsee eteläisen Suomen sisämaassa, rajoittuen lännessä Varsinais-Suomeen, pohjoisessa Pirkanmaahan, idässä Päijät-Hämeeseen ja etelässä Uuteenmaahan. Kanta-Häme on pinta-alaltaan pienimpiä maakuntiamme ja kuuluu kokonaisuudessaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienehköstä koostaan huolimatta Kanta-Hämeestä on kuitenkin erotettavissa erillisiä ilmastollisia alueita. Maakunnan pohjoisosan järvialueelta etelään Janakkalaan ja Riihimäelle ulottuu joki- ja viljelyseutu ja aivan lännessä on Jokioisten ja Forssan alavat viljelymaat. Ympäristöään korkeampia ja karumpia alueita ovat Tammelan ylänkö ja Hämeenlinnan Lammin itäinen metsäseutu. Pohjoisosan järvien lisäksi myös Tammelan Pyhäjärvi vaikuttaa ilmastoon paikallisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jokioisten alueella sijaitseva Ilmatieteen laitoksen observatorio, joka edustaa hyvin maakunnan länsiosan viljelyseutuja. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helmikuun pakkasista heinäkuun helteisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on Kanta-Hämeen alueella tyypillisesti noin +4,5 ja +5,5 asteen (°C) välillä. Kylmintä on Hämeenlinnan Lammin seudulla ja lämpimintä suurimpien järvien läheisyydessä. Vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jolloin keskilämpötila vaihtelee tyypillisesti Jokioisten -5,4 asteen ja Lammin seudun noin -6,3 asteen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on isojen vesistöjen äärellä keskimäärin noin +17 astetta ja muualla maakunnassa noin +16,5 astetta. Lämpimimpinä heinäkuina keskilämpötila on ollut kolmisen astetta tavanomaista korkeampi. Hellepäiviä kertyy kesässä keskimäärin 15–17, korkeimmilla seuduilla hieman vähemmän. Hallaöitä maakunnassa on kesän aikana keskimäärin 1–5, ja hallanaroilla seudulla hallaa saattaa olla myös heinäkuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateissa on suurta vaihtelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimääräinen vuotuinen sademäärä jää alle 600 millimetrin Hattulan seudulla ja kohoaa lähemmäs 650–700 millimetriin Hämeenlinnan Lammin seudulla ja Tammelan ylängöllä. Maakunnan sateisin seutu on Lammi, jossa enimmillään on satanut lähemmäs 900 millimetriä vuodessa. Kuivimpina vuosina maakunnan sademäärät ovat jääneet noin 350 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisin kuukausi on tyypillisesti heinäkuu, jolloin sademäärä on tyypillisesti noin 80 millimetriä. Vähiten sataa yleensä maalis-huhtikuussa, jolloin kuukauden sademäärä jää keskimäärin 30–35 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ylänköseuduilla sataa enemmän lunta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan pienuudesta huolimatta lumioloissa on havaittavissa alueellisia eroja. Ensilumi saadaan Hämeenlinnan Lammin seudulla keskimäärin marraskuun puolivälissä ja järvilaaksoissa vajaata viikkoa myöhemmin. Pysyvän lumipeitteen tulo maakunnan eri osiin kestää pidempään. Tyypillisesti se saapuu ylänköseuduille joulukuun alkupuolella ja etenee sieltä maakunnan muihin osiin joulukuun aikana. Lumipeite tulee siis Tammelan ylängölle pari viikkoa aiemmin kuin Vanajaveden laaksoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavanomaisena talvena lumipeitteen paksuus on suurimmassa osassa maakuntaa maaliskuun alkupuolella 20–30 senttimetriä. Keskimäärin yhtenäinen lumipeite katoaa alavilta seuduilta viimeistään huhtikuun alkupuolella ja Tammelan ylängöltä ja Lammin alueelta huhtikuun puolivälin tienoilla. Tyypillisesti lumipeitteen kestoaika on siis 100–130 päivää (3–4,5 kuukautta), mutta vuosien välinen vaihtelu kuitenkin ollut kolmesta viikosta useaan kuukauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuodenajat vaihtuvat lähes samaan aikaan koko maakunnassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisten vuodenaikojen vaihtumisessa ei maakunnan sisällä ole juurikaan eroja. Syksy alkaa tyypillisesti syyskuun puolivälin jälkeen. Talveen siirrytään yleensä marraskuun loppupuolen jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maaliskuun viimeisinä päivinä ja kesään siirrytään toukokuun puolivälin jälkeen. Kevään ja kesän alku tapahtuvat Vanajaveden järvilaaksossa muutamia päiviä aikaisemmin kuin ylänköseuduilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Järvilaaksoissa on suotuisimmat lämpöolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa keskimäärin huhtikuun loppupuolella ja päättyy lokakuun puolivälin jälkeen. Vanajaveden vesistön läheisyyden edullisilla kasvupaikoilla kasvukausi on hieman pidempi kuin maakunnan karummilla ylänköseuduilla. Kasvukauden pituus vaihtelee tyypillisesti 175 ja 185 päivän (eli 5,5 ja 6 kuukauden) välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on karuimpien kasvupaikkojen noin 1300 vuorokausiasteen (°Cvrk) ja edullisimpien seutujen noin 1400 vuorokausiasteen välillä. Kasvukauden aikana tuleva sademäärä vaihtelee maakunnassa tyypillisesti 350 ja 380 millimetrin välillä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kanta-Hämeen ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Kanta-Hämeessä kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"618vXclgy7ZtDsCpeGabHN",type:d,createdAt:"2022-06-20T11:31:59.372Z",updatedAt:"2022-09-05T10:55:42.727Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Kanta-Hämeen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:yt,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kanta-Hämeen maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1pRxanOa7KdTxPiYR6rHQD",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:04:41.049Z",updatedAt:"2022-09-05T10:55:25.781Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Kanta-Hämeessä lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,2–3,8 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon tai vähenevä RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:yw,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aY,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kanta-Hämeen maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5–14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea) ja keskimäärin vuodessa sataisi 700–750 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hL,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:xZ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Cv3crWBADRTuqPouZBxVW",type:d,createdAt:"2022-06-20T11:12:02.629Z",updatedAt:"2023-10-09T11:05:45.001Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kanta-Häme - erillisiä ilmastoalueita sisämaassa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7eb44SdsL6tWy2KdoLcEIw",type:d,createdAt:yy,updatedAt:yy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Kanta-Häme)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Kanta-Hämeen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Jokioisten, Lammin ja Hattulan sääasemien tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2uKLSWkk01Bt4bOjGDk6Wh",type:d,createdAt:yz,updatedAt:yz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kanta-Häme - erillisiä ilmastoalueita sisämaassa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[dZ,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F2510806"},content:[{nodeType:a,value:"Hämeen ekosysteemit alttiina muuttuvalle ilmastolle – Ilmatieteen laitoksen uutinen 4.4.2014",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2484689"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita – Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.4.2014",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F480746"},content:[{nodeType:a,value:"Hämeen ympäristö muutoksen kourissa – Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.2.2011",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKanta-H%C3%A4meen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Kanta-Hämeen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Testi",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,yA,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:hN,publisher:[E,aL]};yt.metadata={tags:[],concepts:[]};yt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JYwF2CqGiTNNxXrAokzko",type:A,createdAt:yu,updatedAt:yu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f};yt.fields={title:yv,description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4JYwF2CqGiTNNxXrAokzko\u002Fbd627966b6371bc4a40bb362a252aeab\u002Fkanta-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62115,image:{width:$,height:aa}},fileName:"kanta-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};yt["4JYwF2CqGiTNNxXrAokzko"]=yt;yw.metadata={tags:[],concepts:[]};yw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"50LWc9aKQ1saMIaoKFMRHi",type:A,createdAt:yx,updatedAt:yx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};yw.fields={title:yv,description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F50LWc9aKQ1saMIaoKFMRHi\u002Fb8f9f0e4954a1654d36a5002130151a2\u002Fkanta-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46465,image:{width:$,height:aa}},fileName:"kanta-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};yw["50LWc9aKQ1saMIaoKFMRHi"]=yw;yA.metadata={tags:[],concepts:[]};yA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZX8V2KyWFFtEP2yAU12Rt",type:d,createdAt:yB,updatedAt:yB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};yA.fields={title:xU,slug:"kanta-hame"};yC.metadata={tags:[],concepts:[]};yC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7hbamkgRI4c2wB9mPMDIay",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:19:11.873Z",updatedAt:"2024-12-10T09:06:36.324Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hI,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};yC.fields={publishedLanguages:[f],title:"Päijät-Häme – vesistöt vaikuttavat ilmastoon",materialType:D,slug:"paijat-hame-vesistot-vaikuttavat-ilmastoon",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"47bfvzll35sEK3XuS5Io8C",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:20:26.453Z",updatedAt:"2023-03-07T12:43:44.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"paijat-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F47bfvzll35sEK3XuS5Io8C\u002F333d0424cd281dc30defdce685240d95\u002Fpaijat-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58161,image:{width:P,height:a_}},fileName:"paijat-hame-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Päijät-Hämeen maakunta sijaitsee Etelä-Suomessa. Sitä ympäröivät muun muassa etelässä Uusimaa, lännessä Kanta-Häme, pohjoisessa Keski-Suomi sekä idässä Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijät-Hämeen ilmastoa leimaavat sen monet järvet. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4,5 asteen ja lounaisimman osan +5,0 asteen välillä. Vuoden keskimääräinen sademäärä vaihtelee maakunnan alueella 600 ja 650 millimetrin välillä. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eteläinen Päijänne ja Salpausselkä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kooltaan pieni Päijät-Hämeen maakunta kattaa Päijänteen eteläosan ympäristöineen. Ilmastollisesti se kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijät-Hämeen eteläisimmässä osassa Salpausselästä etelään on vähän järviä, kun taas muu osa maakuntaa on vesistöjen vahvasti hallitsemaa. Suurimmista järvialueista Päijänteellä on selvin vaikutus alueen ilmastoon. Muita merkittäviä järvialueita ovat Lahden Vesijärvi, Heinolan ympäristön Ruotsalainen ja Konnivesi sekä Hartolan Jääsjärvi ja Rautvesi. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Lahden Launeen sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten hellepäiviä Lahden seudulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijät-Hämeessä vuoden keskilämpötila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4,5 asteen (°C) ja lounaisimman osan +5,0 asteen välillä. Vuoden kylmin kuukausi on tavallisesti helmikuu, jonka keskilämpötila on -6,5 astetta. Kylmintä on Hartolan seudulla ja lauhinta maakunnan etelärajalla. Alkutalvea lauhduttaa pitkään sulana pysyvä Päijänne.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Heinäkuu on puolestaan tyypillisesti lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin 17 astetta koko maakunnassa. Hellepäiviä esiintyy eniten Lahden seudulla, keskimäärin 20 kesässä, ja löytyypä Lahden tilastoista hellepäiviä vielä syyskuussakin. Asikkalan Pulkkilanharjulla vesistöjen ympärillä hellepäiviä esiintyy vähemmän, noin 10. Halla on vesistöjen lämmettyä harvinaista suuressa osassa maakuntaa, mutta eteläosien alavilla peltoalueilla sitä esiintyy ajoittain. Kesäkuussa hallaöitä on tyypillisesti 2 ja elokuussa 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurimmat sateet saadaan elokuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimääräinen vuoden sademäärä vaihtelee maakunnan alueella 600 ja 650 millimetrin välillä. Eniten sataa Salpausselän eteläpuoleisilla alueilla ja vähiten Päijänteen rantamilla Asikkalasta pohjoiseen. Suurimmat vuoden sademäärät ovat Päijät-Hämeen alueella olleet noin 900 millimetriä, pienimmät puolestaan reilut 300 millimetriä. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin sataa keskimäärin 70 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa huhtikuussa, tyypillisesti noin 30 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumentulo viivyttelee ajoittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijänne hidastaa lumipeitteen saapumista ympäristöönsä etenkin lauhoina alkutalvina. Keskimäärin ensimmäinen lumipeite saadaan marraskuussa, Etelä-Päijänteen rantamilla kuitenkin vasta kuun loppupuolella. Pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti ensin Padasjoen-Hartolan seudulle ja etenee sieltä parin viikon aikana Salpausselän eteläpuoleisille peltoalueille. Esimerkiksi Lahteen pysyvä lumipeite saadaan keskimäärin joulukuun ensimmäisellä viikolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin lunta on keskimäärin 30 senttimetriä, koilliskulmalla hieman enemmän. Keskimäärin yhtenäinen lumipeite sulaa aukeilta paikoilta huhtikuun alkupuolella, alkaen Salpausselän eteläpuolelta ja kadoten viimeisenä maakunnan koillisrajalta. Lumipeite siis pysyy maassa maakunnan koilliskulmalla pitempään kuin sen eteläisimmissä osissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tasaiset vuodenajat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiset vuodenajat vaihtuvat viikon sisällä koko maakunnan alueella. Syksy alkaa tyypillisesti syyskuun loppupuolella. Talven puolelle siirrytään maakunnan pohjoisosassa marraskuun puolivälissä, Päijänteen rantamilla ja maakunnan eteläosassa marraskuun lopussa. Talven pituus on keskimäärin 130–145 päivää (eli 4 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät alkaa Salpausselän eteläpuolella maaliskuun loppupuolella ja etenee maakunnan pohjoisrajalle huhtikuun alussa. Kesä puolestaan käynnistyy pian toukokuun puolivälin jälkeen ja kestää keskimäärin 110–120 päivää (eli 3,5–4 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan suotuisimmat kasvuolot ovat Salpausselän eteläpuolella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijät-Hämeessä terminen kasvukausi alkaa tavanomaisesti huhtikuun loppupuolella ja päättyy maakunnan pohjoisosassa ennen lokakuun puoltaväliä ja etelärajalla kuukauden puolivälin jälkeen. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 170–180 päivää (eli 5,5–6 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on 1300–1400 vuorokausiastetta (°Cvrk). Se on pienimmillään maakunnan pohjoisrajalla ja suurimmillaan Salpausselän eteläpuolella. Kasvukaudella sataa tyypillisesti hieman yli 350 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijät-Hämeen ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Päijät-Hämeessä kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kM2MwAvoXp7XJbsVFCTNl",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:39:20.753Z",updatedAt:"2022-09-05T12:06:01.750Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Päijät-Hämeen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1woeSNqr3h5yMhLWIViHt9",type:A,createdAt:"2022-06-20T13:01:55.882Z",updatedAt:"2022-06-21T08:11:08.273Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,locale:f},fields:{title:"paijat-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1woeSNqr3h5yMhLWIViHt9\u002F51f336c0f9990c7e2edec29e91e542e0\u002Fpaijat-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62226,image:{width:$,height:aa}},fileName:"paijat-hame-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}}},caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Päijät-Hämeen maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"u2fMRWvx1hwxODEKGmJIB",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:40:04.473Z",updatedAt:"2022-09-05T12:05:47.971Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Päijät-Hämeessä lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,2–3,8 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon tai vähenevä RCP8.5-skenaariossa (-2 %).",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6eZPsNU756qCxXTTUWJLrB",type:A,createdAt:yD,updatedAt:yD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f},fields:{title:"paijat-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6eZPsNU756qCxXTTUWJLrB\u002F2956223548af18d822d7b34057b364c5\u002Fpaijat-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46492,image:{width:$,height:aa}},fileName:"paijat-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}}},caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aY,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Päijät-Hämeen maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\nVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5–14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 700–750 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hL,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:x_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2PtTW07jy241F9gtGNJeMT",type:d,createdAt:"2022-06-20T13:26:56.741Z",updatedAt:"2023-10-09T11:09:18.273Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Päijät-Häme – vesistöt vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"yV0m1fkf3TDGkbJ5UbMFp"}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1AoNnXFXHQD5udG6a0D1A9",type:d,createdAt:yE,updatedAt:yE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Päijät-Häme – vesistöt vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[dZ,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FP%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Päijät-Hämeen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"I",marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,yF,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:yH,publisher:[E,aL]};yF.metadata={tags:[],concepts:[]};yF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Vt5xTfPdmS2W5mamWRzVy",type:d,createdAt:yG,updatedAt:yG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};yF.fields={title:xW,slug:"paijat-hame"};yJ.metadata={tags:[],concepts:[]};yJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Yx7XfIsI12eFLCjsAaLqO",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:34:20.254Z",updatedAt:"2022-05-04T13:10:51.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};yJ.fields={title:xO,slug:"uusimaa"};yL.metadata={tags:[],concepts:[]};yL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ErMLanFs6pMRUJwS6cnuF",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:50:51.460Z",updatedAt:"2024-09-16T12:08:47.868Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:132,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};yL.fields={publishedLanguages:[f],title:"Varsinais-Suomi – tyypillistä tammivyöhykkeen ilmastoa",materialType:D,slug:"varsinais-suomi-tyypillista-tammivyohykkeen-ilmastoa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cDZSbr8VArvlaZEX1CfCI",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:20:36.835Z",updatedAt:"2023-03-07T12:45:02.485Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,locale:f},fields:{title:"varsinais-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1cDZSbr8VArvlaZEX1CfCI\u002Fcff25bc913fcdab4f26c8895a8e71e12\u002Fvarsinais-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57774,image:{width:P,height:a_}},fileName:"varsinais-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Varsinais-Suomen maakunta sijaitsee Lounais-Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja saarissa. Naapurimaakuntia ovat muun muassa koillisessa Kanta-Häme ja Pirkanmaa, pohjoisessa Satakunta pohjoisessa ja idässä Uusimaa. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tyypillistä Varsinais-Suomen ilmastolle ovat pitkät ja suhteellisen lämpimät kesät ja varsin lyhyet lauhat talvet. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti ulkosaariston noin +7 asteen ja sisämaan vajaan +6 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä vaihtelee ulkosaariston 500–550 millimetristä sisämaan 600–750 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ulkosaaristosta sisämaan ylängöille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen maakunta ulottuu Turunmaan ulkosaaristosta sisämaahan Someron-Loimaan alueelle saakka. Alue kuuluu kokonaisuudessaan eteläboreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeeseen ja suurelta osin sen sisällä olevaan hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Alueen ilmastoa leimaa vahvasti merellisyys. Korkeussuhteiltaan maakunta on pääosin tasaista. Vain alueen itäisimmät osat yhtyvät läntisen Uudenmaan ylänköalueeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen maakunta on jaettavissa kolmeen ilmastollisesti ominaiseen alueeseen, joita ovat ulkosaaristo, sisäsaaristo-rannikko ja sisämaa. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Turun lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lämpimintä aluetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila Varsinais-Suomessa on tyypillisesti ulkosaariston noin +7 asteen (°C) ja sisämaan vajaan +6 asteen välillä. Kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jonka keskilämpötila vaihtelee ulkosaariston -1…-2 asteesta Loimaan noin -5 asteeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimintä on useimmiten heinäkuussa, jolloin keskilämpötila on ulkosaaristossa keskimäärin reilut +17 astetta sekä rannikolla ja sisämaassa lähempänä +18 astetta. Lämpimintä on sisämaan jokilaaksoissa ja Salon seudulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren viilentävä vaikutus näkyy hellepäivien lukumäärässä. Sisämaassa hellepäiviä on keskimäärin 13–15 kesässä, rannikolla ja sisäsaaristossa 5–10. Kun Salossa hellepäiviä on keskimäärin 20 kesässä, Turussa niitä on 17 mutta ulkosaaristossa Utössä vain 1. Hallaa esiintyy heinä-elokuussa erittäin harvoin, kesäkuussa keskimäärin yhtenä päivänä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivia keväitä ja sateisia syksyjä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä vaihtelee ulkosaariston 500–550 millimetrin ja sisämaan 600–750 millimetrin välillä. Sateisinta on maakunnan itäosien järvi- ja ylänköseudulla. Pienimmät vuosisateet kertyvät saaristossa, jossa vuoden sademäärä voi jäädä alle 350 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helmi- tai maaliskuun ohella vähäsateisia kuukausia varsinkin saaristossa ovat huhti- ja toukokuu, jolloin sataa keskimäärin vain 25–30 millimetriä. Erityisesti saaristossa voi olla myös jokseenkin sateettomia kuukausia. Mantereella heinäkuu 1994 oli rutikuiva, kun Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Turussa havaittiin alle yhden millimetrin kuukausisademäärät.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Runsassateisimmat kuukaudet rannikolla ja sisämaassa ovat tavallisimmin heinä- ja elokuu, jolloin sadetta saadaan keskimäärin 70–80 millimetriä. Saaristossa sateisimpia ovat yleensä loka- ja marraskuu.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri aiheuttaa vaihtelevat lumiolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merellä on huomattava vaikutus Varsinais-Suomen lumioloihin. Ulkosaaristossa lumipeitteinen kausi on lyhyt ja lauhoina talvina lumi voi sulaa ainakin osittain pois keskellä talvea. Toisaalta syystalvella sopivissa olosuhteissa lunta voi kertyä rannikolle runsaastikin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren vaikutus näkyy myös keskimääräisissä lumioloissa. Tyypillisesti talven ensimmäinen lumipeite saadaan kauimpana sisämaassa marraskuun puolivälin jälkeen, rannikolla marraskuun loppupuolella ja saaristossa joulukuussa. Pysyvä lumipeite saadaan sisämaassa tyypillisesti joulukuun loppupuolella, rannikolla tammikuun alussa ja saaristossa vasta tämän jälkeen. Kestää siis noin kuukauden, ennen kuin pysyvän lumipeitteen raja etenee maakunnan läpi, ja mitä kauemmas saaristoon siirrytään, sitä enemmän pysyvän lumipeitteen tulo hidastuu.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavanomaisesti yhtenäinen lumipeite katoaa ulkosaaristossa aukeilta paikoilta jo maaliskuun alkupuolella ja sisämaassa kuukauden puolivälissä, mutta maakunnan itäisimmissä osissa vasta maaliskuun lopussa. Pysyvän lumipeitteen keskimääräinen pituus on saaristossa 30–50 päivää eli 1–1,5 kuukautta ja sisämaassa 60–90 päivää eli 2–3 kuukautta. Tosin erot eri vuosien välillä ovat huomattavia ja hajonta kasvaa sisämaasta kohti ulkosaaristoa. Lauhimpina talvina pisin lumipeitejakso voi jäädä ulkosaaristossa alle viikon mittaiseksi ja sisämaassa muutamaan viikkoon. Pisimmillään lunta on ollut maassa noin viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pitkä ja kostea syksy",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomessa Itämeren vaikutus näkyy selvästi myös vuodenajoissa. Keskimäärin terminen syksy alkaa kauempana sisämaassa syyskuun loppupuolella ja saaristossa lokakuun alussa. Syksy on pitkä, sillä terminen talvi alkaa Someron seudulla tyypillisesti marraskuun lopussa ja ulkosaaristossa vasta joulukuun loppupuolella. Vuosien välinen vaihtelu voi kuitenkin olla talven alkamisessa jopa useita kuukausia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa tavallisesti maaliskuun puolivälissä. Pitkään kylmänä pysyvä meri hidastaa selvästi kesän saapumista saaristoon. Sisämaan suotuisilla seuduilla kesä alkaa keskimäärin toukokuun puolivälin tienoilla ja ulkosaaristossa vasta toukokuun lopussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisat kasvuolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomessa terminen kasvukausi alkaa sisämaassa keskimäärin huhtikuun viimeisellä viikolla ja ulkosaaristossa toukokuun alkupäivinä. Kasvukauden tehoisa lämpösumma on sisämaan suotuisilla kasvupaikoilla keskimäärin 1400–1500 vuorokausiastetta (°Cvrk), muualla maakunnassa 1300–1400 vuorokausiastetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus vaihtelee keskimäärin 180 ja 200 päivän välillä eli kestää hieman yli puoli vuotta. Syksyllä lämpimän meren vaikutuspiirissä terminen kasvukausi jatkuu marraskuun alkupäiviin asti, kun sisämaassa se päättyy tavallisesti lokakuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisimpina kasvukausina on satanut yli 500 millimetriä, kun kuivina kasvukausina sadesummat ovat jääneet noin 150 millimetriin. Keskimäärin kasvukauden aikana sataa noin 350–400 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinais-Suomen ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIlmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Varsinais-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–5,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"SlESrAFGymdHA81t8Yxrz",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:32:19.584Z",updatedAt:"2022-08-30T12:17:50.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Varsinais-Suomen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,7, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:yM,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Varsinais-Suomen maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7bkjSlv2YNUepEJsZ7ewv9",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:33:46.838Z",updatedAt:"2022-09-16T07:33:39.816Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Varsinais-Suomessa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,2–3,8 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on vähäinen RCP8.5-skenaariossa.",asset:yN,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Varsinais-Suomen maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 700–770 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:yO},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4LUBIUM67wF11i7LCHEK99",type:d,createdAt:"2022-08-30T08:00:46.854Z",updatedAt:"2023-10-09T11:28:51.122Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Varsinais-Suomi - tyypillistä tammivyöhykkeen ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6A9CNXJ6VfjRm719RDVCtR",type:d,createdAt:yP,updatedAt:yP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Varsinais-Suomi)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Varsinais-Suomen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Turun ja Utön sääasemien tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2iYSCDsU7Lmkzdo9W6x8Tc",type:d,createdAt:yQ,updatedAt:yQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Varsinais-Suomi - tyypillistä tammivyöhykkeen ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fI,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FVarsinais-Suomen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Varsinais-Suomen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,zz,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-08-30",publisher:[E,aL]};yM.metadata={tags:[],concepts:[]};yM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58Y9L5yF0YEQSfkeW5kCaY",type:A,createdAt:"2022-08-29T13:40:53.820Z",updatedAt:"2022-08-30T08:36:49.919Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,locale:f};yM.fields={title:"varsinais-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F58Y9L5yF0YEQSfkeW5kCaY\u002F5a56db317132b07cf8018a4f2719667a\u002Fvarsinais-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62653,image:{width:$,height:aa}},fileName:"varsinais-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};yM["58Y9L5yF0YEQSfkeW5kCaY"]=yM;yN.metadata={tags:[],concepts:[]};yN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gC0gJWTx6WdEAaaNSVVWM",type:A,createdAt:"2022-08-29T13:41:10.131Z",updatedAt:"2022-08-30T08:37:10.603Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,locale:f};yN.fields={title:"varsinais-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6gC0gJWTx6WdEAaaNSVVWM\u002Fd1666e6a8eb20e8d1fed050b04241088\u002Fvarsinais-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46970,image:{width:$,height:aa}},fileName:"varsinais-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};yN["6gC0gJWTx6WdEAaaNSVVWM"]=yN;yO.metadata={tags:[],concepts:[]};yO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Xa6R4d8Fr3Ijz21BNZ2cz",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:15:46.840Z",updatedAt:"2024-09-16T08:08:43.125Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};yO.fields={abbreviation:"VAR21",body:"Varsinais-Suomi – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 10 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Varsinais-Suomi-1.pdf"};yY.metadata={tags:[],concepts:[]};yY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7I9vHZEVlo3NyWcRXQwiYK",type:d,createdAt:"2022-05-13T09:16:28.576Z",updatedAt:"2024-09-16T08:11:40.087Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};yY.fields={abbreviation:"SAT21",body:"Satakunta – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 7 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Satakunta-1.pdf"};yZ.metadata={tags:[],concepts:[]};yZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"40diNh93FKiJaw6LT1bbIy",type:d,createdAt:"2022-05-12T13:25:14.522Z",updatedAt:"2024-09-16T12:06:20.232Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ck,revision:x,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};yZ.fields={abbreviation:"AHV21",body:"Ahvenanmaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 11 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_ahvenanmaa-1.pdf"};y_.metadata={tags:[],concepts:[]};y_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OIRNvhgTjtDT1LBczqiF0",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:00:46.614Z",updatedAt:"2024-09-16T12:09:06.364Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:137,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};y_.fields={publishedLanguages:[f],title:"Satakunta – merellistä ja mantereista ilmastoa",materialType:D,slug:"satakunta-merellista-ja-mantereista-ilmastoa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qKn53gyVfJRuBykXe6XID",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:20:43.539Z",updatedAt:"2023-03-07T12:46:06.249Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,locale:f},fields:{title:"satakunta-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1qKn53gyVfJRuBykXe6XID\u002F2a08c455d3b4511da7cb64e51e804573\u002Fsatakunta-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58131,image:{width:P,height:a_}},fileName:"satakunta-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Satakunta on maakunta Lounais-Suomessa, Selkämeren rannikolla. Sitä ympäröivät etelässä Varsinais-Suomi, idässä Pirkanmaa, pohjoisessa Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan ilmastoa leimaa kaksijakoisuus merellisen rannikon ja mantereisen sisämaan välillä. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti Rauman ja Porin välisen rannikon noin +6 asteesta koillisen noin +4 asteeseen. Vuotuinen sademäärä jää Selkämeren rannikolla keskimäärin vähän alle 600 millimetrin ja on yleisesti muualla maakunnassa 600–650 millimetriä ja koillisosan korkeammilla seuduilla paikoin noin 700 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Selkämereltä Karvian ylämaille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan maakunta sijaitsee Suomen lounaisosassa. Se rajoittuu lännessä Selkämereen, pohjoisessa Pohjanmaan maakuntiin, idässä Pirkanmaahan ja etelässä Varsinais-Suomeen. Maakunta kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, lukuun ottamatta keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen kuuluvaa koilliskulmaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunta on Selkämeren välittömässä vaikutuspiirissä saaristoalueen ollessa hyvin kapea. Rannikkoseudun merellisyys heikkenee ja sisämaan piirteet korostuvat maaston kohotessa itää ja koillista kohti. Koillisosat poikkeavat jo selvästi maakunnan etelä- ja länsiosien ilmastosta, ja Karvian seudun katsotaankin jo kuuluvan Suomenselän eteläreunaan. Omina pienilmastollisina alueina erottuvat Kokemäenjoen ja Karvianjoen laaksot. Vesistöjä maakunnassa on vain siellä täällä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Porin lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallaa esiintyy myös keskellä kesää",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnassa vuoden keskilämpötila on tyypillisesti Rauman ja Porin välisellä rannikolla noin +6 asteesta (°C) laskien kohti koillista noin +4 asteeseen. Kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jolloin keskilämpötila vaihtelee tavallisesti lounaisen rannikon noin -4 asteen ja koilliskulman noin -6 asteen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden eli heinäkuun keskilämpötila on tyypillisesti +16…+17 astetta siten, että viileintä on koilliskulmalla ja lämpimintä eteläosan sisämaassa. Hellepäiviä maakunnassa esiintyy sisämaassa keskimäärin 17 kesässä, mutta aivan rannikolla ja saaristossa hieman vähemmän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnassa talven alimmat lämpötilat saavutetaan yleensä matalissa jokilaaksoissa ja kesäisin niiden lisäksi myös koilliskulman ylänköalueella. Alimpien lämpötilojen ennätystilastoa hallitsee alkuvuoden kuukausia lukuun ottamatta Karvian Alkkia. Kokemäenjoen ja Karvianjoen laaksot ovat hallanarkoja seutuja, joissa hallaa on esiintynyt jopa heinäkuussa. Yleisesti kesän hallaöiden keskimääräinen lukumäärä vaihtelee maakunnassa yhden ja kymmenen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:y$,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan vuotuinen sademäärä jää Selkämeren rannikolla keskimäärin vähän alle 600 millimetrin, on yleisesti muualla maakunnassa 600–650 millimetriä ja koillisosan korkeammilla seuduilla paikoin noin 700 millimetriä. Suurimmat vuotuiset sademäärät ovat olleet yli 900 millimetriä, mikä on liki kolminkertaisesti kuivimpiin vuosiin verrattuna. Sadepäiviä on vuodessa rannikolla 20–30 vähemmän kuin koilliskulman sateisimmilla alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisimpia kuukausia ovat tyypillisesti heinä- ja lokakuu, jolloin sademäärä yltää keskimäärin 75–80 millimetriin. Vähiten sataa huhtikuussa, keskimäärin noin 30 millimetriä, mutta helmi- ja maaliskuu ovat myös yhtä kuivia. Toisaalta rutikuivaa on ollut vuoden 1994 heinäkuussa, jolloin muutamalla asemalla kuukauden sadesumma oli alle 0,1 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolot vaihtelevat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Selkämeren läheisyys ja maaston kohoaminen maakunnan pohjoisosassa saavat aikaan huomattavia eroja talven lumioloissa. Keskimäärin talven ensimmäinen yhtenäinen lumipeite saadaan Satakunnan koilliskulmalla marraskuun puolivälissä, muualla sisämaassa marraskuun lopussa sekä aivan rannikolla ja saaristossa tämän jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pysyvän lumipeitteen tulon eteneminen läpi maakunnan kestää noin kuukauden. Ensimmäisenä se saapuu Karvian seudulle tyypillisesti joulukuun puolivälin jälkeen ja etenee sieltä Poriin tammikuun puoliväliin mennessä. Maakunnan etelä- ja keskiosassa lumipeitteen paksuus on suurimmillaan 20–30 senttimetriä, mutta pohjoisosissa ja erityisesti Suomenselkään kuuluvalla koilliskulmalla 30–40 senttimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnassa koetaan ajoittain syystalvisin meren ollessa vielä jäätön voimakkaita lumisateita. Esimerkiksi 9.1.2016 sattui lumimyräkkä, jossa Merikarvialla lunta kertyi vuorokaudessa jopa yli 73 cm.  Toisaalta lumen tulo voi viivästyä lauhoina talvina rannikolla ja osin sisämaassakin tammikuulle asti. Talvella 1974–75 lumen tulo viivästyi jopa helmikuulle, jolloin Porissa talven pisin lumijakso kesti vain noin kolme viikkoa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin yhtenäinen lumipeite katoaa Pori-Huittinen-linjan lounaispuolelta maaliskuun alkupuolella ja linjan koillispuolella maaliskuun puolivälissä. Maakunnan koilliskulmalla lumi pysyy maassa tyypillisesti maaliskuun alkupuolelle asti. Lumipeite kestää siis tavallisesti Kokemäenjoen laakson vajaasta kolmesta kuukaudesta koillisosien vajaaseen neljään kuukauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viileät keväät ja lämpimät syksyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös vuodenaikojen vaihtumisessa näkyy maakunnan jakautuminen Selkämeren vaikutuspiiriin ja koillisosien ylänköön. Keskimäärin terminen syksy saapuu koilliskulmalle lokakuun alkupuolella, pääosin muualle maakuntaan tämän jälkeen. Talvi alkaa koilliskulmalla tyypillisesti joulukuun alussa, ja sen alku etenee verkkaisesti kohti lounasta niin, että rannikolla talveen siirrytään joulukuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät puolestaan alkaa ensimmäisenä Satakunnan eteläosien sisämaassa maaliskuun alussa ja muualla maakunnassa maaliskuun keskivaiheilla. Terminen kesä alkaa maakunnan kaakkoisosassa heti toukokuun alkupuolella ja muualla sisämaassa vajaata viikkoa myöhemmin. Kylmänä pysyvä meri hidastaa kesän tuloa kapealla rannikkokaistaleella ja saaristossa, missä kesä alkaa toukokuun loppupäivinä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisia viljelyseutuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauteen vaikuttavat Satakunnan alueella niin meri kuin alavien viljelyseutujen ja karumpien sekä korkeampien alueiden olosuhteet. Terminen kasvukausi alkaa Satakunnan eteläosan sisämaassa yleensä huhtikuun puolivälin tuntumassa ja muualla hieman myöhemmin. Saaristossa kasvukausi alkaa vasta toukokuun puolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi päättyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun lopun jälkeen, mutta Porin ja Rauman välisellä rannikolla ja saaristossa vasta marraskuun puolella. Kasvukauden pituus on siis lähes 200 vuorokautta eli noin puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on Pori-Huittinen-linjan eteläpuolella 1400–1450 vuorokausiastetta (°Cvrk) pienentyen kohti pohjoista siten, että se on koilliskulmalla noin 1200 vuorokausiastetta. Kasvukauden sadesumma on yleisesti 340–380 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satakunnan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Satakunnassa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,1 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GwV9BIXkolEHJ30qWLKlg",type:d,createdAt:za,updatedAt:za,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Satakunnan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5,1 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:zb,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:fu,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Satakunnan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ssPRb89Lg8CsD5sAyutpF",type:d,createdAt:"2022-09-05T09:39:55.736Z",updatedAt:"2022-09-05T09:40:24.715Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Satakunnassa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,4–3,9 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,5–2,4 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–13 %). Heinä- ja elokuussa sademäärän muutos on vähäinen kaikissa skenaarioissa.",asset:zd,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:dY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Satakunnan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 680–740 mm. \n\nVuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"UZPDRxdUQkrwDmzaAYcfJ",type:d,createdAt:zf,updatedAt:zf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:lB,body:"Ilmatieteen laitos. Lämpötilatilastot [Viitattu 5.9.2022.] ",link:a$}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:yY},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yl0WAG9wIp0Oam6xkZnr",type:d,createdAt:"2022-09-05T11:40:17.680Z",updatedAt:"2023-10-09T11:29:09.910Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Satakunta – merellistä ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FL0yCWr7VLVNDnyqmnyEr",type:d,createdAt:zg,updatedAt:zg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Satakunta)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Satakunnan ilmastoa kuvaa esimerkiksi Porin lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"432ZVa3l1WNtiwqWdfbBUs",type:d,createdAt:zh,updatedAt:zh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Satakunta – merellistä ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fI,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:fH},content:[{nodeType:a,value:zi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FSatakunnan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Satakunnan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,zj,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:yH,publisher:[E,aL]};zb.metadata={tags:[],concepts:[]};zb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01KRwLxDPYXlYgcHVfuSD9",type:A,createdAt:zc,updatedAt:zc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};zb.fields={title:"satakunta-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2080",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01KRwLxDPYXlYgcHVfuSD9\u002F3183c75deb67bfbca5f3415a909cccf9\u002Fsatakunta-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2080.png",details:{size:62046,image:{width:$,height:aa}},fileName:"satakunta-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2080.png",contentType:K}};zb["01KRwLxDPYXlYgcHVfuSD9"]=zb;zd.metadata={tags:[],concepts:[]};zd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17RKYDv5SLM96kJ4HcxTSp",type:A,createdAt:ze,updatedAt:ze,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};zd.fields={title:"satakunta-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F17RKYDv5SLM96kJ4HcxTSp\u002F4cd7c9a69cd8c7baba9fec73efd415a4\u002Fsatakunta-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45949,image:{width:$,height:aa}},fileName:"satakunta-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};zd["17RKYDv5SLM96kJ4HcxTSp"]=zd;zj.metadata={tags:[],concepts:[]};zj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6oNNEJbIiBbFxiyMDsLLG4",type:d,createdAt:zk,updatedAt:zk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};zj.fields={title:yW,slug:"satakunta"};zl.metadata={tags:[],concepts:[]};zl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5tyBv5BByh7Q8vwQ6FcXiV",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:18:09.276Z",updatedAt:"2024-09-16T10:17:33.224Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:zm,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};zl.fields={publishedLanguages:[f],title:"Ahvenanmaa – merellisintä Suomea",materialType:D,slug:"ahvenanmaa-merellisinta-suomea",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YQkbVLhqbWMZO7UUddgcy",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:34:00.110Z",updatedAt:"2023-03-07T13:18:42.291Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aW,revision:y,locale:f},fields:{title:"ahvenanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4YQkbVLhqbWMZO7UUddgcy\u002F947e766ef94076cc7787c9efa6c3b20c\u002Fahvenanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58054,image:{width:P,height:a_}},fileName:"ahvenanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Ahvenanmaan maakunta koostuu saarista ja sijaitsee Itämerellä, Suomen lounaispuolella. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaata ympäröivä meri vaikuttaa voimakkaasti sen ilmastoon. Vuotuinen keskilämpötila on tyypillisesti noin +6,5 astetta ja sadesumma 550–650 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaan manner ja saaristo",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaa kuuluu kokonaisuudessaan hemiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ahvenanmaan ilmasto on hyvin merellistä. Meren vaikutus on suurin ulkosaaristossa ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisäosissa. Korkeussuhteilla on merkitystä ilmastoon vain mantereen koillisosassa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jomalabyn sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saaristossa esiintyy harvoin hellettä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaalla vuoden keskilämpötila on tyypillisesti noin +6,5 astetta (°C). Keskilämpötila on korkein Ahvenanmerellä ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisäosassa. Talviaikaan Ahvenanmaa on Suomen lämpimimpiä paikkoja. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti helmikuu, jolloin keskilämpötila on Ahvenanmerellä -2 astetta ja Ahvenanmaan mantereella alle -3 astetta.  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimin kuukausi on tavallisesti heinäkuu, jolloin keskilämpötila on keskimäärin +16…+17 astetta. Varsinkin saaristossa ja ajoittain myös Ahvenanmaan mantereella elokuu on yhtä lämmin tai lämpimämpi kuin heinäkuu, koska merivesi on usein elokuussa lämpimimmillään.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellettä on Ahvenanmaan mantereella tyypillisenä kesänä kuutena päivänä, suotuisina kesinä jopa kymmenenä päivänä. Yli 30 asteen helteet ovat maakunnassa melko harvinaisia, ja hellerajankin ylitys tekee ulkosaaristossa tiukkaa. Hallaa esiintyy tyypillisesti vain muutamana yönä kesässä, mutta mantereen alavilla paikoilla sitä on mitattu jopa heinä-elokuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri sekä vähentää että lisää sateita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä jää saaristossa hieman Ahvenanmaan mannerta pienemmäksi. Keskimäärin maakunnassa sataa 550–650 millimetriä vuodessa. Meri vähentää sateita keväällä ja alkukesästä mutta lisää niitä syksyllä ja alkutalvesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähäsateisimpia kuukausia, joina sataa tyypillisesti 30–40 millimetriä, ovat helmikuun ohella maalis-, huhti- ja toukokuu, jolloin meri on vielä kylmä ja osin jäässäkin. Kesän edetessä sademäärät lisääntyvät ja ovat suurimmillaan tyypillisesti lokakuussa, jolloin kuukauden sademäärä on 70–80 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiaika on lyhyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi ja varsinkin lumipeitteinen aika on Ahvenanmaalla varsin lyhyt. Kaikkina talvina ei ole havaittavissa yhtä pidempää lumipeiteaikaa, vaan lunta on maassa useissa lyhyissä jaksoissa. Toisinaan paksuin lumikerros ajoittuu alkutalveen lumen sulaessa tai jopa hävitessä myöhemmin talvella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmäinen ehjä lumipeite saadaan mantereella keskimäärin joulukuun puolivälissä ja ulkosaaristossa hieman myöhemmin. Pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti vasta noin kuukautta myöhemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite jää yleensä varsin ohueksi ja on paksuimmillaan keskimäärin vain alle kymmenen senttimetriä. Yhtenäinen lumipeite katoaa yleensä jo maaliskuun alkupuolella. Yhtenäinen lumipeite peittää maan vajaat kaksi kuukautta, ja lumipeitepäiviä kertyy koko talvena alle sata. Lauhimpina talvina pisimmät lumipeitejaksot jäävät vain parin viikon mittaisiksi ja saaristossa sitäkin lyhyemmiksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyt talvi ja pitkä kesä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merellisyyden takia syksy ja kevät ovat Ahvenanmaalla pitkiä. Terminen syksy alkaa mantereella keskimäärin lokakuun puolivälin tuntumassa ja saaristossa lokakuun loppupuolella. Talveen siirrytään joulukuun lopussa ja saaristossa vasta tammikuun puolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät alkaa keskimäärin maaliskuun 20. päivän tienoilla ja kesä toukokuun lopulla. Kylmillä merialueilla kesän alku venyy tyypillisesti kesäkuun alkupäiviin. Ulkosaarilla ja merialueella meri viilentää alkukesällä ilmastoa tuntuvasti, mutta syksyllä meri taas antaa lämpöä pitkälle vuodenvaihteen jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisan suven aluetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi alkaa Ahvenanmaalla hieman maan lounaisosan sisämaata myöhemmin eli tyypillisesti huhtikuun puolivälin tuntumassa ja ulompana saaristossa viikkoa myöhemmin. Kasvukausi jatkuu pidempään kuin missään muualla Suomessa, aina marraskuulle asti. Kasvukauden pituus on siis noin 200 vuorokautta eli yli puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvä tehoisa lämpösumma on keskimäärin 1400–1500 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja sademäärä hieman yli 350 millimetriä. Sateet jakaantuvat Ahvenanmaalla usein niin, että kasvukauden alussa on aurinkoista ja liiankin kuivaa ja vettä saadaan vasta myöhemmin kesällä. Talvella oikulliset lumiolosuhteet aiheuttavat myös jääpoltetta, kun lämpötila vaihtelee pakkasista lämpöasteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ahvenanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Ahvenanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–4,7 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FhMTqOVipT2AgbR8ZkHbz",type:d,createdAt:zn,updatedAt:zn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Ahvenanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,7, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 4,7 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 8 ja RCP 8.5 noin 14 prosenttia.",asset:zo,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Ahvenanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten tammikuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"HRCAri7xnsRRDiDolU7Vt",type:d,createdAt:zq,updatedAt:zq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Ahvenanmaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,1–3,5 °C) ja vähiten lokakuussa (1,4–2,3 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja helmikuussa (7–13 %). Heinäkuussa sademäärän muutos on olematon RCP8.5-skenaariossa (1 %).",asset:zr,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Ahvenanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5–14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 570–700 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:zt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:yZ},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"za5dljSRE0aPyT3pmVFRe",type:d,createdAt:"2022-09-16T13:16:55.040Z",updatedAt:"2023-10-10T13:07:31.823Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ahvenanmaa - merellisintä Suomea -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4bOxS5uRvNRtcXLXZp8EFw",type:d,createdAt:zu,updatedAt:zu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Ahvenanmaa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Ahvenanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Jomalabyn  sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LLBRfdHm6WY0hsU0zhrXE",type:d,createdAt:zv,updatedAt:zv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Ahvenanmaa - merellisintä Suomea -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fI,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FAhvenanmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Ahvenanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FJ%C3%A4%C3%A4polte"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Jääpolte",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,zw,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-09-23",publisher:[E,aL]};zo.metadata={tags:[],concepts:[]};zo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6o64N4nSF5f5cG3J3FhDCy",type:A,createdAt:zp,updatedAt:zp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};zo.fields={title:"ahvenanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6o64N4nSF5f5cG3J3FhDCy\u002F560a90ce5a44ade2ace1c3b7c210e7e6\u002Fahvenanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:61881,image:{width:$,height:aa}},fileName:"ahvenanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};zo["6o64N4nSF5f5cG3J3FhDCy"]=zo;zr.metadata={tags:[],concepts:[]};zr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rOEVp5Mrm3MaUTeURcof4",type:A,createdAt:zs,updatedAt:zs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};zr.fields={title:"ahvenanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1rOEVp5Mrm3MaUTeURcof4\u002Faf10e7c54b47265eb3b93081b9a397df\u002Fahvenanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46363,image:{width:$,height:aa}},fileName:"ahvenanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};zr["1rOEVp5Mrm3MaUTeURcof4"]=zr;zw.metadata={tags:[],concepts:[]};zw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5MbxICr7dOHDNFNGcPwBhs",type:d,createdAt:zx,updatedAt:zx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};zw.fields={title:hO,slug:"ahvenanmaa"};zz.metadata={tags:[],concepts:[]};zz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UDhHUHyRqpWZiociZSrS2",type:d,createdAt:zA,updatedAt:zA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};zz.fields={title:yU,slug:"varsinais-suomi"};zB.metadata={tags:[],concepts:[]};zB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZSZvnY6QeMWU3nfgANp0K",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:13:17.248Z",updatedAt:"2024-09-16T12:09:21.420Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:115,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};zB.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pirkanmaa – lämpimämpiä järvilaaksoja ja viileämpiä ylämaita",materialType:D,slug:"pirkanmaa-lampimampia-jarvilaaksoja-ja-viileampia-ylamaita",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uQrYct69a2qcAxTwq7EkL",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:21:32.117Z",updatedAt:"2023-03-07T12:47:30.497Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,locale:f},fields:{title:"pirkanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6uQrYct69a2qcAxTwq7EkL\u002F36a97c8d5bc8688f4ac6ac44c0cb0626\u002Fpirkanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58110,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pirkanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Pirkanmaan maakunta sijaitsee Sisä-Suomen länsiosassa. Sen naapurimaakuntia ovat muun muassa lännessä Satakunta, idässä Keski-Suomi, pohjoisessa Etelä-Pohjanmaa ja etelässä Kanta-Häme. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaan ilmastoon vaikuttavat sen laajat vesistöalueet sekä korkeammat vedenjakajaseudut. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti isoissa järvilaaksoissa noin +5 astetta ja maakunnan pohjoisosan ylänköseuduilla reilut +3 astetta. Vuoden sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä kohoten ylämailla paikoin 700 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaista perusmaisemaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaata ympäröivät pohjoisessa Etelä-Pohjanmaan, idässä Keski-Suomen, etelässä Kanta-Hämeen ja lännessä Satakunnan maakunnat. Ilmastollisesti se kuuluu lähes kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, vain pohjoisin osa (Parkano, Kihniö ja Virrat) kuuluu pääosin keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Pirkanmaalta löytyy sekä laajoja vesistöalueita että ympäristöään korkeampia ja karumpia metsäisiä vedenjakajaseutuja maakunnan pohjoisosasta. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Tampere-Pirkkalan lentoaseman sääasema. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Järvilaaksoissa on lämpimämpää",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaalla vuoden keskilämpötila on tyypillisesti isoissa järvilaaksoissa noin +5 astetta (°C) ja maakunnan pohjoisosan ylänköseuduilla reilut +3 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jonka keskilämpötila on keskimäärin -6…-7 astetta. Kylmintä on maakunnan pohjoisosassa ja hieman lauhempaa etelä- ja lounaisosassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila vaihtelee ylänköseudulle tyypillisestä noin +16 asteesta suurten järvien alueen +17 asteeseen. Hellepäiviä on maakunnan lounaisosassa keskimäärin 15–17 ja itä- ja pohjoisosassa 12–13 kesässä. Hallaöitä on kesän aikana tyypillisesti 1–5.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivinta on helmi- ja huhtikuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä kohoten ylämailla paikoin 700 millimetriin. Suurin Pirkanmaalla saatu vuotuinen sadesumma on lähes 1000 millimetriä, kun taas pienimmät vuosisademäärät ovat jääneet reiluun 350 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 75 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa yleensä helmi-, maalis- ja huhtikuussa, keskimäärin 30–35 millimetriä. Maakunnan tilastoista löytyy myös muutamia jokseenkin sateettomia kuukausia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisuus kasvaa järvilaaksoista ylämaille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaalla on erotettavissa lumioloiltaan erilaisia alueita. Suuret järvilaaksot, erityisesti Näsijärven ja Längelmäveden alueet, ovat selvästi vähälumisempia ja niiden lumipeiteaika on lyhyempi kuin itäisillä ja erityisesti pohjoisilla vedenjakajaseuduilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin talven ensilumi sataa maakunnassa marraskuussa. Pysyvän lumipeitteen raja etenee noin kolmessa viikossa maakunnan halki. Jaksolla 1991–2020  pysyvä lumipeite satoi maakunnan pohjoisosaan joulukuun alkupuolella ja eteläosaan joulukuun puolivälin jälkeen. Lumipeite on tavallisesti paksuimmillaan helmikuun loppupuolella, jolloin lumensyvyys vaihtelee suurten järvilaaksojen noin 30 senttimetristä ylämaiden noin 40 senttimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pysyvä lumipeite katoaa eteläisistä järvilaaksoista keskimäärin huhtikuun alussa ja pohjoisosien ylänköseuduilta kuukauden puolivälissä. Eroa on siis maakunnan sisällä 2–3 viikkoa. Lumipeiteaika kestää noin 3–4 kuukautta ja jää suurten järvien rantamilla useita viikkoja lyhyemmäksi kuin ylämailla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät alkaa maaliskuun lopulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaalla termisten vuodenaikojen vaihtumisajankohdat noudattelevat myös korkeussuhteiden mukaista aluejakoa. Syksy alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosan ylämailla tyypillisesti syyskuun puolivälin jälkeen ja alavammilla alueilla syyskuun loppupuolella. Talveen puolestaan siirrytään ylämailla marraskuun puolivälissä ja muuallakin ennen kuukauden loppua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnan lounaisosassa keskimäärin maaliskuun puolivälissä ja Parkano-Juupajoki-linjan koillispuolella maaliskuun lopussa. Talven pituus on siis ylämailla noin pari viikkoa pitempi kuin alavilla seuduilla. Kesä alkaa alavammilla seuduilla toukokuun puolivälin tuntumassa, ylämailla noin viikkoa myöhemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Edulliset lämpöolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Pirkanmaan maakunnan lounaisosan edullisilla kasvupaikoilla viikon aikaisemmin kuin pohjoisen ja koillisen ylämailla. Jakson 1991–2020 aikana kasvukausi alkoi Tampereella keskimäärin ennen huhtikuun puoliväliä ja päättyi keskimäärin lokakuun lopussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus vaihtelee ylämaiden 170 ja suurten järvilaaksojen 190 päivän välillä (noin 5,5–6 kuukautta), eli kasvukauden pituudessa on reilun kahden viikon ero maakunnan sisällä. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on ylämaiden noin reilun 1100 vuorokausiasteen (°Cvrk) ja Näsijärven ja Längelmäveden laaksojen hieman yli1300 vuorokausiasteen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin kasvukauden aikana sataa 350–400 millimetriä. Sateisina kasvukausina vettä voidaan kuitenkin saada jopa 500–600 millimetriä, kun taas kuivina kasvukausina sademäärä jää 200–250 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirkanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pirkanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,1 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29oPsTSCxkUE04lYE20o3U",type:d,createdAt:zC,updatedAt:zC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pirkanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5,1 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 5, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:zD,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pirkanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JXVgTAwzEVp4tjhSUnexg",type:d,createdAt:zF,updatedAt:zF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pirkanmaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,5–4,0 °C) ja vähiten touko- ja kesäkuussa (1,5–2,3 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–14 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon RCP8.5-skenaariossa (+2 %).",asset:zG,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:dY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pirkanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea).  Keskimäärin vuodessa sataisi 680–740 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:zI},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sFF3VI5Uwb1JMaB0hisWY",type:d,createdAt:"2022-10-10T15:58:29.792Z",updatedAt:"2023-10-10T09:25:21.278Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pirkanmaa – lämpimämpiä järvilaaksoja ja viileämpiä ylämaita -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"qLg1y7EHBgySXOSdxuEKh",type:d,createdAt:zJ,updatedAt:zJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pirkanmaa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pirkanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aNyzVjRS6YT1qEQu95D3D",type:d,createdAt:"2022-10-10T16:00:04.710Z",updatedAt:"2022-11-28T12:14:20.406Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pirkanmaa – lämpimämpiä järvilaaksoja ja viileämpiä ylämaita -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[d_,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPirkanmaan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pirkanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,AI,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-10-11",publisher:[E,aL]};zD.metadata={tags:[],concepts:[]};zD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6teIgja9hoSgfeRsGynWoI",type:A,createdAt:zE,updatedAt:zE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};zD.fields={title:"pirkanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6teIgja9hoSgfeRsGynWoI\u002F97ad02827c891fc8ecfdc6467b098472\u002Fpirkanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62150,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pirkanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};zD["6teIgja9hoSgfeRsGynWoI"]=zD;zG.metadata={tags:[],concepts:[]};zG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GW8ZLrCXVZabV7cLloOo6",type:A,createdAt:zH,updatedAt:zH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};zG.fields={title:"pirkanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5GW8ZLrCXVZabV7cLloOo6\u002Fbb518b0232c537ce2a4b6e0da33b24f5\u002Fpirkanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46000,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pirkanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};zG["5GW8ZLrCXVZabV7cLloOo6"]=zG;zI.metadata={tags:[],concepts:[]};zI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ssH4UMmMMoAgjng7ZMYj6",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:09:31.662Z",updatedAt:"2024-09-16T08:37:27.991Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};zI.fields={abbreviation:"PIR21",body:"Pirkanmaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_pirkanmaa-1.pdf"};zU.metadata={tags:[],concepts:[]};zU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"9UrHVMbbgSyuPn9PxEbiI",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:20:14.564Z",updatedAt:"2024-09-16T08:37:43.522Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};zU.fields={abbreviation:"KES21",body:"Keski-Suomi – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_keski-suomi-1.pdf"};zV.metadata={tags:[],concepts:[]};zV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:zW,type:d,createdAt:"2022-05-13T12:20:48.689Z",updatedAt:"2024-09-16T08:38:00.662Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};zV.fields={abbreviation:zX,body:zY,link:zZ};z_.metadata={tags:[],concepts:[]};z_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NPVueTaRx9rNMfuFMO23o",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:21:38.433Z",updatedAt:"2024-09-16T09:36:50.501Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};z_.fields={abbreviation:"POH21",body:"Pohjanmaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 10 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_pohjanmaa-1.pdf"};z$.metadata={tags:[],concepts:[]};z$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2X5Qws1jVwC9vZGOOWRYL0",type:d,createdAt:"2022-05-13T12:22:10.361Z",updatedAt:"2024-09-16T09:37:08.031Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};z$.fields={abbreviation:"KPO21",body:"Keski-Pohjanmaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_keski-pohjanmaa-1.pdf"};Aa.metadata={tags:[],concepts:[]};Aa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NFSPUVI8YDMVUyHb0GyB1",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:37:42.556Z",updatedAt:"2024-09-16T12:09:32.125Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hP,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Aa.fields={publishedLanguages:[f],title:"Keski-Suomi – Päijänteen vaikutuspiirissä",materialType:D,slug:"keski-suomi-paijanteen-vaikutuspiirissa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AxEh7DvC20HFYfgxZOrlT",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:21:56.770Z",updatedAt:"2023-03-07T12:52:27.462Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"keski-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2AxEh7DvC20HFYfgxZOrlT\u002F19bec0a7cc90b53be91d40c74053a3bf\u002Fkeski-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57980,image:{width:P,height:a_}},fileName:"keski-suomi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Keski-Suomen maakunta sijaitsee Sisä-Suomessa. Sitä ympäröivät muun muassa lännessä Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaa, idässä Pohjois- ja Etelä-Savo ja etelässä Päijät-Häme. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomi jakautuu idän matalampaan järviseutuun ja lännen korkeampaan metsien ja soiden alueeseen. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti Päijänteen alueen noin +4,5 asteen ja Suomenselän +3,5 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–700 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Päijänteeltä Suomenselälle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomen maakunta ulottuu eteläisimmistä kolkistaan Joutsasta ja Luhangasta pohjoiseen Kinnulan ja Pihtiputaan seudulle saakka. Lännestä itään maakunta ulottuu leveimmillään Keuruulta Hankasalmelle. Yleisesti ottaen maakunnan itäinen osa on matalampaa järviseutua ja läntinen osa korkeampaa metsien ja soiden aluetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti maakunta kuuluu lähes kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ainoastaan Suomenselän karuun vedenjakaja-alueeseen kuuluva maakunnan luoteiskulma kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jyväskylän lentoaseman sääasema, jonka ilmastoon Päijänne vaikuttaa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesistöt vaikuttavat merkittävästi lämpöoloihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomessa vuoden keskilämpötila on tyypillisesti Päijänteen alueen noin +4,5 ja Suomenselän +3,5 asteen (°C) välillä. Vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, joka on hieman tammikuuta kylmempi. Avoimet vedet lauhduttavat alkutalvea, etenkin jos jäätyminen viivästyy pitkälle tammikuuhun. Esimerkiksi Päijänteen suurin ja syvin selkä, Tehinselkä, jäätyy yleensä viimeisimpänä maassamme. Helmikuun keskilämpötila on tyypillisesti Jämsän seudun vajaan -8 asteen ja Suomenselän vajaan -9 asteen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimin kuukausi on tyypillisesti heinäkuu, jonka keskilämpötila on keskimäärin +16  ja +17 asteen välissä. Hellepäiviä Keski-Suomessa esiintyy tyypillisenä kesänä 12–17. Jyväskylässä hellettä on mitattu jopa huhtikuussa, kun 27.4.1921 lämpötila kohosi 25,5 asteeseen. Jakson 1991–2020 aikana koko kesän hallaöiden tyypillinen lukumäärä vaihteli yhdestä kuuteen. Vesien lämmettyä heinäkuista hallaa ei esiinny järvien läheisyydessä, mutta etenkin Suomenselällä sitä on lähes vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten sataa maakunnan keskiosassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa Keski-Suomen maakuntaa keskimäärin 600–700 millimetriä. Eniten sataa maakunnan keskiosassa, Multian ylämailla ja Toivakan seudulla. Vähäsateisinta seutua on puolestaan Päijänteen ja maakunnan pohjoisosan järvilaaksot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan suurimmat vuotuisen sademäärät ovat olleet yli 950 millimetriä. Pienimmillään vuosisadannat ovat jääneet usealla mittausasemalla alle 400 millimetrin. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu 70–80 millimetrin keskimääräisellä sademäärällään. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa sataa puolestaan yleensä vähiten, tavanomaisesti 30–35 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisuudessa on suuria eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan sisällä esiintyy suuria eroja lumisuudessa. Vesistöt, erityisesti syvä Päijänne, hidastavat lumentuloa maakunnan eteläosassa, ja erot keski- ja luoteisosien ylänköseutuihin voivat joinakin talvina muodostua huomattavan suuriksi. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin talven ensilumi saadaan loka-marraskuun vaihteessa. Ylämaille se saapuu aiemmin kuin Päijänteen rantamille. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1991–2020 keskimäärin marraskuun puolivälin ja lopun välillä. Pysyvän lumipeitteen raja etenee siis vajaassa kahdessa viikossa maakunnan halki. Lauhoina talvina lumentulo saattaa venyä Päijänteen rantaseuduilla aina tammikuun loppuun saakka.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lunta on maaliskuun alussa keskimäärin 40–50 senttimetriä, vähiten Päijänteen rantamilla ja eniten Multian ylämailla. Suurimmat maakunnassa havaitut lumensyvyydet ovat olleet yli metrin. Keskimäärin pysyvä lumipeite katoaa maakunnan eteläosasta huhtikuun alkupuolella ja ylämailta vasta kuukauden puolivälissä. Lumipeite kestää tavallisesti siis ylämailla noin pari viikkoa kauemmin kuin vesistöjen äärellä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Ab,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös termiset vuodenajat noudattelevat maakunnan korkeus- ja vesistösuhteita. Syksy saapuu Suomenselän alueelle keskimäärin syyskuun puolivälin tuntumassa ja Jämsän seudulle kuukauden loppupuolella. Talvi alkaa korkeammilla seuduilla marraskuun puolivälissä ja Päijänteen rantamilla reilun kymmenisen päivää myöhemmin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnassa keskimäärin maalis-huhtikuun vaihteessa ja kesä toukokuun puolivälissä. Talven pituus siis vaihtelee maakunnan alueella 120 ja 130 päivän välillä (noin 4 kuukautta) ja kesän pituus on reilut 100 päivää (reilut 3 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus on yli viisi kuukautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi on Keski-Suomen maakunnan karummilla seuduilla selvästi ilmastoltaan edullisempia seutuja lyhyempi. Edullisilla alueilla kasvukausi alkaa keskimäärin jo huhtikuun loppupuolella mutta pohjoisen karummilla alueilla huhti-toukokuun vaihteessa. Kasvukausi puolestaan päättyy Suomenselän ylämailla lokakuun puolivälissä ja maakunnan eteläosassa lokakuun loppuun mennessä. Kasvukauden pituus on siis keskimäärin 160 päivästä noin 180 päivään (eli viidestä kuuteen kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvä tehoisa lämpösumma oli kaudella 1991–2020 keskimäärin 1100–1300 vuorokausiastetta (°Cvrk). Keskimäärin kasvukauden aikana sataa hieman yli 350 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Suomen ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Keski-Suomessa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,4 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55NJKmaDmtR0UsoWvlx2zn",type:d,createdAt:Ac,updatedAt:Ac,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Keski-Suomen vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3 ja RCP 8.5 noin 5,4 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Ad,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Keski-Suomen maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bOHHThyZPdoIs7GFcaZXl",type:d,createdAt:Af,updatedAt:Af,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Keski-Suomessa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,5–4,2 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–15 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon RCP8.5-skenaariossa (1 %).",asset:Ag,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Keski-Suomen maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea) ja keskimäärin vuodessa sataisi 670–730 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:zt,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:zU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7qaTKtwNv1cFHaFAqXxSI2",type:d,createdAt:"2022-10-12T13:25:34.766Z",updatedAt:"2023-10-10T09:26:34.436Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Keski-Suomi – Päijänteen vaikutuspiirissä -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vdzsxGg7MMrDuEZPefLEm",type:d,createdAt:Ai,updatedAt:Ai,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Keski-Suomi)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Keski-Suomen ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Jyväskylän lentoaseman lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7g63G7SqEJEARkyRC0QgkO",type:d,createdAt:Aj,updatedAt:Aj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Keski-Suomi – Päijänteen vaikutuspiirissä -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[d_,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKeski-Suomen_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Keski-Suomen maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,Ak,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-10-14",publisher:[E,aL]};Ad.metadata={tags:[],concepts:[]};Ad.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3n70OlyKL55oWPdhZ81sLK",type:A,createdAt:Ae,updatedAt:Ae,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Ad.fields={title:"keski-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3n70OlyKL55oWPdhZ81sLK\u002F14bc104c2196cc39857bf627fb672270\u002Fkeski-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62959,image:{width:$,height:aa}},fileName:"keski-suomi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Ad["3n70OlyKL55oWPdhZ81sLK"]=Ad;Ag.metadata={tags:[],concepts:[]};Ag.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6SeJxnkPuCMi8t10ifJgiF",type:A,createdAt:Ah,updatedAt:Ah,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Ag.fields={title:"keski-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6SeJxnkPuCMi8t10ifJgiF\u002Ff43333035e6f4c9fe72187d7cc07832e\u002Fkeski-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46662,image:{width:$,height:aa}},fileName:"keski-suomi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};Ag["6SeJxnkPuCMi8t10ifJgiF"]=Ag;Ak.metadata={tags:[],concepts:[]};Ak.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kg7el1grNIpUz23jXSUbg",type:d,createdAt:Al,updatedAt:Al,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};Ak.fields={title:zP,slug:"keski-suomi"};Am.metadata={tags:[],concepts:[]};Am.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CdLHrXu8UcpRqTZt6z5W0",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:01:21.668Z",updatedAt:"2024-09-16T10:09:26.756Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:125,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Am.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pohjanmaa – Pohjanlahden vaikutuksessa",materialType:D,slug:"pohjanmaa-pohjanlahden-vaikutuksessa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KHq77DFkyoKcduCVpqEjk",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:22:53.350Z",updatedAt:"2023-03-07T12:55:07.732Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6KHq77DFkyoKcduCVpqEjk\u002F96e4733c873e2e618bbbcf3f11c8fccd\u002Fpohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57833,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Pohjanmaan maakunta sijaitsee Länsi-Suomessa Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat pohjoisessa Keski-Pohjanmaa, idässä Etelä-Pohjanmaa ja etelässä Satakunta. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keväällä ja alkukesällä meri viilentää Pohjanmaan rannikkoseutuja ja saaristoa, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa merkittävästi. Vuoden keskilämpötila vaihtelee tyypillisesti noin +4 asteesta reiluun +5 asteeseen. Merenkurkun saaristossa sataa keskimäärin noin 500 millimetriä ja sisämaassa 550–600 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahden rannikkoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanmaan kapea, ainoastaan 20–50 kilometriä leveä maakunta sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikkoalueella ulottuen Kristiinankaupungista Kruunupyyhyn. Suurin osa maakunnasta kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ainoastaan alueen pohjoiskolkan Kruunupyy-Pedersöre on keskiboreaalista vyöhykettä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri vaikuttaa vahvasti alueen ilmastoon. Keväällä ja alkukesällä meri viilentää rannikkoseutuja ja saaristoa, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa merkittävästi. Erityinen ilmastollinen alueensa on Merenkurkun saaristo suurimpana saarenaan Raippaluoto.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Vaasan lentoaseman sääasema, joka sijaitsee noin 10 kilometriä keskimääräisestä rantaviivasta edustaen varsin hyvin alavaa Pohjanmaata. Koska Vaasan lentoasemalla ei enää tehdä sadehavaintoja, ovat sademäärä- ja lumensyvyystiedot Mustasaari Riimalan sadeasemalta. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merellä on tuntuva vaikutus lämpötiloihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila Pohjanmaan maakunnassa vaihtelee tyypillisesti vajaasta +4 asteesta reiluun +5 asteeseen (áµ’C). Lämpimintä on Merenkurkun saaristossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolla ja saaristossa vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, mutta sisämaassa tammikuu on jokseenkin yhtä kylmä. Kuukauden keskilämpötila on tällöin saaristossa ja rannikolla tyypillisesti noin -5 astetta ja sisämaassa -6…-7 astetta. Talvella ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:"föhn-ilmiö",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" voi tuoda vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä ilmaa lännestä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin kuukausi on puolestaan heinäkuu, jolloin keskilämpötila on rannikolla ja saaristossa keskimäärin +16 astetta ja sisämaassa +16,5 asteen vaiheilla. Hellepäiviä oli kautena 1991–2020 keskimäärin Vaasassa 11 ja Kruunupyyssä 13. Valassaarilla hellettä ei mitata joka kesä. Hallaöitä on tyypillisesti kesä- ja elokuussa muutamia, mutta heinäkuussa hallaa ei maakunnassa joka vuosi esiinny.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keväällä sataa vähiten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä Pohjanmaalla kasvaa siirryttäessä saaristosta sisämaahan. Merenkurkun saaristossa sataa keskimäärin noin 500 millimetriä ja sisämaassa 550–600 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat tavallisesti heinä- ja elokuu, jolloin sadetta kertyy tavanomaisesti noin 70 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, jolloin sademäärä jää tyypillisesti noin 30 millimetriin. Tilastojen mukaan kuivimpina kuukausina ei ole satanut lainkaan. Näin kävi esimerkiksi heinäkuussa 1994.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oikulliset lumiolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanmaan maakunta on keskimäärin varsin vähälumista aluetta, mutta alkutalvella kylmän ilman purkaus ja vielä suhteellisen lämmin meri aiheuttavat ajoittain runsaitakin lumisateita. Toisaalta pitkään sulana pysyvä meri, erityisesti Selkämeren puolella, saattaa pitää rannikkoseudut pitkään lumesta vapaana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ensilumi sataa maakunnan koillisnurkkaan keskimäärin marraskuun alkupuolella ja muualle mantereelle marraskuun puolivälissä. Saaristoon ensilumi sataa tyypillisesti marraskuun loppuun mennessä. Keskimäärin vuosien 1991–2020 aikana pysyvä lumipeite saatiin joulukuun loppupuolen aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuun alkupuolella lumipeite on paksuimmillaan keskimäärin 15–30 senttimetriä. Vähälumisinta on yleensä maakunnan keskiosan sisämaan tasaisilla viljelyalueilla. Vähä- ja runsaslumisten talvien väliset erot ovat maakunnassa suuria. Lauhana talvena lumipeiteaika voi olla vain muutaman viikon, kun taas lumisimpina talvina se on kestänyt Vaasassakin yli viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin yhtenäinen lumipeite katoaa maakunnan keskiosan viljelyseuduilta maaliskuun puoliväliin mennessä ja muualta kuukauden loppuun mennessä. Valassaarilta lumipeite häviää vasta huhtikuun aikana. Lumipeitteen kestoaika on siis keskimäärin vajaasta 100 päivästä noin 130 päivään (3–4,5 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren viileys viivästyttää kesää",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen syksy alkaa Pohjanmaalla keskimäärin syyskuun loppuun mennessä ja Merenkurkun saaristossa marraskuun puoella. Talveen puolestaan siirrytään valtaosin marraskuun lopussa, mutta Merenkurkun ja pohjoisen Selkämeren saaristossa vasta joulukuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnan sisäosissa keskimäärin maaliskuun loppupuolella ja etenee viimeisenä Merenkurkun saaristoon huhtikuun alkuun mennessä. Meriveden kylmyys viivästyttää termisen kesän alkamista. Sisämaassa kesä alkaa tyypillisesti toukokuun puolivälin paikkeilla ja saaristossa touko-kesäkuun vaihteessa. Aivan ulkosaaristossa kesän alku voi venyä lähelle kesäkuun puoliväliä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivaa keväällä ja alkukesästä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin Pohjanmaalla terminen kasvukausi alkaa kauimpana sisämaassa huhtikuun loppupuolella, muualla laajalti huhti-toukokuun vaihteessa ja ulkosaaristossa tämän jälkeen. Kasvukausi päättyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun puolivälin tienoilla, Valassaarilla kuukauden lopulla. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 160–180 päivää (5,5–6 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on suuressa osassa maakuntaa 1100–1200 vuorokausiastetta (°Cvrk), mutta ulkosaaristossa se yltää vain hieman yli 1000 vuorokausiasteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä sademäärä on laajalti 250 ja 300 millimetrin välillä. Ajoittain kevään ja alkukesän kuivuus haittaa alueen viljelyoloja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YChW46xXsGCLCIzvCgMSa",type:d,createdAt:An,updatedAt:An,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,2 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:Ao,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten joulukuun ja helmikuun välillä (kuva 2, vasen).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"rhUtY00QNxH2MqWMcH4S1",type:d,createdAt:Aq,updatedAt:Aq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pohjanmaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,6–4,2 °C) ja vähiten toukokuussa (1,5–2,4 °C). Sademäärät kasvavat eniten tammikuussa (7–15 %). Heinä- ja elokuussa sademäärän muutos on pieni (3 … 5 %).",asset:Ar,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 600–660 mm. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:z_},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2gTleZ77ey5jNOh89oxdOV",type:d,createdAt:"2022-10-14T13:39:45.058Z",updatedAt:"2023-10-10T09:28:35.065Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjanmaa - Pohjanlahden vaikutuksessa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5W6dRXLVZiE7fC2JXhBxi",type:d,createdAt:At,updatedAt:At,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pohjanmaa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Vaasan lentoaseman sääaseman ja Mustasaari Riimalan sadeaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"439K70SN5nq7LQCnfzXfC",type:d,createdAt:"2022-10-14T13:40:35.098Z",updatedAt:"2022-10-18T08:08:10.244Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjanmaa - Pohjanlahden vaikutuksessa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[d_,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:Au},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pohjanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:eT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,Av,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-10-18",publisher:[E,aL]};Ao.metadata={tags:[],concepts:[]};Ao.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZtiNBsIcDjIOxUCptHe2y",type:A,createdAt:Ap,updatedAt:Ap,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Ao.fields={title:"pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5ZtiNBsIcDjIOxUCptHe2y\u002F934d8c9cd3fa9a78131fcfe7f6d642cb\u002Fpohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62607,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Ao["5ZtiNBsIcDjIOxUCptHe2y"]=Ao;Ar.metadata={tags:[],concepts:[]};Ar.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3aDxzAAPQiTKsLS1iitYdM",type:A,createdAt:As,updatedAt:As,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Ar.fields={title:"pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3aDxzAAPQiTKsLS1iitYdM\u002Fdf677af9345f92620688080a7367bb93\u002Fpohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45946,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};Ar["3aDxzAAPQiTKsLS1iitYdM"]=Ar;Av.metadata={tags:[],concepts:[]};Av.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4dpndkuzGWcNuaQl0Pxrni",type:d,createdAt:Aw,updatedAt:Aw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};Av.fields={title:zS,slug:"pohjanmaa"};Ax.metadata={tags:[],concepts:[]};Ax.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1XIg9ZMuY7PhHrjcFHtZTk",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:51:03.179Z",updatedAt:"2024-09-16T10:09:44.138Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ys,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Ax.fields={publishedLanguages:[f],title:"Keski-Pohjanmaa – rannikon ja sisämaan ilmastoa",materialType:D,slug:"keski-pohjanmaa-rannikon-ja-sisamaan-ilmastoa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48OYoWcCTRL39it1JbpcwH",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:28:41.068Z",updatedAt:"2023-03-07T12:56:12.291Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"keski-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F48OYoWcCTRL39it1JbpcwH\u002F9c8ff3cb95cf5738843bea66a423883a\u002Fkeski-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58198,image:{width:P,height:a_}},fileName:"keski-pohjanmaa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Keski-Pohjanmaan maakunta sijaitsee Länsi-Suomessa Perämeren rannalla. Se rajautuu luoteessa Pohjanmaahan, koillisessa Pohjois-Pohjanmaahan sekä etelässä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaahan. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan rannikolla ilmastoon vaikuttaa merenläheisyys ja maakunnan itäosissa Suomenselkä. Vuoden keskilämpötila on suuressa osassa maakuntaa reilun +3 asteen tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lämpimämpää. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimäärin 500–550 millimetriä, sisämaassa laajalti 550–600 millimetriä ja alueen itäisimmän osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolta Suomenselälle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan pieni maakunta ulottuu Perämeren rannikolta sisämaahan Suomenselälle asti. Se rajoittuu pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaahan, idässä Keski-Suomeen sekä etelässä Pohjanmaahan ja Etelä-Pohjanmaahan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Keski-Pohjanmaa kuuluu kauttaaltaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen jakautuen kuitenkin selkeästi rannikkoon ja sisämaahan, jonka itäisin osa on karua ja korkeampaa Suomenselkää. Keväällä ja alkukesällä meri viilentää alueen rannikkoseutua, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa. Maakunnassa ei ole sääasemaa, josta voitaisiin laskea jakson 1991–2020 vertailuarvot, joten maakunnan tiedot on poimittu niin sanotusta hila-aineistosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolla on viileintä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on Keski-Pohjanmaan maakunnassa laajalti reilun +3 asteen (°C) tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lämpimämpää. Tammi- ja helmikuu ovat suuressa osassa maakuntaa keskimäärin jokseenkin yhtä kylmiä, tosin rannikolla vuoden kylmin kuukausi on yleensä vasta helmikuu. Helmikuun keskilämpötila on alueella tyypillisesti -6…-8 astetta, ja kylmintä on alueen sisäosissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin kuukausi puolestaan on tyypillisesti heinäkuu, jonka keskilämpötila on +16...+17 asteen vaiheilla. Rannikon läheisyydessä on hieman viileämpää. Hellettä maakunnassa mitataan tyypillisesti noin 10 päivänä kesässä. Rannikolla hellettä on harvemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevätkuukausina sataa vähiten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä kasvaa siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimäärin 500–550 millimetriä, sisämaassa laajalti 550–600 millimetriä ja alueen itäisimmän osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi Keski-Pohjanmaalla on tavallisesti heinäkuu. Heinäkuun sadekertymä on tällöin yleisimmin 70–80 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, jolloin keskimääräinen sademäärä on noin 30–35 millimetriä kuukaudessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hanget ovat paksuimpia Suomenselällä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan rannikko on varsin vähälumista aluetta lumisuuden kasvaessa sisämaassa kohti Suomenselkää. Ensilumi sataa tyypillisesti loka-marraskuun vaihteessa ja rannikolla hieman myöhemmin. Vuosien 1991–2020 aikana pysyvä lumipeite saapui maakuntaan marraskuun loppupuolen ja joulukuun puolivälin välisellä ajanjaksolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuun alkupuolella lumipeitteen keskimääräinen vahvuus on laajalti 35–40 senttimetriä, mutta Suomenselällä lunta on kuitenkin paikoin enemmän. Rannikolla lunta on puolestaan vähemmän, keskimäärin 20 senttimetriä maaliskuun lopussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhtenäinen lumipeite katoaa rannikkoalueilta huhtikuun alkupäivinä ja sisämaassa huhtikuun puoliväliin mennessä. Viimeisenä lumet häviävät Suomenselkään kuuluvalta seudulta. Lumipeitteen keskimääräinen kestoaika vaihtelee siis maakunnan sisällä noin 100 ja 150 päivän (3,5–5 kuukautta) välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri vaikuttaa vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri vaikuttaa Keski-Pohjanmaalla vuodenaikojen vaihtumiseen. Terminen syksy alkaa maakunnan sisäosissa keskimäärin syyskuun puolivälin tienoilla ja rannikolla noin viikkoa myöhemmin. Termiseen talveen siirrytään alueen itäosan korkeammilla seuduilla marraskuun puolivälin jälkeen, ja talvi etenee rannikolle marras-joulukuun vaihteeseen mennessä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät saapuu tyypillisesti maaliskuun puolivälin jälkeen ja Suomenselän alueelle hieman myöhemmin. Meriveden keväinen kylmyys viivästyttää termisen kesän alkua rannikolla. Maakunnan sisäosissa se alkaa toukokuun viimeisellä viikolla ja rannikolla touko-kesäkuun vaihteessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuus haittaa viljelijöitä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa suuressa osassa maakunnan sisäosia huhtikuun loppupuolella, mutta Suomenselällä ja rannikkoseudulla hieman myöhemmin eli huhti-toukokuun vaihteessa. Kasvukausi puolestaan päättyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun puolivälin aikoihin mutta jatkuu rannikkoseudulla lokakuun puolivälin yli. Kasvukauden pituus on yleensä 165–180 päivää (5,5–6 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on maakunnan alueella noin 1000–1200 vuorokausiastetta (°Cvrk).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaalla viljelyoloja haittaa ajoittain kevään ja alkukesän kuivuus. Kasvukauden sademäärä jää rannikolla tavanomaisesti 250–300 millimetriin. Sisämaan puolella Suomenselän korkeammilla seuduilla sataa reilut 350 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Pohjanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Keski-Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,5 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DbtCjAArAaEjdFJBuc2qy",type:d,createdAt:Ay,updatedAt:Ay,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Keski-Pohjanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,2 ja RCP 8.5 noin 5,5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:Az,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Keski-Pohjanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LE0xohJVTJKS1Cu2YaUV9",type:d,createdAt:"2022-10-18T13:27:45.929Z",updatedAt:"2022-11-09T08:52:24.016Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Keski-Pohjanmaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,6–4,4 °C) ja vähiten touko- ja kesäkuussa (1,5–2,4 °C). Sademäärät kasvavat eniten tammikuussa (7–16 %). Elokuussa sademäärän muutos on vähäinen RCP8.5-skenaariossa (+3 %).",asset:AB,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Keski-Pohjanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 620–700 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58jHUddrtebsw1GNuTjr0w",type:d,createdAt:AD,updatedAt:AD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f},fields:{abbreviation:"PAI22",body:"Paituli – paikkatietojen latauspalvelu (Viitattu 10.10.2022.)",link:"https:\u002F\u002Fpaituli.csc.fi\u002Fdownload.html"}}},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:z$},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5h9rjdqP8IvxQktfQr7BkZ",type:d,createdAt:"2022-10-18T11:34:06.324Z",updatedAt:"2023-10-10T09:29:33.424Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Keski-Pohjanmaa - rannikon ja sisämaan ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[xn,av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AKh6PAgGbgUshCnFMGFN0",type:d,createdAt:AE,updatedAt:AE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Keski-Pohjanmaa - rannikon ja sisämaan ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[d_,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:fH},content:[{nodeType:a,value:zi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:hK},content:[{nodeType:a,value:hJ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:Au},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Keski-Pohjanmaan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,AF,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-11-08",publisher:[E,aL]};Az.metadata={tags:[],concepts:[]};Az.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"44Kldm4ZBmrcwXa2nSxCyh",type:A,createdAt:AA,updatedAt:AA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Az.fields={title:"keski-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F44Kldm4ZBmrcwXa2nSxCyh\u002F131da181a249cfbf72ee359c1f5d58d7\u002Fkeski-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63753,image:{width:$,height:aa}},fileName:"keski-pohjanmaa-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Az["44Kldm4ZBmrcwXa2nSxCyh"]=Az;AB.metadata={tags:[],concepts:[]};AB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5uFXM7B3zBeI5Se10zmk4i",type:A,createdAt:AC,updatedAt:AC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};AB.fields={title:"keski-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5uFXM7B3zBeI5Se10zmk4i\u002Fbd62b4b058503b111b3edbe37b505cd5\u002Fkeski-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:47015,image:{width:$,height:aa}},fileName:"keski-pohjanmaa-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};AB["5uFXM7B3zBeI5Se10zmk4i"]=AB;AF.metadata={tags:[],concepts:[]};AF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67Nd2ZAz92WsFw1hwDVLA4",type:d,createdAt:AG,updatedAt:AG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};AF.fields={title:zT,slug:"keski-pohjanmaa"};AI.metadata={tags:[],concepts:[]};AI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6h2MKTlZsqzLpNwIGa0LRA",type:d,createdAt:AJ,updatedAt:AJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};AI.fields={title:zN,slug:"pirkanmaa"};AK.metadata={tags:[],concepts:[]};AK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1v0j3uFrrvNTyhiuB3CWip",type:d,createdAt:AL,updatedAt:AL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};AK.fields={title:zR,slug:"etela-pohjanmaa"};AN.metadata={tags:[],concepts:[]};AN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4h67RJ7Tc3wES4tMjKweNw",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:45:59.383Z",updatedAt:"2024-09-16T10:09:05.947Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hI,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};AN.fields={publishedLanguages:[f],title:"Etelä-Savo – järvet vaikuttavat ilmastoon",materialType:D,slug:"etela-savo-jarvet-vaikuttavat-ilmastoon",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mEP5nxguYa1cn1Yc4vz3u",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:29:04.085Z",updatedAt:"2023-03-07T13:02:52.588Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"etela-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2mEP5nxguYa1cn1Yc4vz3u\u002Fa5d153fd1f44eab5210f690fb78bcf79\u002Fetela-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57939,image:{width:P,height:a_}},fileName:"etela-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Etelä-Savon maakunta sijaitsee Itä-Suomessa. Sitä ympäröivät muun muassa lännessä Keski-Suomi, pohjoisessa Pohjois-Savo, idässä Pohjois-Karjala sekä etelässä Etelä-Karjala. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Savo on Suomen vesistöisin maakunta, jonka ilmastoon järvet vaikuttavat huomattavasti. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +4 asteen ja lounaiskolkan +5 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä mutta nousee Savonselällä paikoin lähelle 700 millimetriä ja jää Saimaalla 500 millimetrin vaiheille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tyypillistä Järvi-Suomea",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Savo ulottuu lounaasta Pertunmaa-Mäntyharjun seudulta itäkoilliseen Savonlinnaan saakka. Etelä-Savossa on runsaasti vesistöjä, ja sen pinta-alasta neljännes on vettä. Suurin vesistö on Suur-Saimaa (Haukivesi-Puruvesi-Pihlajavesi) maakunnan etelä- ja itäosassa. Toisen selvästi pienemmän, mutta merkittävän vesistöalueen muodostavat lännessä olevat Puula- ja Kyyvesi. Maakunnan keskiosaan jää korkeammalla sijaitseva Savonselän alue, jossa vesistöjä on vähemmän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Savonlinnan\u002FPunkaharjun Laukansaaren sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesistöt tasaavat lämpötiloja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +4 asteen (°C) ja lounaiskolkan +5 asteen välillä. Vuoden kylmimmän kuukauden, tammi- tai helmikuun, keskilämpötila on maakunnan lounaiskolkassa keskimäärin -7 astetta ja koillisessa -8 astetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on tyypillisesti noin +17 astetta. Lämpimintä on Suur-Saimaaseen ulottuvalla maakunnan eteläreunalla ja viileintä Savonselällä. Hellepäiviä oli maakunnassa jaksolla 1991–2020 keskimäärin 11–17 kesässä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Savossa on runsaasti lämmittäviä vesistöjä ja siksi hallaöitä ei tyypillisesti heinäkuussa esiinny, ja kesä- ja elokuussakin hallaa mitataan tyypillisesti vain muutama yönä. Tosin vähäjärvisellä ja alavalla seudulla hallaa ja jopa yöpakkasta on muutaman kerran mitattu keskellä kesääkin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärä vaihtelee eri puolilla maakuntaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Savon vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä mutta nousee Savonselällä paikoin lähelle 700 millimetriä ja jää Saimaalla 600 millimetrin vaiheille. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat yleensä heinä- ja elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 70–75 millimetriä. Helmi-huhtikuussa sademäärä jää puolestaan keskimäärin 30–35 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pitkät lumitalvet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Savolle on tyypillistä suhteellisen pitkät lumitalvet, varsinkin maakunnan itäosassa ja Savonselällä. Keskimäärin talven ensilumi saadaan marraskuun alkupäivinä, lounaiskulmalla marraskuun puolivälissä. Varhaisimmillaan ensilumi on satanut maahan jo syyskuun puolella. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1991–2020 tyypillisesti marraskuun lopussa ja eteni noin kahdessa ja puolessa viikossa maakunnan halki.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on tavanomaisesti paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin maakunnan itäosassa lunta on noin 60 senttimetriä ja muualla 40–50 senttimetriä. Korkeimmat maakunnassa havaitut hanget ovat olleet yli metrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin lumipeite katoaa maakunnan lounaisosasta ennen huhtikuun puoliväliä ja koillisosasta reilua viikkoa myöhemmin. Lumipeiteaika kestää siis maakunnan lounaisosassa keskimäärin 120–130 päivää (4 kuukautta) ja muualla noin 130–140 päivää (4,5 kuukautta). Lauhimpina talvina lumipeiteaika voi jäädä suurten vesistöjen äärellä vain parin kuukauden mittaiseksi, mutta toisaalta pisimmillään lumi on ollut maassa yli puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesä alkaa toukokuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erot termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa eivät ole kovin suuria maakunnan sisällä, vaan ne tapahtuvat keskimäärin viikon sisällä koko maakunnassa. Tyypillisesti syksy saapuu maakuntaan syyskuun loppupuolella. Talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla marraskuun puolivälissä ja muuallakin ennen marraskuun loppua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnassa maalis-huhtikuun vaihteessa. Kesä alkaa tyypillisesti eteläisimmissä osissa toukokuun puolivälin tienoilla ja muualla vajaata viikkoa myöhemmin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saimaan rannoilla kertyvät suurimmat lämpösummat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus on Etelä-Savossa keskimäärin koillisosien noin 160 päivän ja lounaiskolkan yli 180 päivän välillä (5–6 kuukautta). Kasvukausi alkaa yleisesti huhtikuun puolivälissä ja päättyy lokakuun lopussa. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on koillisen noin 1250 vuorokausiasteesta (°Cvrk) Saimaan alueen noin 1400 vuorokausiasteeseen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana saatava sademäärä yltää kosteimpina kasvukausina yli 500 millimetriin, kun kuivimpina on jääty alle 200 millimetrin. Tyypillinen sademäärä on noin 350 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Savon ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Etelä-Savossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,5 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ahufB9Kq2DeBsDYNphpjk",type:d,createdAt:AO,updatedAt:AO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Etelä-Savon vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,2 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:AP,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Etelä-Savon maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hR,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5cCtQGeJ6eyuCf8dMoiGqw",type:d,createdAt:AR,updatedAt:AR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Etelä-Savossa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,4–4,2 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,5–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (8–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on olematon tai vähenevä RCP8.5-skenaariossa (-1 %).",asset:AS,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aY,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Etelä-Savon maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 660–720 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni tai vähenevä. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:AU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gngUJ064vRsSnGDaYFT7r",type:d,createdAt:"2022-09-16T09:04:19.677Z",updatedAt:"2023-10-10T12:39:32.376Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Savo - järvet vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3NKwCB9RfdQHZrNU9oqgge",type:d,createdAt:AV,updatedAt:AV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Etelä-Savo)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Etelä-Savon ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Savonlinnan\u002FPunkaharjun Laukansaaren sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1q9VwyR3ZnRsWKZhssi975",type:d,createdAt:AW,updatedAt:AW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Savo - järvet vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fK,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEtel%C3%A4-Savon_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Etelä-Savon maakunta",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:hM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,BB,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:hN,publisher:[E,aL]};AP.metadata={tags:[],concepts:[]};AP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"gcyQFKAvJ0iZgZQtocwoW",type:A,createdAt:AQ,updatedAt:AQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};AP.fields={title:"etela-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FgcyQFKAvJ0iZgZQtocwoW\u002F69156f570598a9fcc7fda74c28a12adb\u002Fetela-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62857,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};AP.gcyQFKAvJ0iZgZQtocwoW=AP;AS.metadata={tags:[],concepts:[]};AS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4WiLurvsf2wjbgRAWSygZT",type:A,createdAt:AT,updatedAt:AT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};AS.fields={title:"etela-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4WiLurvsf2wjbgRAWSygZT\u002Fa9fdc2d1e0e621ad817c8e8152ea3f84\u002Fetela-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46578,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};AS["4WiLurvsf2wjbgRAWSygZT"]=AS;AU.metadata={tags:[],concepts:[]};AU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2LzRXMoMLiBw6mkpe9F4CO",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:32:02.926Z",updatedAt:"2024-09-16T09:42:18.290Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};AU.fields={abbreviation:"ESA21",body:"Etelä-Savo – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 7 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_etela-savo-1.pdf"};Bd.metadata={tags:[],concepts:[]};Bd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2E6A1WFTf53zZ5DdkPh05Z",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:33:12.175Z",updatedAt:"2024-09-16T09:42:33.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};Bd.fields={abbreviation:"PSA21",body:"Pohjois-Savo – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Pohjois-Savo-1.pdf"};Be.metadata={tags:[],concepts:[]};Be.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2RHMTv1uVI2MnREr6yZn5i",type:d,createdAt:"2022-05-18T09:34:04.253Z",updatedAt:"2024-09-16T09:42:48.365Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};Be.fields={abbreviation:"PKA21",body:"Pohjois-Karjala – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_Pohjois-Karjala-1.pdf"};Bg.metadata={tags:[],concepts:[]};Bg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"vmSzKv83J4rLbnS1gTaZ0",type:d,createdAt:"2021-07-15T13:51:53.299Z",updatedAt:"2024-09-16T10:08:39.193Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hP,revision:aj,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Bg.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pohjois-Savo – järvilaaksot vaikuttavat ilmastoon",materialType:D,slug:"pohjois-savo-jarvilaaksot-vaikuttavat-ilmastoon",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nPcqC6ZxfswIBIyfpns7c",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:29:30.108Z",updatedAt:"2023-03-07T13:04:04.811Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"pohjois-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1nPcqC6ZxfswIBIyfpns7c\u002Fe5810e1127b3cdc377e41df4bf962760\u002Fpohjois-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58082,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pohjois-savo-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Pohjois-Savon maakunta sijaitsee Itä-Suomessa. Sitä ympäröivät lännessä Keski-Suomi, luoteessa Pohjois-Pohjanmaa, pohjoisessa Kainuu, idässä Pohjois-Karjala ja etelässä Etelä-Savo. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Savossa vesistöt lämmittävät ilmastoa, mutta korkeilla vedenjakaja-alueilla korostuvat puolestaan ilmaston mantereiset piirteet. Vuoden keskilämpötila vaihtelee maakunnan alueella keskimäärin +2 ja +4 asteen välillä, laskien melko tasaisesti lounaasta koilliseen. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti 550–650 millimetriä, korkeilla seuduilla kuitenkin noin 700 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kallaveden laaksosta Karjalanselälle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Savo kuuluu pääosin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen eli vaahteran ja lehmuksen vyöhykkeeseen ja on tyypillistä vesistöjen rikkomaa Järvi-Suomea. Merkittävin vesistöalue on pitkänomainen Kallaveden laakso, joka ulottuu Varkauden seudulta aina Iisalmen pohjoispuolelle. Lännempänä ilmastoon vaikuttavat Konneveden ja Nilakan laaksot. Nämä vesistöt toimivat ilmastoa lämmittävänä tekijänä nostamalla erityisesti yölämpötiloja kesäisin ja syksyisin sekä pidentämällä kasvukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan koillis- ja pohjoisosien vaara-alueet kuuluvat puolestaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Näillä korkeammilla vedenjakaja-alueilla, joista käytetään myös nimitystä Karjalanselkä ja Maanselkä, korostuvat ilmaston mantereisemmat piirteet. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kallaveden laaksossa sijaitseva Maaningan sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesistöjen läheisyys pitää hallan poissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on Pohjois-Savon maakunnan alueella keskimäärin +2 ja +4 asteen (°C) välillä laskien melko tasaisesti lounaasta koilliseen. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti tammi- tai helmikuu, jolloin keskilämpötila on keskimäärin koillis- ja pohjoisosien vedenjakajaseutujen -10 asteen ja lounaisimman osan -9 asteen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on keskimäärin +17 astetta. Viileintä on vedenjakajaseuduilla ja lämpimintä Kallaveden laakson eteläosassa. Hellepäiviä oli jakson 1991–2020 aikana keskimäärin 10–13 kesässä, Vieremällä kuitenkin vain kahdeksan. Syyskuussakin hellettä on esiintynyt muutamana vuotena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallaa kesä-elokuussa on maakunnan lounaisosassa tyypillisesti kahdeksana yönä, muualla vesistöjen läheisyys pitää hallayöt harvalukuisina. Kesäaikaan kylmäksi havaintopaikaksi on osoittautunut Vesanto, jossa lämpötila on painunut kaikkina muina kuukausina pakkasen puolelle paitsi heinäkuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Karjalanselkä vaikuttaa sateisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti Pohjois-Savon maakunnassa 550–650 millimetriä, korkeilla seuduilla kuitenkin noin 700 millimetriä. Karjalanselällä siis sataa noin 25 % enemmän kuin tasaisemmilla seuduilla. Voimakkaimmin Karjalanselän vaikutus sademäärissä tuntuu talviaikaan ja erityisesti lounaistuulien vallitessa. Harvinaisemmilla pohjoisen ja idän välisillä tuulilla vaarajonon länsipuolella sataa tavanomaista vähemmän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan alueella vuotuinen sademäärä ylittää vain harvoin 900 millimetriä. Kuivimpina vuosina sademäärät voivat jäädä hieman alle 400 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin yli 90 millimetriä. Helmi-huhtikuussa kuukauden sademäärä jää puolestaan tavanomaisesti 30–35 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisia vaaraseutuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite saadaan Pohjois-Savon maakunnan koillis- ja pohjoisosien vedenjakajaseuduille noin 1,5 viikkoa maakunnan lounaisosaa aiemmin. Tyypillisesti ensilumi sataa vedenjakajaseuduilla lokakuun lopussa ja muualla hieman tämän jälkeen. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1991–2020 keskimäärin marraskuun lopussa. Kallaveden laaksossa pysyvän lumipeitteen tulo voi joskus venyä tammikuun puolelle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisinta seutua on Kaavin Sivakkavaaralta Rautavaaran ja Sonkajärven itäosien yli Vieremälle ulottuva alue, missä lumipeitteen paksuus on maaliskuun puolivälissä keskimäärin 60–80 senttimetriä. Samaan aikaan maakunnan lounaisosassa jäädään 50 senttimetrin vaiheille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kallaveden laaksosta yhtenäinen lumipeite katoaa keskimäärin huhtikuun puolivälissä. Ero lumipeitteen katoamisessa eteläisen Kallaveden rantamien ja koillisten vaara-alueiden välillä on vajaat kaksi viikkoa. Näin ollen lumipeitekausi kestää esimerkiksi Kuopion seudulla reilut neljä kuukautta ja korkeammilla vaaraseuduilla yli viisi kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Karjalanselällä talvi kestää pidempään",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Savossa termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa on eroa suurten järvilaaksojen ja korkeampien vedenjakaja-alueiden välillä. Keskimäärin syksy saapuu Ylä-Savoon syyskuun puolivälissä ja muualle kuukauden loppupuolella. Eteläisen Kallaveden rantamille syksy tulee viimeisenä. Talvi alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosissa keskimäärin marraskuun alkupuolella ja lounaisosassa marraskuun puolivälin jälkeen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnan eteläosassa keskimäärin maalis-huhtikuun vaihteessa ja pohjoisosassa vajaata viikkoa myöhemmin. Kesä taas alkaa laajalti toukokuun puolivälissä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi on pisin lounaassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös kasvukauden keskimääräinen pituus vaihtelee maakunnan sisällä siten, että se on Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajojen tuntumassa noin 155 vuorokautta (5 kuukautta) ja lounaisimmassa osassa noin 180 vuorokautta (6 kuukautta). Kasvukausi alkaa Kallaveden laaksossa tavallisesti huhtikuun loppupuolella ja Karjalanselällä toukokuun alkupäivinä. Kasvukausi päättyy maakunnan pohjoisosassa lokakuun puolivälissä ja etelässäkin lokakuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on suurimmassa osassa maakuntaa 1200–1350 vuorokausiastetta (°Cvrk). Ylämailla summa jää noin 1200 vuorokausiasteeseen ja nousee eteläisen Kallaveden äärellä yli 1400 vuorokausiasteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvä sademäärä on tyypillisesti noin 350 millimetriä. Kosteimpina kasvukausina sadesumma on ollut yli 500 millimetriä ja kuivimpina 200 millimetriä tai jopa sen alle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rPohjois-Savon ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pohjois-Savossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,5 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OUUiAFEpV6sy3i2XIpBNv",type:d,createdAt:Bh,updatedAt:Bh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Savon vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:Bi,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Savon maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hR,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5BDX810Ne57dkTQGj85fzv",type:d,createdAt:"2022-09-12T12:09:51.251Z",updatedAt:"2022-09-16T07:33:16.740Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pohjois-Savossa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,5–4,5 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (8–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on vähäinen RCP8.5-skenaariossa (+2 %).",asset:Bk,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Savon maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 680–750 mm. \r\n\r\nVuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:Bd},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dJrEiM4XaDa0N4M5QGwSw",type:d,createdAt:"2022-09-12T09:17:27.526Z",updatedAt:"2023-10-10T12:40:33.792Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Savo – järvilaaksot vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5hL5hEmp7lgP9QCMRqxTvC",type:d,createdAt:"2022-09-12T09:16:20.456Z",updatedAt:"2022-09-12T09:17:19.754Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pohjois-Savo)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjois-Savon ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Maaningan sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac,displayTitle:U}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fSuiqmVKcxGWvpc86XfaU",type:d,createdAt:Bm,updatedAt:Bm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Savo – järvilaaksot vaikuttavat ilmastoon -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fK,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjois-Savon_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pohjois-Savon maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,Bn,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-09-12",publisher:[E,aL]};Bi.metadata={tags:[],concepts:[]};Bi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32P1jV21LyIDdct5X9NkIy",type:A,createdAt:Bj,updatedAt:Bj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Bi.fields={title:"pohjois-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F32P1jV21LyIDdct5X9NkIy\u002F836be1b413e6d9f32d97b4ff78786eb4\u002Fpohjois-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63088,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-savo-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Bi["32P1jV21LyIDdct5X9NkIy"]=Bi;Bk.metadata={tags:[],concepts:[]};Bk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FdWcyYw3wvt5IUxHXdWoB",type:A,createdAt:Bl,updatedAt:Bl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Bk.fields={title:"pohjois-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2FdWcyYw3wvt5IUxHXdWoB\u002Feadee4ef1c1c6117ffa17a0048536d73\u002Fpohjois-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46640,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-savo-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};Bk["2FdWcyYw3wvt5IUxHXdWoB"]=Bk;Bn.metadata={tags:[],concepts:[]};Bn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2oalzMHVi61Gft62YzOe9m",type:d,createdAt:Bo,updatedAt:Bo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};Bn.fields={title:Ba,slug:"pohjois-savo"};Bp.metadata={tags:[],concepts:[]};Bp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"454wmS0o8S0Wpl97XSz1QB",type:d,createdAt:"2021-07-13T13:47:05.952Z",updatedAt:"2024-09-16T10:08:50.457Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:116,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Bp.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pohjois-Karjala – mantereinen maakunta",materialType:D,slug:"pohjois-karjala-mantereinen-maakunta",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"FXPeB8uHnwJrEjiCmDKaw",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:29:59.512Z",updatedAt:"2023-03-07T13:05:08.917Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"pohjois-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FFXPeB8uHnwJrEjiCmDKaw\u002Fe62d60e0469a9c11c36eaa5802557947\u002Fpohjois-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:57989,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pohjois-karjala-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Pohjois-Karjalan maakunta sijaitsee Itä-Suomessa. Sitä ympäröivät lännessä Pohjois-Savo ja Etelä-Savo, pohjoisessa Kainuu, etelässä Etelä-Karjala. Idässä se rajoittuu Venäjään. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Pohjois-Karjala jakautuu lämpöoloiltaan edulliseen vesistöseutuun ja laajoihin karuihin vedenjakaja-alueisiin. Vuoden keskilämpötila on maakunnassa tyypillisesti +2 ja +4 asteen välillä siten, että kylmintä on koillisessa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti 550–650 millimetriä mutta yltää vedenjakajaseuduilla paikoin noin 700 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pielisen laaksosta Maanselälle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Karjalan maakunta kuuluu etelä- ja keskiosiltaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Pielisen itä- ja pohjoispuolinen Maanseläksi kutsuttu alue sekä maakunnan luoteisrajan Karjalanselän vaaraseudut kuuluvat jo pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Maakunta jakautuu siis ilmastollisesti kahteen osaan, toisaalta lämpöoloiltaan edulliseen vesistöseutuun Höytiäisen ja Pyhäselän ympäristössä sekä Pielisen laaksossa ja toisaalta Maanselän sekä Karjalanselän alueen karuihin vedenjakajaseutuihin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Pielisjärven länsireunalla sijaitseva Juuan Niemelän sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helle- ja pakkasjaksoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on maakunnassa yleisesti keskimäärin +2 ja +4 asteen (°C) välillä siten, että kylmintä on koillisessa. Erityisesti maakunnan itäosassa ilmasto on selvästi mantereista suurine lämpötilan vaihteluineen. Ajoittain vaikuttava Venäjän korkeapaine merkitsee kesäisin helteitä ja talvisin kireitä pakkasia. Toisaalta talvikuukausina lännestä tulevat lauhat ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:Bq,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" ulottavat vaikutuksensa joskus Pohjois-Karjalaan asti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden kylmimmän kuukauden tittelin jakavat tammi- ja helmikuu. Joensuu-Tohmajärvi-linjan lounaispuolella kuukausikeskilämpötila on tyypillisesti noin -9,5 astetta ja kiristyy siitä kohti itärajan -11 asteen lukemia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on vesistöjen äärellä keskimäärin noin +17 astetta ja viilenee noin +16 asteeseen tultaessa itäisille rajaseuduille Ilomantsiin ja Lieksaan. Hellepäiviä oli jakson 1991–2020 aikana keskimäärin 12–13 kesässä vesistöjen läheisyydessä ja 9–11 muualla. Hallaa maakunnassa on esiintynyt kesän aikana tyypillisesti 2–8 yönä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuudessa on suuria eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadeolot vaihtelevat suuresti Pielisen laakson ja sitä ympäröivien vaara-alueiden välillä. Tyypillinen vuotuinen sademäärä on laajalti 550–650 millimetriä mutta yltää vedenjakajaseuduilla paikoin noin 700 millimetriin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeussuhteet kasvattavat sademääriä erityisesti Karjalanselällä ja tuulen puhaltaessa kaakon ja lounaan väliltä myös maakunnan pohjoisreunalla. Toisaalta Pielisen laakso on vähäsateista seutua etenkin lounaan ja luoteen välisten tuulten vallitessa. Lisäksi Atlantilta tulevien sadealueiden liike hidastuu usein Pohjois-Karjalan alueella, mikä yhdessä korkeussuhteiden kanssa kasvattaa sademääriä erityisesti talvella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin sademäärä on tyypillisesti 75–85 millimetriä, Lieksan seudulla jopa yli 90 millimetriä. Huhtikuussa sataa puolestaan vähiten, keskimäärin 30–40 millimetriä",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi lumisimmista maakunnista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeitekausi kestää maakunnassa sitä pidempään, mitä idempänä ollaan. Ensilumi sataa Maanselällä ja Karjalanselällä keskimäärin lokakuun loppupuolella ja maakunnan eteläosan järvilaaksoissa marraskuun alussa. Jakson 1991–2020 aikana pysyvä lumipeite tuli koko maakuntaan marraskuun kahden viimeisen viikon aikana. Varhaisimmat pysyvät lumipeitteet ovat Pohjois-Karjalaan saapuneet jo lokakuun alkupuolella. Poikkeuksellisina talvina pysyvän lumen tulo voi venyä Pielisen laaksossa jopa tammikuulle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuun puolivälissä lunta on yleisesti 50–70 senttimetriä, Maanselällä ja Karjalanselällä 70–80 senttimetriä. Vaaraseuduilla metrinkään paksuiset hanget eivät ole poikkeuksellisia, ja yli 250 metriä merenpinnan yläpuolella olevien vaarojen rinteillä ja lakialueilla puiden oksille ja latvuksiin voi kertyä tykkylunta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhtenäinen lumipeite katoaa tyypillisesti huhtikuun lopussa, mutta Karjalanselän korkeilta seuduilta lumi pysyy maassa hieman pidempään. Tyypillisesti lumi kattaa siis maan Lieksan takamailla lähes kuukauden kauemmin kuin Joensuun eteläpuolella. Myöhäisinä keväinä paksut hanget peittävät koko maakunnan vielä toukokuun alussa ja lunta pn joskus ollut maassa vielä kesäkuussakin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maastonmuodot vaikuttavat termisiin vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Karjalassa termisissä vuodenajoissa näkyvät erot järvilaaksojen ja vaaraseutujen välillä. Keskimäärin syksy saapuu Nurmekseen ja Lieksaan syyskuun puolivälissä ja muualle maakuntaan syykuun lopussa. Talvi alkaa marraskuun puolivälin jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnan lounaisosassa maalis-huhtikuun vaihteessa ja koillisosassakin huhtikuun puoliväliin mennessä. Kesä alkaa maakunnan etelärajalla toukokuun alkupuolella edeten siitä kohti koillista toukokuun loppupäivinä. Kesän pituudessa on lähes kaksi viikkoa eroa lounaan järviseudun ja koillisen vaaraseudun välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi kestää noin viisi kuukautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden pituus vaihtelee maakunnan eteläosan noin 170 vuorokauden (noin 5,5 kuukautta) ja koillisen rajaseudun 160 vuorokauden välillä (eli noin 5 kuukautta) välillä. Kasvukausi alkaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyy  lokakuun puolivälin jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma vaihtelee Maanselän ja Karjalanselän noin 1150 ja maakunnan eteläisen osan noin 1350 vuorokausiasteen (°Cvrk) välillä. Kasvukauden aikana kertyvä sademäärä yltää kosteimpina kasvukausina yli 500 millimetrin ja jää kuivimpina 200 millimetrin tuntumaan. Tyypillisesti sadetta kertyy 300–400  millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Karjalan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pohjois-Karjalan kuluvan vuosisadan aikana noin 1,8–5,6 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5FicVA34riSgGh9RisgBNY",type:d,createdAt:Br,updatedAt:Br,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Karjalan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,8, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,5 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 16 prosenttia.",asset:Bs,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Karjalan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hR,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7JQN67KdALPXwDqDbQ5n1z",type:d,createdAt:"2022-09-16T07:31:48.806Z",updatedAt:"2022-09-16T07:31:58.792Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pohjois-Karjalassa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,5–4,4 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten tammikuussa (8–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on vähäinen RCP8.5-skenaariossa (+1 %).",asset:Bu,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Karjalan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 710–780 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinäkuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:Be},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xevLBREIxpmx0QOzJ1wed",type:d,createdAt:"2022-09-12T13:16:52.489Z",updatedAt:"2023-10-10T12:40:21.269Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Karjala – mantereinen maakunta -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zQt1JPJuJWFj3of8aSff3",type:d,createdAt:Bw,updatedAt:Bw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pohjois-Karjala)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjois-Karjalan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Juuan Niemelän sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gxjnHLj7Mx7CDdgxo7V2u",type:d,createdAt:Bx,updatedAt:Bx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Karjala – mantereinen maakunta -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[fK,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjois-Karjalan_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Pohjois-Karjalan maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:eT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,By,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-09-16",publisher:[E,aL]};Bs.metadata={tags:[],concepts:[]};Bs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lzRn1FZROsRpsSnjXHwNE",type:A,createdAt:Bt,updatedAt:Bt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Bs.fields={title:"pohjois-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4lzRn1FZROsRpsSnjXHwNE\u002F0a511f40d222ae372fcb6f7c47e941d9\u002Fpohjois-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63420,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-karjala-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Bs["4lzRn1FZROsRpsSnjXHwNE"]=Bs;Bu.metadata={tags:[],concepts:[]};Bu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6LhHqwz4XZKkzyf4MPaiRr",type:A,createdAt:Bv,updatedAt:Bv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Bu.fields={title:"pohjois-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6LhHqwz4XZKkzyf4MPaiRr\u002Fcbe16cadfe0ca7dcb3e12a6f134acd5f\u002Fpohjois-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46710,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-karjala-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};Bu["6LhHqwz4XZKkzyf4MPaiRr"]=Bu;By.metadata={tags:[],concepts:[]};By.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bTa9P0IuPXiEiTzOwgrIo",type:d,createdAt:Bz,updatedAt:Bz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};By.fields={title:Bc,slug:"pohjois-karjala"};BB.metadata={tags:[],concepts:[]};BB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FW4KyrxHdJECyr5W0gH4b",type:d,createdAt:BC,updatedAt:BC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};BB.fields={title:A_,slug:"etela-savo"};BE.metadata={tags:[],concepts:[]};BE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7lG8GJ5w6CBYpS3VaslfqG",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:36:51.833Z",updatedAt:"2024-09-16T10:14:33.771Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hP,revision:am,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};BE.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosa – Perämeren vaikutuspiirissä",materialType:D,slug:"pohjois-pohjanmaan-lansiosa-perameren-vaikutuspiirissa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LPpIXYspf1B3XJB5Cxax9",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:31:28.985Z",updatedAt:"2023-03-07T13:06:24.107Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:x,locale:f},fields:{title:"pohjois-pohjanmaan-lansiosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3LPpIXYspf1B3XJB5Cxax9\u002Fc37b48dac4ee5785b52e39f085de2d7b\u002Fpohjois-pohjanmaan-lansiosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58375,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pohjois-pohjanmaan-lansiosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Alue rajoittuu lännessä Perämereen, etelässä Keski-Pohjanmaahan ja Keski-Suomeen, idässä Pohjois-Savoon ja Kainuuseen sekä pohjoisessa Lappiin. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosan ilmastoon vaikuttaa vahvasti Perämeri. Vuoden keskilämpötila on Oulun eteläpuolella reilut +3 astetta ja pohjoisempana +2… +3 astetta. Vuotuiset sademäärät jäävät rannikolla ja saarilla yleensä alle 500 millimetrin, kun suuressa osassa aluetta päästään 500 ja 600 millimetrin välille. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren rannikkoa ja jokilaaksoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosa rajoittuu lännessä Perämereen, Kalajoelta Oulun kautta Iihin saakka. Etelässä se rajoittuu Keski-Pohjanmaahan ja Keski-Suomeen, idässä Pohjois-Savoon ja Kainuuseen sekä pohjoisessa Lappiin. Suurin osa aluetta on varsin alavaa seutua lukuisine jokilaaksoineen, joista laajimpia ovat Oulujoen ja Iijoen laaksot. Rannikolla saaria on hyvin vähän, lukuun ottamatta Oulun edustan Hailuotoa. Eteläosan sisämaa on selvästi korkeampaa Suomenselän karua vedenjakajaseutua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastollisesti Pohjois-Pohjanmaan länsiosa kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Perämeri vaikuttaa varsinkin rannikon ilmastoon lämmittämällä sitä syksyisin sekä toisaalta viilentämällä sitä keväisin ja alkukesäisin. Mantereisempaa ilmasto on Suomenselän alueella. Suuria ilmastoon vaikuttavia vesistöjä ei alueella ole.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Oulun lentoaseman sääasema, joka sijaitsee Oulunsalon niemellä. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halla vierailee kesälläkin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa vuoden keskilämpötila on Oulun eteläpuolella reilut +3 astetta (°C) ja pohjoisempana +2… +3 astetta. Helmikuu on keskimäärin hieman tammikuuta kylmempi. Keskilämpötila vaihtelee tällöin Kalajoen seudun noin -6,5 asteen ja koillisosan noin -10 asteen välillä. Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa voidaan kuitenkin talvikuukausina poikkeuksellisesti mitata jopa yli +10 asteen lämpötiloja voimakkaan ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:BF,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" puhaltaessa lännestä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on rannikolla noin+16 astetta ja muualla +16…+16,5 astetta. Lämpimintä on eteläosan sisämaa-alueella. Hellepäiviä on ollut vuosina 1991–2020 Oulun lentoasemalla keskimäärin 10. Hallayöt eivät ole heinäkuussakaan maakunnan lakeuksilla mitenkään harvinaisia. Keskimäärin hallaa esiintyy kesäkuukausina noin 2–8 yönä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rannikolla sataa vähiten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuiset sademäärät kasvavat Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Rannikolla ja saarilla jäädään yleensä alle 500 millimetrin, kun suuressa osassa aluetta päästään 500 ja 600 millimetrin välille. Eniten sataa alueen koilliskulmalla ja Suomenselällä. Suurimmat mitatut vuosisateet kohoavat vähän yli 900 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähäsateisin kuukausi on tyypillisesti huhtikuu, jolloin sataa yleensä  reilut 20 millimetriä. Sateisinta on tavallisimmin heinäkuussa, jolloin sadesummat ovat 75–80 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisuus kasvaa koillista kohti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on erotettavissa useimpina talvina ainakin kaksi erilaista aluetta lumisuuden suhteen. Vähälumisin seutu ulottuu kapeahkona vyöhykkeenä pitkin rannikkoa Oulun pohjoispuolelle leventyen Oulujokilaakson suuntaan. Maaston kohotessa Suomenselälle ja Koillismaan rajalle on luntakin enemmän. Lähellä Perämeren rannikkoa olevien alueiden lumipeite on altis alkutalven suojailmojen vaikutukselle. Toisaalta sulan meren ja kylmän ilmamassan yhteisvaikutus voi saada aikaan runsaita lumisateita syystalvella. Erot lumisten ja vähälumisten talvien välillä ovat huomattavia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmäinen lumipeite tulee alueen koillis- ja itäosassa loka-marraskuun vaihteessa ja muualla tyypillisesti marraskuun alkupuolella. Viimeisenä ensilumi sataa lounaiselle rannikkovyöhykkeelle. Pysyvä lumipeite talveksi saadaan tavanomaisesti noin kuukautta myöhemmin eli marras-joulukuun vaihteessa. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on paksuimmillaan tavallisesti lähellä maaliskuun puoltaväliä, jolloin lumensyvyys on Oulun eteläpuoleisilla lakeuksilla ja rannikolla 30–50 ja muualla 50–70 senttimetriä. Yhtenäinen lumipeite katoaa Kalajoen ja Pyhäjoen laaksoista huhtikuun alussa ja Suomenselältä sekä alueen koillisosastakin huhtikuun puolivälin jälkeen. Yhtenäisen lumipeitteen kestoaika vaihtelee siis Kalajokilaakson 100–130 päivästä (3–4,5 kuukautta) Nevamaan 150–170 päivään (noin 5–5,5 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perämeri viilentää ja lämmittää",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perämeri vaikuttaa vuodenaikojen vaihtumiseen erityisesti rannikon läheisyydessä. Terminen syksy alkaa alueen koillisosissa syyskuun puolivälin jälkeen ja muuallakin ennen kuukauden loppua. Talveen siirrytään puolestaan Oulu-Haapajärvi-linjan itäpuolella loka-marraskuun vaihteessa  ja sen länsipuolella marraskuun loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa pääosin huhtikuun alussa alkaen lounaisosan sisämaasta ja päättyen Lapin maakuntarajalle. Kesään siirrytään Oulujoen eteläpuolella huhtikuun lopussa ja sen pohjoispuolella sekä suuressa osassa kapeaa rannikkovyöhykettä toukokuun alkupäivinä. Perämeren ulkosaaristossa kesän tulo venyy pitemmälle jopa kesäkuuhun kylmän meren vuoksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuus vaivaa rannikkoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa terminen kasvukausi alkaa Oulun eteläpuoleisilla sisämaa-alueilla huhtikuun puolivällin jälkeen. Rannikolla ja Oulun pohjoispuolella kasvukausi alkaa toukokuun puolella. Meri viivästyttää siis parisen viikkoa kasvukauden alkua. Kasvukausi päättyy suuressa osassa aluetta lokakuun loppupuolella. Kasvukauden pituus on 170–180 päivää (noin 5,5–6 kuukautta) ja tehoisan lämpötilan summa keskimäärin reilut 1000–1200 vuorokausiastetta (°Cvrk).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko kasvukauden sadesumma vaihtelee tyypillisesti 250 ja 350 millimetrin välillä. Kuivuus vaivaa joinakin vuosina kasvukaudella, ja tällöin sadesummat voivat jäädä jopa alle 150 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,0–5,7 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IjKPRNjmrqowoXep76LVE",type:d,createdAt:BG,updatedAt:BG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Pohjanmaan länsiosien vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,0, RCP4.5 noin 3,4 ja RCP 8.5 noin 5,7 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 17 %.",asset:BH,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:fu,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosissa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:BJ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3FrmzvZZQoA6kU1VMhZx1i",type:d,createdAt:"2022-11-22T14:31:34.415Z",updatedAt:"2022-11-23T13:39:01.513Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,8–4,5 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,5–2,3 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–17 prosenttia). Elokuussa sademäärän muutos on 3–5 prosenttia.",asset:BK,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosissa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–17 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 620–690 mm.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hQ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:hS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zPGMmWC4g3lT1NMuLZYaC",type:d,createdAt:"2022-11-22T14:16:33.109Z",updatedAt:"2023-10-10T13:00:37.034Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosa – Perämeren vaikutuspiirissä -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QofKiS49yHlfbD9FjhigX",type:d,createdAt:BM,updatedAt:BM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pohjois-Pohjanmaan länsiosa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itäosan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Oulun lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1puVau04H4bbcnaRfbAWIc",type:d,createdAt:"2022-11-22T14:17:45.351Z",updatedAt:"2022-11-22T15:38:39.868Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan länsiosa – Perämeren vaikutuspiirissä -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ds,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:Cc},content:[{nodeType:a,value:Cd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:CD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,hU,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-11-22",publisher:[E,aL]};BH.metadata={tags:[],concepts:[]};BH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6zQXi0H9ILlwcm1UGzgLj2",type:A,createdAt:BI,updatedAt:BI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};BH.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-lansi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6zQXi0H9ILlwcm1UGzgLj2\u002F05944fff2c6d329ce15d84783a499865\u002Fpohjois-pohjanmaa-lansi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:64160,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-pohjanmaa-lansi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};BH["6zQXi0H9ILlwcm1UGzgLj2"]=BH;BK.metadata={tags:[],concepts:[]};BK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HWRcS5QeMmWjF74xNI4kp",type:A,createdAt:BL,updatedAt:BL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};BK.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-lansi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5HWRcS5QeMmWjF74xNI4kp\u002F6296dbfe5e123d227552b16d395102e8\u002Fpohjois-pohjanmaa-lansi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46816,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-pohjanmaa-lansi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};BK["5HWRcS5QeMmWjF74xNI4kp"]=BK;BU.metadata={tags:[],concepts:[]};BU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bk0tlX7yuhesNgIYob4tX",type:d,createdAt:"2022-05-18T13:01:48.543Z",updatedAt:"2024-09-16T10:18:44.436Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:w}},locale:f};BU.fields={abbreviation:"KAI21",body:"Kainuu – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 5 s. (PDF) ",link:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_kainuu-1.pdf"};BW.metadata={tags:[],concepts:[]};BW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0GXdwUY5qd70alDLn1Bld",type:d,createdAt:"2021-07-13T12:45:15.381Z",updatedAt:"2024-09-16T10:15:00.136Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:zm,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};BW.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pohjois-Pohjanmaan itäosa – mantereista Koillismaata",materialType:D,slug:"pohjois-pohjanmaan-itaosa-mantereista-koillismaata",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2DGGHOm6K627inswKS9BiZ",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:31:45.490Z",updatedAt:"2023-03-07T13:07:12.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"pohjois-pohjanmaan-itaosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2DGGHOm6K627inswKS9BiZ\u002F88e90684351e4d7a58694d310d651b07\u002Fpohjois-pohjanmaan-itaosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58500,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pohjois-pohjanmaan-itaosa-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosa sijaitsee Pohjois-Suomen Koillismaalla. Siihen kuuluvat Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnat. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itäosa on selvästi mantereisempaa kuin maakunnan länsiosa. Vuoden keskilämpötila on Pudasjärven länsiosassa noin +2 astetta ja laskee sieltä kohti itää ollen Kuusamossa jo noin 1 astetta. Sademäärät ovat enimmäkseen 550–650 millimetriä, korkeimmilla vaaraseuduilla jopa lähellä 700 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ylänköseutua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itäistä osaa eli Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon aluetta kutsutaan Koillismaaksi, johon lasketaan kuuluvaksi joskus myös Lapin Posio ja Ranua. Koillismaa on suurelta osin ylänköseutua eli yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa aluetta suurimpien vaarojen kohotessa 500 metrin korkeuteen. Ainoastaan alueen läntisimmät osat Pudasjärvellä ovat selvästi matalampaa tyypillistä Pohjois-Pohjanmaata. Alue kuuluu kokonaan pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itäosa on ilmastoltaan selvästi mantereisempaa kuin maakunnan länsiosa. Ilmaston mantereiset piirteet korostuvat Koillismaalla esimerkiksi hyvin suurina lämpötilan vaihteluina. Maaston kohoaminen ja paikalliset maastonmuodot vaikuttavat sademääriin ja talven runsaslumisuuteen. Vaaraseutujen väliin jää melko suuria vesistöjä kuten Kuusamon Kitkajärvet, Muojärvi ja Irnijärvet. Iijoen laakso johtaa kohti Pudasjärven alavia seutuja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itäosan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kuusamon lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mannerilmasto on ankaraa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on Pudasjärven länsiosassa noin +2 astetta (°C) ja laskee sieltä kohti itää ollen Kuusamossa noin +1 astetta. Tammikuu on  Pohjois-Pohjanmaan itäosan mannerilmastossa vain muutaman asteen kymmenyksen helmikuuta kylmempi keskilämpötilan vaihdellessa länsiosien -10 asteen ja Kuusamon -11…-12 asteen välillä. Ilmaston mantereisuus ja ankaruus näkyvät selvästi alimmissa mitatuissa lämpötiloissa, jotka painuvat lähemmäs -45 astetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lämpimin kuukausi on tyypillisesti heinäkuu, jolloin keskilämpötila vaihtelee +15…+16 asteen välillä siten, että viileintä on Kuusamon ylängöllä. Hellepäiviä havaitaan Pohjois-Pohjanmaan itäosassa vähemmän kuin maakunnan länsiosassa. Vuosina 1991–2020 niitä oli Kuusamossa keskimäärin 5, Pudasjärvellä 9. Hallat kuuluvat suurimman osan kesää Koillismaan ilmastoon. Vuosina 1991–2020 hallaöitä oli esimerkiksi Taivalkoskella kesä-elokuun aikana keskimäärin kolme.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeuserot lisäävät sateita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärät kasvavat edelleen maakunnan länsiosan lukemista ja ovat enimmäkseen 550–650 millimetriä, korkeimmilla vaaraseuduilla (Iso-Syöte) jopa yli 700 millimetriä. Sadepäiviä on näillä seuduilla yli 200 vuodessa. Vähiten sadetta kertyy helmi-huhtikuussa, jolloin kuukausisummat ovat 25–30 millimetriä. Heinäkuun sademäärä kohoaa yleensä yli 70 millimetrin, vaarapaikoilla yli 80 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumisinta Suomea",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koillismaa on maamme lumisinta aluetta yhdessä Ylä-Kainuun kanssa, koska maaston kohoamisen vuoksi sademäärät kasvavat kohti koillista. Lisäksi tykkylumen osuus on huomattava vaara-alueilla. Kaikkein lumisinta aluetta ovat Pudasjärven Iso-Syöte ja Taivalkosken vaarat. Kuusamon järvilaaksoissa lunta on hieman ympäristöä vähemmän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmäinen lumipeite sataa Kuusamossa lokakuun loppupuolella ja muualla hieman myöhemmin. Pysyvä lumipeite talveksi on saatu vuosina 1991–2020 keskimäärin marraskuun alkupuolella, joten noin kahden viikon aikana maa peittyy lumella koko alueella. Paksuimmillaan lumipeite on maaliskuun puolivälissä mutta toisinaan vasta huhtikuun alussa. Lunta on tällöin suuressa osassa aluetta 65–80 senttimeriä ja korkeimmilla vaaroilla yli 80 senttimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite katoaa Pudasjärven alavien seutujen aukeilta huhtikuun loppupuolella ja muualta toukokuun ensimmäisellä viikolla. Taivalkosken ja Kuusamon vaaroilla lumipeite pysyy maassa lähelle toukokuun puoltaväliä. Vaarojen pohjoisrinteillä lumet säilyvät useimpina vuosina touko-kesäkuun vaihteeseen saakka. Lumipeiteaikaa kestää siis peräti 160–200 päivää eli monin paikoin yli puoli vuotta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koillismaa on altis Vienanmereltä tuleville kylmänpurkauksille vielä alkukesälläkin, jolloin myöhäiset lumisateet ovat mahdollisia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi hallitsee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiset vuodenajat ovat Koillismaalla hyvin selvät, ja ne vaihtuvat koko alueella melko samanaikaisesti. Syksy alkaa syyskuun alussa. Talvi alkaa marraskuun alkupuolella ja kestää puolisen vuotta, sillä termiseen kevääseen siirrytään vasta huhtikuun alkupuolella. Lyhyehkö kesä alkaa tyypillisesti toukokuun lopussa, ja näin sen kestoaika jää noin kolmeen kuukauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sulamisvedet kastelevat keväällä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Pohjois-Pohjanmaan itäosassa ennen huhtikuun puoliväliä, viimeisimmäksi Kuusamon pohjoiskolkassa. Se päättyy tyypillisesti lokakuun alkupuolella. Kasvukauden pituus on siis 123–130 päivää (reilut 3 kuukautta). Tehoisan lämpötilan summa jää Kuusamossa noin 850 vuorokausiasteeseen (°Cvrk) ja on muualla noin 850–1000 vuorokausiastetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadetta saadaan kasvukauden aikana keskimäärin 250–300 millimetriä. Kuivuuden tuomat ongelmat keskittyvät keski- ja loppukesään, sillä runsaasta lumipeitteestä sulava  vesi takaa useimmiten riittävän kosteuden alkukesästä. Routa jää yleensä ohueksi paksun ja aikaisin tulevan lumikerroksen vuoksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Pohjanmaan itäosan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pohjois-Pohjanmaan itäosissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,0–6,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XroMPBe7iGItZro9wTdzk",type:d,createdAt:BX,updatedAt:BX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Pohjanmaan itäosien vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,0, RCP4.5 noin 3,5 ja RCP 8.5 noin 6,0 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 11 ja RCP 8.5 noin 17 %.",asset:BY,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosissa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:BJ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6DCk37hcsS2WAWGhP71jjh",type:d,createdAt:"2022-11-21T13:40:07.451Z",updatedAt:"2023-03-08T13:33:17.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pohjois-Pohjanmaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,8–4,6 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,2 °C). Sademäärät kasvavat eniten tammikuussa (8–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on 3–5 prosenttia.",asset:B_,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:dY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosissa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–18 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 630–710 mm.\r\n\r\nVuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:hS},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xRgHazQ0Yv40EcvDK58Vx",type:d,createdAt:"2022-10-21T12:55:59.655Z",updatedAt:"2023-10-10T13:00:48.540Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan itäosa – mantereista Koillismaata -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1X0E0n8Te5QY9Z1Z40E8Av",type:d,createdAt:Ca,updatedAt:Ca,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pohjois-Pohjanmaan itäosa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itäosan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Kuusamon lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3pyV4ORitL0RmaqpVNokp3",type:d,createdAt:Cb,updatedAt:Cb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Pohjanmaan itäosa - mantereista Koillismaata -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ds,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:Cc},content:[{nodeType:a,value:Cd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,hU,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2023-03-08",publisher:[E,aL]};BY.metadata={tags:[],concepts:[]};BY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4PwMSNIgkiqGJxRSyMJCQK",type:A,createdAt:BZ,updatedAt:BZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:p,locale:f};BY.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-ita-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4PwMSNIgkiqGJxRSyMJCQK\u002Fc88fa7e6f35dfe225cd94cba56b81ffb\u002Fpohjois-pohjanmaa-ita-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:64382,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-pohjanmaa-ita-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};BY["4PwMSNIgkiqGJxRSyMJCQK"]=BY;B_.metadata={tags:[],concepts:[]};B_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ujJ7rvndUv0whqmIt9tVp",type:A,createdAt:B$,updatedAt:B$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};B_.fields={title:"pohjois-pohjanmaa-ita-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2ujJ7rvndUv0whqmIt9tVp\u002F920ad1b86b7c77e578c252b0c0aa86fe\u002Fpohjois-pohjanmaa-ita-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46880,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-pohjanmaa-ita-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};B_["2ujJ7rvndUv0whqmIt9tVp"]=B_;Ce.metadata={tags:[],concepts:[]};Ce.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cYjrgd6vlxrEGHv2uZGTz",type:d,createdAt:"2021-07-12T13:32:32.402Z",updatedAt:"2024-09-16T10:15:22.831Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:129,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Ce.fields={publishedLanguages:[f],title:"Kainuu – tyypillistä mannerilmastoa",materialType:D,slug:"kainuu-tyypillista-mannerilmastoa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"55WIz31rgZ4JwOB2nBIYhv",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:32:26.465Z",updatedAt:"2023-03-07T13:09:05.974Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aX,revision:x,locale:f},fields:{title:"kainuu-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F55WIz31rgZ4JwOB2nBIYhv\u002F5dbc11e04ac8f7320f43b8c25f13aebf\u002Fkainuu-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58173,image:{width:P,height:a_}},fileName:"kainuu-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Kainuun maakunta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Sitä ympäröivät lännessä ja pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaa, etelässä Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mantereisuus näkyy selvästi Kainuun ilmastossa, ja sen vaikutus on sitä suurempi, mitä idempänä ollaan. Vuoden keskilämpötila on Oulujärven eteläosan keskimäärin +2,5 asteen ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1,5 asteen välillä. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä vaihtelee 650 ja reilun 700 millimetrin välillä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oulujärven rantamilta Ylä-Kainuun vaaroille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuu on kohtalaisen laaja maakunta, joka ulottuu Kajaanista itään ja koilliseen Kuhmon ja Suomussalmen suuriin kuntiin. Kainuu kuuluu suurelta osin keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Oulujärven ympäristö ja sieltä itään ulottuva järvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mantereisuus näkyy selvästi Kainuun ilmastossa ja sen vaikutus on sitä suurempi, mitä idempänä ollaan. Myös korkeussuhteilla on huomattava merkitys siirryttäessä Oulujärven tasolta yli 300 metrin korkeudella oleville vaaraseuduille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kajaanin lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeilla seuduilla lämpötilan vaihtelut ovat pienempiä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila Kainuun maakunnassa on Oulujärven eteläosan keskimäärin +2,5 asteen (°C) ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1,5 asteen välillä. Vuoden kylmin kuukausi maakunnassa on tammi- tai helmikuu. Oulujärven ympäristössä näiden kuukausien keskilämpötila on tyypillisesti noin -9,5 astetta ja muualla -10…-11 astetta. Korkeimmilla seuduilla talven pakkaset jäävät muuta maakuntaa heikommiksi. Talvikuukausien korkeimmat lämpötilat on saavutettu  ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:"föhn-tuulten",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" vallitessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on tyypillisesti reilut +16 astetta. Lämpimintä on jälleen Oulujärven rantamilla ja viileintä koillisessa Suomussalmen rajaseudulla. Hellepäiviä on kesässä keskimäärin 7–9 ja maakunnassa on mitattu jo lähes 35 asteen lämpötiloja. Muualla maakunnassa ei heinäkuisia halloja tyypillisesti esiinny ja kesä- ja elokuussa hallaa on 2–4 yönä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maanselällä on sateisinta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimääräinen vuotuinen sademäärä Kainuussa vaihtelee 650 ja 700 millimetrin välillä siten, että vähiten sataa Oulujärven länsirannalla ja eniten Pohjois-Savoon rajoittuvalla Maanselän vaara-alueella (Sotkamon Naulavaara). Myös Paljakan vaaraseutu Puolangalla ja Hyrynsalmella on sateista seutua. Maakunnan suurin vuotuinen sademäärä on noin 1000 millimetriä, ja pienimmillään sateet ovat jääneet alle 400 millimetrin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin vettä saadaan keskimäärin noin 80 millimetriä. Helmi-huhtikuussa sataa puolestaan vähiten kuukausisadannan jäädessä keskimäärin 25–30 millimetriin. Kuivaa on ollut muun muassa vuoden 1978 toukokuussa, jolloin maakunnassa peräti neljällä sadeasemalla ei kertynyt lainkaan vettä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lumisinta seutua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuu on Oulujärven ympäristöä lukuun ottamatta maamme lumisimpia seutuja. Tähän vaikuttavat sekä suhteellisen pitkä talvi että alueen korkeussuhteet. Ensilumi sataa useimmiten jo lokakuun puolivälin jälkeen. Pysyvä lumipeite puolestaan saapuu Ylä-Kainuuseen tyypillisesti marraskuun alkupäivinä ja maakunnan muihinkin osiin yleensä kuukauden lopun tietämissä. Vain hyvin harvoin pysyvän lumipeitteen tuloa saadaan odottaa tammikuulle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maaliskuussa hanget ovat yleensä vähintään puolimetrisiä ja vaaraseuduilla keskimäärin 70–80 senttimetrin vahvuisia. Yli metrin paksuinen lumipeite ei ole harvinainen, etenkään runsaslumisimmilla vaaraseuduilla, kuten Paljakan vaarajonon ja Vuokatista kohti Naulavaaraa ulottuva vaarojen ketjun alueella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhtenäinen lumipeite katoaa Oulujärven ympäristöstä keskimäärin huhtikuun loppupuolella ja Ylä-Kainuusta huhti-toukokuun vaihteessa. Pysyvä lumipeite kestää siis Oulujärven rantamilla keskimäärin 160 päivää ja muualla maakunnassa 160–180 päivää. Hiihtokelejä riittää siis  useimpina vuosina 5–6 kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeuserot vaikuttavat vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuun maakunnassa termiset vuodenajat vaihtuvat Oulujärven ympäristössä selvästi eri tavalla kuin Ylä-Kainuussa. Keskimäärin syksy saapuu Ylä-Kainuuseen syyskuun alkupuolella ja muualle Kainuun maakuntaan syyskuun puolivälissä.  Varsin pitkä talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla tyypillisesti jo loka-marraskuun vaihteessa ja Oulujärven rantamilla marraskuun puolivälin tuntumassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa Kajaani-Kuhmo linjalla keskimäärin huhtikuun alkupuoliskolla ja Suomussalmen pohjoisosissa kuukauden puolivälin tienoilla. Kesä puolestaan alkaa maakunnan lounais- ja eteläosassa keskimäärin toukokuun puolivälin jälkeen ja muualla touko-kesäkuun vaihteessa. Ylä-Kainuussa talvi on muutaman viikon pidempi ja kesä pari viikkoa lyhempi kuin Oulujärven rantamilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi on lyhyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden pituus on Kainuussa selvästi eteläisempiä maakuntia lyhyempi. Se alkaa keskimäärin toukokuun alkupuolella ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä. Kasvukauden pituus vaihtelee siis Oulujärven ympäristön noin 160 päivän (5,5 kuukautta) ja Suomussalmen 140 päivän (4,5 kuukautta) välillä. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on Oulujärvellä keskimäärin 1100–1150 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja maakunnan pohjoiskolkassa se jää 900–1000 vuorokausiasteeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana kertyvä sademäärä on keskimäärin 300–375 millimetriä, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kainuun ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Kainuussa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,8 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"014Rf2lYhj4DhrCoHg0PHL",type:d,createdAt:Cf,updatedAt:Cf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Kainuun vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,2 ja RCP 8.5 noin 5,8 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 10 ja RCP 8.5 noin 17 prosenttia.",asset:Cg,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Kainuussa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6dryAWfRhRrbjaCCD71i05",type:d,createdAt:Ci,updatedAt:Ci,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Kainuussa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,6–4,5 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,3 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (9–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on pieni (+3 %)",asset:Cj,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:dY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Kainuussa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–17 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 690–770 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:ct,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:BU},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"g2Kn3I8XxRsepZmgRmvZz",type:d,createdAt:"2022-10-19T11:41:58.829Z",updatedAt:"2023-10-10T13:01:00.000Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kainuu – tyypillistä mannerilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3gBK4ENvf3zsCrQvJ73mDf",type:d,createdAt:Cl,updatedAt:Cl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Kainuu)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Kainuun ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Pellon kirkonkylän sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"27M7BeqQAEDzw4oZYUv9ij",type:d,createdAt:"2022-10-19T11:43:29.821Z",updatedAt:"2022-11-01T15:58:05.572Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Kainuu – tyypillistä mannerilmastoa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ds,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FKainuun_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:"Wikipedia: Kainuun maakunta ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:eT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,Cm,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-11-01",publisher:[E,aL]};Cg.metadata={tags:[],concepts:[]};Cg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vLrgiSEr7MSm7FJNLAptj",type:A,createdAt:Ch,updatedAt:Ch,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Cg.fields={title:"kainuu-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5vLrgiSEr7MSm7FJNLAptj\u002F453b8ab7a460da6eeb4edb1657d17c8f\u002Fkainuu-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:62627,image:{width:$,height:aa}},fileName:"kainuu-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Cg["5vLrgiSEr7MSm7FJNLAptj"]=Cg;Cj.metadata={tags:[],concepts:[]};Cj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VYQzEARG3DTSn5TIiN6cE",type:A,createdAt:Ck,updatedAt:Ck,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Cj.fields={title:"kainuu-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5VYQzEARG3DTSn5TIiN6cE\u002Fd38f925b6698dffc10b82f2273eec9b4\u002Fkainuu-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45448,image:{width:$,height:aa}},fileName:"kainuu-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};Cj["5VYQzEARG3DTSn5TIiN6cE"]=Cj;Cm.metadata={tags:[],concepts:[]};Cm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2K6ioUDcWXABfPCac3EQnh",type:d,createdAt:Cn,updatedAt:Cn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:M}},locale:f};Cm.fields={title:BS,slug:"kainuu"};Co.metadata={tags:[],concepts:[]};Co.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IyoCpgCNydXeH2amacRLQ",type:d,createdAt:"2021-07-12T13:08:39.828Z",updatedAt:"2024-09-16T10:15:40.517Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:142,revision:V,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Co.fields={publishedLanguages:[f],title:"Etelä-Lappi – merellistä ja mantereista ilmastoa",materialType:D,slug:"etela-lappi-merellista-ja-mantereista",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HO5P16aBBdmKUq1JQH5U1",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:32:55.815Z",updatedAt:"2023-03-07T13:10:12.804Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bL,revision:x,locale:f},fields:{title:"etela-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5HO5P16aBBdmKUq1JQH5U1\u002F4a693e33a69a28d4e604c762155d9a47\u002Fetela-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:59711,image:{width:P,height:a_}},fileName:"etela-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Lapin maakunnan eteläosa eli Etelä-Lappi ulottuu Perämeren rannikolta Sallaan. Siihen kuuluu 12 kuntaa. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan eteläosa eli Etelä-Lappi ulottuu Perämeren rannikolta Sallaan, ja sen ilmastossa on niin merellisiä kuin mantereisiakin piirteitä. Perämeren rannikon keskilämpötila on noin +2 astetta ja Sallan koillisosassa noin 0 astetta. Vuotuinen sademäärä on enimmäkseen 550–650 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meri-Lapista Sallan tuntureille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Lappiin kuuluvat Pello-Salla-linjan eteläpuolella olevat 12 kuntaa. Alueen länsi-osa kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen ja itäosa pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden raja kulkee Etelä-Lapin poikki Pellosta Ranualle. Länsiosaa hallitsevat metsien peittämät vaarajonot ja niiden väliset laajat suot, kun taas itäosassa, erityisesti Sallan alueella, on jo tuntureita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suotuisinta ilmasto on Perämeren rannikolla ja laajemminkin niin sanotun Meri-Lapin alueella. Mantereisinta taas on Sallassa. Tornion-, Kemi- ja Ounasjoki hallitsevat maisemia lännessä, ja idempänä olevat Simojärvi, Kemijärvi ja Yli-Kitka vaikuttavat paikallisesti ilmastoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Lapin jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Pellon kirkonkylän sääasema, joka edustaa hyvin pelto- ja asutusalueiden ja laajemminkin Tornionjokilaakson ilmastoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellettä ja kireää pakkasta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perämeren rannikon keskilämpötila on reilut +2 astetta (°C) ja Sallan koillisosassa noin 0 astetta. Kylmimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, jolloin keskilämpötilat alueen länsiosissa ovat noin -9,5…-10,5 astetta ja muualla -12…-13 astetta. Kylmintä on Sallan seuduilla. Talviaikaan lämpötilaerot voivat olla suuria. Voimakkaan ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:BF,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" vallitessa erityisesti Tornionjokilaaksossa mitataan plussan puolella olevia lämpötiloja, kun taas alimmat lämpötilat on mitattu alueen itäosissa Sallassa. Siellä on hytisty jopa 50 asteen pakkasessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin kuukausi on tyypillisesti heinäkuu, jolloin keskilämpötila on Kemin-Tornion seudulla +16 astetta ja muualla +14…+15 astetta. Hellepäiviä on ollut vuosina 1991–2020 keskimäärin 5–10, ja joskus lämpötila on noussut  yli 32 asteenkin. Hallaa on esiintynyt keskimäärin 2–10 yönä kesän aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perämeren rannikolla sataa runsaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä Etelä-Lapissa on enimmäkseen 550–650 millimetriä. Vähiten sataa alueen pohjoisosissa. Eniten puolestaan sataa alueen etelä- ja lounaisosissa ja etenkin korkeimmilla vaaroilla sekä Sallan tuntureilla. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähäsateisimmat kuukaudet ovat useimmiten helmi-, maalis- ja huhtikuu. Sadesummat ovat tyypillisesti tuolloin 25–35 millimetriä. Sateisinta on heinäkuussa, jolloin sademäärä on 65–85 millimetriä. Perämeren vaikutuspiirissä elokuu on lähes yhtä sateinen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hanget ovat korkeimmillaan maaliskuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Lappi voidaan jakaa kolmeen lumivyöhykkeeseen alueen lounaisosasta koilliseen siirryttäessä: aivan kapea Perämeren rannikko, muut keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen kuuluvat alueet eli niin sanottu Nevamaa ja pohjoisboreaalisen vyöhykkeen alue eli Metsä-Lappi. Yleisesti ottaen Tornionjokilaakso Pellosta etelään ja Kemijokilaakso Rovaniemeltä lounaaseen ovat muuta aluetta vähälumisempia. Runsaimmin lunta kertyy talven mittaan Koillismaahan rajoittuvalla Posiolla ja Sallan eteläosissa sekä Sallan koillisosan tuntureilla. Myös Tornionjoen ja Kemijoen välinen vedenjakaja-alue on jokilaaksoja lumisempi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmäinen lumipeite sataa Posion ja Sallan alueella lokakuun puolivälissä ja muualla Etelä-Lapissa kuukauden loppuun mennessä. Viimeisenä ensilumi sataa Perämeren rannikolla. Pysyvä lumipeitteen tulo talveksi kestää noin kolme viikkoa loka-marraskuun vaihteesta alkaen siirryttäessä itäosan tuntureilta Perämeren rannikolle. Tosin muutamina vuosina lumentulo talveksi on oikutellut lähinnä Meri-Lapin alueella ja suurissa jokilaaksoissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on talven aikana paksuimmillaan Perämeren rannikolla maaliskuun puolivälissä ja muualla maaliskuun lopulla tai huhtikuun alkupäivinä. Talven suurin lumensyvyys on suuressa osassa Etelä-Lappia 60–80 senttimetriä ja Posion ja Etelä-Sallan seuduilla paikoitellen yli 80 senttimetriä. Viimeksi mainituilla alueilla tykkylumella on huomattava osuus kertyneeseen lumimäärään. Suurimmat Etelä-Lapissa mitatut lumensyvyydet ovat 1,5 metrin luokkaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite katoaa aukeilta mailta Perämeren rannikolla toukokuun alkupäivinä ja muualla alueen länsiosassa ja Kemijoen laaksossa kuukauden puoliväliin mennessä. Itäosissa lumet häviävät tyypillisesti toukokuun loppuun mennessä, mutta tuntureiden varjokohdissa viimeisten lumien sulaminen kestää pitkälle kesäkuuhun. Lumipeitteinen aika on Peräpohjolassa jo pitkä vaihdellen Perämeren rannikon 160–170 päivän (noin 5,5 kuukauden) ja Sallan koillisen tunturialueen noin 200 päivän (6,5 kuukauden) välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vielä pysyvän lumipeitteen häviämisen jälkeenkin lähinnä Sallan alue saattaa joutua niin kylmän ilman vaikutuspiiriin, että sateet tulevat lumena. Poikkeuksellisin lumisade sattui Sallan alueella muun muassa 13.7.1971, jolloin tuntureilla ja paikoin alempanakin maa muuttui valkoiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pitkä talvi ja lyhyt kesä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiset vuodenajat vaihtuvat Etelä-Lapissa yleensä selkeästi toisikseen. Ajallisesti selvät erot syntyvät Perämeren rannikon ja koillisen Sallan tunturiseudun välillä. Syksy alkaa Sallan alueella elokuun lopussa, Pello-Rovaniemi-linjalla syyskuun alussa ja Kemin-Tornion seudulla tämän jälkeen. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termiseen talveen siirrytään suuressa osassa Sallaa lokakuun puolivälin jälkeen ja muualla lokakuun loppupuolella. Talvi kestää 5,5–6 kuukautta kevään alkaessa Perämeren pohjukassa huhtikuun puolivälin vaiheilla ja muualla Etelä-Lapissa tämän jälkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyt kesä saapuu Tornionjoki- ja Kemijokilaaksoihin kesäkuun alkupäivinä ja koilliseen Sallaan vasta kesäkuun puolivälissä. Kesän pituus jää siten lyhyimmillään noin 2,5 kuukauden mittaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi alkaa lumien sulettua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi pääsee alkamaan yhtenäisen lumipeitteen hävittyä keskimäärin Meri-Lapissa jo ennen toukokuun puoliväliä ja muualla noin 20. päivään mennessä. Kasvukauden pituus vaihtelee Sallan noin 130 päivän (vajaan 4,5 kuukauden) ja Kemi-Tornion noin 150 päivän (noin 5 kuukauden) välillä. Kasvukausi siis päättyy suuressa osassa maakuntaa syys-lokakuun vaihteessa ja Perämeren rannikolla lokakuun alkupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehoisan lämpötilan summa oli vuosina 1991–2020 keskimäärin 800–1100 vuorokausiastetta (°Cvrk). Kasvukauden sadesumma on yleensä 250–300 millimetriä, mutta suurta vaihtelua esiintyy täälläkin vuodesta toiseen. Koska haihdunta on täällä pienempää kuin etelämpänä, niin kosteutta riittää yleensä pitkälle kesään varsinkin kun vetiset suot hallitsevat maisemaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Lapin ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Etelä-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,8 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GJpZx9eultUX48eSVMgMz",type:d,createdAt:Cp,updatedAt:Cp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Etelä-Lapin vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,4 ja RCP 8.5 noin 5,8 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 7, RCP 4.5 noin 12 ja RCP 8.5 noin 19 prosenttia.",asset:Cq,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Etelä-Lapissa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3TkWnthNBLOJqR36QbDtpn",type:d,createdAt:Cs,updatedAt:Cs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Etelä-Lapissa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,8–4,5 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,4–2,3 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (8–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on noin 4-5 %.",asset:Ct,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aY,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Etelä-Lapissa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ai,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7–19 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 610–690 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yYVKtSY3qwdZCjqNOS9vF",type:d,createdAt:"2022-09-28T09:04:25.092Z",updatedAt:"2023-10-10T13:05:58.661Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Lappi – merellistä ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4TzrMGaMeNiy3Cd6OsITkk",type:d,createdAt:"2022-09-28T09:04:03.838Z",updatedAt:"2022-10-19T11:30:34.470Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Etelä-Lappi)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Etelä-Lapin ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Pellon kirkonkylän sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5j6rXFdYjFHu6s6c1PhEaL",type:d,createdAt:Cv,updatedAt:Cv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Lappi – merellistä ja mantereista ilmastoa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ds,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FLapin_maakunta"},content:[{nodeType:a,value:hW,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:eT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,fM,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:"2022-11-29",publisher:[E,aL]};Cq.metadata={tags:[],concepts:[]};Cq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rilTL6NV16bQj5pJWdosn",type:A,createdAt:Cr,updatedAt:Cr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Cq.fields={title:"etela-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5rilTL6NV16bQj5pJWdosn\u002Fb44b97a1872011c4058e68ec6a95add3\u002Fetela-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63548,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Cq["5rilTL6NV16bQj5pJWdosn"]=Cq;Ct.metadata={tags:[],concepts:[]};Ct.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1m9LkXh1b3oeWRWc5ESQA5",type:A,createdAt:Cu,updatedAt:Cu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Ct.fields={title:"etela-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1m9LkXh1b3oeWRWc5ESQA5\u002Ffebf84e7eb25bb59f9fc57d19d808512\u002Fetela-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:45833,image:{width:$,height:aa}},fileName:"etela-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};Ct["1m9LkXh1b3oeWRWc5ESQA5"]=Ct;Cx.metadata={tags:[],concepts:[]};Cx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CkWsRRIvDEqF8CPjEddyR",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:46:26.412Z",updatedAt:"2024-09-16T10:17:50.161Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:145,revision:H,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};Cx.fields={publishedLanguages:[f],title:"Keski-Lappi – mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla",materialType:D,slug:"keski-lappi-mannerilmastoa-aapasoilla-ja-tuntureilla",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4S4GiZIqVq6MEY66ME7u4d",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:33:15.583Z",updatedAt:"2023-03-07T13:12:17.162Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"keski-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4S4GiZIqVq6MEY66ME7u4d\u002Fda87e84ff2bdeefbfa4923726315b610\u002Fkeski-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:60984,image:{width:P,height:a_}},fileName:"keski-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Lapin maakunnan keskiosa eli Keski-Lappi koostuu kuudesta kunnasta. Suurimman osan alueesta käsittävät Kittilän ja Sodankylän kunnat, lännessä Torninjokilaaksossa sijaitsevat Kolari ja Muonio sekä idässä Pelkosenniemi ja Savukoski. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan keski-osan eli Keski-Lapin ilmasto on hyvin mantereista ja oman leimansa siihen antavat suo- ja vesistöalueet. Vuoden keskilämpötila vaihtelee alueen eteläisimpien osien noin 0 asteen ja Kittilän ja Sodankylän pohjoisreunan -1 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on suurimmassa osassa aluetta 500–600 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yli puolet pinta-alasta on aapasoita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan keskiosa eli Keski-Lappi koostuu kuudesta eri kunnasta. Suurimman osan alueesta käsittävät laajat Kittilän ja Sodankylän kunnat; lännessä Torninjokilaaksossa sijaitsevat Kolari ja Muonio sekä idässä Pelkosenniemi ja Savukoski. Ilmastollisesti alue kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lappia hallitsevat laajat aapasuot, joita on jopa noin 60 prosenttia sen pinta-alasta sekä suurten jokien laaksot. Lännessä on Tornionjoki-Muonionjoki ja Ounasjoki sekä idempänä Kemijoen sivujoet Kitinen, Luiro ja Kemihaara. Luonnonjärviä on vähän, mutta alueen pohjoisosassa sijaitsevat suuret Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Sekä laajoilla vetisillä soilla että tekojärvillä on oma vaikutuksensa alueen ilmastoon, sillä ne tasaavat kasvukauden lämpöoloja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko alueella on myös tuntureita: lännessä korkeimpana Ylläs ja Pallas ja koillisessa Sokosti Saariselän eteläosassa. Alue on maamme mantereisinta, sillä se sijaitsee kaukana niin Pohjanlahdesta kuin Jäämerestäkin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Sodankylän Tähtelän sääasema. Se sijaitsee Kitinen-joen loivassa laaksossa mäntykankaiden ympäröimänä edustaen hyvin Keski-Lapin ilmastoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maamme kylmintä aluetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on Keski-Lapin alueella sen eteläisimpien osien 0 asteen (°C) ja Kittilän ja Sodankylän pohjoisreunan noin -1 asteen välillä. Alueella vallitsevan selkeän mannerilmaston takia kylmin kuukausi on yleensä tammikuu. Silloin keskilämpötila on -12 ja reilun -13 asteen välillä. Koko maamme kylmintä aluetta ovat Muonion ja Kittilän pohjoiset jokilaaksot, joissa on mitattu talvella yli 50 asteen pakkasia. Lännessä varsinkin Muonion ja Kolarin seudulla Kölivuoriston yli puhaltavat ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:Bq,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" voivat ajoittain talvella nostaa lämpötiloja useita asteita plussan puolelle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on enimmäkseen +14…+15 astetta. Lämpimintä on eteläosien jokilaaksoissa ja viileintä pohjoisosien korkeilla tuntureilla. Kesän hellepäiviä on esiintynyt vuosina 1991–2020 keskimäärin 4–8. Toisaalta lämpötila on kohonnut yli 32 asteen joinakin vuosina. Halla ei ole tavaton ilmiö keskikesälläkään, ja hallaöitä esiintyy tyypillisesti 6–15 kesässä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sademäärät riippuvat tuulen suunnista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä on suurimmassa osassa Keski-Lapin aluetta 500–600 millimetriä. Vuoden sademäärästä lähes puolet tulee lumena. Karkeasti ottaen sademäärät kasvavat luoteesta kaakkoon siirryttäessä. Kuivinta on Ounasjoen ja Kitisen laaksoissa. Hieman ympäristöään suurempia sademääriä esiintyy etenkin eteläisellä Ylläs-Pallaksen tunturijonolla. Maaston korkeudella on huomattava vaikutuksensa alueen sademääriin riippuen vallitsevasta tuulen suunnasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivimmat kuukaudet ovat melko usein helmi-, maalis- ja huhtikuu, jolloin  sademäärät ovat tyypillisesti 30–35 millimetriä. Eniten sataa heinäkuussa, tyypillisesti 70–80 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pysyvä lumipeite sataa lokakuussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lappi on valtaosaltaan melko yhtenäistä aluetta lumisuuden suhteen. Selvemmän poikkeuksen muodostavat Saariselän ja Pallas-Yllästunturien alueet. Suurissa jokilaaksoissa lunta kertyy talven mittaan korkeampia seutuja vähemmän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmäinen lumipeite sataa keskimäärin Saariselän ja muilla pohjoisosan tuntureilla jo lokakuun alkupuolella ja muualla kuukauden puolivälin jälkeen. Suurten tekojärvien rantamilla ja eteläosan jokilaaksoissa ensilumi sataa lähempänä lokakuun loppua. Pysyvä lumipeitekin talveksi saadaan tyypillisesti lokakuun lopussa. Maa saa lumipeitteensä miltei koko alueella viikon sisällä pitempään sulana pysyviä tekojärvien rantamaita lukuun ottamatta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite kasvaa pitkän talven aikana aina huhtikuun alkupäiviin saakka, jolloin lumensyvyys on suuressa osassa aluetta 60–70 senttimetriä ja Pallas-Ylläs-tuntureilla sekä Saariselällä lähes 80 senttimetriä. Korkeimmilla tuntureilla lumi jakautuu usein varsin epätasaisesti, eli niiden lakialueilla ja jyrkillä rinteillä paistavat kivikot lumettomina, kun taas kuruihin lunta voi kertyä useita metrejä. Suurimmat lumensyvyydet ovat olleet 1,5 metrin luokkaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumien pääasiallinen sulaminen tapahtuu vasta toukokuussa. Yhtenäinen lumipeite katoaa ensimmäisenä aukeilta mailta jokilaaksoissa ja tekojärvien rantamilla toukokuun alkupuolella ja viimeisenä korkeilta tuntureilta touko-kesäkuun vaihteessa. Tunturien pohjoisrinteillä ja kuruissa lumet viipyvät useimpina vuosina kesäkuun lopulle ja viileinä kesinä aina heinäkuun puolelle saakka. Lumipeitteen kestoaika on 180–210 (noin 6–7 kuukautta) ja tuntureilla yli 200 päivää. Pisimpinä talvina lumi saattaa peittää maan jopa noin 8 kuukautta eli loka-toukokuun välisen ajan. Heinäkuussa maa voi valkaistua lähinnä rakeista, mutta aivan elokuun lopulla on tullut jo lumisateita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Selkeät vuodenajat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin mannerilmastolle on tyypillistä hyvin selkeät vuodenajat, joista talvi on hallitseva. Terminen syksy alkaa pohjoisen tunturiseuduilla jo elokuun lopussa ja muualla syyskuun alkupuolella. Syksy kestää noin 60 vuorokautta (2 kuukautta) talven alkaessa lokakuun loppupuoliskolla. Kevät koittaa alueen eteläosassa huhtikuun puolivälin tienoilla ja pohjoisosassa muutamaa päivää myöhemmin. Talvea kestää siten 170–200 päivää eli jopa yli 6 kuukautta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kesä saapuu tavallisesti kesäkuun alkupuolella ja alkaa viimeisimpänä korkeimmilla tuntureilla. Kesän pituus jää 70–80 vuorokauden (noin 2,5 kuukauden) mittaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot ja tekojärvet tasaavat kasvukauden lämpöoloja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Keski-Lapin eteläosassa suurten jokien laaksoissa toukokuun puolivälin tienoilla ja muualla toukokuun loppuun mennessä. Kasvukautta kestää nelisen kuukautta, ja sen pituus on etelämpänä kymmenisen päivää enemmän kuin pohjoisempana. Tehoisan lämpötilan summa on Tornionjokilaakson pohjoisosan 750–800 vuorokausiasteen (°Cvrk) ja pohjoisen noin 600 vuorokausiasteen välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden sadesumma vaihtelee täälläkin laajoissa rajoissa. Keskimäärin kasvukauden sademäärä on Keski-Lapissa 220–280 millimetriä. Kuivuus ei ole täällä niin paha ongelma kuin etelämpänä. Myöhään sulava lumi, vetiset suot ja pienempi haihdunta takaavat useimpina kasvukausina riittävästi kosteutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Keski-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,1–6,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12HH3F9oH5IgugdH03t1ph",type:d,createdAt:"2022-11-23T13:35:20.134Z",updatedAt:"2022-11-24T10:12:38.287Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Keski-Lapin vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,1, RCP4.5 noin 3,6 ja RCP 8.5 noin 6,0 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 7, RCP 4.5 noin 12 ja RCP 8.5 noin 20 prosenttia.",asset:Cy,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Keski-Lapissa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:hV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SWlgTBCjIqpijtA0sQg4d",type:d,createdAt:"2022-11-23T13:41:19.949Z",updatedAt:"2022-11-25T11:38:54.420Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:am,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Keski-Lapissa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,8–4,6 °C) ja vähiten kesä-, heinä- ja elokuussa (1,5–2,5 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–17 %). Elokuussa sademäärän muutos on pienin, noin 5–6 %.",asset:CA,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:dY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Keski-Lapissa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7–20 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 570–640 mm.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta kesällä muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea). Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[{type:r}],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JjHdNSGcJnVb7UJkFK3zU",type:d,createdAt:"2022-11-23T12:37:58.760Z",updatedAt:"2023-10-10T13:06:08.770Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Keski-Lappi – mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dJowFVxXqDn3pyDqRI8Hf",type:d,createdAt:"2022-11-23T12:37:40.886Z",updatedAt:"2022-11-25T10:19:36.763Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Keski-Lappi)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itäosan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi esimerkiksi Sodankylän Tähtelän sääaseman tiedot.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"PGkl95d5llL3KnYAwBbUW",type:d,createdAt:"2022-11-23T12:39:24.663Z",updatedAt:"2022-11-24T09:49:00.407Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aj,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Keski-Lappi – mannerilmastoa aapasoilla ja tuntureilla -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ds,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:CC},content:[{nodeType:a,value:hW,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dr},content:[{nodeType:a,value:CD,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,fM,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:lp,publisher:[E,aL]};Cy.metadata={tags:[],concepts:[]};Cy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jCPRRvffYjUseFwFVaRxR",type:A,createdAt:Cz,updatedAt:Cz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};Cy.fields={title:"keski-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4jCPRRvffYjUseFwFVaRxR\u002Fde9258ff4bf709d26967d96d9b651077\u002Fkeski-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:63736,image:{width:$,height:aa}},fileName:"keski-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};Cy["4jCPRRvffYjUseFwFVaRxR"]=Cy;CA.metadata={tags:[],concepts:[]};CA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12Cl3lyUCJytTNtwdSWw8o",type:A,createdAt:CB,updatedAt:CB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};CA.fields={title:"keski-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F12Cl3lyUCJytTNtwdSWw8o\u002Fb8fae04164b58bd50a29ab4d2a491567\u002Fkeski-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46127,image:{width:$,height:aa}},fileName:"keski-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};CA["12Cl3lyUCJytTNtwdSWw8o"]=CA;CE.metadata={tags:[],concepts:[]};CE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5RjK8zDZzOFniBMgupsFlU",type:d,createdAt:"2021-07-12T12:36:02.206Z",updatedAt:"2024-09-16T10:17:44.075Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hv,revision:I,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:z}},locale:f};CE.fields={publishedLanguages:[f],title:"Pohjois-Lappi – Jäämeren vaikutuksessa",materialType:D,slug:"pohjois-lappi-jaameren-vaikutuksessa",parent:aP,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JckAijiMZfpIDjjivTf80",type:A,createdAt:"2022-12-12T07:33:32.072Z",updatedAt:"2023-03-07T13:13:18.920Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:al,revision:y,locale:f},fields:{title:"pohjois-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4JckAijiMZfpIDjjivTf80\u002Ffeb237d9bf183b8b92f7df6c52c47fa5\u002Fpohjois-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:58641,image:{width:P,height:a_}},fileName:"pohjois-lappi-kartta-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:K}}},teaserImageAlt:"Lapin maakunnan pohjoisosaan eli Pohjois-Lappiin kuuluu kolme kuntaa, Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Kartta.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lapin maakunnan pohjoisosan eli Pohjois-Lapin valtaosin hyvin mantereinen ilmasto saa merellisiä piirteitä niin Enontekiön luoteiskolkassa kuin Utsjoella Jäämeren läheisyyden vuoksi. Vuoden keskilämpötila vaihtelee Inarijärven ympäristön ja Utsjoen pohjoiskolkan -0,5 asteen ja Enontekiön -1,5 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin Käsivarren ylätuntureilla noin 600 millimetriä ja muualla 400–550 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Inarin laaksosta ylätuntureille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Lappiin kuuluu kolme kuntaa, Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Sitä hallitsevat laajat tunturialueet, jylhimpänä Enontekiön ylätunturit. Oman alueensa muodostaa laaja Inarinjärvi ja siihen liittyvät matalat ranta-alueet. Merkittäviä jokilaaksoja muodostavat Ivalojoki, Inarijoki- Tenojoki ja Utsjoki sekä Könkämäeno-Muonionjoki. Omat ilmastolliset erityispiirteensä on myös Kilpisjärvellä ja Enontekiön ylätuntureilla sekä Kevojoen kanjonilla. Pohjois-Lappi kuuluu kokonaan pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, lukuun ottamatta Enontekiön luoteisosaa eli ylätuntureita, jotka kuuluvat hemiarktiseen vyöhykkeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-Lapin jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Ivalon lentoaseman sääasema, joka edustaa hyvin Ivalojoen jokilaakson ilmastoa ja laajemminkin Inarijärven järvialankoa. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ääreviä lämpötiloja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila Pohjois-Lapissa vaihtelee Inarijärven ympäristön ja Utsjoen pohjoiskolkan -0,5 asteen (°C) ja Enontekiön -1,5 asteen välillä. Kylmimmät kuukaudet ovat tyypillisesti tammi- ja helmikuu, jolloin keskilämpötila on suurimmassa osassa aluetta -12…-13 astetta. Lauhinta on Nuorgamin seudulla ja kylmintä Ounasjoen sivujokien latvoilla. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila jää Enontekiön ylätuntureilla noin 11 asteeseen ja on muualla 12…14 astetta. Lämpimintä on Inarin laaksossa. Jäämeren tasoittava vaikutus lämpötiloihin on siis selvästi havaittavissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellettä oli kautena 1991–2020 keskimäärin 1–6 päivänä, Kilpisjärvellä ja tunturialueilla hellettä ei mitata joka vuosi lainkaan. Pohjois-Lapin korkeimmat lämpötilat on mitattu Utsjoen Kevolla, jossa lämpötila on kohonnut yli 33 asteen. Hallaa esiintyy kesäkuussa ja elokuussa keskimäärin 2–10 yönä. Heinäkuussa Inarijärvi ympäristöineen on yleensä hallaton, ja muuallakin hallaöitä on keskimäärin vain yksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:y$,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademäärä Pohjois-Lapissa on keskimäärin Käsivarren ylätuntureilla noin 600 millimetriä ja muualla 400–550 millimetriä siten, että vähiten sataa Tenojoen-Inarijoen laaksossa ja Käsivarren ”kainalossa”. Ympäristöään sateisimpia alueita ovat Muotka- ja Paistunturit, Enontekiön koilliskulma sekä Utsjoen itäiset tunturit.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähiten sadetta saadaan kevättalvella tammi-huhtikuussa, jolloin kuukausisadesummat ovat 20–30 millimetriä. Sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin tyypillisesti sataa 70–80 millimetriä. Jäämeren läheisyys yhdessä Kölivuoriston kanssa aiheuttaa ajoittain suuria talvisateita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lunta kesälläkin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Lapissa noin puolet vuoden sademäärästä tulee lumena ja Enontekiön ylätuntureilla jopa 60 prosenttia. Enontekiön ylätuntureilla onkin havaittu maamme suurimmat lumimäärät.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talven ensimmäinen ehjä lumipeite saadaan Enontekiön ylätuntureilla useimmiten jo syys-lokakuun vaihteessa. Viimeisenä ensilumi sataa Inarijärven ympäristössä lokakuun loppupuolella. Pysyvä lumipeite sataa Utsjoella ja Kilpisjärjevellä keskimäärin lokakuun kahden viimeisen viikon aikana ja ylätuntureilla jo ennen kuukauden puoliväliä. Pohjois-Lapin peittyminen lumella kestää siis kolmisen viikkoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite on paksuimmillaan tavallisesti vasta huhtikuun alussa, jolloin lunta on Inarin ympäristössä ja jokilaaksoissa 60–70, muualla pääosin 70–80 senttimetriä ja Kilpisjärvellä jopa metrin verran. Tuntureilla kuruihin lunta voi kinostua useita metrejä, kun tuulelle alttiilla paikoilla sitä on hyvin vähän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhtenäinen lumipeite katoaa Inarijärven rantamilta ja jokilaaksoista toukokuun puolivälissä muualta alavilta seuduilta hieman myöhemmin. Tuntureilla lumi pysyy touko-kesäkuun vaihteeseen ja tunturien kuruissa ja varjokohdissa pitkälle kesään. Lumipeitteen kestoaika vaihtelee Inarijärven ympäristön 200–210 (eli 7 kuukauden) ja Enontekiön luoteiskolkan yli 230 päivän (lähes 8 kuukauden) välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myöhäisinä ja kylminä keväinä etenkin Käsivarren alueella toukokuussa ja jopa kesäkuun alussa ovat vallinneet täysin talviset olosuhteet. Talvisen lumipeitteen hävittyä kylmänpurkaukset voivat tuoda takatalven runsainekin lumisateineen. Korkeimpien ylätunturien peittyminen lumella keskellä kesää on mahdollista hyvin kylmän ilman vallitessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Ab,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi on hallitseva vuodenaika Pohjois-Lapin alueella. Terminen talvi alkaa Enontekiöllä jo lokakuun puolivälin jälkeen, Inarijärven rannoilla hieman myöhemmin. Kevät koittaa huhtikuun viimeisillä viikoilla, Enontekiöllä huhti-toukokuun vaihteessa. Talvi on siten noin 6 kuukauden mittainen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyt kesä saapuu alueen eteläiseen osaan kesäkuun alkjupuolella ja Kilpisjärvelle sekä muille ylätuntureille vasta kesäkuun lopussa. Kesä on pisimmilläänkin 2–3 kuukauden mittainen, ylätuntureilla joskus ainoastaan 5–6 viikon pituinen. Syksy koittaa jo pääosin elokuun lopussa; ainoastaan Inarijärven läheisyydessä se alkaa vasta syyskuun puolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valon määrä korvaa kasvukauden lyhyyttä",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi ei Pohjois-Lapissa ole järin pitkä, mutta suuri valon määrä korvaa jossain määrin sen lyhyyttä. Kasvukausi alkaa alueen etelärajalla toukokuun lopulla. Käsivarren Lapissa ja Ylä-tuntureilla kasvukausi alkaa pitkään kestävän lumipeitteen vuoksi vasta kesäkuun alussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi päättyy Enontekiön luoteiskolkassa jo syyskuun puolivälissä ja muualla Pohjois-Lapissa syyskuun loppuun mennessä. Kasvukauden pituus vaihtelee ylätunturien 90–100 päivän (noin 3 kuukautta) ja Inarin järvialueen noin 125 päivän (4 kuukautta) välillä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tehoisan lämpötilan summa on tyypillisesti 500–750 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja sademäärä 180–250 millimetriä. Haihdunta jää alueella yleensä selvästi sateita pienemmäksi, ja lisäksi maaperässä riittää useimmiten kosteutta pitkään säilyvän lumipeitteen vuoksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Lapin ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa\r",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Pohjois-Lapissa kuluvan vuosisadan aikana noin 2,1–6,0 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6E93GbZALEgJ5fShIFGOpG",type:d,createdAt:CF,updatedAt:CF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Pohjois-Lapin vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 2,1, RCP4.5 noin 3,8 ja RCP 8.5 noin 6,0 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 7, RCP 4.5 noin 12 ja RCP 8.5 noin 20 prosenttia.",asset:CG,caption:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aH,marks:[{type:r}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Pohjois-Lapissa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7in7lv3UeMK9aq7F2GkWlu",type:d,createdAt:CI,updatedAt:CI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Pohjois-Lapissa lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,9–4,6 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,5–2,5 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–14 prosenttia). Elokuussa sademäärän muutos on pienin, noin 5–7 prosenttia).",asset:CJ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:"Kuva 2",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Pohjois-Lapissa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 7–20 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin vuodessa sataisi 520–580 mm. Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat kaikkina kuukausina, mutta kesällä muutos on pieni tai vähenevä. Sadetta tulisi eniten marras- ja tammikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aO,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:T,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:fL},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jQyvtJpAmoNFvMHw02d87",type:d,createdAt:"2022-11-25T11:34:44.344Z",updatedAt:"2023-10-10T13:06:19.145Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Lappi – Jäämeren vaikutuksessa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4AxuF366HasNbG8TKZBDW5",type:d,createdAt:CL,updatedAt:CL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Pohjois-Lappi)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Pohjois-Pohjanmaan itäosan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi esimerkiksi Ivalon lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KuqmM9A91aScKT7u20fAB",type:d,createdAt:"2022-11-25T11:35:50.324Z",updatedAt:"2022-11-25T12:14:30.184Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:V,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Pohjois-Lappi – Jäämeren vaikutuksessa -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[ds,aT],teaserType:O,displayTitle:u}}],externalLinks:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:B,data:{},content:[{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aJ},content:[{nodeType:a,value:aK,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:CC},content:[{nodeType:a,value:hW,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bb},content:[{nodeType:a,value:bc,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aV},content:[{nodeType:a,value:bd,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:m,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:bl},content:[{nodeType:a,value:bn,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:e,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[ag,W],tags:[aD,fM,aw,au,aN],articleLength:[S],toc:u,modifiedDate:yh,publisher:[E,aL]};CG.metadata={tags:[],concepts:[]};CG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2H9nKeXHla3ROkAOahZszn",type:A,createdAt:CH,updatedAt:CH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};CG.fields={title:"pohjois-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2H9nKeXHla3ROkAOahZszn\u002F9818a470aa320066b0f0377f2c026f43\u002Fpohjois-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",details:{size:64182,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-lappi-vuosi-lampotila-ja-sademaara-1990-2085.png",contentType:K}};CG["2H9nKeXHla3ROkAOahZszn"]=CG;CJ.metadata={tags:[],concepts:[]};CJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NyEUJTkzFi52MYdJFYWCO",type:A,createdAt:CK,updatedAt:CK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,locale:f};CJ.fields={title:"pohjois-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",description:Z,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2NyEUJTkzFi52MYdJFYWCO\u002F976b1536bec27163db07b2bd67d8ae4d\u002Fpohjois-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",details:{size:46018,image:{width:$,height:aa}},fileName:"pohjois-lappi-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050.png",contentType:K}};CJ["2NyEUJTkzFi52MYdJFYWCO"]=CJ;CO.data={};CO.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Pohjanmaan itäosassa vallitsee mantereinen ilmasto, kun taas länsiosassa tuntuu ajoittain Pohjanlahden vaikutus. Vuoden keskilämpötila on Suomenselän alueella tyypillisesti +3…+3,5 astetta ja muualla maakunnassa +3,5…+4,5 astetta. Keskimääräiset vuosisademäärät kasvavat lännen noin 500 millimetristä idän ylänköalueen 600–650 millimetriin.",nodeType:a}],nodeType:c}];CO.nodeType=n;CP.data={};CP.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokilaaksoista Suomenselälle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Pohjanmaa on kooltaan maakuntien keskiluokkaa, ja se kuuluu ilmastollisesti kokonaisuudessaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisessa se rajoittuu Keski-Pohjanmaan, idässä Keski-Suomen, etelässä Satakunnan ja Pirkanmaan sekä lännessä Pohjanmaan maakuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Pohjanmaalta on löydettävissä neljä ilmastollisesti erilaista aluetta. Itäisin alue on tyypillistä karua Suomenselkää, pohjoisessa on Lappajärven ja Evijärven järviseutu, sen eteläpuolella Kyrönjoen ja Lapuanjoen laaksot ja lounaiskolkassa hieman ympäristöään korkeampi Suupohjan alue, joka on länsirajaltaan vain 15 kilometriä Pohjanlahdesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kauhavan lentoaseman sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallanarkaa seutua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilämpötila on Suomenselän alueella tyypillisesti +3…+3,5 astetta (°C) ja muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnassa +3,5…+4,5 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on tavallisesti helmikuu, jolloin keskilämpötila vaihtelee keskimäärin Suomenselän noin -8 asteen ja länsiosan -6 asteen välillä. Talvikuukausina Etelä-Pohjanmaalla mitataan joskus korkeitakin lämpötiloja ",nodeType:a},{data:{uri:dq},content:[{data:{},marks:[],value:"föhn-ilmiön",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" vaikutuksesta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Heinäkuu on puolestaan tyypillisesti kuukausista lämpimin. Kuukauden keskilämpötila on +15,5…+16,5 astetta. Hellepäivien keskimääräinen lukumäärä vaihtelee 10 ja 15 välillä kesässä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yleisesti ottaen koko Etelä-Pohjanmaan maakunta on yksi maamme hallanarimpia alueita. Ankaraa hallaa ja yöpakkasia on esiintynyt jopa heinäkuussa. Keskimäärin jakson 1991–2020 aikana hallaöitä on kesän aikana 2–3 kesäkuussa, 0–1 heinäkuussa ja 1–2 elokuussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet kasvavat lännestä itään",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Pohjanmaalla keskimääräiset vuosisademäärät kasvavat lännestä itään päin siirryttäessä. Maakunnan länsireunalla sademäärä on noin 500 millimetriä, ja idän ylänköalueella se yltää 600 ja 650 millimetrin välille. Suurin Etelä-Pohjanmaalla saatu vuotuinen sademäärä on ollut yli 900 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin vettä saadaan keskimäärin noin 70 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa helmi-huhtikuussa, keskimäärin 25–30 millimetriä. Käytännössä sateettomia kuukausia on kuitenkin ollut myös kesällä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumioloissakin on suurta vaihtelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös lumioloissa esiintyy suurta vaihtelua Etelä-Pohjanmaan maakunnan sisällä. Alavat seudut jokilaaksoineen ja peltoineen ovat selvästi vähälumisempia kuin korkeammat Suomenselkään kuuluvat alueet. Vähälumisinta on Kauhavan ja Lapuan seudulla ja runsaslumisinta varsinaiseen Suomenselkään kuuluvalla Ähtärin ja Soinin seudulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin talven ensimmäinen lumipeite saadaan Alajärven ja Ähtärin välisellä alueella marraskuun alussa  ja muualla marraskuun puolivälissä. Pysyvä lumipeite saapui ajanjaksolla 1991–2020 Alajärvelle ja Ähtäriin marraskuun puolivälissä ja eteni sieltä Teuvaan joulukuun loppuun mennessä. Lumipeitteen tulo läpi maakunnan kestää siis noin kuusi viikkoa. Maaliskuun alussa lumipeitteen paksuus on maakunnan itäreunalla keskimäärin 40 senttimetriä, pääosin muualla maakunnassa 20–30 cm ja jokilaaksoissa alle tämän.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskimäärin yhtenäinen lumipeite katoaa jokilaaksoista maaliskuun puolivälin jälkeen ja laajalti muualta maakunnasta maalis-huhtikuun vaihteessa. Suomenselän korkeilta paikoilta maa paljastuu huhtikuun 15. päivän tienoilla. Keskimäärin lumipeitteen kestoaika on siis jokilaaksoissa  noin 100 päivää (noin 3 kuukautta) ja Suomenselällä noin 130 päivää (4,5 kuukautta), eli eroa on jopa neljä viikkoa maakunnan sisällä. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vähälumisina talvina erot lumioloissa maakunnan sisällä korostuvat. Jokilaaksoissa lunta voi olla vain muutaman viikon, kun samaan aikaan Suomenselällä lumi voi pysyä maassa yli kolme kuukautta. Vastaavasti runsaslumisina talvina lumi on kadonnut jokilaaksoistakin vasta vapun tienoilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeussuhteet vaikuttavat vuodenaikoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myös termisten vuodenaikojen vaihtelu noudattelee Etelä-Pohjanmaan maakunnan sisäisiä korkeussuhteita. Terminen syksy alkaa Suomenselällä keskimäärin syyskuun puolivälissä ja muualla maakunnassa kuukauden loppuun mennessä. Talveen siirrytään tyypillisesti ennen vuoden loppua. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kevät koittaa maakunnan länsiosassa maaliskuun puolivälin tienoilla ja idässä maalis-huhtikuun vaihteessa. Talvi kestää siis Suomenselän seuduilla yli kaksi viikkoa kauemmin kuin maakunnan jokilaaksoissa. Kesä alkaa toukokuun alkupuoliskolla mutta Suomenselän korkeimmilla alueilla hieman myöhemmin kuin muualla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokilaaksoissa on Etelä-Pohjanmaat parhaat kasvuolot",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terminen kasvukausi alkaa Etelä-Pohjanmaan jokilaaksojen edullisilla kasvupaikoilla keskimäärin huhtikuun puolivälin jälkeen, Suomenselän alueella puolestaan huhti- ja toukokuun vaihteessa. Kasvukausi päättyy korkeimmilla seuduilla lokakuun puolivälissä ja jokilaaksoissa lokakuun lopussa. Jakson 1991–2020 aikana kasvukauden pituus oli Suomenselällä keskimäärin 170 päivää ja muualla 180 päivää (noin 5,5–6 kuukautta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden aikana tyypillisesti kertyvä tehoisa lämpösumma on 1150–1300 vuorokausiastetta (°Cvrk), ja se on pienimmillään Suomenselällä ja suurimmillaan suurten jokien varsilla. Kasvukauden sademäärä on tavanomaisesti noin 300–350 millimetriä.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etelä-Pohjanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu\u002Folemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Etelä-Pohjanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"72U3TRHv8cncxXksl9aP22",type:d,createdAt:CQ,updatedAt:CQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:G,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Viivakaaviot Etelä-Pohjanmaan vuosittaisista muutosarvioista eri skenaarioissa. Vasen: lämpötila vuonna 2085: RCP2.6 noin 1,9, RCP4.5 noin 3,1 ja RCP 8.5 noin 5,2 astetta. Oikea: sademäärä: RCP2.6 noin 6, RCP 4.5 noin 9 ja RCP 8.5 noin 15 prosenttia.",asset:hX,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:fu,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Vuotuisen keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) Etelä-Pohjanmaan maakunnassa eri kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuosina 1990–2085. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten joulukuun ja helmikuun välillä (kuva 2, vasen). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1KwP4xkibDcyXtpFCWy3oM",type:d,createdAt:"2022-09-27T12:12:49.101Z",updatedAt:"2022-11-23T13:38:19.616Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:N}},locale:f},fields:{title:"Pylväskaaviot. Etelä-Pohjanmaalla lämpötila kohoaa eniten tammikuussa (2,6–4,2 °C) ja vähiten kesäkuussa (1,5–2,4 °C). Sademäärät kasvavat eniten marras- ja tammikuussa (7–14 %). Elokuussa sademäärän muutos on vähäinen (+3 %).",asset:hY,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:aY,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Keskimääräisen lämpötilan muutokset asteina (vasen kaavio) ja sademäärän arvioidut muutokset prosentteina (oikea kaavio) kuukausittain Etelä-Pohjanmaan maakunnassa kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2050 asti. Muutosta on verrattu jaksoon 1981–2010. RCP2.6-skenaario kuvaa voimakkaiden päästörajoitusten kehityskulkua, RCP4.5 kohtalaisia päästörajoituksia ja RCP8.5 sellaista kehitystä, jossa ei ole lainkaan päästörajoituksia. Arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla (CMIP5-mallisukupolvi) tehtyihin laskelmiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}}}},content:[],nodeType:v},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 630–680 mm. \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on vain muutaman prosentin. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:r}],value:bK,nodeType:a},{data:{target:bo},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:bk},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:ba},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:zV},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:s,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:g},{data:{},marks:[],value:e,nodeType:a}],nodeType:c}];CP.nodeType=n;CT[0]={metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25W2qq5RsHKKXl7GsdkvtC",type:d,createdAt:"2022-09-23T09:11:29.125Z",updatedAt:"2023-10-10T09:28:57.811Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:I,revision:t,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Pohjanmaa - ilmastollisesti erilaisia alueita -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5VeyzEnyEg3H5W10zQwkiD",type:d,createdAt:CU,updatedAt:CU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:x,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Y}},locale:f},fields:{title:"Lämpötilatilastot 1991–2020 (Etelä-Pohjanmaa)",teaserImage:bh,teaserImageAlt:bi,teaserText:{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele sääasemien tilastoja. Etelä-Pohjanmaan ilmastoa kuvaavat esimerkiksi Kauhavan lentoaseman sääaseman tiedot.",marks:[],data:{}}]}]},link:a$,linkText:bj}},av],teaserType:ac}};CT[1]={metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fIeiAx4ICgWCeQDqmVOd6",type:d,createdAt:CV,updatedAt:CV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:H,revision:p,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:C}},locale:f},fields:{title:"Etelä-Pohjanmaa - ilmastollisesti erilaisia alueita -artikkelin nostot: Katso myös",visibleTitle:X,referencingItems:[d_,aT],teaserType:O,displayTitle:u}};return {data:[{unpublished:U,slug:hZ,currentPath:"\u002Fartikkelit\u002Fetela-pohjanmaa-ilmastollisesti-erilaisia-alueita",post:fN,heroImage:xt,heroText:fR,heroDescription:e,heroImageAlt:xu,ingress:CO,richTextHtml:CP,modules:CT,references:[{abbreviation:xC,body:xD,link:fH,id:xB,index:p},{abbreviation:xF,body:hJ,link:hK,id:xE,index:t},{abbreviation:xH,body:xI,link:xJ,id:xG,index:y},{abbreviation:zX,body:zY,link:zZ,id:zW,index:x},{abbreviation:oP,body:oQ,link:oR,id:oO,index:G}],assets:{"15QElk6AIH647JNKdmhVKz":hX,"7rLZgvLcAL5Wa9qJ7INSDl":hY},imageRefs:[],prevPostItem:cf,nextPostItem:cf}],fetch:{},mutations:[]}}("text","Link","paragraph","Entry","","fi","embedded-entry-inline","Space","13c1957scg97","master","Environment","ContentType","list-item","document","hyperlink",1,"heading-2","bold",", ",2,true,"embedded-entry-block","reference",4,3,"article","Asset","unordered-list","list","Article",{},".",5,6,7,{},"image\u002Fpng",{},"tag","contentImage","Wide",900,"3min","en","10min"," ",false,8,{},"Katso myös","listItem","© Ilmatieteen laitos","sv",1280,480,{},"External",{},"image\u002Fjpeg",506,{},"themePage","\r",9,{},11,10,{},{},{},"2023-06-12","politics",{},{},{},{},{},"Video","Videon pituus","Kieli","Julkaistu","Käyttöehdot",": Video on vapaasti käytettävissä epäkaupallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi opetukseen. Lähteenä tulee mainita  Ilmasto-opas.fi-verkkosivusto ja videon tuottajataho.",{},"Taltioitu","Lukiokurssit","Videon tekijät","Kuva 1.","table","https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.31885\u002F9789527457047","Gregow, H., Mäkelä, A., Tuomenvirta, H., Juhola, S., Käyhkö, J., Perrels, A., Kuntsi-Reunanen, E., Mettiäinen, I., Näkkäläjärvi, K., Sorvali, J., Lehtonen, H., Hildén, M., Veijalainen, N., Kuosa, H., Sihvonen, M., Johansson, M., Leijala, U., Ahonen, S., Haapala, J., Korhonen, H., Ollikainen, M., Lilja, S., Ruuhela, R., Särkkä, J. & Siiriä, S.-M. 2021. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021. 166 s.",{},"Haastateltava",{},"Lähteet:",{},"Toimenpiteen sisältö","5xKICHX2gxEZ957WBQi3qb",{},{},"Good","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftermiset-vuodenajat",12,15,"Kuva 2.","Tilannearvio",507,"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002F1991-2020-lampotilatilastot",{},"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fsuomen-ilmastovyohykkeet","Ilmatieteen laitos: Suomen ilmastovyöhykkeet ","Ilmatieteen laitos: Termiset vuodenajat ",{},{},{},{},"Kuvakkeita: Celsius-asteen lyhenne, sadepisaroita, lumihiutale sekä tuuli- ja aurinkosymbolit.","Lue lisää Ilmatieteen laitoksen sivuilta ",{},"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fterminen-kasvukausi",{},"Ilmatieteen laitos: Terminen kasvukausi ",{},"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F30106\u002F42362\u002Fipcc5-yhteenveto-suomennos.pdf\u002F4332dffb-da72-41c9-a23d-24215c5cbbac","Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. Ensimmäisen työryhmän osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s. ",{},{},". ",{},17,14,16,{},": suomi",": ","Aiheesta muualla","\r\n",{},{},23,"2UEENC0fUs4IZ3toN7k0zE","Lähteet",{},{},"Lähteet: ",13,18,21,22,{},{},"Neutral",{},"Theme",{},{},": Lauri Ovaska ja Mirka Elovainio, Suomen ympäristökeskus",": Riku Mesiniemi ja Anna Puustinen, Ilmatieteen laitos",33,"5fetF7SgUkrjZbKeKmMaLC",{},{},38,{},{},{},"Tutustu artikkeleihin",null,"publisher",65,"image\u002Fsvg+xml",{},20,": suomi, tekstitys englanniksi",{},{},{},19," ","bImhqYC891oy5G5iJfkrp",{},","," vuonna 2022.","4RThcxL7tynsqvQze8hF07","Ehdotetun toimenpiteen sisältö","embedPolitics","politicalImpact",2023,"PoliticalImpact","thumbnail",32,"2oIzczjma0qLrbn3K7wBsf",{},27,{},"1cw5jJlfaYW5Zkn8vPh6qH",30,{},"Vaikuttavuusarvio",41,{},36,460,{},".\r",{},"EU- ja kansainvälisen tason toimet",{},26,"2txCfAaO2TYrEyBFZBB3Xw",{},43,"perspective",{},40,"Data tables","tabs",25,{},"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Facclim-hanke",1200,29,{},"Toimenpide on raportoitu ilmastovuosikertomuksessa ","2nZ3YbCRawbJV8jdllA9TN","Okay",34,37,{},39,{},"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=F%C3%B6hn-tuuli","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ffohn-tuuli",{},62,44,2000,{},"Tutustu tarkemmin","2pNRYa0cKmHaqESxTvZ3Dg",{},"Visualization",{},24,{},{},28,45,{},"4qEk6Ws1QpU8f81DX5raG2",{},"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Fattachments\u002Fmmm\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisusarja\u002F2012\u002F67Wke725j\u002FMMM_julkaisu_2012_6.pdf",{},{},"3v8IXOkMJ06fkdfpffAPeo","Toteutus etenee, mutta saavutettavia päästövähennyksiä ei ole arvioitu.",{},"Toimenpiteen arvioidaan vähentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä. ",{},"2024-10-30",{},{},{},"td7DMeA2RzQNugPXz2il0",{},"Kuva 2. ",{},{},35,500,"menu",{},{},{},": GE1, GE3 (vanha) -\u003E GE2, GE1 (uusi OPS)",{},{},74,47,{},{},{},"30min","6tV2RmbQSKAnEbkbu5sr0W",". ","G15bvlabpKeykFzbO9H1v",{},"Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas ","4HIRfuP3OA8eqblUpC75v5","2y63S2nFUQk3VAGWdtFWbS",{},{},{},{},{},48,"https:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2021_56_1_039_ruosteenoja.pdf",{},31," ja EU:lle ","3mMG3tt3JJnOXvCd7F79UU","\r\n\r\n"," ja YK:lle ",50,{},42," Toimenpiteellä on mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden toteutumiseen liittyy epävarmuuksia.","accordion","Titles",{},{},{},{},"Valitse maakunta:","Ilmatieteen laitos: Föhn-tuuli Suomessa ",{},"Mitä ilmastonmuutos on?","Cards",60,"Vaikutukset","Sopeutuminen",{},"2WOgKROJlRoLXxvLIRUQtG",52,49,{},{},"7lep0lDpKGjLMNM2230mB6","Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015. Strategioista käytäntöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulkaisu. 77 s. ","k8TNu2toRXsUo14pNflAd",{},"5sZq9IjgiEzvhF726cxCYt","4rUrrnrFBUdgbENkD9f9fQ","http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi",{},"Ruosteenoja, K. and K. Jylhä, 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica, 56, 39–69. (PDF)","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsetuklim",{},{},{},{},{},{},"Kuva 1. ",", YK:lle ",{}," vuonna 2022.  ","4KpQ47scFlSYSoTIuD0Omp","2JfZc4HoCZMn7OkxYmjBcc","Toimenpiteellä on mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden toteutumiseen liittyy epävarmuuksia.",{},{},{},{},"5rCXwYQiRISamhgmrdwkN1",{},"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F336063",{},"2022-07-04",{},{},{},{},{},{},75,"Ilmastonmuutos Suomessa",{},{},{},"6qnIVgdIysQLiqMirmZ9PM","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F658924","Hiilidioksidipitoisuus ylittänyt Pallaksella 400 ppm:n tason - Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.5.2013 ","1Xhz7qHRkANjaNYUm6FlL1",300,"7joEWybmwA36omt9CkaFII","Hillintä","2WMaikOQaKunqQKVgfrPPs",": GE3 (vanha) -\u003E GE1 (uusi OPS)","video",": 26.9.2013","2013-09-26",{},{},{},"externalItem",{},{},"7rmuU6ifOP9n3PbF6vDK3e","5AWs0BVWicdgMhWoPTmmpe","2pQwWIeZZ5sFQZJxS90jq",{},".  ","© Our World in Data",{},"40wYF6WWlAHvYHioLOvnh0","5zFdyIApqFO8twmmpUCAMn",{},{},"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-860-2",{},{},{},"2018-07-18",{},"2kZhFP4MwatpLOM236pdSt","4SHHuSX8XM8G9xhl79sgG","6fQhG59OrnKEK1ueynqhwX","4iLYzWfsDZ5uW1lLDcyt61","3Rddft4nvbPZOK2yXhdbzJ","http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=3159","226kHf3kB8wxDOgwe2dZT7","4cFGl91Gz9ditcUcjFl0Fj","7rkQr2k4e9okkSKUqjOKvI","1QxZn18cnwLbw7PgFqhpdk","Pv01FmrlV8V0McYBvojyR","JYL09","Sateiden toistuvuustasot Suomessa",97,{},{},"Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun?",{},{},"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F274wdpJuuTxc1mxKtmnuFm","Suomen ilmastonmuutosennusteita päivitetty uusien mallitulosten perusteella - Ilmatieteen laitoksen uutinen 30.3.2022",{},{},"ACCLIM-hanke ","01D4QKBM2YXfl4OvhVnhpf",{},{},"image\u002Fgif",{},"Kämmenten päällä hymynaamakuva, turkoosinsininen tausta.","sector"," vuonna 2022. ",51,"Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma","Joukkoliikenteen tuki","Asemanseutujen kehittäminen","Toimenpiteen arvioidaan vähentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä.",{},{},{},"Kestävää kaupunkisuunnittelua kolmiulotteisen mallin avulla. Kaupunkirakennuksia, puita teitä ja ihmisen sormi osoittaa jotain kohdetta. Tekoälyn avulla luotu kuva.",{},{},"1LhlGV8PF8HLVd7HwveqCI",{},{},{},105,{},{},"KXVdAHhUdsvQzPIol5PN4","https:\u002F\u002Fhiilihelppi.fi\u002F","1OnXFOouvDsPdO4ub8j2jL",{},{},"3oSnazCANIiwq2z3UdQ8Op",{},"6CFoCnVyxMiPf0kUW2EbZu",{},"1FJ7i9FihTWZWBTqRAoZPP",108,"Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s.","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F35880","Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos pieni tai vähenevä. Sadetta tulisi eniten marras-tammikuussa (kuva 2, oikea).\r","Ilmatieteen laitos: Terminen kasvukausi","2022-11-28","Ahvenanmaa",122,"Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos on pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n","\rKuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen). ",{},"Lappi",{},"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja helmikuun välillä (kuva 2, vasen).","Wikipedia: Lapin maakunta ",{},{},"etela-pohjanmaa-ilmastollisesti-erilaisia-alueita",80,55,"Ilmastonmuutos ilmiönä","Ilmiö","4NCC817X4LqjQ7zccWRCnO","Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus","kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus",{},"2021-04-23T12:45:01.308Z","ref1",{},"2021-04-23T12:45:05.045Z","Kuva.","2021-06-30T13:49:49.041Z","2021-06-29T11:29:26.530Z","Kasvihuonekaasut",{},85,"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F582264","Kasvihuonekaasupitoisuudet jatkavat nousuaan - Ilmatieteen laitoksen tiedote 26.11.2012  ","6ZAzeVLrhzGJiYpExzDIZb","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Nielu","6FlE3jh10VmiiAHCeEQnNK","http:\u002F\u002Fwww.icos-infrastructure.fi\u002F","Eurooppalainen hiilen kierron seuranta - ICOS-Suomi ","http:\u002F\u002Fwww.globalcarbonproject.org\u002F","The Global Carbon Project ","http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=341&lan=fi","Montrealin pöytäkirja ",{},"2021-06-30T11:40:44.858Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1243503","Mustahiilen arktisista ilmastovaikutuksista kertova sivusto avattu - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2013 ","2021-06-29T13:32:15.281Z","2021-06-29T13:50:42.161Z","17CRP8CzTiI6VYFJi7j49E","2021-06-29T11:33:24.310Z",{},"2021-10-23T07:08:49.928Z","Ilmasto ja ilmastojärjestelmä","ilmasto-ja-ilmastojarjestelma","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F435803","Arktisilta merialueilta heijastuvan säteilyn määrä entistä tarkemmin selville - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.10.2011 ","2SSTDFpbQRlZEMOjmHcyop","2021-06-28T12:16:22.393Z","2021-06-28T13:55:09.320Z",{},"2021-04-23T12:46:50.286Z","2021-04-23T12:46:44.422Z","2021-04-23T12:46:45.555Z","2021-04-23T12:46:46.561Z","2021-04-23T12:46:47.485Z","2021-06-28T13:49:04.325Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Fmerijaan-liikkeen-parantaminen-ilmastomalleissa-tarkeaa?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1","Merijään liikkeen parantaminen ilmastomalleissa tärkeää - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen  20.5.2014. ","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=6c59f99f-e1f0-4917-8135-67e09355b97c&groupId=30106","6YdCSEhktsfCBeZoxMF9je","1X0WwXTPhAD2C2Li9YXvzA","7GIWnyrjW68WGpJ7YLWQZP","2lM5hxpbnrbZYBzAKsvpDT","IPCC-infografiikat","ipcc-infografiikat",{},"1CJQulqtvlvXVldzE6OfJP",{},"Tutustu videoihin",{},"2021-07-21T12:03:02.366Z",{},"VAbXC6RinO1XbOciMQ7JU","4veW2IZThTt07KQ5x3SGP6","http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter04_FINAL.pdf",{},"2021-07-21T07:12:09.997Z","2021-07-16T07:40:11.085Z","Lämpötila",": 18.6.2013",": FY1 (vanha) -\u003E FY1 (uusi OPS)","2021-07-14T12:05:00.490Z",": 3:43 min","7J8imWyWFBWypV3xjyUkXO","http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002FGHG-measurement-sites#Pallas_Sammaltunturi","2021-06-28T10:32:21.538Z",{},"2021-09-16T11:57:03.741Z","2021-04-23T13:26:13.063Z","2021-07-16T10:16:19.057Z","2022-01-24T09:52:26.632Z","2021-06-30T14:07:55.400Z","Ilmastonmuutoksen vaikutukset",{},{},"2021-06-28T08:55:45.685Z",{},"2021-07-19T14:43:04.358Z",{},"2021-10-22T12:43:33.234Z",{},"5aHdIrUUj18tmBE3YO5ZG6",{},"2021-10-22T13:33:06.592Z",101,"Skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista","Mapping tool","Punainen puutalo, jonka katolla ja ympärillä on paljon lunta, taustalla kuusia.","2022-01-05T12:02:48.832Z","2021-07-16T09:38:03.633Z","Lumipeite","2023-09-11","Ilmastonmuutoksen hillintä",59,{},"2021-04-23T12:33:45.588Z","2021-04-23T12:33:46.669Z","2023-09-13T11:33:14.099Z","YMP22b","2023-09-13T11:55:23.347Z","http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F1994\u002F19940061\u002F19940061_2","http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F2005\u002F20050013\u002F20050013_2","2021-07-21T09:01:57.437Z",{},"Kaksi kättä ojentuu toisiaan kohti, molemmilla kämmenillä pieni maapallo. Taustalla neuvottelevia ihmisiä.",{},"2021-04-23T12:33:53.736Z","2021-04-23T12:33:56.099Z","2021-04-23T12:34:00.086Z",{},"2021-04-23T12:34:11.823Z","2021-04-23T12:34:02.325Z","2021-04-23T12:34:04.391Z","2021-04-23T12:33:58.022Z","2022-06-21T08:55:45.510Z","2021-04-23T12:34:06.249Z",{},"2021-04-23T12:34:08.984Z","2022-06-21T09:06:16.297Z","2022-06-21T09:07:30.995Z",{},"2021-07-21T09:36:23.635Z",{},208,{},"2022-07-27T07:03:00.782Z","6SO0pSCqiNOeLPWYrvE1DZ","2XzCqRhDEYg5Kz4lNFzQBO","7z9qn61cg2ACeuSBL8UsKi","2ceWrXxpmr2ay6IUBEv9Lx",{},"2023-09-11T08:09:45.334Z","2023-09-11T08:22:26.131Z","SUO23",{},"2023-09-11T08:32:42.882Z","2023-09-11T09:02:31.314Z","2021-07-08T12:22:26.665Z",462,"2024-05-06T06:08:31.159Z","2024-05-08T11:44:06.372Z","2021-04-23T12:43:14.109Z",{},"2024-05-06T06:36:53.317Z",{},"2024-06-26T11:44:39.724Z",{},"2024-05-07T08:39:10.927Z","2024-06-11T06:52:46.802Z","2021-04-23T12:43:09.077Z",{},"2023-06-15T07:26:40.787Z",{},"2024-06-26T11:57:32.331Z",92,"2024-05-06T07:48:44.496Z",{},"6Ck2WMIZu1U2zGXFGOzUiX",{},"2vGaxAOQbhPTjgW2nKvXSb","https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164392","https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fstatic\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc7_final.pdf","2022-11-24",{},"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Ffiles\u002Fnational_reports\u002Fannex_i_natcom\u002Fsubmitted_natcom\u002Fapplication\u002Fpdf\u002Ffi_nc6%5B1%5D.pdf",{},{},"2djDzi5pJrQepfu0LMMr7s","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Monsuuni",{},{},82,"2024-07-22T10:02:27.559Z","https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen","ILM22",{},"MAA14",{},"2024-07-22T10:20:06.840Z","2024-07-22T10:20:41.149Z",{},"2021-04-23T12:50:08.191Z","2024-07-22T10:41:45.634Z","2024-07-22T10:38:08.248Z","2024-07-22T10:39:44.209Z","2024-07-22T10:40:47.774Z",{},"2024-02-29T11:46:00.066Z","2024-07-22T10:48:55.722Z","2022-09-16T12:25:30.604Z","https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-420-0","2024-07-22T10:51:24.783Z",{},"2022-01-20T12:31:23.071Z","https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fkansallinen-sopeutumissuunnitelma\u002Fkiss2030","Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön sivuilta","2024-11-15T14:47:28.097Z",{},"2022-01-20T09:28:29.417Z","2021-07-21T09:20:05.161Z","2022-01-20T12:40:00.187Z","2021-04-23T12:49:01.131Z","2021-04-23T12:50:42.896Z","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4748-7","2021-04-23T12:50:27.343Z","2021-04-23T12:50:43.944Z",{},"2021-04-23T12:50:51.235Z",{},"2021-04-23T12:50:54.079Z","2021-04-23T12:50:45.837Z","2021-04-23T12:50:46.946Z","PIL18","https:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fliitteet\u002Fkaupunkiymparisto\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisu-06-18.pdf","2021-04-23T12:49:17.308Z","European Environment Agency, EEA. 2016. Urban adaptation to climate change in Europe 2016. Transforming cities in a changing climate. EEA, Copenhagen. EEA Report | No 12\u002F2016. 135 p.","https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Furban-adaptation-2016","Alueellinen tieto","Tutkimus tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista",{},"Liitutaulu, johon on piirretty valoilla korostettuja ja toisiinsa kytkeytyviä elementtejä: hehkulamppu, ihmiset. paperit, suurennuslasi, rattaita. Piirros.","5oPjxrnQb03lULhpp0xVuY","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-601-0","http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen","Maa- ja metsätalousministeriö: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ","6mdCaZJVH71DZ7mbngSybT","3l0ZzfA43wAjPz7NqSinLe","http:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Fadaptation-in-europe","European Environment Agency EEA. 2013. Adaptation in Europe - Addressing risks and opportunities from climate change in the context of socio-economic developments. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 3\u002F2013. 132 p. ","http:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Fclimate-impacts-and-vulnerability-2012","European Environment Agency EEA. 2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2012. An indicator-based report. European Environnment Agency, Copenhangen. EEA Report No 12\u002F2012. 300 p. ",{},"2021-04-23T12:52:59.352Z","2beZvQdFO5Vy27eknfWJIT","5Xg4UGj34Qv0qOxIJbiwuh","6w5ZKAeOMaTmsGEE26z2MO","5clXMmGHzqLvW4R0cWWHRZ",{},"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F135189","1kPCyioHtawGlSaEkYBDL2","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F135226","Kahma, K., Pellikka, H., Leinonen, K., Leijala, U. & Johansson, M. 2014. Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja No 2014:6. 48 s. ","https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=ICZ3_hGwKVU","2avlzRPGJINYFkyIVbD4xB","2021-04-23T12:54:21.262Z","Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos Raportteja 2009:4. 102 s.","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F15711","2021-04-23T12:54:22.374Z","JYL12","Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J. & Fronzek, S. 2012. Ilmasto. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 16–23.","2021-04-23T12:54:23.474Z","SUO12","2021-04-23T12:54:24.532Z","LEH11","Lehtonen, I. 2011. Äärisademäärien muutokset Euroopassa maailmanlaajuisten ilmastomallien perusteella. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, fysiikan laitos. 86 s.","2021-04-23T12:54:25.629Z","http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.3758",{},"2021-04-23T12:54:26.577Z","2021-04-23T12:54:27.894Z",{},"2021-04-23T12:54:28.703Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=7f17b4f7-7ad2-4dc2-bd04-f9f88256e439&groupId=30106",{},"2021-04-23T12:54:30.554Z","2021-04-23T12:54:31.362Z","Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa",{},"Etualalla on iso sininen vesipisara, taustalla useita pieniä putoamassa harmaasta pilvestä.","Avaa visualisointi","2022-01-05T12:29:30.574Z",{},{},"application\u002Fvnd.openxmlformats-officedocument.spreadsheetml.sheet","2021-10-08T09:12:47.658Z",58,"Mitoitussateiden muotokirjasto",{},"2021-07-06T11:10:03.367Z","2022-10-21T09:27:36.926Z","2022-10-21T09:28:43.228Z","2021-04-23T12:56:19.830Z","RUO16a","2021-04-23T12:56:20.965Z","RUO16b","http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F31422\u002F83635880\u002FRuosteenoja+Terminen+kasvukausi+l%C3%A4mpenev%C3%A4ss%C3%A4%20ilmastossa+2016\u002F5cd98a30-cab8-421d-970b-432ceb67fefd","2021-04-23T12:56:22.148Z","RUO13a","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=c4c5bf12-655e-467a-9ee0-f06d8145aaa6&groupId=30106","2021-04-23T12:56:23.410Z","ILM11","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106","2021-04-23T12:56:29.343Z",{},"2021-04-23T12:56:30.209Z","2021-04-23T12:56:31.395Z","2021-04-23T12:56:32.366Z","2021-04-23T12:44:24.454Z","2021-04-23T12:56:33.327Z","2023-10-04T13:37:42.719Z","2023-12-20T07:31:12.303Z","Läpinäkyviä sääsymboleita leijuu ilmassa eteen ojennetun käden yläpuolella.","ordered-list","2023-06-19T10:18:55.835Z","2023-06-19T10:22:59.023Z","2023-06-19T10:23:54.885Z","2023-06-19T10:27:34.332Z","2023-06-19T10:31:48.370Z","2023-06-19T10:32:43.717Z","https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloenvcha.2012.11.009","2023-06-19T10:33:56.917Z","2023-06-19T10:37:30.943Z","2023-06-19T10:39:53.523Z"," \r","2023-06-19T10:42:20.612Z","2021-07-05T09:23:40.951Z","2021-07-16T08:47:59.033Z","2021-07-16T10:14:19.002Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F286502114","Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu - Ilmatieteen laitoksen tiedote 19.12.2016 ","Ilmatieteen laitos: Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) ","2021-04-23T12:56:37.439Z",{},"2021-04-23T12:56:46.788Z","http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1721026\u002FMMM_julkaisu_2012_6.pdf\u002Fc01a813c-8538-4efa-b29e-4844d723c0af","https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F15711\u002F2009nro4.pdf?sequence=1",{},"2021-04-23T12:56:49.602Z","2021-04-23T12:56:39.264Z","2021-04-23T12:56:40.161Z","2021-04-23T12:56:41.361Z","2021-04-23T12:56:42.378Z","2021-04-23T12:56:43.418Z","2023-10-04T13:40:47.305Z","Ilmatieteen laitos: SETUKLIM-hanke (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot, 2011–2013) ","Ilmatieteen laitos: ACCLIM-hanke (Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten, 2006–2009) ","2017-06-06","2021-07-16T07:42:14.771Z","2021-04-23T12:56:55.647Z","2021-04-23T12:56:56.569Z","2021-04-23T12:56:59.769Z",353,"2021-04-23T12:57:03.481Z","2021-04-23T12:57:08.093Z","2021-07-08T10:41:31.727Z","7MtGxsOaxMIaD36EvQbiGb","1mzYAiV9KpMiiYN7dGasJG","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedotearkisto\u002F-\u002Fjournal_content\u002F56\u002F30106\u002F512877?doAsUserLanguageId=fi_FI&refererPlid=38137","Ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin myös Suomessa - Ilmatieteen laitoksen tiedote 25.5.2012 ","lBiVQRXgeia5kQCCRwh14","RUO16","Ruosteenoja, K., Jylhä, K & Kämäräinen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17–50. (PDF)","https:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf","täältä \u003E\u003E","http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Fajankohtaista\u002Ftoimittajakoulutus\u002Ffi_FI\u002Filmasto\u002F_files\u002F90519843223568417\u002Fdefault\u002FJari%20Haapala.pptx","Haapala, J. 2013. Itämeren tulevaisuus - jäätön, suolaton ja tulviva meri? Esitys Itämeri ja ilmastonmuutos - toimittajakoulutuksessa 7.10.2013 (PowerPoint) ","http:\u002F\u002Fwww.helcom.fi\u002FLists\u002FPublications\u002FBSEP137.pdf","HELCOM. 2013. Climate change in the Baltic Sea Area: HELCOM thematic assessment in 2013. Baltic Sea Environment Proceedings No. 137. 66 p. ","2021-07-13T13:55:01.377Z",{},"2021-05-31T13:45:19.657Z","Sademäärä","Esityskalvot PDF-muodossa \u003E\u003E","Videon sisältö"," (suluissa aiheen käsittelyn aloituskohta videossa):","Esittely","Luennoitsija","146gWdNJvHHQmRmHDyWuih","64rys4WTzbL74lJs8X5MKN","7ds4WOoeNZzz2dhu5HMQSq","2023-10-06T13:34:30.483Z","2021-04-23T12:57:11.852Z",{},"2021-04-23T12:57:17.688Z",{},"2021-04-23T12:57:20.995Z",{},"2022-02-02T12:29:54.526Z","2023-10-04T13:57:30.344Z","2022-01-05T12:45:47.144Z",{},"2021-06-14T08:16:02.366Z","2022-10-21T11:29:06.453Z","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002FuWyvEtDp9L3E2KInpVvCI","Väitös: tarkkoja alueellisia ilmastomalleja tarvitaan rankkasateiden luotettavaan mallintamiseen – Ilmatieteen laitoksen tiedote 17.8.2022","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-336-159-1","Médus, E. 2022. Regional climate over Northern Europe: from observations to high-resolution modeling. Academic dissertation. University of Helsinki. Finnish Meteorological Institute Contributions 182, Helsinki. 58 p.","https:\u002F\u002Fvesitalous.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F03\u002FVesitalous_0221_lowres-1.pdf","Toivonen, E., Partanen, A.-I. & Jylhä, K. 2021. Ilmastonmuutos vaikuttaa hulevesien mitoitukseen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vesitalous 2\u002F2021: 14–18. ",{},"2021-07-07T08:19:34.007Z","2021-07-05T08:12:45.175Z","73F9H5xVBXsw9pSyvZlMtK",{},"Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille","2022-01-05T08:56:16.246Z","2021-07-19T13:40:59.297Z",{},"Ilmastopolitiikan seuranta",{},"2022-11-02T10:27:41.814Z",{},"2023-05-08T13:13:20.009Z","Valitse toimiala",{},{},"2023-05-11T08:03:31.447Z","2023-05-11T08:14:40.685Z",{},"2023-05-15T08:25:07.117Z",{},"2023-05-11T08:30:42.096Z","http:\u002F\u002Fpam.apps.eea.europa.eu\u002F","2023-03-15T08:06:57.525Z","2022-12-19T13:40:46.939Z","Biopolttoaineiden jakeluvelvoite","Biopolttoaineiden jakeluvelvoite polttoaineiden myyjille","Biopolttoaineiden osuuden tulee olla vähintään 18 % polttoaineen energiasisällöstä vuonna 2021 ja sitä nostetaan asteittain 34 %:iin polttoaineen energiasisällöstä vuonna 2030. ",{},"2022-12-16T08:29:39.754Z","Toteutus etenee ja on tuottanut päästövähennyksiä.","Liikenne ja liikennesuunnittelu","6IESouYCh17ic1Hi1T7XBS","2021-07-20T09:32:20.574Z","2023-05-08T12:33:51.301Z","EU-asetus hiilidioksidin raja-arvoista uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille  ","EU-asetuksen mukaan uusien henkilöautojen CO₂-päästöjä tulee vähentää 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 37,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2021. Uusien pakettiautojen CO₂-päästöjä täytyy vastaavasti vähentää 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 31 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. ",{},"2022-12-16T06:58:42.644Z",113,"2021-10-15T10:24:03.886Z","2023-05-31T12:48:49.331Z","Uusille kuorma-autoille on EU-asetuksessa määrätty 15 % päästövähennystavoite vuoteen 2025 ja 30 % vähennys vuoteen 2030 verrattuna EU-keskiarvoon 2019–2020. ","2023-05-31T12:48:57.495Z","Liikenteen verouudistus","2023-05-31T12:49:06.025Z","Sähköauton hankintatuki ja tuki auton muuttamiselle kaasu- tai etanolikäyttöiseksi","Sähköauton ostajalle myönnettiin 2000 euron hankintatuki ja auton muuntamiselle kaasukäyttöiseksi 1000 euron ja etanolikäyttöiseksi 200 euron muuntotuki vuosina 2018–2022. Vuonna 2022 hankinta- ja muuntotuki laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja kaasukäyttöisiä paketti- ja kuorma-autoja. ","2023-05-31T12:49:17.907Z","2023-05-31T12:49:25.097Z","Joukkoliikenteen ja liikkumisen ohjauksen rahoittaminen","Bad","2023-05-31T12:49:33.357Z","Joukkoliikenteen ilmastotoimenpiteiden tuki","2023-05-31T12:49:42.132Z","MAL-sopimukset (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) ja joukkoliikenteen kehittäminen ","Toteutus etenee, mutta saavutettavia päästövähennyksiä ei ole arvioitu. ","2021-07-20T09:31:29.308Z","2023-05-31T12:49:48.945Z","Joukkoliikenteen palvelujen digitalisaatio ","2023-05-31T12:49:56.563Z","Muut toimet","2023-05-31T12:50:03.482Z","Auton romutuspalkkio ","Romutettavasta ennen vuotta 2010 käyttöön otetusta autosta maksettava palkkio vähäpäästöisemmän auton ostoon laajennettiin vuonna 2021 koskemaan myös joukkoliikenteen kausilippua tai sähköavusteista polkupyörää. Määrärahaa on varattu 8 milj. euroa vuonna 2021. ",", EU:lle ","2023-05-31T12:50:11.069Z","Liikennesähkön ja -kaasun jakeluinfran rakentamisen tuet","Tuki julkisen jakeluinfrastruktuurin rakentamiselle (liikennesähkö ja -kaasu)","2023-05-31T12:50:18.812Z","Tuki yksityisen latausinfran rakentamiselle","2023-05-16T07:37:56.920Z","2023-05-31T12:50:25.340Z","Puhtaat julkiset ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnat (Clean Vehicles -direktiivi)","2023-05-31T12:50:33.064Z","Luontoisetujen verokohtelun muutokset","Autoalan green deal ","Energiatehokkuustavoitteet merenkulun aluksille",54,"2023-05-31T12:51:00.807Z","IMO:n (International Maritime Organization) datankeruujärjestelmä","2023-05-31T12:51:06.807Z","Lentoliikenteen päästökauppa","2021-10-15T10:27:27.252Z","2023-05-31T12:51:18.798Z","ICAO:n (YK:n siviili-ilmailujärjestö) pitkän aikavälin globaali tavoite kansainväliselle lentoliikenteelle","ICAO:n pitkän aikavälin globaali tavoite on 2 prosentin vuotuinen energiatehokkuuden paraneminen ja lentoliikenteen hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 alkaen. ","Toimenpide on raportoitu YK:lle ","2023-05-31T12:51:26.742Z","Nesteytetyn maakaasun (LNG) ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistäminen merenkulussa","2023-05-31T12:51:34.777Z","CORSIA - kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmä","2023-05-31T12:51:42.703Z","Mustan hiilen päästöjen sääntely laivaliikenteessä","2023-05-31T12:51:48.973Z","Valtioneuvoston periaatepäätös lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä","VAL21","2023-05-31T12:53:49.118Z","Rautatieliikenteen digitalisaatio (Digirata-hanke): junien kulunvalvontajärjestelmän uudistaminen","2023-03-23T07:45:05.060Z","Vaikutusarvio - Rautatieliikenteen digitalisaatio (Digirata-hanke): junien kulunvalvontajärjestelmän uudistaminen",{},"2021-10-15T11:12:18.548Z","Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistäminen","2023-03-23T09:44:34.820Z","Vaikuttavuusarvio - Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistäminen ","2022-12-20T10:29:17.554Z","Digitaaliset ratkaisut jakeluliikenteen tehostamiseksi","2023-03-23T10:37:17.829Z","Vaikuttavuusarvio - Digitaaliset ratkaisut jakeluliikenteen tehostamiseksi",{},"2022-05-31T07:46:20.495Z","\n","2023-05-31T12:54:09.715Z","Yhteiskunnan maksamien kuljetusten ja palveluliikenteen matkojen avaaminen kaikille käyttäjille","2022-12-20T14:32:17.783Z","2023-03-23T11:11:50.991Z","Vaikuttavuusarvio - Yhteiskunnan maksamien kuljetusten ja palveluliikenteen matkojen avaaminen kaikille käyttäjille","2023-05-31T12:54:16.782Z","Kaupunkiseuduilla kerättävät ruuhkamaksut","2023-03-23T11:39:59.813Z","Vaikuttavuusarvio - Kaupunkiseuduilla kerättävät ruuhkamaksut",{},"2022-12-20T14:50:29.618Z","2022-12-20T14:48:12.329Z","2021-07-21T08:25:02.497Z","2023-05-31T12:54:23.324Z","Tieliikenteen päästökauppajärjestelmä","2022-12-20T15:14:28.715Z","2023-03-23T11:56:52.095Z","Vaikuttavuusarvio - Tieliikenteen päästökauppajärjestelmä","2022-12-20T15:16:34.902Z","2023-05-31T12:54:30.836Z","2023-03-23T13:43:38.146Z","Tilannearvio - Lain sallimien suurten mittojen ja massojen hyödyntäminen tiekuljetuksissa täysimääräisesti","2023-05-31T12:54:37.635Z","2023-03-23T14:15:31.289Z","Vaikuttavuusarvio - Väylien kunnossapidon parantaminen: tieverkon korjausvelan vähentäminen myös pääväylien ulkopuolella","2023-05-31T12:54:45.005Z","Etätyön edistäminen","Toimenpide-ehdotus on kuvattu fossiilittoman liikenteen tiekartassa. ","2023-03-23T14:25:31.618Z","Vaikuttavuusarvio - Etätyön edistäminen",{},"2023-05-31T12:54:51.410Z","2023-03-24T09:10:40.422Z","Vaikuttavuusarvio - Siirtyminen yhdistettyihin kuljetuksiin, joissa käytetään juna-kuorma-auto -yhdistelmiä",{},"2023-01-09T07:54:28.550Z","SAL21","Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille",95,"Maatalous","2021-09-30T13:13:24.799Z","2021-04-23T13:00:16.862Z","2021-04-23T13:00:17.860Z","2021-04-23T13:00:19.099Z","2021-04-23T13:00:20.246Z","2021-04-23T13:00:21.646Z","2021-04-23T12:48:57.703Z",{},"2021-04-23T13:00:25.621Z","Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Maatalouden ilmasto-ohjelma - Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 8\u002F2014. 35 s. ","http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BB6F25A73-26D8-4B44-9040-28C5788A42CC%7D\u002F97059",{},"2021-06-07T10:58:44.282Z",{},"2021-06-30T11:59:48.988Z",{},"2021-06-30T12:05:27.097Z",{},"2021-06-30T12:03:23.878Z",{},{},"2022-01-28T14:14:39.236Z","2AZpMTDcQU9g0wLswZS7PA","6epsMVDSuulMZXrIYcRe2R","5inko9Iwmvjq4733SWk17S","2DoqRfOXidVmXQTh2fGCNK","Maankäyttö","2021-10-08T12:03:29.103Z",63,"2021-04-23T13:44:43.446Z","2021-04-23T13:44:44.424Z","2021-04-23T13:44:45.308Z","2021-04-23T13:44:46.369Z","2021-07-20T10:47:56.351Z","Suunnitellaanko uudet alueet energiatehokkaiksi liikkumisen ja rakennusten suhteen?","Käyttääkö kunta lain suomia keinoja eheän yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi?","Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen:","Ovatko kaupan palvelut ja muut palvelut jalankulkuetäisyydellä asunnoista ja työpaikoista?","Onko yhdyskuntarakenne myös autottomille henkilöille tehokas ja miellyttävä?","Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18\u002F2024, Helsinki. 204 s.",{},"2021-05-14T11:34:58.030Z","Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas","2024-10-28T09:23:29.394Z",{},"2024-11-05T12:35:50.419Z",{},"2024-06-12T11:23:58.351Z","2024-06-12T11:27:27.907Z",{},"2024-06-12T12:49:45.487Z","2024-06-13T05:16:28.216Z","2024-06-13T05:26:58.662Z",{},"2024-06-13T13:09:15.277Z",{},"2024-06-14T06:26:05.509Z","2024-06-14T05:45:17.807Z","2024-06-24T09:29:45.440Z","2024-06-05T13:40:59.200Z","Kaupunkisuunnitteluopas","https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI\u002FCanemure\u002FOsahankkeet\u002FIlmatieteen_laitos","38IZgS0ryKPBQOjW6y4I8x","2024-06-27T11:27:22.254Z","2021-07-21T08:48:33.511Z","2024-10-30T10:01:26.948Z","2024-06-11T08:44:19.251Z","2024-06-11T09:13:51.574Z","Ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua voidaan edistää monitavoitteisilla ja vuorovaikutteisilla suunnittelumenetelmillä. Seuraava kysymyslista auttaa arvioimaan ja kehittämään kaupunkisuunnittelua.",{},"Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu","Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista",{}," http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-398-0","Ulvi, T., Tenhunen, J., Riekkinen, V., Pihlainen, S., Berger, M. & Cederlöf, K. 2023. Opas kunnan ilmastosuunnitelman valmisteluun. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:17, Helsinki. 115 s.","https:\u002F\u002Fkestavakaupunki.fi\u002Fdocuments\u002F100251420\u002F0\u002FOivalluksia+ja+ratkaisuehdotuksia+Kooste+kolmen+haastekimpputyo%CC%88n+tuloksista++Kesta%CC%88va%CC%88+kaupunki+-ohjelmassa+vuosina+2022-2023+_+(1).pdf","Ympäristöministeriö. 2023. Oivalluksia ja ratkaisuehdotuksia: Kooste kolmen haastekimpputyön tuloksista Kestävä kaupunki -ohjelmassa vuosina 2022–2023. Demos Helsinki. 42 s (PDF)","https:\u002F\u002Fpaloresearch.fi\u002Fkansalaiskeskusteluopas\u002F","Aarninsalo, L., Jäske, M., Kulha, K., Mikko Leino, M. & Setälä, M. 2021. Moniäänistä ja perusteltua päätöksentekoa – Puntaroivat kansalaiskeskustelut poliittisten kiistakysymysten ratkaisussa. PALO-tutkimushanke. 15 s."," (PALO-tutkimushankkeen opas puntaroivaan kansalaiskeskusteluun)","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F337697","Mäkelä, K. & Salo, P. 2021. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47\u002F2021, Helsinki. 346 s. ","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2021\u002F2110-kuinka-onnistua-yhteiskehittamalla","Nieminen, V., Kirjavainen, H., Lang, M. & Jäppinen, T. 2021. Kuinka onnistua yhteiskehittämällä? Case: Vaikeasti tavoitettavat nuoret ja heidän palvelunsa. 20 s. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 20 s. ","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2020\u002F2031-ilmastonmuutos-ja-kunnat","Jalonen, P. & Antikainen, K. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja kunnat – Opas kuntien ilmastotyön tueksi. Suomen\r Kuntaliitto, Helsinki. 29 s.","https:\u002F\u002Fkestavakaupunki.fi\u002Fdocuments\u002F100251420\u002F110674893\u002FVipin%C3%A4%C3%A4_kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n_kehitykseen_Agenda_2030_-tyokirja_kunnille.pdf","Korhonen, O., Lähteenoja, S. & Schmidt-Thomé. 2020. Vipinää kestävään kehitykseen. Agenda 2030 -työkirja\r kunnille. Ympäristöministeriö, Helsinki. 114 s. (PDF) ","(Työkaluja, toimintamalleja sekä inspiroivia esimerkkejä, joiden avulla kunnat voivat edistää kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteiden saavuttamista muun muassa maankäytössä ja peruspalveluiden järjestämisessä)."," http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-11-4446-2","Ympäristöministeriö. 2015. Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus – Näkökulmia kuntakaavoitukseen. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Helsinki. Suomen ympäristö 3:2015. 86 s. ","https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2014\u002F1642-kuntalaiset-keskioon","Jäppinen, T. & Nieminen, V. 2014. Kuntalaiset keskiöön. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 81 s."," (työkalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon)","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F37038","Söderman, T. & Saarela, S.-R. (toim.) 2011. Kestävät kaupunkiseudut – Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 25\u002F2011. 200 s. ","https:\u002F\u002Fwww.researchgate.net\u002Fpublication\u002F322924646_Ilmastonmuutoksen_huomioiminen_kaavoituksessa_-_tapauskohtaisia_tarkasteluja","Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 2008. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa – tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT. Tutkimusraportti VTT-R-03986-08. 173 s. (PDF)","https:\u002F\u002Filmastotyokalut.fi\u002Findex.htm","Ilmastonkestävä kaupunki: Ilmastokestävän kaupungin suunnitteluopas "," https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fkuntajohtaminen-ja-digitalisaatio\u002Fdemokratia-ja-osallisuus\u002Fkuntalaisten-osallisuuden-edistaminen","Suomen Kuntaliitto: Osallisuus – kuntalaisten osallisuuden edistäminen"," (tietoa ja vinkkejä eri osallistamisen tavoista)","https:\u002F\u002Fagilecities.fi\u002F","Tampereen yliopisto: Agile Cities"," (Ketterä kaupunki -hankkeen (Dwellers in Agile Cities (DAC), 2016–2019) esimerkkejä ja artikkeleita kestävän asumisen ratkaisuista)","https:\u002F\u002Fhousingcookbook.com\u002F","Tampereen yliopisto: Ketterän asumisen keittokirja"," (Ketterä kaupunki -hankkeen (Dwellers in Agile Cities (DAC), 2016–\r2019) kokoamaa tietoa ketterän asumisympäristön toteuttamiseksi)","1pCyIW9HyizXXXIIOMMNVw","2024-10-30T11:02:05.356Z","Solution","Mitä ratkaisulla saavutetaan?\r","Tarkistuslista\r","Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa\r","1OISM4KWVI46ouSr09ZG0b","2024-10-30T11:23:59.938Z","2024-10-30T12:59:40.882Z","2024-11-01T08:00:16.498Z","2024-11-01T17:37:10.219Z","2024-11-04T10:19:10.005Z",{},"2024-11-04T13:20:35.842Z","1NrQ7YzPdA2wOGUocxYQRj","2Dl0hjoIXD59fgz41D4nWZ","4KqiszQ0uWSIOwsvqfUOM2","4B4UIyPcx4ltKLg0WSC1dP","1BKKYwblFPMLLL88mG5LtW","3geaqyGIg9sOBPCby17T9m","7cfegPy1hzBFusoddiVmMA","69KHkHBSvYVa1ERqzBrLwp","2WGVxSMNPmOgOqHCS4sjVE","7b9mckzbIlIK2AjfG5r5oO","1m9QdtflaE193B3NIjDcf8",{},"2022-01-28T13:04:34.924Z","Ilmakuva moottoritiestä, risteyssillasta ja liittymistä sekä vihreää metsää.","2022-01-28T13:11:08.497Z","2021-10-08T08:46:12.404Z",": 11.06.2014",": BI3, GE2, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE3, GE1 (uusi OPS)","1xsaRUPCLTaxwHGQyuQQ1V","2021-07-22T13:10:09.254Z",": GE2, GE3 (vanha) -\u003E GE3, GE1 (uusi OPS)","528kgZpi5nJBQ6JBY4zoQK","2021-09-01T07:14:07.166Z","2021-09-01T07:14:56.731Z",": 28.5.2014","2021-08-31T13:17:08.461Z",{},"Ihmishahmo pitää kädessään lentokonetta ja taustalla maapallo. Piirros.","2023-06-15T07:21:58.445Z","2023-06-15T07:23:55.215Z","2023-06-15T07:25:21.964Z","2023-06-15T07:28:16.098Z","2021-04-23T12:36:55.516Z","2023-06-15T07:33:50.833Z","2023-06-15T07:35:47.325Z","2023-06-15T07:37:31.072Z",{},"2023-03-07T13:52:01.763Z",46,{},"2023-02-06T14:29:00.605Z","2023-05-08T08:59:33.818Z",{},"2023-05-08T08:25:07.946Z","6A0lph0I0B1bRoKuf3RDSv","62JoTOYD7IHVtYTdULLawY","6RXhFBITh7eCTaxUIoK15r","13Smm3qQ7naxnHrjUJCXMD","Hiilihelppi - Vinkkejä asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen","6oYcRjMmVJ5yFVq7crtrXm","2021-04-23T12:40:21.851Z","2021-04-23T12:40:22.759Z","2021-04-23T12:40:23.888Z","2021-04-23T12:40:24.873Z",{},"2021-04-23T12:40:26.068Z","https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F300737","2021-04-23T12:40:27.063Z",{},"2021-04-23T12:40:28.012Z",{},"2021-04-23T12:40:29.258Z","2021-04-23T12:40:30.352Z","2021-04-23T12:40:31.568Z","2021-04-23T12:40:32.597Z","3X1FcyybGcTNfarAbvcDAl",{},"2022-01-24T08:17:06.429Z","Ilmastonmuutokseen sopeutuminen",{},"2021-04-23T12:48:59.900Z","2021-04-23T12:49:02.042Z","1R9tTSaiefZ9YgRNXagGbw","2021-04-23T12:49:09.100Z","5hTh3FpBXYHDCFL6YyQh1v",{},"2021-04-23T12:49:13.316Z","Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 39 s. ","Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6\u002F2011. 177 s. ",{},"2021-04-23T12:49:25.693Z",{},"2021-04-23T12:49:26.628Z","2021-04-23T12:49:27.746Z","2021-04-23T12:49:28.613Z",{},"2021-04-23T12:49:29.485Z",{},"2021-04-23T12:49:31.680Z","2021-04-23T12:49:34.673Z",{},"2021-04-23T12:49:35.536Z",{},"2021-04-23T12:49:36.656Z",{},"2021-04-23T12:49:37.584Z",{},"2021-04-23T12:49:44.916Z","2021-04-23T12:49:38.776Z","2021-04-23T12:49:40.382Z","2021-04-23T12:49:41.826Z","1bvRhPgn1X9JbOF7kTIywh","4Gj3MwgRiai6Bjds4d5dYj","76cirYOr8mSfsm92EuqQam",{},{},"5Nea8QywFwfdy1w2oSat2S","52iAF85ewfdh43JUXNCfeF","6nBJZK9xbaPFnmkVPk0kIR","g0N9krQDeERyG51pqmuxK","2023-06-16T05:33:56.135Z","2022-01-28T13:19:40.838Z","2022-12-15T13:28:41.088Z",{},"Suomen kartta, maakuntarajat.","2022-07-11T12:24:27.995Z","2022-01-05T08:24:50.727Z",{},"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flampotilaennatyksia","https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsade-ennatyksia",{},40763,393,"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flumiennatyksia","2024-04-12T09:38:49.284Z",{},"2022-01-28T13:51:33.297Z","Lue lisää Ilmatieteen laitoksen sivuilta","2022-01-20T08:46:18.914Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastollinen-vertailukausi-1981-2010","Ilmatieteen laitos: Ilmastollinen vertailukausi 1981-2010 ",{},"2021-06-28T11:29:31.457Z",{},"2021-04-23T12:59:52.642Z",{},"2021-04-23T12:59:56.074Z","Ilmastollinen vertailukausi","ilmastollinen-vertailukausi",{},"2021-05-31T12:15:22.550Z","2022-01-21T12:47:05.096Z",{},"2022-06-16T10:54:52.669Z","2024-03-18T14:03:39.915Z","2L4gCExoBe3B4P0bIVoZue","2022-01-24T13:57:08.307Z","2022-01-24T13:06:54.620Z","\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv\u002Fbfebca71c6d9974f9b2f66daa7d2e69d\u002Filmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI.jpg","Mänty, jonka taustalla näkyy meri.","2022-05-19T11:47:25.993Z","Etelä-Suomi",{},{},"Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).  ",{},"3AGgTPTBg7aZZCsh4IPLc","JOK21","Jokinen, P., Pirinen, P., Kaukoranta, J.-P., Kangas, A., Alenius, P., Eriksson, P., Johansson, M., Wilkman, S. 2021. Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991–2020. Ilmatieteen laitos Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2021:8. 169 s. ","7pHzUJSbfKm6POT910kUC5","PIR12","7B2FKan0kvS2l0ngRzvMmD","KER09","Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s.","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F15734",{},"Ilmastonmuutoksen eteneminen Etelä-Suomen maakunnissa","2022-06-22T07:36:44.425Z","2022-06-21T12:32:28.394Z","Uusimaa","2022-06-03T09:47:54.881Z","Kymenlaakso","2022-06-21T13:12:17.806Z","Etelä-Karjala","2022-06-21T13:30:56.992Z","Kanta-Häme","2022-06-21T13:42:47.408Z","Päijät-Häme",{},{},{},{},"2023-10-10T13:29:11.047Z","2022-06-21T11:50:58.251Z",{},{},{},"2022-06-17T13:08:57.710Z",{},"2021-07-14T13:57:46.851Z","2022-11-25","2022-05-03T12:49:19.013Z",{},{},{},"2022-06-20T07:49:30.281Z","2022-06-20T08:37:54.943Z","2022-06-20T08:42:22.518Z",{},"2021-07-14T13:58:22.951Z",{},126,{},"2022-06-20T11:29:37.747Z","kanta-hame-kuukausi-lampotila-ja-sademaara-2050",{},"2022-06-20T11:30:43.160Z","2022-06-20T11:10:35.779Z","2022-06-20T11:11:55.436Z",{},"2021-07-14T13:53:55.866Z",{},"2022-06-20T13:02:17.209Z","2022-06-20T13:27:51.384Z",{},"2021-07-14T13:56:22.228Z","2022-09-05","2021-07-16T12:42:02.671Z",{},"Lounais-Suomi",{},{},{},{},"2022-08-30T07:57:09.056Z","2022-08-30T08:04:57.614Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen Lounais-Suomen maakunnissa ja Ahvenanmaalla","2022-07-04T07:17:59.906Z","2022-05-19T13:46:26.018Z","Varsinais-Suomi","2022-05-19T13:38:33.767Z","Satakunta","2022-05-13T08:49:01.288Z",{},{},{},"Sateita ja kuivuutta","2022-09-05T09:38:36.327Z",{},"2022-09-05T07:46:29.848Z",{},"2022-09-05T07:46:48.485Z","2022-09-05T08:07:09.056Z","2022-09-05T11:40:02.631Z","2022-09-05T11:42:11.977Z","Jokinen, P., Pirinen, P., Kaukoranta, J.-P., Kangas, A., Alenius, P., Eriksson, P., Johansson, M., Wilkman, S. 2021. Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991–2020. Ilmatieteen laitos Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2021:8. 169 s.",{},"2021-07-14T13:52:45.026Z",{},128,"2022-09-22T13:33:03.190Z",{},"2022-09-16T13:39:02.038Z","2022-09-22T13:41:20.494Z",{},"2022-09-16T13:39:20.529Z","Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).\r\n","2022-09-16T13:16:38.856Z","2022-09-16T13:18:58.469Z",{},"2021-07-12T12:24:33.712Z","2021-07-16T12:51:53.565Z",{},"2021-07-14T13:45:36.811Z",{},"2022-10-11T09:08:19.499Z",{},"2022-10-10T15:51:15.758Z","2022-10-11T09:10:09.826Z",{},"2022-10-10T15:51:42.124Z",{},"2022-10-10T15:58:12.833Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnissa","2022-07-04T07:54:19.677Z","2022-06-28T09:11:33.098Z","Pirkanmaa","2022-06-28T12:54:36.316Z","Keski-Suomi","2022-06-28T13:43:45.602Z","Etelä-Pohjanmaa","Pohjanmaa","Keski-Pohjanmaa",{},{},"2u3vBtuYNo4Ki2h6yoQBAB","EPO21","Etelä-Pohjanmaa – Ote raportista: Suomen ilmastopaneelin raportti 2\u002F2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. 6 s. (PDF) ","https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhallinta\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F09\u002FSUOMI-raportti_etela-pohjanmaa-1.pdf",{},{},{},"Talvi on pisin vuodenaika","2022-10-14T12:43:33.930Z",{},"2022-10-12T13:21:50.701Z","2022-10-14T12:46:16.176Z",{},"2022-10-12T13:23:03.423Z","2022-10-12T13:25:18.536Z","2022-10-12T13:26:38.928Z",{},"2021-07-13T13:32:29.243Z",{},"2022-10-18T07:30:13.192Z",{},"2022-10-17T12:20:32.218Z","2022-10-18T07:31:28.537Z",{},"2022-10-17T12:21:03.672Z","2022-10-14T13:39:21.796Z","https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjanmaan_maakunta",{},"2021-07-13T13:05:59.136Z",{},"2022-10-18T13:25:47.488Z",{},"2022-10-18T13:24:19.271Z",{},"2022-10-18T13:24:45.649Z","2022-11-02T16:04:04.588Z","2022-10-18T11:36:09.177Z",{},"2021-07-13T12:49:01.125Z","2021-07-16T13:14:36.755Z",{},"2021-07-14T13:54:27.893Z",{},"2021-07-13T13:06:50.947Z","Itä-Suomi",{},"2022-09-16T10:26:05.966Z",{},"2022-09-16T09:52:49.796Z","2022-09-16T10:27:28.628Z",{},"2022-09-16T09:54:01.534Z",{},"2022-09-16T09:02:15.385Z","2022-09-16T09:04:12.421Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen Itä-Suomen maakunnissa","2022-07-04T08:35:00.341Z","2022-05-18T10:19:24.714Z","Etelä-Savo","2022-07-01T09:44:32.915Z","Pohjois-Savo","2022-07-01T10:13:17.668Z","Pohjois-Karjala",{},{},"2022-07-04T08:01:56.610Z",{},"2022-09-12T12:08:33.731Z",{},"2022-09-12T12:06:15.666Z",{},"2022-09-12T12:07:32.337Z","2022-09-12T09:23:29.285Z",{},"2021-07-14T14:00:12.129Z",{},"föhn-tuulet","2022-09-16T07:30:43.074Z",{},"2022-09-12T13:49:01.489Z",{},"2022-09-12T13:49:50.490Z","2022-09-12T13:11:29.508Z","2022-09-12T13:16:46.527Z",{},"2021-07-13T13:42:37.916Z","2021-07-16T13:06:55.147Z",{},"2021-07-14T13:59:15.781Z","Pohjois-Suomi",{},"föhn-tuulen","2022-11-22T14:29:45.732Z",{},"2022-11-22T13:46:57.763Z","\rKuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja helmikuun välillä (kuva 2, vasen).",{},"2022-11-22T13:47:22.815Z","2022-11-22T14:14:41.346Z","Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa","2022-07-04T09:11:18.463Z","2022-05-18T13:39:39.409Z","Pohjois-Pohjanmaa","2022-07-01T12:57:07.490Z","Kainuu","2022-07-01T13:10:14.462Z",{},"2022-07-04T08:38:34.154Z",{},"2022-11-21T13:38:09.090Z",{},"2022-11-21T12:08:30.941Z",{},"2022-11-21T12:08:55.081Z","2022-10-21T12:48:46.648Z","2022-10-21T12:58:29.899Z","https:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FPohjois-Pohjanmaan_maakunta","Wikipedia: Pohjois-Pohjanmaan maakunta ",{},"2022-10-19T12:52:55.987Z",{},"2022-10-19T09:28:26.140Z","2022-10-19T12:54:06.393Z",{},"2022-10-19T09:29:16.466Z","2022-10-19T11:41:43.368Z",{},"2021-07-12T13:27:43.823Z",{},"2022-09-29T11:18:06.431Z",{},"2022-09-27T12:48:23.223Z","2022-09-29T11:31:51.369Z",{},"2022-09-27T12:48:48.459Z","2022-09-28T09:06:35.153Z","2021-07-12T12:25:51.494Z",{},{},"2022-11-23T12:35:22.023Z",{},"2022-11-23T12:35:43.457Z","http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FLapin_maakunta","Ilmatieteen laitos: Föhn-tuuli Suomessa",{},"2022-11-25T11:36:50.092Z",{},"2022-11-25T11:33:18.793Z","2022-11-25T11:38:14.315Z",{},"2022-11-25T11:34:10.795Z","2022-11-25T10:17:11.386Z","2021-07-16T13:22:47.835Z","2023-10-10T13:37:44.537Z",{},{},"2022-09-27T12:11:41.241Z","2022-09-27T12:11:16.989Z","2022-09-27T12:11:26.979Z",Array(2),"2022-09-23T09:11:16.306Z","2022-10-10T13:39:25.602Z")));