__NUXT_JSONP__("/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertokulku", (function(a,b,c,d,e,f,g,h,i,j,k,l,m,n,o,p,q,r,s,t,u,v,w,x,y,z,A,B,C,D,E,F,G,H,I,J,K,L,M,N,O,P,Q,R,S,T,U,V,W,X,Y,Z,_,$,aa,ab,ac,ad,ae,af,ag,ah,ai,aj,ak,al,am,an,ao,ap,aq,ar,as,at,au,av,aw,ax,ay,az,aA,aB,aC,aD,aE,aF,aG,aH,aI,aJ,aK,aL,aM,aN,aO,aP,aQ,aR,aS,aT,aU,aV,aW,aX,aY,aZ,a_,a$,ba,bb,bc,bd,be,bf,bg,bh,bi,bj,bk,bl,bm,bn,bo,bp,bq,br,bs,bt,bu,bv,bw,bx,by,bz,bA,bB,bC,bD,bE,bF,bG,bH,bI,bJ,bK,bL,bM,bN,bO,bP,bQ,bR,bS,bT,bU,bV,bW,bX,bY,bZ,b_,b$,ca,cb,cc,cd,ce,cf,cg,ch,ci,cj,ck,cl,cm,cn,co,cp,cq,cr,cs,ct,cu,cv,cw,cx,cy,cz,cA,cB,cC,cD,cE,cF,cG,cH,cI,cJ,cK,cL,cM,cN,cO,cP,cQ,cR,cS,cT,cU,cV,cW,cX,cY,cZ,c_,c$,da,db,dc,dd,de,df,dg,dh,di,dj,dk,dl,dm,dn,do0,dp,dq,dr,ds,dt,du,dv,dw,dx,dy,dz,dA,dB,dC,dD,dE,dF,dG,dH,dI,dJ,dK,dL,dM,dN,dO,dP,dQ,dR,dS,dT,dU,dV,dW,dX,dY,dZ,d_,d$,ea,eb,ec,ed,ee,ef,eg,eh,ei,ej,ek,el,em,en,eo,ep,eq,er,es,et,eu,ev,ew,ex,ey,ez,eA,eB,eC,eD,eE,eF,eG,eH,eI,eJ,eK,eL,eM,eN,eO,eP,eQ,eR,eS,eT,eU,eV,eW,eX,eY,eZ,e_,e$,fa,fb,fc,fd,fe,ff,fg,fh,fi,fj,fk,fl,fm,fn,fo,fp,fq,fr,fs,ft,fu,fv,fw,fx,fy,fz,fA,fB,fC,fD,fE,fF,fG,fH,fI,fJ,fK,fL,fM,fN,fO,fP,fQ,fR,fS,fT,fU,fV,fW,fX,fY,fZ,f_,f$,ga,gb,gc,gd,ge,gf,gg,gh,gi,gj,gk,gl,gm,gn,go,gp,gq,gr,gs,gt,gu,gv,gw,gx,gy,gz,gA,gB,gC,gD,gE,gF,gG,gH,gI,gJ,gK,gL,gM,gN,gO,gP,gQ,gR,gS,gT,gU,gV,gW,gX,gY,gZ,g_,g$,ha,hb,hc,hd,he,hf,hg,hh,hi,hj,hk,hl,hm,hn,ho,hp,hq,hr,hs,ht,hu,hv,hw,hx,hy,hz,hA,hB,hC,hD,hE,hF,hG,hH,hI,hJ,hK,hL,hM,hN,hO,hP,hQ,hR,hS,hT,hU,hV,hW,hX,hY,hZ,h_,h$,ia,ib,ic,id,ie,if0,ig,ih,ii,ij,ik,il,im,in0,io,ip,iq,ir,is,it,iu,iv,iw,ix,iy,iz,iA,iB,iC,iD,iE,iF,iG,iH,iI,iJ,iK,iL,iM,iN,iO,iP,iQ,iR,iS,iT,iU,iV,iW,iX,iY,iZ,i_,i$,ja,jb,jc,jd,je,jf,jg,jh,ji,jj,jk,jl,jm,jn,jo,jp,jq,jr,js,jt,ju,jv,jw,jx,jy,jz,jA,jB,jC,jD,jE,jF,jG,jH,jI,jJ,jK,jL,jM,jN,jO,jP,jQ,jR,jS,jT,jU,jV,jW,jX,jY,jZ,j_,j$,ka,kb,kc,kd,ke,kf,kg,kh,ki,kj,kk,kl,km,kn,ko,kp,kq,kr,ks,kt,ku,kv,kw,kx,ky,kz,kA,kB,kC,kD,kE,kF,kG,kH,kI,kJ,kK,kL,kM,kN,kO,kP,kQ,kR,kS,kT,kU,kV,kW,kX,kY,kZ,k_,k$,la,lb,lc,ld,le,lf,lg,lh,li,lj,lk,ll,lm,ln,lo,lp,lq,lr,ls,lt,lu,lv,lw,lx,ly,lz,lA,lB,lC,lD,lE,lF,lG,lH,lI,lJ,lK,lL,lM,lN,lO,lP,lQ,lR,lS,lT,lU,lV,lW,lX,lY,lZ,l_,l$,ma,mb,mc,md,me,mf,mg,mh,mi,mj,mk,ml,mm,mn,mo,mp,mq,mr,ms,mt,mu,mv,mw,mx,my,mz,mA,mB,mC,mD,mE,mF,mG,mH,mI,mJ,mK,mL,mM,mN,mO,mP,mQ,mR,mS,mT,mU,mV,mW,mX,mY,mZ,m_,m$,na,nb,nc,nd,ne,nf,ng,nh,ni,nj,nk,nl,nm,nn,no,np,nq,nr,ns,nt,nu,nv,nw,nx,ny,nz,nA,nB,nC,nD,nE,nF,nG,nH,nI,nJ,nK,nL,nM,nN,nO,nP,nQ,nR,nS,nT,nU,nV,nW,nX,nY,nZ,n_,n$,oa,ob,oc,od,oe,of,og,oh,oi,oj,ok,ol,om,on,oo,op,oq,or,os,ot,ou,ov,ow,ox,oy,oz,oA,oB,oC,oD,oE,oF,oG,oH,oI,oJ,oK,oL,oM,oN,oO,oP,oQ,oR,oS,oT,oU,oV,oW,oX,oY,oZ,o_,o$,pa,pb,pc,pd,pe,pf,pg,ph,pi,pj,pk,pl,pm,pn,po,pp,pq,pr,ps,pt,pu,pv,pw,px,py,pz,pA,pB,pC,pD,pE,pF,pG,pH,pI,pJ,pK,pL,pM,pN,pO,pP,pQ,pR,pS,pT,pU,pV,pW,pX,pY,pZ,p_,p$,qa,qb,qc,qd,qe,qf,qg,qh,qi,qj,qk,ql,qm,qn,qo,qp,qq,qr,qs,qt,qu,qv,qw,qx,qy,qz,qA,qB,qC,qD,qE,qF,qG,qH,qI,qJ,qK,qL,qM,qN,qO,qP,qQ,qR,qS,qT,qU,qV,qW,qX,qY,qZ,q_,q$,ra,rb,rc,rd,re,rf,rg,rh,ri,rj,rk,rl,rm,rn,ro,rp,rq,rr,rs,rt,ru,rv,rw,rx,ry,rz,rA,rB,rC,rD,rE,rF,rG,rH,rI,rJ,rK,rL,rM,rN,rO,rP,rQ,rR,rS,rT,rU,rV,rW,rX,rY,rZ,r_,r$,sa,sb,sc,sd,se,sf,sg,sh,si,sj,sk,sl,sm,sn,so,sp,sq,sr,ss,st,su,sv,sw,sx,sy,sz,sA,sB,sC,sD,sE,sF,sG,sH,sI,sJ,sK,sL,sM,sN,sO,sP,sQ,sR,sS,sT,sU,sV,sW,sX,sY,sZ,s_,s$,ta,tb,tc,td,te,tf,tg,th,ti,tj,tk,tl,tm,tn,to,tp,tq,tr,ts,tt,tu,tv,tw,tx,ty,tz,tA,tB,tC,tD,tE,tF,tG,tH,tI,tJ,tK,tL,tM,tN,tO,tP,tQ,tR,tS,tT,tU,tV,tW,tX,tY,tZ,t_,t$,ua,ub,uc,ud,ue,uf,ug,uh,ui,uj,uk,ul,um,un,uo,up,uq,ur,us,ut,uu,uv,uw,ux,uy,uz,uA,uB,uC,uD,uE,uF,uG,uH,uI,uJ,uK,uL,uM,uN,uO,uP,uQ,uR,uS,uT,uU,uV,uW,uX,uY,uZ,u_,u$,va,vb,vc,vd,ve,vf,vg,vh,vi,vj,vk,vl,vm,vn,vo,vp,vq,vr,vs,vt,vu,vv,vw,vx,vy,vz,vA,vB,vC,vD,vE,vF,vG,vH,vI,vJ,vK,vL,vM,vN,vO,vP,vQ,vR,vS,vT,vU,vV,vW,vX,vY,vZ,v_,v$,wa,wb,wc,wd,we,wf,wg,wh,wi,wj,wk,wl,wm,wn,wo,wp,wq,wr,ws,wt,wu,wv,ww,wx,wy,wz,wA,wB,wC,wD,wE,wF,wG,wH,wI,wJ,wK,wL,wM,wN,wO,wP,wQ,wR,wS,wT,wU,wV,wW,wX,wY,wZ,w_,w$,xa,xb,xc,xd,xe,xf,xg,xh,xi,xj,xk,xl,xm,xn,xo,xp,xq,xr,xs,xt,xu,xv,xw,xx,xy,xz,xA,xB,xC,xD,xE,xF,xG,xH,xI,xJ,xK,xL,xM,xN,xO,xP,xQ,xR,xS,xT,xU,xV,xW,xX,xY,xZ,x_,x$,ya,yb,yc,yd,ye,yf,yg,yh,yi,yj,yk,yl,ym,yn,yo,yp,yq,yr,ys,yt,yu,yv,yw,yx,yy,yz,yA,yB,yC,yD,yE,yF,yG,yH,yI,yJ,yK,yL,yM,yN,yO,yP,yQ,yR,yS,yT,yU,yV,yW,yX,yY,yZ,y_,y$,za,zb,zc,zd,ze,zf,zg,zh,zi,zj,zk,zl,zm,zn,zo,zp,zq,zr,zs,zt,zu,zv,zw,zx,zy,zz,zA,zB,zC,zD,zE,zF,zG,zH,zI,zJ,zK,zL,zM,zN,zO,zP,zQ,zR,zS,zT,zU,zV,zW,zX,zY,zZ,z_,z$,Aa,Ab,Ac,Ad,Ae,Af,Ag,Ah,Ai,Aj,Ak,Al,Am,An,Ao,Ap,Aq,Ar,As,At,Au,Av,Aw,Ax,Ay,Az,AA,AB,AC,AD,AE,AF,AG,AH,AI,AJ,AK,AL,AM,AN,AO,AP,AQ,AR,AS,AT,AU,AV,AW,AX,AY,AZ,A_,A$,Ba,Bb,Bc,Bd,Be,Bf,Bg,Bh,Bi,Bj,Bk,Bl,Bm,Bn,Bo,Bp,Bq,Br,Bs,Bt,Bu,Bv,Bw,Bx,By,Bz,BA,BB,BC,BD,BE,BF,BG,BH,BI,BJ,BK,BL,BM,BN,BO,BP,BQ,BR,BS,BT,BU,BV,BW,BX,BY,BZ,B_,B$,Ca,Cb,Cc,Cd,Ce,Cf,Cg,Ch,Ci,Cj,Ck,Cl,Cm,Cn,Co,Cp,Cq,Cr,Cs,Ct,Cu,Cv,Cw,Cx,Cy,Cz,CA,CB,CC,CD,CE,CF,CG,CH,CI,CJ,CK,CL,CM,CN,CO,CP,CQ,CR,CS,CT,CU,CV,CW,CX,CY,CZ,C_,C$,Da,Db,Dc,Dd,De,Df,Dg,Dh,Di,Dj,Dk,Dl,Dm,Dn,Do,Dp,Dq,Dr,Ds,Dt,Du,Dv,Dw,Dx,Dy,Dz,DA,DB,DC,DD,DE,DF,DG,DH,DI,DJ,DK,DL,DM,DN,DO,DP,DQ,DR,DS,DT,DU,DV,DW,DX,DY,DZ,D_,D$,Ea,Eb,Ec,Ed,Ee){J.metadata={tags:[],concepts:[]};J.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AhJiUR5aLoNgxzQ12BAgf",type:d,createdAt:"2020-10-29T08:11:51.081Z",updatedAt:"2021-06-03T09:37:47.111Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};J.fields={title:"Ilmatieteen laitos",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002F",logo:ne};M.metadata={tags:[],concepts:[]};M.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2IQel69GGFDxGskPiihmvM",type:d,createdAt:"2020-10-29T13:04:53.931Z",updatedAt:"2021-06-15T14:25:51.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};M.fields={title:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",link:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002F",logo:kU};O.metadata={tags:[],concepts:[]};O.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oy7zjAkVPOJx6MIRAsj4C",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:06.829Z",updatedAt:"2021-05-14T10:01:08.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};O.fields={title:bs};V.metadata={tags:[],concepts:[]};V.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1P5ddLZItXAcM0yAqsyno7",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:29.535Z",updatedAt:"2021-06-02T12:49:55.865Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};V.fields={title:wG};$.metadata={tags:[],concepts:[]};$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7xyQRZkzzUgeYMKcpZNqvs",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:56.944Z",updatedAt:"2021-05-14T10:01:32.305Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};$.fields={title:bj};aa.metadata={tags:[],concepts:[]};aa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4T3e9d9YQAmTRkL666jsU4",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:28:41.025Z",updatedAt:"2021-05-14T10:02:07.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};aa.fields={title:bT};ag.metadata={tags:[],concepts:[]};ag.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f9YGDOrLslxfH8DFRmy1F",type:d,createdAt:"2021-04-22T12:56:16.286Z",updatedAt:"2021-06-04T12:21:14.166Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ag.fields={title:"Kunnat",slug:"kunnat"};at.metadata={tags:[],concepts:[]};at.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6awiQtHaBOsiN5UB6uqhCw",type:d,createdAt:uy,updatedAt:uy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};at.fields={abbreviation:"HAL13",body:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille suomeksi. EnsimmÃ¤isen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s.",link:aT};ax.metadata={tags:[],concepts:[]};ax.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xKICHX2gxEZ957WBQi3qb",type:d,createdAt:"2022-10-26T10:52:28.058Z",updatedAt:"2024-07-05T12:41:34.114Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ax.fields={abbreviation:pL,body:"Tilastokeskus. 2021. Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t 1990â€“2020. Tilastokeskus, Helsinki. 111 s. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fyymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf"};aA.metadata={tags:[],concepts:[]};aA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2GVAG4TjNt6MVbeZJptgTL",type:d,createdAt:AK,updatedAt:AK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};aA.fields={abbreviation:"IPC13",body:"IPCC. 2013. Summary for Policymakers. In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K.,  Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 3â€“29.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_SPM_FINAL.pdf"};aG.metadata={tags:[],concepts:[]};aG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"BN5KY6t5iKgz9TCAt16Ux",type:d,createdAt:wv,updatedAt:wv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};aG.fields={title:ww,slug:"kasvihuonekaasut"};aP.metadata={tags:[],concepts:[]};aP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nJQVRlY08Vgj5dZz7d9mr",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:56.964Z",updatedAt:"2021-05-14T09:59:03.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};aP.fields={title:"Tuleva ilmasto"};aQ.metadata={tags:[],concepts:[]};aQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1LQ5Aczbxpy9u9krylofQm",type:d,createdAt:sY,updatedAt:sY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};aQ.fields={abbreviation:"JYL12",body:"JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J. & Fronzek, S. 2012. Ilmasto. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 16â€“23.",link:ee};aS.metadata={tags:[],concepts:[]};aS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Mp5qhxpz3tyNlXQFGjZga",type:d,createdAt:"2021-06-03T09:40:27.354Z",updatedAt:"2022-10-03T12:11:43.413Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};aS.fields={title:"TULUVAT-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fpeda.net\u002Fkonnevesi\u002Flukio\u002Farkisto\u002Fprojektit2\u002Fojvoo22\u002Ftietoa-hankkeesta\u002Fkehitt%C3%A4mishankkeet\u002Ftuluvat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuluvat-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};aY.metadata={tags:[],concepts:[]};aY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FQs19GTIlt5axFYxxd0DK",type:d,createdAt:op,updatedAt:op,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};aY.fields={title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶t",slug:"paastot"};a$.metadata={tags:[],concepts:[]};a$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6kgAdyEwfF2Bo6KuNiSh4o",type:d,createdAt:"2021-09-16T12:36:15.715Z",updatedAt:"2022-02-04T11:44:33.439Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};a$.fields={publishedLanguages:[g,H],title:"Videot: Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤",slug:"videot-ilmastonmuutos-ilmiona",subTheme:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO",type:C,createdAt:"2022-02-03T14:02:35.779Z",updatedAt:"2022-02-04T10:42:38.163Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,locale:g},fields:{title:"videot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1i7DSUmcK6Lbr3BpYLF1GO\u002F3e2b3d7e2730a5ae296a4dfb327f4dc5\u002Fvideot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7229,image:{width:P,height:R}},fileName:"videot-ilmio-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Viideosoittolistan kuvake, tummansininen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiÃ¶nÃ¤. Ilmasto-opas.fi-sivustolla julkaistuissa videoissa ilmastonÂmuutosÂtutkijat kertovat muun muassa ilmastoon vaikuttavista tekijÃ¶istÃ¤, ilmastoÂvyÃ¶hykkeistÃ¤ sekÃ¤ ilmastomalleista, joiden avulla arvioidaan tulevaa ilmastoa ja sen muutoksia. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41Auc4c3M5kGxVPr0pMI4P",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:43:30.417Z",updatedAt:"2023-06-15T09:21:05.558Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jD,revision:aI,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Videot: Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:wt,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2erlyUuFjngKgGBSRfciQl",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:27:52.783Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:33.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: JÃ¤rvien rehevÃ¶ityminen lisÃ¤Ã¤ hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:ak,slug:"video-jarvien-rehevoituminen-lisaa-hiilidioksidipaastoja",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvet peittÃ¤vÃ¤t noin 10 prosenttia Suomen pinta-alasta. NiillÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤ merkitys alueellisiin hiilitaseisiin ja ekosysteemien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin. JÃ¤rvien hiilitasapainoon vaikuttavat ravinteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja syvyyssuhteet. JÃ¤rvet sekÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t hiilidioksidia ilmaan ettÃ¤ varastoivat hiiltÃ¤ pohjakerroksiinsa. SyvÃ¤t ja rehevÃ¤t jÃ¤rvet vapauttavat hiilidioksidia tehokkaasti, hiilen varastoituminen taas on suurempaa mataliin ja karuihin jÃ¤rviin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7qW5ToR4TcmBsHED4CKr3e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Johtava tutkija Pirkko Kortelainen, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:53 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 22.5.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 23.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ij,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1IVJHLCAzU141R3MOLsman",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F39330"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rantakari, M. 2010. The role of lakes for carbon cycling in boreal catchments. Academic Dissertation. Monographs of the Boreal Environment Research 35. 37 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FJoista_ja_puroista_vapautuvan_hiilidioks%2827385%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Joista ja puroista vapautuvan hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on paljon aiemmin arvioitua suurempi â€“ Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 21.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter06_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ciais, P., Sabine, C., Bala, G., Bopp, L., Brovkin, V., Canadell,J.,  Chhabra, A., DeFries, R., Galloway, J., Heimann, M., Jones, C., Le QuÃ©rÃ©, C., Myneni, R. B., Piao, S. & Thornton, P. 2013. Carbon and Other Biogeochemical Cycles (6.4.6 Future Trends in the Nitrogen Cycle and Impact on Carbon Fluxes). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002Flehdistotiedotteita\u002Fkasvihuonekaasut_jarvet_Linnaluoma.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasujen vapautumista suomalaisista jÃ¤rvistÃ¤ â€“ Helsingin yliopiston tiedote 8.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-10-7980-1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Linnaluoma, J. 2012. Factors controlling carbon gas fluxes in boreal lakes. Academic Dissertation in Environmental Ecology. University of Helsinki, Department of Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Lahti. 73 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[cI,fG,aY,ct],publishDate:"2015-02-23",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IqBjHCmt5MfJ1zKQJjGjr",type:d,createdAt:"2021-09-16T11:13:52.826Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:29.283Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: LehtialaindeksillÃ¤ on suuri vaikutus maanpinnan heijastavuuteen",materialType:ak,slug:"video-lehtialaindeksilla-on-suuri-vaikutus-maanpinnan-heijastavuuteen",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtialaindeksi kuvaa puuston lehtipinta-alan suhdetta metsikÃ¶n pinta-alaan. Se vaikuttaa ilmastoon liittyviin prosesseihin, kuten pinnan heijastavuuteen talvisin. MitÃ¤ sankempi metsÃ¤, sitÃ¤ suurempi lehtialaindeksi sillÃ¤ on ja sitÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n se heijastaa auringon sÃ¤teilyÃ¤ takaisin ilmakehÃ¤Ã¤n. Puiden lumisuus kuitenkin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lehtialaindeksin merkitystÃ¤ lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ ilmastoa viilentÃ¤vÃ¤Ã¤ heijastavuutta. Lehtialaindeksin avulla voidaan myÃ¶s seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsÃ¤nrajaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2tucPeKgcDUdVgQrYIKLDz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Terhikki Manninen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:19 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 13.5.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.2.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, GE4 (vanha) -\u003E BI2, GE1, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5HwgcD7RORA1L6QL1QTV0v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=havumetsien-ilmastollista-merkitysta-arvioitu-tutkasatelliitilla&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&amp;redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Havumetsien ilmastollista merkitystÃ¤ arvioitu tutkasatelliitilla. Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 22.8.2013. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1109\u002FTGRS.2012.2227327"},content:[{data:{},marks:[],value:"Manninen, T., Stenberg, P., Rautiainen, M. & Voipio, P. 2013. Leaf Area Index Estimation of Boreal and Subarctic Forests Using VV\u002FHH ENVISAT\u002FASAR Data of Various Swaths. Geoscience and Remote Sensing, IEEE Transactions on, Volume 1, Issue 7: 3899â€“3909. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.eluova.fi\u002Findex.php?id=127"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rautiainen, M. 2007. MiltÃ¤ kasvit nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t avaruudesta katsottuina? â€“ Luova, tiedettÃ¤ ja teknologiaa. Helsingin yliopiston LUMA-keskus. Nuorten luonnontiedeverkkolehti Luova. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Faikakauskirja\u002Ffull\u002Fff06\u002Fff063411.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rautiainen, M., Stenberg, P. & MÃµttus, M. Lehtialaindeksin kaukokartoituksesta. MetsÃ¤tieteen aikakauskirja 3\u002F2006: 411â€“415. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:AW},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, J., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere. (4.5.4 Changes in Snow Albedo) Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., Qin,D., Plattner, G.-K.,  Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 359â€“361. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dP,{sys:{type:b,linkType:d,id:Ck}},{sys:{type:b,linkType:d,id:Cl}}],publishDate:"2015-02-16",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YuDdN9gn1xUm3GTfBNEcC",type:d,createdAt:"2021-09-16T09:48:48.086Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:25.536Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: JÃ¤Ã¤n liike EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤ on ilmastomalleissa kuvattua hitaampaa",materialType:ak,slug:"video-jaan-liike-etelaisella-jaamerella-on-ilmastomalleissa-kuvattua-hitaampaa",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyiset ilmastomallit eivÃ¤t ole osanneet mallintaa merijÃ¤Ã¤n pinta-alan viime vuosina jonkin verran kasvanutta laajuutta EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤. Tutkimuksen mukaan tÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ merimalleissa jÃ¤Ã¤n liikenopeus on syksyisin todellisuutta suurempi, minkÃ¤ seurauksena jÃ¤Ã¤n kasvu jÃ¤Ã¤ malleissa liian pieneksi. Tuloksen pohjalta ilmastomalleja voidaan jÃ¤Ã¤n liikenopeuden osalta parantaa, jolloin myÃ¶s jÃ¤Ã¤n paksuutta ja peittÃ¤vyyttÃ¤ voidaan ennustaa tarkemmin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4kEmFnNTZIYvojf5RRuaOr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Petteri Uotila, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:21 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.10.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ej,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2oW0a4CvO6sQJt4m4QSTX1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Fmerijaan-liikkeen-parantaminen-ilmastomalleissa-tarkeaa?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1"},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n liikkeen parantaminen ilmastomalleissa tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen  20.5.2014. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002Fngeo1627"},content:[{data:{},marks:[],value:"Holland, P. R. & Kwok, R. 2012. Wind-driven trends in Antarctic sea-ice drift. Nature Geoscience, Volume 5, Number 12:  872â€“875. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002F505491a"},content:[{data:{},marks:[],value:"King, J. 2014. Climate science: A resolution of the Antarctic paradox. Nature, Volume 505, Issue 7484:  491â€“492. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Cm},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013: Observations: Cryosphere (4.2.3 Antarctic Sea Ice) In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 330â€“335. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[cO,{sys:{type:b,linkType:d,id:Cn}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4lB06UhGKIhRKrmpf6Y2Q8"}}],publishDate:"2014-10-06",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4BZnVaoNwCGu7CLjfdo270",type:d,createdAt:"2021-09-15T12:20:38.146Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:22.034Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Arktisen merijÃ¤Ã¤n heijastavuus on pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana",materialType:ak,slug:"video-arktisen-merijaan-heijastavuus-on-pienentynyt-kolmen-vuosikymmenen-aikana",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliittitutkimusten mukaan arktisen merialueen takaisin avaruuteen heijastama auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ pieneni vuosien 1982â€“2009 kesÃ¤kautena. SyynÃ¤ on se, ettÃ¤ jÃ¤Ã¤peite on kutistunut ja jÃ¤Ã¤ on tummunut osittaisen sulamisen seurauksena. JÃ¤Ã¤n heijastavuuden eli albedon pieneneneminen lisÃ¤Ã¤ alueelle jÃ¤Ã¤vÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶energiaa, voimistaa jÃ¤Ã¤n sulamista ja siten kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmastonmuutosta. Tuloksia voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ arktisen alueen ilmastotutkimuksessa ja ilmastomalleissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"qpZ0Uqs6FME0dvgklZjOY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Aku RiihelÃ¤, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:15 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 30.4.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ej,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2EZlJoxBVGxqe7R0LVa6ho",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1199805"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen merijÃ¤Ã¤n heijastavuus pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.8.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Fcryosphere\u002Fseaice\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Snow and Ice Data Center - NSIDC, USA: All about sea ice ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Cm},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen, K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere. (4.2.2 Arctic Sea Ice) In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter10_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Bindoff, N. L., Stott, P. A., AchutaRao, K. M., Allen, M. R., Gillett, N., Gutzler, D., Hansingo, K., Hegerl, G., Hu, Y., Jain, S., Mokhov, I. I., Overland, Perlwitz, J., Sebbari, R. & Zhang, X. 2013.  Detection and Attribution of Climate Change: from Global to Regional (10.5 Cryosphere). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter09_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Flato, G., Marotzke, J., Abiodun, B., Braconnot, P., Chou, S. C., Collins, W., Cox, P., Driouech, F.,  Emori, S., Eyring, V., Forest, C., Gleckler, P., Guilyardi, E., Jakob, C., Kattsov, V., Reason, C. & Rummukainen, M. 2013: Evaluation of Climate Models (9.4.3 Sea Ice). In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[Co,{sys:{type:b,linkType:d,id:Cn}},{sys:{type:b,linkType:d,id:Cl}},{sys:{type:b,linkType:d,id:Ck}}],publishDate:"2014-04-30",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vG0pld9AGIgHaBWqV9AfZ",type:d,createdAt:"2021-09-15T12:07:00.704Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:17.044Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Maapallon pintalÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee 65 vuoden jaksoissa",materialType:ak,slug:"video-maapallon-pintalampotila-vaihtelee-65-vuoden-jaksoissa",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto heilahtelee ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n sisÃ¤isistÃ¤ tekijÃ¶istÃ¤ johtuen usealla eri aikajÃ¤nteellÃ¤. 65 vuoden aikajÃ¤nteellÃ¤ tÃ¤mÃ¤ heilahtelu ilmenee maapallon keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isessÃ¤ pintalÃ¤mpÃ¶tilassa noin 0,2 celsiusasteen vaihteluna. TÃ¤rkeimmiksi vaihtelua aiheuttaviksi tekijÃ¶iksi arvellaan muun muassa heilahteluja merivirroissa ja syvÃ¤nmeren lÃ¤mpÃ¶varastoissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2WmROroVKnG9NPceAP5VGi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Svante Henriksson, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ik,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 21.2.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ej,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"P3BaQdzcaoEuBGR76u86D",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs00382-012-1341-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Henriksson, S. V., RÃ¤isÃ¤nen, P., SilÃ©n, J. & Laaksonen. 2012. Quasiperiodic climate variability with a period of 50â€“80 years: Fourier analysis of measurements and Earth System Model simulations. Climate Dynamics, Volume 39, Issue 7-8: 1999-2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch3s3-6-6.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Trenberth, K .E., Jones, P. D., Ambenje, P., Bojariu, R., Easterling, D., Klein Tank, A., Parker, D., Rahimzadeh, F., Renwick, J. A., Rusticucci, M., Soden, B. & Zhai, P. 2007. Atlantic Multi-decadal Oscillation. In: IPCC.2007. Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Solomon, S., Qin, D., Manning, M., Chen, Z., Marquis, M., Averyt, K. B., Tignor, M. & Miller, H. L. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom &New York, NY, USA. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cgd.ucar.edu\u002Fcas\u002Fcatalog\u002Fclimind\u002FAMO.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"The National Center for Atmospheric Research (NCAR): Atlantic Multi-decadal Oscillation (AMO) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[cu,co],publishDate:"2014-02-21",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3rJpYzNFCLrA2DpoweoI3W",type:d,createdAt:"2021-09-15T11:59:53.671Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:11.120Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Pienhiukkasia kartoitetaan satelliiteista maailmanlaajuisesti",materialType:ak,slug:"video-pienhiukkasia-kartoitetaan-satelliiteista-maailmanlaajuisesti",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasilla on sekÃ¤ ilmasto- ettÃ¤ terveysvaikutuksia ja siksi niiden seuranta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. IhmisperÃ¤isiÃ¤ pienhiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy erityisen paljon Kiinassa ja Pohjois-Intiassa. Sen sijaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan yllÃ¤ ilmakehÃ¤ kirkastuu koko ajan. Satelliittimittausten avulla voidaan laskea myÃ¶s pienhiukkasten aiheuttamaa auringon sÃ¤teilyn heijastavuutta. TÃ¤tÃ¤ tietoa voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkiksi ilmastomallien todentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2qS26TxHgNtc6SGI1XuBMd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Pekka Kolmonen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6:08 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5.2.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE3, GE4 (vanha) -\u003E GE1, GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1SlQyEEZ1oCIxrNMkW1pMW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearth.esa.int\u002Fweb\u002Fguest\u002Fmissions\u002Fesa-operational-eo-missions\u002Fenvisat\u002Finstruments\u002Faatsr"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): Advanced Along-Track Scanning Radiometer (AATSR) instrument ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearth.esa.int\u002Fweb\u002Fguest\u002Fmissions\u002Fesa-operational-eo-missions\u002Fenvisat"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): ENVISAT satellite ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gmes-atmosphere.eu\u002Fd\u002Fservices\u002Fgac\u002Fnrt\u002Fnrt_opticaldepth!36!Total!Global!macc!od!enfo!nrt_opticaldepth!latest!!\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Monitoring atmospheric composition & climate project (MACC): Forecast of Aerosols Optical Depth ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.esa-cci.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Space Agency (ESA): Climate Change Initiative (CCI) \u003E Aerosols ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[df,cO],publishDate:"2014-02-05",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fW3B2oXPiJBzwUFhyDvgV",type:d,createdAt:"2021-09-15T11:50:42.930Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:05.571Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Parametrisoinnin hienosÃ¤Ã¤tÃ¶ parantaa ilmastoskenaarioita",materialType:ak,slug:"video-parametrisoinnin-hienosaato-parantaa-ilmastoskenaarioita",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleissa laskentaruudukkoa pienempien ilmiÃ¶iden kokonaisvaikutus kuvataan suurempaan eli laskentaruudukon mittakaavaan. TÃ¤tÃ¤ kutsutaan parametrisoinniksi. SitÃ¤ on nyt tutkimuksessa optimoitu eli hienosÃ¤Ã¤detty kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ tilastollisia menetelmiÃ¤ ja lyhyitÃ¤ sÃ¤Ã¤ennustemallinnusta muistuttavia malliajoja. NÃ¤in voidaan pienentÃ¤Ã¤ epÃ¤varmuutta ilmastoskenaarioissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6SBQ2TJ6N2CtnwJ7mAO8XH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Pirkka Ollinaho, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:50 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 24.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cs,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5sP2GTiqPTGKKS746qFCWp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Ftilastollinen-menetelma-saaennusteen-osuvuuden-parantamiseksi?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1%26_101_INSTANCE_1R4q_advancedSearch%3Dfalse%26_101_INSTANCE_1R4q_keywords%3D%26_101_INSTANCE_1R4q_delta%3D100%26p_r_p_564233524_resetCur%3Dfalse%26_101_INSTANCE_1R4q_cur%3D2%26_101_INSTANCE_1R4q_andOperator%3Dtrue"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastollinen menetelmÃ¤ sÃ¤Ã¤ennusteen osuvuuden parantamiseksi - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 30.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dE,cO],publishDate:"2014-01-24",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UyabHp66Wtyx1vYBrsgt3",type:d,createdAt:"2021-09-15T10:42:48.190Z",updatedAt:"2022-01-04T13:43:00.015Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Pienhiukkasten muodon huomiointi parantaa ilmastomalleja",materialType:ak,slug:"video-pienhiukkasten-muodon-huomiointi-parantaa-ilmastomalleja",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomalleissa pienhiukkaset on perinteisesti kuvattu yhdestÃ¤ aineesta rakentuneiksi pyÃ¶reÃ¤n pallon muotoisiksi hiukkasiksi. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin monimuotoisia ja monista aineista muodostuneita. Uuden menetelmÃ¤n avulla pienhiukkaset voidaan kuvata malleissa joko kiekkomaisiksi (litistetty pallo) tai rugbypalloa muistuttaviksi (venytetty pallo.) TÃ¤mÃ¤ vastaa paremmin todellisuutta, mikÃ¤ parantaa sÃ¤teilyn ja pienhiukkasten vuorovaikutuksen mallinnusta huomattavasti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"qVkD9vOyF6pt1vNlLPEkC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:40 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:wz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 17.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cs,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rXHCfSlikyDxfZl5Kevtv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearthobservatory.nasa.gov\u002FFeatures\u002FAerosols\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Voiland, A. 2010. Aerosols: Tiny Particles, Big Impact. NASA Earth Observatory ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[df,dE,cO],publishDate:"2014-01-17",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6nWqW9txQdQ1YU6LuccICz",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:27:05.397Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:54.635Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Kasvillisuus sÃ¤Ã¤telee maaperÃ¤n lÃ¤mpÃ¶- ja kosteusoloja korkeilla leveysasteilla",materialType:ak,slug:"video-kasvillisuus-saatelee-maaperan-lampo-ja-kosteusoloja",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KilpisjÃ¤rvellÃ¤ tehtyjen tutkimusten mukaan maaperÃ¤n lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteusolot vaihtelevat paljon pienessÃ¤ mittakaavassa. TÃ¤tÃ¤ vaihtelua sÃ¤Ã¤telee maanpinnan muotojen ja maaperÃ¤n ominaisuuksien ohella myÃ¶s kasvillisuus. Ilmastonmuutos muuttaa pohjoisten alueiden kasvillisuutta ja siis myÃ¶s maaperÃ¤n lÃ¤mpÃ¶- ja kosteusoloja. LÃ¤mpÃ¶- ja kosteusolojen muutos puolestaan heijastuu takaisin kasvillisuuteen ja edelleen ilmastoon. NÃ¤iden palautemekanismien tunteminen auttaa mallintamaan ilmastonmuutoksen etenemistÃ¤ korkeilla leveysasteilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3IXAIkbOSEN5QPz9R0sLdj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Juha Aalto, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:28 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 27.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 10.1.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"57BpJkhVTP1cN3FYRnfTlm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fkilpis\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin yliopisto: KilpisjÃ¤rven biologinen tutkimusasema ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fgeography\u002Fluoto\u002FCurrent_research_projects.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"University of Helsinki: Bioclimatic Modelling Research Team ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[cU,co,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1OuzAIwRAD4u68KQHiHSpZ"}}],publishDate:"2014-01-10",publisher:[J,aS]}},jo,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bPeM5bUfN2rsNgjiR1wWN",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:07:07.594Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:40.051Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Alueellisia ilmastomalleja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n paikallisten tapahtumien tutkimisessa",materialType:ak,slug:"video-alueellisia-ilmastomalleja-k_ytet_n-paikallisten-tapahtumien-tutkimisessa",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueellisia ilmastomalleja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n tarkentamaan maapallonlaajuisten ilmastomallien tuloksia paikallisten ilmiÃ¶iden tutkimista varten. Ilmatieteen laitoksessa on REMO-nimisellÃ¤ alueellisella ilmastomallilla ja Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen jÃ¤Ã¤mallilla saatu hyviÃ¤ alustavia tuloksia muun muassa Saimaan vaihtelevien jÃ¤Ã¤talvien mallintamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"2oau2tMR0NBZHX7Kr7hYhu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Vanhempi tutkija Jussi Kaurola, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 7:33 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cr,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4.12.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, GE2, FY2, FY10 (vanha) -\u003E GE2, GE3, FY2, FY7 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.remo-rcm.de\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Regional Model REMO from Max Planck Institute for Meteorology - yksi alueellinen ilmastomalli ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dE,cO],publishDate:"2013-12-04",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lfQ9YMtP0x5RoA7ls0B7R",type:d,createdAt:"2021-09-15T07:59:02.342Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:33.930Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: HiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat maailmanlaajuisesti laskussa",materialType:ak,slug:"video-hiukkaspaastot-ovat-maailmanlaajuisesti-laskussa",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina pienentyneet maailmanlaajuisesti. YhtenÃ¤ syynÃ¤ laskuun pidetÃ¤Ã¤n teollisuusmaissa tiukentuneita ilmanlaatukriteereitÃ¤, joilla erityisesti rikkidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on onnistuttu vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentÃ¤vÃ¤, ja niiden vÃ¤heneminen pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"39eiUTXmt0E1YQCB0tbiCo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Heikki Lihavainen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 22.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2jAqoSQd4YJGBC5ncrkKGz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=hiukkasten-kokonaislukumaara-ilmakehassa-pienenee-1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&amp;redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiukkasten kokonaislukumÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ pienenee - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 4.9.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Ct},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement sites, Pallas - Sammaltunturi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.wmo.int\u002Fpages\u002Fprog\u002Farep\u002Fgaw\u002Faerosol.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Meteorological Organization (WMO): Global Atmosphere Watch (GAW): aerosols ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.actris.net\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ACTRIS-project (Aerosols, Clouds, and Trace gases Research InfraStructure Network) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Cu},content:[{data:{},marks:[],value:Cv,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.maceb.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen alueen lÃ¤mpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita \u002F (MACEB-projektin sivusto) - Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[df,bR],modifiedDate:"2013-11-22",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73lnYPKCsHIzDw649MjOSF",type:d,createdAt:"2021-09-13T07:45:28.667Z",updatedAt:"2023-10-06T13:04:29.143Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H],title:"Video: Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet vaihtelevat vuodenajoittain",materialType:ak,slug:"video-pohjois-intiassa-ilman-pienhiukkaspitoisuudet-vaihtelevat-vuodenajoittain",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Intiassa ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat erittÃ¤in suuria ja niiden ilmastovaikutus on merkittÃ¤vÃ¤. MyÃ¶s pitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu on suurta ja riippuu sekÃ¤ sateista ettÃ¤ ilmakehÃ¤n alimman osan niin sanotun rajakerroksen korkeudesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1zgOU8sFybCFsKdsbEMi8N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Antti-Pekka HyvÃ¤rinen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:03 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.7.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 8.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"25HQWeKamIKVwwDKskpWvM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.rrcap.ait.asia\u002Fabc\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Atmospheric Brown Clouds - Regional Resource Center for Asia and the Pacific at Asian Institute of Technology - A UNEP Collaborating Centre ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F633041"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos selvittÃ¤Ã¤ EtelÃ¤-Aasian saastepilven terveys- ja ilmastovaikutuksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 20.3.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F640189"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitokselle National Geographic Societyn apuraha Himalajan jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden tutkimiseen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 5.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FAir_pollution_in_India"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Air pollution in India ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[df,{sys:{type:b,linkType:d,id:"6QzSwiDgg6mwqj7ADNwa5y"}}],publishDate:"2013-11-08",publisher:[J,aS]}},Cw,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7flfq6XsQnVkjdjb3KIde",type:d,createdAt:"2021-09-10T12:23:07.830Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:15.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H],title:"Video: Typpihappo viilentÃ¤Ã¤ ilmastoa vaikuttamalla pilvipisaroiden muodostumiseen",materialType:ak,slug:"video-typpihappo-viilentaa-ilmastoa-vaikuttamalla-pilvipisaroiden-muodostumiseen",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmassa on paljon pilvipisaroiden tiivistymisytimenÃ¤ toimivia hiukkasia, pilvipisaroiden lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa ja koko pienenee. TÃ¤llÃ¶in pilvet heijastavat enemmÃ¤n auringonvaloa takaisin avaruuteen. TietyissÃ¤ olosuhteissa ilman typpihappo edesauttaa hiukkasten kykyÃ¤ toimia tiivistymisytiminÃ¤ ja siten lisÃ¤Ã¤ pilvipisaroiden lukumÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ entisestÃ¤Ã¤n. EnsimmÃ¤isten mallitulosten mukaan typpihappo on viilentÃ¤nyt ilmastoa saman verran kuin maankÃ¤ytÃ¶n muutokset eli noin 0,2â€“0,4 W\u002FmÂ². ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4C3RgfmgfTqeyn9VxBhjsL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Ari Laaksonen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 5:24 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cy,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4S6WcbekXDoVbdfM3NeHNy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1QrePtctKJDVmhTEuqJYga"}},hF],publishDate:CF,publisher:[J,aS]}}],teaserType:fB,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[cO,Co,df,cI]};ba.metadata={tags:[],concepts:[]};ba.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZFik3fQprhN1zt0oO5hoY",type:d,createdAt:"2021-01-29T12:48:57.811Z",updatedAt:"2022-01-21T13:32:36.207Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:204,revision:gf,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};ba.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:jE,slug:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille",parent:eG,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6OD8F814j0p2u6DPEClgJR",type:C,createdAt:"2021-11-14T11:01:26.426Z",updatedAt:"2021-12-10T14:48:00.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:F,locale:g},fields:{title:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6OD8F814j0p2u6DPEClgJR\u002Fa3515d588b81f41fd837229a1e4e0ade\u002Ftietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233.png",details:{size:299554,image:{width:dh,height:cR}},fileName:"tietoa-ilmastonmuutoksesta-toimialoille-herokuva-adobestock-310694233.png",contentType:W}}},heroImageAlt:"Kaupunki- ja luontoympÃ¤ristÃ¶Ã¤, piirros. Korkeita pilvenpiirtÃ¤jiÃ¤, pientaloja ja metsÃ¤Ã¤.",heroText:jE,menuBar:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DlmCkNu8tAxYYRSDMplC7",type:d,createdAt:"2021-12-15T12:18:09.220Z",updatedAt:"2022-01-17T11:11:28.459Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jF,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:dK}},locale:g},fields:{title:"Valitse toimiala",items:[gg,eK,gx,{sys:{type:b,linkType:d,id:l$}},{sys:{type:b,linkType:d,id:ma}},eP,gE,dU,{sys:{type:b,linkType:d,id:yk}},fU,fW,{sys:{type:b,linkType:d,id:yZ}},ev,et,{sys:{type:b,linkType:d,id:y_}},i$,fS,eu,{sys:{type:b,linkType:d,id:zi}}]}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤stÃ¤ osiosta lÃ¶ydÃ¤t toimialoille koottua tietoa ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤, vaikutuksista ja vaikutuksiin sopeutumisesta. Osa sisÃ¤llÃ¶istÃ¤ on suunnattu erityisesti kunnille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6F619Fu1imRhcYjxTaQoKA",type:d,createdAt:"2021-02-24T09:00:09.285Z",updatedAt:"2021-10-22T07:31:32.957Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ea,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Alkutuotanto ja luonnonympÃ¤ristÃ¶",visibleTitle:"Alkutuotanto ja luonnonympÃ¤ristÃ¶",referencingItems:[gg,eK,gx,{sys:{type:b,linkType:d,id:l$}},{sys:{type:b,linkType:d,id:ma}}],teaserType:dB,displayTitle:x,background:bp}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1GTElbuL9LAautBgUmd9JD",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:40.324Z",updatedAt:"2022-01-17T10:11:29.572Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶",visibleTitle:"Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶",referencingItems:[eP,gE,dU],teaserType:dB,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uckqa7m4GPibnu06c6lmz",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:52.896Z",updatedAt:"2022-01-17T10:11:57.161Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Teollisuus ja energia",visibleTitle:"Teollisuus ja energia",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:yk}},fU,fW,{sys:{type:b,linkType:d,id:yZ}}],teaserType:dB,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48NbVPVkeCS4K2Bq613XNl",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:46.446Z",updatedAt:"2022-01-17T11:11:39.299Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Vapaa-aika, opetus ja kulttuuri",visibleTitle:"Vapaa-aika, opetus ja kulttuuri",referencingItems:[ev,et,{sys:{type:b,linkType:d,id:y_}},i$],teaserType:dB,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xSIoVFbBWrFqhtkK8GW4q",type:d,createdAt:"2021-09-21T08:33:57.582Z",updatedAt:"2021-10-22T07:42:07.013Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Toimialoille-teemasivun nostot: Sosiaali ja terveys",visibleTitle:"Sosiaali ja terveys",referencingItems:[fS,eu,{sys:{type:b,linkType:d,id:zi}}],teaserType:dB,displayTitle:x}}],perspective:[O,$,aa]};bd.metadata={tags:[],concepts:[]};bd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2twcpQtYeFwyH7lX5npoc",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:48.799Z",updatedAt:"2022-01-04T14:20:40.212Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};bd.fields={publishedLanguages:[g],title:jA,slug:jB,parent:dH,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZzGvl0DakVzM9mTy8iySV",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:12:58.593Z",updatedAt:"2021-12-22T11:26:07.563Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"KasvihuoneilmiÃ¶ ja ilmakehÃ¤n koostumus -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[CJ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1dOjN03YAPa8Rfmay7JhCv",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:22:16.391Z",updatedAt:"2024-11-11T14:35:52.602Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kasvihuonekaasut lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t",materialType:G,slug:"kasvihuonekaasut-lammittavat",parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuoneilmiÃ¶n mahdollistavat ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasut, joista tÃ¤rkeimpiÃ¤ ovat vesihÃ¶yry ja hiilidioksidi. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ ihmiskunta lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ nopeasti maapalloa pÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤llÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n lisÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasuja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesihÃ¶yry on tÃ¤rkein luonnollinen kasvihuonekaasu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤rkeimmÃ¤t ilmakehÃ¤ssÃ¤ luonnostaan esiintyvÃ¤t kasvihuonekaasut ovat vesihÃ¶yry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). IlmakehÃ¤n valtakaasut typpi ja happi eivÃ¤t aiheuta kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤. Kasvihuonekaasuilla molekyylin rakenne on sellainen, ettÃ¤ ne kykenevÃ¤t imemÃ¤Ã¤n lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ tietyillÃ¤ aallonpituuksilla. Kasvihuonekaasumolekyyli pystyy muuttamaan saamansa energian uudelleen sÃ¤teilyksi, jolloin osa sÃ¤teilyn energiasta palaa takaisin maan pintaa lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n ja osa karkaa avaruuteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n alimmissa kerroksissa voimakkain kasvihuonekaasu on vesihÃ¶yry, joka yksinÃ¤Ã¤n selittÃ¤Ã¤ luonnollisen kasvihuoneilmiÃ¶n aiheuttamasta maapallon lÃ¤mmityksestÃ¤ yli puolet. HyvÃ¤nÃ¤ kakkosena seuraa hiilidioksidi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunta tuottaa jatkuvasti lisÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan pÃ¤Ã¤stÃ¶t lisÃ¤Ã¤vÃ¤t ilmakehÃ¤ssÃ¤ luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ koko ajan. Kuvasta nÃ¤hdÃ¤Ã¤n, kuinka hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat kasvaneet viimeisten parin vuosisadan aikana. SitÃ¤ ennen pitoisuudet sÃ¤ilyivÃ¤t lÃ¤hes muuttumattomina tuhansia vuosia. Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ myÃ¶s vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ vÃ¤Ã¤jÃ¤Ã¤mÃ¤ttÃ¤ kasvaa; voidaan siis ajatella, ettÃ¤ muitten kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t nÃ¤in epÃ¤suorasti lisÃ¤Ã¤vÃ¤t vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. KyseessÃ¤ on yksi ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ vahvistavista palauteilmiÃ¶istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EdellÃ¤ lueteltujen kaasujen lisÃ¤ksi ihmiset ovat tuottaneet ilmakehÃ¤Ã¤n kokonaan uusia, siellÃ¤ luonnostaan esiintymÃ¤ttÃ¶miÃ¤ kaasuja, esimerkiksi halogenoituja hiilivetyjÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1bQ0hrJUIZMOpvQadA4bGw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvunopeutta on vaikea ennustaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvunopeutta ei voida ennustaa kovin pitkÃ¤lle tulevaisuuteen. KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys ja ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n onnistuminen riippuvat suuresti mm. maailmanlaajuisesta ilmastopolitiikasta, vÃ¤estÃ¶nkasvusta sekÃ¤ paremman teknologian kÃ¤yttÃ¶Ã¶notosta ja kehityksestÃ¤. EpÃ¤varmuutta liittyy myÃ¶s hiilen kiertokulun muuttumiseen tulevaisuudessa. On kuitenkin luotu vaihtoehtoisia skenaarioita kaasujen pitoisuuden tulevalle kehitykselle (esim. IPCC:n SRES-skenaariot). NÃ¤itÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n ilmastomallilaskelmien pohjana tulevia ilmastonmuutoksia ennustettaessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F28Wg7yFHmItLg96MyvMibL"},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ oli vuonna 2023 ennÃ¤tyksellisen korkea â€“ Ilmatieteen laitoksen 28.10.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aT},content:[{nodeType:a,value:a_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:CM},content:[{nodeType:a,value:CN,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002Findex.html"},content:[{nodeType:a,value:"Tilastokeskuksen tilastot Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fkasvihuonekaasujen-mittaus"},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasujen mittaus Ilmatieteen laitoksessa ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F484769"},content:[{nodeType:a,value:"Eurooppalaisen kasvihuonekaasujen seurantajÃ¤rjestÃ¶n pÃ¤Ã¤maja Suomeen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 29.2.2012 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[V],tags:[aG,dg,{sys:{type:b,linkType:d,id:"6qnIVgdIysQLiqMirmZ9PM"}},ct,CO],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},jz,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4SU03W14aBFlFDWi1C9NFW",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:07:51.050Z",updatedAt:"2024-11-08T11:07:42.803Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:yQ,materialType:G,slug:yR,parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanimolekyyli koostuu yhdestÃ¤ hiiliatomista ja neljÃ¤stÃ¤ vetyatomista (CHâ‚„). Se on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jÃ¤lkeen toiseksi tÃ¤rkein ilmaston lÃ¤mmittÃ¤jÃ¤. MolekyyliÃ¤ kohti laskien metaani on kasvihuonekaasuna selvÃ¤sti hiilidioksidia voimakkaampi, mutta toisaalta sen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on paljon pienempi ja elinikÃ¤ lyhyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanin elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on lyhyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania syntyy siellÃ¤, missÃ¤ eloperÃ¤istÃ¤ ainesta hajoaa hapettomissa oloissa: riisipelloilla, mÃ¤rehtijÃ¶itten (mm. lehmien) suolistossa ja kaatopaikoilla sekÃ¤ luonnossa kosteikoilla, soilla ja vesistÃ¶jen pohjakerroksissa.  Suuruusluokkaa 2\u002F3 metaanin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on ihmiskunnan aikaansaannosta ja loput 1\u002F3 luonnollista perua, joskin arviot vaihtelevat melko paljon tutkimuksesta toiseen.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6xo3Hz8mu7mHLlAgCFjuFv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Maakaasu koostuu valtaosaltaan metaanista, joten metaania karkaa ilmakehÃ¤Ã¤n kaasuputkien vuotaessa. MyÃ¶s hiilikaivoksista vapautuu metaania. LisÃ¤ksi metaania muodostuu puuta poltettaessa, varsinkin jos puu on mÃ¤rkÃ¤Ã¤ ja sitÃ¤ poltetaan kituliaalla ja savuttavalla liekillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤ssÃ¤ metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Reaktio kÃ¤y monen vÃ¤livaiheen kautta. HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2Yql59EmaYAEhoUxoAB6t0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanipitoisuus yli kaksinkertaistunut teollistumisen jÃ¤lkeen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n metaanipitoisuus on tÃ¤tÃ¤ nykyÃ¤ reilusti kaksinkertainen teollistumisen aikaa edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n tasoon verrattuna. Ennen teollistumista pitoisuus oli n. 715 ppb (ppb = tilavuuden miljardisosa) ja on tÃ¤tÃ¤ nykyÃ¤ jo n. 1800 pbb. Viime vuosikymmenellÃ¤ metaanipitoisuus ei monena vuotena kasvanut lainkaan, mutta on jÃ¤lleen viime vuosina kÃ¤Ã¤ntynyt nousuun (kuva). Kasvun notkahduksen syitÃ¤ ei tunneta kunnolla, mutta sen arvellaan liittyvÃ¤n kosteikkojen olosuhteiden muutoksiin",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5nos2aovApGOTbenSxrRt2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7de1H58pDHocfnvMBg8IXo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"sekÃ¤ muutoksiin Aasian riisinviljelyssÃ¤, jossa on alettu kÃ¤yttÃ¤Ã¤ enemmÃ¤n lannoitteita ja vÃ¤hemmÃ¤n vettÃ¤.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"RXViKSBVaPiL9kdLXNeDi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1n3Ar18o8LokPpk0ihT2JH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania on varastoituneena merissÃ¤ ja ikiroutakerroksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merien pohjakerroksissa ja ikirouta-alueitten maaperÃ¤ssÃ¤ on suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ metaania sitoutuneena kiinteÃ¤Ã¤n olomuotoon, ns. metaanihydraatteina. MikÃ¤li lÃ¤mpÃ¶tila nousee riittÃ¤vÃ¤n paljon, hydraatit voivat hajota. TÃ¤llÃ¶in sitoutunutta metaania vapautuisi ilmakehÃ¤Ã¤n. Jos metaania pÃ¤Ã¤sisi ilmakehÃ¤Ã¤n todella suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤, maapallon ilmasto lÃ¤mpenisi varsin paljon. On kuitenkin epÃ¤todennÃ¤kÃ¶istÃ¤, ettÃ¤ hydraateista vapautuisi merkittÃ¤viÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ metaania vielÃ¤ tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana. Kauempana tulevaisuudessa vaara on syytÃ¤ ottaa huomioon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ikiroudan sulaessa myÃ¶s vuosistajojen kuluessa kertyneet pakastuneet kasvikarikkeet alkavat hajota. Silloin kun tÃ¤mÃ¤ tapahtuu hapettomissa olosuhteissa, esimerkiksi lampareitten pohjalla, vapautuu metaania.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 55 miljoonaa vuotta sitten maapallolla koettiin ilmaston voimakas lyhytaikainen lÃ¤mpeneminen. Ainakin yhtenÃ¤ lÃ¤mpenemisen syynÃ¤ on arveltu olleen metaanin Ã¤killisen vapautumisen meren pohjakerroksista.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3rPMXh5qFW2A8ldn99mZ3M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2pnn2ywiU70JrxKGiFObBt"},content:[{nodeType:a,value:"IlmakehÃ¤n metaanipitoisuus kasvaa ennÃ¤tysvauhtia â€“ Ilmatieteen laitoksen 10.9.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1088\u002F1748-9326\u002Fad6463"},content:[{nodeType:a,value:"Jackson, R. B., Saunois, M., Martinez, A., Canadell, J. G., Yu, X., Li, M., Poulter, B., Raymond, P. A., Regnier, P., Ciais, P., Davis, S. J. & Patra, P. K. 2024. Human activities now fuel two-thirds of global methane emissions. Environmental Research Letters, Volume 19, Number 10.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:aT},content:[{nodeType:a,value:a_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F1229894"},content:[{nodeType:a,value:"Metaanin vapautuminen ilmakehÃ¤Ã¤n suuri huoli - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.10.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:CS},content:[{nodeType:a,value:CT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:CU},content:[{nodeType:a,value:CV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002F?heading=Metaanin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4-ja-ilmastovaikutuksia&amp;page=ilmastouutisia&amp;news_id=3012"},content:[{nodeType:a,value:"JokimÃ¤ki, A. 24.5.2011. Metaanin pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja ilmastovaikutuksia. CO2-raportti ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[V],tags:[aG,ex],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2bJhMg1Hm1fu5MN5xMe30n",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:04:16.388Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:34.287Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:CQ,materialType:G,slug:CR,parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidi on merkittÃ¤vÃ¤ kasvihuonekaasu, jonka pitoisuuksia ihmiskunnan pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat lisÃ¤nneet. Sen pitoisuus ilmakehÃ¤ssÃ¤ on hyvin pieni, mutta sillÃ¤ on voimakas lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ vaikutus ja sen elinikÃ¤ esimerkiksi metaaniin verrattuna on pitkÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidi lisÃ¤Ã¤ntyy erityisesti maatalouden vaikutuksesta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidia eli typpioksiduulia tai ilokaasua (Nâ‚‚O) muodostuu maaperÃ¤ssÃ¤ nitraattien (mm. typpilannotteiden) hajotessa. Ihmiskunnan toimet, erityisesti maatalouden harjoittaminen, tuottavat runsaan kolmasosan kaikista dityppioksidin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Loput 2\u002F3 dityppioksidista on perÃ¤isin luonnosta, lÃ¤hinnÃ¤ maaperÃ¤n ja merien mikrobitoiminnan seurauksena. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidimolekyylit hajoavat ilmakehÃ¤ssÃ¤ auringon korkeaenergisen ultraviolettisÃ¤teilyn vaikutuksesta. TÃ¤mÃ¤ hajoamisreaktio on mahdollinen ainoastaan ilmakehÃ¤n ylemmissÃ¤ kerroksissa. Siksi dityppioksidin elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤, n. 110 vuotta, on paljon pitempi kuin esimerkiksi metaanin. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hvA4C7xM7ETaHwCsOjQOy",type:d,createdAt:CW,updatedAt:CW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:gc,link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-3-3.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"uHkVAeIELWttckfyYfNGS",type:d,createdAt:CX,updatedAt:CX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:"Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008. s.50-53."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidin pitoisuus ilmakehÃ¤ssÃ¤ nousee tasaisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Dityppioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on toistaiseksi lisÃ¤Ã¤ntynyt melko vÃ¤hÃ¤n, vajaat 20 % teollistumisen aikaa edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n pitoisuuteen verrattuna. Tuolloin pitoisuus oli noin 270 ppb (ppb = tilavuuden miljardisosa), nykyisin noin 325 ppb. Kuten kuva osoittaa, pitoisuus kasvaa koko ajan tasaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KvEYdvvC7cZOHFPWnoPjp",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:40.403Z",updatedAt:"2021-07-09T12:32:21.419Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"DItyppioksidipitoisuus 1976-2010.",asset:CY,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:fJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" IlmakehÃ¤n keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen dityppioksidin pitoisuus vuosina 1978-2011. YksikkÃ¶: tilavuuden miljardisosa.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Hj5dvcQ3LFSGQKe4VR582",type:d,createdAt:C$,updatedAt:C$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:Da,link:Db}}}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F8de2c2ef-71c1-41b4-90d7-d61125c3a3a6\u002Fr\u002F110f6302-1191-4dd2-9d64-cf5948c437ae\u002Fn2o.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[aG,CO],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GHfmfe4yvI4ODWErx5e8n",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:56:18.603Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:25.171Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Otsoni kasvihuonekaasuna",materialType:G,slug:Dc,parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n otsoni yhtÃ¤Ã¤ltÃ¤ suojelee maapalloa auringon vaaralliselta ultraviolettisÃ¤teilyltÃ¤ ja toisaalta se on suurina pitoisuuksina kasveille ja elÃ¤imille myrkyllistÃ¤. Monien muiden vaikutustensa ohella otsoni on myÃ¶s merkittÃ¤vÃ¤ kasvihuonekaasu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonikato on hieman hidastanut kasvihuoneilmiÃ¶n voimistumista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa ilmakehÃ¤n otsonista sijaitsee  varsin korkealla keski-ilmakehÃ¤ssÃ¤, stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤. SiellÃ¤ otsonin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on vÃ¤hentynyt lÃ¤hinnÃ¤ halogenoitujen hiilivetyjen, erityisesti freonien, aiheuttaman otsonikadon seurauksena. TÃ¤mÃ¤ on vaikuttanut aavistuksen verran kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ heikentÃ¤vÃ¤sti eli ilmastoa viilentÃ¤vÃ¤sti. Otsonikato on ollut erityisen voimakasta EtelÃ¤mantereella kevÃ¤isin (kuva 1). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Freonien pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on saatu vÃ¤hennettyÃ¤ kansainvÃ¤lisin sopimuksin (Montrealin pÃ¶ytÃ¤kirja),  ja stratosfÃ¤Ã¤rin otsonikerroksen ennakoidaan palautuvan lÃ¤hes  entiselleen tÃ¤mÃ¤n vuosisadan puolivÃ¤liin tultaessa. Samalla palautuu  stratosfÃ¤Ã¤rin otsonin kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ voimistava vaikutus. TÃ¤tÃ¤  merkittÃ¤vÃ¤mpÃ¤Ã¤ kuitenkin on freonien, jotka myÃ¶s ovat kasvihuonekaasuja,  vÃ¤henemisen kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ hillitsevÃ¤ vaikutus.  StratosfÃ¤Ã¤rin tila on siis menossa toivottuun suuntaan. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4tC9tekt0CvdrOM62sdJrX",type:d,createdAt:Dd,updatedAt:Dd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:"Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008. s.53-54."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"rAzTV2O2P98z7VYYKYiKO",type:d,createdAt:De,updatedAt:De,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:"IPCC AR4 WG1 Climate Change: Stratospheric Ozone",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-3-6.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KeNlIlxtSl2rCQc7UTRc3",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:48.472Z",updatedAt:"2021-07-09T09:53:20.083Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Otsonin vÃ¤heneminen stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤.",asset:Df,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Otsonin mÃ¤Ã¤rÃ¤n vÃ¤heneminen stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤ (10-50 km  korkeudella) EtelÃ¤navan ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ (80-90Â°S) lokakuussa, jolloin etelÃ¤isellÃ¤ pallonpuoliskolla on kevÃ¤t. Musta kÃ¤yrÃ¤ ilmaisee otsonin osapaineen millipascaleina eri korkeuksilla vuosina 1979-1981, vihreÃ¤ kÃ¤yrÃ¤ vuosina 1999-2001.Â Kuvasta nÃ¤hdÃ¤Ã¤n, ettÃ¤ esim. 20 km korkeudella otsonin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on pudonnut parissakymmenessÃ¤ vuodessa yhteen viidesosaan. Tulevina vuosikymmeninÃ¤  tilanteen odotetaan jÃ¤lleen hitaasti parantuvan, sillÃ¤ sratosfÃ¤Ã¤rin otsonikerrosta tuhoavien kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on rajoitettu.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F27bd3840-7f0a-40d0-82b7-aac1231bec4e\u002Fr\u002F9c49b562-b817-4ce3-9cc0-b9c3e967713f\u002FOtsonin_maaran_vaheneminen_stratosfaarissa.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonin pitoisuus alailmakehÃ¤ssÃ¤ vaihtelee suuresti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toisin kuin stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤, alailmakehÃ¤ssÃ¤ eli troposfÃ¤Ã¤rissÃ¤ otsonin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on kasvanut, millÃ¤ on ollut huomattava ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ vaikutus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TroposfÃ¤Ã¤rissÃ¤ otsonia syntyy, kun mm. autojen pakokaasujen typen oksidit, hiilimonoksidi ja hiilivedyt reagoivat auringon valossa  ilman hapen kanssa. Otsonia syntyy myÃ¶s luonnonkasveista perÃ¤isin  olevien hiilivetyjen reaktioissa ja metaanin hapettuessa. Otsoni on  kaasuna lyhytikÃ¤inen, joten sen pitoisuudet ilmakehÃ¤ssÃ¤ vaihtelevat  suuresti paikasta toiseen. Kaasun lyhytikÃ¤isyyden takia ammoisia  otsonipitoisuuksia ei enÃ¤Ã¤ voida saada selville napajÃ¤Ã¤tikkÃ¶jen  kaasukuplista. Sen tÃ¤hden emme kovin hyvin tunne kaasun pitoisuuksia  ennen autoistumisen aikaa. Ei siis osata erityisen tarkkaan sanoa  sitÃ¤kÃ¤Ã¤n, kuinka paljon pitoisuus on luonnolliseen tasoon verrattuna  lisÃ¤Ã¤ntynyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopassa otsonipitoisuuksia on mitattu jo 1900-luvun alussa, ja nÃ¤iden mittausten perusteella tÃ¤llÃ¤ alueella  ilman otsonipitoisuus nÃ¤yttÃ¤isi kaksin-kolminkertaistuneen. NÃ¤mÃ¤  varhaiset mittaustiedot ovat kuitenkin melko hajanaisia eivÃ¤tkÃ¤ edusta  maapalloa kokonaisuudessaan. Pitoisuuden kasvu on jatkunut viime  vuosikymmeninÃ¤kin (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"77P2428bW7amaJ6HDCWrZr",type:d,createdAt:Dh,updatedAt:Dh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:"IPCC AR4 WG1 Climate Change: Tropospheric Ozone",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-3-6-2.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4OstzeUZY1fTq59t8VNNWk",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:51.744Z",updatedAt:"2021-07-09T12:31:48.529Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Otsoni ZugspitzellÃ¤.",asset:Di,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Mitattuja otsonipitoisuuksia Zugspitze-vuorella EtelÃ¤-Saksassa vuoden eri kuukausina (1=tammikuu, 2=helmikuu jne.). Alin kÃ¤yrÃ¤ kuvaa keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isiÃ¤ pitoisuuksia vuosina 1978-1984, keskimmÃ¤inen kÃ¤yrÃ¤ vv. 1985-1994 ja ylin kÃ¤yrÃ¤ vv. 1995-2004; yksikkÃ¶nÃ¤ tilavuuden  miljardisosa. Otsonin pitoisuuden havaitaan lisÃ¤Ã¤ntyneen selvÃ¤sti kaikkina vuodenaikoina.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3KcV15g7fivxgoxk5Z93PC",type:d,createdAt:Dk,updatedAt:Dk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:Dl,body:"Oltmans, S. J., Lefohn, A. S., Harris, J. M., Galbally, I., Scheel, H. E.,  Bodeker, G., Brunke, E., Claude, H., Tarasick, D., Johnson, B. J., Simmonds, P., Shadwick, D., Anlauf, K.,  Hayden, K., Schmidlin, F., Fujimoto, T., Akagi, K., Meyer, C., Nichol, S., Davies, J., Redondas, A. & Cuevas, E. 2006: Long-term changes in tropospheric ozone. Atmospheric Environment, Volume 40, Issue 17: 3156â€“3173.",link:"http:\u002F\u002Fwww.sciencedirect.com\u002Fscience\u002Farticle\u002Fpii\u002FS1352231006001233"}}}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F27bd3840-7f0a-40d0-82b7-aac1231bec4e\u002Fr\u002Fd64b24ca-794d-43e9-9a16-38c7854cba3a\u002FOtsoni_Zugspitzella.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F543194"},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonikerros toipumassa â€“ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rajoittavan sopimuksen solmimisesta 25 vuotta - Ilmatieteen laitoksen tiedote 13.9.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fylailmakehan-otsoni"},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski-ilmakehÃ¤n otsoni ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmanlaatu.fi\u002Filmansaasteet\u002Ftietosivut\u002Fotsoni_ilmansaasteena.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"AlailmakehÃ¤n otsoni - Otsoni ilmansaasteena ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Dm},content:[{data:{},marks:[],value:Dn,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F435361"},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤n pohjoinen otsoniaukko ainutlaatuinen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.10.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[aG,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yTBGXaCdJ60U1liYLKCho",type:d,createdAt:Do,updatedAt:Do,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Otsoni",slug:Dc}}],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xmIuEZiCauzHsWBYhGOdK",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:50:51.481Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:10.561Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:Dp,materialType:G,slug:Dq,parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halogenoidut hiilivedyt ovat hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden kyky imeÃ¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ on molekyyliÃ¤ kohti laskettuna jopa tuhansia kertoja suurempi kuin hiilidioksidilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KymmeniÃ¤ erilaisia kaasuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Halogenoidut hiilivedyt muistuttavat molekyylirakenteeltaan kevyitÃ¤ hiilivetyjÃ¤, mutta niissÃ¤ vetyatomeista osa tai kaikki on korvattu fluorilla ja\u002Ftai kloorilla. IPCC:n vuonna 2007 ilmestynyt arviointiraportti luettelee nÃ¤itÃ¤ kaasuja noin 60 kpl, ja ko. raportin taulukoissa on annettu niistÃ¤ yksityiskohtaisempaa tietoa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6nCQP0LIGfP9WgBkHUjk7n",type:d,createdAt:Dr,updatedAt:Dr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:gc,link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-10-2.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaasujen elinikÃ¤ vaihtelee molekyylityypistÃ¤ riippuen noin vuodesta aina tuhansiin vuosiin. Pisin on sellaisten kaasumolekyylien elinikÃ¤, joissa fluorin osuus on suurin. Kaasuista sitkeÃ¤henkisimmÃ¤n eli hiilitetrafluoridin (CFâ‚„) hajoaminen ilmakehÃ¤ssÃ¤ kestÃ¤Ã¤ perÃ¤ti 50 000 vuotta!",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NÃ¤itÃ¤ kaasuja on kuitenkin ilmakehÃ¤ssÃ¤ niin vÃ¤hÃ¤n, ettÃ¤ niiden kokonaisvaikutus kasvihuoneilmiÃ¶n voimistajana jÃ¤Ã¤ paljon heikommaksi kuin hiilidioksidin. Useimpia halogenoitujen hiilivetyjen ryhmÃ¤Ã¤n kuuluvista kaasuista ei esiinny ilmakehÃ¤ssÃ¤ luontaisesti lainkaan, vaan ne ovat kokonaan ihmiskunnan tuotantoa. Kaasuja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mm. kylmÃ¤laitteissa, ja pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy myÃ¶s teollisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotkut kaasuista ovat otsonikadon aiheuttajia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuoneilmiÃ¶n voimistumiseen osallistumisen ohella tÃ¤mÃ¤n kaasuryhmÃ¤n erÃ¤Ã¤llÃ¤ osajoukolla, klooria sisÃ¤ltÃ¤villÃ¤ CFC-kaasuilla eli freoneilla, on toinenkin ikÃ¤vÃ¤ ominaisuus: ne tuhoavat auringon ultraviolettisÃ¤teilyÃ¤ vaimentavaa stratosfÃ¤Ã¤rin otsonikerrosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Otsonikerroksen suojelemisen nimissÃ¤ kyseisten kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on rajoitettu kansainvÃ¤lisin sopimuksin (Motrealin pÃ¶ytÃ¤kirja).  Sopimusten ansiosta otsonikerrosta tuhoavien aineiden pitoisuudet ilmakehÃ¤ssÃ¤ ovat alkaneet laskea huippuarvoistaan (kuva). CFC-kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitukset antavat nÃ¤in myÃ¶s pientÃ¤ apua ilmaston lÃ¤mpenemisen torjuntaan.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14254L5jKj2oTAaq3wIEiX",type:d,createdAt:Ds,updatedAt:Ds,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:gc,link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-3-4.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6cDoKspRxn8h3xhGNErC0M",type:d,createdAt:Dt,updatedAt:Dt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:"Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008. s.53."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DpWHqj6Wgu5QPc9RmmwVw",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:59.467Z",updatedAt:"2021-07-09T09:37:01.387Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"CFC-11-12.",asset:Du,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:fJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" IlmakehÃ¤n keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset CFC-11 ja CFC-12 kaasujen pitoisuudet vuosina 1978-2011. YksikkÃ¶: tilavuuden triljoonasosa.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NLxX3Hrec6P9C42XUj4aB",type:d,createdAt:Dw,updatedAt:Dw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:Dl,body:Da,link:Db}}}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F08b056f8-7d77-4e27-a3a3-be1191728261\u002Fr\u002F164b74c0-6132-48a8-858c-5548d71b8849\u002FCFC-12-11.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"CFC-kaasuja on korvattu ns. HCFC-kaasuilla, joissa osa molekyylin vetyatomeista on jÃ¤tetty jÃ¤ljelle. NÃ¤mÃ¤ kaasut ovat ilmakehÃ¤ssÃ¤ CFC-kaasuja lyhytikÃ¤isempiÃ¤ ja nÃ¤in ollen vÃ¤hemmÃ¤n vaarallisia ilmastolle ja otsonikerrokselle. Ne eivÃ¤t kuitenkaan ole tÃ¤ysin haitattomia, joten niidenkin kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤semÃ¤Ã¤n aikaa myÃ¶ten eroon.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FFkaasujen_saantelysta_tanaan_sopu_EUssa%2827800%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"F-kaasujen sÃ¤Ã¤ntelystÃ¤ tÃ¤nÃ¤Ã¤n sopu EU:ssa - YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 18.12.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffkaasut"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE: Fluoratut kasvihuonekaasut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Dm},content:[{data:{},marks:[],value:Dn,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[aG,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"iB6kRMD860iFdM3fzlhJg",type:d,createdAt:Dx,updatedAt:Dx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:Dp,slug:Dq}}],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36lfZyfZGd5qlP1cIKQaYZ",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:34:51.889Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:05.995Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶- ja pitoisuusskenaariot",materialType:G,slug:"kasvihuonekaasujen-paasto--ja-pitoisuusskenaariot",parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tulevaa kehitystÃ¤ arvioidaan erilaisilla  skenaarioilla. PÃ¤Ã¤stÃ¶tietojen perusteella voidaan edelleen pÃ¤Ã¤tellÃ¤, miten hiilidioksidin ja muitten kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehÃ¤ssÃ¤ muuttuvat tulevaisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Skenaariot ovat keskeisiÃ¤ tyÃ¶kaluja ilmastonmuutoksen arvioinnissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka ilmastonmuutoksen  tieteellinen perusta on vankka, ei muutoksen etenemisen nopeutta tulevaisuudessa voida tietÃ¤Ã¤ tarkasti. Ilmastomallien epÃ¤tÃ¤ydellisyyden lisÃ¤ksi kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys tulevaisuudessa on yksi tÃ¤rkeimmistÃ¤  ilmastonmuutoksen arviointiin epÃ¤varmuutta aiheuttava tekijÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys riippuu monista tekijÃ¶istÃ¤, joita   ei kyetÃ¤ ennustamaan kovin pitkÃ¤lle ajalle. Sen tÃ¤hden tulevaisuutta   kuvaamaan on laadittu joukko erilaisia vaihtoehtoisia maapallonlaajuisia  pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarioita eli pÃ¤Ã¤stÃ¶jen mahdollisia kehityskulkuja.Â  ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1h9ICXwe2DDVoIidbO1i8S",type:d,createdAt:Dy,updatedAt:Dy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:"Halonen, M., J. Vanhanen ja A. Pathan, 2008: Skenaariokatsaus - Skenaariot pitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastopolitiikan laadinnassa - Selvitys Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselontekoa varten, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 15\u002F2008.",link:"http:\u002F\u002Fvnk.fi\u002Fjulkaisu?pubid=5615"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶ille annetaan vaihtoehtoisia arvioita ja pitoisuudet lasketaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarioiden pohjana kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mm. sosio-ekonomisia skenaarioita, maankÃ¤ytÃ¶n skenaarioita ja teknologiaskenaarioita. NÃ¤issÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n erilaisia olettamuksia vÃ¤estÃ¶n ja talouden kehityksesta, energiantuotantotapojen muuttumisesta jne. LÃ¤htÃ¶olettamusten perusteella on mahdollista  arvioida, miten kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t kussakin skenaariossa  kehittyvÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶tietojen perusteella voidaan edelleen laskea hiilidioksidin   tulevia pitoisuuksia, kun mallitetaan hiilen kiertokulku ilmakehÃ¤n,   valtamerien, kasvipeitteen ja maaperÃ¤n vÃ¤lillÃ¤. MyÃ¶s muitten   kasvihuonekaasujen sekÃ¤ pienhiukkasten tulevat pitoisuudet voidaan   laskea pÃ¤Ã¤stÃ¶tietojen perusteella. NÃ¤ihin laskelmiin toki liittyy epÃ¤varmuustekijÃ¶itÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toiveikkaita ja pessimistisiÃ¤ skenaarioita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisin ilmastomallikokeitten pohjana kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n yleisesti IPCC:n  SRES-kasvihuonekaasuskenaarioita (lyhenne SRES viittaa IPCC:n (2000)  pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarioraporttiin 'Special Report on Emission Scenarios')",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FRNdqjBe2va6QZzE5TROr",type:d,createdAt:Dz,updatedAt:Dz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:"Emissions scenarios, IPCC, 2000, Nebojsa Nakicenovic and Rob Swart (Eds.), Cambridge University Press, UK. pp 570.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fipccreports\u002Fsres\u002Femission\u002Findex.php?idp=0"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". SRES-skenaariot voidaan jakaa kahteen ryhmÃ¤Ã¤n:  kulutusyhteiskuntaskenaariot (A-skenaariot) ja kestÃ¤vÃ¤Ã¤n kehitykseen  tÃ¤htÃ¤Ã¤vÃ¤t skenaariot (B-skenaariot). Malliajoissa on eniten kÃ¤ytetty  nÃ¤istÃ¤ skenaarioista kolmea:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"A2-skenaario edustaa pessimististÃ¤ tulevaisuudennÃ¤kymÃ¤Ã¤. Sen  kuvaamassa maailmassa teollisuus- ja kehitysmaitten tulo- ja kehityserot  sÃ¤ilyvÃ¤t suurina. TÃ¤llÃ¶in vÃ¤estÃ¶nkasvu jatkuu kehitysmaissa nopeana ja  maapallon vÃ¤kiluku kasvaa rÃ¤jÃ¤hdysmÃ¤isesti.  MyÃ¶s siirtyminen fossiilisista polttoaineista  pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶miin energianlÃ¤hteisiin on hidasta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"B1-skenaario taas on varsin optimistinen.  SiinÃ¤ oletetaan teollisuus- ja  kehitysmaitten hyvinvointierojen tasaantuvan, mikÃ¤ saa vÃ¤estÃ¶nkasvun  talttumaan kehitysmaissakin. KestÃ¤vÃ¤ kehitys on arvossaan, ja  ympÃ¤ristÃ¶lle ystÃ¤vÃ¤llisen teknologian kehittÃ¤minen ja kÃ¤yttÃ¶Ã¶notto on  nopeaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"A1B-skenaario edustaa nÃ¤itten kahden Ã¤Ã¤ripÃ¤Ã¤n vÃ¤limuotoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤ on suuret erot eri skenaarioitten vÃ¤lillÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvissa 1-2 on esitetty arvioita kahden kasvihuonekaasun, hiilidioksidin  ja metaanin, pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ja pitoisuuksista kolmen SRES-skenaarion  perusteella. A2-skenaarion toteutuessa molempien kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t suurin  piirtein kolminkertaistuvat tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana, ja ovat selvÃ¤ssÃ¤  kasvussa vielÃ¤ vuoden 2100 tienoillakin. Kahdessa muussa skenaariossa  pÃ¤Ã¤stÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤t kÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t laskuun vuosisadan puolivÃ¤liÃ¤ lÃ¤hestyttÃ¤essÃ¤.  B1-skenaariossa pudotus on voimakkaampaa. TÃ¤mÃ¤n skenaarion toteutuessa  hiilidioksidin pÃ¤Ã¤stÃ¶t olisivat vuosisadan lopussa enÃ¤Ã¤ puolet vuoden  2000 mÃ¤Ã¤ristÃ¤. Metaaninkin pÃ¤Ã¤stÃ¶t olisivat pudonneet kolmanneksella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶t nÃ¤kyvÃ¤t kaasujen pitoisuuksissa ilmakehÃ¤ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin pÃ¤Ã¤stÃ¶t vaikuttavat ilmakehÃ¤ssÃ¤ pitkÃ¤Ã¤n,  ja sen takia CO2:n pitoisuus kasvaa  kaikissa skenaarioissa (kuva 1). PÃ¤Ã¤stÃ¶jen mÃ¤Ã¤rÃ¤ tietysti vaikuttaa  pitoisuuden kasvunopeuteen. B1-skenaarion toteutuessa hiilidioksidin  mÃ¤Ã¤rÃ¤ nÃ¤yttÃ¤isi vuoden 2100 tienoilla olevan vakiintumassa noin 550  ppm:n tasolle (suunnilleen kaksinkertainen pitoisuus teollistumista  edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n aikaan verrattuna). A2-skenaariossa pitoisuus on vuosisadan  lopussa luonnolliseen tasoon verrattuna kolminkertainen (yli 800  ppm), ja kasvu jatkuu edelleen nopeana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vDexAC3gCYQ1nss6zVhOw",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:46:06.979Z",updatedAt:"2021-07-09T12:30:12.506Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja pitoisuudet.",asset:DA,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Ihmiskunnan tuottamien hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen (vasen kuva) ja  ilmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuuden (oikea kuva) arvioitu muuttuminen kolmen SRES-skenaarion mukaan. YksikkÃ¶ GtC on gigatonnia eli miljardia tonnia hiileksi laskettuna. YksikkÃ¶ ppm on tilavuuden miljoonasosa.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F5101fae4-2702-413c-a3f3-707328fb0d07\u002Fr\u002Fe9939ecc-0416-4c25-a32b-e0f34742f482\u002F12060.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaanin viipymÃ¤aika ilmakehÃ¤ssÃ¤ taas on melko lyhyt, joten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen  muutokset nÃ¤kyvÃ¤t nopeasti myÃ¶s pitoisuuksissa (kuva 2). PessimistisessÃ¤  A2-skenaariossa pitoisuus nousee tasaisesti koko vuosisadan, mutta  muissa skenaarioissa se on vuosisadan jÃ¤lkipuolella jo laskussa.  B1-skenaarion toteutuessa metaania olisi vuonna 2100 jopa hiukan vÃ¤hemmÃ¤n kuin v.  2000.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5spqkoaba688mXoIsSSJnt",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:46:09.872Z",updatedAt:"2021-07-09T12:30:25.241Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Metaanin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja pitoisuudet.",asset:DD,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Ihmiskunnan metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jen (vasen kuva) ja ilmakehÃ¤n metaanipitoisuuden (oikea kuva) muutokset kolmen SRES-skenaarion mukaan. YksikkÃ¶ Mt on megatonnia eli miljoonaa tonnia. YksikkÃ¶ ppb on tilavuuden miljardisosa.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F5101fae4-2702-413c-a3f3-707328fb0d07\u002Fr\u002Ff20a7677-0cec-48dd-81cd-43ff90b9de55\u002F12064.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarioita ollaan uudistamassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n viidennen arviointiraportin laatimisen yhteydessÃ¤ tiedeyhteisÃ¶ on kehittÃ¤nyt uudentyyppisiÃ¤ kasvihuonekaasuskenaarioita. NÃ¤mÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaariot ottavat huomioon mm. vuoden 2000 jÃ¤lkeen toteutuneet pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Uusia skenaarioita kutsutaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdollisiksi kehityskuluiksi (representative concentration pathways, RCP). NÃ¤mÃ¤ pitoisuuksien kehityskulut ja niihin johtavat pÃ¤Ã¤stÃ¶t tuottavat vuosisadan lopulle tultaessa erisuuruisia sÃ¤teilypakotteita. NiinpÃ¤ nÃ¤itÃ¤ skenaarioita merkitÃ¤Ã¤n symbolein RCP8.5, RCP6.0, RCP4.5, RCP2.6, missÃ¤ numeroarvo viittaa sÃ¤teilypakotteen suuruuteen (W\u002Fm2). Kukin skenaario edustaa todellisuudessa suurta joukkoa mahdollisia pÃ¤Ã¤stÃ¶skenaarioita, sillÃ¤ on olemassa useita pÃ¤Ã¤stÃ¶jen ja pitoisuuksien kehityskulkuja, jotka voisivat tuottaa samansuuruisen sÃ¤teilypakotteen vuosisadan lopulla. IPCC:n viides arviointiraportti on tarkoitus julkaista vuosina 2013-2014.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GnvoZs4xN1JIa1TrGRhGS",type:d,createdAt:DF,updatedAt:DF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:"R. H. Moss, J. A. Edmonds, K. A. Hibbard, M. R. Manning, S. K. Rose, D. P. van Vuuren, T. R. Carter, S. Emori, M. Kainuma, T. Kram, G. A. Meehl, J. F. B. Mitchell, N. Nakicenovic, K. Riahi, S. J. Smith, R. J. Stouffer, A. M. Thomson, J. P. Weyant & T. J. Wilbanks, 2010: The next generation of scenarios for climate change research and assessment, Nature 463, 747-756(11 February 2010), doi:10.1038\u002Fnature0882310, 2010.",link:"http:\u002F\u002Fwww.nature.com\u002Fnature\u002Fjournal\u002Fv463\u002Fn7282\u002Ffull\u002Fnature08823.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:jq},content:[{data:{},marks:[],value:jr,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[aG,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ysfAT3UKbijoYRKtopOve",type:d,createdAt:DG,updatedAt:DG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Skenaariot",slug:"skenaariot"}}],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JcpBSSZtsgUia4vwY05SW",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:12:34.985Z",updatedAt:"2023-04-21T07:46:14.775Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gG,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon",materialType:G,slug:"pienhiukkaset-vaikuttavat-ilmastoon",parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset ovat nestemÃ¤isiÃ¤ tai kiinteitÃ¤ ilman epÃ¤puhtauksia. Pienhiukkasten kokonaisvaikutus  ilmastoon on viilentÃ¤vÃ¤, mikÃ¤ osin kumoaa kasvihuonekaasujen aiheuttamaa  lÃ¤mpenemistÃ¤. Monet pienhiukkaset ovat  haitallisia terveydelle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoa muuttavat hiukkaset ovat lÃ¤htÃ¶isin polttoprosesseista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaasujen ohella ilmakehÃ¤ssÃ¤, etenkin sen alaosissa, on vaihtelevia mÃ¤Ã¤riÃ¤ nestemÃ¤isiÃ¤ ja kiinteitÃ¤ epÃ¤puhtauksia eli aerosolihiukkasia. TÃ¤hÃ¤n ryhmÃ¤Ã¤n lukeutuvat sekÃ¤ ultrapienet hiukkaset (halkaisija alle 0,1 mikrometriÃ¤), pienhiukkaset (0,1 - 2,5 mikrometriÃ¤) ettÃ¤ karkeat hiukkaset (2,5 - noin 100 mikrometriÃ¤), mutta yleiskielessÃ¤ (sekÃ¤ tÃ¤ssÃ¤ artikkelissa) nÃ¤itÃ¤ kaikkia kutsutaan pienhiukkasiksi. Pienen kokonsa vuoksi nÃ¤mÃ¤ hiukkaset ovat yksittÃ¤isinÃ¤ hiukkasina liian pieniÃ¤ silmin havaittaviksi, mutta suurina pitoisuuksina ne ovat aistittavissa esimerkiksi monissa suurkaupungeissa ajoittain esiintyvÃ¤nÃ¤ savusumuna (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia on ilmakehÃ¤ssÃ¤ sekÃ¤ luonnostaan ettÃ¤ ihmisen toiminnan seurauksena, ja molemmat hiukkastyypit vaikuttavat ilmastoon. Ilmastonmuutoksen yhteydessÃ¤ pienhiukkasten mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja ominaisuuksien muuttumista verrataan esiteolliseen ilmastoon. Ilmastonmuutoksen kannalta tÃ¤rkeimpiÃ¤ pienhiukkasia ovat sulfaattiaerosolit ja hiilipohjaiset aerosolit.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sulfaattihiukkasia muodostuu, kun rikkipitoisten aineiden palaessa syntyvÃ¤ rikkidioksidi reagoi ilmakehÃ¤ssÃ¤ muodostaen rikkihappoa. Rikkihappo reagoi edelleen esimerkiksi kaasumaisen ammoniakin ja ilman vesihÃ¶yryn kanssa muodostaen nestemÃ¤isiÃ¤ tai kiinteitÃ¤ hiukkasia. RikkiÃ¤ on runsaasti muun muassa kivihiilessÃ¤ ja raskaassa polttoÃ¶ljyssÃ¤. HiiltÃ¤ sisÃ¤ltÃ¤viÃ¤ hiukkasia taas syntyy kaikissa polttoprosesseissa sekÃ¤ erÃ¤iden orgaanisten yhdisteiden reagoidessa ilmakehÃ¤ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6NbyvHpiPQtX0N8ajQK3l3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useimmat pienhiukkaset viilentÃ¤vÃ¤t ilmastoa sirottamalla auringonsÃ¤teilyÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n pienhiukkaset vaikuttavat maapallon sÃ¤teilytasapainoon monin tavoin joko suoraan tai vÃ¤livaiheiden kautta epÃ¤suorasti. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ kaikki pienhiukkaset samentavat ilmakehÃ¤Ã¤ sirottamalla  auringon sÃ¤teilyÃ¤. Siroaminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maanpinnalle tulevan auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, koska osa sironneesta sÃ¤teilystÃ¤ pÃ¤Ã¤tyy takaisin avaruuteen ilman ettÃ¤ se lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ maapalloa. NÃ¤in hiukkaset suoraan viilentÃ¤vÃ¤t maanpintaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n noki- ja pÃ¶lyhiukkaset taas imevÃ¤t itseensÃ¤ osan auringon sÃ¤teilystÃ¤ lÃ¤mmittÃ¤en niitÃ¤ ilmakerroksia, joissa kyseisiÃ¤ hiukkasia on runsaasti. Hyvin suurina pitoisuuksina tÃ¤llaiset hiukkaset voivat vaikuttaa ilman virtausliikkeisiin ja veden kiertokulkuun. Lumen tai jÃ¤Ã¤n pinnalle laskeutuneet nokihiukkaset imevÃ¤t tehokkaasti auringon sÃ¤teilyÃ¤ ja kiihdyttÃ¤vÃ¤t lumen sulamista edistÃ¤en siten ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ varsinkin pohjoisilla leveysasteilla. Kaiken kaikkiaan pienhiukkasten vaikutus ilmastoon on kuitenkin jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤ eli niiden tuottama kokonaissÃ¤teilypakote on negatiivinen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon myÃ¶s pilvien kautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasten epÃ¤suorat vaikutukset vÃ¤littyvÃ¤t erityisesti pilvien kautta. Pilvien synty ilmakehÃ¤ssÃ¤ perustuu aerosolihiukkasten olemassaoloon, sillÃ¤ jokainen pilvessÃ¤ oleva vesipisara vaatii muodostuakseen hiukkasmaisen tiivistymisytimen. Parhaita pilvipisaroiden tiivistymisytimiÃ¤ ovat sulfaatteja tai vesiliukoisia orgaanisia yhdisteitÃ¤ sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤t hiukkaset sekÃ¤ merisuolahiukkaset. Pienhiukkasten toimiminen pilvipisaroiden tiivistymisytiminÃ¤ saa aikaan sen, ettÃ¤ pilvipisaroiden lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ on sitÃ¤ suurempi, mitÃ¤ enemmÃ¤n ilmassa on pienhiukkasia. Koska ilmassa on kuitenkin vain rajallinen mÃ¤Ã¤rÃ¤ vesihÃ¶yryÃ¤ tilavuusyksikkÃ¶Ã¤ kohden, jÃ¤Ã¤vÃ¤t pisarat vastaavasti sitÃ¤ pienemmiksi, mitÃ¤ enemmÃ¤n niitÃ¤ on.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvipisaroiden runsaudella saastuneen ilman pilvissÃ¤ on kaksi tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ vaikutusta. EnsinnÃ¤kin paljon, mutta pieniÃ¤ pisaroita sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤ pilvi heijastaa suuremman osuuden siihen osuvasta auringonsÃ¤teilystÃ¤ takaisin avaruuteen (kuva 2). Toiseksi tÃ¤llaisessa pilvessÃ¤ olevat pienet pisarat eivÃ¤t kovin helposti kasva sadepisaroiksi, ja siten pilven elinikÃ¤ pitenee. Molemmat ilmiÃ¶t lisÃ¤Ã¤vÃ¤t auringonsÃ¤teilyn heijastumista takaisin avaruuteen ja pyrkivÃ¤t siten viilentÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"459j8Fh3YHly5sZ3F2fTjL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisesti ilmakehÃ¤n pienhiukkaset siis viilentÃ¤vÃ¤t maapalloa ja toimivat nÃ¤in ilmastonmuutoksen jarrumiehinÃ¤. Hiukkasten vaikutusten todellista suuruutta on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. TÃ¤mÃ¤ johtuu ensinnÃ¤kin siitÃ¤, ettÃ¤ pienhiukkasten ilmastoa jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤ vaikutus riippuu paitsi hiukkasten lukumÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ myÃ¶s niiden koosta ja kemiallisesta koostumuksesta. NÃ¤mÃ¤ ominaisuudet vaihtelevat niin ajallisesti kuin paikallisestikin ilmakehÃ¤n eri osissa, ja ovat vaikeasti ennustettavia. Toinen ongelma on, ettÃ¤ luonnon ja ihmisten tuottamia pienhiukkasia ilmakehÃ¤ssÃ¤ on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Kolmas ja ehkÃ¤ suurin epÃ¤varmuustekijÃ¤ piilee siinÃ¤, ettei pienhiukkasten vuorovaikutusta pilvien kanssa ymmÃ¤rretÃ¤ vielÃ¤ riittÃ¤vÃ¤n hyvin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ luonnon omat pienhiukkaset lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t vÃ¤hÃ¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston muuttuminen voi vaikuttaa luonnollisten pienhiukkasten syntyyn monin tavoin. Esimerkiksi ilmaan joutuvien pÃ¶ly- ja merisuolahiukkasten mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyy siellÃ¤, missÃ¤ tuulet voimistuvat. On varsin todennÃ¤kÃ¶istÃ¤, ettÃ¤ tuulten nopeudet muuttuvat ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤: tulevaisuudessa jollakin alueella tuulee nykyistÃ¤ heikommin, toisella taas navakammin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jo 1980-luvulla alettiin epÃ¤illÃ¤, ettÃ¤ tulevaisuudessa valtamertistÃ¤ perÃ¤isin olevat rikkiyhdisteiden pÃ¤Ã¤stÃ¶t saattaisivat ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ kasvaa. TÃ¤mÃ¤ lisÃ¤isi sulfaattihiukkasten mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ valtamerten yllÃ¤, mikÃ¤ puolestaan jarruttaisi lÃ¤mpenemistÃ¤. KyseistÃ¤ \"ilmastotermostaattia\" on tutkittu jo kahden vuosikymmenen ajan, eikÃ¤ ilmiÃ¶n voimakkuutta ole pystytty vielÃ¤ tÃ¤ysin selvittÃ¤mÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤n vuosituhannen alussa huomattiin, ettÃ¤ myÃ¶s metsien tuottamien pienhiukkasten mÃ¤Ã¤rÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isesti lisÃ¤Ã¤ntyy ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤. Valtameret ja metsÃ¤t voivat siis pienhiukkasia tuottamalla toimia jonkinlaisina ilmastopuskureina, mutta ilmastonmuutoksen pysÃ¤yttÃ¤jiksi niistÃ¤ tulevina vuosikymmeninÃ¤ tuskin on.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasten merkitys ilmaston viilentÃ¤jÃ¤nÃ¤ pienenee tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Useimpien kasvihuonekaasujen pitkÃ¤stÃ¤ eliniÃ¤stÃ¤ johtuen niiden pitoisuus ilmakehÃ¤ssÃ¤ riippuu siitÃ¤, kuinka paljon niitÃ¤ on yhteensÃ¤ pÃ¤Ã¤stetty ilmakehÃ¤Ã¤n viimeisten vuosisatojen aikana. LyhytikÃ¤isten pienhiukkasten pitoisuus sen sijaan riippuu siitÃ¤, kuinka paljon niitÃ¤ kullakin hetkellÃ¤ pÃ¤Ã¤see ilmakehÃ¤Ã¤n. NÃ¤yttÃ¤Ã¤ ilmeiseltÃ¤, ettÃ¤ ihmisten tuottamien hiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶jen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ei tulevaisuudessa enÃ¤Ã¤ ainakaan ratkaisevasti lisÃ¤Ã¤nny nykyisestÃ¤. TÃ¤stÃ¤ johtuen pienhiukkasten ilmastoa viilentÃ¤vÃ¤ vaikutus jÃ¤Ã¤ yhÃ¤ enemmÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntyvien kasvihuonekaasujen aikaansaaman lÃ¤mpenemisen varjoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"CeY7p1pZGulDvOlcUMD7L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"9kSX5UShI3fCMGpQ0mbmX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2469232"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoa viilentÃ¤vien pienhiukkasten syntymisestÃ¤ uutta tietoa - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.3.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Cu},content:[{data:{},marks:[],value:Cv,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.maceb.fi\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen alueen lÃ¤mpenemisen hillitseminen kontrolloimalla Euroopan mustan hiilen emissioita \u002F (MACEB-projektin sivusto) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.atm.physics.helsinki.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen ilmakehÃ¤tieteiden osasto ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fpienhiukkaset-ja-ilmasto"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset ja ilmasto -tutkimusryhmÃ¤, Ilmatieteen laitos ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fkuopion-yksikko"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkÃ¶ ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=YGmvrnWX2VE"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset muovaavat ilmastoa - Helsingin yliopisto (You tube -video, 2:30 min) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F620242"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi tutkimus pilvipisaroiden kasvunopeuksista vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilmastomallinnuksen epÃ¤varmuuksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 22.2.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.utuonline.fi\u002Fsisalto\u002Fartikkeli\u002Fekonometria-ilmastonmuutoksen-jalijlla.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekonometria ilmastonmuutoksen jÃ¤ljillÃ¤ - Turun yliopiston verkkolehti 08.03.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dd,df,DH,dg],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2013-04-17",publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sXhpamZzI6aSUVnsWKOAQ",type:d,createdAt:"2021-07-09T09:04:18.499Z",updatedAt:"2022-01-04T14:18:05.909Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Pienhiukkaset ilmakehÃ¤ssÃ¤",materialType:G,slug:"pienhiukkaset-ilmakehassa",parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia syntyy sekÃ¤ luonnossa ettÃ¤ ihmisten toimien seurauksena. NiitÃ¤ muodostuu esim. merisuolasta, maaperÃ¤stÃ¤, metsÃ¤paloista sekÃ¤ energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. YksittÃ¤isten pienhiukkasten elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on lyhyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia muodostuu sekÃ¤ luonnossa ettÃ¤ ihmisten tuottamista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia syntyy niin luonnossa kuin myÃ¶s ihmisten toimien seurauksena. TÃ¤rkeimpiÃ¤ luonnollisia hiukkasia ovat valtameristÃ¤ perÃ¤isin olevat merisuola- ja sulfaattihiukkaset, tuulen maaperÃ¤stÃ¤ irrottama pÃ¶ly, kasvien tuottamat orgaaniset pienhiukkaset, metsÃ¤paloissa syntyvÃ¤t savu- ja nokihiukkaset sekÃ¤ tulivuorten rikkipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ muodostuvat sulfaattihiukkaset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiset taas tuottavat hiukkasia mm. kÃ¤yttÃ¤essÃ¤Ã¤n fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessÃ¤. TÃ¤llÃ¤ tavoin ilmaan pÃ¤Ã¤see pienhiukkasia, jotka sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤t vaihtelevia mÃ¤Ã¤riÃ¤ sulfaatteja, nokea sekÃ¤ erilaisia orgaanisia yhdisteitÃ¤. Hiukkasia tulee ilmaan myÃ¶s biomassan palaessa (puun, turpeen tai lannan poltto, kaskeaminen yms.). Ihmiset ovat jossakin mÃ¤Ã¤rin lisÃ¤nneet myÃ¶s pÃ¶lyn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ hÃ¤vittÃ¤mÃ¤llÃ¤ maan pintaa tuulilta suojaavaa kasvipeitettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤ssÃ¤ on myÃ¶s paljon kaasumaisia epÃ¤puhtauksia, joista osa on luonnon ja osa ihmisten aikaansaamia. Sopivissa oloissa jotkin nÃ¤istÃ¤ kaasuista (rikkihappo, ammoniakki, monet orgaaniset hÃ¶yryt) reagoivat keskenÃ¤Ã¤n muodostaen kiinteitÃ¤ tai nestemÃ¤isiÃ¤ hiukkasia. NÃ¤mÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ syntyvÃ¤t hiukkaset ovat aluksi hyvin pieniÃ¤, mutta kasvavat kaasujen tiivistyessÃ¤ niihin tai hiukkasten takertuessa toisiinsa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasten lyhyt elÃ¤mÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset pysyvÃ¤t ilmassa pienen kokonsa ansiosta: tÃ¶rmÃ¤ykset ilman molekyyleihin  riittÃ¤vÃ¤t hidastamaan niiden putoamisnopeutta niin paljon, ettÃ¤ ne  kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ leijailevat ilman virtausten ja pyÃ¶rteiden mukana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset poistuvat ilmakehÃ¤stÃ¤ joko laskeutumalla hiljalleen painovoiman mukana maan pinnalle tai osuessaan ilmakehÃ¤n alimpien kerrosten turbulenssin eli pyÃ¶rteisten virtausten vaikutuksesta maahan tai veteen. MyÃ¶s sadepisarat ja lumihiutaleet kerÃ¤Ã¤vÃ¤t pudotessaan ilmasta hiukkasia itseensÃ¤. Hiukkanen voi myÃ¶s sopivissa olosuhteissa kerÃ¤tÃ¤ ympÃ¤rilleen vettÃ¤ ja muodostaa pilvipisaran sekÃ¤ edelleen sadepisaran, joka lopulta sataa alas. Pienhiukkaset eivÃ¤t yleensÃ¤ hajoa ilmakehÃ¤ssÃ¤ pienemmiksi palasiksi tai haihdu kokonaan kaasuiksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkasia esiintyy runsaimmin niillÃ¤ alueilla, joilla niitÃ¤ syntyy eniten. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ pienhiukkasten viipymÃ¤aika ilmakehÃ¤ssÃ¤ vaihtelee muutamasta pÃ¤ivÃ¤stÃ¤ muutamaan kuukauteen, missÃ¤ ajassa hiukkaset eivÃ¤t ehdi jakautua ilmakehÃ¤Ã¤n tasaisesti. Silti ilmavirtaukset voivat kuljettaa pienhiukkasia useiden tuhansienkin kilometrien pÃ¤Ã¤hÃ¤n. Suurimpien hiukkaspitoisuuksien alueita maailmassa ovat esimerkiksi Intia, Kiinan itÃ¤osa sekÃ¤ Euroopan ja Amerikan tiheÃ¤Ã¤n asutut osat.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmanlaatu.fi\u002Filmansaasteet\u002Fkomponentit\u002Fpm25.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset Ilmanlaatuportaalissa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F443811"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤itÃ¶s kehittÃ¤Ã¤ ilmakehÃ¤n pienhiukkasten kemiallisen koostumuksen mÃ¤Ã¤rittÃ¤mismenetelmiÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F418945"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvipisaroiden synnystÃ¤ on saatu uusia mittaustuloksia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 24.8.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F113042"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pienhiukkaset nÃ¤kyvÃ¤t avaruuteen - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2010 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[df,DH,dg],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ipBelUttdEwTLI48uNtiO",type:d,createdAt:"2021-07-09T08:59:18.129Z",updatedAt:"2022-01-04T14:17:56.288Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"SÃ¤teilypakote kuvaa ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n epÃ¤tasapainoa",materialType:G,slug:DJ,parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤teilypakote kuvaa sitÃ¤ energiaepÃ¤tasapainoa, jonka erilaiset ilmastoa muuttavat tekijÃ¤t aiheuttavat ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤teilypakotteeseen vaikuttavat tekijÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¤essÃ¤Ã¤n ilmakehÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasuja ihmiskunta aiheuttaa ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤. Toisaalta ihmisten tuottamat pienhiukkaset jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤t maapalloa. NÃ¤itten ilmiÃ¶itten vaikutuksia voidaan havainnollisesti vertailla arvioimalla eri tekijÃ¶itten aiheuttaman sÃ¤teilypakotteen suuruutta (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤teilypakote kuvaa sitÃ¤ energiaepÃ¤tasapainoa, jonka pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ saaneet aikaan. Kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntyminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maapallolta avaruuteen poistuvan lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, mistÃ¤ aiheutuu lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ eli positiivinen sÃ¤teilypakote. Pienhiukkaset taas vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t auringonsÃ¤teilyn lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤Ã¤ vaikutusta ja aiheuttavat siksi maapallolla jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤Ã¤ eli negatiivista sÃ¤teilypakotetta. SÃ¤teilypakotetta mitataan sÃ¤teilytehon (wattia) mÃ¤Ã¤rÃ¤llÃ¤ neliÃ¶metriÃ¤ kohden (W\u002Fm2).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5FkzafM3EziT0jtE3Bvq33",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:46:25.768Z",updatedAt:"2021-07-09T12:27:36.870Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"SÃ¤teilypakote.",asset:DK,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:zV,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:"TÃ¤rkeimmÃ¤t ihmiskunnan ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤lle tÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ aiheuttamat hÃ¤iriÃ¶t sÃ¤teilypakotteen avulla ilmaistuina.Â PylvÃ¤Ã¤t vasemmalta oikealle: (1) hiilidioksidin lisÃ¤Ã¤ntyminen, (2) muitten hyvin sekoittuneitten kasvihuonekaasujen (metaani, typpioksiduuli, halogenisoidut hiilivedyt  ym.) lisÃ¤Ã¤ntyminen, (3) otsonin lisÃ¤Ã¤ntyminen troposfÃ¤Ã¤rissÃ¤  (lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤) ja vÃ¤hentyminen stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤ (jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤), (4) pienhiukkasten suora vaikutus ja (5) pienhiukkasten epÃ¤suora vaikutus  (toimiminen pilvipisaroitten tiivistymisytiminÃ¤). Vertailun vuoksi on esitetty myÃ¶s auringonsÃ¤teilyn muutosten aiheuttama sÃ¤teilypakote.  PylvÃ¤Ã¤n korkeus kertoo parhaan arvion sÃ¤teilypakotteen suuruudelle, kunkin pylvÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤ssÃ¤ oleva jana tÃ¤mÃ¤n arvion epÃ¤varmuusasteen. Kuvan ylÃ¤reunassa on kerrottu tÃ¤htien lukumÃ¤Ã¤rÃ¤n avulla arvion tieteellinen  laatutaso: kolme tÃ¤hteÃ¤ - ilmiÃ¶ tunnetaan hyvin, ..., ei tÃ¤htiÃ¤ - tunnetaan varsin huonosti. SÃ¤teilypakotteet on laskettu vertaamalla  vuoden 2005 tilannetta oloihin ennen teollista vallankumousta. Viimeinen pylvÃ¤s kuvaa ihmiskunnan aiheuttamien muutosten (pylvÃ¤Ã¤t 1 - 5) yhteisvaikutusta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Sy8fQY88lTsf03J3WDWx6",type:d,createdAt:DN,updatedAt:DN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:"IPCC Fourth Assessment Report: Climate Change 2007 (AR4) - Working Group I Report \"The Physical Science Basis\"",link:Bw}}}},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ob9pz8QjZu1oRp5dfgxFa",type:d,createdAt:DO,updatedAt:DO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:"IPCC 2007: Luonnontieteellinen perusta - Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille - EnsimmÃ¤isen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus HallitustenvÃ¤lisen ilmastonmuutospaneelin neljÃ¤nnessÃ¤ arviontiraportissa, Kappale 2. Ilmastoa muuttavat luonnolliset ja ihmiskunnan toiminnasta aiheutuvat pakotetekijÃ¤t",link:BU}}}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Feb06632f-d946-4d47-8e17-16a7351c43ff\u002Fr\u002F12b7fd6a-f515-41c9-bf70-2ea24d0bbbef\u002Fsateilypakote.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen aiheuttama lÃ¤mmitys ylittÃ¤Ã¤ hiukkasten jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤n vaikutuksen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan tÃ¤hÃ¤nastinen vaikutus ilmastoon kÃ¤y ilmi oheisesta kuvasta. Nollaviivan ylÃ¤puoliset pylvÃ¤Ã¤t kuvaavat ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤viÃ¤ ja alapuoliset jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤viÃ¤ sÃ¤teilypakotteita. Ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidi on ylivoimaisesti tÃ¤rkein. Sen lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ vaikutus on noin 1,6 W\u002Fm2. Muut ilmakehÃ¤Ã¤n hyvin sekoittuneet kasvihuonekaasut ovat tuottaneet lÃ¤mmitystÃ¤ noin 1 W\u002Fm2. Otsonin mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutoksista, ottaen huomioon sekÃ¤ otsonin vÃ¤heneminen stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤ ettÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyminen troposfÃ¤Ã¤rissÃ¤, kertyy lÃ¤mmitystÃ¤ muutama watin kymmenys.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen vastapainona pienhiukkaset jarruttavat ilmastonmuutosta. Niitten yhteenlaskettu jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤ vaikutus on aika merkittÃ¤vÃ¤, vÃ¤hÃ¤n yli watti neliÃ¶metriÃ¤ kohti, joskin tÃ¤mÃ¤ arvio on varsin epÃ¤tarkka.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun kaikki ihmiskunnan vaikutukset lasketaan yhteen, tuloksena on parhaan arvion mukaan 1,6 W\u002Fm2 verran lÃ¤mmitystÃ¤, mikÃ¤ (aivan sattumalta) on jokseenkin yhtÃ¤ paljon kuin hiilidioksidin pakotevaikutus yksinÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiukkasten sÃ¤teilypakote tunnetaan huonosti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvion ylÃ¤osassa on symbolein merkitty arvio siitÃ¤, kuinka tarkkaan tutkijat arvioivat tuntevansa eri pakotetekijÃ¶iden suuruudet. Parhaiten on hallinnassa kasvihuonekaasujen pakotevaikutus, kun taas pienhiukkasten aiheuttama pakote tunnetaan paljon heikommin. Hiukkasiin liittyvien pakotetekijÃ¶itten epÃ¤varmuudesta johtuen ihmiskunnan aiheuttaman kokonaispakotteen suuruuttakaan ei voida tietÃ¤Ã¤ kovin tarkasti. Arviot vaihtelevat 0,6 ja 2,4 W\u002Fm2 vÃ¤lillÃ¤. Vaikutuksen suunnasta ollaan kuitenkin varmoja , eli tÃ¤hÃ¤nastiset pÃ¤Ã¤stÃ¶mme ovat sysÃ¤nneet maapallon ilmastoa lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤n suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon sÃ¤teilyteho nÃ¤yttÃ¤isi muuttuneen vain vÃ¤hÃ¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvassa on vertailun vuoksi esitetty myÃ¶s auringon sÃ¤teilyn muutoksista aiheutuvaa pakotetta kuvaava pylvÃ¤s. TÃ¤mÃ¤n pakotteen on kuitenkin arvioitu olevan suuruudeltaan vain 0,12 W\u002Fm2, eli kertaluokkaa vÃ¤hemmÃ¤n kuin ihmiskunnan aiheuttama kokonaissÃ¤teilypakote. Vaikka arvio onkin melko epÃ¤tarkka, on siis varsin ilmeistÃ¤, ettÃ¤ maapallon ilmaston viimeaikainen lÃ¤mpeneminen ei ensisijaisesti johdu auringon sÃ¤teilyn muutoksista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch2s2-2.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC AR4 WG1 Chapter 2.2 Concept of Radiative Forcing ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1akKaLxl13Um1ywMWhyR7f",type:d,createdAt:DP,updatedAt:DP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤",slug:"ilmastojarjestelma"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2i0hKYQiDUL7RDC09Wyz25",type:d,createdAt:DQ,updatedAt:DQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:DM,slug:DJ}},dg,aG],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}}],teaserType:fB,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EhyyN9kLOc9HAxrVy1kY7",type:d,createdAt:"2021-12-22T11:25:58.664Z",updatedAt:"2022-01-04T14:16:26.742Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"KasvihuoneilmiÃ¶ ja ilmakehÃ¤n koostumus -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:"Tutustu visualisointiin",referencingItems:[jp],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[dg,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qkDWkupTbRGfVRlICxeuz",type:d,createdAt:DR,updatedAt:DR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"IlmakehÃ¤",slug:"ilmakeha"}}]};bf.metadata={tags:[],concepts:[]};bf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30TNa825i3gH5IeUDuLbJ",type:d,createdAt:oH,updatedAt:oH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};bf.fields={title:"PÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteko",slug:"paatoksenteko"};bi.metadata={tags:[],concepts:[]};bi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"27Rv7pABYCjy8ORCjrJ33J",type:d,createdAt:jW,updatedAt:jW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bi.fields={abbreviation:"PEL09b",body:"Peltonen-Sainio, P. 2009. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU), loppuraportti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 21 s. (Ei enÃ¤Ã¤ sÃ¤hkÃ¶isesti saatavilla)"};bl.metadata={tags:[],concepts:[]};bl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7jMYRTYckqOzRaDGBQetXm",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:47.166Z",updatedAt:"2021-05-14T09:58:52.773Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};bl.fields={title:"Nykyinen ilmasto"};bn.metadata={tags:[],concepts:[]};bn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UEENC0fUs4IZ3toN7k0zE",type:d,createdAt:"2021-07-19T08:19:56.458Z",updatedAt:"2021-08-30T12:47:38.941Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};bn.fields={title:"ViVoTiVi-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu Tieteen tiedotus ry:n osarahoittamassa hankkeessa Ilmastonmuutos - visuaalista voimaa tiedeviestintÃ¤Ã¤n (ViVoTiVi).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};bx.metadata={tags:[],concepts:[]};bx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6RbBMPw6QRyLKa46vi7jnk",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:47:14.813Z",updatedAt:"2022-01-04T12:20:29.117Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};bx.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Vaikutukset ekosysteemeihin",slug:"vaikutukset-ekosysteemeihin",parent:fC,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ifw2jPBTw2f3kQc4cYxg",type:d,createdAt:"2021-10-25T12:31:54.684Z",updatedAt:"2022-01-04T12:20:21.310Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Vaikutukset ekosysteemeihin -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6SuvBEUK8L1uDLEgPS5r4n",type:d,createdAt:"2021-09-27T06:58:21.481Z",updatedAt:"2023-03-17T14:56:35.308Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ds,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Ekosysteemit muuttuvassa ilmastossa",materialType:G,slug:"ekosysteemit-muuttuvassa-ilmastossa",parent:bx,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on lÃ¤hes kokonaan osa Euraasian pohjoista havumetsÃ¤vyÃ¶hykettÃ¤,  vain lounais- ja etelÃ¤rannikko sekÃ¤ Ahvenanmaa kuuluvat lauhkeaan  sekametsÃ¤vyÃ¶hykkeeseen. Matkalla etelÃ¤stÃ¤ pohjoiseen ilmasto-olosuhteet  ja sitÃ¤ kautta luontotyypit vaihtelevat. EtelÃ¤istÃ¤ Suomea luonnehtii  runsaampi lajisto, lehti-, seka- ja havumetsÃ¤t vaihtelevat ja  maatalousalueet, tiestÃ¶ sekÃ¤ kaupungit pirstovat maisemaa. Harvinaisiksi  kÃ¤yneet elinympÃ¤ristÃ¶t kuten vanhat metsÃ¤t, korvet ja perinneympÃ¤ristÃ¶t  ovat luonnon monimuotoisuuden linnakkeita. Pohjoisen luonto on karumpaa  ja sille on tyypillistÃ¤ puuton tunturiluonto, aapasuot ja pohjoinen  havumetsÃ¤. JÃ¤rvet, joet ja pienvesistÃ¶t halkovat maisemaa koko maassa.  PitkÃ¤ rannikko ja sokkeloinen saaristomme ovat herkkiÃ¤ ihmistoiminnan  vaikutuksille, mutta toiminta koko ItÃ¤meren valuma-alueella vaikuttaa  yhteiseen mereemme ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6t1MORsbsXYz0WATS6IbYW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen luontotyypeistÃ¤ 188 eli 51 % on uhanalaisia vuoden 2008 uhanalaisarvioinnin mukaan. EtelÃ¤-Suomessa uhanalaisten luontotyyppien osuus on huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Suomessa. PerinnebiotooppityypeistÃ¤ 93 % ja metsÃ¤luontotyypeistÃ¤ 70 % on uhanalaisia. MyÃ¶s ItÃ¤meren ja rannikon sekÃ¤ soiden luontotyypeistÃ¤ yli puolet on uhanalaisia. Metsien uudistamis- ja hoitotoimien vaikutukset, ojitus, vesien rehevÃ¶ityminen ja likaantuminen, pellonraivaus ja vesirakentaminen ovat tÃ¤rkeimpiÃ¤ luontotyyppien uhanalaistumisen syitÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hU,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"Pt6Juh4nDTNldlu1oA10c",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto vaikuttaa kasvillisuuden rakenteeseen ja ekosysteemien jakaumaan tilassa. Ekosysteemit voidaan myÃ¶s jakaa rajoittavan tekijÃ¤n mukaan lÃ¤mpÃ¶tila- ja kosteusrajoitteisiin. Muita ekosysteemeihin vaikuttavia tekijÃ¶itÃ¤ ovat muun muassa hÃ¤iriÃ¶isyys kuten tulipalot ja hyÃ¶nteistuhot ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kaikkiin nÃ¤ihin tekijÃ¶ihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutusten uskotaan olevan voimakkaimpia tai nopeimpia lumen, jÃ¤Ã¤n ja ikiroudan luonnehtimissa ympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", jollaisia lÃ¶ytyy koko Suomesta. MerkittÃ¤vimmÃ¤t vaikutukset tulevat kohdistumaan ItÃ¤mereen, sisÃ¤vesiin, rantoihin ja kosteikoihin, soihin, metsiin ja tuntureihin. Muutoksia tapahtuu myÃ¶s maatalousluonnossa ja perinneympÃ¤ristÃ¶issÃ¤. Vaikutusten oletetaan olevan pienempiÃ¤ mm. kalliolla ja kivikoilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hU,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupunkiluontoon tunnetaan vielÃ¤ puutteellisesti.Â Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Fmetsa\u002Fmetsat-ja-ilmastonmuutos\u002Fmetsien-kasvukausi-ja-ilmastonmuutos\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Metsien kasvukausi ja ilmastonmuutos ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1tlB9aV01G4dF1C3xjTx3L",type:d,createdAt:"2021-09-27T08:02:34.831Z",updatedAt:"2022-01-04T12:08:34.988Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fe,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"ItÃ¤meren erityispiirteet saattavat kadota ilmaston muuttuessa",materialType:G,slug:"itameren-erityispiirteet-saattavat-kadota-ilmaston-muuttuessa",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"llmastonmuutos nostaa ItÃ¤meren veden lÃ¤mpÃ¶tilaa, mikÃ¤ muuttaa eliÃ¶iden lajikoostumusta ja lisÃ¤Ã¤ vieraslajeja.Â  LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t sateet rehevÃ¶ittÃ¤vÃ¤t merivettÃ¤ ja laskevat sen suolapitoisuutta, mikÃ¤ vaikuttaa lajien levinneisyyteen. Merenpinnan nousu lisÃ¤Ã¤ rantaeroosiota. Muutokset heijastuvat koko ravintoverkkoon ja luonnon monimuotoisuuteen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meri on altis muutoksille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren suolapitoisuus on matala, ja siksi sen eliÃ¶lajisto koostuu makean, murto- ja meriveden lajeista. Suuri osa lajeista elÃ¤Ã¤ sietokykynsÃ¤ Ã¤Ã¤rirajoilla, minkÃ¤ vuoksi niiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ on vÃ¤hÃ¤inen ja ravintoverkot ovat yksinkertaisia verrattuna valtamerten eliÃ¶yhteisÃ¶ihin. Mataluutensa ja pienen vesitilavuutensa vuoksi ItÃ¤meri on herkkÃ¤ ihmisen toiminnan vaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ItÃ¤meri on ollut muutoksille altis lÃ¤pi historiansa ja ilmaston vaihtelu nÃ¤kyy sen eliÃ¶stÃ¶n ja ympÃ¤ristÃ¶n jatkuvina muutoksina ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman ja veden lÃ¤mpeneminen muuttaa ItÃ¤meren lajikoostumusta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren alueella ilman keskilÃ¤mpÃ¶tilan arvioidaan nousevan 3â€“5 Â°C kuluvan vuosisadan loppuun mennessÃ¤. LÃ¤mpÃ¶tila nousee talvella alueen itÃ¤- ja pohjoisosissa ja kesÃ¤llÃ¤ etelÃ¤osissa, minkÃ¤ seurauksena veden pintalÃ¤mpÃ¶tila kohonnee 2â€“4 Â°C. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤mÃ¤ vaikuttaa ItÃ¤meren ekosysteemin toimintaan ja lajistoon. Monet veden kemialliset ja fysikaaliset prosessit muuttuvat, ja esimerkiksi viileÃ¤Ã¤n veteen sopeutuneet lajit todennÃ¤kÃ¶isesti taantuvat etelÃ¤isempien lajien runsastuessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen todennÃ¤kÃ¶isesti muuttaa ItÃ¤meren lintupopulaatioita. TalvilÃ¤mpÃ¶tilojen nousun takia alueella talvehtivia lintuja esiintyy nykyÃ¤Ã¤n pohjoisempana kuin aikaisemmin. TÃ¤llaisia lajeja ovat kyhmyjoutsen (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Cygnus olor",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"73I3gb5HNo6xJG59TAOZZc",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", telkkÃ¤ (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Bucephala clangula",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1o0bqR0Qt3T8P0iB1AANfh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" (kuva 1) ja isokoskelo (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Mergus merganser",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4qwf9kKTidrOboPKzgxRMu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KevÃ¤Ã¤n lÃ¤mpÃ¶tilojen nousu puolestaan on jo aikaistanut useiden lintulajien kevÃ¤tmuuttoa ja pesimistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Joidenkin lintulajien kannat ovat kuitenkin taantuneet, sillÃ¤ kaikki eivÃ¤t ole sopeuttaneet kevÃ¤tmuuttoaan suhteessa kevÃ¤Ã¤n aikaistumiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"66aJFIe7mwzVupOAuhFqX6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pintaveden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu muuttaa keijuston eli planktonin lajistokoostumusta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:": se esimerkiksi suosii nopeasti lisÃ¤Ã¤ntyviÃ¤ pienikokoisia elÃ¤inplanktonlajeja, kuten rataselÃ¤imiÃ¤ ja vesikirppuja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"8CwCRcljGPkRiRXEy3Uih",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5j3bwP3ThIwtw76x6HEdyh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s hajottajabakteerien aktiivisuus lisÃ¤Ã¤ntyy, mikÃ¤ kiihdyttÃ¤Ã¤ ravinteiden ja hiilen kierrÃ¤tystÃ¤ pintavesikerroksessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" KesÃ¤aikainen lÃ¤mpeneminen puolestaan lisÃ¤Ã¤ sinilevien eli syanobakteerien kasvua. SinilevÃ¤t tarvitsevat kasvuunsa sekÃ¤ typpeÃ¤ ettÃ¤ fosforia â€“ ne pystyvÃ¤t sitomaan itseensÃ¤ ilmasta veteen liuennutta typpikaasua, joten vain fosforin saanti rajoittaa niiden esiintymistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"97T3rTgOV4ZEOOVMhLxoa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Talviaikaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t sateet ja paljas maa lisÃ¤Ã¤vÃ¤t ravinteiden huuhtoutumista maa-alueilta, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ ravinteikkaissa vesissÃ¤ viihtyvien leviÃ¤, kuten silmÃ¤-, panssarisiima-, tarttuma-, ja nieluleviÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6TPHzLyfeerx7EZbcCzJ5J",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤stÃ¤ riippuvaisten lajien elinympÃ¤ristÃ¶ kutistuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peitteen laajuuden on arvioitu vÃ¤henevÃ¤n huomattavasti tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2YcrUoiTBrCQOM2KlOko9J",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vuosisadan lopulla ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤talvien pituus lyhenisi keskimÃ¤Ã¤rin 1â€“3 kuukautta nykyisestÃ¤, joten keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isinÃ¤ talvina jÃ¤Ã¤ttÃ¶minÃ¤ olisivat SelkÃ¤meri, suurin osa Suomenlahtea ja Riianlahti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤peitteen hÃ¤viÃ¤minen vaikuttaa haitallisesti sekÃ¤ ItÃ¤meren ekosysteemin pienimpiin ettÃ¤ suurimpiin eliÃ¶ihin. MerijÃ¤Ã¤n mikroskooppisissa suolavesikÃ¤ytÃ¤vissÃ¤ elÃ¤vÃ¤t levÃ¤t ja bakteerit, menettÃ¤vÃ¤t monin paikoin elinympÃ¤ristÃ¶nsÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:en,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s itÃ¤merennorpat (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Pusa hispida botnica",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5DAlZw3o3DeV1xvXHN7ur6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" joutuvat ahdinkoon, koska ne poikivat kevÃ¤isille ahtojÃ¤ille. LÃ¤mpenemisen voimistumisen katsotaan olevan itÃ¤merennorpan suurin uhkatekijÃ¤ tulevaisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1ct3otrw9n8tRqRaULkfkR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ja sen levinneisyysalue voi tulevaisuudessa rajoittua PerÃ¤merelle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5eYgfi54W7AuqYi5AcvCpw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"243qrSUEtGo6EJr1OTrWkN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen vaikutukset harmaahylkeeseen eli halliin (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Halichoerus grypus",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"RESCCebTFac5B9FhKDFIt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" (kuva 2) ovat lievemmÃ¤t, koska halli pystyy poikimaan myÃ¶s maalle ja merijÃ¤Ã¤n vÃ¤hetessÃ¤ sen talviset ruokailualueet saattavat jopa laajentua ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:en,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5JOorONxqdlvEgP092VLsz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vÃ¤hentÃ¤nee veden sekoittumista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤peitteisen alueen pieneneminen ja veden talvilÃ¤mpÃ¶tilan nousu saattavat vaikuttaa meriveden sekoittumiseen ItÃ¤meressÃ¤. Nykyisin vesi sekoittuu talvella, kun pintavesi jÃ¤Ã¤htyy lÃ¤helle jÃ¤Ã¤tymispistettÃ¤ ja muuttuu raskaammaksi kuin alla oleva pariasteinen vesi: raskas pintavesi ikÃ¤Ã¤n kuin putoaa kevyemmÃ¤n syvÃ¤n veden kerroksen lÃ¤pi ja aiheuttaa tehokkaan sekoittumisen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3JJDre4mQk2la84GzqN1CH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Jos pintavesi ei ilmaston lÃ¤mpenemisen takia enÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤hdykÃ¤Ã¤n syvÃ¤Ã¤ vettÃ¤ kylmemmÃ¤ksi, sekoittuminen voi loppua kokonaan, mikÃ¤ vaikeuttaisi syvÃ¤n veden hapettumista ja hidastaisi ravinteiden kulkeutumista pintaan, mikÃ¤ vaikuttaisi kaikkiin vesieliÃ¶ihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos ItÃ¤meren vesi ei enÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶tilan nousun takia sekoitu entiseen tapaan, se kerrostuu ja ravinteet jÃ¤Ã¤vÃ¤t syvÃ¤n veden kerrokseen. Veden voimakas kerrostuminen voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ravinteista riippuvaisten piilevien eli diatomien kukintoja, jotka ovat merkittÃ¤vÃ¤ ravinnon lÃ¤hde pohjaeliÃ¶stÃ¶lle, ja vastaavasti suosia pienemmillÃ¤ ravinnemÃ¤Ã¤rillÃ¤ toimeen tulevia panssarisiimaleviÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kerrostuneisuuden muutoksilla saattaa olla suurikin vaikutus kevÃ¤Ã¤llÃ¤ kukkivien levien kukintaan ItÃ¤merellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KevÃ¤tkukinnan voimakkuus puolestaan vaikuttaa kesÃ¤n ravinnetilanteeseen: jos kevÃ¤Ã¤llÃ¤ kukkivat levÃ¤t kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t suuren osan ravinteista niitÃ¤ jÃ¤Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n kesÃ¤llÃ¤ kukkivien sinilevien hyÃ¶dynnettÃ¤vÃ¤ksi. Monien yhtÃ¤ aikaa vaikuttavien tekijÃ¶iden takia ilmastonmuutoksen vaikutuksia kevÃ¤Ã¤n ja kesÃ¤n levÃ¤kukintoihin on kuitenkin vaikea ennustaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suolapitoisuuden aleneminen muuttaa ItÃ¤meren lajistoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen suolaisuuden arvioidaan ilmastonmuutoksen seurauksena laskevan, mikÃ¤ muuttaa eliÃ¶iden maantieteellisen levinneisyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"375oYl81Mpv3SEH2ahXQcP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suolaisuuden vÃ¤heneminen voi vaikuttaa ItÃ¤mereen jopa enemmÃ¤n kuin lÃ¤mpeneminen, sillÃ¤ alhainen suolapitoisuus rajoittaa nykyisellÃ¤Ã¤nkin monien merilajien esiintyvyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". ItÃ¤meren suolapitoisuuteen vaikuttavat joista tulevien vesien mÃ¤Ã¤rÃ¤, sademÃ¤Ã¤rÃ¤ sekÃ¤ suolaisen veden pulssit PohjanmereltÃ¤. Sateisuuden arvioidaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n erityisesti ItÃ¤meren valuma-alueen pohjoisosissa, mikÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isesti kasvattaa siellÃ¤ olevien jokien virtaamia, kun taas virtaamat etelÃ¤ssÃ¤ pienenevÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suolaisuuden vÃ¤heneminen vaikuttaa ulapan planktoneihin ja sitÃ¤ kautta koko ItÃ¤meren lajistoon. Suurin osa meri- ja murtovesilajeista sÃ¤ilynee etelÃ¤isellÃ¤ ItÃ¤merellÃ¤, mutta erityisesti SelkÃ¤meren ja PerÃ¤meren alueelta ne saattavat hÃ¤vitÃ¤, samalla kun makean veden lajiston runsastuu ja leviÃ¤Ã¤ etelÃ¤mmÃ¤ksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi makeassa vedessÃ¤ viihtyvÃ¤n sÃ¤rjen levinneisyys todennÃ¤kÃ¶isesti kasvaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suolaisissa vesissÃ¤ kutevien turskien (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Gadus morhua",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4ynbmLXR5AuFH6OpE4JV7h",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" elinolosuhteet entisestÃ¤Ã¤n huononevat ja silakan (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Clupea harengus membras",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5Ol5bwYAeawYw543cLb2dL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja kilohailin (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Sprattus sprattus",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:cH,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3lk4cljvXkkPvSsPy1x2mg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" tÃ¤rkeimmÃ¤t ravintokohteet, merihankajalkaiset vÃ¤henevÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7gmaKfCl0ilM5EyakfCNxQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pintaveden lÃ¤mpeneminen yhdessÃ¤ makean veden valuman lisÃ¤Ã¤ntymisen kanssa voimistaa pintaveden kerrostumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Valuman lisÃ¤Ã¤ntyessÃ¤ pitkÃ¤Ã¤n, suolaisuuden vaihettumiskerros eli halokliini siirtyy hitaasti syvemmÃ¤lle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llÃ¶in osa halokliinin alla olevista keskisyvistÃ¤ (60â€“90 m syvistÃ¤) hapettomista pohjista muuttuu hapellisiksi, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ pohjaelÃ¤inten mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ erityisesti Suomenlahdella ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toisten arvioiden mukaan kerrostumisen voimistuminen pahentaa happitilannetta halokliinin alaisissa vesissÃ¤ entisestÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3HFxUaLp4dCH7w9yriaR1X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", millÃ¤ voi olla arvaamattomia vaikutuksia ekosysteemiin",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosikymmeninÃ¤ on havaittu suolavesipulssien vÃ¤hentymistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:en,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pulssien todennÃ¤kÃ¶isyyteen ja esiintymiseen vaikuttavat ilmanpaineen, tuulen suunnan ja vedenkorkeuden vaihtelut. Suolapulssien harvinaistumisen syyksi on esitetty ilmastonmuutosta, mutta syy-yhteydet eivÃ¤t ole tÃ¤ysin selvillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hX,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4HLEonH3ETEYPP2bvj3OyZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Osasyy saattaa olla se, ettÃ¤ mitÃ¤ enemmÃ¤n ItÃ¤mereen sataa ja valuu, sitÃ¤ enemmÃ¤n sitÃ¤ virtaa Atlantin valtamereen, mikÃ¤ vaikeuttaa suolaisen veden pÃ¤Ã¤syÃ¤ Tanskan salmien kautta ItÃ¤mereen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6tXkHrL35sz5d9QsDBbOTP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suolaisuuden vÃ¤heneminen voi uhata niin sanottuja avainlajeja, joiden olemassaolosta useat muut lajit ovat riippuvaisia. Esimerkiksi suhteellisen suolaisessa vedessÃ¤ viihtyvÃ¤ meriajokas (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Zostera marina",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:") saattaa hÃ¤vitÃ¤ Suomen merialueelta kokonaan ja myÃ¶s rakkolevÃ¤n (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Fucus vesiculosus",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:") (kuva 3) ja sinisimpukan (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Mytilus trossulus",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:") levinneisyysalueet todennÃ¤kÃ¶isesti pienenenevÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Meriajokas, rakkolevÃ¤ ja sinisimpukka muodostavat elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤, joissa viihtyvÃ¤t monet Ã¤yriÃ¤iset, nilviÃ¤iset ja kalat. Siksi niiden vÃ¤heneminen vaikuttaa laajemminkin ItÃ¤meren monimuotoisuuteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7dbaCWDqBPOgPssAm1w13J",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu happamoittaa ItÃ¤merta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuuden nousu voimistaa hiilen liukenemista meriin, myÃ¶s ItÃ¤mereen. Hiilidioksidin liukeneminen on viimeisten 20â€“30 vuoden aikana happamoittanut ItÃ¤meren vettÃ¤ ja laskenut sen pH-arvoa noin 0,15 pH-yksikkÃ¶Ã¤. Hapan vesi liuottaa kalsiumyhdisteitÃ¤ ja haittaa kalkkitukirankaisten eliÃ¶iden kasvua. ItÃ¤meressÃ¤ kalkkirakenteet ovat alhaisen suolapitoisuuden vuoksi muutenkin heikkoa ja esimerkiksi simpukat ovat valtamerilajeja ohutkuorisempia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:en,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Happamoitumisen onkin arvioitu vÃ¤hentÃ¤vÃ¤n erÃ¤iden ItÃ¤meren simpukkalajien toukkien elinkelpoisuutta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"hkvLeN9ocUKxO1BToPYMF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren ekosysteemien reaktio happamoitumiseen riippuu kuitenkin useista tekijÃ¶istÃ¤, kuten meren lÃ¤mpÃ¶tilasta ja suolapitoisuudesta sekÃ¤ lajien keskinÃ¤isestÃ¤ vuorovaikutuksesta. Jotkin lajit tulevat sopeutumaan toisia paremmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5eRNTMgoXpnxAEDKPa6o0c",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan nousu ja myrskyt muuttavat luontotyyppejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos aiheuttaa jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamista ja meriveden lÃ¤mpÃ¶laajenemista, mikÃ¤ johtaa valtameren pinnannousuun ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3EneAhtvPyJbpYj2HPegPn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s ItÃ¤meren pinta nousee, mutta jonkin verran vÃ¤hemmÃ¤n kuin valtamerien keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Merenpinnan nousu lisÃ¤Ã¤ rantaeroosiota ja vaikuttaa rannikon vedenalaisiin ja maanpÃ¤Ã¤llisiin luontotyyppeihin. Vesi voi etelÃ¤isellÃ¤ ItÃ¤merellÃ¤ peittÃ¤Ã¤ alleen esimerkiksi kasvipeitteisiÃ¤ kivikkorantoja, alavia hiekkarantoja ja rantametsiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" LisÃ¤ksi jÃ¤Ã¤peitteen vÃ¤heneminen saattaa kasvattaa vedenkorkeuden Ã¤Ã¤riarvoja, koska jÃ¤Ã¤ ei ole pienentÃ¤mÃ¤ssÃ¤ vedenpinnan vaihteluita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisella ItÃ¤merellÃ¤, erityisesti Pohjanlahdella maankohoaminen kumoaa vielÃ¤ useita vuosikymmeninÃ¤ merenpinnan nousun. Toisaalta PerÃ¤merellÃ¤ meriveden korkeuden nousu hidastaa maankohoamisen aiheuttamaa uuden maarannan paljastumista ja johtaa kevÃ¤tkesÃ¤isten lyhytaikaisten tuulitulvien yleistymiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hX,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pohjanlahdella rantaviivan vetÃ¤ytymisen hidastuminen aiheuttanee muutoksia maankohoamisesta riippuvaisissa luontotyypeissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voimistanee muiden ympÃ¤ristÃ¶ongelmien vaikutuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi voimistaa ItÃ¤meren muiden ympÃ¤ristÃ¶ongelmien vaikutuksia vesieliÃ¶stÃ¶Ã¶n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EkosysteemiÃ¤ uhkaavat muun muassa rehevÃ¶ityminen, haitalliset aineet, Ã¶ljyonnettomuudet, vieraslajit, liikakalastus ja roskaantuminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:en,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpenemisen myÃ¶tÃ¤ vieraslajien vakiintuminen ItÃ¤mereen saattaa helpottua. Uudet eliÃ¶lajit kilpailevat resursseista ItÃ¤meren lajiston kanssa ja saattavat muuttaa ravintoverkkoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5MBKDTGD33R4NozxdFQnEk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vilkas laivaliikenne on tuonut mukanaan jo satakunta vieraslajia, joista osa on jo pystynyt vakiintumaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi Virosta viime vuosina saapunut, hyvin vÃ¤hÃ¤happisia olosuhteita sietÃ¤vÃ¤ kalalaji, hopearuutana (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Carassius auratus m. gibelio",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"), on hyÃ¶tynyt vesien lÃ¤mpenemisestÃ¤ ja rehevÃ¶itymisestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7E6uYbDx9ZSVuhscfs4Cbu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suolaisuuden vÃ¤heneminen puolestaan voi merkittÃ¤vÃ¤sti lisÃ¤tÃ¤ esimerkiksi jo nyt ItÃ¤meressÃ¤ esiintyvÃ¤n vaeltajasimpukan (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Dreissena polymorpha",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:") kantoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi voimistaa haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien, dioksiinien ja PCB:n, vaikutusta merieliÃ¶ihin. Veden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu yhdessÃ¤ matalamman suolaisuuden kanssa voi aiheuttaa viileÃ¤mpÃ¤Ã¤n ja suolaisempaan veteen sopeutuneille eliÃ¶ille fysiologista stressiÃ¤. TÃ¤llÃ¶in ne saattavat tulla alttiimmiksi ItÃ¤mereen kertyneiden myrkyllisten kemikaalien haittavaikutuksille. LÃ¤mpÃ¶tilan nousu nopeuttaa eliÃ¶iden aineenvaihduntaa, jolloin haitallisten aineiden kertymisnopeus voi kasvaa. Matalassa suolapitoisuudessa myÃ¶s metallien on havaittu kertyvÃ¤n helpommin vesieliÃ¶ihin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voimistanee rehevÃ¶itymistÃ¤ ItÃ¤meressÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren voi rehevÃ¶ityÃ¤ entisestÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. RehevÃ¶itymistÃ¤ aiheuttavat maaperÃ¤stÃ¤ ja pelloilta veteen liukenevat ravinteet, jotka kulkeutuvat jokien kautta mereen. LisÃ¤Ã¤ntyvien sateiden arvioidaan voimistavan ravinnevalumaa tulevaisuudessa, minkÃ¤ lisÃ¤ksi rehevÃ¶itymistÃ¤ lisÃ¤Ã¤ meriveden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu, joka kiihdyttÃ¤Ã¤ merenpohjan eloperÃ¤isen aineksen hajoamista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"RehevÃ¶ityminen on tÃ¤rkein vedenalaisia elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ uhkaava tekijÃ¤, jota ilmaston lÃ¤mpeneminen voi edelleen voimistaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meressÃ¤ rehevÃ¶ityminen aiheuttaa veden samenemista ja pohjakerroksen hapettomuutta sekÃ¤ lisÃ¤Ã¤ muita lajeja syrjÃ¤yttÃ¤vien rihmalevien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. LisÃ¤ksi rantojen ruovikoituminen todennÃ¤kÃ¶isesti voimistuu, ja nopeakasvuiset rihmalevÃ¤t kilpailevat entistÃ¤ enemmÃ¤n monivuotisten levien, kuten rakkolevÃ¤n, kanssa. Rihmalevien menestymistÃ¤ lisÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤talvien vÃ¤heneminen, jos jÃ¤Ã¤t eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ entiseen tapaan irrota niitÃ¤ kalliorannoilta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dy,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" PidemmÃ¤t jÃ¤Ã¤ttÃ¶mÃ¤t kaudet altistavat meren voimakkaille talviaikaisille tuulille, mikÃ¤ voi johtaa syvÃ¤veden ravinteiden kumpuamiseen pintaan edistÃ¤en kevÃ¤Ã¤n kasviplanktontuotantoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1ohdYybfKrGxTcNo6le0dD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen rannikkoalueilla eniten rehevÃ¶itymistÃ¤ on odotettavissa Suomenlahdella ja SaaristomerellÃ¤, mikÃ¤ johtuu lÃ¤hialueilla harjoitetuista maanviljelystÃ¤ sekÃ¤ jÃ¤rvien vÃ¤hyydestÃ¤ osalla jokien valuma-alueita, mistÃ¤ johtuen ravinteet kulkeutuvat suoraan mereen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"mPQ74PX5RpVFBV9mSmUnW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Samoilla alueilla myÃ¶s meriveden kerrostuneisuuteen liittyvÃ¤t muutokset voivat aikaansaada hapettomuutta ja vapauttaa pohjaan varastoituneita ravinteita. Erityisesti Suomenlahdella ja varsinaisella ItÃ¤merellÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan nousu, kerrostuneisuuden lisÃ¤Ã¤ntyminen ja fosforin vapautuminen pohjasta voivat lisÃ¤Ã¤ myrkyllisten sinilevÃ¤kukintojen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ â€“ ellei ravinnekuormitusta maalta saada hillittyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahdelle ennusteet ovat epÃ¤varmempia, koska siellÃ¤ levÃ¤kukintoja kiihdyttÃ¤vÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan nousu tulee olemaan voimakkainta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta Pohjanlahdella ei esiinny samassa mÃ¤Ã¤rin hapettomuutta kuin etelÃ¤isimmillÃ¤ merialueilla, koska siellÃ¤ ei juurikaan ole happikadolle altistavaa suolaisuuden harppauskerrosta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6sFnWU2DqfUqnbscr7PVF8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Joet myÃ¶s kuljettavat Pohjanlahteen mukanaan runsaasti liuennutta eloperÃ¤istÃ¤ ainesta. Sen vaikutukset ekosysteemiin voivat olla jopa rehevÃ¶itymistÃ¤ hillitseviÃ¤, koska se vÃ¤hentÃ¤Ã¤ valon tunkeutumista veteen ja samalla kiihdyttÃ¤Ã¤ bakteerien kasvua. Bakteerit kilpailevat ravinteista perustuottajalevien kanssa, jolloin planktontuotannon kasvu voi Pohjanlahdella pysyÃ¤ maltillisena. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren alueen vaikutuksiin voidaan sopeutua suunnittelulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SekÃ¤ ihminen ettÃ¤ eliÃ¶t joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin ItÃ¤meressÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:vJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Haittoja voidaan pienentÃ¤Ã¤ tai ehkÃ¤istÃ¤ erilaisilla suojelu- ja muilla toimilla. TÃ¤llaisia ovat esimerkiksi erilaiset strategiat ja sÃ¤Ã¤dÃ¶kset meriluonnon monimuotoisuuden sÃ¤ilyttÃ¤miseksi, kalastuksen sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyt sekÃ¤ rannikoiden maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelu niin, ettÃ¤ erilaiset riskitekijÃ¤t, kuten merenpinnan nousu ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t, otetaan huomioon ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5nQsk8QUqQXSTWzK46A5Z0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Maatalouden vesistÃ¶jÃ¤ rehevÃ¶ittÃ¤viÃ¤ ravinnepÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ varautumalla sadannan ja tulvien aiheuttaman huuhtouman vaikutuksiin esimerkiksi suunnittelemalla peltoalojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, rakentamalla niille suojavyÃ¶hykkeitÃ¤ sekÃ¤ vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ lannoitemÃ¤Ã¤riÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hX,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EkosysteemejÃ¤ koskevien muutosten arviointi ja mallintaminen on haastavaa, sillÃ¤ niihin liittyy valtavasti epÃ¤varmuustekijÃ¶itÃ¤, joista tÃ¤rkeimpiÃ¤ ovat ihmislÃ¤htÃ¶iset ekosysteemeihin vaikuttavat asiat ja niiden kehitys tulevaisuudessa. EpÃ¤varmuustekijÃ¶itÃ¤ ovat esimerkiksi ilmakehÃ¤n saasteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ sekÃ¤ muutokset maankÃ¤ytÃ¶ssÃ¤, metsÃ¤nhoidossa, maataloudessa ja ihmisten mÃ¤Ã¤rÃ¤ssÃ¤. MyÃ¶s markkinat, kansainvÃ¤linen kauppa ja teknologian kehitys voivat muuttaa ilmaston ja ekosysteemien vÃ¤lisiÃ¤ vuorovaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bQ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:uS},content:[{data:{},marks:[],value:uT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:hP},content:[{data:{},marks:[],value:hQ,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aaltojenalla.fi\u002Fcgi-bin\u002Fbsbw\u002Findex.cgi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Aaltojen alla ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwwf.fi\u002Falueet\u002Fitameri\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"WWF â€“ ItÃ¤meri ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FItameri_vesistot_ja_vesivarat"},content:[{data:{},marks:[],value:"SYKE â€“ ItÃ¤meri, vesistÃ¶t ja vesivarat â€“teema ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7B92D8F208-A11B-473E-AA1F-FAB6EAD66809%7D\u002F31240"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ â€“ Suomen ItÃ¤meren suojeluohjelma, Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.rktl.fi\u002Fkala\u002Fitameritutkimukset\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"RKTL â€“ ItÃ¤meri-tutkimusohjelma ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.baltic.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ItÃ¤meri-instituutti (The Baltic Institute of Finland) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.jarviwiki.fi\u002Fwiki\u002FMeriwiki:Etusivu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Meriwiki: ItÃ¤meren alueet ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FLuonto\u002FLuontotyypit"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ & Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Luontotyypit ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fE},content:[{data:{},marks:[],value:fF,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by,el,{sys:{type:b,linkType:d,id:"frLbwVwd4jUZcCgIlQNdt"}},fG,fH],articleLength:[cA],toc:x,modifiedDate:"2014-12-31",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pk583W7K7MvVmIu3McAUH",type:d,createdAt:"2021-09-27T08:48:20.247Z",updatedAt:"2022-01-04T12:08:27.877Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Ekosysteemipalveluiden turvaaminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ ilmastonmuutoksen edetessÃ¤",materialType:G,slug:"ekosysteemipalveluiden-turvaaminen-on-tarkeaa-ilmastonmuutoksen-edetessa",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteiskuntamme on riippuvainen ekosysteemeistÃ¤ ja niiden tuottamista ekosysteemipalveluista. Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ ekosysteemit kohtaavat monia muutoksia, jotka vaikuttavat myÃ¶s ihmisille tÃ¤rkeisiin hyÃ¶dykkeisiin ja muihin palveluihin. Luonnon monimuotoisuus yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ monia ekosysteemipalveluita ja sen arvostus saattaakin lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemipalveluiden merkitys Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihminen ja yhteiskunta ovat riippuvaisia luonnonvaroista ja luonnon toiminnoista. Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen arvottamia luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia hyÃ¶tyjÃ¤. NiitÃ¤ ovat mm. ravinto, lÃ¤Ã¤keaineet, rakennustarvikkeet ja virkistysmahdollisuudet. MyÃ¶s luonnontoiminta, kuten ekologiset vuorovaikutukset pÃ¶lyttÃ¤jien ja kasvien vÃ¤lillÃ¤, pohjaveden puhdistuminen ja varastoituminen ja hengitysilman puhdistuminen, kuuluvat ekosysteemipalveluihin.",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:s}],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemipalvelu-kÃ¤sitteen tarkoituksena on hahmottaa luonnon  rahallista arvoa yhteiskunnalle. Oikeutta ekosysteemipalveluiden  hyÃ¶dyntÃ¤miseen pidetÃ¤Ã¤n tÃ¤rkeÃ¤nÃ¤ ja se on osa Suomen perustuslakia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3PSXPV32n7GLyirQr4xszk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".  Ekosysteemipalveluita pidetÃ¤Ã¤n kuitenkin jossain mÃ¤Ã¤rin  itsestÃ¤Ã¤nselvyyksinÃ¤. Koska ne ovat monesti ilmaisia, niitÃ¤ ei aiemmin  ole huomioitu taloudellisissa laskelmissa, yhteiskunnallisessa  pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa tai luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa. Vastakohtana  luonnon itseisarvoa korostavalle lÃ¤hestymistavalle,Â  ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen on ihmiskeskeinen tapa  arvottaa luontoa. Se toimii tyÃ¶vÃ¤lineenÃ¤, jonka avulla voidaan edistÃ¤Ã¤  taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kehitystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hinnan mÃ¤Ã¤rittÃ¤minen esimerkiksi peto-saalissuhteille,  vedenpuhdistukselle ja kosteikkojen tarjoamalle tulvatorjunnalle on  haastavaa. Ekosysteemipalveluiden arvo on aina riippuvainen palvelua  arvottavista ihmisistÃ¤, heidÃ¤n elinolosuhteistaan ja tulotasostaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6M4xzjMQOMW0ZPhC1O80Wb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemipalveluiden vastakohtana voidaan puhua haittapalveluista.  Osa luonnon prosesseista tai ilmiÃ¶istÃ¤, kuten allergioita aiheuttavat  siitepÃ¶lyt, voidaan kokea palvelun sijasta haittana. Suurella osalla  ekosysteemipalveluja on myÃ¶nteisiÃ¤ ja negatiivisia puolia ja  olosuhteista tai kokijasta riippuen toinen nÃ¤istÃ¤ puolista voi korostua.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6KqPLZRjXvjh7DrGTe2TwY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuuden suhde ekosysteemipalveluihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuus tukee useiden ekosysteemipalvelujen sÃ¤ilymistÃ¤.  Kun luonnon monimuotoisuus kÃ¶yhtyy, ekosysteemin kyky tuottaa  ekosysteemipalveluja voi heiketÃ¤. Monimuotoisten eliÃ¶yhteisÃ¶iden kyky  sietÃ¤Ã¤ hÃ¤iriÃ¶itÃ¤ ja toipua niistÃ¤ on parempi kuin vÃ¤hÃ¤lajisissa yhteisÃ¶issÃ¤,  mikÃ¤ tukee ekosysteemipalvelujen saatavuutta. Jotkin ekosysteemipalvelut  ovat myÃ¶s riippuvaisia elinympÃ¤ristÃ¶jen, eliÃ¶lajien ja lajien sisÃ¤isen  perinnÃ¶llisen monimuotoisuuden sÃ¤ilymisestÃ¤.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Luonnon  monimuotoisuuden kÃ¶yhtyminen voi vaikuttaa muun muassa sopivien  viljelykasvien, tuotantoelÃ¤inten ja lÃ¤Ã¤keaineiden kÃ¤ytettÃ¤vyyteen ja  saatavuuteen. Ilmastonmuutos on yksi luonnon monimuotoisuuteen  vaikuttavista tekijÃ¶istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ekosysteemiprosessien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n; kun jokaisella lajilla on oma ekolokeronsa ja roolinsa eliÃ¶yhteisÃ¶ssÃ¤, lajiston monimuotoisuuden kasvaessa myÃ¶s ekosysteemiprosessien mÃ¤Ã¤rÃ¤ runsastuu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7LSJ1tdBVnodtOlmIefx5A",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". YksittÃ¤isten ekosysteemipalveluiden suhde luonnon monimuotoisuuteen kuitenkin vaihtelee. Jotkin ekosysteemipalvelut kuten eroosion estÃ¤minen tai veden puhdistus ovat suurimmaksi osaksi riippumattomia luonnon monimuotoisuudesta ja oleellista nÃ¤ille toiminnoille on kasvillisuuden sÃ¤ilyminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:h_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen aiheuttama lÃ¤mpeneminen ja sateisuuden muutokset muokkaavat ekosysteemejÃ¤. Ne vaikuttavat eliÃ¶iden elinympÃ¤ristÃ¶jen laatuun ja ekologisia vaikutuksia ovat muun muassa muutokset lajien esiintymisalueissa, eliÃ¶iden elinkierron vuotuisessa rytmiikassa ja vesiekosysteemeissÃ¤ elÃ¤vien yksilÃ¶iden ruumiin koossa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:h_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muutoksia ekosysteemien tuottamiin palveluihin on odotettavissa ja ne koskettavat niin luonnonympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ kuin eri maankÃ¤yttÃ¶muotoja maanviljelystÃ¤ metsÃ¤- ja kalatalouteen, infrastruktuuriin ja asutukseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElintÃ¤rkeÃ¤t yllÃ¤pitÃ¤vÃ¤t ekosysteemipalvelut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa yllÃ¤pitÃ¤viin, sÃ¤Ã¤televiin, tuotanto- ja kulttuuripalveluihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:h$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". YllÃ¤pitÃ¤vÃ¤t palvelut, kuten ravinteiden kierto, yhteyttÃ¤minen tai luonnon monimuotoisuus, nimensÃ¤ mukaisesti yllÃ¤pitÃ¤vÃ¤t monia ekosysteemin toimintoja. Ne voivat muuttua ilmastonmuutoksen seurauksena, mikÃ¤ nÃ¤kyy epÃ¤suorasti myÃ¶s monissa muissa ekosysteemipalveluissa. Esimerkiksi hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntyminen ilmassa ja kasvien aineenvaihdunnan nopeutuminen voivat nopeuttaa yhteyttÃ¤mistÃ¤. Toisaalta veden saanti voi rajoittaa sitÃ¤ kuivuudesta kÃ¤rsivillÃ¤ seuduilla. Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvien perustuotannon odotetaan kasvavan Suomessa. TÃ¤mÃ¤ heijastuu monien tuotantopalvelujen, kuten ravinnon ja rakennusmateriaalien, mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤televÃ¤t ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤televiin  ekosysteemipalveluihin kuuluvat mm. eroosion ehkÃ¤isy, veden ja ilman  puhdistuminen, kasvihuonekaasujen sitominen, kasvien pÃ¶lyttÃ¤minen ja  petojen saaliselÃ¤inkantoja sÃ¤Ã¤televÃ¤ vaikutus ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:h$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1obRy0glUJcj0ySltuI4ab",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".  Esimerkiksi veden ja ilman puhdistuminen voivat muuttua  ilmastonmuutoksen aiheuttamien kasvillisuusmuutosten ja eliÃ¶iden aineenvaihduntanopeuden muutosten seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:h_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Monet sÃ¤Ã¤televÃ¤t ekosysteemipalvelut ovat riippuvaisia ravintoverkkojen tapahtumista ja luonnon monimuotoisuudesta",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HyÃ¶nteisten, lintujen ja muiden petoelÃ¤inten tarjoama tuholaistorjunta on tÃ¤rkeÃ¤ ekosysteemipalvelu maataloudessa ja metsÃ¤nhoidossa. SÃ¤Ã¤telemÃ¤llÃ¤ saaliselÃ¤intensÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ne vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t mm. vilja- ja metsÃ¤tuhoja. Ravintoverkon eri tasoilla tapahtuvien elinkierron rytmiikan muutosten aiheuttaman petojen ja saaliselÃ¤inten eriaikaisuuden ja elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤misen takia monet tuholaisten mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ rajoittavat eliÃ¶t eivÃ¤t pysty ilmastonmuutoksen edetessÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤Ã¤n aiempaa ravintoaan tai ne saattavat kadota kokonaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ia,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¶lyttÃ¤minen on tÃ¤rkeÃ¤ ekosysteemipalvelu kasvien lisÃ¤Ã¤ntymisen ja ravinnon tuotannon kannalta. PÃ¶lyttÃ¤jien ja kasvien vÃ¤linen vuorovaikutus on vaikuttanut kumpienkin evoluutioon, ja tietyt lajit ovat erikoistuneet tietyn kasvin hyÃ¶dyntÃ¤miseen ja pÃ¶lyttÃ¤miseen. Jos pÃ¶lyttÃ¤jien monimuotoisuus heikkenee tai mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee, tai jos kasvien kukinnan ja pÃ¶lyttÃ¤jien esiintymisen vÃ¤lille muodostuu eriaikaisuutta, pÃ¶lytyksen onnistuminen vaarantuu. Monet linnut ja nisÃ¤kkÃ¤Ã¤t myÃ¶s levittÃ¤vÃ¤t siemeniÃ¤. Jos lajien levinneisyysalueiden pÃ¤Ã¤llekkÃ¤isyys vÃ¤henee tai ravintoverkko hÃ¤iriintyy muulla tavalla, tÃ¤mÃ¤ ekosysteemipalvelu on myÃ¶s vaarassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ia,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaaperÃ¤n hajottajina toimivat mikro-organismit ja selkÃ¤rangattomat elÃ¤imet tarjoavat tÃ¤rkeitÃ¤ ekosysteemipalveluita yllÃ¤pitÃ¤essÃ¤Ã¤n ravinteiden ja hiilen kiertoa. Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ esimerkiksi kuivuusjaksot saattavat vaikuttaa nÃ¤iden eliÃ¶iden toimintaan, millÃ¤ olisi vaikutusta mm. maa- ja metsÃ¤talouteen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ia,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan hiilinieluina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemien toiminta hiilinieluina on erityisen  tÃ¤rkeÃ¤ sÃ¤Ã¤telypalvelu ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen  kannalta. Ekosysteemit, kuten meret,Â  metsÃ¤t, arot ja suot, sitovat noin puolet ihmiskunnan aiheuttamista  hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:h$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".  HiiltÃ¤ varastoituu elÃ¤viin organismeihin, maaperÃ¤n  orgaaniseen ainekseen ja liukenee veteen. HiiltÃ¤ vapautuu muun muassa soluhengityksessÃ¤ ja orgaanisen aineksen hajotuksessa. Hiilinielujen  toiminta vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn hillitÃ¤ ilmastonmuutosta. Ekosysteemien muuttumisella hiilen nieluista hiilen  lÃ¤hteiksi olisi kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ voimistava ja ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤  vaikutus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tÃ¤rkeimpiÃ¤ hiilivarastoja ovat metsien puusto ja maaperÃ¤ sekÃ¤ soiden turve ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". JÃ¤rvisedimentit ovat kolmanneksi suurin hiilivarasto ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"26N98E9neG5wqCOu2kG36Y",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". HiiltÃ¤ liukenee myÃ¶s ItÃ¤meren vesipatsaaseen ja varastoituu meren pohjasedimentteihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1x2tkWXuF3TcnCFBjaTILU",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Hiilivarastojen merkitystÃ¤ kuvaa esimerkiksi se, ettÃ¤ jos turpeen sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤t hiilivarastot pienenisivÃ¤t kymmenen prosenttia, ilmaan vapautuvan hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ olisi yhtÃ¤ suuri kuin Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶t 30 vuoden aikana ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3sQyrH8kwd9BQCFVkhBrP4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan nousu, sadannan muutokset ja kasvukauden pidentyminen voivat vaikuttaa soiden kykyyn varastoida hiiltÃ¤. Turpeen kÃ¤yttÃ¶ energian tuotantoon on soiden tarjoama tuotantopalvelu, joka kilpailee soiden tarjoaman sÃ¤Ã¤ntelypalvelun, hiilen sidonnan kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemien tuottamat kulttuuripalvelut: esimerkkinÃ¤ luonnon virkistyskÃ¤yttÃ¶, marjastus ja sienestys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulttuuripalveluiden, kuten maiseman tai virkistymisen, arvo voi vÃ¤hetÃ¤ elinympÃ¤ristÃ¶jen Ã¤killisten muutosten ja luonnon monimuotoisuuden vÃ¤henemisen seurauksena. Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa luonnon virkistyskÃ¤yttÃ¶Ã¶n kuten metsissÃ¤ liikkumiseen, marjastukseen ja sienestykseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Marjastus tarjoaa virkistysmahdollisuuden lÃ¤hiluonnossa ja se on yleinen harrastus suomalaisten keskuudessa. Kulttuuripalvelun lisÃ¤ksi marjasato tarjoaa tuotantopalvelun. Keskinkertaisena satovuonna 2005 kahdeksan taloudellisesti merkittÃ¤vimmÃ¤n luonnonmarjan sato oli yhteensÃ¤ noin 686,7 miljoonaa kiloa. TÃ¤stÃ¤ vain osa kerÃ¤ttiin talteen ja talteen kerÃ¤tyn osuuden arvo oli 77.2 miljoonaa euroa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"33dv0E6JoIu5cXG2cFvzfo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3BwlYylt0ILwWum1XJJgdX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Marjastusmahdollisuudet saattaavat vÃ¤hentyÃ¤ ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. SyynÃ¤ tÃ¤hÃ¤n on marjakasvien peittÃ¤vyyden mahdollinen pieneneminen tulevaisuudessa. Pohjoisen havumetsÃ¤vyÃ¶hykkeen vetÃ¤ytyessÃ¤ kohti pohjoista lauhkean vyÃ¶hykkeen lehtimetsÃ¤n tieltÃ¤, mustikan peittÃ¤vyys saattaa pienentyÃ¤, sillÃ¤ sen peittÃ¤vyys lehtipuuvaltaisissa metsissÃ¤ on pienempi kuin havumetsissÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WI9PXTzD2jfpYNdPEoiXt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3WIZLrkMVHcahyQIvD23Cm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Marjasadon kannalta pÃ¶lytyksen onnistuminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1yYmmpkec21zgNvaFVyGRF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". On mahdollista, ettÃ¤ ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ pÃ¶lyttÃ¤jien aktiivisuuden ja marjojen kukinnan eriaikaisuus lisÃ¤Ã¤ntyy.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Marjojen hyÃ¶dyntÃ¤minen saattaa myÃ¶s muuttua aiempaa turvattomammaksi. Pienpetojen yleistyessÃ¤ niiden levittÃ¤mÃ¤n myyrÃ¤ekinokokki-heisimadon (Echinococcus multilocularis) pelÃ¤tÃ¤Ã¤n saapuvan myÃ¶s Suomeen. Loistartunnan voi saada mm. lihasta ja pienpetojen ulosteiden kanssa kontaktissa olleista marjoista ja sienistÃ¤. Tartuntavaara uhkaa erityisesti elinkeinoja kuten marjataloutta ja matkailua ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2duYT08Ps7tuz3AxlyKfuq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tulevaisuudessa kesien mahdolliset kuivuusjaksot saattavat vaikuttaa marja- ja sienisatojen runsauteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ssÃ¤ liikkumiseen vaikuttavat myÃ¶s jotkut hyÃ¶nteiset. HirvikÃ¤rpÃ¤nen on yleistynyt Suomessa viimevuosina ja sen aiheuttama kiusa on kasvanut. Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ hirvikÃ¤rpÃ¤nen pystyy levittÃ¤ytymÃ¤Ã¤n yhÃ¤ pohjoisemmaksi ja jos hirvielÃ¤inten mÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa, myÃ¶s hirvikÃ¤rpÃ¤set voivat runsastua ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2gqr3L0PE7imFba1ED9Fwf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2bcxTchaj8ygc9T2kRpCXd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Luonnossa liikkumisen iloon vaikuttaa myÃ¶s puutiaisten (Ixodes ricinus) mÃ¤Ã¤rÃ¤, joka saattaa kasvaa hirvielÃ¤inten runsastuessa. Ruotsissa puutiaisen levinneisyyden ja runsauden on havaittu olevan yhteydessÃ¤ leutoihin talviin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5T28B7436aYkMOBbqlNlDv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ tiettyihin kasvilajeihin kuten tervaleppÃ¤Ã¤n (Alnus glutinosa). Puutiainen ja sen levittÃ¤mÃ¤n Lymen borrelioosin (Borrelia burgdorferi-bakteeri) odotetaan yleistyvÃ¤n koko Skandinaviassa tunturialueita lukuun ottamatta vuosisadan loppuun mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2QI6PH2pxtr8kpEe1ed9J5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja myÃ¶s puutiaisaivokuumeen odotetaan yleistyvÃ¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3qjbaJyMsysetw8f8pTKlQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hiilipuu.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkastele 45 vuotiaan mÃ¤nnyn toimintaa joko hiilinieluna tai hiililÃ¤hteenÃ¤ - HyytiÃ¤lÃ¤n hiilipuu ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2Q2a4QZGnggLYhIybawNFE"}},ci,ck],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5C2Yx5xWsJuzfhObGVTlU0",type:d,createdAt:"2021-09-27T09:27:19.878Z",updatedAt:"2022-01-14T14:13:45.342Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:tx,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Maatalous- ja perinneympÃ¤ristÃ¶jen kÃ¶yhtyminen jatkuu ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤vaikutuksella",materialType:G,slug:"maatalous-ja-perinneymparistojen-koyhtyminen-jatkuu-ilmastonmuutoksen-myotavaikutuksella",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaisen maatalousluonnon yksipuolistumiselle ei nÃ¤y loppua. Viljelyn tehostuminen, maatalouden rakennemuutokset, tuotantoyksikÃ¶iden kasvu ja lypsykarjatilojen vÃ¤heneminen ovat muuttaneet maatalousekosysteemejÃ¤ yhdessÃ¤ hieman aikaistuneiden kylvÃ¶jen ja pidemmÃ¤n kasvukauden kanssa. Maatalouden muutosten vuoksi arvokkaiden perinneympÃ¤ristÃ¶jen eli perinnebiotooppien mÃ¤Ã¤rÃ¤ on vÃ¤hentynyt sotien jÃ¤lkeen yli 90 %. Ilmastonmuutos saattaa lisÃ¤tÃ¤ luonnon monimuotoisuuden kÃ¶yhtymistÃ¤, mutta tuoda mukanaan myÃ¶s uusia lajeja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kytkeytyy monin tavoin maatalousympÃ¤ristÃ¶jen monimuotoisuuteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maatalousluonnon tulevaisuuteen vaikuttaa eniten ihmisen toiminta ja maankÃ¤yttÃ¶. Ilmastonmuutoksen epÃ¤suorat vaikutukset maatalouden kannattavuuden ja viljelykÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jen sopeutumistoimenpiteiden, kuten peltojen muokkauksen, torjunta-aineiden kÃ¤ytÃ¶n ja viljelytoimenpiteiden ajoituksen kautta ovat merkittÃ¤viÃ¤ varsinkin lyhyellÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. MyÃ¶s suorat vaikutukset kuten kasvukauden piteneminen, ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvun lannoitusvaikutus ja uusien lajien leviÃ¤minen vaikuttavat maatalousluonnon tulevaisuuteen ",nodeType:a},{data:{target:fI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalousluonnon monimuotoisuutta ja tuotantoa yllÃ¤pitÃ¤viin ekosysteemiprosesseihin tunnetaan vielÃ¤ puutteellisesti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"d4oSOqR5KFCO0bewaag0e",type:d,createdAt:vQ,updatedAt:vQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Wal10",body:"Walls, M. Monimuotoisuuden merkitys ja ohjauskeinot. MTT. [Viitattu 21.12.2010.]",link:"https:\u002F\u002Fportal.mtt.fi\u002Fportal\u002Fpage\u002Fportal\u002Fwww\u002FTietopaketit\u002FMonimuotoisuus\u002FMonimuotoisuuden%20merkitys%20ja%20ohjauskeinot"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arvokkaita perinnebiotooppeja uhkaa rehevÃ¶ityminen ja umpeenkasvu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaatalousympÃ¤ristÃ¶Ã¤ hallitsevat viljapellot ja laitumet ovat usein yksipuolisia elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ eliÃ¶iden kannalta. MaatalousympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ luonnon monimuotoisuus onkin runsainta kulttuurivaikutteisilla eli perinteisen laidun- ja niittotalouden muovaamillaperinneympÃ¤ristÃ¶illÃ¤, kuten niityillÃ¤, kedoilla ja metsÃ¤laitumilla. NiillÃ¤ elÃ¤Ã¤ merkittÃ¤vÃ¤ osa avoimien ympÃ¤ristÃ¶jen hyÃ¶nteis-, lintu- ja kasvilajistosta.  PerinneympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ ja muissa ihmisen muuttamissa ympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ elÃ¤Ã¤ 23 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista ja se on ollut ensisijaisena elinympÃ¤ristÃ¶nÃ¤ 37 prosentille jo hÃ¤vinneistÃ¤ lajeista ",nodeType:a},{data:{target:eo},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Maatalouden rakennemuutosten vuoksi perinneympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ uhkaa hoidon loppuminen ja umpeenkasvu ja ne ovatkin tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ uhanalaisimpia luontotyyppejÃ¤mme ",nodeType:a},{data:{target:ib},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen aiheuttamat epÃ¤suorat vaikutukset voivat heikentÃ¤Ã¤ perinneympÃ¤ristÃ¶jen hoitoa entisestÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:vT},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6czvgVqSj2Pf8F7Cky9ZBn",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:12:09.696Z",updatedAt:"2021-10-26T12:54:57.052Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Niityt ja kedot harvinaistuvat.",asset:vW,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fJ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Niityt ja kedot harvinaistuvat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F3cf501d5-3ee3-4672-9a0d-936a7ae88e22\u002Fr\u002F97e535dd-2c9b-4be1-92db-cf2615e3dad5\u002F121%20Laitila%20Untamala.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden lÃ¤mpimien ja runsassateisten talvien seurauksena eroosio ja valunta pelloilla lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t huomattavasti,  jos viljelytapoja ei muuteta. Ilman maan kevyempÃ¤Ã¤ muokkausta, pysyvÃ¤Ã¤ kasvipeitettÃ¤ tai syysviljojen viljelyÃ¤ ravinteita huuhtoutuu entistÃ¤ voimakkaammin, mikÃ¤ rehevÃ¶ittÃ¤Ã¤ sisÃ¤vesistÃ¶jÃ¤ ja ItÃ¤merta ",nodeType:a},{data:{target:fI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RehevÃ¶ityminen on jo aiheuttanut useiden luontotyyppien uhanalaistumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena rantaniittyjen ruovikoituminen ja tulvavesien nummia rehevÃ¶ittÃ¤vÃ¤ vaikutus kasvaa. Merenrannoilla veden suolapitoisuuden sekÃ¤ rantaniittyjÃ¤ avoimena pitÃ¤vien jÃ¤iden kulutusvaikutuksen ennustetaan vÃ¤henevÃ¤n, mikÃ¤ voimistaa merenrantaniittyjen rehevÃ¶itymistÃ¤. MyÃ¶sÂ  merenpinnan vÃ¤hittÃ¤inen nousu vaikuttaa rantaniittyihin ja -kosteikoihin. Suomella on suuri kansainvÃ¤linen vastuu maankohoamisrannikolle omaleimaisten merenrantaniittyjen sÃ¤ilymisestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ib},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", minkÃ¤ vuoksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia niihin tulisi hillitÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PerinneympÃ¤ristÃ¶jen rehevÃ¶itymistÃ¤ ja umpeenkasvua lisÃ¤Ã¤vÃ¤t ravinnekuormien ohella kasvukauden pidentyminen, ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ lÃ¤mpÃ¶. Esimerkiksi karut niityt ja laitumet saattavat kÃ¤rsiÃ¤, mikÃ¤ voi vaarantaa usean niukkaravinteiseen ja avoimeen ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n sopeutuneen lajiston sÃ¤ilymisen. KesÃ¤n ajoittaiset kuivuusjaksot saattavat hillitÃ¤ rehevÃ¶itymisen vaikutuksia kuivimmissa elinympÃ¤ristÃ¶issÃ¤, kuten kallioilla. RehevÃ¶itymisen seurauksena  perinneympÃ¤ristÃ¶t vaatinevat entistÃ¤ enemmÃ¤n hoitotoimenpiteitÃ¤ kuten niittoa ja laidunnusta ",nodeType:a},{data:{target:vT},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:ib},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muita muutoksia maatalousluonnossa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶ tuo mukanaan uusia  eliÃ¶lajeja myÃ¶s maatalousympÃ¤ristÃ¶Ã¶n. Perhosten ja lintujen osalta lajistomuutokset ovat jo havaittavissa ja useiden lajien levinneisyysalueet ovat myÃ¶s laajentuneet kohti pohjoista. Tulokaslajien leviÃ¤minen voi lisÃ¤tÃ¤ kilpailijoiden, luontaisten vihollisten tai tautien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja vaikuttaa maatalous- ja perinneympÃ¤ristÃ¶jen eliÃ¶iden lajimÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n ja runsauteen. Kasvitautien ja tuholaisten lisÃ¤Ã¤ntyminen saattaa lisÃ¤tÃ¤ torjuntaruiskutusten tarvetta, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ myrkkyjen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ympÃ¤rÃ¶ivissÃ¤ ekosysteemeissÃ¤ ja yksipuolistaa eliÃ¶stÃ¶Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:fI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokset maatalousmaiden kyvyssÃ¤ varastoida hiiltÃ¤ ovat epÃ¤varmat. Kasvukauden pidentyminen ja lÃ¤mpÃ¶tilannousu saattavat lisÃ¤tÃ¤ hiilen sitoutumista, mutta toisaalta myÃ¶s hajotusprosesseissa vapautuvan hiilen mÃ¤Ã¤rÃ¤ voi lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:fI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa],sector:[dN,ic],tags:[by,ci,fH,vZ,fG],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4g0mMfJDTm5u6Vt40nMS19",type:d,createdAt:"2021-09-27T11:31:26.265Z",updatedAt:"2022-01-04T12:08:14.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ds,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Suomen sisÃ¤vesien tulevaisuus",materialType:G,slug:"suomen-sisavesien-tulevaisuus",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶t ovat lÃ¤heisessÃ¤ yhteydessÃ¤ ilmassa ja maalla tapahtuvien muutosten kanssa. Ne ovat kuitenkin useiden lajien kannalta eristyneitÃ¤ elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤, mikÃ¤ tekee uuden elinpaikan lÃ¶ytÃ¤misestÃ¤ haastavaa. EliÃ¶iden sopeutuessa ilmastonmuutokseen myÃ¶s luontotyypillÃ¤ on vÃ¤liÃ¤; olosuhteet Saimaan kaltaisessa suuressa vesistÃ¶ssÃ¤ ovat erilaiset kuin tunturijoessa tai vanhan metsÃ¤n siimeksestÃ¤ lÃ¶ytyvÃ¤ssÃ¤ lÃ¤hteessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuhansien jÃ¤rvien maasta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kymmenesosa Suomen pinta-alasta on veden peitossa. VettÃ¤ on kuitenkin pinta-alaan suhteutettuna vÃ¤hÃ¤n, sillÃ¤ jÃ¤Ã¤kauden myÃ¶tÃ¤ maanpinta hioutui tasaiseksi ja vesistÃ¶t jÃ¤ivÃ¤t mataliksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:v$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Yli puolessa Suomen joista ja jÃ¤rvistÃ¤ ekologinen tila on hyvÃ¤, ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3enyEeRlm54wuItt5jhEHM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" mutta pienen vesimÃ¤Ã¤rÃ¤n vuoksi matalat vesistÃ¶t ovat herkkiÃ¤ ihmisen aiheuttamalle ympÃ¤ristÃ¶nmuutokselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:v$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤vesien luonnon monimuotoisuuden tilassa on toivomisen varaa. EtelÃ¤-Suomen sisÃ¤vesien luontotyypeistÃ¤ 68 % on uhanalaisia. Pohjois-Suomessa tilanne on parempi ja vain 3 % luontotyypeistÃ¤ on arvioitu uhanalaisiksi. Erityisesti virtavesien, eli jokien ja purojen, tilanne on huolestuttava ja EtelÃ¤-Suomessa kaikki virtavesiluontotyypit ovat uhanalaisia tai silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤viÃ¤. JÃ¤rvien tilanne on parempi, mutta muun muassa rehevÃ¶itymisen ja pohjien liettymisen vuoksi suurin osa niiden luontotyypeistÃ¤ on luokiteltu silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤viksi. Maa- ja metsÃ¤talouden toimenpiteet, ojitukset ja lannoitus, turpeennosto, vesistÃ¶jen perkaukset sekÃ¤ vesi- ja rantarakentaminen ovat yleisin syy sisÃ¤vesien luontotyyppien uhanalaistumiseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"46ToYsVQ6CRVGmvf2AN9Oy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶t tarjoavat ihmisille ravintoa, energiaa, liikennevÃ¤yliÃ¤ ja erilaisia virkistysmahdollisuuksia. NÃ¤iden ekosysteemipalveluiden sÃ¤ilymisen kannalta vesiekosysteemien hyvinvointi on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. Osa ekosysteemipalveluista on riippuvaisia luonnon monimuotoisuuden tilasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-olojen vaikutus vesistÃ¶ihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuus vaikuttaa muun muassa vesistÃ¶jen vesimÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n, veden laatuun, jokien virtaamaan, tulvaherkkyyteen, ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumiseen vesistÃ¶ihin sekÃ¤ veden happipitoisuuteen. Sateisuus mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ vesistÃ¶jen hydrologisen tilan, joten sateisuuden mÃ¤Ã¤rÃ¤n ja ajankohdan muutoksilla on merkittÃ¤vÃ¤ vaikutus vesistÃ¶jen tilaan ja eliÃ¶yhteisÃ¶ihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2uL65Mzw72U0YZQnOJMvvV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" LÃ¤mpÃ¶tila taas vaikuttaa veden lÃ¤mpÃ¶tilakerrostumiseen, happipitoisuuteen ja eri lajien esiintymiseen, sillÃ¤ lajeilla on omat lÃ¤mpÃ¶tilaoptiminsa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"UThCHjaZ8q421eESGHyk3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet ja lÃ¤mpÃ¶tilan nousu voimistavat rehevÃ¶itymistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman lÃ¤mpÃ¶tila noussee Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessÃ¤. YhdessÃ¤ kasvukauden pitenemisen kanssa se lisÃ¤Ã¤ vesiekosysteemien perustuotantoa. Suomen vesistÃ¶ihin vaikuttaa tulevaisuudessa myÃ¶s sateisuus, joka kasvanee 12-20 prosenttia ilmastoskenaariosta riippuen. LisÃ¤Ã¤ntynyt sadanta ja rankkasateet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t ravinteiden huuhtoutumista vesistÃ¶ihin erityisesti leutoina talvina, jolloin kasvipeite ei sido ravinteita ja maa ei ole roudassa. Ravinteiden runsaus vesiekosysteemissÃ¤ lisÃ¤Ã¤ kasvien kasvua  ja kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen odotetaan voimistavan vesien rehevÃ¶itymistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6DovJzeapYSFgC8JBhFGFN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen aiheuttaman kasvukauden pidentymisen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7rKzY4Dbtcu6lsQxIHICF5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ rehevÃ¶itymisen takia erityisesti rantakasvillisuuden mÃ¤Ã¤rÃ¤ tulee runsastumaan. Suuret ilmaversoiset kasvit hyÃ¶tyvÃ¤t myÃ¶s ilman hiilidioksidipitoisuuden noususta ja ne voivat osittain syrjÃ¤yttÃ¤Ã¤ rehevÃ¶itymiselle herkkiÃ¤ lajeja. Kasviplanktonin massaesiintymÃ¤t voivat yleistyÃ¤ ja aikaistua. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Sinilevien arvellaan hyÃ¶tyvÃ¤n lÃ¤mpenemisestÃ¤, sillÃ¤ niiden lÃ¤mpÃ¶tilaoptimi on hieman korkeampi kuin muiden lajiryhmien. LisÃ¤ksi ne pystyvÃ¤t sitomaan itseensÃ¤ ilman typpeÃ¤, eivÃ¤tkÃ¤ ne nÃ¤in ollen ole yhtÃ¤ riippuvaisia veden ravinnepitoisuudesta kuin monet muut lajiryhmÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7akjJNGb5G6hz005qlQSXm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4nsrCUOQUu6HcEzD43in64",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuottavuuden kasvu lisÃ¤Ã¤ pohjalle tulevan orgaanisen aineksen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤ eliÃ¶iden yksilÃ¶mÃ¤Ã¤riÃ¤ ja hapenkulutusta. TÃ¤llÃ¤ on vaikutusta eliÃ¶yhteisÃ¶iden koostumukseen ja tyypillisesti rehevÃ¶itymisen seurauksena lajirunsaus pienenee. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" RehevÃ¶itymisestÃ¤ hyÃ¶tyviÃ¤ kaloja ovat esimerkiksi kuha (Sander lucioperca) sekÃ¤ useat sÃ¤rkikalat (Cyprinidae-heimo) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". RehevÃ¶ityminen vaikuttaa myÃ¶s vesiekosysteemien toimintaan hiilinieluna ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤yskierrosta, tulvista ja veden happamuudesta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuisten keskilÃ¤mpÃ¶tilojen noustessa talvi- ja jÃ¤Ã¤aika lyhenevÃ¤t, vesistÃ¶jen kevÃ¤tkierto aikaistuu ja syyskierto myÃ¶hentyy. Kun jÃ¤rvien kesÃ¤aikainen lÃ¤mpÃ¶tilakerrostuneisuus pidentyy ja vesistÃ¶jen perustuotanto kasvaa, pohjien happitilanne voi huonontua aiempaa nopeammin ja hapettomat olot voivat kestÃ¤Ã¤ pitempiÃ¤ aikoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤mÃ¤ voi haitata useiden lajien elÃ¤mÃ¤Ã¤ ja erityisesti pohjan hajottajien toimintaa jÃ¤rvissÃ¤. PitkÃ¤Ã¤n kestÃ¤vÃ¤t hapettomat olosuhteet suosivat matalaan happipitoisuuteen sopeutuneita lajeja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5BVxWOnzVNe1tA1LSSXpHZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muun muassa lahna (Abramis brama) ja ruutana (Carassius carassius) sietÃ¤vÃ¤t hyvin vÃ¤hÃ¤happisia olosuhteita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7qsSc18EaWTzCHBO1eTh0x",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi hapettomuus vapauttaa pohjaan varastoituneita ravinteita ja voimistaa vesistÃ¶n sisÃ¤istÃ¤ kuormitusta ja rehevÃ¶itymistÃ¤. Joissakin EtelÃ¤-Suomen jÃ¤rvissÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilakerrostuneisuus saattaa kuitenkin heiketÃ¤, ja voimakkaat tuulet voivat sekoittaa vettÃ¤ kesÃ¤llÃ¤kin, eikÃ¤ hapettomuutta esiinny. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden pinnan korkeuden odotetaan vaihtelevan kaikissa vesistÃ¶issÃ¤ enemmÃ¤n kuin nykyÃ¤Ã¤n ja ajoittaisten ja paikallisten tulvien odotetaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n koko maassa. Tulvien odotetaan muuttuvan aiempaa epÃ¤sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisemmiksi ja kevÃ¤ttulvat saattavat heiketÃ¤ talvisten tulvien runsastuessa. Tulvat vaikuttavat erityisesti laajan valuma-alueen omaaviin jÃ¤rviin, kuten Saimaaseen ja PÃ¤ijÃ¤nteeseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tulvien aikana valunta maaekosysteemeistÃ¤ voimistuu ja vesihuollon kapasiteetti voi ylittyÃ¤, jolloin jÃ¤tevettÃ¤ voi joutua suoraan vesistÃ¶ihin. Ravinteet,  kiintoaines ja haitalliset aineet huonontaisivat veden laatua ja voimistaisivat rehevÃ¶itymistÃ¤ sekÃ¤ hapenkulutusta vesistÃ¶issÃ¤. Hapettomuuden vuoksi tulvien yhteydessÃ¤ on havaittu kalakuolemia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutusten voimakkuus eroaa erityyppisten vesistÃ¶jen vÃ¤lillÃ¤. Vaikutus pieniin vesistÃ¶ihin, kuten puroihin ja lampiin, on todennÃ¤kÃ¶isesti suuri, sillÃ¤ esimerkiksi ilman lÃ¤mpÃ¶tilamuutokset vaikuttavat niihin voimakkaasti ja ne ovat alttiimpia lÃ¤mpÃ¶tilastressille kuin isommat vesistÃ¶t. Pienet purot ovat herkkiÃ¤ valunnan muutoksille. Pienet lammet taas ovat alttiita kesÃ¤n kuivuuskausien vaikutuksille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu sekÃ¤ valunnan mukana tuleva typpikuorma happamoittavat vesistÃ¶jÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mikÃ¤ vaikuttaa kaikkiin vesieliÃ¶ihin ja erityisesti kalkkikuorellisiin selkÃ¤rangattomiin, kuten kotiloihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶ tuo mukanaan lajistomuutoksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Makean veden ekosysteemien lajirunsaus on osittain riippuvaista ilmastosta ja pohjoisella havumetsÃ¤vyÃ¶hykkeellÃ¤ lajirunsaus useissa lajiryhmissÃ¤ pienenee siirryttÃ¤essÃ¤ kohti pohjoista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EsimerkkeinÃ¤ tÃ¤stÃ¤ ovat sudenkorennot, kalat, piilevÃ¤t ja suuret vesikasvit ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6w7njnTYUg6zFAP8r3DGuI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wd,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5yjSH8GuhCZDMhCcWAik1v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". SiispÃ¤ keskilÃ¤mpÃ¶tilojen nousu voisi vaikuttaa alueelliseen lajirunsauteen ja eliÃ¶yhteisÃ¶ihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1840-luvulta alkaneen kevÃ¤tlÃ¤mpÃ¶tilojen nousun on havaittu vaikuttaneen Lapin jÃ¤rvien eliÃ¶yhteisÃ¶n koostumukseen. LÃ¤mpenemisen myÃ¶tÃ¤ erityisesti piilevÃ¤lajisto (Bacillariophyta) on muuttunut ja lajirunsaus on pienentynyt tai pysynyt suunnilleen samana. Muutoksen arvellaan johtuneen tutkimusjÃ¤rvien lÃ¤mpÃ¶kerrostumisen voimistumisesta, joka on suosinut planktisia lajeja lÃ¤hellÃ¤ pohjaa elÃ¤vien sijaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3wFcH82ctEtBrjHE7DK7fL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" SaanajÃ¤rvessÃ¤ havaittiin myÃ¶s muutoksia kultalevÃ¤- (Chrysophyta) ja elÃ¤inplanktonlajiston koostumuksessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"G4qVPk1UXlost0Q803bMz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤iden tulosten avulla voidaan ennustaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa kylmÃ¤n veden lajit todennÃ¤kÃ¶isesti vÃ¤henevÃ¤t ja lÃ¤mpimÃ¤n ja viileÃ¤n veden lajit runsastuvat ja levittÃ¤ytyvÃ¤t kohti pohjoista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kaloista erityisesti nieriÃ¤ (Salvelinus alpinus), siika (Coregonus lavaretus) ja taimen (Salmo trutta) vaativat kylmÃ¤Ã¤ vettÃ¤ ja kÃ¤rsivÃ¤t lÃ¤mpÃ¶stressistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:id,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5inBWHLaoXNVnHZe4LgKwu",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpimÃ¤ssÃ¤ vedessÃ¤ yksilÃ¶iden aineenvaihdunta kiivastuu ja elinkaaren tapahtumat ja lisÃ¤Ã¤ntyminen voivat nopeutua. MyÃ¶s kilpailu lajien vÃ¤lillÃ¤ sekÃ¤ taudit ja loiset voivat runsastua. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:we,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Veden lÃ¤mpÃ¶tilannousu tulee olemaan ongelmallista erityisesti pienissÃ¤ lammissa elÃ¤ville kylmÃ¤n veden lajeille, joilta puuttuvat isommille vesistÃ¶ille tyypilliset syvÃ¤nteiden kylmÃ¤n veden alueet, joihin ne voivat paeta kesÃ¤kuumalla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen olosuhteiden muutokseen olisi tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ erityisesti kylmÃ¤n veden lajien sÃ¤ilymiselle. Se saattaa olla mahdollista ainakin lyhyen sukupolven vÃ¤lin omaaville lajeille, mutta pitkÃ¤ikÃ¤isille lajeille se on vaikeampaa. Ravintoverkon huippupedot ovat usein pitkÃ¤ikÃ¤isiÃ¤, ja niiden taantuminen saattaisi runsastuttaa ravintoverkon alempien tasojen lajien yksilÃ¶mÃ¤Ã¤riÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:we,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lajistokoostumus sisÃ¤vesissÃ¤ voi muuttua myÃ¶s epÃ¤suorien vaikutusten kautta. Esimerkiksi metsien muuttuminen havupuuvaltaisista lehtipuuvaltaisiksi vaikuttanee vesiekosysteemien selkÃ¤rangattomiin eliÃ¶ihin, sillÃ¤ puista putoavat lehdet ja neulaset ovat niille tÃ¤rkeÃ¤ ravinnonlÃ¤hde. Koska lehtipuiden lehtien ravintosisÃ¤ltÃ¶ on neulasiin verrattuna parempi, selkÃ¤rangattomien eliÃ¶iden ravintotilanne paranisi ja myÃ¶s lajistomuutokset ovat mahdollisia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElinympÃ¤ristÃ¶jen vÃ¤liset yhteydet ja lajin leviÃ¤miskyky vaikuttavat levinneisyysaluemuutoksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutoksia sisÃ¤vesien lajistossa on tutkittu vasta vÃ¤hÃ¤n, mutta useiden lajien kohdalla levinneisyysaluemuutokset sisÃ¤vesireittejÃ¤ pitkin voivat olla hitaampia kuin maaekosysteemeissÃ¤. TÃ¤mÃ¤ johtuisi vesistÃ¶jen vÃ¤lisistÃ¤ leviÃ¤misesteistÃ¤. Huonot yhteydet elinympÃ¤ristÃ¶stÃ¤ toiseen vaikeuttavat populaation sÃ¤ilymistÃ¤ sekÃ¤ uusien lajien levittÃ¤ytymistÃ¤ alueelle. Parhaiten sÃ¤ilyvÃ¤t lajit, jotka ovat hyviÃ¤ leviÃ¤mÃ¤Ã¤n. LeviÃ¤miskyvyssÃ¤ on suuria eroja eliÃ¶iden vÃ¤lillÃ¤ ja on mahdollista, ettÃ¤ jÃ¤rvien ja lampien lajisto on kehittÃ¤nyt parempia leviÃ¤misstrategioita kuin virtavesien lajisto. TÃ¤mÃ¤n vuoksi ilmastonmuutoksen vaikutus lajien levinneisyyteen saattaisi nÃ¤kyÃ¤ hitaammin virtavesissÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"62P1cR1fawYMwxKS7Q7Gp6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤mÃ¤ teoria ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ sovellu kaikkiin lajeihin ja joissain jÃ¤rvissÃ¤ leviÃ¤misesteet vaikuttavat esimerkiksi kylmÃ¤n veden lajien mahdollisuuteen siirtyÃ¤ muualle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s lajien vÃ¤linen kilpailu vaikuttaa kunkin elinympÃ¤ristÃ¶n lajistomuutoksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6nkJil1srNbsU5BBMGI0BN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Joidenkin mikroskooppisten levien lisÃ¤ksi sudenkorennot (Odonata) ovat mahdollisesti hyviÃ¤ ilmastonmuutoksen indikaattoreita, sillÃ¤ ekologisten yhteyksien puute ja maaekosysteemit rajoittavat vÃ¤hemmÃ¤n lentÃ¤vien hyÃ¶nteisten kuin esimerkiksi kalojen liikkumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa on 2000-luvulla tavattu vuosittain uusia sudenkorentolajeja ja ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ lajiston odotetaan runsastuvan entisestÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"mE16gF8nDxn4wEWuIPZMK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vaikka uusien lajien saapumisen arvellaan johtuneen lÃ¤mpimistÃ¤ kesistÃ¤, ilmastonmuutoksen vaikutuksista sudenkorentolajistoon ei ole Suomessa tehty varsinaista seurantatutkimusta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RehevÃ¶ityminen sekÃ¤ runsastuvat sateet ja valunta voivat lisÃ¤tÃ¤ sisÃ¤vesistÃ¤ vapautuvan hiilen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvisedimentit ovat Suomen kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto. Niihin on sitoutunut  noin 0.62 Pg hiiltÃ¤ viime jÃ¤Ã¤kauden jÃ¤lkeen. JÃ¤rvien hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen on arvioitu olevan noin 1 400 Gg  vuodessa ja samassa ajassa pohjasedimentteihin varastoituu noin 65 Gg hiiltÃ¤. Vuosittaisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n ja jÃ¤rvien vuosittaisten hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤liltÃ¤ on lÃ¶ydetty voimakas riippuvuus. TÃ¤mÃ¤ voi johtua siitÃ¤, ettÃ¤ sateisina vuosina valuma-alueilta huuhtoutuu jÃ¤rviin enemmÃ¤n orgaanista ainetta. MyÃ¶s jÃ¤rvien rehevÃ¶ityminen lisÃ¤Ã¤ helposti hajoavan orgaanisen aineksen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja tehostaa orgaanisen aineksen hajotusta. TÃ¤mÃ¤ lisÃ¤Ã¤ jÃ¤rvien luontaisia hiilidioksidi- ja metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Jos sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ ja vesistÃ¶jen rehevÃ¶ityminen voimistuu, myÃ¶s luonnon lÃ¤hteistÃ¤ tulevat hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t saattavat kasvaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muita muutoksia luonnon monimuotoisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus vesien happamoitumisen, rehevÃ¶itymisen, maankÃ¤ytÃ¶n muutosten ja vieraslajien vaikutuksen kanssa voi vaikuttaa vesistÃ¶jen eliÃ¶stÃ¶Ã¶n ennalta arvaamattomin tavoin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wd,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ ihmisten tuomien vieraslajien mÃ¤Ã¤rÃ¤ sisÃ¤vesissÃ¤ runsastunee entisestÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", kun olosuhteet etelÃ¤isemmiltÃ¤ alueilta kotoisin olevien lajien vakiintumiselle muuttuvat aiempaa otollisemmiksi. Vieraslajit vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden alkuperÃ¤iseen lajistoon mm. kilpailun, saalistuksen, tautien ja loisten kautta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6C66LUYPU0NsztT9c6DgmN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fE},content:[{data:{},marks:[],value:fF,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ie}}],tags:[by,ci,cI,fG],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1SjXn5HY16gbHrVum9MUYz",type:d,createdAt:"2021-09-27T11:52:00.820Z",updatedAt:"2022-01-04T12:08:06.872Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hy,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Ilmastonmuutos vaikuttaa soiden levinneisyyteen ja suotyyppeihin",materialType:G,slug:"ilmastonmuutos-vaikuttaa-soiden-levinneisyyteen-ja-suotyyppeihin",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on soiden maa. Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ tÃ¤mÃ¤ seikka tuskin muuttuu, mutta muutoksia suoyhdistelmÃ¤tyyppien levinneisyyteen on ainakin odotettavissa. Ikiroudan luonnehtimien pohjoisten palsasoiden katoaminen kÃ¶yhdyttÃ¤Ã¤ monimuotoista suoluontoamme ja vesitalouden muutokset voivat vaikuttaa soiden kykyyn varastoida hiiltÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot monenlaisen hyÃ¶dyntÃ¤misen kohteena",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen pinnanmuotojen tasaisuus ja kostean viileÃ¤ ilmasto suosivat soistumista. AlkuperÃ¤inen suoalamme on ollut noin kolmannes maa-alasta ja suoluontomme on maailman mittakaavassa monimuotoinen ja Fennoskandialle luonteenomainen. Soita on hyÃ¶dynnetty Suomessa voimakkaasti ja muun muassa pellonraivaus, turpeenotto, metsÃ¤ojitettujen ohutturpeisten soiden muuttuminen kivennÃ¤ismaiksi, vesirakentaminen ja muu rakentaminen ovat vÃ¤hentÃ¤neet luonnontilaisten soiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. Ojittamatonta suota on noin 40 % alkuperÃ¤isestÃ¤ suoalasta. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ noin puolet arvioiduista suoluontotyypeistÃ¤ on valtakunnallisesti uhanalaisia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:if0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keidassuot saattavat levitÃ¤ kohti pohjoista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpenemisen seurauksena etelÃ¤isten suotyyppien odotetaan leviÃ¤vÃ¤n kohti pohjoista ja keidassuot eli kohosuot saattavat korvata osan pohjoisista aapasoista. Maastonmuodot ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤t rajoittavat kuitenkin tÃ¤tÃ¤ kehitystÃ¤, eivÃ¤tkÃ¤ aapasuot todennÃ¤kÃ¶isesti katoa kokonaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HyvÃ¤stit palsasoille",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen sulattaa ikiroutaa. Siksi ilmastonmuutos vaikuttaa eniten niihin suotyyppeihin, joissa routimisilmiÃ¶t muokkaavat suon rakennetta ja kasvillisuutta. TÃ¤llaisia ovat erityisesti routarÃ¤meet sekÃ¤ palsasuot ja pohjoisboreaaliset aapasuot, joilla esiintyy routarÃ¤meitÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:if0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ikiroudassa olevien palsakumpujen ja pounikoiden eli mÃ¤ttÃ¤iden  sulaminen on nopeutunut viimeisten vuosikymmenien aikana eikÃ¤ uusia palsoja synny vastaavaa vauhtia. NeljÃ¤n asteen keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousun arvellaan sulattavan Pohjois-Fennoskandian palsat jo tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla.  Palsojen ja pounikoiden sulaessa soiden aapasuopiirteet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja palsasoille tyypillinen sukkessio ja monimuotoiset pienelinympÃ¤ristÃ¶t hÃ¤viÃ¤vÃ¤t. TÃ¤stÃ¤ voi seurata rikkaan linnuston  sekÃ¤ joidenkin kasvilajien ja selkÃ¤rangattomien elÃ¤inten taantuminen. Palsojen sulaminen lisÃ¤Ã¤ myÃ¶s suon metaanin tuottoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"49k8d5ROBOyBWi4NuuM4AZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"O3BYghrUtfjRonriKPov2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1IKyC05Wf5j39QqFgh8G9x",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden mÃ¤Ã¤rÃ¤ sÃ¤Ã¤telee ekosysteemin toimintaa - muuttuvatko pinnanmuodot, kasvillisuus ja hiilivarastot?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot ovat herkkiÃ¤ vesitalouden muutoksille. Suomessa ilman lÃ¤mpÃ¶tilan odotetaan nousevan ja haihdunnan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n, mutta samalla vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ saattaa lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤, joten suot eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ tule kÃ¤rsimÃ¤Ã¤n kuivuuden vaikutuksista ainakaan samassa mÃ¤Ã¤rin kuin muualla maailmassa. Silti jonkin asteiset muutokset vesitaloudessa ovat mahdollisia erityisesti kesien kuivina kausina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden pinnan lasku soilla muuttaisi kasvilajikoostumusta. Keidassoilla se vÃ¤hentÃ¤isi rahkasammaleiden (Sphagnum) osuutta kasvilajistossa ja runsastuttaisi varpujen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wg,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", kun taas aapasoiden mÃ¤rÃ¤t kohdat saattaisivat karuuntua ja rahkoittua ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Aapasoiden ja keidassoiden pinnanmuotojen, erityisesti kosteiden kohtien kuten allikoiden, rimpien ja kuljujen, olemassaolo on riippuvaista sateisuudesta. Aapasoiden rimmet vaikuttavat sietÃ¤vÃ¤n kesÃ¤n kuivia kausia muuta suopintaa paremmin. Vaikka haihdunta on suurta, rimmen kosteus sÃ¤ilyy, sillÃ¤ sen pinta laskee ja tiivistyy. Jos kesÃ¤t muuttuvat aiempaa kuivemmiksi, myÃ¶s kausikuivia suotyyppejÃ¤, kuten paakkurahkasammalnevoja (S. compactum) saattaa kehittyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2gOxeqAHd6Du0OdGiAaTXy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot sitovat itseensÃ¤ hiiltÃ¤ pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤, mikÃ¤ tekee niistÃ¤ tÃ¤rkeitÃ¤ hiilivarastoja. Yli 2\u002F3 Suomen hiilivarastoista on turpeessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:if0,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". HiiltÃ¤ kertyy, kun veden pinnan ollessa korkealla orgaaninen aines hajoaa hitaasti hapettomissa olosuhteissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wg,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Jos suon pinta pÃ¤Ã¤see kuivumaan, orgaanisen aineksen hajotus kiihtyy ja suosta tulee hiilen lÃ¤hde ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4yRyYmhDIX4rYgZrSszS8s",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta metaanin tuotto vÃ¤henee ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1dbbrqDRd5gFJ2zO3A54zc",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".  Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen soiden vedenpinnan tasoon ja tÃ¤tÃ¤ kautta soiden rooliin hiilennieluina on epÃ¤varma. Kasvukauden pidentyminen saattaisi jopa lisÃ¤tÃ¤ hiilen sitoutumista soihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7tcJ1pvQz5ibabgcQIFIxQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤tutkimus aiheesta on kuitenkin tarpeen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F40184"},content:[{data:{},marks:[],value:"Fronzek, S. 2013. Climate change and the future distribution of palsa mires: ensemble modelling, probabilities and uncertainties. (Ilmastonmuutos ja palsasoiden levinneisyys tulevaisuudessa: parviennustaminen, todennÃ¤kÃ¶isyydet ja epÃ¤varmuudet. TiivistelmÃ¤ suomeksi.) Monographs of the Boreal Environmental Research No. 44. 35 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:rz},content:[{data:{},marks:[],value:rA,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:rB},content:[{data:{},marks:[],value:"Charman, D. J., Beilman, D. W., Blaauw, M., Booth, R. K., Brewer, S., Chambers, F. M., Christen, J. A, Gallego-Sala, A., Harrison, S. P., Hughes, P. D. M., Jackson, S. T., Korhola, A. D. Mauquoy, D. F. Mitchell, J. G., Prentice, I. C., van der Linden, M., De Vleeschouwer,F., Yu, Z. C., Alm, J., Bauer, I. E., Corish, Y., M. C., Garneau, M., Hohl, V., Huang, Y., Karofeld, E., Le Roux, G., Loisel, J., Moschen, R., Nichols, J. E., Nieminen, T. M., MacDonald, G. M., Phadtare, N. R., Rausch, N., Sillasoo, Ãœ., Swindles, G. T., Tuittila, E.-S., Ukonmaanaho, L, VÃ¤liranta, M., van Bellen, S., van Geel, B., Vitt, D. H. & Zhao. Y. 2012. Climate-related changes in peatland carbon accumulation during the last millennium. Biogeosciences Discussions. Volume 9, Number 10: 14327-14364. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Fmetsa\u002Fmetsat-ja-ilmastonmuutos\u002Fsoiden-erityinen-kasvihuonevaikutus\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Suot ja ilmasto ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by,ci,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1wW9aNF7UxTqAhk3Zwny8f"}},ck,{sys:{type:b,linkType:d,id:uP}}],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tDtRYeuPWiYJHduCTwbP1",type:d,createdAt:"2021-09-27T12:18:05.373Z",updatedAt:"2022-01-04T12:08:00.132Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fe,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Luonnon monimuotoisuuden suojelu: Suojelualueet ja uhanalaiset lajit",materialType:G,slug:"luonnon-monimuotoisuuden-suojelu-suojelualueet-ja-uhanalaiset-lajit",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelualueilla esiintyvÃ¤t eliÃ¶lajit voivat tulevaisuudessa siirtyÃ¤ muualle. Suojelualueiden merkitys luonnon monimuotoisuuden suojelussa sÃ¤ilyy, mutta levinneisyysaluemuutokset tÃ¤ytyy ottaa huomioon suojelualuesuunnittelussa ja ympÃ¤ristÃ¶n hoidossa. Uhanalaiset ja kotoperÃ¤iset lajit voivat olla erityisen herkkiÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonsuojelu Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen luonnonsuojelulainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden sÃ¤ilyminen. Suojelu toteutetaan pÃ¤Ã¤asiassa suojelualueilla, joiden avulla pyritÃ¤Ã¤n sÃ¤ilyttÃ¤mÃ¤Ã¤n luontotyyppejÃ¤Â  sekÃ¤ lajistoa. Suomen pinta-alasta 9 % on suojeltu luonnonsuojelu- ja erÃ¤maalain nojalla. Pinta-alan suhteen suojelualueet painottuvat Pohjois-Suomeen. Suojelualueiden avulla huolehditaan luonnon monimuotoisuuden lisÃ¤ksi kansallismaiseman, kulttuuriperinnÃ¶n ja virkistys- ja retkeilyalueiden sÃ¤ilymisestÃ¤ kansalaisia varten. Suomessa on 35 kansallispuistoa jaÂ 19 luonnonpuistoa.Â Kun yksityisillÃ¤ mailla ja Ahvenanmaalla sijaitsevat alueet otetaan mukaan, lakisÃ¤Ã¤teisiÃ¤ luonnonsuojelu- ja erÃ¤maa-alueita on yhteensÃ¤ 7 685. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6fGO8zunQHf3zIbYznouji",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"42k1qcwG2l1LL0bKgkPakJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelua tarvitaan, sillÃ¤ monet eliÃ¶t ja elinympÃ¤ristÃ¶t ovat uhanalaistuneet. Suomen luontotyypeistÃ¤ 188 eli 51 % on uhanalaisia vuoden 2008 uhanalaisarvioinnin mukaan. Monet uhanalaiset luontotyypit ovat pienialaisia, joten niiden osuus Suomen kokonaispinta-ala jÃ¤Ã¤ pieneksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hU,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa esiintyy noin 45 000 eliÃ¶lajia, joista 21 400 tunnetaan niin hyvin, ettÃ¤ niiden uhanalaisuus on voitu arvioida. Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan eliÃ¶lajeista 10,5 % on uhanalaisia. MetsissÃ¤ esiintyy 36 % ja perinneympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ sekÃ¤ muissa ihmisen muuttamissa ympÃ¤ristÃ¶issÃ¤, kuten niityillÃ¤ ja tienvarsilla, 23 % uhanalaisista lajeista. Rannat ovat kolmanneksi tÃ¤rkein elinympÃ¤ristÃ¶ uhanalaisille lajeille ja niillÃ¤ elÃ¤Ã¤ 13 % uhanalaisista lajeista. Lajien uhanalaistumisen taustalla on ensisijaisesti perinneympÃ¤ristÃ¶jen umpeenkasvu hoidon loputtua sekÃ¤ metsÃ¤nhoitomenetelmien aiheuttamat muutokset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s mm. rakentaminen, vieraslajit, ilmastonmuutos, rehevÃ¶ityminen, ympÃ¤ristÃ¶myrkyt ja satunnaistekijÃ¤t, joiden vaikutuksille altistavat hyvin pieni populaatio ja esiintymisalue, kÃ¶yhdyttÃ¤vÃ¤t luonnon monimuotoisuutta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"427iDejeJo0G7aRWBq5dXv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4qo5WX1fjvvU55bBMAIJlw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten suojelualueiden toimivuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisessa tarkastelussa tÃ¤mÃ¤nhetkiset luonnonsuojelualueet ovat epÃ¤tÃ¤ydellisiÃ¤, sillÃ¤ ne eivÃ¤t kata kaikkia tunnettuja eliÃ¶lajeja tai elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤. On havaittu, ettÃ¤ 12 % tutkituista yli 11 600 maalla elÃ¤vÃ¤stÃ¤ selkÃ¤rankaisesta ja 20 % uhanalaisista lajeista ei esiinny lainkaan suojelualueilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6kZ0V36Psuy5J47lSPyF9Q",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suurin osa suojelualueista onkin perustettu ennen nykyisen kaltaista suojelualuesuunnittelua, joka ottaa lajirunsauden lisÃ¤ksi huomioon mm. alueen koon, laadun ja yhteydet muihin suojelualueisiin. Makean veden ja meriekosysteemien suojelu on toistaiseksi ollut vÃ¤hÃ¤istÃ¤ ja suojelualueet painottuvat maaekosysteemeihin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3NrYcAkv0IntxsgAswLZob",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa viisi kansallispuistoa on perustettu suojelemaan rannikko- ja meriluontoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelualueet eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ pysty sÃ¤ilyttÃ¤mÃ¤Ã¤n niitÃ¤ luontoarvoja, joita varten ne on perustettu. MaankÃ¤yttÃ¶muutokset ja elinympÃ¤ristÃ¶jen pirstoutuminen suojelualueiden ympÃ¤rillÃ¤ ovat jo vÃ¤hentÃ¤neet elinympÃ¤ristÃ¶jen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ niin paljon, ettÃ¤ useilla alueilla lajisto ei voi sÃ¤ilyÃ¤ pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤, eli niillÃ¤ on sukupuuttovelkaa. Arvioiden mukaan lÃ¤hes kaikkien EtelÃ¤-Suomen uhanalaisten metsÃ¤lajien, kuten monien kovakuoriaisten ja kÃ¤Ã¤pien, kannat pienenevÃ¤t viiveellÃ¤ ja nÃ¤mÃ¤ lajit voivat kuolla sukupuuttoon lÃ¤hitulevaisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1vMrzljdGKxUB53NDQlhZa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suojelualueiden kokoa kasvattamalla, niiden vÃ¤lisiÃ¤ yhteyksiÃ¤ parantamalla tai elinympÃ¤ristÃ¶jÃ¤ kunnostamalla voidaan parantaa edellytyksiÃ¤ useiden lajien sÃ¤ilymiselle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"33TUontZBjZTZLpmFivr7O",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Uusien suojelualuesuunnittelutyÃ¶kalujen avulla EtelÃ¤-Suomen metsien suojelualueiden pinta-alaa kasvatettiinkin 10 000 hehtaarilla vuonna 2009 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2MVbcU2wsCshxCe0AyAHTv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7BVWpzm3251wmcnmGRpxkL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutus suojelualueiden toimivuuteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ eliÃ¶lajien ja elinympÃ¤ristÃ¶jen esiintymisalueet muuttuvat. TÃ¤mÃ¤n takia luonnonsuojelualueet eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ pystykÃ¤Ã¤n suojelemaan niillÃ¤ aiemmin esiintyneitÃ¤ luontoarvoja. Lajiston siirtyessÃ¤ kohti pohjoista, monet suojelua vaativat eliÃ¶t saattavat elinympÃ¤ristÃ¶n muutosten ja huonon leviÃ¤miskykynsÃ¤ vuoksi hÃ¤vitÃ¤. Suojelua vaativat lajit, joiden vuoksi suojelualue on alun perin perustettu, saattavat hÃ¤vitÃ¤ sieltÃ¤ pois, mutta niiden siirtyminen toisille suojelualueille ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ onnistu esimerkiksi huonojen ekologisten yhteyksien vuoksi. Toisaalta alueet, joille lajisto siirtyy, voivat olla pieniÃ¤, pirstoutuneita ja suojelun tarpeessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"76ZSxGBTgH3JUGpLhNGHHS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa Euroopan pohjoisten alueiden lintulajien levinneisyyden odotetaan kapenevan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ep,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa ja lÃ¤hialueilla pohjoisten alueiden maalla elÃ¤vien lintujen monimuotoisuuskeskittymien ja suojelualueiden pÃ¤Ã¤llekkÃ¤isyyden on ennustettu vÃ¤henevÃ¤n vuosiin 2051-80 mennessÃ¤. TÃ¤mÃ¤n vuoksi monet lajit, jotka ovat muutenkin herkkiÃ¤ ilmastonmuutokselle ja erityisesti tarvitsisivat suojelualueiden tarjoamaa suojaa, eivÃ¤t sitÃ¤ saa vaikka suojelualueverkosto on Pohjois-Suomessa maan kattavin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2Is9l71AUdv2hcTq5aihMr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan laajuisessa tarkastelussa havaittiin, ettÃ¤ 6-11 % kasvilajeista hÃ¤viÃ¤Ã¤ 50 vuodessa nykyisten perusteiden mukaan valituilta suojelualueilta. Viisi prosenttia tarkastelluista lajeista menettÃ¤isi kokonaan ilmastollisen levinneisyysalueensa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelualuesuunnittelun haasteena on sÃ¤ilyttÃ¤Ã¤ sekÃ¤ eliÃ¶lajien nykyiset ettÃ¤ tulevat elinalueet. Suunnittelu on vaikeinta niiden lajien kohdalla, joiden nykyinen ja tuleva levinneisyysalue eivÃ¤t ole lainkaan pÃ¤Ã¤llekkÃ¤isiÃ¤ saati sitten niiden kohdalla, jotka menettÃ¤vÃ¤t kokonaan ilmastollisen esiintymisalueensa. Pohjois- ja ItÃ¤-Suomen on havaittu olevan ainakin kasvilajistoltaan tÃ¤llÃ¤ tavoin haavoittuvaisia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelun tulevaisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mihin siis tarvitaan suojelualueita, jotka ovat lajien tulevien levinneisyysalueiden kannalta vÃ¤Ã¤rissÃ¤ paikoissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ep,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ih,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"? Vaikka useat lajit siirtyisivÃ¤tkin pois suojelualueilta, suojelualueet ovat silti tÃ¤rkeitÃ¤ elinympÃ¤ristÃ¶jen sÃ¤ilymisen kannalta. MyÃ¶s uudet lajit voivat levitÃ¤ niille ja suojelualueiden avulla voidaan ostaa aikaa harvinaistuville lajeille lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ ja levittÃ¤ytyÃ¤ uusille alueille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ep,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudet suojelualueet ovat kuitenkin todennÃ¤kÃ¶isesti tarpeen. Erityisesti EtelÃ¤-Suomessa suojelualueverkosto tuskin pystyy tarjoamaan lajistolle riittÃ¤viÃ¤ sopeutumis- tai siirtymismahdollisuuksia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". PelkÃ¤t suojelualueet eivÃ¤t kuitenkaan riitÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ep,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suojelualueiden ulkopuolelle jÃ¤Ã¤vien alueiden hoito kestÃ¤vÃ¤llÃ¤ tavalla tulee yhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mmÃ¤ksi ja monimuotoisen maisemarakenteen ja korkealaatuisten elinympÃ¤ristÃ¶jen sÃ¤ilyttÃ¤minen ja lisÃ¤Ã¤minen sekÃ¤ ihmisyhteisÃ¶iden paineen vÃ¤hentÃ¤minen ovat tÃ¤rkeitÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6bJHU0Y3MSsLz4Qxc1nXRt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6lSXsidHUOHZRQ37fdRSA5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ tulee ottaa huomioon erityisesti metsien ja maatalousympÃ¤ristÃ¶jen hoidossa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Koska levinneisyysaluemuutokset ylittÃ¤vÃ¤t maiden rajoja, suojelualuesuunnittelun tulisi olla kansainvÃ¤listÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ep,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekologiset kÃ¤ytÃ¤vÃ¤t tai \"astinkivet\" voivat olla tÃ¤rkeitÃ¤, jotta eliÃ¶t voivat siirtyÃ¤ elinalueelta toiselle. Ekologisten yhteyksien merkitys nÃ¤kyy jo nyt, sillÃ¤ monimuotoisen metsÃ¤luonnon sÃ¤ilyminen Suomessa on riippuvaista riittÃ¤vÃ¤stÃ¤ yhteydestÃ¤ VenÃ¤jÃ¤n monimuotoisuudeltaan rikkaisiin varttuneen metsÃ¤n alueisiin. Koko Fennoskandian yhteys VenÃ¤jÃ¤n taigaan voitaisiin varmistaa esimerkiksi maita yhdistÃ¤vÃ¤llÃ¤ metsÃ¤vyÃ¶hykkeellÃ¤, jossa varttuneen metsÃ¤n osuus on suurempi kuin tavanomaisessa talousmetsÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"QhO3b9TMiHM6DGvBIspku",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastaavia ehdotuksia tarvitaan lisÃ¤Ã¤. Ekologisten kÃ¤ytÃ¤vien on todettu auttavan eliÃ¶itÃ¤ siirtymÃ¤Ã¤n elinympÃ¤ristÃ¶laikulta toiselle. Silti niiden hyÃ¶dyllisyys laajemmin on kiistanalaista, sillÃ¤ eri lajien erilaisia elinympÃ¤ristÃ¶vaatimuksia on vaikeaa ottaa huomioon varsinkin kapeissa kÃ¤ytÃ¤vissÃ¤. Toimivien kÃ¤ytÃ¤vien suunnittelu ilmastonmuutoksen varalta on silti mahdollista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vaikka levinneisyysaluemallinnusten epÃ¤varmuustekijÃ¤ ovat vielÃ¤ suuria, niin tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voidaan huomioida entistÃ¤ paremmin suojelualuesuunnittelussa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3tvF6pLCZiEQMibWTPrBMK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uhanalaiset ja kotoperÃ¤iset lajit sekÃ¤ sukupuuttouhka",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuinen sukupuuttojen kertymisvauhti ylittÃ¤Ã¤ merkittÃ¤vÃ¤sti normaalit tausta-arvot ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4yx5KIU4p8dGjRA1CdDQ1g",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mutta useat ilmastonmuutoksen takia todennÃ¤kÃ¶isesti tulevaisuudessa sukupuuttoon kuolevat lajit eivÃ¤t ole tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ edes uhanalaisia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wh,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paras ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa sukupuuttouhkaa ennustava tekijÃ¤ on nykyisen levinneisyysalueen pienuus ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wh,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja nykyisen sekÃ¤ tulevan levinneisyysalueen vÃ¤hÃ¤inen pÃ¤Ã¤llekkÃ¤isyys. NÃ¤mÃ¤ kriteerit toteutuvat useiden uhanalaisten ja erityisesti kotoperÃ¤isten lajien kohdalla. Niiden arvellaankin olevan erityisen herkkiÃ¤ ilmastonmuutokselle, vaikka monet muut tekijÃ¤t rajoittavat niiden levinneisyyttÃ¤ ilmasto-oloja enemmÃ¤n. Aiheesta on kuitenkin tehty vielÃ¤ suhteellisen vÃ¤hÃ¤n tutkimusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2oSzwmspMg6CG3rhES4Uiv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ Suomessa ilmastonmuutoksen arvioidaan olevan yksi uhanalaistumisen syy 32 uhanalaiselle lajille, joista monet ovat Pohjois-Suomessa esiintyviÃ¤ sammaleita. SitÃ¤ pidetÃ¤Ã¤n ensisijaisena tulevaisuuden uhkatekijÃ¤nÃ¤ 44 uhanalaiselle (2,0 %) ja 84 silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤vÃ¤lle (4,5 %) lajille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ig,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelun kannalta monet uhanalaiset lajit ovat haastavia, sillÃ¤ niiden kykyÃ¤ siirtyÃ¤ ilmasto-olojen mukana voi rajoittaa muun muassa elinympÃ¤ristÃ¶Ã¶n erikoistuminen tai riippuvuus toisista lajeista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7mlPg4aJrHV2MCEdROLXii",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llaisia ovat muun muassa useat vanhan metsÃ¤n uhanalaiset sieni- ja hyÃ¶nteislajit ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KotoperÃ¤iset lajit ovat kehittyneet eristyneissÃ¤ maantieteellisissÃ¤ olosuhteissa, joten niiden siirtyminen uusille alueille on epÃ¤todennÃ¤kÃ¶istÃ¤. Suomessa kotoperÃ¤isen Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen uhanalaisen saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) sÃ¤ilymistÃ¤ uhkaa pesinnÃ¤n epÃ¤onnistuminen, jos talvinen jÃ¤Ã¤- ja lumipeite heikkenee tai hÃ¤viÃ¤Ã¤. Saimaannorppa on kinospesijÃ¤ ja sen poikaset tarvitsevat lumipesÃ¤Ã¤ suojautuessaan kylmÃ¤ltÃ¤ ja pedoilta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa uhanalaisten ja ei-uhanalaisten perhoslajien levinneisyysaluemuutosten on havaittu eroavan toisistaan merkittÃ¤vÃ¤sti. Vertailujaksojen 1992-1996 ja 2000-2004 vÃ¤lillÃ¤ ei-uhanalaisten perhosten esiintymisalueiden havaittiin laajentuneen keskimÃ¤Ã¤rin 84,5 kilometriÃ¤ pohjoiseen kun taas uhanalaisten lajien levinneisyysalueet eivÃ¤t muuttuneet (-2,1 km). IlmiÃ¶Ã¶n liittyy mm. uhanalaisten lajien tyypillisesti vÃ¤hentyneet elinympÃ¤ristÃ¶t, kuten avoimet niityt ja kedot, ja aikuisen perhosyksilÃ¶n heikko leviÃ¤miskyky. NÃ¤mÃ¤ tekijÃ¤t ovat usein alun perin aiheuttaneet kyseisten lajien uhanalaistumisen ja rajoittavat niiden kykyÃ¤ siirtyÃ¤ uusille alueille ilmaston muuttuessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4zpzSj8lcdGOQbIJRP8lBs",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"740c6Odm9Py8C6UNNwzNOb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uhanalaisten lajien pieniin kantoihin vaikuttavat lisÃ¤ksi muut ympÃ¤ristÃ¶nmuutostekijÃ¤t, kuten elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen, sekÃ¤ satunnaistekijÃ¤t, jotka voivat aiheuttaa pienen populaation ajautumisen sukupuuttoon. Useiden tekijÃ¶iden yhteisvaikutuksen aiheuttamat sukupuutot ovatkin todennÃ¤kÃ¶isiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"GfpzQHGbK3b03HAFAeFH8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Luonnon monimuotoisuuden sÃ¤ilyminen ilmastonmuutoksen edetessÃ¤ vaatii uhanalaisten ja kotoperÃ¤isten lajien erityispiirteiden huomioimista suojelualuesuunnittelussa ja muussa luonnonsuojelussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.luontoportti.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"LuontoPortti: Tunnista lajeja LuontoPortin tunnistustyÃ¶kalujen avulla ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Fymparisto\u002Fluonnonmonimuotoisuus\u002Fvieraslajit.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: Vieraslajit Suomessa ja kansallinen vieraslajistrategia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fE},content:[{data:{},marks:[],value:fF,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metsa.fi\u002Fsivustot\u002Fmetsa\u002Ffi\u002Fajankohtaista\u002Ftiedotteet2012\u002FSivut\u002FLumituiskutkohentaneetsaimaannorpanpesintaoloja.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumituiskut kohentaneet saimaannorpan pesintÃ¤oloja - MetsÃ¤hallituksen tiedote 22.2.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:wi},content:[{data:{},marks:[],value:"Alkutalvien vesilintumÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvussa - Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 17.2.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:wi},content:[{data:{},marks:[],value:"Auta tutkimusta ja ilmoita vieraslajihavainnoistasi - Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 26.10.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:ie}}],tags:[by,ci,fH,vZ],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4A4cuP6nqyO3AdyOye3vas",type:d,createdAt:"2021-09-28T06:48:39.153Z",updatedAt:"2022-01-04T12:07:52.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Tunturiluonnon elintila pienenee ilmastonmuutoksen edetessÃ¤",materialType:G,slug:"tunturiluonnon-elintila-pienenee-ilmastonmuutoksen-edetessa",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on yksi merkittÃ¤vimpiÃ¤ uhkia tunturiluonnon sÃ¤ilymiselle. Luontotyyppien sÃ¤ilymiseen vaikuttavat mm. lumipeitteisen ajan lyheneminen, metsÃ¤nrajan nouseminen sekÃ¤ se, ettei kaikilla luontotyypeillÃ¤ ole mahdollisuutta siirtyÃ¤ tuntureilla ylemmÃ¤ksi ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤. Elinalueiden supistuminen johtaa useiden tunturilajien uhanalaistumiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tunturit ovat herkkiÃ¤ luontotyyppejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Fennoskandialle tyypillinen tunturiluonto on osa suomalaista kansallismaisemaa ja myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤ Lapin matkailuvaltti. Siihen kuuluvat luontotyypit tunturin laen puuttomalta paljakalta tunturikoivuvyÃ¶hykkeen kivennÃ¤ismaille. Uhanalaisten tunturiluontotyyppien osuus kokonaispinta-alasta on noin kymmenes ja silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤viÃ¤ on 77 %. Uhanalaisia luontotyyppejÃ¤ ovat muun muassa lumenpysymÃ¤t, kuivimmat jÃ¤kÃ¤lÃ¤iset tunturikoivikot ja yksi lumenviipymÃ¤tyyppi. Poron laidunnus on tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ tÃ¤rkein tunturiluontotyyppejÃ¤ uhkaava tekijÃ¤, sillÃ¤ se aiheuttaa poronjÃ¤kÃ¤lien hupenemista ja tunturikoivikoiden uudistumiskyvyn heikkenemistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan ilmastonlÃ¤mpeneminen on voimakkainta pohjoisilla alueilla, kuten Fennoskandian tunturialueet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5lagBR4jDGO7hnU8kEBgE2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EliÃ¶t ja luontotyypit altistuvat voimakkaille muutoksille ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin vaikeuttaa JÃ¤Ã¤meren muodostama levinneisyyseste, joka estÃ¤Ã¤ eliÃ¶iden siirtymisen pohjoisemmaksi ilmaston mukana ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Useimpien tunturikasvilajien lÃ¤mpÃ¶tilansietokyky vaikuttaisi olevan suhteellisen laaja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6UuknIAEYhs5rPazGJVWrH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja tulevaisuuden ennustetut lajistomuutokset liittyvÃ¤t todennÃ¤kÃ¶isemmin kasvillisuuden rakenteen ja lajien vÃ¤lisen kilpailun muutoksiin. Jotkin kapean lÃ¤mpÃ¶tilansietokyvyn ja pienen levinneisyysalueen omaavat lajit saattavat silti taantua ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤nrajan nousu kutistaa avoimia paljakoita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤nrajavyÃ¶hykkeen siirtyminen ja sen myÃ¶tÃ¤ tunturipaljakan vÃ¤heneminen on merkittÃ¤vimpiÃ¤ ilmastonmuutoksen  ennustettuja vaikutuksia tunturiluonnossa. Varovaisenkin skenaarion (B1) mukaan Suomen Lapin keskilÃ¤mpÃ¶tilat nousevat kesÃ¤isin 2-3 Â°C. MetsÃ¤n raja siirtyy 100 m ylemmÃ¤s jokaista 0,6 Â°C lÃ¤mpÃ¶tilan nousua kohti, jolloin metsÃ¤nraja voisi nousta vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 350 m nykyistÃ¤ ylemmÃ¤s vuosisadan loppuun mennessÃ¤. TÃ¤llÃ¶in nykyisen kaltaisia tunturipaljakoita lÃ¶ytyisi enÃ¤Ã¤ EnontekiÃ¶stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4A6XfwcaX9kQoipU0RxaZM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsittyminen  uhkaa erityisesti paljakan alaosien luontotyyppejÃ¤ sekÃ¤ metsÃ¤nrajan lÃ¤heisiÃ¤ tuoreita ja kosteahkoja kasvupaikkoja, joilla olosuhteet puuston leviÃ¤miselle ovat hyvÃ¤t. Esimerkiksi kanervakankaat ovat alttiita metsittymiselle sekÃ¤ sateisuuden muutosten aiheuttamille lajiston runsaussuhteiden muutoksille. Kivikkoiset ja louhikkoiset alueet, kuten tunturien laet ja rakat, pysynevÃ¤t avoimina lÃ¤mpÃ¶tilamuutoksista huolimatta ja ne saattavat estÃ¤Ã¤ tai hidastaa luontotyyppien leviÃ¤mistÃ¤. MetsÃ¤nrajan siirtymiseen ja siirtymisnopeuteen vaikuttavat myÃ¶s muut tekijÃ¤t, kuten sademÃ¤Ã¤rÃ¤ ja talvilÃ¤mpÃ¶tilat, porojen laidunnus, hyÃ¶nteistuhot, maaperÃ¤olosuhteet ja lumipeitteen jakautuminen. NÃ¤iden tekijÃ¶iden vaikutuksesta metsÃ¤nrajan muutos tapahtunee viiveellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutus tunturikoivikoihin on jossain mÃ¤Ã¤rin epÃ¤varmaa. MetsÃ¤nrajan siirtyessÃ¤ tunturikoivuvyÃ¶hyke siirtyy entistÃ¤ ylemmÃ¤s paljakalle. Joidenkin luontotyyppien siirtymistÃ¤ kuitenkin rajoittaa poron laidunnuspaine. Jos lÃ¤mpimÃ¤t talvet yleistyvÃ¤t, talvien kylmyys ei enÃ¤Ã¤ rajoita tunturi- ja hallamittarin aiheuttamia ajoittain hyvinkin laajoja tuhoja tunturikoivikoissa. TÃ¤mÃ¤ hidastaisi paljakoiden metsittymistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta lÃ¤mpiminÃ¤ kesinÃ¤ koivujen toipumiskyky paranee ja mittarien kantoja sÃ¤Ã¤televÃ¤t loishyÃ¶nteiset ja muut saalistajat saattavat rajoittaa mittarien tekemiÃ¤ tuhoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3QTrcuvPcr776EUvN2naz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4e0Ffpn2tYVVPGZDwksrx",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumesta riipuvaiset luontotyypit taantuvat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen lyhentÃ¤Ã¤ lumipeitteistÃ¤ aikaa, mikÃ¤ vaikuttaa paljakan runsaslumisten painanteiden luontotyyppien, lumenviipymienÂ  ja lumenpysymien, rakenteeseen ja kasvilajistoon ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Monet kasvilajit, kuten silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤vÃ¤ jÃ¤Ã¤leinikki (Ranunculus glacialis), ovat riippuvaisia nÃ¤istÃ¤ lumen luonnehtimista viileistÃ¤ ja kosteista elinympÃ¤ristÃ¶istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:eo},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Lumenpysymien on arvioitu vÃ¤hentyneen merkittÃ¤vÃ¤sti viimeisen 50 vuoden aikana ja molempien luontotyyppien odotetaan taantuvan voimakkaasti ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. Lumilaikkujen sulaessa kasvittomat lumenpysymÃ¤t voivat muuttua sammalvaltaisiksi lumenviipymiksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maan routaantumista, mikÃ¤ uhkaa roudan vaikutuksen alaisia luontotyyppejÃ¤. Muun muassa routanummet saattavat roudan vÃ¤hetessÃ¤ soistua ja muuttua turvemaiksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cr,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tunturilajistolle ei lÃ¶ydy pakopaikkaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen on arvioitu olevan toiseksi suurin uhka uhanalaisten ja suurin uhka silmÃ¤llÃ¤pidettÃ¤vien tunturilajien sÃ¤ilymiselle tulevaisuudessa. Kallionapasammalen (Arctoa hyperborea) on jo arvioitu hÃ¤vinneen ilmastonmuutoksen seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:eo},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EtelÃ¤iset lajit kilpailevat tunturilajiston kanssa ja esimerkiksi kettu (Vulpes vulpes) on jo kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ syrjÃ¤yttÃ¤nyt naalin (Alopex lagopus) Suomen tuntureilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallinnuksissa tutkittujen tunturilintujen ilmastolliset esiintymisalueet supistuvat keskimÃ¤Ã¤rin 77 % vuoteen 2080 mennessÃ¤ optimistisen skenaarion B1 mukaan. Todellisuudessa tÃ¤mÃ¤n arvellaan olevan aliarvio, sillÃ¤ sopivien elinympÃ¤ristÃ¶jen puute ja pirstoutuminen pienentÃ¤vÃ¤t tunturilajeille soveltuvia alueita entisestÃ¤Ã¤n. Muun muassa kiirunan (Lagopus muta), tunturikihun (Stercorarius longicaudus) ja kerÃ¤kurmitsan (Charadrius morinellus) levinneisyys nÃ¤yttÃ¤isi supistuvan huomattavasti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4m029lw6s9vvvJOsP0GEbj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤isten lajien siirtyessÃ¤ kohti pohjoista, tunturien lajit eivÃ¤t lopulta pysty siirtymÃ¤Ã¤n enÃ¤Ã¤ pohjoisemmaksi tai ylemmÃ¤s tunturissa. Tulevaisuudessa monien tunturilajien odotetaan kuolevan sukupuuttoon Suomessa niiden elinalueiden supistumisen tÃ¤hden ",nodeType:a},{data:{target:eo},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by,ci,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7kCZPTXAk5uwFYAI7h0Qtc"}},fH,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2PKffV4ttWXlMkBJrQAZdj"}}],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4R0EOQO03wEoFK9ajqUYT",type:d,createdAt:"2021-10-04T12:33:31.315Z",updatedAt:"2022-01-04T12:07:45.242Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Matka maailman ympÃ¤ri - muutokset maailman suurekosysteemeissÃ¤ ja luonnon monimuotoisuudessa",materialType:G,slug:"matka-maailman-ympari-muutokset-maailman-suurekosysteemeissa-ja-luonnon-monimuotoisuudessa",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemit ja eliÃ¶lajit siirtyvÃ¤t ilmastovyÃ¶hykkeiden mukana kohti napoja ja ylÃ¶spÃ¤in vuoristoissa. Joidenkin ekosysteemien tuottavuus kasvaa, toisten pienenee. Vaikka lajimÃ¤Ã¤rÃ¤ saattaa joillain alueilla lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤, maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuus kÃ¶yhtyy kun monet lajit kuolevat sukupuuttoon. Erityisen haavoittuvaisia ovat arktiset alueet, koralliriutat, sademetsÃ¤t, vuoristot ja monet luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaat alueet. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten hiilen sitominen, puhtaan juomaveden ja ravinnon tuotto, voivat heiketÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuttuva maailma",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa koko maapallon ekosysteemeihin trooppisista mangrovemetsikÃ¶istÃ¤ napajÃ¤Ã¤tikÃ¶ille. Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut ajanjaksojen 1850-1899 ja 2001-2005 vÃ¤lillÃ¤ 0,76 Â°C. Meriveden lÃ¤mpÃ¶tila on myÃ¶s kohonnut, mistÃ¤ on ollut seurauksena lÃ¤mpÃ¶laajeneminen ja 12-22 cm merenpinnan nousu vuoden 1870 jÃ¤lkeen. Vuoteen 2100 mennessÃ¤ ilman keskilÃ¤mpÃ¶tilan odotetaan nousevan 1.1- 6.4 Â°C lÃ¤hinnÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen tasosta riippuen. MyÃ¶s merenpinta jatkaa nousuaan, sateisuus muuttuu, Ã¤Ã¤revÃ¤t sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t sekÃ¤ ilmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuus kasvaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5qHAeC5aFVGBjPbPMTGXoO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailman laajuisesti luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen vaikuttaa tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ eniten elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen ja pirstoutuminen. MyÃ¶s maankÃ¤yttÃ¶muutokset, luonnonvarojen kestÃ¤mÃ¤tÃ¶n kÃ¤yttÃ¶, vieraslajit, ilmastonmuutos, eroosio, rehevÃ¶ityminen, saasteet ja ympÃ¤ristÃ¶myrkyt ja eri tekijÃ¶iden yhteisvaikutukset kÃ¶yhdyttÃ¤vÃ¤t luonnon monimuotoisuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7fWZ9cCqYUEBaEC6b8TQt3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Nykyisten ilmastoennusteiden toteutuessa ilmastonmuutoksen aikaan saamat seuraukset tulevat olemaan suurin maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle vuodesta 2050 lÃ¤htien ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos, suurekosysteemit ja sukupuuttouhka",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset eliÃ¶iden levinneisyysalueissa, fenologiassa, ekosysteemien tuottavuudessa, lajien vÃ¤lisissÃ¤ vuorovaikutussuhteissa ja ekologisissa prosesseissa vaikuttavat ekosysteemeihin. LÃ¤mpÃ¶tilan ja sateisuuden muutosten seurauksena ekosysteemien tuottavuus on lisÃ¤Ã¤ntynyt 1900-luvun aikana. Euroopassa osa lintupopulaatioista on taantunut ja toiset runsastuneet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Hyttysten levittÃ¤mÃ¤t sairaudet, kuten malaria, ovat yleistyneet lÃ¤mpÃ¶tilan noustessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sukupuuttojen kertymisvauhti ylittÃ¤Ã¤ tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti luontaiset tausta-arvot ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"r1LJMNorKWdJQKxNsRUFX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastoskenaariosta riippuen keskimÃ¤Ã¤rin 15-37 prosenttia maailman lajeista uhkaa sukupuutto vuosisadan puoleenvÃ¤liin mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"ZyPilcXhr74xGIVoDy9DT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Jos maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee yli 4 Â°C esiteolliseen aikaan verrattuna, merkittÃ¤vÃ¤ osa lajeista voi hÃ¤vitÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toisten tutkimusten tulokset ovat hieman maltillisempia sukupuuttojen mÃ¤Ã¤rÃ¤n suhteen, mutta arvioiden mukaan lajien leviÃ¤miskyvystÃ¤ ja ilmastoennusteesta riippuen esimerkiksi 30-70% Euroopan kasvilajeista uhanalaistuu vuoteen 2080 mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"11CHnwwAvtof0vRjDEY7w6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kasvattaa eliÃ¶lajien sukupuuttoriskiÃ¤ erityisesti pohjoisella havumetsÃ¤vyÃ¶hykkeellÃ¤, savanneilla, VÃ¤limerenilmaston alueilla, trooppisissa metsissÃ¤, arktisella tundralla, koralliriutoilla ja vuoristoissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi erikoistuneet, rajoittuneella alueella ja myÃ¶hÃ¤Ã¤n sukkessiovaiheessa esiintyvÃ¤t lajit ovat erityisen haavoittuvaisia. SammakkoelÃ¤inten ja matelijoiden lisÃ¤Ã¤ntyminen ja levinneisyys ovat suoraan yhteydessÃ¤ ilman lÃ¤mpÃ¶tilaan ja kosteuteen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muun muassa ne ja korallit tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti taantumaan selvÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemien kyky toimia hiilinieluna saattaa heiketÃ¤. Nielujen sijaan osasta ekosysteemejÃ¤ voi tulla hiilen lÃ¤hteitÃ¤ ja niiden vapauttama hiili kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmastonmuutosta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aavikot ja kuivat ekosysteemit levittÃ¤ytyvÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤mÃ¤ aavikoilla ja kuivissa ekosysteemeissÃ¤ on riippuvaista vedestÃ¤.  Aavikoituminen vaikuttaa tai uhkaa tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ 24 % maapallon  maapinta-alasta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"616LmzPWpBK66EAszh6mgv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ aavikoitumisriskiÃ¤,  sillÃ¤ vaihtelevat ilmasto-olot, kuten pitkÃ¤t kuivuusjaksot, tulevat  yleistymÃ¤Ã¤n. Kuivuus heikentÃ¤Ã¤ kasvien kasvua ja ekosysteemien  tuottavuutta ja vÃ¤hentynyt kasvillisuus lisÃ¤Ã¤ eroosion riskiÃ¤ ja  aavikoitumista.Â ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeampi lÃ¤mpÃ¶tila yhdessÃ¤ sateisuuden muutosten kanssa haittaa monien eliÃ¶iden elÃ¤mÃ¤Ã¤ ja voi vaikeuttaa kuivissa oloissa elÃ¤vien eliÃ¶iden lisÃ¤Ã¤ntymistÃ¤. Esim. monet kasvit kukkivat ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t vasta kausittaisten runsaiden sateiden jÃ¤lkeen. EtelÃ¤-Afrikan rannikon mehikasvirikkaassa biomissa (Succulent Karoo) arviolta 2 800 kasvilajia tulee hÃ¤viÃ¤mÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arot ja savannit - heinÃ¤kasvien ja puuston valtataistelu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksista heinÃ¤valtaisiin tasankoihin ovat vaihtelevia. LÃ¤mpÃ¶tilan nousu, sateisuuden muutokset ja erityisesti lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ kuivuus sekÃ¤ hÃ¤iriÃ¶t, kuten tulipalot, tulevat lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ssÃ¤ mÃ¤Ã¤rin vaikuttamaan arojen ja savannien eliÃ¶yhteisÃ¶ihin ja muuttamaan ekosysteemien kykyÃ¤ sitoa hiiltÃ¤. Niin sanotut C4-kasvit hyÃ¶tyvÃ¤t aineenvaihduntaominaisuuksiensa ansiosta lÃ¤mpÃ¶tilan noususta. TÃ¤mÃ¤ antanee niille kilpailuedun suhteessa niin sanottuihin C3-kasveihin, mikÃ¤ voimistaisi heinÃ¤valtaisten tasankojen levittÃ¤ytymistÃ¤. Esimerkiksi EtelÃ¤-Amerikassa savannien odotetaan siirtyvÃ¤n kohti pÃ¤ivÃ¤ntasaajaa Amazonin sademetsÃ¤n alueelle. Toisaalta taas hiilidioksidin lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmassa parantaa myÃ¶s C3-kasvien kasvua ja mahdollistaa puiden sekÃ¤ pensaiden leviÃ¤mistÃ¤ tasangoille. Esimerkiksi EtelÃ¤-Afrikassa savannit voivat kaventua umpeenkasvun takia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤inten muuttoreitit muuttuvat ja kuivuuden vuoksi ravinnosta voi olla ajoittain puutetta. Uhanalaisten nisÃ¤kÃ¤slajien osuus lisÃ¤Ã¤ntynee 10-40 % ja lajien esiintymisalueiden ennakoidaan supistuvan. Muutokset kasvillisuudessa ja elÃ¤imistÃ¶ssÃ¤ vaikuttavat myÃ¶s arojen ja savannien tarjoamiin ekosysteemipalveluihin ja muun muassa paikalliset elinkeinot sekÃ¤ luontomatkailu voivat kÃ¤rsiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nahkealehtisen kasvillisuuden alueet - kuivuus kÃ¶yhdyttÃ¤Ã¤ luonnon monimuotoisuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ kuivuus ja kohoava lÃ¤mpÃ¶tila voimistavat aavikoitumista ja eroosiota ja esimerkiksi rakentaminen, maanviljely, tulipalot ja elinympÃ¤ristÃ¶jen pirstoutuminen uhkaavat nahkealehtisen kasvillisuuden alueita. Kuivuus vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilman lisÃ¤Ã¤ntyneen hiilidioksidipitoisuuden kasvien kasvua lisÃ¤Ã¤vÃ¤Ã¤ vaikutusta  ja ekosysteemien tuottavuuden ei odoteta kasvavan, vaan se saattaa jopa pienentyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kuivuudesta johtuva vesitasapainon hÃ¤iriintyminen lisÃ¤Ã¤ hiilen vapautumista ekosysteemistÃ¤ ja nahkealehtisen kasvillisuuden alueet voivat muuttua hiilennielusta hiilen lÃ¤hteiksi vuoteen 2100 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Levinneisyysaluemuutokset saattavat olla mittavia ja luonnon monimuotoisuuden kÃ¶yhtyminen, lajirunsauden vÃ¤heneminen ja sukupuutot ovat odotettavissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t - lisÃ¤Ã¤ kasvua ja tuhoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeaikoina lÃ¤mpÃ¶tilan nousun on havaittu lisÃ¤nneen metsÃ¤n kasvua eri puolilla maailmaa. MyÃ¶s ilman hiilidioksidipitoisuuden nousun oletetaan lisÃ¤Ã¤vÃ¤n metsÃ¤n kasvua, mutta toisaalta lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ kuivuus, metsÃ¤palot ja hyÃ¶nteistuhot tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti hillitsemÃ¤Ã¤n sitÃ¤. KasvillisuusvyÃ¶hykkeiden siirtyessÃ¤ kohti napoja metsien pinta-alan odotetaan vÃ¤henevÃ¤n erityisesti boreaalisella, trooppisella ja vuoristoisilla alueilla vuoteen 2100 mennessÃ¤. Toisaalta metsÃ¤n pinta-ala voi lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ alueilla, joilla lÃ¤mpÃ¶tila on ennen rajoittanut metsÃ¤n kasvua ja joilla ei ole pulaa vedestÃ¤. Lajirunsauden odotetaan kÃ¶yhtyvÃ¤n erityisesti trooppisilla alueilla ja vuoristoissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lauhkealla sekametsÃ¤vyÃ¶hykkeellÃ¤ ja pohjoisella havumetsÃ¤vyÃ¶hykkeellÃ¤ hiilidioksidin lannoitusvaikutuksesta ja lÃ¤mpÃ¶tilan noususta on hyÃ¶tyÃ¤ erityisesti lehtipuiden kasvulle. Lehtipuut tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti osittain syrjÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n havupuut. Lauhkean vyÃ¶hykkeen sekametsÃ¤n ja pohjoisen havumetsÃ¤n ennustetaan siirtyvÃ¤n kohti pohjoista ja ylemmÃ¤s vuorten rinteillÃ¤, ja syrjÃ¤yttÃ¤vÃ¤n tundraa ja vuoristojen alpiinista kasvillisuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ekosysteemit ovat tÃ¤rkeitÃ¤ hiilinieluja ja viimeisimmÃ¤t tutkimukset osoittavat ettÃ¤ myÃ¶s vanhat metsÃ¤t, joiden puuston kasvuvauhti on hidastunut, sÃ¤ilyvÃ¤t hiilinieluina. Kuivuus, lÃ¤mpÃ¶tilan nousu, maankÃ¤ytÃ¶n muutokset ja tulipalot tulevat kuitenkin heikentÃ¤mÃ¤Ã¤n metsÃ¤ekosysteemien kykyÃ¤ sitoa hiiltÃ¤, mikÃ¤ kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmastonmuutosta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seuraukset Amazonin sademetsÃ¤lle, yhdelle maailman tÃ¤rkeimmistÃ¤ monimuotoisuuskeskittymistÃ¤, ovat edelleen kiistanalaisia. MetsÃ¤n kasvibiomassan tuotannon on havaittu lisÃ¤Ã¤ntyneen, mutta tÃ¤mÃ¤n arvellaan olevan vÃ¤liaikainen ilmiÃ¶. LÃ¤mpÃ¶tilan nousun ja pienentyneen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n vuoksi puiden kasvun ennustetaan heikkenevÃ¤n ja ekosysteemin tuottavuuden laskevan 30-50 % vuoteen 2050 mennessÃ¤. MyÃ¶s metsÃ¤pinta-alan on arvioitu vÃ¤henevÃ¤n 18-70 % ilmastonmuutoksen seurauksena. MetsÃ¤palojen ja elinympÃ¤ristÃ¶jen pirstoutumisen arvellaan lisÃ¤Ã¤vÃ¤n sademetsien hupenemista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toiset tutkimukset taas ennustavat, ettei Amazonin sademetsÃ¤n pinta-ala juurikaan pienene ja ettÃ¤ puut pystyvÃ¤t sopeutumaan lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksiin luultua paremmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Jos ilman hiilidioksidin kasvien kasvua kiihdyttÃ¤vÃ¤ vaikutus on merkittÃ¤vÃ¤, sademÃ¤Ã¤rÃ¤t pysyvÃ¤t runsaina eikÃ¤ kuiva kausi kestÃ¤ yli neljÃ¤Ã¤ kuukautta, sademetsÃ¤ ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ vÃ¤istyisikÃ¤Ã¤n savannin tieltÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2BPTWP8d1ysIEXoEkmX97L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4vlmJIuBtjyGP6Q9RC5e5H",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maantieteellinen sijainti tekee tundra- ja napa-alueista erityisen haavoittuvaisia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tundra ja napa-alueet lÃ¤mpenevÃ¤t keskivertoa voimakkaammin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Arktisella alueella keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen lÃ¤mpÃ¶tila on noussutÂ 0,4 Â°C vuosikymmenessÃ¤ vuoden 1966 jÃ¤lkeen eli noin 1,6 Â°C ja myÃ¶s sateisuus on lisÃ¤Ã¤ntynyt. Alueellisia eroja lÃ¶ytyy ja esimerkiksi Alaskassa ja lÃ¤ntisessÃ¤ Kanadassa  talvilÃ¤mpÃ¶tilat ovat nousseet jo 3-4 Â°C vuoden 1950Â  jÃ¤lkeen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6dM4Ja2GYKAEylfckJRS7a",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NapajÃ¤iden sulaessa EtelÃ¤mantereella ja arktisella alueella tundrakasvillisuuden odotetaan siirtyvÃ¤n kohti napoja. EliÃ¶iden suhteellisen hitaan leviÃ¤miskyvyn vuoksi kasvillisuuden runsastuminen jÃ¤Ã¤stÃ¤ vapautuneella kylmyysaavikolla on kuitenkin hidasta. Barentsin alueella pohjoisen havumetsÃ¤vyÃ¶hykkeen odotetaan levittÃ¤ytyvÃ¤n nykyiselle tundralle ja tundran siirtyvÃ¤n JÃ¤Ã¤meren saarille. Kuitenkin pensaikkoiset tundra-alueet saattavat supistua, sillÃ¤ JÃ¤Ã¤meren vuoksi niille ei enÃ¤Ã¤ lÃ¶ydy tarpeeksi ilmastollisesti sopivia maa-alueita. Pohjoisten alueiden ikiroudan sulaminen muuttaa merkittÃ¤vÃ¤sti maaperÃ¤n ominaisuuksia ja ekosysteemejÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tundralla ja arktisilla alueilla eliÃ¶yhteisÃ¶t ja ravintoverkot ovat yksinkertaisempia kuin maapallon tuottavammissa ekosysteemeissÃ¤. Ilmastonmuutoksella voikin olla suuri vaikutus ravintoverkkojen koostumukseen ja mm. erikoistuneiden petojen ja niiden saaliiden vÃ¤liseen suhteeseen. Lajistokoostumus muuttuu ja useat kotoperÃ¤iset lajit kuten arktisilla alueilla pesivÃ¤t linnut voivat taantua tai kuolla sukupuuttoon. TodennÃ¤kÃ¶isesti myÃ¶s merijÃ¤Ã¤stÃ¤ riippuvaiset lajit, kuten jÃ¤Ã¤karhu (Ursus maritimus), pingviinit, sarvivalas (Monodon monoceros) ja kuplahylje (Cystophora cristata) taantuvat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisten alueiden maaperÃ¤Ã¤n on varastoitunut paljon hiiltÃ¤. JÃ¤Ã¤n ja ikiroudan sulaessa sitÃ¤ vapautuu runsaasti maaperÃ¤stÃ¤. MyÃ¶s maaperÃ¤n albedo eli sÃ¤teilyn heijastuskyky pienenee ja maaperÃ¤ pidÃ¤ttÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶Ã¤ aiempaa enemmÃ¤n. Kumpikin ilmiÃ¶ voimistaa ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤. KasvillisuusvyÃ¶hykkeiden siirtyessÃ¤ osa hiilestÃ¤ voi varastoitua uudestaan etelÃ¤stÃ¤ leviÃ¤vÃ¤Ã¤n tundrakasvillisuuteen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" NapajÃ¤iden sulaminen vapauttaisi meriin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶ihinÂ varastoituneen makean veden, joka on 67,2 % maapallon kaikesta makeasta vedestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoristoissa elÃ¤mÃ¤ siirtyy ylÃ¶spÃ¤in kohti huippuja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoristoalueilla ilmasto on lÃ¤mmennyt toistaiseksi keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ voimakkaammin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpenemisen seurauksena vuoristojen jÃ¤Ã¤tikÃ¶t ovat jo alkaneet sulaa mm. Kiinassa, ChilessÃ¤, Kolumbiassa ja Alpeilla. MetsÃ¤nrajan sekÃ¤ vuoristokasvillisuuden on havaittu siirtyneen ylemmÃ¤s vuoristojen rinteillÃ¤. NÃ¤iden trendien uskotaan jatkuvan tulevaisuudessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ kuivuus tulee todennÃ¤kÃ¶isesti hillitsemÃ¤Ã¤n kasvillisuuden siirtymistÃ¤ ylÃ¶spÃ¤in vuoristossa. Vuoristojen trooppiset sumumetsÃ¤t ovat erityisen herkkiÃ¤ kuivumiselle ja veden virtauksen muutoksille. Useat niissÃ¤ elÃ¤vÃ¤t eliÃ¶t voivat taantua. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EristyneisyytensÃ¤ ja pienilmastojensa suuren lukumÃ¤Ã¤rÃ¤n vuoksi vuoristoissa elÃ¤Ã¤ paljon kotoperÃ¤isiÃ¤ lajeja ja luonnon monimuotoisuus on monin paikoin suurta. Lajiston leviÃ¤mismahdollisuudet ovat rajoitetummat kuin tasamaalla eivÃ¤tkÃ¤ lajit pysty loputtomiin siirtymÃ¤Ã¤n ylemmÃ¤s vuoristossa ilmastovyÃ¶hykkeiden perÃ¤ssÃ¤. TÃ¤mÃ¤n takia ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan useiden lajien sukupuuttoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Useiden tekijÃ¶iden yhteisvaikutus aiheuttaa sukupuuttoja ja arviolta 67 % VÃ¤li-Amerikan kotoperÃ¤isistÃ¤ sammakoista on hÃ¤vinnyt ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ vuoristoisilla alueilla yleistyneiden sienitautien takia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"74p4LuHl9bZaDLNkQ0uKfQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoristoalueet tarjoavat ihmisyhteisÃ¶ille tÃ¤rkeitÃ¤ ekosysteemipalveluita. Monilla vuoristoalueilla maaperÃ¤Ã¤n on sitoutunut runsaasti hiiltÃ¤, joka voi vapautua ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vuoristot ovat myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤ssÃ¤ asemassa veden kierrossa. Vuoristojen lumeen ja jÃ¤Ã¤hÃ¤n on varastoituneena noin 2,8 % maapallon makeasta vedestÃ¤ ja sateen mukana vuoristoihin tulevat vedet voivat muodostaa 60-95 % ympÃ¤rÃ¶ivien alueiden makeasta vedestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"hL0yLR691Mxwpo42pEZVH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". VuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisvedet ovat tÃ¤rkeitÃ¤ erityisesti hyvin kuivilla alueilla, kuten AraljÃ¤rvellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6YqWgLywTUMmle97JSA0o",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ekosysteemien muutokset uhkaavat nÃ¤iden palveluiden sÃ¤ilymistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"63mkQFQU33LG8GBSPdYwtt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot - tasapainottelua hiilen nielun ja lÃ¤hteen vÃ¤lillÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suot sijaitsevat alueilla, joissa sadanta on suurempaa kuin haihtuminen.  Ilmaston lÃ¤mpeneminen ja sateisuuden muutokset vaikuttavat soiden  kannalta tÃ¤rkeÃ¤Ã¤n vesitalouteen. Toisilla alueilla sateisuus kasvanee,  mutta suuri osa soista tulee kÃ¤rsimÃ¤Ã¤n ajoittain voimakkaasta  kuivuudesta ja tulipaloista. TÃ¤mÃ¤n vuoksi soiden maantieteellinen  sijainti ja lajisto tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti muuttumaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousu lisÃ¤Ã¤ soiden kasvibiomassan tuottoa. Veden pinnan laskun myÃ¶tÃ¤ myÃ¶s eloperÃ¤isen aineksen hajotusprosessit nopeutuvat turvekerroksessa. TÃ¤mÃ¤ lisÃ¤Ã¤ hiilidioksidin ja metaanin vapautumista ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ hiilen kertymistÃ¤ turvekerrokseen. Toisaalta, jos kuivuminen on huomattavaa, metaanin vapautuminen vÃ¤henee.  Kolmannes maaekosysteemien varastoimasta hiilestÃ¤ on soissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1UPgbwpAiX7I8oAMKQvv42",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja ilmastonmuutos voi muuttaa suot hiilinieluista hiilen lÃ¤hteiksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesitalouden muutokset ja metsÃ¤nrajan siirtyminen kohti napoja voi lisÃ¤tÃ¤ avosoiden metsittymistÃ¤, mikÃ¤ pienentÃ¤Ã¤ soiden kykyÃ¤ heijastaa valosÃ¤teilyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Merenpinnan nousu hÃ¤vittÃ¤Ã¤ merenrantasoita ja -kosteikkoja erityisesti alavilla alueilla. LÃ¤mpÃ¶tilan nousun vuoksi linnustoltaan monimuotoiset palsasuot tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti katoamaan Pohjois-Euroopasta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Ikiroudan sulaminen arktisella alueella voi monin paikoin saada aikaan uusien soiden tai kosteikoiden muodostumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"kOrwKa65SKu1Y77nGZ9jn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muun muassa kuivatus turvetuotantoa tai metsÃ¤nkasvatusta varten ja ylilaidunnus tekevÃ¤t suot haavoittuvaisiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Makean veden vesistÃ¶t ja kosteikot - muutoksia perustuotantoon ja ekosysteemipalveluiden tarjontaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶jen hydrologia, abioottiset prosessit ja eliÃ¶yhteisÃ¶t voivat muuttua sadannan ja lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksien takia. Monet pienet vesistÃ¶t saattavat kuivua kuten on jo kÃ¤ynyt Yhdysvalloissa Yellowstonessa, jossa pysyvÃ¤sti kuivien lampien mÃ¤Ã¤rÃ¤ nelinkertaistui 16 vuoden aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2frVlDAJj4vXMsSuEKpRo5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesipatsaan lÃ¤mpÃ¶tilakerrostumisen mahdollinen lisÃ¤Ã¤ntyminen ja muutokset veden sekoittumisessa lisÃ¤Ã¤vÃ¤t pohjien hapettomuutta, jolloin pohjasta vapautuva fosfori rehevÃ¶ittÃ¤Ã¤ vesiÃ¤ ja heikentÃ¤Ã¤ niiden laatua. Kasviplanktonin ja sinilevien odotetaan runsastuvan ja tuottavuuden kasvavan ainakin viileissÃ¤ vesissÃ¤. Joissain trooppisissa jÃ¤rvissÃ¤, kuten ItÃ¤-Afrikan TanganjikajÃ¤rvessÃ¤, on sitÃ¤ vastoin havaittu perustuotannon pienentyneen. Perustuotannon muutokset vaikuttavat koko eliÃ¶yhteisÃ¶Ã¶n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VesistÃ¶jen eliÃ¶ajisto tulee siirtymÃ¤Ã¤n kohti napoja. Kalojen ja muun vesieliÃ¶stÃ¶n on jo havaittu muuttuvan esimerkiksi Ranskassa, jossa kalojen lajirunsaus, kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤ sekÃ¤ lÃ¤mpimien vesien lajien osuus on kasvanut ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2hKp45RMI6dZLNLa7OPBXc",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vieraslajien kilpailukyky ja saalistuspaine saattavat lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokset kosteikkojen vesitasapainossa ja vÃ¤hentynyt sadanta voivat muuttaa osan kosteikoista maaekosysteemeiksi. Kosteikot ovat tÃ¤rkeitÃ¤ levÃ¤hdyspaikkoja esim. muuttaville linnuille, joiden muuttoreitit vaikeutuvat, jos kosteikkoja hÃ¤viÃ¤Ã¤. Kosteikot myÃ¶s pidÃ¤ttÃ¤vÃ¤t ravinteita ja puhdistavat vettÃ¤ sekÃ¤ suojelevat ympÃ¤rÃ¶iviÃ¤ maa-alueita tulvilta. Tulevaisuudessa tulvien runsastuminen korostaa kosteikkojen merkitystÃ¤ tulvasuojelussa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Ilman hiilidioksidipitoisuuden lisÃ¤ys voi lisÃ¤tÃ¤ joidenkin kosteikkojen perustuotantoa. Osassa kosteikkoja tÃ¤mÃ¤ tarkoittaa kiihtyvÃ¤Ã¤ metaanin tuottoa hapettomissa olosuhteissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s makean veden ekosysteemien tuottamat ekosysteemipalvelut, erityisesti kalastuksen ja hiilen sidonnan osalta, saattavat heikentyÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meret ja rantavyÃ¶hykkeet - ravintoverkot ja monimuotoisuuskeskittymÃ¤t vaarassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Odotettuja muutoksia merissÃ¤ ovat veden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu, jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulaminen, happamoituminen, vÃ¤hentynyt kumpuaminen, merenpinnan nousu, merivirtojen muuttuminen, aaltojen korkeuden kasvu ja muuttuvat myrskyreitit. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilannousu voi vaikuttaa useiden eliÃ¶lajien runsauteen. Esimerkiksi meriajokasniittyjen (Zostera) ja niiden eliÃ¶yhteisÃ¶iden on arvioitu taantuvan. Toisaalta pintaveden lÃ¤mpÃ¶tilan on havaittu vaikuttavan positiivisesti joidenkin kilpikonnien, albatrossien ja hylkeiden lisÃ¤Ã¤ntymiseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merien perustuotanto voi pienentyÃ¤ lÃ¤hes 20 prosenttia, sillÃ¤ veden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu voimistaa lÃ¤mpÃ¶kerrostuneisuutta vesipatsaassa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ravinteiden kumpuamista kasviplanktonin kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤ksi. Voimakas lÃ¤mpÃ¶kerrostuneisuus estÃ¤Ã¤ sekoittumisen vesipatsaassa ja myÃ¶s pohjien ja syvÃ¤n veden happipitoisuus heikkenee. Tuottavuuden ja happipitoisuuden muutokset vaikuttavat plankton-, pohjaelÃ¤in- ja avoveden eliÃ¶yhteisÃ¶ihin, sekÃ¤ niistÃ¤ riippuvaisiin petoihin, esimerkiksi valaisiin, hylkeisiin ja merilintuihin. MyÃ¶s kalastus ja kalankasvatus voivat kÃ¤rsiÃ¤ meriekosysteemeissÃ¤ tapahtuvista muutoksista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meret ovat maaekosysteemien ohella tÃ¤rkein hiilen varasto ilmakehÃ¤n jÃ¤lkeen. Ne ovat varastoineet itseensÃ¤ kolmanneksen ihmistoiminnan vapauttamasta hiilidioksidista viimeisten 200 vuoden aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Veden lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ hiilidioksidipitoisuus happamoittaa merivettÃ¤, mikÃ¤ vaikeuttaa useiden selkÃ¤rangattomien elÃ¤inten, kuten korallien ja kotiloiden, kalkkitukirangan tai -kuoren rakennusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤llÃ¤ on vaikutusta nÃ¤iden eliÃ¶iden runsauteen ja monimuotoisuuteen. Toiset eliÃ¶t kuitenkin hyÃ¶tyvÃ¤t merien happamoitumisesta. NÃ¤ihin kuuluvat useat yhteyttÃ¤vÃ¤t eliÃ¶t kuten merilevÃ¤t ja -heinÃ¤t, joiden biomassa on kasvanut. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Trooppisten alueiden sekÃ¤ kylmÃ¤n veden koralliriutat yllÃ¤pitÃ¤vÃ¤t merien monimuotoisimpia eliÃ¶yhteisÃ¶jÃ¤, suojaavat rantoja aallokolta ja houkuttelevat kauneudellaan turisteja. Ilmastonmuutos yhdessÃ¤ saasteiden ja ihmisten kÃ¤yttÃ¶paineen kanssa tuhoaa koralliriuttoja, minkÃ¤ vuoksi luonnon monimuotoisuus kÃ¶yhtyy ja useita ekosysteemipalveluita menetetÃ¤Ã¤n. Meriveden happamoituminen ja veden lÃ¤mpÃ¶tilan nousu lisÃ¤Ã¤vÃ¤t tautien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja aiheuttavat lÃ¤mpÃ¶stressiÃ¤ sekÃ¤ korallielÃ¤inten kuolemia muun muassa niiden symbionttisen levÃ¤n pakenemisen ja siitÃ¤ aiheutuvan korallien vaalenemisen kautta. Vuoteen 2050 mennessÃ¤ koralliriuttojen ennustetaan harvinaistuvan ja levÃ¤t voivat syrjÃ¤yttÃ¤Ã¤ korallielÃ¤imet muun muassa Australian Isolla Valliriutalla ja Karibialla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Napa-alueiden meren jÃ¤Ã¤peite on ohentunut kiihtyvÃ¤Ã¤ vauhtia viime vuosina ja huomattava osa ympÃ¤rivuotisesta jÃ¤Ã¤peitteestÃ¤ on jo hÃ¤vinnyt arktiselta alueelta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". JÃ¤Ã¤peitteen laajuudessa on kuitenkin voimakasta vuodenaikaista vaihtelua, ja vÃ¤heneminen on ollut voimakkaampaa kesÃ¤llÃ¤ kuin talvella. JÃ¤Ã¤peitteen hÃ¤viÃ¤minen kaventaa jÃ¤Ã¤hÃ¤n ja sen reunavyÃ¶hykkeeseen liittyvÃ¤Ã¤ runsastuottoista biomia. Perustuotannon kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤n pieneneminen vaikuttaisi koko ravintoverkkoon krilliÃ¤yriÃ¤isistÃ¤ kaloihin ja niiden saalistajiin. JÃ¤Ã¤peitteen hupeneminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ meriveden suolaisuutta ja aiheuttaa eliÃ¶yhteisÃ¶iden siirtymisen kohti napoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merenpinnan odotetaan nousevan vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 20-60 cm vuosisadan loppuun mennessÃ¤ ja nousun jatkuvan vielÃ¤ pitkÃ¤Ã¤n hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen loppumisen jÃ¤lkeen. TÃ¤mÃ¤ uhkaa rannikkoekosysteemien kuten erilaisen kosteikkojen, marskimaiden, merenalaisten niittyjen ja mangrovemetsien sÃ¤ilymistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Maailman mangrovemetsistÃ¤ 10-15 % arvioidaan tuhoutuvan ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. Maailma suurin kosteikko ja mangrovemetsikkÃ¶ Intian Sundarbans saattaa kadota kokonaan merenpinnan nousun ja muuttuneen makean veden virtauksen tÃ¤hden. Samalla tullaan menettÃ¤mÃ¤Ã¤n tÃ¤mÃ¤n monimuotoisuuskeskittymÃ¤n luontoarvot ja ekosysteemipalvelut. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aq,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4STs9enLlTgGyDQporl330",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002Findex.php?page=ilmastouutisia&amp;news_id=3152"},content:[{data:{},marks:[],value:"Muinaisen ilmastonmuutoksen vaikutukset nÃ¤kyvÃ¤t yhÃ¤ voimakkaasti luonnossa - tiedeuutinen CO2-raportissa 11.10.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by,ci,bR,dP,cI],articleLength:[cA],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"42og8Ir4AvL0HImWzAcGSR",type:d,createdAt:"2021-10-04T12:52:12.804Z",updatedAt:"2022-01-04T12:07:34.631Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekologisiin prosesseihin ja Suomen luonnon monimuotoisuuteen",materialType:G,slug:"ilmastonmuutoksen-vaikutukset-ekologisiin-prosesseihin-ja-suomen-luonnon-monimuotoisuuteen",parent:bx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat jo havaittavissa Suomessa. Yhteisvaikutuksessa muiden ympÃ¤ristÃ¶nmuutostekijÃ¶iden kanssa ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos vaikeuttaa eliÃ¶iden elÃ¤mÃ¤Ã¤ niiden elinympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤. Jos eliÃ¶t eivÃ¤t ole enÃ¤Ã¤ sopeutuneita vallitseviin ilmasto-oloihin, niiden tÃ¤ytyy joko muuttaa, muuttua tai sitten ne hÃ¤viÃ¤vÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuudella tai biodiversiteetillÃ¤ tarkoitetaan kaikkea  elollisen luonnon, kuten eliÃ¶iden ja biologisten systeemien,  moninaisuutta ja runsautta. Se voidaan jakaa perimÃ¤n, lajien ja  ekosysteemien monimuotoisuuteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuus on tÃ¤rkeÃ¤ osa ekosysteemien toimintaa ja sen sÃ¤ilyminen on edellytys elÃ¤mÃ¤n jatkuvuudelle maapallolla. Se tekee eliÃ¶stÃ¶n vastustuskykyisemmÃ¤ksi ja sopeutuvaisemmaksi ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ tapahtuvia muutoksia kohtaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2RV4z67IxkcYQlJgkq5tyg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Luonnon monimuotoisuus on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ ihmiskunnalle, sillÃ¤ se vaikuttaa ekosysteemien kykyyn tuottaa elÃ¤mÃ¤lle vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¶miÃ¤ palveluita, kuten puhdasta vettÃ¤ ja ilmaa sekÃ¤ luonnosta saatavia tuotteita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ii,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Luonnon monimuotoisuudella on myÃ¶s kansainvÃ¤lisesti tunnustettu itseisarvo ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7vlYxTLZK2pJ8FITeWdw4m",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympÃ¤ristÃ¶stÃ¤ ja kulttuuriperinnÃ¶stÃ¤ kuuluu Suomessa kaikille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"73Ha4CNfWAvXqzdXsbzRYw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ihmistoiminta on nyttemmin saanut aikaan luonnon monimuotoisuuden kÃ¶yhtymisen ja yksipuolistumisen. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen onkin yksi suurimmista maailmanlaajuisista ympÃ¤ristÃ¶ongelmista ilmastonmuutoksen lisÃ¤ksi. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttaa eniten elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen ja pirstoutuminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ii,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa tÃ¤rkeimmÃ¤t tekijÃ¤t lajien uhanalaistumisen kannalta ovat ihmistoiminnan synnyttÃ¤mien avoimien perinneympÃ¤ristÃ¶jen sulkeutuminen ja hÃ¤viÃ¤minen hoidon loputtua sekÃ¤ metsien kÃ¤ytÃ¶n ja kÃ¤sittelyn aiheuttamat muutokset ",nodeType:a},{data:{target:eo},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤olot vaikuttavat biologisiin prosesseihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤olosuhteet vaikuttavat eri tasoilla sekÃ¤ ekosysteemeihin ettÃ¤ niissÃ¤ elÃ¤viin lajeihin. LÃ¤mpÃ¶tila ja kosteus vaikuttavat mm. kasvien fotosynteettiseen aktiivisuuteen, eliÃ¶iden soluhengitykseen ja aineenvaihduntaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kukin laji on fysiologisesti sopeutunut elÃ¤mÃ¤Ã¤n ja sietÃ¤mÃ¤Ã¤n tiettyjÃ¤ ilmasto-oloja, kuten kosteutta ja lÃ¤mpÃ¶tilaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi sateisuuden mÃ¤Ã¤rÃ¤n ja vuodenaikaisuuden on todettu vaikuttavan lintujen ja nisÃ¤kkÃ¤iden runsauteen ja levinneisyyteen, kuivuuden on havaittu pienentÃ¤vÃ¤n populaatiokokoja ja lÃ¤mpÃ¶tilamaksimin ylityksen on havaittu aiheuttaneen suurta kuolleisuutta esim. australialaisilla lepakoilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ã„Ã¤revillÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tila- tai sateisuusilmiÃ¶illÃ¤ nÃ¤yttÃ¤isi olevan dramaattisempia seurauksia kuin tasaisella ilmastonmuutoksella ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2aU2FOTV9ZNqDROSyrRCsn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3eA1mtheTEqU88Zk93ll5q",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilÃ¤mpÃ¶tilan arvellaan nousevan ilmastoskenaariosta riippuen noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessÃ¤. MyÃ¶s esim. sateisuuden ennustetaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n ja lumisen ajan pituuden sekÃ¤ lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuvan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos on elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤misen jÃ¤lkeen suurin uhka luonnon monimuotoisuuden sÃ¤ilymiselle maailmanlaajuisesti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ii,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen perustuu siihen, ettÃ¤ nopeasti muuttuvassa ilmastossa eliÃ¶t eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ ole sopeutuneita vallitseviin olosuhteisiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4O5peRbUlP56SNSU8pTJZC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Historiansa aikana maapallo on lÃ¤pikÃ¤ynyt useita ilmastonmuutoksia, jotka ovat aiheuttaneet massasukupuuttoja, levinneisyysaluemuutoksia, lajiutumista ja eliÃ¶stÃ¶n sopeutumista muuttuneisiin olosuhteisiin. Yleisesti ottaen aiemmat ilmastonmuutokset ovat edenneet nykyistÃ¤ hitaammin ja muut ympÃ¤ristÃ¶nmuutostekijÃ¤t, kuten elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen tai saasteet, eivÃ¤t ole rasittaneet eliÃ¶stÃ¶Ã¤. TÃ¤mÃ¤n vuoksi nykyisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaiset kuin aiempien ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1aAjQva3A746SLWrIdF8LK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosysteemien tuottavuus kasvaa, tuleeko Suomesta vihreÃ¤mpi?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousu ja ilman kasvanut hiilidioksidipitoisuus kiihdyttÃ¤Ã¤ kasvien yhteyttÃ¤mistÃ¤ ja kasvua ja myÃ¶s kasvukauden pidentyminen vaikuttaa koko ekosysteemin tuottavuuteen. Kasvien perustuotannon onkin havaittu lisÃ¤Ã¤ntyneen",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja mallinnukset ennustavat, ettÃ¤ Pohjois-Euroopan ekosysteemien perustuotanto kasvaa 35-54 % vuosiin 2071-2100 mennessÃ¤ verrattuna vuosiin 1961-1990 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"37Ez0uUFmN5jkToBCXeHFY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pohjoisten ekosysteemien tuotantokyvyn kasvulla voi olla sekÃ¤ myÃ¶nteisiÃ¤ ettÃ¤ haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. KasvinsyÃ¶jÃ¤t, kuten hirvielÃ¤imet, voivat runsastua. Suomessa on havaittu metsÃ¤nkasvun kiihtyneen, mikÃ¤ voi toisaalta heikentÃ¤Ã¤ puiden pakkasenkestÃ¤vyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4Cosw18qDkLKZoPv9wxaOT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutokset fenologiassa heijastuvat ravintoverkkotasolle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen on myÃ¶s havaittu aiheuttavan muutoksia eliÃ¶iden fenologiassa eli elinkiertoon liittyvien ilmiÃ¶iden rytmiikassa ja muun muassa eliÃ¶iden lisÃ¤Ã¤ntymisen on havaittu aikaistuneen kevÃ¤tlÃ¤mpÃ¶tilojen nousun myÃ¶tÃ¤. Lehtien puhkeaminen, kukinta ja hedelmÃ¶inti ovat aikaistuneet kasveilla, kun taas syysprosessit ovat myÃ¶hentyneet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6uYx4NSKUg54xKpBscQohy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".  Kasvukauden pidentyessÃ¤ on mahdollista, ettÃ¤ eliÃ¶t alkavat etelÃ¤isempien lajitoveriensa tapaan lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ useampia kertoja vuodessa. YÃ¶perhosten monisukupolvisuuden on havaittu yleistyneen koko Suomessa kesÃ¤n keskilÃ¤mpÃ¶tilojen nousun ja kasvukauden pidentymisen myÃ¶tÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"65xCbOSFPP7swRQo5RAsz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa lintujen kevÃ¤tmuutto ja lisÃ¤Ã¤ntyminen on aikaistunut, millÃ¤ voi olla vaikutusta pesintÃ¤menestykseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toisaalta Euroopassa on havaittu, ettÃ¤ vaikka lintujen muutto on aikaistunut, niin ne eivÃ¤t ole siltikÃ¤Ã¤n pysyneet kevÃ¤Ã¤n aikaistumisen tahdissa. Seurauksena on ollut huonoiten kevÃ¤Ã¤n aikaistumisen vauhdissa pysyneiden muuttolintujen kantojen taantuminen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3WnPvtXVWLcWaJ5m6zz9Kb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muutokset fenologiassa voivat saada aikaan eroja eri ravintoverkon tasojen vÃ¤lille, jolloin eliÃ¶n ja sen ravintokohteen rytmiikka eivÃ¤t kohtaa. TÃ¤llÃ¶in esim. kukat saattavat kukkia aiemmin kevÃ¤Ã¤llÃ¤, jolloin niiden pÃ¶lyttÃ¤jiÃ¤ ei vielÃ¤ esiinny ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Levinneisyysaluemuutoksiin vaikuttaa koko muuttuva ympÃ¤ristÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun eliÃ¶ ei enÃ¤Ã¤ ole sopeutunut ympÃ¤rÃ¶iviin olosuhteisiin, sen tÃ¤ytyy joko sopeutua niihin tai muuttaa muualle sÃ¤ilyÃ¤kseen hengissÃ¤. Muutokset eliÃ¶iden levinneisyysalueissa ja lajien siirtyminen kohti napoja ja ylÃ¶s vuoristossa tulevat olemaan ilmastonmuutoksen merkittÃ¤vimpiÃ¤ seurauksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa muutoksia on jo havaittu erityisesti hyvin liikkuvien eliÃ¶ryhmien levinneisyysalueissa. EtelÃ¤-Suomen lintulajien levinneisyysalueiden painopisteet siirtyivÃ¤t 12 vuoden ajanjaksolla 19 km kohti pohjoista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ceF5guLH6iVcFOvCwXFMS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". PÃ¤ivÃ¤perhosten levinneisyysalueiden pohjoisrajat siirtyivÃ¤t keskimÃ¤Ã¤rin 60 km pohjoiseen keskimÃ¤Ã¤rin kahdeksan vuoden aikana. ErÃ¤Ã¤t lajit, kuten paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) ja pihlajaperhonen (Aporia crataegi), siirtyivÃ¤t yli 300 km pohjoiseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"20Icm67zonoKtqPYqGftYL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vastaavasti perhosten levinneisyysalueet voivat supistua etelÃ¤stÃ¤ ja vuoristoisten alueiden alarinteillÃ¤, kuten on tapahtunut muualla maailmassa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1dgaKhKfLxtVs1KtcixM8N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"QBHwIVobIwhCEe2fnQUu0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka muutokset ilmastossa ovat suhteellisen nopeita, heikosti leviÃ¤vien lajien, kuten puiden, levinneisyysalueet muuttuvat hitaasti. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Muutokset ovat kuitenkin odotettavissa ja pohjoisen havumetsÃ¤vyÃ¶hykkeen etelÃ¤raja siirtyy pohjoisemmaksi, jolloin huomattava osa havumetsistÃ¤ korvautuu lauhkean vyÃ¶hykkeen lehtimetsillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3AhaXdkdBpvTCkGl7jJN8g",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MetsÃ¤nraja saattaa nousta tunturissa ainakin 350 m nykyistÃ¤ ylemmÃ¤s vuosisadan loppuun mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"MqfcdXwuSUYopXSqPiE68",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusien elinalueiden saavutettavuuteen ja valintaan vaikuttavat useat tekijÃ¤t: esimerkiksi pienilmasto, maantieteelliset esteet, merenpinnan nousu, lajin ominaisuudet ja ekologiset vuorovaikutukset ravintoverkossa, kuten lajien vÃ¤linen kilpailu sekÃ¤ saalistus ja loisinta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2NQgBUXRLkwC7Ju28A2e3Y",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Erityisesti elinympÃ¤ristÃ¶jen pirstoutuminen ja hÃ¤viÃ¤minen muodostaa haasteen uusien elinympÃ¤ristÃ¶jen lÃ¶ytymiselle. Jos lajin yksilÃ¶t eivÃ¤t pysty siirtymÃ¤Ã¤n uusille alueille tai eivÃ¤t lÃ¶ydÃ¤ itselleen sopivaa elinympÃ¤ristÃ¶Ã¤ ja resursseja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ne hÃ¤viÃ¤vÃ¤t. Useiden lajien eriaikaiset levinneisyysaluemuutokset johtavat kokonaisten eliÃ¶yhteisÃ¶jen esiintymisalueiden muutoksiin ja uudenlaisten eliÃ¶yhteisÃ¶jen muodostumiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4JIkjNjPdA5nVpwlcaTtuZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Levinneisyysaluemuutokset tulevat vaikuttamaan erityisesti napa-alueilla ja korkealla merenpinnasta sijaitsevilla alueilla elÃ¤viin lajeihin. LÃ¤mpÃ¶tilojen kohotessa niiden elinalueet supistuvat eniten eikÃ¤ niille lÃ¶ydy uusia elinalueita joille levittÃ¤ytyÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lintujen ja hyÃ¶nteisten avulla ennustetaan tulevaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Linnut ja hyÃ¶nteiset ovat liikkuvuutensa vuoksi tÃ¤rkeitÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutusten indikaattoreitaÂ  ja ilmaston on todettu selittÃ¤vÃ¤n hyvin muun muassa maalla elÃ¤vien lintujen levinneisyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:wm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Levinneisyysalueen arvioidaan supistuvan merkittÃ¤vÃ¤sti vuoteen 2080 mennessÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 70 prosentilla Fennoskandian pohjoisista maalinnuista. Suomessa erityisesti tunturialueen, pohjoisten metsien ja soiden linnuston odotetaan taantuvan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4oRO1LZhwbHXRRviIq6Eex",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Pohjoisten lajien vÃ¤hentyessÃ¤ etelÃ¤iset lajit tulevat runsastumaan, mikÃ¤ on jo havaittu suojelualueilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6YYFYDQRPlxdApCmvdt2yh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6Wdx3IB6PMrqpNOWJcuYpR",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lajien levinneisyysalueiden muutoksiin vaikuttavat ilmaston lisÃ¤ksi useat muut tekijÃ¤t, kuten topografia, sopivien elinympÃ¤ristÃ¶jen esiintyminen ja tarkasteltavan lajin leviÃ¤miskyky. Erityisesti vuoristoisten alueiden merkitys turvapaikkoina voi olla merkittÃ¤vÃ¤, sillÃ¤ heterogeeninen topografia liittyy ilmastolliseen ja elinympÃ¤ristÃ¶jen moninaisuuteen. Suomessa topografialtaan tasaisilla alueilla eliÃ¶iden tÃ¤ytyisi siirtyÃ¤ pidempiÃ¤ matkoja lÃ¶ytÃ¤Ã¤kseen ilmastollisesti sopivia alueita, mikÃ¤ voi olla ongelmallista jos vÃ¤liympÃ¤ristÃ¶t ovat pirstoutuneet. Vaikka ilmastollisesti suotuisien alueiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ sÃ¤ilyisi tai jopa lisÃ¤Ã¤ntyisi, alhainen liikkuvuus, elinympÃ¤ristÃ¶Ã¶n erikoistuminen, maanpeitteeltÃ¤Ã¤n epÃ¤suotuisten alueiden lÃ¤heisyys ja sopivien alueiden kaukaisuus saattavat aiheuttaa lajin uhanalaistumisen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5B2EUTI6q3vL2xxZXmxOsB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lajirunsaus kasvussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa Suomen eliÃ¶lajiston mÃ¤Ã¤rÃ¤n odotetaan runsastuvan etelÃ¤isten lajien levittÃ¤ytyessÃ¤ pohjoisemmaksi. Esimerkiksi Euroopan linnustollisesti rikkaimpien alueiden odotetaan siirtyvÃ¤n koilliseen eli Puolan seudulta Suomeen ja lÃ¤hialueille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"LAfr8DjqpbxF7J9myDqNq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja myÃ¶s hyÃ¶nteislajiston odotetaan runsastuvan. Toisaalta monet Suomelle tyypilliset pohjoiset lajit ja kylmien vesien lajit todennÃ¤kÃ¶isesti taantuvat tai hÃ¤viÃ¤vÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"64EHEW7XonvL1WxW3SlpDS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". SÃ¤Ã¤nnÃ¶llisestÃ¤ lumi- tai jÃ¤Ã¤peitteestÃ¤ riippuvaiset lajit, kuten ne lajit joilla on valkea suojavÃ¤ri, ja erikoistuneet ja rajoitetuilla alueilla elÃ¤vÃ¤t lajit saattavat kadota ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Joillain alueilla paikallinen lajirunsaus voi kuitenkin kÃ¶yhtyÃ¤ ja ekosysteemiprosessien jatkuminen vaarantua, jos uudet lajit eivÃ¤t pysty leviÃ¤mÃ¤Ã¤n alueelle ja vanhat lajit eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ selviydy siellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biologiset vuorovaikutussuhteet - naapurit eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ kohtaa ja kuokkavieraat yleistyvÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Levinneisyysalue- ja fenologiamuutokset, sukupuutot sekÃ¤ lajien erilainen reagointi muuttuvaan ilmastoon tulevat vaikuttamaan ravintoverkkojen koostumukseen ja lajienvÃ¤lisiin vuorovaikutussuhteisiin sekÃ¤ ekologisiin prosesseihin ekosysteemissÃ¤. Biologisten vuorovaikutussuhteiden muutoksella voi olla monenlaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuottajien, kasvinsyÃ¶jien ja petojen erilaiset vasteet ilmastonmuutokseen ovat merkittÃ¤viÃ¤ ravintoverkkojen kannalta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1XuMoR0lE1gLGOHspjhefa",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Seurauksia voivat olla yhdessÃ¤ esiintyvien lajien levinneisyysalueiden vÃ¤hentynyt pÃ¤Ã¤llekkÃ¤isyys tai esiintymisen eriaikaisuus. Jos toisistaan riippuvaisista lajeista ensimmÃ¤isen populaatiokoko pienenee, voi myÃ¶s toisen lajin kanta taantua. Toisaalta esimerkiksi peto-saalis-suhteessa petojen vÃ¤heneminen voi heikentÃ¤Ã¤ saaliin biologista kontrollia, jolloin saaliin populaatiokoko vai ainakin hetkellisesti kasvaa kunnes esimerkiksi ravinnon mÃ¤Ã¤rÃ¤ tai loiset alkavat rajoittaa kannankokoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Erilainen vaste ilmastonmuutokseen voi lisÃ¤tÃ¤ kilpailua lajien vÃ¤lillÃ¤ ja esimerkiksi parantaa pioneerilajien kilpailukykyÃ¤. Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ voimistuva avoimien ympÃ¤ristÃ¶jen umpeenkasvu ja rehevÃ¶ityminen taas lisÃ¤Ã¤ niittyjen heinittymistÃ¤ ja niukkaravinteisiin oloihin sopeutuneiden lajien ahdinkoa. MyÃ¶s kilpailu uusien alueelle levittÃ¤ytyvien lajien ja alkuperÃ¤isten lajien vÃ¤lillÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyy. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Ihmisen tuomien vieraslajien mahdollisuudet sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja vakiintua Suomeen voivat parantua ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤, millÃ¤ on vaikutusta muun muassa lajien vÃ¤liseen kilpailuun, saalistukseen sekÃ¤ loisiin ja tauteihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶ tuo mukanaan uusia tuholaisia ja tauteja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan taudinaiheuttajan, isÃ¤nnÃ¤n ja ympÃ¤ristÃ¶n vÃ¤lisiin vuorovaikutussuhteisiin. LÃ¤mpÃ¶tilan nousun aiheuttama stressi voi lisÃ¤tÃ¤ tautien vakavuutta eliÃ¶lle ja lisÃ¤ksi tautien levinneisyysalueet tulevat muuttumaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousun on arveltu lisÃ¤Ã¤vÃ¤n tuholaisten aiheuttamia vaurioita kasvillisuudelle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja esimerkiksi Pohjois-Euroopan koivumetsien hyÃ¶nteisvahinkojen arvellaan tulevaisuudessa kaksinkertaistuvan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2jl5DcLdWhCdOZr89je3og",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s vertaimevien hyÃ¶nteisten mÃ¤Ã¤rÃ¤ voi muuttua Suomessa. Esimerkiksi hirvikÃ¤rpÃ¤nen (Lipoptena cervi) hyÃ¶tyy lÃ¤mpenemisestÃ¤, sillÃ¤ hirvielÃ¤imet tulevat runsastumaan ja levittÃ¤ytymÃ¤Ã¤n pohjoisemmaksi Suomessa. Samalla lÃ¤mpÃ¶tilan nousu mahdollistaa myÃ¶s hirvikÃ¤rpÃ¤sen koteloiden paremman talvehtimisen ja nÃ¤in ollen lajin levittÃ¤ytymisen pohjoisemmaksi ainakin etelÃ¤iselle poronhoitoalueelle sekÃ¤ uuden isÃ¤nnÃ¤n, poron (Rangifer tarandus tarandus), hyÃ¶dyntÃ¤misen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6qUnJFXELEhDkjoJlOhkoP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"HYYezVkRXjhMYdRp3fCk5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hitaat evolutiiviset muutokset ja lajiutuminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EliÃ¶t voivat sopeutua ilmastonmuutokseen geneettisten tai fenotyyppisen joustavuutensa avulla. PerimÃ¤ltÃ¤Ã¤n yksipuoliset lajit ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille, sillÃ¤ geneettinen monimuotoisuus on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ muuttuvaan ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n sopeutumisen kannalta. MeriajokasyhteisÃ¶iden (Zostera marina) on osoitettu olevan sitÃ¤ sopeutuvaisempia kohonneeseen meriveden lÃ¤mpÃ¶tilaan mitÃ¤ monimuotoisempi niiden perimÃ¤ on ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"56XQVdXFhWbZvdcbOqBI1u",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Evolutiiviset muutokset voivat olla hitaita ja vaikeasti havaittavia. Kuitenkin ainakin osittain geneettisiin muutoksiin perustuvia muutoksia on havaittu joidenkin lajien levinneisyysalueen rajoilla esiintyvien populaatioiden yksilÃ¶iden leviÃ¤miskyvyssÃ¤ sekÃ¤ fotoperiodisesti mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyvien ominaisuuksien aikaistumisessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lajiutuminen liittyy erityisesti voimakkaisiin ilmastonmuutoksiin. Useiden lajien hÃ¤viÃ¤minen vapauttaa ekolokeroita ja lajien levinneisyysalueiden pirstoutuminen estÃ¤Ã¤ populaatioiden vÃ¤lisen geenivirran, mikÃ¤ luo hyvÃ¤t edellytykset lajiutumiselle. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ kÃ¤ynnissÃ¤ olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset lajien maantieteellisessÃ¤ levinneisyydessÃ¤ ja runsaussuhteissa eivÃ¤t kuitenkaan vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ johda merkittÃ¤vÃ¤Ã¤n lajiutumiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2T9DJyjaEVScNwXJ4iKYhe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteenveto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ Suomen eliÃ¶lajien mÃ¤Ã¤rÃ¤ tulee todennÃ¤kÃ¶isesti  kasvamaan. Uusia lajeja levittÃ¤ytyy Suomeen etelÃ¤stÃ¤ ja EtelÃ¤-Suomen  lajit voivat siirtyÃ¤ useita satoja kilometrejÃ¤ kohti pohjoista.  Pohjois-Suomen nykyinen lajisto voi taantua ja lajien siirtyessÃ¤ yhÃ¤  pohjoisemmaksi JÃ¤Ã¤meri aiheuttaa niille leviÃ¤misesteen. Monet meille  tyypilliset pohjoisboreaaliset lajit ovat vaarassa hÃ¤vitÃ¤ kokonaan.  Kasvukausi pitenee ja perustuotanto lisÃ¤Ã¤ntyy, mistÃ¤ voi olla hyÃ¶tyÃ¤  kasvinsyÃ¶jÃ¤nisÃ¤kkÃ¤ille sekÃ¤ linnuille. Muutoksia eliÃ¶yhteisÃ¶jen  koostumukseen ja ekologisiin vuorovaikutussuhteisiin on odotettavissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon monimuotoisuuteen, lajien sÃ¤ilymiseen ja esiintymisalueisiin sekÃ¤ ekosysteemien toimintaan vaikuttavat myÃ¶s muut ihmisen aiheuttamat ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ muuttavat tekijÃ¤t. TÃ¤stÃ¤ esimerkkeinÃ¤ ovat maankÃ¤yttÃ¶muutosten aikaan saama elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen ja pirstoutuminen, rehevÃ¶ityminen, otsonikato, eroosio, ympÃ¤ristÃ¶myrkyt ja liikakalastus sekÃ¤ -metsÃ¤stys. Vaarana on, ettÃ¤ eri tekijÃ¶iden yhteisvaikutus ylittÃ¤Ã¤ ekosysteemien ja lajien sietokyvyn ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2RYRbdq9F8rBQrfsadm2az",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi Yhdysvalloissa verkkoperhosia (Euphydryas editha bayensis) tutkittaessa on havaittu, ettÃ¤ elinympÃ¤ristÃ¶jen hÃ¤viÃ¤minen yhdessÃ¤ runsastuneen sateisuuden vaihtelun kanssa aiheuttavat paikallisia sukupuuttoja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2zSa8WyP5vv6OAC4ugsDIB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Yhteisvaikutuksen huomioiminen mahdollistaa entistÃ¤ luotettavampien ennusteiden tekemisen luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FYoperhoslajien_pohjoiset_populaatiot_sie(26533)"},content:[{data:{},marks:[],value:"YÃ¶perhoslajien pohjoiset populaatiot sietÃ¤vÃ¤t ilmastonmuutosta etelÃ¤isiÃ¤ paremmin - Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen, ItÃ¤-Suomen yliopiston ja Kainuun ELY-kekuksen tiedote 30.9.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1111\u002Fgcb.12372"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtonen, A., Leinonen, R., PÃ¶yry, J., Roininen, H., Tuomela, J. & Ayres, M. P. 2013 Is climate warming more consequential towards poles? The phenology of Lepidoptera in Finland. Global Change Biology.",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=426780&amp;lan=fi&amp;clan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelualueet ovat linnuille elintÃ¤rkeitÃ¤ ilmaston muuttuessa - Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote  4.1.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fE},content:[{data:{},marks:[],value:fF,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[by,ci,{sys:{type:b,linkType:d,id:wn}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wo}}],articleLength:[cA],toc:x,publisher:[M]}}],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[aa],tags:[by]};by.metadata={tags:[],concepts:[]};by.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"32YVEcNzX9IjPmBWnlcXFZ",type:d,createdAt:vF,updatedAt:vF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};by.fields={title:"Ekosysteemit",slug:"ekosysteemit"};bA.metadata={tags:[],concepts:[]};bA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1fe85d1f7XoK595yyM90tx",type:d,createdAt:AL,updatedAt:AL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bA.fields={abbreviation:"HAR13",body:"Hartmann, D. L., Klein Tank, A. M. G., Rusticucci, M., Alexander, L. V., BrÃ¶nnimann, S., Charabi, Y., Dentener, F. J., Dlugokencky, E. J., Easterling, D. R., Kaplan, A., Soden, B. J., Thorne, P. W., Wild, M. & Zhai, P. M. 2013. Observations: Atmosphere and Surface (Executive Summary, 2.4 Changes in Temperature, 2.5 Changes in Hydrological Cycle, 2.6 Changes in Extreme Events). In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 159â€“254.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter02_FINAL.pdf"};bB.metadata={tags:[],concepts:[]};bB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3koTY2WEXazIoO9dkxJnOe",type:d,createdAt:BQ,updatedAt:BQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bB.fields={abbreviation:bw,body:"Meehl et al., 2007: Global Climate Projections. In: Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the IPCC [Solomon et al. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fch10.html"};bI.metadata={tags:[],concepts:[]};bI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KpQ47scFlSYSoTIuD0Omp",type:d,createdAt:nf,updatedAt:nf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};bI.fields={title:ng,slug:nh};bK.metadata={tags:[],concepts:[]};bK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2kRoVghMAQ9igTf8Mqnmtc",type:d,createdAt:on,updatedAt:on,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bK.fields={abbreviation:"SAA19",body:"Saarinen, M., Kaljonen, M., Niemi, J., Antikainen, R., Hakala, K., Hartikainen, H., Heikkinen, J., Joensuu, K., Lehtonen, H., Mattila, T., Nisonen, S., Ketoja, E., Knuuttila, M., Regina, K., Rikkonen, P., SeppÃ¤lÃ¤, J. & Varho, V. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmÃ¤t : RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. 157 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-773-4"};bL.metadata={tags:[],concepts:[]};bL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5wPBnfgdcdBS5RXNwv2YpY",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:29:27.404Z",updatedAt:"2021-05-14T09:59:56.782Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:cS}},locale:g};bL.fields={title:"Politiikka"};bM.metadata={tags:[],concepts:[]};bM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JIvnSRpyxkAaHLPMU3WWQ",type:d,createdAt:pF,updatedAt:pF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};bM.fields={title:"Toimenpiteet",slug:"toimenpiteet"};bN.metadata={tags:[],concepts:[]};bN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2",type:d,createdAt:sZ,updatedAt:sZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bN.fields={abbreviation:"SUO12",body:"Suomen kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 297 s.",link:mo};bO.metadata={tags:[],concepts:[]};bO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oWNH0yFmFgfR6QhgeJkRY",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:31.676Z",updatedAt:"2023-10-06T13:35:24.819Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dZ,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};bO.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:"Suomen tuleva ilmasto",slug:"suomen-tuleva-ilmasto",parent:tI,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien pohjalta arvioidaan, ettÃ¤ keskilÃ¤mpÃ¶tila jatkaa nousuaan. Sateisuus lisÃ¤Ã¤ntyy erityisesti talvella, ja rankkasateet voimistuvat. EtelÃ¤-Suomen lumipeite muuttuu oikukkaammaksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5P4qDgGK1nR1zGcXXe3T8J",type:d,createdAt:"2021-10-20T12:54:30.793Z",updatedAt:"2021-12-16T09:34:18.010Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dr,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5LKNjeSPLPYKtGWyvOUOCt",type:d,createdAt:"2021-07-16T07:31:28.110Z",updatedAt:"2023-10-04T13:37:49.820Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gq,revision:ai,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa",materialType:G,slug:"ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat, sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myÃ¶s routaa on aiempaa vÃ¤hemmÃ¤n. LisÃ¤ksi ItÃ¤meren pinta nousee ja jÃ¤Ã¤peite kutistuu. Laskelmien mukaan ilmasto nÃ¤yttÃ¤Ã¤ muuttuvan enemmÃ¤n talvella kuin kesÃ¤llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmÃ¤n talvella kuin kesÃ¤llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lÃ¤mpÃ¶tila nousee tulevaisuudessa enemmÃ¤n",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja nopeammin kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesÃ¤llÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Arvioidut muutokset voidaan tiivistÃ¤Ã¤ seuraavasti:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etenkin talvilÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen on nopeinta Pohjois-Suomessa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyvin alhaiset lÃ¤mpÃ¶tilat nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t harvinaistuvan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hellejaksot yleistyvÃ¤t ja pidentyvÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaikkein korkeimmat lÃ¤mpÃ¶tilat todennÃ¤kÃ¶isesti kohoavat. ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤ksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja tulevat yhÃ¤ useammin vetenÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤ rankkasateet voimistunevat enemmÃ¤n kuin keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset sateet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvella ja kevÃ¤Ã¤llÃ¤ pisimmÃ¤t sateettomat jaksot lyhenevÃ¤t jonkin verran. ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Lumipeite ja routa vÃ¤henevÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeiteaika lyhenee.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen vesiarvo ja paksuus vÃ¤henevÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Routaa on nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n. ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:hk,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperÃ¤ on usein mÃ¤rkÃ¤ ja sen kantavuus on huono ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7Ag3ltFPljL0sEQENCKmX9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Pilvisyys lisÃ¤Ã¤ntyy ja auringonpaiste vÃ¤henee",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvista tuleeÂ  entistÃ¤kin pilvisempiÃ¤, ja aurinko paistaa harvemmin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤ pilvisyys sÃ¤ilyy suurin piirtein entisellÃ¤Ã¤n tai hiukan vÃ¤henee. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"ItÃ¤meren pinnankorkeus nousee ja jÃ¤Ã¤peite supistuu ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kÃ¤Ã¤ntyÃ¤ nousuun, ja PerÃ¤merellÃ¤ meri vetÃ¤ytyy entistÃ¤ hitaammin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ux,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peite supistuu ja ohenee ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ux,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5EmumzRLJdNOfo1mrMPep7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulevaa ilmastoa on arvioitu useiden ilmastomallien pohjalta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomea koskevat uusimmat arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin laskelmiin. Mallituloksia esitetÃ¤Ã¤n useammalle kasvihuonekaasuskenaariolle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:hk,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Se, kuinka paljon ilmasto muuttuu eli mikÃ¤ tulevaa kehitystÃ¤ kuvaavista kehityspoluista eli skenaarioista toteutuu, riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimpia kasvihuonekaasuskenaarioita kutsutaan nimellÃ¤ RCP-skenaariot (representative concentration pathways eli pitoisuuksien kehityskulun skenaariot). Eri skenaarioissa kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen oletetaan kehittyvÃ¤n seuraavasti:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RCP8.5-skenaario: kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kasvu jatkuu nopeana tulevaisuudessakin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RCP6.0-skenaario: pÃ¤Ã¤stÃ¶t pysyvÃ¤t aluksi suunnilleen nykyisellÃ¤ tasollaan mutta ovat myÃ¶hemmin tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla melko suuria. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RPC4.5-skenaario: pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat aluksi hieman mutta kÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t laskuun vuoden 2040 tienoilla. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RPC2.6-skenaario: pÃ¤Ã¤stÃ¶t kÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t jyrkkÃ¤Ã¤n laskuun jo vuoden 2020 jÃ¤lkeen ja ovat vuosisatamme lopulla lÃ¤hellÃ¤ nollatasoa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4MF8s1JjgNy77brtuZrVv4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosennusteissa annetaan arvio, kuinka paljon lÃ¤mpÃ¶tila, sademÃ¤Ã¤rÃ¤ tai joku muu ilmastosuure muuttuu perusjaksoon eli vuosien 1981â€“2010 keskiarvoon verrattuna. Arviot ulottuvat vuoden 2100 tienoille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Uudet mallitulokset nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t Suomen kesien lÃ¤mpenevÃ¤n jonkin verran aiempaa arvioitua enemmÃ¤n, mutta sen sijaan sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutosarviot eivÃ¤t ole juuri muuttuneet entisistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cF,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"47gqEzCceYJz6ZP8iIwxTl"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Bh6VEGJsYwdcK1B4HSVjC"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:hJ},content:[{data:{},marks:[],value:hK,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fw},content:[{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:uz},content:[{data:{},marks:[],value:uA,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fy},content:[{data:{},marks:[],value:uB,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dc},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten ACCLIM (hankesivut) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fy},content:[{data:{},marks:[],value:uB,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fcdn.fmi.fi\u002Flegacy-fmi-fi-content\u002Fdocuments\u002Fsopeutumisseminaari_280207.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoarviot: epÃ¤varmuudet ja todennÃ¤kÃ¶isyydet -seminaariesitelmÃ¤n esitysaineistot (PDF 935 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[dd],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2017-04-12",publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eovUv7JuWUncqR8nRxFD2",type:d,createdAt:"2021-07-16T08:06:25.786Z",updatedAt:"2023-10-04T13:41:24.866Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"LÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat",materialType:G,slug:"lampotilat-kohoavat",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen jatkuva maailmanlaajuinen kasvu voi nostaa Suomen keskilÃ¤mpÃ¶tiloja ennen vuosisadan loppua jopa noin kuudella asteella. Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ saadaan rajoitettua tehokkaasti, lÃ¤mpeneminen saattaa jÃ¤Ã¤dÃ¤ noin kahteen asteeseen. Talvet lÃ¤mpenevÃ¤t Suomessa enemmÃ¤n kuin kesÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila Suomessa nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 2030 vaiheille lÃ¤mpÃ¶tila nousee eri kasvihuonekaasuskenaarioiden eli kehityspolkujen mukaan suunnilleen yhtÃ¤ nopeasti. Tuolloin Suomen vuotuinen keskilÃ¤mpÃ¶tila olisi noussut jaksoon 1981â€“2010 verrattuna noin 1,5â€“2 asteella (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppupuolella lÃ¤mpenemisen vauhtiin vaikuttavat voimakkaasti kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t. PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ erittÃ¤in tehokkaasti rajoittamalla (RCP2.6-skenaario) lÃ¤mpeneminen on mahdollista tÃ¤llÃ¶in rajata noin kahteen asteeseen (verrattuna jaksoon 1981â€“2010), eikÃ¤ lÃ¤mpeneminen jatkuisi enÃ¤Ã¤ vuosisadan loppupuolella. Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ onnistutaan rajoittamaan kohtuullisesti, lÃ¤mpÃ¶tilan nousu yltÃ¤Ã¤ 3â€“4 asteeseen (RCP4.5, RCP6.0) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". RCP4.5-skenaarion toteutuminen toisi Keski-Suomen lÃ¤mpÃ¶tilat lÃ¤helle Puolan nykyistÃ¤ ilmastoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶t sen sijaan jatkavat kasvuaan nopealla tahdilla (hyvin suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaario) lÃ¤mpÃ¶tila kohoaa Suomessa jopa noin 6 astetta vuosisadan loppuun mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Se tarkoittaisi sitÃ¤, ettÃ¤ 2080-luvulla Keski-Suomessa vallitsisi samankaltainen lÃ¤mpÃ¶tilailmasto kuin Unkarissa tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1hZM4FbE9L82gf1hoI1ItX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen on voimakkainta talvella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilÃ¤mpÃ¶tilat. LÃ¤mpÃ¶tila kohoaa talvella lÃ¤hes kaksi kertaa niin paljon kuin kesÃ¤llÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Pohjois-Suomessa talven keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan etelÃ¤osissa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppuun mennessÃ¤ Suomen talvien arvioidaan lÃ¤mpenevÃ¤n RCP4.5-skenaarion (melko pienet pÃ¤Ã¤stÃ¶t) toteutuessa keskimÃ¤Ã¤rin noin 4 astetta ja RCP8.5-skenaarion (hyvin suuret pÃ¤Ã¤stÃ¶t) mukaan noin 7 astetta. Eri ilmastomallien antamien tulosten vÃ¤lillÃ¤ on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tammikuussa RCP8.5-skenaariota vastaava lÃ¤mpeneminen saattaa mallista riippuen jÃ¤Ã¤dÃ¤ vain noin 4 asteeseen tai nousta jopa yli 11 asteen. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen arvio tammikuun lÃ¤mpÃ¶tilan nousulle on noin 8 astetta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7qARTQczgBDQKqhIubI3i5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PakkaspÃ¤ivÃ¤t eli pÃ¤ivÃ¤t, jolloin vuorokauden alin lÃ¤mpÃ¶tila jÃ¤Ã¤ nollan alapuolelle, kÃ¤yvÃ¤t Suomessa entistÃ¤ harvinaisemmiksi, kun ilmasto lÃ¤mpenee ja talven alimmat lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KireÃ¤t pakkaset vÃ¤henevÃ¤t, mutta nollapistepÃ¤ivÃ¤t, jolloin lÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee pakkasen ja suojasÃ¤Ã¤n vÃ¤lillÃ¤, yleistyvÃ¤t aluksi koko maassa, pohjoisessa ja idÃ¤ssÃ¤ myÃ¶hemminkin. Vuosisadan loppupuolella talvien lyhenemisen ja lÃ¤mpenemisen vuoksi nollapistepÃ¤ivien vuotuinen mÃ¤Ã¤rÃ¤ on suurimmassa osassa maata nykyistÃ¤ pienempi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤t muuttuvat helteisemmiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan loppuun mennessÃ¤ kesÃ¤n keskilÃ¤mpÃ¶tilojen ennakoidaan Suomessa nousevan RCP4.5-skenaarion toteutuessa keskimÃ¤Ã¤rin noin 3 asteella ja RCP8.5-skenaarion mukaan noin 5 asteella (jaksoon 1981â€“2010 verrattuna) (kuva 2) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤llÃ¤ lÃ¤mpenemisessÃ¤ ei ilmastomallien mukaan ole suurta eroa maan eri osien vÃ¤lillÃ¤ (taulukko 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden kesinÃ¤ kuumat pÃ¤ivÃ¤t yleistyvÃ¤t ja kuumat jaksot pitenevÃ¤t. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ft,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" HellepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidaan kolmin- tai nelinkertaistuvan ennen vuosisadan loppua.  Kuluvan vuosisadan lopulla hyvin kuumia pÃ¤iviÃ¤, jolloin vuorokauden keskilÃ¤mpÃ¶tila ylittÃ¤Ã¤ 24 astetta, arvioidaan esiintyvÃ¤n jo useammin kuin joka toinen vuosi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Pnpr1UdkCderPjJKY3VYF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ft,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arvioiden mukaan vuoden 2010 erittÃ¤in lÃ¤mpimÃ¤n heinÃ¤kuun kaltainen tai vielÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpi heinÃ¤kuu voidaan kokea vuosisadan puolivÃ¤lin muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10â€“15 vuodessa. On varsin todennÃ¤kÃ¶istÃ¤, ettÃ¤ vuoteen 2050 mennessÃ¤ Suomessa esiintyisi 80 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ ainakin yksi vÃ¤hintÃ¤Ã¤n yhtÃ¤ lÃ¤mmin heinÃ¤kuu. ",nodeType:a},{data:{target:tg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ft,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5karj0RVhtGOgNEParriSb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kevÃ¤Ã¤t ja syksyt lÃ¤mpenevÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviot tulevaisuuden kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤ esiintyvistÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tiloista ovat hyvin toistensa kaltaisia. LÃ¤mpenevÃ¤Ã¤ on odotettavissa nÃ¤inÃ¤kin vuodenaikoina. Vuosisadan loppupuolella keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤ melko pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP4.5-skenaariossa noin 3 astetta jaksoon 1981â€“2010 verrattuna. Hyvin suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaariota vastaava lÃ¤mpÃ¶tilan nousu olisi vastaavasti noin 5 astetta (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muutokset ovat samansuuntaisia sekÃ¤ Pohjois- ettÃ¤ EtelÃ¤-Suomessa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen lÃ¤mpÃ¶tila nousee enemmÃ¤n kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos nostaa Suomen ja muiden pohjoisten alueiden lÃ¤mpÃ¶tilaa enemmÃ¤n kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin. TÃ¤hÃ¤n vaikuttavat useat tekijÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"40V0WHzXMnCWFTgvZig7i6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3AJ3ERluHnOHikJ0cPovaO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1z3dugxQPR51TG1H3iNKe6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa-alueet, joita pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmÃ¤n kuin etelÃ¤isellÃ¤, lÃ¤mpenevÃ¤t voimakkaammin kuin meret. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisella napa-alueella lumi- ja jÃ¤Ã¤peitteiden kutistuminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ auringonsÃ¤teilyn heijastumista avaruuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen napa-alueen meret pysyvÃ¤t nykyistÃ¤ kauemmin jÃ¤Ã¤ttÃ¶minÃ¤ syksyllÃ¤ ja alkutalvesta, jolloin merestÃ¤ siirtyy lÃ¤mpÃ¶Ã¤ ja kosteutta ilmakehÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmenneen ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yrypitoisuus kasvaa: ilmavirtausten napa-alueille tuoma lisÃ¤kosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja jÃ¤Ã¤kiteiksi, mistÃ¤ vapautuu runsaasti lÃ¤mpÃ¶Ã¤. Samalla pilvisyys lisÃ¤Ã¤ntyy, mikÃ¤ hillitsee lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyn karkaamista avaruuteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa lÃ¤mpÃ¶tila myÃ¶s nousee nopeasti. Nousu 1,5â€“2 kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston luontainen vaihtelu sÃ¤ilyy",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat tulevaisuudessa, Suomen ilmastolle tyypillinen luontainen vaihtelu vuosien vÃ¤lillÃ¤ sÃ¤ilyy. MyÃ¶s tulevaisuudessa voi siis joskus esiintyÃ¤ tavallista viileÃ¤mpiÃ¤ kesiÃ¤ tai hyvin kylmiÃ¤ talvia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dw,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"6xkCkLOEUUxOg0plWOpjoE"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:hJ},content:[{data:{},marks:[],value:hK,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fw},content:[{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fenergia.fi\u002Ffiles\u002F1429\u002FKimmo_Ruosteenoja.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. 2017. Ilmastonmuutos â€“ miten ja millaista tulevaisuutta mallit ennustavat? YleistyvÃ¤tkÃ¶ Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t? Esitys Energiateollisuuden ympÃ¤ristÃ¶tutkimusseminaarissa 25.1.2017. 24 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:uz},content:[{data:{},marks:[],value:uA,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fy},content:[{data:{},marks:[],value:uD,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dc},content:[{data:{},marks:[],value:uE,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flampotila"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: LÃ¤mpÃ¶tilan erikoisuuksia ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F395233246"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmÃ¤n talvella kuin kesÃ¤llÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 9.8.2017 ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[co],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:uF,publisher:[J,hM]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2f2hA9cQohJSfCxonad41a",type:d,createdAt:"2021-07-16T08:25:07.427Z",updatedAt:"2022-01-03T13:14:04.044Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kasvukaudet pidentyvÃ¤t ja lÃ¤mpenevÃ¤t",materialType:G,slug:"kasvukaudet-pidentyvat-ja-lampenevat",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ kasvukaudet pitenevÃ¤t Suomessa tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla noin 1â€“2 kuukaudella kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ riippuen. Kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa voi kasvaa EtelÃ¤-Suomessa puolitoista- ja Lapissa kaksinkertaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Termisen kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa mÃ¤Ã¤ritetÃ¤Ã¤n keskilÃ¤mpÃ¶tilojen avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Kasvukausi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"on se osa vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. LÃ¤mpÃ¶tilojen perusteella mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n niin sanottu terminen kasvukausi, jolloin vuorokauden ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Keskil%C3%A4mp%C3%B6tila"},content:[{data:{},marks:[],value:"keskilÃ¤mpÃ¶tila ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"ylittÃ¤Ã¤ +5 ÂºC. Kasvukauden ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=L%C3%A4mp%C3%B6summa"},content:[{data:{},marks:[],value:"lÃ¤mpÃ¶summaan ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"eli tehoisan lÃ¤mpÃ¶tilan summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilÃ¤mpÃ¶tilan viiden asteen ylittÃ¤vÃ¤ osa. Kasvukauden pituutta ja lÃ¤mpÃ¶summaa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n, kun arvioidaan esimerkiksi maataloustuotannon edellytyksiÃ¤ ja metsien kasvua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden pituus ja lÃ¤mpÃ¶summa vertailujakson 1971â€“2000 aikana on laskettu havaittujen kuukausikeskilÃ¤mpÃ¶tilojen perusteella. Tulevaisuuden ennusteita varten havaittuihin keskilÃ¤mpÃ¶tiloihin on lisÃ¤tty ilmastomallien ennustama lÃ¤mpÃ¶tilan nousu. Laskelmissa kÃ¤ytettiin noin 20 ilmastomallin tuloksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukausi pidentyy eniten EtelÃ¤-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ kasvukaudet pitenevÃ¤t Suomessa tÃ¤mÃ¤n vuosisadan loppuun mennessÃ¤ noin 1â€“2 kuukaudella riippuen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen suuruudesta. Kasvukausi alkaa kevÃ¤Ã¤llÃ¤ nykyistÃ¤ aikaisemmin ja pÃ¤Ã¤ttyy syksyllÃ¤ myÃ¶hemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Lappia lukuun ottamatta kasvukausi pitenee hiukan enemmÃ¤n syksyllÃ¤ kuin kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MikÃ¤li kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkuvat runsaina (RCP8.5-skenaario), terminen kasvukausi pitenee tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana manner-Suomessa kahdella kuukaudella ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" â€“ noin kuukaudella molemmista pÃ¤istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EtelÃ¤-Suomessa (kuva 1) kasvukausi kÃ¤ynnistyisi tyypillisesti jo maaliskuun loppupuolella eli samoihin aikoihin kuin Keski-Euroopassa nykyÃ¤Ã¤n. Kasvukausi etelÃ¤ssÃ¤ pÃ¤Ã¤ttyisi vasta marraskuun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen, joskin noin myÃ¶hÃ¤Ã¤n syksyllÃ¤ valon vÃ¤hyys estÃ¤isi kasveja hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤stÃ¤ lisÃ¤aikaa kovin tehokkaasti. Muualla Suomessa kasvukauden alku osuisi pÃ¤Ã¤osin huhtikuulle ja loppu lokakuulle tai marraskuun alkupuolelle (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka pÃ¤Ã¤stÃ¶t olisivat melko pieniÃ¤kin (RPC4.5-skenaario, kuva 1), kasvukausi venÃ¤htÃ¤isi vuosisadan loppuun mennessÃ¤ yhteensÃ¤ yli kuukaudella ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" â€“ sekÃ¤ kevÃ¤Ã¤stÃ¤ ettÃ¤ syksystÃ¤ noin 2â€“3 viikolla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llÃ¶in kasvukausi alkaisi EtelÃ¤- ja Keski-Suomessa huhtikuun alkupuolella ja loppuisi lokakuun lopulla tai marraskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaalla ja EtelÃ¤-Lapissa kasvukausi kÃ¤ynnistyisi huhtikuun loppupuolella (kuva 2) ja Tunturi-Lapissa toukokuun alkupuoliskolla. NÃ¤illÃ¤ alueilla kasvukausi pÃ¤Ã¤ttyisi lokakuun alkupuolella tai puolivÃ¤lissÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"8nkrKHaiUVUwCZ2oXQJ8K",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7203n6ZfOWS6V7Lu2Wq08N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summat suurenevat huomattavasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ Suomen kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summat kasvavat merkittÃ¤vÃ¤sti (kuva 3). Jos kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessÃ¤ jopa 800â€“1000 astepÃ¤ivÃ¤llÃ¤ (ÂºC vrk) (kuvat 1â€“2). TÃ¤llÃ¶in lÃ¤mpÃ¶summa EtelÃ¤- ja Keski-Suomessa olisi samaa luokkaa kuin nykyisin Ranskassa tai Ukrainassa eli yli 2000 ÂºC vrk. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Napapiirin korkeudella lÃ¤mpÃ¶summat kohoaisivat 1600 astepÃ¤ivÃ¤Ã¤n, mikÃ¤ vastaa nykyistÃ¤ Puolan ilmastoa ja on 300 astepÃ¤ivÃ¤Ã¤ enemmÃ¤n kuin EtelÃ¤-Suomen vertailujakson 1971â€“2000 ilmastossa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KÃ¤sivarren Lapin lÃ¤mpÃ¶summa, 1200 ÂºC vrk, olisi samaa luokkaa kuin Tampereen-Porin tienoilla nykyÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ saadaan maailmanlaajuisesti vÃ¤hennettyÃ¤ melko pieniksi (RCP4.5-skenaario), ilmasto lÃ¤mpenisi siltikin niin paljon, ettÃ¤ kasvukauden lÃ¤mpÃ¶summa nousisi Suomessa vuosisadan loppuun mennessÃ¤ noin 500 astepÃ¤ivÃ¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Se toisi EtelÃ¤-Suomeen nykyistÃ¤ Puolaa tai ItÃ¤-Saksaa vastaavat lÃ¤mpÃ¶olot, eli lÃ¤mpÃ¶summa olisi noin 1800 ÂºC vrk ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Nykyisen EtelÃ¤-Suomen olosuhteet (lÃ¤mpÃ¶summa 1200 ÂºC vrk) puolestaan siirtyisivÃ¤t tÃ¤llÃ¶in EtelÃ¤-Lappiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6ox0Itv0fSCD6qAOcCAYOd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimÃ¤t kasvukaudet yleistyvÃ¤t ja viileÃ¤t harvinaistuvat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka kasvukausien sÃ¤Ã¤olot vaihtelevat vuodesta toiseen sekÃ¤ nykyisessÃ¤ ettÃ¤ tulevassa ilmastossa, niin vuosisadan edetessÃ¤ lÃ¤mpimiÃ¤ kasvukausia esiintyy yhÃ¤ yleisemmin ja viileitÃ¤ entistÃ¤ harvemmin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kun hyvin lÃ¤mpimiÃ¤ kasvukausia esiintyi 1900-luvun lopulla noin kerran 20 vuodessa, niin 2040-luvulla yhtÃ¤ lÃ¤mpimiÃ¤ kasvukausia koettaisiin todennÃ¤kÃ¶isesti jo useammin kuin kahtena vuotena kolmesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan lopulla RCP8.5-skenaarion toteutuessa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ jokainen kasvukausi olisi viime vuosikymmenten tilastoihin verrattuna Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen lÃ¤mmin (1900-luvun lopussa vastaava todennÃ¤kÃ¶isyys oli 2 prosenttia eli kerran 50 vuodessa). RCP4.5-skenaarionkin mukaan nÃ¤in lÃ¤mpimien vuosien todennÃ¤kÃ¶isyys olisi tuolloin lÃ¤hes 80 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s viileitÃ¤ kasvukausia esiintyy silti vielÃ¤ lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ satunnaisesti ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:b$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.4535"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A. & KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. 2016. Projections for the duration and degree days of the thermal growing season in Europe derived from CMIP5 model output. International Journal of Climatology, Volume 36, Issue 8: 3039â€“3055. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Filmaston-lammetessa-kasvukaudet-pidentyvat-ja-lamposummat-suurentuvat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ kasvukaudet pidentyvÃ¤t ja lÃ¤mpÃ¶summat suurentuvat â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 16.11.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F450092"},content:[{data:{},marks:[],value:"EnnÃ¤tyksellisen lÃ¤mmin ja pitkÃ¤ kasvukausi - Ilmatieteen laitoksen tiedote 8.12.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.2171"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J. & Pirinen, P. 2011. Projected changes in thermal seasons and the growing season in Finland. International Journal of Climatology, Volume 31, Issue 10: 1473â€“1487. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:gj},content:[{data:{},marks:[],value:"JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:4. 102 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fplumes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Pathways linking uncertainties in model projections of climate and its effects (PLUMES-project) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fterminen-kasvukausi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Terminen kasvukausi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[dO],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2018-01-16",publisher:[J,hM]}},ei,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OX5e3JdnNzs1XE88UtvfZ",type:d,createdAt:"2021-07-16T10:11:04.770Z",updatedAt:"2022-01-03T13:13:26.506Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Lumi vÃ¤henee Suomessa",materialType:G,slug:"lumi-vahenee",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ lumipeite jÃ¤Ã¤ ohuemmaksi ja luminen vuodenaika lyhenee. EtelÃ¤- ja LÃ¤nsi-Suomessa lumiset pÃ¤ivÃ¤t saattavat tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla vÃ¤hentyÃ¤ alle puoleen nykyisestÃ¤. Vaikka lumipeite keskimÃ¤Ã¤rin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myÃ¶s jatkossa, mutta sitÃ¤ harvemmin mitÃ¤ pidemmÃ¤lle tulevaisuuteen mennÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite ohenee ja lumisten pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmasto lÃ¤mpenee, entistÃ¤ suurempi osa talven sateista lankeaa vetenÃ¤ ja pienempi lumena. Samaan aikaan suojasÃ¤Ã¤t yleistyvÃ¤t, mikÃ¤ sulattaa lumia. Lumisten pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤n ja lumen vesiarvon muutoksista on esitetty  malliennuste kuvassa 1. Lumen vesiarvo kuvaa hyvin lumen paksuutta ja massaa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:uH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Suomessa lumiset pÃ¤ivÃ¤t voivat vÃ¤hentyÃ¤ sadan vuoden aikana vajaaseen puoleen (kuvan 1Â vasemmanpuoleinen kartta). Lumipeitteen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen massa pienenisi vielÃ¤kin enemmÃ¤n, 80-90 % (kuvan 1Â oikeanpuoleinen kartta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Suomessa sademÃ¤Ã¤rien lisÃ¤Ã¤ntyminen talvikuukausina kumoaa osittain lÃ¤mpenemisen vaikutusta. SiellÃ¤ lumipeite ei  vÃ¤hene yhtÃ¤ jyrkÃ¤sti kuin etelÃ¤ssÃ¤. Kuitenkin pohjoisessakin lumipÃ¤ivÃ¤t  vÃ¤henisivÃ¤t 20-30 % ja lumipeitteen massasta menetettÃ¤isiin 40-70 %.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4rO6FzNJK87DFrXCZ7kSiZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PysyvÃ¤ lumipeite sataa vuosisadan lopulla vain Lapissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinkin EtelÃ¤- ja LÃ¤nsi-Suomessa lunta on tulevaisuudessa talvella vain ajoittain, samaan tapaan kuin nykyÃ¤Ã¤n marraskuussa. YksittÃ¤isiÃ¤ kovia, yhteiskunnan toimintaa jÃ¤rkyttÃ¤viÃ¤ lumipyryjÃ¤ esiintyy kyllÃ¤ tulevaisuudessakin aina joskus. Useimmiten satanut lumi kuitenkin sulaa pian pois.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:uI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5TB5T4GmtLD3y6rMFRoU0L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lappiin sentÃ¤Ã¤n saataisiin talveksi pysyvÃ¤ lumi vielÃ¤ vuosisadan lopullakin, joskin luminen aika lyhenisi sekÃ¤ syksystÃ¤ ettÃ¤ kevÃ¤Ã¤stÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustaminen on epÃ¤varmaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esitetyt ennusteet perustuvat pessimistiseen A2-kasvihuonekaasuskenaarioon. MikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶jen rajoituksissa onnistutaan, tulevaisuus ei olisi aivan nÃ¤in vÃ¤hÃ¤luminen.Skenaarioitten vÃ¤liset erot tosin tulevat nÃ¤kyviin vasta vuosisadan puolivÃ¤lin tienoilla ja jÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ eri mallien ennustukset lÃ¤mpenemisen voimakkuudesta ja sademÃ¤Ã¤rien muutoksista poikkeavat toisistaan. TÃ¤mÃ¤ tuo oman epÃ¤varmuutensa myÃ¶s lumen hupenemisvauhtiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s keskiskenaarioiden (A1B) mukainen lÃ¤mpeneminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ jo tulevina vuosikymmeninÃ¤. Vaikka lumipeite keskimÃ¤Ã¤rin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myÃ¶s jatkossa, mutta sitÃ¤ harvemmin mitÃ¤ pidemmÃ¤lle tulevaisuuteen mennÃ¤Ã¤n. Lumipeitteen oikukas kÃ¤yttÃ¤ytyminen ilmenee selvemmin EtelÃ¤- kuin Pohjois-Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dc},content:[{data:{},marks:[],value:hN,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=9caab1a3-65a4-4214-b996-5a710ae01c34&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolojen muutokset Pohjois-Euroopassa (PDF-tiedosto 82306 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=4268309b-38cc-4046-af31-77917628316e&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumiolojen muutokset -seminaariesitelmÃ¤n (RÃ¤isÃ¤nen ja Eklund) esitysaineisto ( (PDF, 698 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[hE,fA],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JSf5HHzm3QwVjIxiLflD8",type:d,createdAt:"2021-07-16T11:07:27.430Z",updatedAt:"2022-04-29T12:42:53.153Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Talvella enemmÃ¤n pilviÃ¤ ja vÃ¤hemmÃ¤n aurinkoa",materialType:G,slug:"talvella-enemman-pilvia-ja-vahemman-aurinkoa",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ talvet muuttuvat pilvisemmiksi ja aurinkoa nÃ¤hdÃ¤Ã¤n entistÃ¤kin harvemmin. KesÃ¤llÃ¤ muutokset ovat vÃ¤hÃ¤isiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvista tulee pimeÃ¤mpiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AuringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutoksia eri vuodenaikoina on esitetty kuvan 1 kartoilla. Talviaikaan Suomessa ja muuallakin Pohjois-Euroopassa on tulevaisuudessa entistÃ¤ pilvisempÃ¤Ã¤ ja sen tÃ¤hden maan pinnalle saadaan nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n auringon sÃ¤teilyÃ¤.  Pudotus olisi 10-15 prosentin luokkaa.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GtcKPr0I7wE7TLyWnWzU2",type:d,createdAt:uK,updatedAt:uK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:"ACCLIM II-hankkeen lyhyt loppuraportti",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Talvien harmautta korostaa vielÃ¤ valoa heijastavan lumipeitteen kÃ¤yminen yhÃ¤ harvinaisemmaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopusoinnussa sÃ¤teilyn muutosten kanssa mallit ennustavat myÃ¶s pilvisyyden talviaikaan selvÃ¤sti lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n (ei kuvaa). Pilvisyys on meillÃ¤ jo tÃ¤tÃ¤ nykyÃ¤ alkutalven aikana 80 prosentin luokkaa. Pilvisyyden ennustettu, jopa viiden prosenttiyksikÃ¶n lisÃ¤Ã¤ntyminen vÃ¤hentÃ¤isi nÃ¤in selkeÃ¤n taivaan osuutta neljÃ¤nneksellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤aikaan aurinkoa saataneen Suomessa tulevaisuudessa suunnilleen yhtÃ¤ paljon kuin nykyisinkin. Laajoilla alueilla Keski-Euroopassa sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ sen sijaan lisÃ¤Ã¤ntyisi 5-10 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulokset vaihtelevat malleittain",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan jonkin verran. Mallitulosten vÃ¤lisiÃ¤ eroja on havainnollistettu kuvassa 2. Esimerkiksi helmikuussa paras arvio eli mallitulosten keskiarvo johtaisi sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n vÃ¤hentymiseen 13 prosentilla, ja 90 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ sÃ¤teilymÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos osuuÂ  haarukkaan -32... +5 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvikuukausina mallit ovat kohtuullisen yksimielisiÃ¤ auringonpaisteen vÃ¤hentymisestÃ¤ â€” sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n putoamisen todennÃ¤kÃ¶isyys on 80-90 prosenttia. KesÃ¤kuukausina taas noin puolet malleista ennustaa sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n pientÃ¤ lisÃ¤ystÃ¤, toinen puoli pudotusta. Syys-lokakuussa sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyisi 70-80 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4MzsGEfNQCZ3zxHg4SSRPn",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:34.263Z",updatedAt:"2021-07-16T10:25:23.552Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"AuringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos vuosi-kesÃ¤-talvi.",asset:uL,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Maanpinnalle saapuvan auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu prosentuaalinen muutos  (1971â€“2000 â†’ 2070â€“2099) koko vuoden aikana keskimÃ¤Ã¤rin (ylÃ¤kuva), joulu-helmikuussa (keskimmÃ¤inen kuva) ja kesÃ¤-elokuussa (alakuva) Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueella. Muutokset on laskettu 18  maapallonlaajuisen ilmastonmuutosmallin A1B-skenaarioajojen (melko  pessimistinen kasvihuonekaasuskenaario) keskiarvona.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fe9686f4c-5d85-4f5b-98ae-687b1854dc68\u002Fr\u002Fed512326-8707-4d0e-bd5a-500fc38082c0\u002F14981.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GTG6bfAGKLenH54VWQbro",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:37.071Z",updatedAt:"2021-07-16T10:27:00.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"AuringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos eri kuukausina.",asset:uN,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Maan pinnalle saapuvan auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen (prosentteina)  Lounais-Suomessa vuoden eri kuukausina siirryttÃ¤essÃ¤ jaksosta 1971-2000  jaksoon 2070-2099. KÃ¤yrÃ¤ esittÃ¤Ã¤ 18 maapallonlaajuisen ilmastomallin  ennustamien muutosten keskiarvoa, pystypalkit muutokselle laskettua 90 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyysvÃ¤liÃ¤. Laskelma perustuu A1B-kasvihuonekaasuskenaarioon.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fe9686f4c-5d85-4f5b-98ae-687b1854dc68\u002Fr\u002F32828326-0db6-4e46-902c-e424cd2dc292\u002F14985.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fw},content:[{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dc},content:[{data:{},marks:[],value:hN,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastonmuutoksen-vaikutus"},content:[{data:{},marks:[],value:"VielÃ¤kÃ¶ aurinko aurinko paistaa kun ilmasto muuttuu? ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[fA,hF],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eoNFkAX0JkbpE8CR8Kkvo",type:d,createdAt:"2021-07-14T12:37:45.997Z",updatedAt:"2022-01-03T13:13:00.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Routakerros ohenee",materialType:G,slug:"routakerros-ohenee",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ maaperÃ¤ ei enÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤dy yhtÃ¤ syvÃ¤lle kuin nykyÃ¤Ã¤n. Lounaissaaristosta routa katoaa tavanomaisina talvina lÃ¤hes kokonaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ maa ei enÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤dy yhtÃ¤ paksulti kuin tÃ¤tÃ¤ nykyÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvassa on esitetty, kuinka paljon lumettoman maan ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Routa"},content:[{data:{},marks:[],value:"routa ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"suhteellisesti ottaen vÃ¤henee, jos ilmaston lÃ¤mpeneminen toteutuu sellaisena kuin mitÃ¤ mallit keskimÃ¤Ã¤rin ennustavat. Muutos on selvempi etelÃ¤ssÃ¤ kuin pohjoisessa. Lapissa routakerros ohenee vuosisadan puolivÃ¤liin tultaessa noin neljÃ¤nneksellÃ¤, vuosisadan loppupuolella jo 30-40 %. EtelÃ¤-Suomen sisÃ¤maassa routaa on vuosisadan lopulla vajaa puolet nykyisestÃ¤. Lounaissaaristossa maa olisi talvisinkin enimmÃ¤n aikaa sula.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:uH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:uI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessakin roudan mÃ¤Ã¤rÃ¤ kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen, sen mukaan miten pakkaset kunakin talvena paukkuvat. Kuvan kartat esittÃ¤vÃ¤t tilannetta lÃ¤mpÃ¶tiloiltaan tyypillisenÃ¤ talvena. KylmimpinÃ¤ talvina maan pintakerros jÃ¤Ã¤tyisi tulevaisuudessakin ulkosaaristoa myÃ¶ten.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallitulosten vÃ¤lillÃ¤ eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan laskelman pohjana on kÃ¤ytetty mallien keskimÃ¤Ã¤rin ennustamaa lÃ¤mpÃ¶tilan kohoamista, ja kyseessÃ¤ on myÃ¶s kolmen kasvihuonekaasuskenaarion keskiarvo. Todellisuudessa sekÃ¤ eri kasvihuonekaasuskenaarioissa ettÃ¤ mallien ennusteissa on eroja, mikÃ¤ tuo tuloksiin epÃ¤varmuutta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Roudan mÃ¤Ã¤rÃ¤ riippuu myÃ¶s lumikerroksen paksuudesta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nyt esitetty laskelma pÃ¤tee ainoastaan lumettomilla alueilla, esimerkiksi lentokentillÃ¤ ja pÃ¤Ã¤teillÃ¤. TÃ¤llaisilla alueilla suurin talven aikana esiintyvÃ¤ roudan paksuus riippuu maalajista ja kertyneestÃ¤ pakkassummasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan perusteella ei voida pÃ¤Ã¤tellÃ¤, miten paljon routaa esiintyy esimerkiksi pelloilla ja metsissÃ¤. SiellÃ¤ lumipeite toimii tehokkaana lÃ¤mmÃ¶neristeenÃ¤. Maa ei nÃ¤in jÃ¤Ã¤dy yhtÃ¤ syvÃ¤lle kuin niillÃ¤ alueilla, joilta lumet aurataan tai lapiodaan pois.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3gKcRSLZIfVhXdtMAah1wB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dc},content:[{data:{},marks:[],value:hN,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=94380b0f-96a0-4845-9048-40a089ac0a91&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Roudan paksuus lumettomilla alueilla ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ (PDF 792 kt) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=9fcb2f08-dd34-4a9e-bb65-0cb245d4a023&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuulet ja routa - seminaariesitelmÃ¤nesitysaineisto (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedotearkisto\u002F-\u002Fjournal_content\u002F56\u002F30106\u002F512877?doAsUserLanguageId=fi_FI&amp;refererPlid=38137"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶ihin myÃ¶s Suomessa - Ilmatieteen laitoksen tiedote 25.5.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:uP}},cU],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"BjZp8ucvcuF5M9mwyfNf4",type:d,createdAt:"2021-07-14T12:17:20.168Z",updatedAt:"2022-01-03T13:12:51.834Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"MaaperÃ¤ kuivuu",materialType:G,slug:"maapera-kuivuu",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kuivattaa Suomen maaperÃ¤Ã¤, koska lÃ¤mpeneminen lisÃ¤Ã¤ haihtumista. Eniten maaperÃ¤ kuivuu kevÃ¤isin. ErittÃ¤in kuivia kesiÃ¤ voi esiintyÃ¤ tulevaisuudessa jopa 2â€“3 vuotena vuosikymmenessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaaperÃ¤Ã¤ kuivattaa lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ haihtuminen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ maaperÃ¤n pintakerros muuttuu tÃ¤mÃ¤n vuosisadan aikana Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin entistÃ¤ kuivemmaksi. Samanlainen kehitys on nÃ¤htÃ¤vissÃ¤ lÃ¤hes kaikkialla Euroopassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MaaperÃ¤n pintakerroksen kosteussisÃ¤ltÃ¶ on tÃ¤rkeÃ¤ veden lÃ¤hde puille ja muille kasveille, jotka ottavat kasvuun tarvitsemansa veden pÃ¤Ã¤osin enintÃ¤Ã¤n muutaman kymmenen senttimetrin syvyydeltÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sademÃ¤Ã¤rÃ¤t Suomessa ilmaston muuttuessa kasvavat ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", niin lÃ¤mpÃ¶tilojen noustessa vettÃ¤ myÃ¶s haihtuu maaperÃ¤stÃ¤ aiempaa tehokkaammin. TÃ¤mÃ¤ kuivattaa maaperÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤t kuivuvat eniten",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpenemisen vuoksi maaperÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin kuivuu Suomessa kaikkina vuodenaikoina, mutta selvÃ¤sti eniten kevÃ¤Ã¤llÃ¤ (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hO,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pohjoisessa maa kuivuu suhteellisesti eniten toukokuussa ja etelÃ¤ssÃ¤ huhtikuussa. Vuosisadan loppupuolella kuivumista on odotettavissa EtelÃ¤-Suomessa myÃ¶s maaliskuussa sekÃ¤ varsinaisina talvikuukausina (joulu-helmikuussa). SyynÃ¤ maaperÃ¤n kevÃ¤iseen kuivuuteen on se, ettÃ¤ lunta ja routaa esiintyy entistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n ja ne sulavat lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤ssÃ¤ ilmastossa entistÃ¤ aikaisemmin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hO,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vaikka maaperÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin kuivuukin, niin se voi silti ajoittain olla hyvinkin mÃ¤rkÃ¤ runsastuvien sateiden ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" takia, etenkin talvisin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4a9sUW4WutxUzNVMxd4rV9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ErittÃ¤in kuivat kesÃ¤t yleistyvÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤kin maaperÃ¤ Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin kuivuu, vaikka muutos kuivaan suuntaan onkin melko pieni ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤ on Suomessa sateisin vuodenaika, ja tulevaisuudessa kesÃ¤iset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t todennÃ¤kÃ¶isemmin hieman kasvavat kuin vÃ¤henevÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t kesÃ¤sateet kumoavatkin osittain nousevan lÃ¤mpÃ¶tilan kiihdyttÃ¤mÃ¤Ã¤ haihtumista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hO,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ yleistyvÃ¤t kuitenkin myÃ¶s kesÃ¤t, jolloin maaperÃ¤ Suomessa kuivuu erittÃ¤in paljon. Jos maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkavat kasvuaan nykytahdilla (RCP8.5-skenaario), niin tÃ¤mÃ¤n vuosisadan lopulla erittÃ¤in kuivia kesiÃ¤ esiintyy Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin 2â€“3 kertaa vuosikymmenessÃ¤. Vertailun vuoksi kesiÃ¤, jolloin maaperÃ¤ luokitellaan erittÃ¤in kuivaksi, esiintyi 1900-luvun ilmastossa keskimÃ¤Ã¤rin kerran vuosikymmenessÃ¤. MikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶t saadaan rajoitettua kohtuullisen pieniksi (RCP4.5-skenaario), maaperÃ¤n kuivuminen jÃ¤Ã¤ selvÃ¤sti suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen skenaariota lievÃ¤asteisemmaksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ankarat kuivuusjaksot myÃ¶s voimistavat helleaaltoja, jotka ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ muutenkin yleistyvÃ¤t. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ maan pintakerroksen kuivuessa kunnolla lÃ¤mpÃ¶Ã¤ ei juuri sitoudu veden haihduttamiseen. TÃ¤llÃ¶in valtaosa auringon sÃ¤teilyn tuomasta energiasta lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ ilmaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dx,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6sEMvbTBTE4NHkYzkMn80P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Filmastonmuutos-kuivattaa-maaperaa-euroopassa?"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos kuivattaa maaperÃ¤Ã¤ Euroopassa â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 18.04.2017 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Ffrantic.s3.amazonaws.com\u002Fsmy\u002F2016\u002F12\u002FMetsapaivat2016_Seminaari_Forbio_IlmastonmuutoksenRiskitMetsataloudelle_KimmoRuosteenoja.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruosteenoja, K. & Lehtonen, I. 10.11.2016. MaaperÃ¤n routa, roudattomuus ja kuivuusriskit. 10.11.2016. Esitys MetsÃ¤pÃ¤ivien FORBIO-seminaarissa. 10 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[cU,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Y0QCHGAl9FB4cYIyIRsBF"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4wnuyRd3IvLfGqjaIfLots"}}],articleLength:[Z],toc:x,publishDate:"2018-01-17",publisher:[J,{sys:{type:b,linkType:d,id:"01D8IBIGgzi8QSAqv8pPRM"}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vDxx31xBx1cJcMvQpbdNF",type:d,createdAt:"2021-07-14T11:36:06.087Z",updatedAt:"2023-05-26T07:34:55.167Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eL,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Maankohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Suomen rannikolla",materialType:G,slug:"maankohoaminen-hillitsee-merenpinnan-nousua-suomen-rannikolla",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meri on yhteydessÃ¤ valtameriin kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta. Kun lÃ¤heisten merialueiden pinta nousee, nousu tuntuu myÃ¶s ItÃ¤merellÃ¤. Maankohoaminen kuitenkin suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinnannousu jakaantuu epÃ¤tasaisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien pinta on alkanut nousta, sillÃ¤ ilmaston lÃ¤mpeneminen sulattaa jÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ ja lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ meriÃ¤, jolloin meriveden tilavuus kasvaa. Nousuvauhti on tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ noin 3 millimetriÃ¤ vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2hTFpGTiGgqqtTxZ0hkKJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Merenpinta ei kuitenkaan nouse kaikkialla yhtÃ¤ nopeasti. Meriveden lÃ¤mpÃ¶laajeneminen nostaa pintaa eri tavalla eri merialueilla. MyÃ¶skÃ¤Ã¤n jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisvedet eivÃ¤t jakaudu tasaisesti maailman merille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suuren jÃ¤Ã¤massan painovoimavaikutus vetÃ¤Ã¤ merivettÃ¤ puoleensa. Kun massa sulaa pois, vetovoima heikkenee ja merivesi pakenee pois sulavan jÃ¤Ã¤massan ympÃ¤riltÃ¤. Siksi GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶stÃ¤ vapautuva sulamisvesi ei mallitulosten mukaan juurikaan nosta merenpintaa ItÃ¤meren lÃ¤hialueilla, kun taas EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶n mahdollinen sulaminen tuntuisi tÃ¤Ã¤llÃ¤kin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2Sd4l9hn74MM7km0TCh3mj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kokonaisuutena merenpinnan nousun vaikutuksen arvioidaan jÃ¤Ã¤vÃ¤n ItÃ¤merellÃ¤ hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa kohoaa ItÃ¤meren alueella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meren alueella maa kohoaa edelleen jÃ¤Ã¤kauden jÃ¤ljiltÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1HXRKT0OLavd83ddx1rLbg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vaasan seudulla maa kohoaa 90 senttimetriÃ¤ (cm) vuosisadassa ja HelsingissÃ¤kin 40 cm. Maankohoaminen on ollut merenpinnan nousua voimakkaampaa koko Suomen rannikolla 1900-luvun aikana. Viime aikoina ja erityisesti tulevaisuudessa merenpinnan nousun kiihtyminen saattaa muuttaa tilannetta. Kilpajuoksu maankohoamisen ja merenpinnan nousun vÃ¤lillÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sen, kumpaan suuntaan rantaviiva ajan myÃ¶tÃ¤ siirtyy. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahdella merenpinta nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimpien arvioiden valossa nÃ¤yttÃ¤Ã¤ siltÃ¤, ettÃ¤ Suomen etelÃ¤rannikolla keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen vedenkorkeus lÃ¤htee nousuun maan suhteen (kuva 1, Helsinki). Suomenlahdella merenpinta nousee parhaan arvion mukaan noin 30 cm vuosina 2000â€“2100, kun pahimman ennusteen toteutuessa nousu voi olla jopa 90 cm samassa ajassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Arviot ovat epÃ¤varmoja erityisesti siksi, ettei mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden kÃ¤yttÃ¤ytymistÃ¤ ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ tunneta vielÃ¤ kyllin hyvin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahdella maankohoaminen tasoittaa merenpinnan nousua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjanlahden pohjoisosissa maankohoamisen voidaan odottaa olevan merenpinnan nousua voimakkaampaa tulevaisuudessakin (kuva 1, Vaasa). SiellÃ¤ uutta maata vapautuisi edelleen meren alta, tosin aiempaa hitaammin. PerÃ¤merellÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isimmÃ¤ksi kehityskuluksi on arvioitu noin 30 cm:n merenpinnan lasku vuosina 2000â€“2100 korkeimman ennusteen povatessa 30 cm:n nousua. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mpÃ¤nÃ¤ SelkÃ¤merellÃ¤ merenpinnan nousun ja maankohoamisen odotetaan suurin piirtein tasapainottavan toisensa kuluvalla vuosisadalla. Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi siellÃ¤ noin 65 cm. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"13NJTfhTNjY5CGrHBx35qM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meritulvat saattavat voimistua Suomen rannikoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen merenpinnan ohella ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa vedenkorkeuden vaihteluihin. Muutokset tuulioloissa ja myrskyissÃ¤ sekÃ¤ talvisin vÃ¤hentyvÃ¤ jÃ¤Ã¤peite vaikuttavat vedenkorkeuden lyhytaikaisiin vaihteluihin. ItÃ¤meren vedenkorkeusmaksimit sekÃ¤ myÃ¶s lyhytaikaiset vaihtelut ovat kasvaneet viime vuosisadan aikana, ja ilmiÃ¶n taustalla nÃ¤yttÃ¤isivÃ¤t ainakin osittain olevan muutokset tuulioloissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5sg2jbMX9MsOyLgTZIQif0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Joidenkin ilmastomalleilla tehtyjen tutkimusten mukaan maksimit voivat kasvaa tulevaisuudessakin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4b2lcBqh5CulHyKn8iaNQd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤rkeÃ¤ tekijÃ¤ meritulvien taustalla on ItÃ¤meren kokonaisvesimÃ¤Ã¤rÃ¤. Jos  vettÃ¤ on vÃ¤hÃ¤n, kovakaan myrsky ei riitÃ¤ nostamaan vettÃ¤  ennÃ¤tyskorkealle. ItÃ¤meren kokonaisvesimÃ¤Ã¤rÃ¤n vaihtelun mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤  pÃ¤Ã¤asiassa veden virtaus sisÃ¤Ã¤n ja ulos Tanskan salmien kautta.  Virtaukseen vaikuttavat muun muassa tuuli- ja ilmanpaineolot.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video: merenpinta on kÃ¤Ã¤ntymÃ¤ssÃ¤ nousuun EtelÃ¤-Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7LeteFW9VQisxxRK7JKNJM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haastateltava: Tutkija Hilkka Pellikka, Ilmatieteen laitos. LisÃ¤tiedot videosta ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fartikkelit\u002Fvideo-merenpinta-on-kaantymassa-nousuun-etela-suomessa"},content:[{data:{},marks:[],value:uQ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.5194\u002Fnhess-23-1613-2023"},content:[{nodeType:a,value:"Pellikka, H., Johansson, M. M., Nordman, M. & Ruosteenoja, K. 2023. Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland. Natural Hazards and Earth System Sciences, Volume 23, Issue 4: 1613â€“1630.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:sS},content:[{nodeType:a,value:sT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:hx},content:[{nodeType:a,value:uR,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F3091289"},content:[{nodeType:a,value:"VÃ¤itÃ¶s: Muutokset tuulioloissa ovat kasvattaneet vedenkorkeuden Ã¤Ã¤riarvoja Suomen rannikolla - Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.5.2014 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-697-832-4"},content:[{nodeType:a,value:"Johansson, M. 2014. Sea level changes  on the Fnnish coast and their relationship to atmospheric factors. Academic dissertation in geophysics. Department of Physics,  Faculty of Science, University of Helsinki, Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions No. 109. 54 p. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:uS},content:[{nodeType:a,value:uT,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:uU},content:[{nodeType:a,value:uV,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:hP},content:[{nodeType:a,value:hQ,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F650329"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa Suomenlahdella - Ilmatieteen laitoksen tiedote 26.4.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fvedenkorkeus"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos: Meriveden korkeushavainnot ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:sU},content:[{nodeType:a,value:"Huokuna, M. 2012. Tulviin varautuminen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitÃ¤ Ilmasto-opas.fi -seminaarissa (YouTube-video 19:23 min) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aP],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7hEPDA4Xj54SiTCHhFdSPb"}},el,uX],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2013-10-18",publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7swAmmoAKh4VUMuGShWBaM",type:d,createdAt:"2021-07-13T14:00:38.621Z",updatedAt:"2023-03-30T09:40:00.550Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ea,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤olot muuttuvat",materialType:G,slug:"itameren-jaaolot-muuttuvat",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen pienentÃ¤Ã¤ ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peitteen laajuutta ja lyhentÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤talvea. Vaihtelevuus talvien vÃ¤lillÃ¤ kuitenkin sÃ¤ilyy edelleen jÃ¤Ã¤olojen luontaisena piirteenÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤n pinta-ala pienenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤merellÃ¤",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"eyp9CgSY0ckGI6xJwAeDh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"aYDQbScMg4gSPzxjhzorv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" jÃ¤Ã¤t ovat laajimmillaan maaliskuussa. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen jÃ¤Ã¤n laajuus on 204 000 kmÂ², jolloin jÃ¤Ã¤n etelÃ¤reuna sijaitsee pohjoisella ItÃ¤merellÃ¤. Ankarina talvina jÃ¤Ã¤ peittÃ¤Ã¤ koko ItÃ¤meren (pinta-ala 420 000 kmÂ²), ja leudoimpina talvina ainoastaan PerÃ¤meri ja Suomenlahden itÃ¤osat ovat jÃ¤Ã¤ssÃ¤ (pinta-ala noin 50 000 kmÂ²). ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Malliarvioiden perusteella vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tila on vuosisadan puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen noin kolme astetta nykyistÃ¤ korkeampi, ja tÃ¤mÃ¤ vÃ¤hentÃ¤isi keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ jÃ¤Ã¤peitteen laajuutta 100 000â€“140 000 kmÂ². Ã„Ã¤riarvotkin tulevat muuttumaan merkittÃ¤vÃ¤sti: ankaria jÃ¤Ã¤talvia, jolloin ItÃ¤meri jÃ¤Ã¤tyy kauttaaltaan, ei ehkÃ¤ esiintyisi ollenkaan ja leudoimpina talvina jÃ¤Ã¤tÃ¤ syntyisi ainoastaan PerÃ¤meren pohjukassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤talvi lyhenee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤peitteisen ajan pituus on PerÃ¤merellÃ¤ nykyisin 130â€“200 pÃ¤ivÃ¤Ã¤, itÃ¤isellÃ¤ Suomenlahdella 80-100 pÃ¤ivÃ¤Ã¤ ja pohjoisella ItÃ¤merellÃ¤ 0â€“60 pÃ¤ivÃ¤Ã¤. ItÃ¤meren alueen keskilÃ¤mpÃ¶tilan kolmen asteen nousu lyhentÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤peitteistÃ¤ ajanjaksoa 40â€“70 vuorokaudella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤talvi lyhenee molemmista pÃ¤istÃ¤Ã¤n, mutta jÃ¤Ã¤tymisen ajankohta muuttuu enemmÃ¤n kuin jÃ¤iden lÃ¤htÃ¶pÃ¤ivÃ¤mÃ¤Ã¤rÃ¤. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ jÃ¤Ã¤tyminen riippuu paitsi talven kylmyydestÃ¤ myÃ¶s meren syksyisestÃ¤ pÃ¤Ã¤osin kesÃ¤n kuluessa kertyneestÃ¤ lÃ¤mpÃ¶varastosta. NÃ¤in ollen syksyjen lÃ¤mpeneminen viivÃ¤styttÃ¤Ã¤ meren jÃ¤Ã¤tymistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤n sulaminen riippuu jÃ¤Ã¤n paksuudesta, kevÃ¤Ã¤n lÃ¤mpÃ¶tiloista ja jÃ¤Ã¤n pinnalle saapuvan auringon sÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤. Talvien lÃ¤mpenemisen vaikutuksesta jÃ¤Ã¤ on ohuempaa ja sulaa siis nopeammin, mutta auringon sÃ¤teily ei tulevaisuudessa lisÃ¤Ã¤nny mihinkÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hivuosikymmenten jÃ¤Ã¤olojen haarukointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkkojen merijÃ¤Ã¤n mallinnukseen perustuvien arvioiden puuttuessa voidaan olettaa, ettÃ¤ jos lÃ¤mpeneminen etenee lineaarisesti, niin silloin vuonna 2030 ItÃ¤meren alueen ilmasto olisi noin 0.5â€“1 Â°C nykyistÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpi. NÃ¤issÃ¤ olosuhteissa jÃ¤Ã¤olot ItÃ¤merellÃ¤ olisivat hieman nykyistÃ¤ leudommat: jÃ¤Ã¤n suurin talviaikainen laajuus olisi keskimÃ¤Ã¤rin 30 000â€“50 000 kmÂ² pienempi ja jÃ¤Ã¤talven pituus olisi 10â€“20 vuorokautta lyhyempi kuin nykyilmastossa. Leudoimpina talvina jÃ¤Ã¤tÃ¤ esiintyisi vain PerÃ¤merellÃ¤, SaaristomerellÃ¤ ja itÃ¤isellÃ¤ Suomenlahdella. Toisaalta ilmaston luontaisen vaihtelun vuoksi myÃ¶s ankaria jÃ¤Ã¤talvia voi edelleen esiintyÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n laajuuden lisÃ¤ksi on huomioitava myÃ¶s sen paksuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerijÃ¤Ã¤n paksuuden kasvuun vaikuttavat talven lÃ¤mpÃ¶olojen lisÃ¤ksi lumisateet ja ajojÃ¤Ã¤alueella jÃ¤Ã¤n liike. PerÃ¤merellÃ¤ rannikon lÃ¤heisillÃ¤ kiintojÃ¤Ã¤n alueilla jÃ¤Ã¤ voi enimmillÃ¤Ã¤n olla 70â€“120 senttimetriÃ¤ paksua. AhtojÃ¤Ã¤alueilla jÃ¤Ã¤n keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inenkin paksuus voi olla useita metrejÃ¤, yksittÃ¤isten ahtojÃ¤Ã¤vallien paksuus voi olla jopa 20â€“30 metriÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤merellÃ¤ pitkiÃ¤ mittaussarjoja jÃ¤Ã¤npaksuudesta on ainoastaan kiintojÃ¤Ã¤n alueille. Aikasarjoissa ei havaita mitÃ¤Ã¤n yhtenÃ¤istÃ¤ muutostrendiÃ¤, ja onkin luultavaa, ettÃ¤ kiintojÃ¤Ã¤n paksuuteen  heijastuvat enemmÃ¤n sataneen lumen mÃ¤Ã¤rÃ¤n vaihtelut kuin ilman lÃ¤mpÃ¶tilan  muutokset.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:uU},content:[{data:{},marks:[],value:uV,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:hP},content:[{data:{},marks:[],value:hQ,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Ftietoa\u002Fyleiskuvaus\u002Fjaa\u002Ffi_FI\u002Fjaa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meriportaali: ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤olot ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fjaatilanne"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤tilanne ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fjaatutkimus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: JÃ¤Ã¤tutkimus",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Ftietoa\u002Fuhat\u002Filmastonmuutos\u002Ffi_FI\u002Film_muutos\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ItÃ¤meriportaali: Ilmastonmuutos ja ItÃ¤meri ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F24433\u002F2010nro4.pdf?sequence=1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luomaranta, A., Haapala, J., Gregow, H., Ruosteenoja, K., JylhÃ¤, K. & Laaksonen, A. 2010. ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peitteen muutokset vuoteen 2050 mennessÃ¤. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2010:4. 23 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F463681"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 2012 alkaessa ItÃ¤meri avovettÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[el,uZ],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}}],teaserType:fB,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4jSMhsrPcicg0lCfrRucgy",type:d,createdAt:"2021-10-20T13:27:59.207Z",updatedAt:"2022-01-10T09:06:22.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5EIixCW0OUK28jMQIWkDxK",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:34:29.940Z",updatedAt:"2022-02-04T11:45:55.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dj,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H],title:"Videot: Suomen tuleva ilmasto",slug:"videot-suomen-tuleva-ilmasto",subTheme:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ARxsgeWgcOLDezQgfkF80",type:C,createdAt:"2022-02-03T14:00:43.779Z",updatedAt:"2022-02-04T10:44:42.314Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,locale:g},fields:{title:"videot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FARxsgeWgcOLDezQgfkF80\u002F0982d2d7419da6cbab93d75bf59fe999\u002Fvideot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7160,image:{width:P,height:R}},fileName:"videot-tuleva-ilmasto-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, sininen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa Suomen muuttuvasta ilmastosta. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkijaÂhaastatteluÂvideoissa ilmastonÂmuutosÂtutkijat kertovat muun muassa, miten tuulisuus, sateisuus, merenpinnan korkeus ja ItÃ¤meren jÃ¤Ã¤peite muuttuvat Suomessa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5H054GRuWZE2jc4n76FIbb"}}],perspective:[aP],tags:[el,b_,fA]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NNzUDzi2GwHKtREj4VSDp",type:d,createdAt:"2021-05-21T07:27:25.907Z",updatedAt:"2023-06-13T11:33:58.221Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:98,revision:aI,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Tulevaisuuden talvet Suomessa",materialType:ak,slug:"tulevaisuuden-talvet-suomessa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ talvet Suomessa lauhtuvat. LisÃ¤ksi talviset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja lumipeite muuttuu epÃ¤varmemmaksi. Odotettavissa on siis enemmÃ¤n vesisadetta ja pilvistÃ¤ sÃ¤Ã¤tÃ¤, vÃ¤hemmÃ¤n lunta ja auringonpaistetta. TalvisÃ¤Ã¤t vaihtelevat edelleen, ja runsaslumisiakin talvia esiintyy. Talvi-ilmaston muutokset vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t rakennusten lÃ¤mmitysenergian tarvetta sekÃ¤ vaikeuttavat talvilajien harrastamista ja tieliikenneolosuhteita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"54zzbfLMWPFdD7z5pkdWNp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4NMAPCgUbJXA6zgdzBczEY\u002Ff176ccc0a34563ecc9b3c8fe07309f41\u002Ftulevaisuuden_talvet_suomessa_2015.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:uk,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ul,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:um,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:un,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ ilmastolla tarkoitetaan? (2:25)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastossa talvisÃ¤Ã¤t vaihtelevat (3:54)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi talvi ei kestÃ¤ koko vuoden ympÃ¤ri? (5:13)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmasto on muuttumassa (6:43)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi tulevaa talvi-ilmastoa ei voida ennustaa tarkasti? (9:35)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen talvet lauhtuvat (11:09)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t talvisin (12:13)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumi vÃ¤henee (13:01)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi-ilmaston muutokset EtelÃ¤- ja Pohjois-Suomessa (15:07)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvi-ilmaston muutoksilla on monia vaikutuksia (16:39)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteenveto (18:26)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KysymyksiÃ¤ yleisÃ¶ltÃ¤ (20:28)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:uo,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Kirsti JylhÃ¤, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 25:42 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6.10.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.1.2016",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ej,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tiina Ervasti, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:up,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1tiYgSmHykZUfWZlEnf6OJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6YA4xnwQFyaKx4FAzxcnK5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&amp;groupId=30106"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos. 2011. ACCLIM II â€“ Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten. Lyhyt loppuraportti. 23 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F129531054"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosi 2015 oli ennÃ¤tyksellisen lÃ¤mmin - Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=VCW3Q4L8F2A"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Millainen vuodenaika on talvi? (video) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[fA,hG,hH,ek],publishDate:"2016-01-12",publisher:[J,bn]}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14Rbxo3dy1xC4HdbIjm9KH",type:d,createdAt:u$,updatedAt:u$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen tuleva ilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[va],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[aP],tags:[co,b_,dO,cU,el]};bP.metadata={tags:[],concepts:[]};bP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lBiVQRXgeia5kQCCRwh14",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:10.818Z",updatedAt:"2022-08-30T12:23:43.771Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bP.fields={abbreviation:"RUO16",body:"Ruosteenoja, K., JylhÃ¤, K & KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17â€“50. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf"};bR.metadata={tags:[],concepts:[]};bR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KEbXU4w0EyGiMKzmhQ4fm",type:d,createdAt:wl,updatedAt:wl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};bR.fields={title:"Maailma",slug:"maailma"};bS.metadata={tags:[],concepts:[]};bS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18Pu4D7veeJ7XnaB0jm1Xd",type:d,createdAt:"2021-10-25T12:00:06.725Z",updatedAt:"2022-01-24T09:03:32.783Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:xS,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};bS.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:zo,slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta",parent:dI,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta ei voida enÃ¤Ã¤ peruuttaa. SitÃ¤ kannattaa kuitenkin hidastaa. KansainvÃ¤linen yhteisÃ¶ on pÃ¤Ã¤ttÃ¤nyt yrittÃ¤Ã¤ rajoittaa ilmaston lÃ¤mpenemisen 1,5 asteeseen, jotta vaikutukset pysyisivÃ¤t siedettÃ¤vinÃ¤ ja suurilta, katastrofaalisilta muutoksilta vÃ¤ltyttÃ¤isiin. HillintÃ¤toimissa kasvihuonekaasujen vÃ¤hentÃ¤minen on avainasemassa ja niissÃ¤ onnistuminen edellyttÃ¤Ã¤ kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille ja tietoa hillintÃ¤toimista osiosta Suomen ilmastopolitiikka ja toimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LvSc85TqOzmm8CyV1ZTic",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:47:46.033Z",updatedAt:"2022-01-10T13:46:40.387Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[zp,jd,zq,zM,jh,zQ,zS,z_,z$,Aa],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2vaLkoZsuBI8YyktSJuy1Y",type:d,createdAt:"2022-01-07T12:19:26.140Z",updatedAt:"2022-01-21T14:34:27.465Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2jVPRocag18TAHu0AR8wMc",type:d,createdAt:"2021-11-10T14:13:08.459Z",updatedAt:"2022-01-10T12:57:08.682Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:Aw,materialType:cm,slug:"globaalit-paastovahennyskeinot",teaserImage:Ax,teaserImageAlt:Ay,content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7E92K7UjTxILOpvw5TT9z0",type:d,createdAt:"2021-11-10T13:27:50.689Z",updatedAt:"2022-12-20T14:32:28.762Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:Aw,teaserImage:Ax,teaserImageAlt:Ay,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fglobaalit-paastovahennyskeinot\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[aY,aG,sk,bR],publisher:[M,J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"633nc86WabKQQSVXQ5qrFz",type:d,createdAt:"2021-05-24T10:32:28.252Z",updatedAt:"2022-01-10T12:56:42.032Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gf,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteet",materialType:cm,slug:"globaalit-paastolahteet",teaserImage:Az,teaserImageAlt:AA,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutustu maailmanlaaÂjuisiin kasvihuonekaaÂsupÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7bTLuA1FiQa4FGpgYFSkgd",type:d,createdAt:"2021-11-09T14:20:54.268Z",updatedAt:"2022-12-20T14:36:07.216Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:" Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteet",teaserImage:Az,teaserImageAlt:AA,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fglobaalit-paastolahteet\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[aY,aG,bR],toc:bp,publisher:[M,J]}},er,bX,ba],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8iqK7jZgxT0sbU77GqFax",type:d,createdAt:AB,updatedAt:AB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[rJ],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[O],tags:[bf,aY]};bU.metadata={tags:[],concepts:[]};bU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"112Sh3e6PIHf7By8esPc5j",type:d,createdAt:jX,updatedAt:jX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};bU.fields={abbreviation:"HIL05",body:"HildÃ©n, M., Lehtonen, H., BÃ¤rlund, I., Hakala, K., Kaukoranta, T. & Tattari, S. 2005. The practice and process of adaptation in Finnish agriculture, FINADAPT Working Paper 5. Finnish Environment Insitute, Helsinki.Finnish Environment Institute Mimeographs 335. 28 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41043"};bX.metadata={tags:[],concepts:[]};bX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"IGlKTlirPNcRy9WdAp8We",type:d,createdAt:"2021-07-21T10:16:43.523Z",updatedAt:"2022-01-21T13:15:44.030Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eY,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};bX.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa",slug:"paastojen-vahentaminen-suomessa",parent:gN,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2o7SpLL0PVqmaZWBdw9YvT",type:d,createdAt:"2021-11-11T14:37:23.148Z",updatedAt:"2023-03-16T14:54:37.716Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dj,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa -teemasivun nostot: artikkelit ja teemasivut",visibleTitle:dk,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4OhvSGcTAa5gWfGTp6KYVq",type:d,createdAt:"2021-09-23T11:41:51.675Z",updatedAt:"2022-06-21T06:53:14.943Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:134,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Suomi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n",materialType:G,slug:"suomi-vahentaa-kasvihuonekaasupaastojaan",parent:bX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessÃ¤. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ on vÃ¤hennettÃ¤vÃ¤ nopeasti yhteiskunnan eri aloilla ja samalla on vahvistettava hiiltÃ¤ ilmakehÃ¤stÃ¤ sitovia nieluja. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ keskeisessÃ¤ roolissa on energia ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Yli 70 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ syntyy energian tuotannosta ja kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5b7WbATtRSLysRalAOTobe",type:d,createdAt:og,updatedAt:og,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:oh,body:"Tilastokeskus. 25.5.2022 (pÃ¤ivitetty). KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t 2021 pysyivÃ¤t edellisvuoden tasolla, maankÃ¤yttÃ¶sektori pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hde ensimmÃ¤isen kerran. [Viitattu 31.5.2022]\n\n",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fjulkaisu\u002Fcktlcpwag38sg0c5561iqop0y"}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1TscSriTypGARtOlOVP4zS",type:d,createdAt:oi,updatedAt:oi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gP,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2022. Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035. [Viitattu 31.5.2022]",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fhiilineutraalisuomi2035  "}}},content:[]},{nodeType:a,value:".  Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, ettÃ¤ tuotetut nettopÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat tietyllÃ¤ ajanjaksolla nolla, eli esimerkiksi valtio ei tuota enemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin se pystyy sitomaan hiiltÃ¤ ilmasta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hKsGIuGWWbCWp3nABGoh5",type:d,createdAt:oj,updatedAt:oj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SEP14",body:"SeppÃ¤lÃ¤, J., Alestalo, M., Ekholm, T., Kulmala, M., Soimakallio, S. 2014. Hiilineutraalisuuden tavoittelu â€“ mitÃ¤ se on missÃ¤kin yhteydessÃ¤. Ilmastopaneeli. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2018\u002F10\u002FHiilineutraalisuuden-tavoittelu-mita-se-on-missakin-yhteydessa.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Jotta hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa, on olennaista tehostaa sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotantoa ja kulutusta sekÃ¤ muuttaa tuotanto vÃ¤hÃ¤hiiliseksi, niin ettÃ¤ se tuottaa nykyistÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti vÃ¤hemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. TÃ¤mÃ¤ edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ fossiiliset energianlÃ¤hteet korvataan vÃ¤hÃ¤hiilisillÃ¤ energialÃ¤hteillÃ¤ kuten uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla, hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n hukkalÃ¤mpÃ¶Ã¤ ja esimerkiksi sÃ¤hkÃ¶- ja lÃ¤mpÃ¶verkoissa otetaan kÃ¤yttÃ¶Ã¶n uusia Ã¤lykkÃ¤itÃ¤ ratkaisuja, jotka tasaavat energian kulutushuippuja. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:gQ},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ol},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"VÃ¤hÃ¤hiilisessÃ¤ energiajÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ on vÃ¤hemmÃ¤n polttoon perustuvaa energiantuotantoa, ja esimerkiksi lÃ¤mpÃ¶varastoja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n tasaamaan uusiutuvan tuuli- ja aurinkosÃ¤hkÃ¶n vuorokauden- ja vuodenaikaista vaihtelua. PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteiden saavuttamiseksi on myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ parantaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ol},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:gR},content:[]},{nodeType:a,value:" LiikenteessÃ¤ energiankulutusta puolestaan voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤, kun siirrytÃ¤Ã¤n muun muassa polttomoottoriautoista sÃ¤hkÃ¶autoihin, vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n ajettuja kilometrejÃ¤ sekÃ¤ kasvatetaan joukkoliikenteen, kÃ¤velyn ja pyÃ¶rÃ¤ilyn osuutta liikenteestÃ¤ ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"46DOEx4YhyCC8nXfXWfOqY",type:d,createdAt:om,updatedAt:om,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"AND20",body:"Andersson, A., JÃ¤Ã¤skelÃ¤inen, S., Saarinen, N., MÃ¤nttÃ¤ri, J. & Hokkanen, E. 2020. Fossiilittoman liikenteen tiekartta â€“ tyÃ¶ryhmÃ¤n loppuraportti. Liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n julkaisuja 2020: 17.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-243-598-9"}}},content:[]},{nodeType:a,value:aX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ luonnonvaroja kestÃ¤vÃ¤sti",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomi pyrkii myÃ¶s hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi. Kiertotalous tarkoittaa muun muassa energia- ja resurssitehokkaita tuotanto- ja kulutustapoja, entistÃ¤ kestÃ¤vÃ¤mpiÃ¤ tuotteita, tuotteiden jakamispalveluita ja yhteiskÃ¤yttÃ¶Ã¤. Kiertotaloudessa luonnonvaroja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n kestÃ¤vÃ¤sti, niin ettÃ¤ ne pysyvÃ¤t kierrossa mahdollisimman pitkÃ¤Ã¤n eikÃ¤ niiden kulutus ylitÃ¤ maapallon kantokyvyn rajoja. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:dl},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Jotta hiilineutraaliustavoitteet voitaisiin saavuttaa, luonnonvarojen kulutuksen tulee kÃ¤Ã¤ntyÃ¤ laskuun. Tarve vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ koskee kaikkia toimijoita: yrityksiÃ¤, julkishallintoa ja kuluttajia. Suomalaiselle teollisuudelle ja yrityksille kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kustannuksia ja parantaa kilpailukykyÃ¤, samalla kun kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤henevÃ¤t. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:dl},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KiinteistÃ¶- ja rakennusala on merkittÃ¤vÃ¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¤jÃ¤ ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottaja. Luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ rakennusten elinkaaren eri vaiheissa, aina rakennusmateriaalien valmistamisesta rakennuksen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja purkuun. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:dl},content:[]},{nodeType:a,value:" MyÃ¶s ruuan tuotanto kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja aiheuttaa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Ruuan tuotannon ilmastovaikutusta voidaan pienentÃ¤Ã¤ korvaamalla elÃ¤inperÃ¤isiÃ¤ ruoka-aineita kasvikunnan tuotteilla sekÃ¤ vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ ruuan hÃ¤vikkiÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:bK},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"\rIlmastotavoitteisiin pÃ¤Ã¤semiseksi tarvitaan myÃ¶s hiilinieluja ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttÃ¤Ã¤ myÃ¶s sitÃ¤, ettÃ¤ Suomen hiilinieluja yllÃ¤pidetÃ¤Ã¤n ja vahvistetaan. Hiilineutraalius on vÃ¤litavoite, jonka jÃ¤lkeen Suomi pyrkii hiilinegatiivisuuteen eli sitomaan hiiltÃ¤ ilmakehÃ¤stÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n enemmÃ¤n. Jotta hiilineutraalisuus- ja sen jÃ¤lkeen hiilinegatiivisuustavoitteet voidaan saavuttaa, pitÃ¤isi lisÃ¤tÃ¤ luonnon nieluja ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maaperÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, kuten maa- ja metsÃ¤talouskÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ olevien turvemaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:gQ},content:[]},{nodeType:a,value:" MyÃ¶s hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioilla on tulevaisuudessa yhÃ¤ suurempi merkitys. Niiden avulla hiilidioksidia voidaan ottaa talteen energiantuotannon ja teollisuuden prosesseista ja estÃ¤Ã¤ sitÃ¤ pÃ¤Ã¤semÃ¤stÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2VZ1VG4Za5RBwvstiSbhFL",type:d,createdAt:oo,updatedAt:oo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TEI16",body:"Teir, S., Arasto, A., Sormunen, R., Jussila-Suokas, J., Saari, P. 2016. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. CCSP Carbon Capture and Storage Program. Summary Report.",link:"http:\u002F\u002Fccspfinalreport.fi\u002Fattachments\u002FCCSP_Summary_Report_FIN.pdf"}}},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MaankÃ¤ytÃ¶n, maankÃ¤ytÃ¶n muutosten ja metsÃ¤talouden (niin kutsutun maankÃ¤yttÃ¶sektorin) hiilinielun koko riippuu lÃ¤hinnÃ¤ siitÃ¤, kuinka paljon puustoon ja puutuotteisiin on varastoitunut hiiltÃ¤, sekÃ¤ siitÃ¤, kuinka paljon maaperÃ¤stÃ¤ syntyy pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.  Hiilinielun koon vuotuinen vaihtelu on suurta ja riippuu voimakkaasti hakkuiden vuotuisesta vaihtelusta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:gQ},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-380-275-9 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., HÃ¤rkÃ¶nen, K., HÃ¶kkÃ¤, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., RÃ¤ty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., VirkajÃ¤rvi, P., Wall, A. & MÃ¤kipÃ¤Ã¤, R. 2021. MaankÃ¤yttÃ¶sektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65\u002F2021. Luonnonvarakeskus, Helsinki.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftilasto\u002Fkhki"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus. Kasvihuonekaasut-tilasto. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vyysloikka. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen yllÃ¤pitÃ¤mÃ¤ alusta ilmasto-, kiertotalous- ja luontoratkaisuista. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[aY,bI,eZ,ck],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2022-05-31",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZGf4iEjrhFSv3WuiHFS5w",type:d,createdAt:"2021-07-21T10:35:03.928Z",updatedAt:"2024-11-06T11:27:31.554Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:391,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Suomen ilmastopolitiikalla pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan ilmastotavoitteet",materialType:G,slug:"suomen-ilmastopolitiikalla-pyritaan-saavuttamaan-ilmastotavoitteet",parent:bX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastopolitiikalle luovat puitteet kansainvÃ¤liset ilmastosopimukset ja EU:n ilmastopolitiikka. Kansallisesti ilmastopolitiikkaa ohjaa ilmastolaki. Siihen on kirjattu Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet sekÃ¤ ilmastopolitiikan suunnittelujÃ¤rjestelmÃ¤. Ilmasto- ja energiapolitiikallaan Suomi pyrkii vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KansainvÃ¤liset sopimukset ja EU ohjaavat Suomen ilmastotoimia",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ilmastopoliittisille toimille asettavat puitteet YK:n ilmastopuitesopimus ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gS,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"4gC2X7gpt73COlHzOPBFw0",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:", sitÃ¤ tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤ ja teollisuusmaita velvoittava Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:os,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"6CBPNAgJFVPx2J3jE6SeSF",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:", kaikkia sopimusosapuolia velvoittava Pariisin ilmastosopimus ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"1dsDwJfwnm5gm1gCIBpRjh",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"1jDQHxHFvtn500rhVjIgPM",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" sekÃ¤ Euroopan unionin (EU) ilmasto- ja energiapolitiikka ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gT,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". KansainvÃ¤lisessÃ¤ ilmastopolitiikassa Suomi toimii osana Euroopan unionia. Suomi on ratifioinut eli vahvistanut sekÃ¤ ilmastosopimuksen ettÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjan ja Pariisin ilmastosopimuksen yhdessÃ¤ muiden EU:n jÃ¤senmaiden kanssa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:dm,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastolakiin on kirjattu Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa astui vuonna 2015 voimaan ilmastolaki, joka pÃ¤ivitettiin kesÃ¤llÃ¤ 2022 ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gU,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:".  Ilmastolaki luo pohjan Suomen kansalliselle ilmastotyÃ¶lle. Uudistetussa ilmastolaissa on asetettu pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050, kun edellinen ilmastolaki sisÃ¤lsi tavoitteen vain vuodelle 2050. Laki edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤henevÃ¤t vuoden 1990 tasosta 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessÃ¤ ja 90-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessÃ¤ (kuva 1). LisÃ¤ksi ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen tÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen. PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet perustuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gU,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"5sR5LqkOnkHGELzQu6rgsf",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastolain pÃ¤ivityksessÃ¤ laki laajennettiin koskemaan myÃ¶s maankÃ¤yttÃ¶sektoria ja siihen lisÃ¤ttiin tavoite hiilinielujen vahvistamisesta. Ilmastolaki kattaa sekÃ¤ ilmastomuutoksen hillinnÃ¤n ettÃ¤ siihen sopeutumisen. Osana ilmastolain toimeenpanoa laaditaan jatkossa neljÃ¤ suunnitelmaa:",marks:[],data:{}}]},{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KeskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelma",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelma",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma",marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MaankÃ¤yttÃ¶sektorin ilmastosuunnitelma",marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastolaki edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ valtioneuvosto valmistelee vuosittain ilmastovuosikertomuksen. Sen avulla seurataan, miten Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kehittyneet eri toimialoilla suhteessa pÃ¤Ã¤stÃ¶tavoitteisiin ja kuinka hyvin keskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:e_,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n eri aloilla ja monilla keinoilla ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet sitovat myÃ¶s Suomea. EU:n tavoite on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤.  PÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet vuodelle 2030 ovat erilaiset EU:n pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan kuuluvilla ja pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla (taulukko 1). PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorilla EU-mailla on yhteinen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoite, mutta pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla eli taakanjakosektorilla on maakohtaiset velvoitteet vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektoriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset. Taakanjakosektoriin kuuluvat puolestaan liikenne, maatalous, erillislÃ¤mmitys, jÃ¤tehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut ja tyÃ¶koneet. EU:n jÃ¤senmaakohtaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet taakanjakosektorille on sovittu EU:n taakanjakopÃ¤Ã¤tÃ¶ksessÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gT,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorilla EU-maiden yhteinen tÃ¤mÃ¤nhetkinen tavoite on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gT,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Suomessa pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorin osuus kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on alle 40 prosenttia ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:e_,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Suomella on maakohtainen velvoite vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤  vuoden 2005 tasosta ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:e_,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:aX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Eri toimialojen kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n eri toimilla. Toimet esimerkiksi parantavat energiatehokkuutta, edistÃ¤vÃ¤t uusiutuvan energian kÃ¤yttÃ¶Ã¤, tutkimusta, teknologiaa ja innovaatioita, tiivistÃ¤vÃ¤t yhdyskuntarakennetta sekÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t joukkoliikennettÃ¤, kÃ¤velyÃ¤ ja pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤. Keinoja ja toimenpiteitÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksien saavuttamiseksi linjataan ilmasto- ja energiastrategiassa ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:e$},content:[]},{nodeType:a,value:ot,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gV,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Ohjauskeinovalikoimaan kuuluvat muun muassa lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶, verot, maksut, taloudelliset tuet ja investoinnit, koulutus ja viestintÃ¤ sekÃ¤ palveluiden kehittÃ¤minen ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gV,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:e$},content:[]},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"3K2ARVH5xlxNWj7PFe0wl6",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta lisÃ¤tÃ¤Ã¤n tavoitteiden saavuttamiseksi",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Energiatehokkuuden parantamisella on tÃ¤rkeÃ¤ rooli kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. EU:n yhteinen tavoite on parantaa energiatehokkuutta vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 11,7 prosenttia verrattuna vuonna 2020 tehtyihin ennusteisiin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"3tBMojy8nXhiZdmUDdMxpt",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Suomessa energiatehokkuutta parannetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla  ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"5rV3WhqGbEV97i8dxrXSD2",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:aX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomi on jo kauan edistÃ¤nyt uusiutuvien energialÃ¤hteiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja niiden osuus energian tuotannossa on korkea. Vuoteen 2030 mennessÃ¤ Suomi tavoittelee uusiutuvalle energialle vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 51 prosentin osuutta energian loppukulutuksesta ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"3NPOyRan4LhjnNEDoHpitO",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:", kun EU:n yhteinen uusiutuvan energian tavoite on 42,5 prosenttia loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"61wSONdSc77627JFLNuNvt",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"EU on asettanut tavoitteen nostaa uusituvan energian osuus tieliikenteen polttoaineissa 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessÃ¤. Suomen kansallinen tavoite on 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤. Tavoite on tarkoitus saavuttaa polttoaineen myyjille asetetun biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen avulla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"4gbrl98jl55mxG1gowpQVz",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"VÃ¤hÃ¤hiiliset tiekartat tukevat hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Jotta Suomi pÃ¤Ã¤sisi tavoitteeseensa hiilineutraaliudesta vuonna 2035, eri toimialoilla on laadittu vÃ¤hÃ¤hiilisyystiekarttoja. NiissÃ¤ esitellÃ¤Ã¤n toimenpiteitÃ¤, joilla tarvittavat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset on mahdollista saavuttaa. Tiekarttoja on laadittu muun muassa useilla teollisuuden aloilla, kaupan, liikenteen ja logistiikan aloilla, maataloudessa, matkailu- ja ravintola-alalla sekÃ¤ rakennusteollisuudessa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:ou,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:e_,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tavoite hiilineutraalista Suomesta on eri toimialojen osalta mahdollista saavuttaa jo olemassa olevilla tai nÃ¤kÃ¶piirissÃ¤ olevilla teknologioilla, mikÃ¤li ympÃ¤ristÃ¶ on investoinneille suotuisa. Tavoitteen saavuttamiseksi pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset kaikilla toimialoilla ovat kuitenkin tarpeen. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:ou,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sopeutumispolitiikalla lisÃ¤tÃ¤Ã¤n kykyÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ilmastolakiin on kirjattu, ettÃ¤ valtioneuvoston tulee hyvÃ¤ksyÃ¤ kansallinen sopeutumissuunnitelma vÃ¤hintÃ¤Ã¤n joka toisella vaalikaudella. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gU,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Nykyinen sopeutumissuunnitelma ulottuu vuoteen 2030. Suunnitelman tavoitteena on pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ vahvistaa hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. TÃ¤mÃ¤ tavoite pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan vahvistamalla yhteiskunnan toimijoiden tahtoa, keinoja ja kykyÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon koordinoinnista vastaa maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. Kaikki ministeriÃ¶t vastaavat hallinnonaloillaan kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:ov,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gW,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:ow,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:ox,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:oy,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:oz,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:oA,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:oB,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". LisÃ¤ksi alueilla ja kunnissa tehtÃ¤villÃ¤ valinnoilla ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:aX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ilmastopaneeli tukee pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa suosituksillaan",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen hallituksen ilmastopoliittisen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon tueksi asetettiin vuonna 2012 Suomen ilmastopaneeli. Se on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtÃ¤vÃ¤nÃ¤ on antaa suosituksia hallitukselle ilmastopoliittisessa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ tieteen ja politiikan vÃ¤listÃ¤ vuoropuhelua ilmastokysymyksissÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:oC,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Paneelissa on mukana 15 tutkijaa eri tieteenaloilta. Sen selvitykset ja kannanotot tehdÃ¤Ã¤n tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriÃ¶t ja tyÃ¶ryhmÃ¤t voivat antaa paneelille toimeksiantoja mutta eivÃ¤t vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Ilmastolain myÃ¶tÃ¤ ilmastopaneelista tuli pysyvÃ¤ elin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:oC,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fhae-julkaisuja\u002Filmastotoimien-jouduttaminen-kiireesti-on-suomen-etu\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotoimien jouduttaminen kiireesti on Suomen etu. Suomen ilmastopaneelin kannanotto 18.6. 2024. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fvaltioneuvosto.fi\u002F-\u002F\u002F1410903\u002Filmastobarometri-2023-enemmisto-suomalaisista-nakee-ilmastoratkaisut-mahdollisuutena-parantaa-kilpailukykya-ja-hyvinvointia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastobarometri 2024: EnemmistÃ¤ suomalaisista nÃ¤kee ilmastoratkaisut mahdollisuutena parantaa kilpailukykyÃ¤ ja hyvinvointia. Valtioneuvoston tiedote 27.2.2023.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oD},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., MettiÃ¤inen, I., KÃ¤yhkÃ¶, J., Helminen, M., MÃ¤Ã¤ttÃ¤, H., Berninger, K., MerilÃ¤inen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J., Munck af RosenschÃ¶ld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & MÃ¤kelÃ¤, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa â€“ nykytila ja kehitysnÃ¤kymÃ¤t Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fuusi-ilmastolaki-voimaan-heinakuussa"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi ilmastolaki voimaan heinÃ¤kuussa. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 9.6.2022. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fdocuments\u002F1410903\u002F0\u002FIlmastolaki_HE1_final.pdf\u002F95e84169-7415-926e-9d0a-502e5614e26d\u002FIlmastolaki_HE1_final.pdf?t=1654770493478"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi ilmastolaki. Valtioneuvoston diaesitys 9.6.2022. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10024\u002F162673\u002FVNTEAS_2021_5.pdf?sequence=7"},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n, M., Auvinen, K., Berninger, K., BjÃ¶rklund, M., Ekholm, T., Ekroos, A., Huttunen, S., HyytiÃ¤inen, K., Kokko, K., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., Mehling, M., Perrels, A., SeppÃ¤lÃ¤, J., Soimakallio, S., Tikkakoski, P., Toivonen, E., & Tynkkynen, O. 2021. Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.31885\u002F9789527457184"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kivimaa, P., Jaakkola, J., Juhola, S., KÃ„yhkÃ¶, J., Heikkinen, M., Huttunen, S., Juntunen, S., Kaljonen, M., Loivaranta, T., Lundberg, P., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., NÃ¤kkÃ¤lÃ¤jÃ¤rvi, K. & Sivonen, M.H. 2023. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi. Suomen ilmastopaneelin raportti 1\u002F2023. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oE},content:[{data:{},marks:[],value:"Kivimaa, P. & LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A. 30.6.2022. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka huomioi tulevien sukupolvien ja haavoittuvimpien oikeudet â€“ meillÃ¤ ja muualla. Ilmastopaneelin blogi.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oF},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasut-tilasto. Tilastokeskus. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Filmastolainsaadanto"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: IlmastolainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bL,O],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:oG}},bf],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:oI,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HIAqJhb1DpsqVNkcMWIDv",type:d,createdAt:"2021-09-13T13:12:45.097Z",updatedAt:"2022-12-07T07:13:53.435Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:86,revision:aZ,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"IlmastonÃ¤kÃ¶kulma voidaan tuoda kaikkeen kunnan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon",materialType:G,slug:"ilmastonakokulma-voidaan-tuoda-kaikkeen-kunnan-paatoksentekoon",parent:bX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ tehtÃ¤vÃ¤ ilmastonmuutoksen hillitsemisessÃ¤, sillÃ¤ niissÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n merkittÃ¤viÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ muun muassa maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. NÃ¤mÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶kset vaikuttavat Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitykseen ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kunnat ovat siten avaintoimijoita ilmastopolitiikan toimeenpanossa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotavoitteet on perusteltua liittÃ¤Ã¤ kunnan muihin tavoitteisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ilmastotyÃ¶n vaikuttavuuden kannalta on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, ettÃ¤ se tukee myÃ¶s kunnan taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita ja edistÃ¤Ã¤ kuntalaisten hyvÃ¤Ã¤ arkea. Kunnan johdon sitoutumisella on ratkaiseva merkitys tarvittavien resurssien saatavuudelle ja siten ilmastotyÃ¶n onnistumiselle. ",nodeType:a},{data:{target:gX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" IlmastonÃ¤kÃ¶kulma voidaan ottaa mukaan kaikkeen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon ja kunnan kaikille toimialoille. TÃ¤mÃ¤ edistÃ¤Ã¤ tavoitteiden ja pÃ¤Ã¤tÃ¶sten johdonmukaisuutta, niin ettÃ¤ eri toimialat antavat kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimijoille (esimerkiksi teollisuusyrityksille, palveluiden tuottajille, tyÃ¶matkaajille ja kotitalouksille) viestejÃ¤, jotka eivÃ¤t ole ristiriidassa keskenÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:oK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnan tekemiÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ ja suunnitelmia voidaan arvioida seuraavien kysymysten kautta: ",nodeType:a},{data:{target:oK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MissÃ¤ mÃ¤Ã¤rin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksissÃ¤\u002Fsuunnitelmissa on otettu huomioon suorat ja epÃ¤suorat ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet ja vaikutukset?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastotavoitteiden (hillintÃ¤ ja sopeutuminen) ja muiden tavoitteiden vÃ¤lisiÃ¤ ristiriitoja arvioitu ja onko niitÃ¤ pyritty lieventÃ¤mÃ¤Ã¤n?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastotavoitteille annettu painoarvo suhteessa muihin tavoitteisiin?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko ilmastotavoitteiden asettamisen ja toimeenpanon tueksi olemassa vaatimukset ja ohjeet vaikutusten etukÃ¤teisarvioinnista ja jÃ¤lkikÃ¤teisarvioinnista (seuranta)? Onko seurantaa varten luotu indikaattorit ja kÃ¤ytetty niitÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onko kunnalla kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ riittÃ¤vÃ¤t taloudelliset ja henkilÃ¶resurssit ilmastotavoitteiden toimeenpanoon? Onko kunnalla ilmastonmuutokseen liittyviÃ¤ tietotarpeita, jotka rajoittavat ilmastotyÃ¶tÃ¤? ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:eU},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla on useita keinoja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri kuntien vÃ¤lillÃ¤ on suuria eroja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤ ja niiden lÃ¤hteissÃ¤ sekÃ¤ mahdollisuuksissa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Kuntien vaikuttavimpia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyskeinoja ovat mm. ilmastotyÃ¶tÃ¤ tukeva kaavoitus ja maankÃ¤yttÃ¶, energiayhtiÃ¶ihin vaikuttaminen omistajaohjauksen kautta sekÃ¤ joukkoliikenteen kehittÃ¤minen. ",nodeType:a},{data:{target:gX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille on olemassa ilmastotyÃ¶tÃ¤ tukevia verkostoja, strategista, viestinnÃ¤llistÃ¤ ja asiantuntijatukea sekÃ¤ rahoitusta ilmastotyÃ¶hÃ¶n. Verkostot auttavat jakamaan parhaita kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ ja kokemuksia kuntien kesken. ",nodeType:a},{data:{target:gX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkosto kokoaa kunnianhimoisiin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin sitoutuneet kunnat. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"L9tzHFOeiBFgsntFHFhDg",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:29.069Z",updatedAt:"2022-12-07T07:01:08.741Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HIN22",body:"Hinku-verkosto. 9.5.2022 (PÃ¤ivitetty). Hiilineutraalisuomi.fi -verkkosivu. (Viitattu 2.12.2022)",link:oM}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Monet kunnat ovat viime vuosina asettaneet kansallisia tavoitteita kunnianhimoisempia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteita, ja jo yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1MImGgOql5PftknekdWX7d",type:d,createdAt:oN,updatedAt:oN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gP,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2022. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma 2018â€“2023. (Viitattu 2.12.2022) ",link:oO}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fyhdyskunnat-ja-ymparisto\u002Fymparisto\u002Filmastonmuutos\u002Filmastokunnat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: Ilmastokunnat-toiminta ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oO},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma 2018â€“2023 ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kestavakaupunki.fi\u002Ffi-FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ kaupunki -ohjelma ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oP},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Fluokka\u002Filmastoloikka\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoloikat - tietopankki kunnissa toteutetuista ilmastotoimista",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2022\u002F2172-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2021"},content:[{data:{},marks:[],value:"Puurula, J., HildÃ©n, M., Sorvali, J. & Jalonen, P. 2022. Kuntien ja maakuntien ilmastotyÃ¶n tilanne. Kunnianhimoisia tavoitteita ja ilmastotyÃ¶n valtavirtaistumista. Kuntaliitto.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"  \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fjulkaisut\u002F2020\u002F2031-ilmastonmuutos-ja-kunnat"},content:[{data:{},marks:[],value:"Jalonen, P. & Antikainen, K. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja kunnat. Opas kuntien ilmastotyÃ¶n tueksi. Suomen kuntaliitto, Helsinki. 30 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bL,O],tags:[ag,bf],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2022-12-02",publisher:[M]}},dn,dX,qj,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yIDRoMH5QUuidqNGLplnM",type:d,createdAt:"2021-10-05T07:29:47.759Z",updatedAt:"2022-01-03T14:07:03.443Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Hiilinieluista huolehtiminen",materialType:G,slug:"hiilinieluista-huolehtiminen",parent:bX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielu kerÃ¤Ã¤ ja varastoi jotakin hiiltÃ¤ sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤Ã¤ kemiallista yhdistettÃ¤, yleensÃ¤ hiilidioksidia. TÃ¤rkeimmÃ¤t hiilinielut ovat meret ja metsÃ¤t. LevÃ¤t ja kasvit muuttavat fotosynteesissÃ¤ ilman hiilidioksidia omaksi biomassakseen. LisÃ¤ksi meriin liukenee hiilidioksidia sellaisenaan ja muissa epÃ¤orgaanisissa muodoissa. MaaperÃ¤ sitoo jonkin verran hiilidioksidia, mutta toisaalta se myÃ¶s vapauttaa sitÃ¤. Maatalousmaat ovat yleensÃ¤ hiilidioksidin lÃ¤hteitÃ¤ eivÃ¤tkÃ¤ nieluja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielujen merkitys",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisesti hiilinielujen (kuva 1) merkitys on ilmastonmuutoksen kannalta erittÃ¤in merkittÃ¤vÃ¤. Merien ja metsÃ¤alueiden on kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljÃ¤nneksen maailman hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja sÃ¤ilymiseen. Istuttamalla metsiÃ¤ voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsÃ¤Ã¤ hÃ¤vitettÃ¤essÃ¤ hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehÃ¤Ã¤n. Jos hakkuut ylittÃ¤vÃ¤t metsÃ¤n kasvun ja metsÃ¤n hiilivarasto pienenee, metsÃ¤ muuttuu hiilenlÃ¤hteeksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4F3iImmu5m8YQh58nZDfvZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos on lisÃ¤nnyt kiinnostusta myÃ¶s keinotekoisten hiilinielujen kehittÃ¤miseen. On tehty ehdotuksia hiilidioksidin sitomisesta esimerkiksi maanalaisiin sÃ¤iliÃ¶ihin tai meriin. Ehdotukset ovat vielÃ¤ kalliita ja hankalia toteuttaa, joten ne eivÃ¤t ole yleistyneet kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. Maatalouden kehittÃ¤minen hiiltÃ¤ sitovaan suuntaan sen sijaan voisi olla taloudellisesti kannattavaa ja sillÃ¤ olisi suuri potentiaali hillitÃ¤ ilmastonmuutosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilinielut Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤listÃ¤ ilmastosopimusta tÃ¤smentÃ¤vÃ¤ssÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjassaÂ (1997)Â huomioidaan maalla olevat hiilinielut, mutta ei meriÃ¤. Maa-alueet on jaoteltu metsÃ¤maiksi, maatalousmaiksi, ruohikkoalueiksi, kosteikoiksi, rakennetuiksi alueiksi ja muiksi maa-alueiksi. Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjaan kuuluvien maiden on raportoitava maankÃ¤ytÃ¶n muutoksista ja niistÃ¤ seuraavista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ tai pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksistÃ¤. Kasvihuonekaasulaskennassa mukaan otettavia toimia ovat metsitys (afforestation), uudelleen metsitys (reforestation) ja metsÃ¤nhÃ¤vitys (deforestation). MetsÃ¤nhoito, maatalousmaan hoito ja kasvillisuuden palauttaminen voidaan ottaa huomioon, jos maa itse niin haluaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kioton sopimus painottuu pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen, sillÃ¤ nielujen vaikutuksen arviointiin liittyy paljon tieteellistÃ¤ epÃ¤varmuutta. TÃ¤mÃ¤n vuoksi nielujen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶velvoitteiden tÃ¤yttÃ¤misessÃ¤ on rajoitettu. MetsÃ¤nhoidollisilla toimenpiteillÃ¤ voi kompensoida pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vain tiettyyn maakohtaiseen rajaan asti (hiilitonneina). Maa voi kompensoida pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n rajatusti myÃ¶s Kioton mekanismeihin kuuluvilla nieluhankkeilla, joissa tuetaan muun muassa kehitysmaiden metsityshankkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tÃ¤rkeimmÃ¤t hiilinielut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t ovat Suomen tÃ¤rkein hiilinielu. Suomen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶t ja metsien hakkuumÃ¤Ã¤rÃ¤t vaihtelevat vuosittain, mutta keskimÃ¤Ã¤rin Suomen kokonaishiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t olivat 78,4 miljoonaa tonnia COâ‚‚-ekv. ja metsien hiilinielu 35,4 miljoonaa tonnia COâ‚‚-ekv. vuosina 2002â€“2006. Metsien hiilinielu kattaa siis vajaa puolet Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Kuvassa 2 on esitetty Suomen kokonaishiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja maankÃ¤yttÃ¶, maankÃ¤ytÃ¶n muutos ja metsÃ¤taloussektorin eli LULUCF-sektorin (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Land Use, Land-Use Change and Forestry) ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"hiilinielu vuosina 1990â€“2008.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"fiKs1ckSUGZvTEp9bNKuV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LULUCF-sektorin hiilinielun suuruuteen vaikuttavat vuosittain metsien kasvu, metsÃ¤alueiden lisÃ¤Ã¤minen, hakkuut, maankÃ¤ytÃ¶n muutokset ja metsien biomassan kÃ¤yttÃ¶ energiana fossiilisten polttoaineiden sijaan. MaaperÃ¤ aiheuttaa jonkin verran pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ erityisesti viljely- ja ruohikkoalueilla. Kuvassa 3 nÃ¤kyvÃ¤t LULUCF-sektorin hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja -poistot vuosina 1990â€“2007.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2DaDlJIqvQ0dP3TZ9rLYtD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa metsien hakkuut ovat kestÃ¤vÃ¤llÃ¤ pohjalla. Puuston kokonaistilavuus Suomessa on noin 2 200 milj. mÂ³ ja vuosittainen kasvu noin 100 milj. mÂ³. Ainespuuta hakataan vuosittain noin 55 milj. mÂ³ ja energiapuun kokonaiskertymÃ¤ksi arvioidaan noin 13 milj. mÂ³. Energiapuu saadaan pÃ¤Ã¤osin ainespuun hakkuiden sivutuotteena ja harvennushakkuista. Energiapuun keruu tulee luultavasti lisÃ¤Ã¤ntymÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa, sillÃ¤ se on ympÃ¤ristÃ¶n kannalta hyvÃ¤ vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Ongelmana on keruun taloudellinen kannattavuus, johon valtion uusiutuvan energian tukipaketti (ns. risupaketti) on luvannut tukea.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskuntarakenteen merkitys hiilinielujen yllÃ¤pitÃ¤misessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on vuodesta 1990 alkaen otettu metsÃ¤maita muuhun kÃ¤yttÃ¶Ã¶n 226 000 hehtaaria. Kaksi kolmasosaa muuhun kÃ¤yttÃ¶Ã¶n otetusta metsÃ¤maasta on muuttunut rakennetuksi maaksi tai liikennevÃ¤yliksi. Samana aikana on metsitetty yhteensÃ¤ 149 000 hehtaaria pÃ¤Ã¤asiassa entisiÃ¤ maatalousmaita. Uudelleen metsitetyt maat eivÃ¤t suoraan vastaa menetettyjÃ¤ metsÃ¤maita, sillÃ¤ alueet ja lajisto ovat erilaisia. Kokonaisuudessaan Suomessa on noin 22,1 miljoonaa hehtaaria metsÃ¤maata.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¶yhissÃ¤ maissa asukasluvun kasvu vaikuttaa voimakkaasti metsien hÃ¤vittÃ¤miseen, pÃ¤Ã¤asiassa maatalouden kasvun vuoksi. KehittyneissÃ¤ maissa maatalouden tehostuminen ja kutistuminen voi pÃ¤invastoin lisÃ¤tÃ¤ metsÃ¤alaa. Asukasluvun kasvu aiheuttaa kuitenkin painetta ottaa lisÃ¤Ã¤ metsÃ¤maita yhdyskuntien rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n. TÃ¤llÃ¶in voidaan hyvÃ¤llÃ¤ yhdyskuntarakenteella vaikuttaa hiilinielujen sÃ¤ilymiseen ja lisÃ¤Ã¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TiiviissÃ¤ ja eheÃ¤ssÃ¤ yhdyskuntarakenteessa rakennettu maa saadaan tehokkaimmin hyÃ¶dynnettyÃ¤ ja tarve muuttaa metsÃ¤maita rakennusmaiksi pienenee. Hajanainen yhdyskuntarakenne sen sijaan pirstoo maisemaa ja leviÃ¤Ã¤ usein hallitsemattomasti. TÃ¤llÃ¶in metsÃ¤t jÃ¤Ã¤vÃ¤t helposti irrallisiksi saarekkeiksi, mikÃ¤ haittaa muun muassa lajien leviÃ¤mistÃ¤ ja biodiversiteetin sÃ¤ilymistÃ¤ yleisesti. HyvÃ¤ssÃ¤ yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan luonnon ekologiset yhteydet ja varjellaan niitÃ¤, jolloin luonnon monimuotoisuus ja ihmisten viihtyvyys lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t. MyÃ¶s kaupungeissa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ sÃ¤ilyttÃ¤Ã¤ virkistysalueita ja viheryhteyksiÃ¤. Kaupunkien lÃ¤heisyydessÃ¤ sijaitsevia metsiÃ¤ on viisaampaa kehittÃ¤Ã¤ virkistysalueiksi kuin kaukana asutuksesta sijaitsevia alueita, jonne pitÃ¤isi ajaa autolla. Haja-asutusta taas pitÃ¤isi vÃ¤lttÃ¤Ã¤ ja ohjata kyliin, jolloin maisemaa pirstovia tieverkostoja ja sÃ¤hkÃ¶linjoja tarvitaan vÃ¤hemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Ffi\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisut\u002Fthe-role-of-forests-in-climate-change-nordic-experience"},content:[{data:{},marks:[],value:"Portin, A., Barua, S., Clarke, M., Camargo, M., Viding, J. & Pekkanen, M. 2013. The Role of Forests in Climate Change: Nordic Experience. (TiivistelmÃ¤ suomeksi, sammandrag pÃ¥ svenska). Nordic Council of Ministers, Copenhagen. TemaNord 2013:559. 116 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:rz},content:[{data:{},marks:[],value:rA,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:rB},content:[{data:{},marks:[],value:"Charman, D. J., Beilman, D. W., Blaauw, M., Booth, R. K., Brewer, S., Chambers, F. M., Christen, J. A, Gallego-Sala, A., Harrison, S. P., Hughes, P. D. M., Jackson, S. T., Korhola, A. D. Mauquoy, D. F. Mitchell, J. G., Prentice, I. C., van der Linden, M., De Vleeschouwer, F., Yu, Z. C., Alm, J., Bauer, I. E., Corish, Y., M. C., Garneau, M., Hohl, V., Huang, Y., Karofeld, E., Le Roux, G., Loisel, J., Moschen, R., Nichols, J. E., Nieminen, T. M., MacDonald, G. M., Phadtare, N. R., Rausch, N., Sillasoo, Ãœ., Swindles, G. T., Tuittila, E.-S., Ukonmaanaho, L, VÃ¤liranta, M., van Bellen, S., van Geel, B., Vitt, D. H. & Zhao. Y. 2012. Climate-related changes in peatland carbon accumulation during the last millennium. Biogeosciences Discussions. Volume 9, Number 10: 14327-14364. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002F2013\u002FMetsa_sitoo_hiilta_luultua_vahemman.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤itÃ¶s: MetsÃ¤ sitoo hiiltÃ¤ luultua vÃ¤hemmÃ¤n - Helsingin yliopiston bio- ja ympÃ¤ristÃ¶tieteellisen tiedekunnan tiedote 31.1.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-651-399-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rasilo, T. 2013. Connecting silvan and lacustrine ecosystems : transport of carbon from forests to adjacent water bodies.  Dissertation Forestales 155. 50 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2010\u002F2010-06-22-VMI-tiedote.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtakunnan metsien inventointi (VMI): Metsien kyky sitoa hiiltÃ¤ lÃ¤hes kaksinkertaistunut 20 vuodessa - MetsÃ¤ntutkimuslaitos Metlan tiedote 22.6.2010 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FCarbon_sink"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Carbon sink ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fghg\u002Findex-su.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ntutkimuslaitos Metla: Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[ck],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"63hwToVokN7Y529oIVl3Z6",type:d,createdAt:"2021-10-05T08:19:43.161Z",updatedAt:"2022-01-03T14:06:50.547Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelu ja hiilinielut",materialType:G,slug:"maankayton-suunnittelu-ja-hiilinielut",parent:bX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat vaikuttaa maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelullaan hiilinielujen yllÃ¤pitoon, sÃ¤ilymiseen ja lisÃ¤Ã¤miseen. TÃ¤rkeintÃ¤ on eheÃ¤n yhdyskuntarakenteen tukeminen, haja-asutuksen leviÃ¤misen estÃ¤minen, suurten yhtenÃ¤isten metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤minen, ekologisten yhteyksien varjelu sekÃ¤ viherverkostojen ja virkistysalueiden kehittÃ¤minen luonnonarvoja uhkaamatta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alueiden kÃ¤ytÃ¶n ja rakentamisen ohjaus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla ohjataan alueiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja rakentamista.  SuunnitteluvÃ¤lineisiin kuuluvat valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava (kuva  1). Valtioneuvoston linjaamien valtakunnallisten  alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteiden tarkoitus on varmistaa valtakunnallisesti merkittÃ¤vien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien  kaavoituksessa.Â Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiÃ¤ ja ohjaavat yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Jos asemakaavaa  ei ole laadittu, ne voivat ohjata myÃ¶s suoraan maankÃ¤yttÃ¶Ã¤. Maakuntakaavan laatii ja hyvÃ¤ksyy maakunnan liitto. Yleis- ja  asemakaavat laaditaan ja hyvÃ¤ksytÃ¤Ã¤n kuntatasolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"3wXiMQ67Qk3gbmM6KLAOxb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet tarkistettiin 2008, jolloin ilmastonmuutoksen hillitseminen otettiin tavoitteissa huomioon. Valtakunnallisissa alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteissa ei kuitenkaan varsinaisesti mainita  hiilinielujen sÃ¤ilyttÃ¤mistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet tavoitteet kuitenkin kohdistuvat  metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤miseen. Tavoitteissa muun muassa korostetaan  yhdyskuntarakenteen eheyttÃ¤misen tÃ¤rkeyttÃ¤. Taajamien viheralueiden  tulisi muodostaa yhtenÃ¤isiÃ¤ kokonaisuuksia, ja suuria metsÃ¤- tai  peltoalueita ei saisi pirstoa ilman erityistÃ¤ syytÃ¤. Ekologisia  yhteyksiÃ¤ suojelualueiden ja muiden merkittÃ¤vien luontokohteiden vÃ¤lillÃ¤  tulee varjella ja edistÃ¤Ã¤. VirkistyskÃ¤yttÃ¶Ã¤ tulee kehittÃ¤Ã¤  suojelutavoitteita vaarantamatta. Maakuntakaavoituksessa tulisi  huomioida erityisesti ylikunnallisesti merkittÃ¤vÃ¤t virkistysalueet ja  niitÃ¤ yhdistÃ¤vien viheralueverkostojen jatkuvuus. TeitÃ¤ ja  raideliikennettÃ¤ rakennettaessa pitÃ¤isi ottaa huomioon niiden maisemaa  pirstova vaikutus ja pyrkiÃ¤ minimoimaan haitat.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maakuntakaavassa voidaan yleisellÃ¤ tasolla rajata suojeltavia ja  kehitettÃ¤viÃ¤ alueita sekÃ¤ merkitÃ¤ tÃ¤rkeitÃ¤ viheryhteyksiÃ¤ ja  virkistysalueita. Maakuntakaava ohjaa kuntarajat ylittÃ¤vÃ¤Ã¤ maankÃ¤yttÃ¶Ã¤  pitkÃ¤llÃ¤ ja keskipitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ huomioiden maakunnan  erityispiirteet. Se ei puutu kuntien sisÃ¤iseen kaavoitukseen, ellei  kaavoituksella ole vaikutuksia myÃ¶s muihin lÃ¤hialueisiin. Esimerkiksi  suuren kauppakeskuksen rakentaminen lisÃ¤Ã¤ liikennettÃ¤ myÃ¶s ympÃ¤rÃ¶ivissÃ¤  kunnissa. Maakuntakaavassa voidaan muun muassa suojelumÃ¤Ã¤rÃ¤yksillÃ¤  ohjata metsien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja alueiden rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n ottamista.  SuojelumÃ¤Ã¤rÃ¤ys voidaan antaa vain, jos alueella on lain edellyttÃ¤miÃ¤  erityisiÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶arvoja. Kuntalaiset ja yhdistykset voivat osallistua  heitÃ¤ koskevan maakuntakaavan laatimiseen ja siten puolustaa esimerkiksi  metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤mistÃ¤. Osallistumismahdollisuuksista on lisÃ¤Ã¤  tietoa ympÃ¤ristÃ¶hallinnon sivuilla.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yleiskaava on kunnan oma yleispiirteinen maankÃ¤ytÃ¶n suunnitelma. SiinÃ¤  sijoitetaan paikoilleen yhdyskunnan eri toiminnot, kuten asutus,  palvelut, tyÃ¶paikat ja virkistysalueet sekÃ¤ esitetÃ¤Ã¤n niiden vÃ¤listen  yhteyksien jÃ¤rjestÃ¤minen. Yleiskaava voi myÃ¶s koskea jotain tiettyÃ¤  aihetta, kuten viherverkostoa. Asemakaavassa puolestaan mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n  tarkemmin yksittÃ¤isten alueiden tuleva kÃ¤yttÃ¶: mitÃ¤ sÃ¤ilytetÃ¤Ã¤n, mitÃ¤  saa rakentaa, mihin ja millÃ¤ tavalla. Asemakaava voi koskea hyvin  pientÃ¤kin aluetta, joskus jopa yksittÃ¤istÃ¤ tonttia. Yleis- ja  asemakaavoilla voidaan vaikuttaa yksityiskohtaisesti kunnan alueella  olevien metsien, puistojen ja muiden virkistysalueiden sÃ¤ilymiseen ja  kehitykseen. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa tulisi huolehtia, ettei  tÃ¤rkeitÃ¤ luontoarvoja menetetÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien erityismahdollisuudet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat vaikuttaa omalla maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelullaan hiilinielujen yllÃ¤pitoon, sÃ¤ilymiseen ja lisÃ¤Ã¤miseen. TÃ¤rkeintÃ¤ on eheÃ¤n yhdyskuntarakenteen tukeminen, haja-asutuksen leviÃ¤misen estÃ¤minen, suurten yhtenÃ¤isten metsÃ¤alueiden sÃ¤ilyttÃ¤minen, ekologisten yhteyksien varjelu ja viherverkostojen sekÃ¤ virkistysalueiden kehittÃ¤minen  luonnonarvoja uhkaamatta. Kunta voi myÃ¶s metsittÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤ksi jÃ¤Ã¤neitÃ¤ pelto- ja rakennusalueita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien on yleis- ja asemakaavoituksessaan noudatettava valtakunnallisia alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteita ja maakuntakaavaa. Niiden puitteissa kunta voi omalta osaltaan huolehtia paikallisten metsien sÃ¤ilymisestÃ¤ ja lisÃ¤Ã¤misestÃ¤. HyvÃ¤ vÃ¤line tÃ¤hÃ¤n tarkoitukseen on teemayleiskaava, jossa metsÃ¤t ja viheryhteydet huomioidaan erityisesti. Siten ne eivÃ¤t jÃ¤Ã¤ muiden maankÃ¤yttÃ¶tavoitteiden jalkoihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudet kaavoitettavat alueet tulisi sijoittaa valmiin yhdyskuntarakenteen jatkumoksi. Kaavoitusta tulisi miettiÃ¤ pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. Esimerkiksi kunnan reuna-alueille rakennetut omakotitalot voivat tulevaisuudessa rajoittaa kunnan eheÃ¤Ã¤ kasvua. Haja-asutusta tulisi ohjata kyliin ja satelliittialueille, joista on julkisen liikenteen kulkuyhteys kunnan keskustaan. NÃ¤in metsÃ¤t ja muut  viheralueet pysyvÃ¤t suurina yhtenÃ¤isinÃ¤ alueina. Kuvassa 2 on esitetty  pienen saksalaiskaupungin, Herdecken, ja Espoon yhdyskuntarakenteen estevaikutuksia elÃ¤inten liikkumiseen. Herdecke on hyvÃ¤ esimerkki tiiviisti rakennetusta kaupungista, jossa metsÃ¤alueet on sÃ¤ilytetty yhtenÃ¤isinÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"4Wb5tMl5ETYPuwVDwRcV2M",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?node=230&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelu ympÃ¤ristÃ¶hallinnon sivuilla ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=213208&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶hallinto: Osallistuminen kaavojen valmisteluun ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload.asp?contentid=98972&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ 2009. Tulevaisuuden alueidenkÃ¤ytÃ¶stÃ¤ pÃ¤Ã¤tetÃ¤Ã¤n nyt â€“ Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hare.vn.fi\u002Fupload\u002FJulkaisut\u002F9599\u002F2688_trm2005_5.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ 2005. TyÃ¶ryhmÃ¤muistio 2005:5 â€“ MaankÃ¤ytÃ¶n seurantajÃ¤rjestelmien kehittÃ¤minen. Helsinki 2005. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[eQ,{sys:{type:b,linkType:d,id:gF}}],tags:[ck],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cPobMeP0MBOwKgfIUhB0k",type:d,createdAt:"2021-10-25T11:48:56.065Z",updatedAt:"2022-06-15T09:17:23.828Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[hi,dU],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ghEr1ZrNJYwy7NI63afkE",type:d,createdAt:"2022-01-11T11:08:52.168Z",updatedAt:"2022-01-27T14:54:18.776Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen Suomessa -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ANux8dlyINDk6imXslxP5",type:d,createdAt:"2022-01-21T13:12:46.822Z",updatedAt:"2023-03-07T10:39:43.993Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Ilmastolain uudistus",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hznbROZP9Juk02UFB5POW",type:C,createdAt:rE,updatedAt:rE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"ilmastolaki-nostokuva-adobestock-206053841",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6hznbROZP9Juk02UFB5POW\u002F291e92a258be4ed21bfb6b2c42a107d2\u002Filmastolaki-nostokuva-adobestock-206053841.jpg",details:{size:424089,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastolaki-nostokuva-adobestock-206053841.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Lakia symboloiva suuri vaaka, jota peittÃ¤Ã¤ vihreÃ¤ kasvusto. Vaaka on vihreÃ¤llÃ¤ niiytllÃ¤, ja taustalla on sininen taivas.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessÃ¤. Uusi ilmastolaki tuli voimaan heinÃ¤kuussa 2022.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Filmastolain-uudistus",linkText:rF}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6wMwNxKf9pWchkzNRJdMSz",type:d,createdAt:"2022-01-21T08:55:36.975Z",updatedAt:"2023-03-07T10:59:48.042Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dZ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Ilmasto- ja energiastrategia",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oBz9cvk8rbabKZfDQRM0p",type:C,createdAt:"2022-01-21T10:36:55.470Z",updatedAt:"2022-01-21T10:49:31.135Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,locale:g},fields:{title:"ilmasto-ja-energiastrategia-nostokuva-adobestock-422304846",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1oBz9cvk8rbabKZfDQRM0p\u002Fcd5cba89d2c93d81a2590bc285c6faba\u002Filmasto-ja-energiastrategia-nostokuva-adobestock-422304846.jpg",details:{size:284375,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmasto-ja-energiastrategia-nostokuva-adobestock-422304846.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Tikka sinisenÃ¤ hehkuvan tikkataulun keskellÃ¤, piirros. ",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokainen hallitus tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen strategian.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Ftem.fi\u002Filmasto-ja-energiastrategia",linkText:rG}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19zhIar2ScaUEl5AipDZki",type:d,createdAt:"2022-01-21T11:26:02.870Z",updatedAt:"2024-11-15T14:11:41.216Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dr,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"KeskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU)",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25DVuONVSk21SZRzOhcP2X",type:C,createdAt:rH,updatedAt:rH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"kaisu-nostokuva-adobestock-78280875",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F25DVuONVSk21SZRzOhcP2X\u002F22d2be7ffabb1d617bbb0a5157a7bb0f\u002Fkaisu-nostokuva-adobestock-78280875.jpg",details:{size:422264,image:{width:P,height:R}},fileName:"kaisu-nostokuva-adobestock-78280875.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Sininen juoksurata auringonpaisteessa. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa. Sen tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisten sektoreiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkeskipitkan-aikavalin-ilmastopolitiikan-suunnitelma",linkText:rF}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WGm4Fdia6CXWfcJtSrO4S",type:d,createdAt:"2022-01-27T14:48:10.390Z",updatedAt:"2024-11-15T14:11:18.652Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"VÃ¤hÃ¤hiiliset tiekartat 2035",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78YUAO11oGQhWF7xWN8n4M",type:C,createdAt:rI,updatedAt:rI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"vahahiiliset-tiekartat-nostokuva-adobestock-195579620",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F78YUAO11oGQhWF7xWN8n4M\u002F0ea02998caa3244040335a02f614ffcd\u002Fvahahiiliset-tiekartat-nostokuva-adobestock-195579620.jpg",details:{size:514672,image:{width:P,height:R}},fileName:"vahahiiliset-tiekartat-nostokuva-adobestock-195579620.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"TuulimyllyjÃ¤ ja aurinkopaneeleja. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallitusohjelman mukaan yhteistyÃ¶ssÃ¤ alan toimijoiden kanssa on laadittu toimialakohtaiset tiekartat vÃ¤hÃ¤hiilisyyteen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Ftem.fi\u002Ftiekartat",linkText:rG}},rJ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3s3lsSZk2z5K8DLdvLXvo4",type:d,createdAt:"2022-01-26T14:43:46.518Z",updatedAt:"2024-11-15T14:08:15.204Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶sektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1iJTCGIWlkX6gMjvH4jSol",type:C,createdAt:rK,updatedAt:rK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"maankayttosektorin-ilmastotoimet-nostokuva-pixabay-2165356",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1iJTCGIWlkX6gMjvH4jSol\u002F1eebb69556a5fe00b87e33bd40771ec5\u002Fmaankayttosektorin-ilmastotoimet-nostokuva-pixabay-2165356.jpg",details:{size:650046,image:{width:P,height:R}},fileName:"maankayttosektorin-ilmastotoimet-nostokuva-pixabay-2165356.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"KoivumetsÃ¤ ja auringonsÃ¤teet. Valokuva. ",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii, ettÃ¤ myÃ¶s maankÃ¤yttÃ¶sektorilla vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fmaankayttosektorin-ilmastosuunnitelma",linkText:hj}},rv],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[bL,O],tags:[bf,bM]};b_.metadata={tags:[],concepts:[]};b_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"71gPcJ12BCljArcBaU4K88",type:d,createdAt:tX,updatedAt:tX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};b_.fields={title:tR,slug:"sademaara"};cg.metadata={tags:[],concepts:[]};cg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"k8TNu2toRXsUo14pNflAd",type:d,createdAt:"2020-12-11T06:26:29.094Z",updatedAt:"2021-06-07T09:30:46.086Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};cg.fields={title:"Aalto-yliopisto - YTK",link:"https:\u002F\u002Fwww.aalto.fi\u002Ffi",logo:lv};ci.metadata={tags:[],concepts:[]};ci.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"37xFAcsFjuuJTuvvm9yw2A",type:d,createdAt:lx,updatedAt:lx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ci.fields={title:"Luonnon monimuotoisuus",slug:"luonnon-monimuotoisuus"};ck.metadata={tags:[],concepts:[]};ck.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dikrJJjSHIvwZ2e3rfjAM",type:d,createdAt:or,updatedAt:or,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ck.fields={title:"Hiilinielut",slug:"hiilinielut"};co.metadata={tags:[],concepts:[]};co.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2fkpeVzYbhooaO0XxX4tFI",type:d,createdAt:tO,updatedAt:tO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};co.fields={title:tP,slug:"lampotila"};cp.metadata={tags:[],concepts:[]};cp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:12.752Z",updatedAt:"2022-02-02T12:04:35.438Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cp.fields={abbreviation:gi,body:sX,link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F15711\u002F2009nro4.pdf?sequence=1"};cs.metadata={tags:[],concepts:[]};cs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NnYFn6ZhWJN5uWJegTlP3",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:47:59.019Z",updatedAt:"2022-02-04T11:50:53.606Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};cs.fields={publishedLanguages:[g,H],title:"Videot: Ilmastonmuutoksen vaikutukset",slug:"videot-ilmastonmuutoksen-vaikutukset",parent:fC,subTheme:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KAEWgNbXS6K0s6VHkqZvA",type:C,createdAt:"2022-02-03T14:02:05.986Z",updatedAt:"2022-02-04T10:43:33.842Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,locale:g},fields:{title:"videot-vaikutukset-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4KAEWgNbXS6K0s6VHkqZvA\u002F8b985b14293a64974784c42678d57463\u002Fvideot-vaikutukset-adobestock-261921033.png",details:{size:6615,image:{width:P,height:R}},fileName:"videot-vaikutukset-adobestock-261921033.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, keltainen tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonÂmuutoksen vaikutuksista. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkijaÂhaastatteluÂvideoissa ilmastonmuutosÂtutkijat kertovat, miten ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa lintulajien levinneisyyteen, maapallon vesivaroihin sekÃ¤ Suomen vesistÃ¶ihin ja tulviin. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MgBJSHg1eRbmiANNt9aOY",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:07:41.805Z",updatedAt:"2023-06-15T09:20:44.823Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Videot: Ilmastonmuutoksen vaikutukset-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:wt,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"180btYZKFGJH2xDdMGPvdo",type:d,createdAt:"2021-09-06T06:41:18.444Z",updatedAt:"2022-01-03T14:37:05.259Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Pohjoisten lintujen levinneisyysalueet pienenevÃ¤t ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤",materialType:ak,slug:"video-pohjoisten-lintujen-levinneisyysalueet-pienenevat-ilmaston-lammetessa",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston muuttuessa Suomessa pohjoisten lintulajien levinneisyysalueet ovat keskimÃ¤Ã¤rin pienentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi. Tutkimuksessa vertailtiin lintuatlasten lintuhavaintoja vuosilta 1974â€“1989 ja 2006â€“2010. Havaittua muutosta verrattiin myÃ¶s ilmastoskenaarioiden avulla tehtyihin ennustettuihin muutoksiin lajien levinneisyysalueissa. Toimiva suojelualueverkko mahdollistaisi lintulajien siirtymisen pohjoisemmaksi tulevaisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6it8O1xCu6fnKl8mzHmYUH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:21 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 10.06.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.06.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ij,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4XV38OUDBUWDckOSDDQPOh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002Fcontent\u002F28726\u002F25245"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosennusteet alkavat toteutua pohjoisilla linnuilla â€“ Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 27.3.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002Fcontent\u002F29057\u002F25245"},content:[{data:{},marks:[],value:"Miljoona lintuhavaintoa vahvistaa pohjoisten lajien vetÃ¤ytyvÃ¤n nopeasti kohti pohjoista - Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 15.4.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002Fcontent\u002F30831\u002F25989"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suojelualueet hidastavat ilmastonmuutoksen haitallisia linnustovaikutuksia â€“ Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 19.8.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.biocon.2008.03.007"},content:[{data:{},marks:[],value:"Virkkala, R., Heikkinen, R.K., Leikola, N. & Luoto, M. 2008. Projected large-scale range reductions of northern-boreal land bird species due to climate change. Biological Conservation, Volume 141, Number 5: 1343â€“1353. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1371\u002Fjournal.pone.0063376"},content:[{data:{},marks:[],value:"Virkkala, R., Heikkinen, R, Fronzek, S. & Leikola, N. 2013. Climate change, northern birds of conservation concern and matching the hotspots of habitat suitability with the reserve network. PLoS ONE, Volume 8, Issue 5: e63376. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fece3.1162"},content:[{data:{},marks:[],value:"Virkkala, R., PÃ¶yry, J., Heikkinen, R.K., Lehikoinen, A. & Valkama, J. 2014. Protected areas alleviate climate change effects on northern bird species of conservation concern. Ecology and Evolution, Volume 4, Issue 15: 2991â€“3003. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F 10.1111\u002Fgcb.12573"},content:[{data:{},marks:[],value:"Virkkala, R. & Lehikoinen, A. 2014. Patterns of climate-induced density shifts of species: poleward shifs faster in northern boreal birds than in southern birds. Global Change Biology, Volume 20, Issue 10: 2995-3003. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.luomus.fi\u002Ffi\u002Flinnustonseuranta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus: Linnustonseuranta ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fatlas3.lintuatlas.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valkama, J., VepsÃ¤lÃ¤inen, V. & Lehikoinen, A. 2011. Suomen III Lintuatlas. â€“ Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.arcticcentre.org\u002FSuomeksi\u002FTIEDEVIESTINTA\u002FArktinen-alue\u002FIlmastonmuutos-ja-siihen-sopeutuminen\u002FIlmastonmuutos-ja-Lapin-linnut"},content:[{data:{},marks:[],value:"JokimÃ¤ki, J. Ilmastonmuutos ja Lapin linnut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:wo}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wn}}],publishDate:"2015-06-15",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34f29GwdwkhWgOyQ3mO8mY",type:d,createdAt:"2021-09-06T06:31:04.158Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:59.096Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: ItÃ¤mereen valuvan veden laatu vaikuttaa vapautuvan hiilen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n",materialType:ak,slug:"video-itamereen-valuvan-veden-laatu-vaikuttaa-vapautuvan-hiilen-maaraan",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ eloperÃ¤isten aineksen valumista vesistÃ¶ihin. SiellÃ¤ sitÃ¤ hajottavat bakteerit, jotka samalla hengittÃ¤vÃ¤t suuren osan hiilestÃ¤ hiilidioksidina ilmaan. Hiilen hajotuksen tehokkuus riippuu veden laadusta. Tutkimuksen mukaan bakteerien hajotusteho on heikompi humuspitoisessa vedessÃ¤, jolloin hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat suuremmat. Tulosten avulla voidaan laskea tarkempia hiilitaseita ja parantaa vedenlaatua.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6EoGDAvM8ijRFgMfchuTfL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Hermanni Kaartokallio, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:41 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 20.05.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 25.05.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ij,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5uYJm5UNmnqTHTcjp9NQxJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FItameren_biogeokemia_muuttuvassa_ilmastossa_valumaalueelta_avomerelle"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE: ItÃ¤meren biogeokemia muuttuvassa ilmastossa: valuma-alueelta avomerelle (hankesivut) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FSYKE_Info\u002FViestintaaineistot\u002FTiedotteet\u002FJokien_kuljettama_eloperainen_aines_muut%2828486%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokien kuljettama eloperÃ¤inen aines muuttuu ja sakkautuu suistoissa â€“ Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 5.3.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vesitalous.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2013\u002F09\u002FVesitalous_04_2013.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Autio, R., Thomas, D. N., Asmala, E., Fleming-Lehtinen, V., Hulatt, C., Kaartokallio, H., Kortelainen, P., Mattsson, T. & RÃ¤ike, A. 2013. Jokien kuljettama eloperÃ¤inen aines nÃ¤kyy vielÃ¤ ItÃ¤meren ulapalla. Vesitalous 4\u002F2013: 5â€“8. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002Flehdistotiedotteita\u002Fsuomenlahden_bakteerit.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomenlahden luonnonvesien bakteerit hyÃ¶dyntÃ¤vÃ¤t tehokkaasti liukoista orgaanista ainesta â€“ Helsingin yliopiston bio- ja ympÃ¤ristÃ¶tieteellisestÃ¤ tiedekunnan tiedote 23.3.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-99673-9-1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hoikkala, L. 2012. Dynamics of Dissolved Organic Matter and its Bioavailability to Heterotrophic Bacteria in the Gulf of Finland, Northern Baltic Sea. Academic dissertation in Aquatic Sciences. University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences. Walter and AndrÃ©e de Nottbeck Foundation Scientific Reports Number 37. 62 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[cI,aY,ct,aG],publishDate:"2015-05-25",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NyvKdWFdBSXTXTn43xt3O",type:d,createdAt:"2021-09-06T06:20:57.401Z",updatedAt:"2022-02-04T11:49:43.380Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: JÃ¤rvien sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyssÃ¤ tulee huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset",materialType:ak,slug:"video-jarvien-saannostelyssa-tulee-huomioida-ilmastonmuutoksen-vaikutukset",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenkorkeuksien ja virtaamien vuodenaikaisvaihteluun, mikÃ¤ tulee ottaa huomioon vesistÃ¶jen sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyssÃ¤. Vaikutuksia arvioitiin yhdistÃ¤mÃ¤llÃ¤ hydrologiseen malliin eri ilmastoskenaarioita ja sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelytapoja. SÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyssÃ¤ on sopeuduttava sekÃ¤ kevÃ¤ttulvien pienenemiseen ettÃ¤ syys- ja talvitulvien lisÃ¤Ã¤ntymiseen. Useiden kymmenien sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelylupien mÃ¤Ã¤rÃ¤yksiÃ¤ joudutaan tai voidaan joutua tarkistamaan. Tuloksista on hyÃ¶tyÃ¤ sopeutumistoimien suunnittelussa ja ajoittamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"46WxatHFE0aTFtPTmiYo9P",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:26:43.842Z",updatedAt:"2021-09-06T06:19:18.127Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:fu}},locale:g},fields:{title:"JÃ¤rvien sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyssÃ¤ tulee huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FUP74AskR8bw?controls=0",perspective:[aa],tags:[ec]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": KehitysinsinÃ¶Ã¶ri Tanja Dubrovin, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ik,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 17.06.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 05.05.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6oDyaoT7Pemvd27w3YHYlH",type:d,createdAt:wx,updatedAt:wx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"JAK14",body:"Jakkila, J., Dubrovin, T., Miettinen, T., Marttunen, M. & VehvilÃ¤inen, B. 2014. Ilmastonmuutoksen vaikutus NilsiÃ¤n reitin sÃ¤Ã¤nnÃ¶steltyjen jÃ¤rvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekÃ¤ sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyjen kehittÃ¤mistarpeeseen. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. Raportteja 119\u002F2014. 89 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-314-192-6 "}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Ffi\u002Fweb\u002Fely\u002F-\u002Fnilsian-reitin-jarvien-saannostelyssa-tarvitaan-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-pohjois-savon-ely-keskus-#.VQqTPU102fA"},content:[{data:{},marks:[],value:"NilsiÃ¤n reitin jÃ¤rvien sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyssÃ¤ tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumista â€“ Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 18.3.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fsyke\u002Fvesikirje\u002FVesikirje_2_2014\u002F1_uutinen.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Dubrovin, T. 2014. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttÃ¤Ã¤ kymmenien sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelylupien tarkistamista. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus\u002FTulvakeskus, Helsinki. Vesikirje 2\u002F2014. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BD069AB8D-25C0-4E2B-B5E2-E527402B22B1%7D\u002F110341"},content:[{data:{},marks:[],value:"Dubrovin, T. 2015. Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistÃ¶jen sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyssÃ¤. ILMAVA-selvityksen raportti, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE, 26.6.2015. 13 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FSaannostely"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE: SÃ¤Ã¤nnÃ¶stely ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:ee},content:[{data:{},marks:[],value:"Veijalainen, N., VehvilÃ¤inen, B., Nurmi, T., Jakkila, J., Marttunen, M. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011: 61â€“65. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:sp},content:[{data:{},marks:[],value:"Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., VehvilÃ¤inen, B., Marttunen, M., Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos â€“ vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 16\u002F2012. 138 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[ec,cI],publishDate:"2015-05-05",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZsO0aDBPDQx0QEZ0uI7v0",type:d,createdAt:"2021-09-02T12:35:47.112Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:47.638Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Ilmaston lÃ¤mpeneminen lisÃ¤Ã¤ maaperÃ¤stÃ¤ vapautuvan hiilen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤",materialType:ak,slug:"video-ilmaston-lampeneminen-lisaa-maaperasta-vapautuvan-hiilen-maaraa",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousu lisÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, mikÃ¤ puolestaan kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmastonmuutosta. MaaperÃ¤n hiilivarastot ovat arvioitua herkempiÃ¤ ilmaston lÃ¤mpenemiselle. TÃ¤mÃ¤ on selvinnyt tutkittaessa maaperÃ¤n kerroksia ja niissÃ¤ esiintyviÃ¤ hiilen isotooppeja. Tutkimustulos auttaa tarkentamaan ilmastonmuutosta arvioivia malleja, mikÃ¤ helpottaa myÃ¶s hillintÃ¤- ja sopeutumistoimien suunnittelua ja mitoitusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"ncOChhdPctIGZpGG2h6fQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkimusprofessori Jari Liski, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ik,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 13.06.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.4.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE3 (vanha) -\u003E BI1, GE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:dt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6mdf4KLzqKcZs0y9iXsgog",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"\n\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2010\u002F2010-02-08-maaperan-hiili.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"MaaperÃ¤ kiihdyttÃ¤Ã¤ ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ arvioitua enemmÃ¤n - suomalaistutkimus paljastaa puutteen ilmastomalleissa â€“ MetsÃ¤ntutkimuslaitoksen tiedote 8.2.2010 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.14214\u002Fdf.107"},content:[{data:{},marks:[],value:"Karhu, K. 2010. Temperature sensitivity of soil organic matter decomposition in boreal soils. Academic dissertation. University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences. 59 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fen-US\u002FResearch__Development\u002FResearch_and_development_projects\u002FProjects\u002FSoil_carbon_model_Yasso\u002FExperimental_work"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Environment Insitute SYKE: Soil carbon model â€“ Yasso: Experimental work (MaaperÃ¤n hiilimalli Yasson kehittÃ¤miseksi tehdÃ¤Ã¤n kokeellista tutkimustyÃ¶tÃ¤) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[cU,aY,aG,ct],publishDate:"2015-04-15",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5zmVelRHcsPf4s3DwlrMd9",type:d,createdAt:"2021-09-01T12:45:53.647Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:43.502Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Tulvat muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena",materialType:ak,slug:"video-tulvat-muuttuvat-ilmastonmuutoksen-seurauksena",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos muuttaa tulvia eri puolilla Suomea varsin eri tavoin. Tulevia muutoksia arvioitiin ilmastoskenaarioiden ja sadanta-valunta -mallin yhdistelmÃ¤llÃ¤. Lumen sulamisesta aiheutuvat kevÃ¤ttulvat pienenevÃ¤t, mutta talvitulvat sen sijaan yleistyvÃ¤t. JÃ¤rvi-Suomessa ilmastonmuutos kasvattaa tulvia erityisesti suurten vesistÃ¶jen keskusjÃ¤rvissÃ¤ sekÃ¤ laskujoissa. Tulokset auttavat tulevaisuuden tulvariskien arvioinnissa ja niihin varautumisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1OmYRxCKHkjUhd8R9gJa7S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 4:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 05.05.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 16.03.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:dt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2SD2DaReoiGePlTiH05S1t",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Feng.aalto.fi\u002Ffi\u002Fcurrent\u002Fcurrent_archive\u002Fnews\u002F2012-05-31\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤itÃ¶s: EtelÃ¤-Suomen kevÃ¤ttulvat vaihtuvat talvitulviksi â€“ Aalto-yliopiston tiedote 31.05.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-60-4614-3"},content:[{data:{},marks:[],value:"Veijalainen, N. 2012. Estimation of climate change impacts on hydrology and floods in Finland. (Ilmastonmuutoksen vaikutukset hydrologiaan ja tulviin Suomessa. TiivistelmÃ¤ suomeksi.) Doctoral dissertation. Aalto University, School f Engineering, Department of Civil and Environmental Engineering. Aalto University publication series Doctoral Dissertations 55\u002F2012. 211 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:ee},content:[{data:{},marks:[],value:"Veijalainen, N., VehvilÃ¤inen, B., Nurmi, T., Jakkila, J., Marttunen, M. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2012 Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos â€“ vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011: 61â€“65. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:hx},content:[{data:{},marks:[],value:uR,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ftulvakeskus.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvakeskus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[ec,eq,cI],publishDate:"2015-03-16",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5m7q7ihw4tR3hvOjzoOR4S",type:d,createdAt:"2021-09-01T12:31:41.428Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:31.111Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ maatalouden vesistÃ¶kuormitusta",materialType:ak,slug:"video-ilmastonmuutos-lisaa-maatalouden-vesistokuormitusta",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisÃ¤Ã¤vÃ¤n maatalouden ravinnepÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja siten kuormittavan vesistÃ¶jÃ¤, jos sadanta ja valunta odotetusti lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t. Ilmaston ja maankÃ¤ytÃ¶n muutosten vaikutuksia vesistÃ¶kuormitukseen arvioitiin mallintamalla. MaaperÃ¤n kiintoaineksen kulkeutumista vesistÃ¶ihin voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ suosimalla talviaikaista kasvipeitettÃ¤, mutta typpikuormitusta oikein mitoitetulla ja ajoitetulla lannoituksella. Tuloksia voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ maatalouspoliittisessa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"442seofr7vzeZvw2CDkjcp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Katri Rankinen, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 6:13 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 12.6.2014",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 9.3.2015",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE2 (vanha) -\u003E BI2, GE3 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ca,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:dt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3kJdbjZnv71jVb1XR5pIwG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FLuonnon_tarjoamien_palveluiden_haavoittuvuusarviointi_ja_sopeutuminen_muuttuvaan_ilmastoon_VACCIA"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: VACCIA-hankesivut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.jarviwiki.fi\u002Fwiki\u002FHajakuormitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rviwiki: Hajakuormitus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],sector:[dN,{sys:{type:b,linkType:d,id:ie}}],tags:[cI,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2yB6QULRq34nrsWIYrUl7B"}},bf],publishDate:"2015-03-09",publisher:[M,J,bn]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78FPFsa3lNf1F6QYAmI23L",type:d,createdAt:"2021-09-01T08:28:13.724Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:24.540Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H],title:"Video: Ilmastonmuutos parantaa puutarhakasvien talvehtimista",materialType:ak,slug:"video-ilmastonmuutos-parantaa-puutarhakasvien-talvehtimista",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ odotettavissa olevat leudommat talvet parantavat puutarhakasvien talvehtimisoloja. Samalla laajenee alue, jolla kaupallinen avomaan puutarhakasvituotanto voi Suomessa menestyÃ¤. Puutarhatalous voikin olla erÃ¤s niistÃ¤ yhteiskunnan sekoreista, jotka saattavat hyÃ¶tyÃ¤ ilmastonmuutoksesta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6j1Li0KTJS4GpMeu4o8QZU",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Mikko Laapas, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:33 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:wz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 11.10.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI1, BI3, GE3 (vanha) -\u003E BI1, BI2, GE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:dt,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4cZZ7G9c3lq6INwrp3a8E4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3I87iCAIUQtfv9t0P0jLiE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Fattachments\u002Fymparisto\u002Fsopeutuminen\u002F5oGpi1h7O\u002FILMASOPU_loppuraportti.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Peltonen-Sainio, P. 2009. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) -hankkeen loppuraportti ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Filmastonmuutos_energia\u002Filmanstonmuutos_sopeutminen\u002Fsopeutumistutkimusohjelma\u002Fsopeutumistutkimusohjelma_hankkeet\u002Filmasopu.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: ILMASOPU - ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fportal.mtt.fi\u002Fportal\u002Fpage\u002Fportal\u002Fmtt\u002Ftutkimus\u002FHankehaku\u002FHankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&amp;p_hanke_seqno=290618"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT: Puutarhakasvien laji- ja lajikekehitys ilmastonmuutoksessa (JALOKAS-hanke) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],sector:[dN],tags:[gr],publishDate:"2013-10-11",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2BHLpiFa4w8xoURhuKXRaX",type:d,createdAt:"2021-09-01T09:04:21.717Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:07.800Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Ilmastonmuutos vaikuttaa maapallon vesivaroihin",materialType:ak,slug:"video-ilmastonmuutos-vaikuttaa-maapallon-vesivaroihin",parent:cs,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallien antamien tulosten mukaan vesivarat niukkenevat niillÃ¤ alueilla, joilla jo ennestÃ¤Ã¤n on vÃ¤hÃ¤n vettÃ¤ kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤nÃ¤. VÃ¤limeren ympÃ¤ristÃ¶ on yksi tÃ¤llainen alue. Niukkenevat vesivarat aiheuttavat erityisen suuria sopeutumistarpeita maissa, joissa samanaikaisesti on suuri vÃ¤estÃ¶nkasvu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5SRuBs1F0OsRSDranHkixd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus SYKE",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:35 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:wA,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 27.6.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE3 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:dt,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4wc8LP8b2Y9wwq6RELoQy9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fglobal.finland.fi\u002Fpublic\u002Fdefault.aspx?contentid=163693"},content:[{data:{},marks:[],value:"Global.finland.fi: RiittÃ¤Ã¤kÃ¶ puhdasta makeaa vettÃ¤ kaikille maailman ihmisille? UlkoasiainministeriÃ¶n kehitysviestintÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fartikkelit\u002Fita-aasia\u002Fvesi-vanhin-resursseista"},content:[{data:{},marks:[],value:"Turkki, T. 2013. Vesi vanhin resursseista. Sitra. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:si},content:[{data:{},marks:[],value:sj,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fipcc-wg2.gov\u002FSREX\u002Freport\u002Ffull-report\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC. 2012. Managing the Risks of Extreme Events and Disasters to Advance Climate Change Adaptation. A Special Report of Working Groups I and II of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Field, C.B., Barros, V., Stocker, T. F., Qin, D., Dokken, D. J., Ebi, K. L., Mastrandrea, M. D., Mach, K. J., Plattner, G.-K., Allen, S. K., Tignor, M. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, UK, & New York, NY, USA. 582 p.",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],tags:[eq,cu,{sys:{type:b,linkType:d,id:"kjkCwdpV9q5rkzaMzm6qI"}}],publishDate:"2013-06-27",publisher:[J,aS]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6pS49blQzRsDrQLCGklYT8",type:d,createdAt:"2021-07-22T06:58:05.824Z",updatedAt:"2022-01-03T14:36:03.329Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:il,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H],title:"Video: JÃ¤Ã¤tikÃ¶iden hÃ¤viÃ¤minen pienentÃ¤Ã¤ vesivaroja Keski-Aasiassa",materialType:ak,slug:"video-jaatikoiden-haviaminen-pienentaa-vesivaroja-keski-aasiassa",parent:hS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos pienentÃ¤Ã¤ ja hÃ¤vittÃ¤Ã¤ vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤, jotka monilla maapallon alueilla ovat tÃ¤rkeÃ¤ osa niiden vesitaloutta. NÃ¤in on myÃ¶s Keski-Aasiassa, jossa suurimpien jokien valuma-alueella veden vajaus kasvaa merkittÃ¤vÃ¤sti tulevina vuosikymmeninÃ¤. Hupenevat vesivarat aiheuttavat ristiriitoja alueen maiden vÃ¤lillÃ¤ jo tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"6IV6n9kDGGGVj7LZ9v80Km",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Ari VenÃ¤lÃ¤inen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3:09 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 30.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 23.10.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dC,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"42e9YHlTziQe9sP2sxBF7W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Flibrary.wmo.int\u002Fpmb_ged\u002Fclimate_exchange.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nuottokari, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A. & Pimenoff, N., 2012. Developing the capacity of Central Asian national planning agencies to model climate impact scenarios and develop adaptation strategies. In: World Meteorological Organization. 2012. Climate ExChange: 83-84 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.adb.org\u002Fprojects\u002F44066-012\u002Fdetails"},content:[{data:{},marks:[],value:"Asian Development Bank: Water and Adaptation Interventions in Central and West Asia (project data sheet) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.futurewater.nl\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2013\u002F01\u002FCC_Downstream_Report_V51.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lutz, A. F., Droogers, P. & Immerzeel, W. W. 2012. Climate Change Impact and Adaptation on the Water Resources in the Amu Darya and Syr Darya River Basins. FutureWater, Wageningen, The Netherlands. Report FutureWater: 110. 116 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.futurewater.nl\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2012\u002F03\u002FUpstream_Report_FW_web.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Immerzeel, W. W., Lutz, A. F. & Droogers, P. 2012. Climate Change Impacts on the Upstream Water Resources of the Amu and Syr Darya River Basins. FutureWater, Wageningen, The Netherlands. Report FutureWater: 107. 103 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],tags:[wC,eq,bR],publishDate:"2013-10-23",publisher:[J,aS]}}],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[aa],tags:[ec,gr,eq,cU]};ct.metadata={tags:[],concepts:[]};ct.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pNRYa0cKmHaqESxTvZ3Dg",type:d,createdAt:wu,updatedAt:wu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ct.fields={title:"Hiilidioksidi",slug:"hiilidioksidi"};cu.metadata={tags:[],concepts:[]};cu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JLW25ZX6Z5jTUbuGxPSRY",type:d,createdAt:wB,updatedAt:wB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};cu.fields={title:"Maapallo",slug:"maapallo"};cv.metadata={tags:[],concepts:[]};cv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2oIzczjma0qLrbn3K7wBsf",type:d,createdAt:zt,updatedAt:zt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cv.fields={abbreviation:gP,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. Euroopan unionin ilmastopolitiikka. [Viitattu 17.5.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Feuroopan-unionin-ilmastopolitiikka"};cx.metadata={tags:[],concepts:[]};cx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QdHu0LJTrg7coqITVgIoj",type:d,createdAt:jZ,updatedAt:jZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cx.fields={abbreviation:"PEL09c",body:"Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Hakala K. & Ojanen H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agricultural and Food Science, Volume 18: 171âˆ’190.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe2015090311189"};cy.metadata={tags:[],concepts:[]};cy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5eJvHmtcxCP00KoEU4MVQG",type:d,createdAt:kE,updatedAt:kE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cy.fields={abbreviation:"MAA14",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s 20.11.2014. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 5\u002F2014. 39 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-860-2"};cE.metadata={tags:[],concepts:[]};cE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3d0R9kDVRBgj8rXoDaORIb",type:d,createdAt:tN,updatedAt:tN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};cE.fields={title:"Havainnot",slug:"havainnot"};cG.metadata={tags:[],concepts:[]};cG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sKiLza2CqV40SYCYyM3s5",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:38:43.374Z",updatedAt:"2022-01-21T06:52:24.912Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:70,revision:au,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};cG.fields={publishedLanguages:[g,H],title:hT,materialType:"Mapping tool",slug:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten haavoittuvia maastohiihto tai ikÃ¤Ã¤ntyneet ovat ilmastonmuutokselle?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:vA,teaserImageAlt:vC,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KarttatyÃ¶kalun avulla voit tarkastella alueellisesti, miten haavoittuvia maastohiihdon harrastaminen tai ikÃ¤Ã¤ntyneet ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Valintojesi pohjalta ensimmÃ¤inen kartta nÃ¤yttÃ¤Ã¤, millÃ¤ alueilla  tarkasteltava sektori tai sosiaalinen ryhmÃ¤ altistuu vaikutuksille, ja toinen kuvaa kykyÃ¤ sopeutua niihin. Lopuksi oikealle piirtyy kartta haavoittuvuudesta vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MbMM8mEu1hMyJFM7Tdlzf",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:38:11.262Z",updatedAt:"2023-02-06T11:10:29.426Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:vD,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:hT,teaserImage:vA,teaserImageAlt:vC,link:"http:\u002F\u002Fwww.iav-mapping.net\u002FU-C-IAV\u002Fskiing\u002Ffi\u002F",linkText:"Avaa karttatyÃ¶kalu"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oyo8ZMjGzrKpY5vUi2mDr",type:d,createdAt:"2022-01-05T11:17:46.288Z",updatedAt:"2022-01-05T11:22:02.236Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[em,et,eu,fS,ev],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[$,aa],tags:[cV,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6D8dHVK1MUF5ntCkvjP8eI",type:d,createdAt:yb,updatedAt:yb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Altistuminen",slug:"altistuminen"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1TnTzJKvDXg5wASdXwWEfG",type:d,createdAt:yc,updatedAt:yc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"IkÃ¤Ã¤ntyneet",slug:"ikaantyneet"}},wY],publishDate:"2016-02-18",publisher:[M]};cI.metadata={tags:[],concepts:[]};cI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19RDviZ360DEzuwjhD6vDC",type:d,createdAt:"2021-09-01T12:23:30.509Z",updatedAt:"2021-09-13T07:58:14.442Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};cI.fields={title:"VesistÃ¶t",slug:"vesistot"};cM.metadata={tags:[],concepts:[]};cM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oDJrL7rT6IXqsG6J4U5xO",type:d,createdAt:AV,updatedAt:AV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cM.fields={abbreviation:"VAU13",body:"Vaughan, D. G., Comiso, J. C., Allison, I., Carrasco, J., Kaser, G., Kwok, R., Mote, P., Murray, T., Paul, F., Ren, J., Rignot, E., Solomina, O., Steffen K. & Zhang, T. 2013. Observations: Cryosphere (Executive Summary, FAQ 4.1, 4.1 Introduction, 4.2 Sea Ice, 4.3 Glaciers, 4.4 Ice Sheets, 4.5 Seasonal Snow, 4.7 Frozen ground, 4.8 Synthesis). In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 317â€“382.",link:AW};cO.metadata={tags:[],concepts:[]};cO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2S2wUgicmlrezzhUyWjyiG",type:d,createdAt:"2021-05-10T13:31:53.424Z",updatedAt:"2021-05-14T12:04:07.076Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};cO.fields={title:"Ilmastomallit",slug:"ilmastomallit"};cP.metadata={tags:[],concepts:[]};cP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"670e5zUu1AcbvhNzFfLlb2",type:d,createdAt:BT,updatedAt:BT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cP.fields={abbreviation:cd,body:"IPCC 2007: Luonnontieteellinen perusta - Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille - EnsimmÃ¤isen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus HallitustenvÃ¤lisen ilmastonmuutospaneelin neljÃ¤nnessÃ¤ arviontiraportissa, Kappale 6. Tulevaisuudessa odotettavissa olevat ilmastonmuutokset",link:BU};cU.metadata={tags:[],concepts:[]};cU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5TZwetWAB4ex5mHS7NO4c7",type:d,createdAt:mr,updatedAt:mr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};cU.fields={title:"MaaperÃ¤",slug:"maapera"};cV.metadata={tags:[],concepts:[]};cV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AXage6pN8CLKw23uk1xeZ",type:d,createdAt:ms,updatedAt:ms,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};cV.fields={title:"Haavoittuvuus",slug:"haavoittuvuus"};cX.metadata={tags:[],concepts:[]};cX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"gjXLmRXFwVQGpYncjPft5",type:d,createdAt:qs,updatedAt:qs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cX.fields={abbreviation:"VAL14",body:"Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2014. TerveyttÃ¤ ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 56 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ruokavirasto.fi\u002Fglobalassets\u002Fteemat\u002Fterveytta-edistava-ruokavalio\u002Fkuluttaja-ja-ammattilaismateriaali\u002Fjulkaisut\u002Fravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf"};cY.metadata={tags:[],concepts:[]};cY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1f25w87MFB8mK82mJy4Ldv",type:d,createdAt:qG,updatedAt:qG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};cY.fields={abbreviation:"VAL18",body:"Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., MÃ¤nnistÃ¶, S. & SaaksjÃ¤rvi, K. (toim.). 2018. Ravitsemus Suomessa â€“ FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL Raportti 12\u002F2018. 239 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-343-238-3"};c_.metadata={tags:[],concepts:[]};c_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"zXn4TmTiGdSaGtIX9xYIx",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:22:05.041Z",updatedAt:"2022-01-20T13:23:54.673Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:oe,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};c_.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:"Sopeutumistoimet Suomessa",slug:"sopeutumistoimet-suomessa",parent:gN,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikasta ja sopeutumistoimista Suomessa. Perustietoa sopeutumisesta lÃ¶ytyy osiosta MitÃ¤ ilmastonmuutos on? ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6XJMJrpiBTB3U8b6Z99WZV",type:d,createdAt:"2021-10-27T13:23:33.289Z",updatedAt:"2024-11-22T08:25:53.469Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Eh9WZqBgZ2IL14vaNyOXI",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:29:36.258Z",updatedAt:"2024-09-18T07:44:16.288Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:172,revision:aM,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Suomi on edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤ sopeutumispolitiikassa",materialType:G,slug:"suomi-on-edellakavija-sopeutumispolitiikassa",parent:c_,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa sopeutumispolitiikan tavoitteena on, ettÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeudutaan edistÃ¤mÃ¤llÃ¤ ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤. Sopeutumista ohjaa kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma ja ilmastolaki. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on edistÃ¤Ã¤ ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ohella osa Suomen ilmastopolitiikkaa. Sopeutumistoimia tarvitaan, koska ilmasto muuttuu eikÃ¤ muutosta voida enÃ¤Ã¤ kokonaan estÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Qk8uXqXyLBPYTyGvRimcp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisella sopeutumispolitiikalla edistetÃ¤Ã¤n ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestÃ¤vyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". IlmastokestÃ¤vyydellÃ¤ tarkoitetaan tietoista ja ennakoivaa kykyÃ¤ toimia joustavasti sÃ¤Ã¤ssÃ¤ ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa ja hÃ¤iriÃ¶tilanteissa ja toipua niistÃ¤. LisÃ¤ksi siihen sisÃ¤ltyy kyky kehittÃ¤Ã¤ toimintaa ja varautumista niiden jÃ¤lkeen. IlmastokestÃ¤vyys kytkeytyy ilmastoriskien hallintaan siten, ettÃ¤ toimien ja ratkaisujen suunnittelussa otetaan huomioon ilmastoriskit ja pyritÃ¤Ã¤n ehkÃ¤isemÃ¤Ã¤n ja lieventÃ¤mÃ¤Ã¤n niitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen ohjaus perustuu kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaavat kansallinen sopeutumissuunnitelma ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja ilmastolaki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa hyvÃ¤ksymÃ¤Ã¤n sopeutumissuunnitelman vÃ¤hintÃ¤Ã¤n joka toinen vaalikausi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". \r\n\r\nSuomi oli ensimmÃ¤inen Euroopan maa, joka julkaisi kansallisen sopeutumisstrategian vuonna 2005 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Strategian jÃ¤lkeen on julkaisu kaksi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, vuosina 2014 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:rL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja vuonna 2022 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". JÃ¤lkimmÃ¤inen eli nykyinen kansallinen ilmastonmuutossuunnitelma on voimassa vuoteen 2030 saakka ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:rM,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallinen sopeutumissuunnitelma toimeenpanee Suomen kansainvÃ¤lisiÃ¤ ilmastovelvoitteita, erityisesti Pariisin ilmastosopimusta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1WtGKVOnmQ6WR6lF0DAP0R",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja eurooppalaista ilmastolakia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"UnuFvCvpPdj4zpC6Opzav",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomen sopeutumissuunnitelmassa on otettu huomioon myÃ¶s Euroopan unionin (EU:n) sopeutumisstrategia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6knbF4LhG6qY6Qa59zFQMS",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelma sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tavoitteita ja toimenpiteitÃ¤ kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistyÃ¶n kehittÃ¤miseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman tavoitteena on pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ vahvistaa hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. TÃ¤mÃ¤ tavoite pyritÃ¤Ã¤n saavuttamaan vahvistamalla yhteiskunnan toimijoiden tahtoa, keinoja ja kykyÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen (kuva 1) sekÃ¤ sitouttamalla toimijat toteuttamaan sopeutumisen toimenpiteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5nyBuicG43CBYUFLQNsdce",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelma sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ kaikkiaan 24 tavoitetta ja 75 toimenpidettÃ¤, joilla kehitetÃ¤Ã¤n kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumiskeinoja ja politiikkatoimia. Tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla pyritÃ¤Ã¤n ehkÃ¤isemÃ¤Ã¤n ja vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen seurauksia sekÃ¤ varautumaan riskeihin ja sopeutumaan niihin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumissuunnitelmassa on tavoitteita ja toimenpiteitÃ¤ useille yhteiskunnan eri osa-alueille, esimerkiksi kokonaisturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle, ruokaturvalle, rakennetulle ympÃ¤ristÃ¶lle, luonnonvaroille ja luonnon monimuotoisuudelle. Suunnitelmaan sisÃ¤ltyy myÃ¶s kuivuusriskien hallintaa ja helteiden terveyshaittoihin varautumista vahvistavia tavoitteita ja toimia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutuminen tulisi sisÃ¤llyttÃ¤Ã¤ hallinnonalojen normaaliin toimintaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laajoja ja moninaisia, minkÃ¤ vuoksi ja sopeutumiseen tarvitaankin laajasti eri toimijoiden panostusta. Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanon lÃ¤htÃ¶kohta on jo pitkÃ¤Ã¤n ollut, ettÃ¤ sopeutumisesta tehdÃ¤Ã¤n osa hallinnon- ja toimialojen normaalia suunnittelua ja toimintaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon koordinoinnista vastaa maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, mutta suunnitelma velvoittaa ensisijaisesti kaikkia valtion viranomaisia. MinisteriÃ¶t vastaavat hallinnonaloillaan kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:ov,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:ow,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ox,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:oy,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oz,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:oA,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:oB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osa sopeutumissuunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistÃ¤ liittyy ilmastoriskien hallintaan alue- ja kuntatasolla. Alueilla ja kunnissa tehtÃ¤villÃ¤ valinnoilla ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suunnitelmassa tavoitteena on esimerkiksi varmistaa, ettÃ¤ alue- ja kuntatoimijoilla on kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤Ã¤n ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kansallisen sopeutumissuunnitelman alueellisia ja paikallisia toimia edistÃ¤Ã¤ erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vuonna 2023 perustettu valtakunnallinen ilmastoyksikkÃ¶ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4K7Yf0TwNXI75rEDAirHcp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5tvIMXEffi63xl8bu52Qew",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Onnistunut sopeutuminen vaatii tieteellistÃ¤ tietoa sekÃ¤ sopeutumistyÃ¶n seurantaa ja arviointia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastolakiin on kirjattu, ettÃ¤ hillintÃ¤Ã¤ ja sopeutumista koskevat tavoitteet ja toimet on asetettava tieteellisen tiedon perusteella. Lain mukaan on otettava huomioon ilmastonmuutoksen eteneminen, sen myÃ¶nteiset ja kielteiset vaikutukset, siihen liittyvÃ¤t vaarat ja riskit sekÃ¤ mahdollisuudet estÃ¤Ã¤ onnettomuuksia ja rajoittaa niiden haitallisia vaikutuksia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NiinpÃ¤ erilaiset sopeutumiseen liittyvÃ¤t tutkimukset ja selvitykset ovat keskeisessÃ¤ roolissa sopeutumispolitiikan laatimisessa ja sen pÃ¤ivittÃ¤misessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤itÃ¤ tekevÃ¤t esimerkiksi tutkimuslaitokset, yliopistot ja Suomen ilmastopaneeli. Nykyisen sopeutumissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden mÃ¤Ã¤rittelyssÃ¤ hyÃ¶dynnettiin muun muassa riski- ja haavoittuvuustarkasteluja, joista toinen oli toimialakohtainen ja toimialat ylittÃ¤vÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:rN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja toinen alueellinen tarkastelu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3fRizgdBqXVo4iTPBAC9ZD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Jotta sopeutumispolitiikka olisi myÃ¶s oikeudenmukaista, kansallisessa sopeutumissuunnitelman valmistelussa hyÃ¶dynnettiin myÃ¶s selvitystÃ¤ kansalaisten kokemuksista Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"QTVtGUbkeYaGJtiegp9gG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aiempien sopeutumissuunnitelmien ja -tyÃ¶n etenemistÃ¤ ja onnistumisia on myÃ¶s arvioitu. NÃ¤itÃ¤ arviointeja on hyÃ¶dynnetty sopeutumistyÃ¶n kehittÃ¤misessÃ¤ ja sopeutumissuunnitelman valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:rL,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Nykyisen sopeutumissuunnitelman vÃ¤liarviointi toteutetaan vuonna 2026 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toistaiseksi sopeutumistyÃ¶n seuranta ja arviointi ovat painottuneet politiikkatoimien edistymisen seurantaan ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7oxK0uX1MKqmsM0yVy8j7W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:hk,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kansallisen sopeutumispolitiikan onnistumisen kannalta tulisi myÃ¶s seurata sopeutumistoimien vaikuttavuutta ja vaikutuksia. TÃ¤mÃ¤ tyÃ¶ on vasta kehittymÃ¤ssÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7KDFRaNQlFaxRmBi5r1p6W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2qLCxCQzqWqvKLbMgxXRAn"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastopaneeli.fi\u002Fsuomen-sopeutumispolitiikassa-tulee-huomioida-lisaantyvat-ilmastoriskit-laaja-alaisemmin-toimettomuus-tulee-kalliiksi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ilmastoriskit laaja-alaisemmin â€“ toimettomuus tulee kalliiksi â€“ Suomen ilmastopaneelin tiedote 24.10.2023",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-366-000-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"MÃ¤kinen, K. Sorvali, J., Lipsanen, A. & HildÃ©n, M. 2019. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon vÃ¤liarviointi. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 2019:11. 173 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:rO},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Fweb\u002Filmastoyksikko\u002Fetusivu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus (ELY-keskus): Valtakunnallinen ilmastoyksikkÃ¶ ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bL,$],tags:[bf,{sys:{type:b,linkType:d,id:oG}},bM],articleLength:[Y],toc:x,publishDate:rP,modifiedDate:oI,publisher:[M,J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EsdpLYpWuD2GigA289f63",type:d,createdAt:"2021-07-21T09:02:12.234Z",updatedAt:"2024-06-12T06:50:42.291Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kunnissa ja maakunnissa toteutetaan suuri osa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistoimista",materialType:G,slug:"kunnissa-ja-maakunnissa-toteutetaan-suuri-osa-kaytannon-sopeutumistoimista",parent:c_,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤ ettÃ¤ siihen sopeutumisessa. Kunnat muun muassa ohjaavat maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja kaavoitusta. LisÃ¤ksi kuntien ja maakuntien tekemÃ¤t alueelliset pÃ¤Ã¤tÃ¶kset vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka muuttuvia tulvariskejÃ¤ hallitaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnilla ja maakunnilla on suuri vastuu sopeutumistoimista",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MerkittÃ¤vÃ¤ osa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n ilmastotoimenpiteistÃ¤ nÃ¤kyy paikallisella ja alueellisella tasolla ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:cy},content:[]},{nodeType:a,value:". Kunnissa tehdÃ¤Ã¤n laajoja ilmastopoliittisia pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ liittyen esimerkiksi maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja kaavoitukseen, energiaan sekÃ¤ liikenteeseen. NÃ¤issÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksissÃ¤ on huomioitava ilmastokysymykset paitsi hillinnÃ¤n niin jatkossa yhÃ¤ enemmÃ¤n myÃ¶s sopeutumisen osalta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:gW,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:fo,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"22DZoYvNZUBKFeQ1gnGTt0",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat ja maakunnat tarkastelevat sopeutumista usein osana laajempaa ilmastotyÃ¶n kokonaisuutta. Tavoitteena on, ettÃ¤ tarvittavat sopeutumistoimenpiteet sisÃ¤llytetÃ¤Ã¤n osaksi kuntien eri sektoreiden toimintasuunnitelmia. Jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, kunnat tarvitsevat alueellisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastoriskeistÃ¤. NÃ¤iden arvioiden tuottamisessa kunta- ja aluetason toimijoilla ovat merkittÃ¤vÃ¤ssÃ¤ osassa, sillÃ¤ ne tukevat osaltaan kuntaan liittyvÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:cy},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sopeutumistoimet nÃ¤kyvÃ¤t kunnissa eri sektoreilla",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat voivat varautua ilmastonmuutokseen monin eri keinoin. Ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeita otetaan huomioon erityisesti maankÃ¤ytÃ¶n ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa, rakentamisessa sekÃ¤ tulvariskikartoituksissa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:cy},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa korostuu tulvariskien hallinnan lisÃ¤ksi muun muassa viherpintojen merkitys kaupunkirakenteissa. Esimerkiksi erityisen viherkerroinmenetelmÃ¤n avulla voidaan luoda vihreitÃ¤, viihtyisiÃ¤ ja ilmastonkestÃ¤viÃ¤ alueita kaupunkeihin. LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n kasvillisuuden avulla muun muassa tulvariski pienenee, hiilidioksidia sitoutuu ja rakennetun ympÃ¤ristÃ¶n lÃ¤mpÃ¶saarekkeet viilenevÃ¤t (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"73233Ip2KOPABnk71XQ7Fu",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"767GLhWupd8UTrHVWi01w9",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"76xaVv5sco44V3tbH109Xj",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MaankÃ¤ytÃ¶n ja kaavoituksen lisÃ¤ksi pelastustoimi on yksi kuntien keskeisimmistÃ¤ vastuualueista, joilla ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida erityisesti sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden lisÃ¤Ã¤ntyessÃ¤. Kuntien on varmistettava, ettÃ¤ kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ on toimiva ja pÃ¤ivitetty valmiussuunnitelma lisÃ¤Ã¤ntyvien myrskyjen ja tulvien varalle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:cy},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat myÃ¶s turvaavat asukkaiden hyvÃ¤Ã¤ arkea ja toimivat paikallisyhteisÃ¶nÃ¤ asukkaille. LisÃ¤ksi kunnissa tehtÃ¤vÃ¤t ratkaisut muokkaavat kuntalaisten toimintaympÃ¤ristÃ¶Ã¤. TÃ¤stÃ¤ esimerkkinÃ¤ on kuntien liikkumiseen ja asumiseen liittyvÃ¤t ratkaisut, kuten joukkoliikennepalvelut ja uusien asuinalueiden sijoittaminen. Yksi kuntien ja maakuntien tehtÃ¤vÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeutumisessa onkin ottaa sopeutumistarpeet keskusteluun ja ottaa niiden toteuttamiseen mukaan eri toimijoita. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:fo,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"LÃ¤htÃ¶kohdat kuntien sopeutumistyÃ¶hÃ¶n ovat varsin erilaiset",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"IlmastotyÃ¶ on Suomen kunnissa eri vaiheissa. Kunnista reilu kolmannes on laatinut ilmastostrategian, ja ilmastotyÃ¶tÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti suurissa, yli 30 000 asukkaan kunnissa. Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ huomioidaan edelleen sopeutumista tarkemmin ja useammin niin kuntien kuin maakuntienkin ilmastostrategioissa. Sopeutumiseen liittyvÃ¤t nÃ¤kÃ¶kulmat ovat kuitenkin nousemassa entistÃ¤ suurempaan arvoon. Alueellisessa sopeutumistyÃ¶ssÃ¤ varsinkin tulvasuojelu on noussut keskeiseksi teemaksi (kuva 2). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kunnat ovat toiminnallisesti erilaisia keskenÃ¤Ã¤n, joten niiden vÃ¤lillÃ¤ on eroja ilmastoasioiden hoitamisessa. Eroja on myÃ¶s isojen ja pienten kuntien kesken. Vaikka pienemmissÃ¤ kunnissa voidaan tehdÃ¤ mielekkÃ¤itÃ¤ ilmastotekoja, isoissa kunnissa jÃ¤rjestelmÃ¤lliselle ilmastotyÃ¶lle on yleisesti ottaen paremmat edellytykset. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"42KIAR9SudJUcAIRJWN4P3",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Sopeutumispolitiikka on kunnissa usein liitetty laajempiin ilmasto- tai ympÃ¤ristÃ¶ohjelmiin tai strategioihin. Joillakin kaupungeilla ja maakunnilla on kuitenkin myÃ¶s erillisiÃ¤ sopeutumistarkasteluja tai -suunnitelmia. Esimerkiksi pÃ¤Ã¤kaupunkiseudulla Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut -kuntayhtymÃ¤ (HSY) on selvittÃ¤nyt erikseen sopeutumistarvetta. HSY on yhdessÃ¤ seudun kaupunkien ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa selvittÃ¤nyt sopeutumisen haasteita ja tunnistanut uusia sopeutumisen painopistealueita. Tavoitteena on, ettÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan julkisella sektorilla keskeiseksi lÃ¤htÃ¶kohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittÃ¤misessÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"xox455SmOZqkd17oPGPQA",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kuntalaisten merkitys paikallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on myÃ¶s suuri. Kunta voi viestiÃ¤, vaikuttaa ja tehdÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ kuntalaisten kanssa ilmastotyÃ¶hÃ¶n liittyvissÃ¤ asioissa useaa eri kautta. IlmastoviestintÃ¤Ã¤ voi tehdÃ¤ esimerkiksi kouluissa, julkisissa ruokapalveluissa ja rakennusvalvonnan yhteydessÃ¤. IlmastotyÃ¶tÃ¤ on hyvÃ¤ tuoda esille myÃ¶s kierrÃ¤tykseen ja jÃ¤tehuoltoon liittyvissÃ¤ asioissa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:fo,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Paikallisen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon merkitys korostuu jatkossakin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen sopeudutaan ensisijaisesti kunnissa ja kaupungeissa. Monet sopeutumistoimenpiteistÃ¤, kuten hulevesien hallinta ja viherrakentaminen toteutetaan paikallisesti. Kunnilla on myÃ¶s merkittÃ¤vÃ¤ rooli ilmastoriskien vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ kaavoituksen ja rakentamisen kautta ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"3ih7HFxz5OWFrU1LBRp0Ee",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Siksi kuntien tekemÃ¤ ilmastotyÃ¶ on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. TÃ¤mÃ¤ tiedostetaan kunnissa, ja monet kunnat ovatkin ryhtyneet toimenpiteisiin varautuakseen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:cy},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" MyÃ¶s kuntalaisten osallistamista pyritÃ¤Ã¤n jatkossa vahvistamaan ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Paikallisessa ja alueellisessa ilmastotyÃ¶ssÃ¤ on kuitenkin edelleen haasteensa. Ilmastoasioiden edistÃ¤minen on toistaiseksi pitkÃ¤lti erilaisten hankkeiden varassa. Hankemaailmaan liittyy epÃ¤varmuuksia muun muassa toiminnan jatkuvuuden suhteen. LisÃ¤ksi tyÃ¶n tulosten vieminen kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n ja kunnan perustyÃ¶hÃ¶n saattaa olla haastavaa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:c$,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"IlmastotyÃ¶tÃ¤ tulisi jatkossa sisÃ¤llyttÃ¤Ã¤ kuntapolitiikkaan entistÃ¤ tehokkaammin. Maakuntien ja kuntien tehtÃ¤vÃ¤t ovat kuitenkin muutostilassa. NÃ¤iden muutosten yhteydessÃ¤ on keskeistÃ¤, ettÃ¤ alueellista ilmastonmuutoksen hillintÃ¤- ja sopeutumistyÃ¶tÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n tarkoituksenmukaisesti. Ilmastopolitiikka onkin hyvÃ¤ nostaa vahvasti valtion ja maakuntien yhteiseen keskusteluun. NÃ¤in kuntien on mahdollista vaikuttaa myÃ¶s siihen, mitÃ¤ ilmastokysymyksiÃ¤ maakunnallisessa suunnittelussa kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n. Ilmastotavoitteita kannattaa pyrkiÃ¤ kytkemÃ¤Ã¤n myÃ¶s muun muassa talouden ja tyÃ¶llisyyden tavoitteisiin. LisÃ¤ksi on oleellista varmistaa, ettÃ¤ sekÃ¤ hillintÃ¤- ettÃ¤ sopeutumistoimet tukevat toisiaan, jotta ilmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunkirakenne saadaan aikaan. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"1z4C2yeGCn30YYD2fwe6f9",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:cy},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:fo,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=2&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0ahUKEwjy9vGUrs3XAhVFP5oKHbpEDdUQFggrMAE&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.hel.fi%2Fstatic%2Fymk%2Filmasto%2FHelsingin-ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-linjaukset.pdf&amp;usg=AOvVaw0htuvnKiXwAUoYBr9Jzkc8"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2017-2025 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Ffi\u002Fasiantuntijalle\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002FDocuments\u002Fpaakaupunkiseudun_ilmastonmuutokseen_sopeutumisen_toteutuminen_vuonna_2017.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"HSY (Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut). 2017. PÃ¤Ã¤kaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen. Katsaus sopeutumisen toteutumiseen vuonna 2017. Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut -kuntayhtymÃ¤, Helsinki. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=1&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0ahUKEwi8u52_6sDXAhVFMJoKHRwRAW8QFgglMAA&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.kuopio.fi%2Fdocuments%2F7369547%2F7505875%2FKuopion%2Bilmastopoliittinen%2Bohjelma%2B2009-2020.pdf%2F9680847a-41bd-4944-b90c-81a46861b5b0&amp;usg=AOvVaw3RLfu9URDRBw6iIUqr4cW8"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuopion kaupunki: Ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=2&amp;ved=0ahUKEwjI9Lj66MDXAhWCFJoKHYZLBcAQFggoMAE&amp;url=http%3A%2F%2Fwww.lamk.fi%2Fprojektit%2Fimmu%2Ftulokset%2FDocuments%2Filmasto-ohjelma-2009-2015-hollola-lahti-nastola.pdf&amp;usg=AOvVaw02g-OkY9pa1pcHHHLIDeQ5"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lahden seudun ilmastostrategia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ouka.fi\u002Foulu\u002Filmasto\u002Foulun-seudun-ilmastostrategia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Oulun seudun ilmastostrategia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.google.fi\u002Furl?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=1&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0ahUKEwid5r3d6sDXAhWEAJoKHVaIBUIQFgglMAA&amp;url=http%3A%2F%2Fwww.tampereenseutu.fi%2Fsite%2Fassets%2Ffiles%2F4062%2Filmastostrategia_24_3_2010_sh_hyv_c3_a4ksym_c3_a4.pdf&amp;usg=AOvVaw3U5TVumq_aaW2Uk73fY2bR"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereen kaupunkiseutu: Ilmastostrategia 2030 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.kuntaliitto.fi\u002Fajankohtaista\u002F2017\u002Fiin-kunta-palkittiin-euroopan-ilmastomyonteisimpana"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: Iin kunta palkittiin Euroopan ilmastomyÃ¶nteisimpÃ¤nÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[bL,$],tags:[ag,{sys:{type:b,linkType:d,id:"5mFzvxQKMXPdmlC26WNp0R"}},bf,bM],articleLength:[Y],toc:x,publishDate:rP,publisher:[M]}},rQ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"N0cWWCTgabUnl5Sq0P7gi",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:37:33.789Z",updatedAt:"2022-01-20T12:45:37.562Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Sopeutumisen vastuut ja kustannukset",materialType:G,slug:"sopeutumisen-vastuut-ja-kustannukset",parent:c_,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vastuu ilmastonmuutokseen varautumisesta on usein paikallisilla toimijoilla. Paikallisilla pÃ¤Ã¤tÃ¶ksillÃ¤ ja maankÃ¤ytÃ¶n ratkaisuilla voidaan merkittÃ¤vÃ¤sti vaikuttaa sopeutumiskykyyn. Ennakointi auttaa kustannustehokkaiden ratkaisujen lÃ¶ytÃ¤misessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien ohjausvastuu vaatii eri toimijoiden yhteistyÃ¶tÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toteutus edellyttÃ¤Ã¤ eri toimialojen ja eri hallinnontasojen yhteistyÃ¶tÃ¤ niin kansallisesti kuin kansainvÃ¤lisestikin. Sopeutumispolitiikka tulisi valtavirtaistaa ja integroida kattamaan koko julkinen hallinto ja kehittÃ¤Ã¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ myÃ¶s yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1LZu8Amp5hnNEvwcMaHBNo",type:d,createdAt:rV,updatedAt:rV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MiKi08",body:"Mickwitz, P., Kivimaa, P., HildÃ©n, M., Estlander A. & Melanen M. 2008. Ilmastopolitiikan valtavirtaistaminen ja politiikkakoherenssi. Selvitys Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselontekoa varten. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6\u002F2008. 74 s.",link:"http:\u002F\u002Fvnk.fi\u002Fjulkaisut\u002Flistaus\u002Fjulkaisu\u002Ffi.jsp?oid=235407"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi maankÃ¤yttÃ¶Ã¤ tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon sopeutumistarpeet on integroitu. Samalla tulisi allokoida resurssit tarvittavien sopeutumistoimien toteuttamiseksi lyhyellÃ¤ ja pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen hallinnollis-oikeudellinen ohjaus tapahtuu edelleen pitkÃ¤lti valtion taholta. Toisaalta se asettaa alueellisen ja paikallisen tason pÃ¤Ã¤asialliseen vastuuseen tavoitteiden toimeenpanosta. Kunnallisen suunnittelujÃ¤rjestelmÃ¤n haasteena onkin tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ selvittÃ¤Ã¤, onko se kykenevÃ¤ vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin seurauksiin ja toimeenpanemaan vaadittavat toimenpiteet. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii aina paikallisia suunnitteluratkaisuja ja paikallista yhteistyÃ¶tÃ¤ ongelmien selvittÃ¤miseksi. Rakenteelliset perusedellytykset sopeutumiselle ovat jo olemassa, jos niitÃ¤ on halua kÃ¤yttÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1dSLy5axwiIaKFxkJtW8Uv",type:d,createdAt:rW,updatedAt:rW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PHL05",body:"Peltonen, L., HaanpÃ¤Ã¤, S. & Lehtonen, S. 2005. The challenge of climate change adaptation in urban planning. (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haaste yhdyskuntasuunnittelussa. TiivistelmÃ¤ suomeksi.) FINADAPT Working Paper 13. Finnish Environment Insitute, Helsinki. Finnish Environment Institute Mimeographs 343. 49 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41059"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistyÃ¶ koostuu pienistÃ¤ toimenpiteistÃ¤, joita voivat toteuttaa niin julkinen hallinto, kotitaloudet kuin yrityksetkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti myÃ¶s kuntien toimintakenttÃ¤Ã¤n, etenkin ympÃ¤ristÃ¶- ja teknisen toimen alalle ",nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimet suunnitellaan ja toteutetaan paikallisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-olosuhteiden ja sÃ¤Ã¤n vaihtelu ovat aina ohjanneet ihmisen toimintaa. Tavallaan sopeutumistoimia on siten tehty jo pitkÃ¤Ã¤n, vaikka niitÃ¤ ei tÃ¤mÃ¤n otsikon alle olla niputettukaan. HyvÃ¤ esimerkki on pitkÃ¤jÃ¤nteinen tyÃ¶ jokivarsien tulvaongelmien ratkaisemiseksi (katso esim. KyrÃ¶njoen tulvasota ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13ctvv9JjSkbVcsdJwqh9r",type:d,createdAt:rY,updatedAt:rY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Orr04",body:"Orrenmaa, A. (2004). KyrÃ¶njoen tulvasota. LÃ¤nsi-Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, alueelliset ympÃ¤ristÃ¶julkaisut 338. 120 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=74384"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"). Ilmasto-olojen vÃ¤hittÃ¤inen muutos ja sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden yleistyminen vaatii kuitenkin lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ssÃ¤ mÃ¤Ã¤rin erityisesti paikallisten toimijoiden huomion suuntaamista ilmastokysymyksiin. Kunnan perusinfrastruktuurin (liikenteen, tietoliikenne- ja energiaverkostojen sekÃ¤ vesihuoltojÃ¤rjestelmien) suunnittelussa tulisi huomioida muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden yleistyminen siten, ettÃ¤ niiden toimintakyky turvataan myÃ¶s poikkeusolosuhteissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, kuten osayleiskaavoissa tai asemakaavoissa, voidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioida hyvinkin tarkasti. Sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmasta kaavoituksessa kannattaisi VTT:n tutkimuksen mukaan muun muassa suosia matalaa ja tiivistÃ¤ rakennetta, vÃ¤lttÃ¤Ã¤ suoria pÃ¤Ã¤tuulien suuntaisia katutiloja sekÃ¤ suojata pihoja tuulelta rakennusmassojen avulla ",nodeType:a},{data:{target:ho},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Juuri suunnittelussa ja kaavoituksessa korostuvatkin paikallisten olosuhteiden tunteminen ja huomioiminen. Paikallinen pienilmasto, maastonmuodot ja maaperÃ¤n laatu mÃ¤Ã¤rittÃ¤vÃ¤t tarvittavia sopeutumistoimia. Esimerkiksi tulvariskialueiden kartoituksella, hulevesien imeyttÃ¤misen suunnittelulla ja erilaisilla kortteliratkaisuilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luoda samalla pitkÃ¤ikÃ¤isiÃ¤ ja viihtyisiÃ¤ asuinalueita ",nodeType:a},{data:{target:ho},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategia selvittÃ¤Ã¤ haasteita ja vastuita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisen edellytys on ilmastoriskien tiedostaminen ja sisÃ¤llyttÃ¤minen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiin ",nodeType:a},{data:{target:hp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:",Â  ",nodeType:a},{data:{target:r$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumisstrategiat ovat keino tunnistaa haavoittuvuuksia ja etsiÃ¤ konkreettisia, kunnan toimintaympÃ¤ristÃ¶Ã¶n sopivia sopeutumistoimia. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin keino jakaa vastuuta sopeutumistoimista. Suomessa monilla kaupunkiseuduilla on viime vuosina herÃ¤tty sopeutumisstrategioiden tarpeeseen. LisÃ¤ksi monissa kaupungeissa on tehty ilmastonmuutoksen hillintÃ¤strategioita, joista useissa on mukana ainakin alustavia havaintoja sopeutumistarpeista. KestÃ¤vÃ¤n kehityksen periaatteet ovat vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶n lÃ¤htÃ¶kohta vÃ¤hittÃ¤iseen muutokseen sopeutuvalle strategiselle suunnittelulle (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"engl. ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"adaptive management).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Parhaimmillaan sopeutumisstrategiat ja niissÃ¤ tunnistetut keinot auttavat rakentamaan sopeutumiskykyÃ¤ tuottamalla tietoa ja luomalla sosiaalisia rakenteita hallinnon tueksi. Strategioiden haasteena on tuottaa konkreettisia sopeutumistoimenpiteitÃ¤, jotka auttavat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n haavoittuvuutta ilmastoriskeille ja hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen tuomat mahdollisuudet ",nodeType:a},{data:{target:sb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistarpeet ja vaatimukset eivÃ¤t siirry kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n itsestÃ¤Ã¤n, vaan edellyttÃ¤vÃ¤t uudenlaisia vaatimuksia myÃ¶s suunnittelijoilta. StrategiatyÃ¶n kÃ¤ynnistÃ¤minen ja etenkin sen toteuttaminen vaatii myÃ¶s kunnan johdon tukea. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤, kun sopeutumistarpeet on tunnistettu, on niille helpompaa myÃ¶s osoittaa varautumiskeino. Esimerkiksi rakennushankkeissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on helpompi huomioida jo suunnitteluvaiheessa, kun useat vaihtoehdot ovat vielÃ¤ avoinna.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimien kustannuksia on vaikea arvioida",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen tulevaisuuden vaikutusten ja sopeutumistoimien kustannuksiin liittyy paljon epÃ¤varmuuksia. FINADAPT-hankkeen loppuraportin mukaan alustavat arviot ilmastonmuutoksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista Suomessa ovat lievÃ¤sti positiivisiaÂ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GkbfjhH29MKVfHLLFTMKE",type:d,createdAt:sd,updatedAt:sd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Per05",body:"Perrels, A., Rajala, R. & Honkatukia, J. 2005. Appraising the socio-economic impacts of climate change for Finland. (Ilmastonmuutoksen kansantaloudellisten vaikutusten arviointia Suomelle. TiivistelmÃ¤ suomeksi.) FINADAPT Working Paper 12. Finnish Environment Insitute, Helsinki. Finnish Environment Institute Mimeographs 342. 35 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41058"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". PidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ haitat kuitenkin ylittÃ¤vÃ¤t selvÃ¤sti hyÃ¶dyt. Arviot talousvaikutuksista myÃ¶s muuttuvat selvÃ¤sti, mikÃ¤li ilmaston Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden negatiiviset vaikutukset ja markkinoiden epÃ¤vakaisuus otetaan huomioon laskelmissa ",nodeType:a},{data:{target:hq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s siitÃ¤, ettÃ¤ ei tehdÃ¤ mitÃ¤Ã¤n, aiheutuu kustannuksia pitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. Jo vuoden 2006 Sir Nicholas Sternin raportti ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista totesi, ettÃ¤ aikainen ilmastonmuutokseen varautuminen tulee merkittÃ¤vÃ¤sti halvemmaksi kuin hallitsemattoman muutoksen seuraukset ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5FJkRXQXJ3HeYep0wzYdig",type:d,createdAt:sf,updatedAt:sf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ste06",body:"HM Treasury 2006. Stern Review final report.",link:"http:\u002F\u002Fwebarchive.nationalarchives.gov.uk\u002F+\u002Fhttp:\u002F\u002Fwww.hm-treasury.gov.uk\u002Fstern_review_report.htm"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".Â EpÃ¤varmuus kustannuksista ja hyÃ¶dyistÃ¤ ei saisi estÃ¤Ã¤ sopeutumisen suunnittelua. MitÃ¤ aikaisemmin ilmastonmuutos huomioidaan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa, sitÃ¤ helpompaa ja edullisempaa varautumisen suunnittelu on ",nodeType:a},{data:{target:sb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kustannusten hillitsemiseksi oleellista onkin varautua sopeutumistoimien tarpeeseen jo ennalta. Suunniteltu sopeutuminen, joka perustuu harkittuun pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoon ja tietoon muuttuneista tai muuttuvista olosuhteista, tulisi olla lÃ¤htÃ¶kohta pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteolle ja resurssien allokoinnille ",nodeType:a},{data:{target:hq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoa helpottaa sopeutumistoimien hillintÃ¤toimia lyhyempi takaisinmaksuaika. Sopeutumisella vastataan usein ongelmiin, jotka jo nykyÃ¤Ã¤n saattavat aiheuttaa paikallisesti suuria kustannuksia (esim. tulvasuojelu). Toisaalta sopeutumistoimien hyÃ¶dyt kohdentuvat suoraan tietyille alueille, kun taas hillintÃ¤toimien kohde on globaali ",nodeType:a},{data:{target:r$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi ilmastotietoinen yhdyskuntasuunnittelu madaltaa parhaimmillaan energiankulutusta, helpottaa kiinteistÃ¶nhoitoa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ korjaustarvetta, jolloin asumiskustannukset alenevat ",nodeType:a},{data:{target:ho},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset nÃ¤kyvÃ¤t voimakkaasti ilmasto-oloista riippuvaisilla aloilla, kuten maa-, metsÃ¤- ja kalataloudessa, energia-alalla, matkailualalla, terveydenhuoltoalalla sekÃ¤ rahoitus- ja vakuutusalalla. Kuntien nÃ¤kÃ¶kulmasta oleellisinta on varautua perusinfrastruktuurin toimintavarmuuden yllÃ¤pitÃ¤miseen. MerkittÃ¤vimmÃ¤t ilmastonmuutoksen seuraukset kunnille aiheutunevat tulvista ja tulviin liittyvistÃ¤ yhdyskunnan suojelutarpeista sekÃ¤ pohjaveden pinnan noususta (ks. esim. ,",nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AiwLl9qdbAUYrGp4q5L1V",type:d,createdAt:sg,updatedAt:sg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gu,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympÃ¤ristÃ¶hallinnon toimialalla. Toimintaohjelma ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. 2008. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 20\u002F2008. 73 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41447"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuka maksaa viulut?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen varautumisen julkiset kustannukset koostuvat pÃ¤Ã¤osin infrastruktuurin vahvistamisesta, korjaamisesta tai suojaamisesta (esimerkiksi tulvasuojelurakenteista, teiden korottamisesta tai tulvavaurioiden korjaamisesta). Julkinen sektori vastaa myÃ¶s yhteiskunnallisten valmiusjÃ¤rjestelmien toimivuudesta. TÃ¤mÃ¤ vaatii julkiselta sektorilta sekÃ¤ taloudellisia ettÃ¤ hallinnollisia resursseja. MyÃ¶s yksityisten toimijoiden tulisi sitoutua vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n omaa haavoittuvuuttaan ",nodeType:a},{data:{target:hp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varautumiskustannusten maksajaa on nykyisellÃ¤Ã¤n kuitenkin usein vaikeaa mÃ¤Ã¤ritellÃ¤. Esimerkiksi tulvasuojelua ei ole varsinaisesti sÃ¤Ã¤detty valtion eikÃ¤ kuntien vastuulle, vaan vastuu omaisuudesta on siirretty kiinteistÃ¶nomistajille. ELY-keskusten toimialaan kuuluu vesivarojen kÃ¤yttÃ¶ ja hoito, jonka katsotaan sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤n myÃ¶s tulvariskien hallinnan. Valmisteilla olevassa laissa tulvariskien hallinnasta on niiden toimenkuvaa tarkoitus laajentaa myÃ¶s tulvasuojeluun ja tulvariskien hallintaa parantavien toimenpiteiden edistÃ¤miseen. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ valtio tukee tulvasuojelutoimenpiteitÃ¤ maaseutuelinkeinoista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. Kunnille kuuluu pelastustoimi ",nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin on lÃ¶ydettÃ¤vÃ¤ uudenlaisia toimintatapoja sopeutumiskustannusten kattamiseksi. YhtenÃ¤ ratkaisuna lisÃ¤kustannusten kattamiseen on ehdotettu erilaisia julkisen ja yksityisen muodostamia kumppanuuksia, joiden avulla julkinen sektori voisi auttaa ylittÃ¤mÃ¤Ã¤n operationaalisia esteitÃ¤, edistÃ¤Ã¤ suorituskykyÃ¤ ja nopeuttaa investointeja ",nodeType:a},{data:{target:hp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vaarana on, ettÃ¤ mainitut kustannukset jÃ¤Ã¤vÃ¤t pitkÃ¤lti kuntien maksettaviksi. Siten on tÃ¤rkeÃ¤tÃ¤, ettÃ¤ luodaan toimiva tulvavahinkojen vakuutus- ja rahoitusjÃ¤rjestelmÃ¤, ja ettÃ¤ varautumis- sekÃ¤ korvausvastuut selkeytetÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:fp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Riskien hallintaa vakuuttamalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vakuutusalalla voi parhaimmillaan olla ilmastoriskien ennakointia ja sopeutumista edistÃ¤vÃ¤ rooli, sillÃ¤ toimialan intressinÃ¤ on sekÃ¤ lisÃ¤tÃ¤ riskitietoisuutta vakuutettujen keskuudessa ettÃ¤ analysoida riskien luonnetta, vaikutuksia ja todennÃ¤kÃ¶isyyttÃ¤. MyÃ¶s vakuutussektorin rooli ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin on merkittÃ¤vÃ¤. Vakuutustoiminnan nÃ¤kÃ¶kulmasta ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ riskejÃ¤, kuten sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden tai merenpinnan nousun aiheuttamia tuhoja. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ riskien kasvaminen tarkoittaa myÃ¶s vakuuttamisen kallistumista ",nodeType:a},{data:{target:hr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ aktiivisinta keskustelua vakuutusalan rooliin ja ilmastonmuutokseen liittyen kÃ¤ydÃ¤Ã¤n vesistÃ¶tulvista. Nykyisin vakuutusyhtiÃ¶t korvaavat esimerkiksi myrskytuhoista, rankkasateista tai meritulvista kiinteistÃ¶ille aiheutuneet vahingot kotivakuutuksista, mutta vesistÃ¶tulvat eli jÃ¤rvien ja jokien tulvimisesta aiheutuvat vahingot korvaa toistaiseksi valtio budjettivaroistaan. YrityksissÃ¤ puolestaan tehdÃ¤Ã¤n vakuutussopimukset yksilÃ¶llisesti, eikÃ¤ valtio korvaa yrityksille aiheutuneita vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:hr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paineita nykyisen jÃ¤rjestelmÃ¤n muuttamiselle aiheuttaa ennen kaikkea EU, sillÃ¤ suoraan valtion budjettitukeen perustuva malli ei ole unionin periaatteiden mukainen. VesistÃ¶tulvariskien vakuuttamisen siirtÃ¤minen yksityiselle vakuutussektorille vakiinnuttaisi myÃ¶s korvauskÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ ja lyhentÃ¤isi luultavasti korvauspyyntÃ¶jen kÃ¤sittelyaikoja, kun kÃ¤sittely siirtyisi valtiolta yksityisille vakuutusyhtiÃ¶ille. NÃ¤in ollen myÃ¶s kansalaiset voisivat hyÃ¶tyÃ¤ vakuutusyhtiÃ¶iden ammattimaisten vahinkojenkÃ¤sittelyorganisaatioiden toiminnasta, kun korvauksen suhteellinen suuruus ja maksuaikataulu olisivat jo ennakkoon tiedossa ",nodeType:a},{data:{target:hr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.euro.who.int\u002F__data\u002Fassets\u002Fpdf_file\u002F0018\u002F190404\u002FWHO_Content_Climate_change_health_DruckIII.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"WHO. 2013. Climate change and health: A tool to estimate health and adaptation costs. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen. 45 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Fadaptation-in-europe"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Environment Agency EEA. 2013. Adaptation in Europe - Addressing risks and opportunities from climate change in the context of socio-economic developments. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 3\u002F2013. 132 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F4-2012\u002F5.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksesta johtuva kustannukset kasvavat Euroopassa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:si},content:[{data:{},marks:[],value:sj,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41499"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2011. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympÃ¤ristÃ¶hallinnon toimialalla. Toimintaohjelman pÃ¤ivitys vuosille 2011â€“2012. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 18\u002F2011. 47 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],tags:[sk,bM],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[cg]}},sm,ed],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51KzNU6m3k5l85zphx4xWx",type:d,createdAt:"2021-10-25T09:04:45.965Z",updatedAt:"2022-01-10T09:42:28.653Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[hS,vv,cG],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yoXjCe7onXzzyMc3nDLZv",type:d,createdAt:"2022-01-20T10:29:21.761Z",updatedAt:"2024-11-21T14:27:25.274Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sopeutumistoimet Suomessa -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IVrcUHhs198ftZ2ELQPqp",type:d,createdAt:"2022-01-20T10:29:17.408Z",updatedAt:"2024-11-21T14:27:13.350Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:91,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa",type:C,createdAt:yd,updatedAt:yd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"sopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2Ohdn2H2cssCzpuNd2H9Qa\u002F41b6a37b75c76c4687a93dd0432ce40e\u002Fsopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800.jpg",details:{size:249427,image:{width:P,height:R}},fileName:"sopeutumissuunnitelma-nostokuva-adobestock-257536800.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Kompassi kÃ¤dessÃ¤, taustalla oranssi taivas. Valokuva.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 on osa ilmastolain mukaista ilmastopoliittista suunnittelujÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:rO,linkText:hj}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YC2qi5BEZijPbK9BPKb9T",type:d,createdAt:ye,updatedAt:ye,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC",type:C,createdAt:"2024-11-15T13:45:27.630Z",updatedAt:"2024-11-15T13:51:29.070Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:v,locale:g},fields:{title:"ilmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5n6lm51Gd1z6faxxRs6ROC\u002Fcc12875aea8dbc33521eb9abc4af5d09\u002Filmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491.png",details:{size:960707,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastonmuutos-haltuun-nostokuva-adobestock-216473491.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje: ennakoi, varaudu, sopeudu. Kirjekuorikuvake ja kirjekuvake, jossa @-merkki. Piirros.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirjeestÃ¤ saat ajankohtaiset kuulumiset ilmastonmuutokseen sopeutumisesta suoraan sÃ¤hkÃ¶postiisi.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen\u002Filmastonmuutos-haltuun-lisatietoa",linkText:hj}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yscUlM53z55GYSpz4uK7M",type:d,createdAt:"2022-01-20T09:30:03.871Z",updatedAt:"2022-01-20T09:42:38.875Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan aikajanatarkastelu 2005â€“2020",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ",type:C,createdAt:yf,updatedAt:yf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g},fields:{title:"sopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F20okshjCTf9wcqPfYcuBeQ\u002F592ca48d233e19d7646df00eaa8339bb\u002Fsopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239.jpg",details:{size:130333,image:{width:P,height:R}},fileName:"sopeutumispolitiikan-aikajana-nostokuva-adobestock-135102239.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"VÃ¤rikkÃ¤itÃ¤ rataskuvioita roikkuu kiinni vaakasuoralla viivalla.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fkansallisen-ilmastonmuutokseen-sopeutumispolitiikan-aikajanatarkastelu-2005-2020\u002F",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Suomen ilmastopaneelin sivuilta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5OSlJSVtuPUH0mGKteP2QL",type:d,createdAt:"2023-03-10T11:28:55.226Z",updatedAt:"2023-03-13T13:19:01.517Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:yg,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Climate-ADAPT",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc",type:C,createdAt:"2023-03-10T10:07:46.265Z",updatedAt:"2023-03-13T06:53:04.712Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:E,locale:g},fields:{title:"climate-adapt-logo-nostokuva",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1gvr3LRaYMaPfbm9D1iRVc\u002F327aba4da4397c3c7aaf0e572ce6d2cd\u002Fclimate-adapt-logo-nostokuva.png",details:{size:40157,image:{width:P,height:R}},fileName:"climate-adapt-logo-nostokuva.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Climate-ADAPT-sivuston logo",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eurooppalainen sopeutumisportaali Climate-ADAPT jakaa englanniksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tietoa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002F",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Climate-ADAPTin sivuilta"}}],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[bL,$],tags:[bf,bM]};dd.metadata={tags:[],concepts:[]};dd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rNX2gMHUu0GQrGYatgySq",type:d,createdAt:uC,updatedAt:uC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dd.fields={title:"Ilmasto",slug:"ilmasto"};df.metadata={tags:[],concepts:[]};df.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51Ua9Pu0wXVUpxheSv5ht6",type:d,createdAt:Cq,updatedAt:Cq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};df.fields={title:"Pienhiukkaset",slug:"pienhiukkaset"};dg.metadata={tags:[],concepts:[]};dg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1mc1EIsKCQQ3lV6xvn6nkl",type:d,createdAt:CK,updatedAt:CK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dg.fields={title:"KasvihuoneilmiÃ¶",slug:"kasvihuoneilmio"};dl.metadata={tags:[],concepts:[]};dl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48Uuan3EOebzDGSPXJf5Jt",type:d,createdAt:"2022-05-31T07:51:27.656Z",updatedAt:"2024-06-26T13:37:24.481Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};dl.fields={abbreviation:"VAL21",body:"Valtioneuvosto. 2021. Uusi suunta. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1, Helsinki. 113 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-658-7"};dn.metadata={tags:[],concepts:[]};dn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67p9XylwgJbTNrnIYNEFOP",type:d,createdAt:"2021-11-14T10:26:10.193Z",updatedAt:"2022-01-20T14:22:05.053Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};dn.fields={publishedLanguages:[g],title:ng,slug:nh,parent:bX,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1lCaiQ23C535SdGm1rcqnG",type:d,createdAt:oQ,updatedAt:oQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Energiatehokkuus-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NRTMCtGjF01UmCeHouNZY",type:d,createdAt:"2021-09-10T10:01:57.290Z",updatedAt:"2022-09-20T06:48:48.423Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Energiatehokkuustoimista on taloudellista hyÃ¶tyÃ¤",materialType:G,slug:"energiatehokkuustoimista-on-taloudellista-hyotya",parent:dn,ingress:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa yksi keskeisistÃ¤ toiminta-alueista on energiatehokkuus. Energiatehokkuudella tarkoitetaan saman tuotteen tai palvelun tuottamista pienemmÃ¤llÃ¤ energiamÃ¤Ã¤rÃ¤llÃ¤. Energiatehokkuutta parantamalla voidaan kustannustehokkaasti vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",marks:[],data:{}}]}]},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden parantamisella on monia myÃ¶nteisiÃ¤ vaikutuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ tehokkaammin ja sÃ¤Ã¤steliÃ¤Ã¤mmin energiaa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n, sitÃ¤Â vÃ¤hemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ aiheutuu sen tuotannosta. Energian kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan tehostaa kaikilla yhteiskunnan aloilla â€“ niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden parantamisella on myÃ¶s muita kuin ilmastohyÃ¶tyjÃ¤. Se pienentÃ¤Ã¤ tarvetta tuontienergialle ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ muita haitallisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ilmaan. Energiatehokkuustoimet maksavat itsensÃ¤ yleensÃ¤ takaisin pienentyneinÃ¤ energiakuluina. Sijoittaminen energiatehokkuuteen edistÃ¤Ã¤ teknologian kehittymistÃ¤, millÃ¤ voi olla positiivisia vaikutuksia tyÃ¶llisyyteen ja kilpailukykyyn. Samalla tulevaisuuden pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyskustannukset alenevat. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:ssa ja Suomessa parannetaan energiatehokkuutta lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unioni (EU) pyrkii hillitsemÃ¤Ã¤n ilmastonmuutosta muun muassa parantamalla energiatehokkuutta. EU:n energiatehokkuustavoitteet on kirjattu energiatehokkuusdirektiiviin (2012\u002F27\u002FEU) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78XPQFWMI0Bqu3m7YeFpHd",type:d,createdAt:oS,updatedAt:oS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR12",body:"2012\u002F27\u002FEU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta, direktiivien 2009\u002F125\u002FEY ja 2010\u002F30\u002FEU muuttamisesta sekÃ¤ direktiivien 2004\u002F8\u002FEY ja 2006\u002F32\u002FEY kumoamisesta. Nro L 315\u002F1. 14.11.2012.",link:"http:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002FLexUriServ\u002FLexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tarkistettu energiatehokkuusdirektiivi (EU)2018\u002F2002 tuli voimaan vuonna 2018, ja tavoitteita on siinÃ¤ tiukennettu aiempiin tavoitteisiin verrattuna. EU:n tavoitteena on, ettÃ¤ energiatehokkuus alueella paranee vuoteen 2030 mennessÃ¤ vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 32,5 prosenttia verrattuna vuonna 2007 vuodelle 2030 laadittuihin energiankulutusennusteisiin. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Energiatehokkuusdirektiivi pannaan jÃ¤senmaissa tÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n kansallisilla laeilla, ja Suomessa energiatehokkuusdirektiiviÃ¤ toimeenpannaan energiatehokkuuslailla (787\u002F2020) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZmszisRA5FLsZCsxFG0SW",type:d,createdAt:oT,updatedAt:oT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LAK20",body:"Laki energiatehokkuuslain muuttamisesta 787\u002F2020.",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2020\u002F20200787"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n jÃ¤senmaiden on asetettava EU:n energiatehokkuusdirektiivin yhteistavoitteen pohjalta omat kansalliset energiatehokkuustavoitteensa. LisÃ¤ksi jÃ¤senmaille on sÃ¤Ã¤detty sitova vuotuinen energiansÃ¤Ã¤stÃ¶velvoite, joka on Suomella noin 1,90â€“2,36 terawattituntia (TWh) vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EU:n energiatehokkuusdirektiivin myÃ¶tÃ¤ Suomessa laaditaan kolmen vuoden vÃ¤lein kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa Suomi raportoi ja esittÃ¤Ã¤ Euroopan komissiolle energiatehokkuustoimenpiteet eri toimialoille, kuten rakennuksille, julkiselle sektorille, energia-alalle, liikenteelle, maataloudelle, yksityisille palveluille ja teollisuudelle. ",nodeType:a},{data:{target:oU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotteiden energiatehokkuutta sÃ¤Ã¤nnellÃ¤Ã¤n EU:ssa niin sanotulla ekosuunnitteludirektiivillÃ¤ (2009\u002F125\u002FEU) ja energiamerkintÃ¤asetuksella (EU) 2017\u002F1369. EnergiamerkintÃ¤asetuksen perusteella kodinkoneisiin kiinnitetÃ¤Ã¤n energiamerkintÃ¤, jonka avulla kuluttajat voivat helpommin valita energiatehokkaan tuotteen. Ekosuunnitteludirektiivin ja energiamerkintÃ¤asetuksen pohjalta eri tuoteryhmille annetaan sitovia energiatehokkuutta ja muita ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia koskevia vaatimuksia, jotka ovat voimassa koko EU:n alueella. Suunnitteluvaatimukset ja energiamerkintÃ¤ ovat vaikuttavia tapoja pienentÃ¤Ã¤ energian kokonaiskulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset ovat merkittÃ¤vÃ¤ keino edistÃ¤Ã¤ energiatehokkuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keskeinen keino edistÃ¤Ã¤ energian tehokasta kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja saavuttaa energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet. Sopimukset ovat vapaaehtoisia ja ne solmitaan valtion ja toimialojen kuten teollisuuden, palvelu-, kiinteistÃ¶-, energia- ja kunta-alan vÃ¤lillÃ¤. Sopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat kattavat lÃ¤hes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Energiatehokkuussopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiÃ¤ ja yhteisÃ¶jÃ¤ parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen energiankÃ¤ytÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤llisen tehostamistavoitteen ja pyrkivÃ¤t siihen eri toimenpiteitÃ¤ toteuttamalla. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3VhtjKWV7kR1hlm7GDtZaH",type:d,createdAt:oX,updatedAt:oX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ENE21",body:"Energiatehokkuussopimukset [Viitattu 28.1.2021].",link:"https:\u002F\u002Fenergiatehokkuussopimukset2017-2025.fi\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset ovat energiatehokkuustoimista vaikuttavimpia, eli niillÃ¤ voidaan saavuttaa suurimmat energiansÃ¤Ã¤stÃ¶t vuosina 2021â€“2030 (taulukko 1). Muita merkittÃ¤viÃ¤ toimia ovat muun muassa lÃ¤mpÃ¶pumppujen kÃ¤yttÃ¶ pien- ja rivitaloissa, henkilÃ¶autoissa kÃ¤ytettÃ¤vien liikennepolttoaineiden verotus, energiakatselmustoiminnan tukeminen sekÃ¤ maatilojen energiatehokkuustoimenpiteet. ",nodeType:a},{data:{target:do0},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xudpQ94VlzZes1GkxbmYq",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:42.247Z",updatedAt:"2021-10-15T10:01:25.037Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Vaikuttavimmat energiatehokkuustoimenpiteet ja niillÃ¤ saavutettava energiansÃ¤Ã¤stÃ¶ Suomessa vuosina 2021-2030 - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9287%;\" colspan=\"2\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Vaikuttavimmat energiatehokkuustoimenpiteet ja niill&auml; saavutettava energians&auml;&auml;st&ouml; Suomessa vuosina 2021&ndash;2030. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7XTQFn5H1vuNKE3GIFn0s\" data-ctf-id=\"7XTQFn5H1vuNKE3GIFn0s\"\u003ETYO19\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 54.4197%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EToimenpide\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 45.509%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EEnergians&auml;&auml;st&ouml; kaudella 2021&ndash;2030 \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 54.4197%;\"\u003EEnergiatehokkuussopimustoiminta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 45.509%;\"\u003E82,43 TWh\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 54.4197%;\"\u003EPien- ja rivitalojen l&auml;mp&ouml;pumput\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 45.509%;\"\u003E20,40 TWh\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 54.4197%;\"\u003ELiikennepolttoaineiden verotus (henkil&ouml;autot)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 45.509%;\"\u003E15,35 TWh\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 54.4197%;\"\u003ETuettu energiakatselmustoiminta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 45.509%;\"\u003E11,43 TWh\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 54.4197%;\"\u003EMaatilojen energiatehokkuustoimenpiteet\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 45.509%;\"\u003E11,40 TWh\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002F75ef09a7-01a2-489a-862e-0dce463a8e1c\u002Fenergiatehokkuustoimista-on-taloudellista-hyotya.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutusjousto parantaa kotitalouksien energiatehokkuutta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kuluttajilla on merkittÃ¤vÃ¤ rooli energiatehokkuuden edistÃ¤misessÃ¤ muun muassa energian kulutusjouston kautta. Tuuli- ja aurinkovoima ovat tuotannoltaan vaihtelevia, ja niiden osuuden kasvaessa energian kulutusta tulee lisÃ¤Ã¤ntyvissÃ¤ mÃ¤Ã¤rin pystyÃ¤ ohjaamaan ja sÃ¤Ã¤tÃ¤mÃ¤Ã¤n. Kulutushuippujen aikana sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n kulutusta voidaan hetkellisesti pienentÃ¤Ã¤ tai siirtÃ¤Ã¤ toiseen ajankohtaan. TÃ¤tÃ¤ sanotaan kulutus- tai kysyntÃ¤joustoksi. Kulutusjousto vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tehon tarvetta energiajÃ¤rjestelmÃ¤tasolla ja pienentÃ¤Ã¤ sekÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ettÃ¤ kustannuksia. Uusiutuvan energian tuotantohuippujen aikana energiaa voidaan puolestaan varastoida talojen rakenteisiin, lÃ¤mminvesivaraajiin ja sÃ¤hkÃ¶autojen akkuihin. ",nodeType:a},{data:{target:gR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiaan liittyvÃ¤ kulutuskÃ¤yttÃ¤ytyminen on usein rutiininomaista. Energiaa ei kuluteta kotitalouksissa tietoisesti, vaan se on seurausta kodin eri toiminnoista kuten ruuan laitosta tai tilojen pitÃ¤misestÃ¤ lÃ¤mpiminÃ¤.Â  Kulutusjousto ei edellytÃ¤ asukkailta aktiivista osallistumista, vaan rakennusten Ã¤lykkÃ¤Ã¤t taloautomaatiojÃ¤rjestelmÃ¤t mahdollistavat energiankulutuksen sÃ¤Ã¤tÃ¤misen ilman ettÃ¤ asumismukavuus heikkenee. Asukkaiden aktiivisuutta tarvitaan kuitenkin hankintapÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤ tehtÃ¤essÃ¤, uudis- ja korjausrakentamisessa sekÃ¤ laitevalinnoissa. Jotta kulutusjoustoa voidaan laajasti toteuttaa kotitalouksissa, tarvitaan kuluttajille laadukkaita ja helppokÃ¤yttÃ¶isÃ¤ kulutusjoustopalveluja. ",nodeType:a},{data:{target:gR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden kannalta tÃ¤rkeitÃ¤ osa-alueita kuten liikkumista ja yhdyskuntarakennetta, rakennusten energiankulutusta, sÃ¤hkÃ¶laitteita ja valaistusta sekÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ julkisia hankintoja kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n tarkemmin Ilmasto-oppaan muissa artikkeleissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Frakennusten-energiatehokkuus"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Rakennusten energiatehokkuutta koskeva lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶ ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oY},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Kuluttajien energianeuvonta ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkorjausrakentamisen-strategia"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen pitkÃ¤n aikavÃ¤lin korjausrakentamisen strategia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oW},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen neljÃ¤s kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4. 28.4.2017. Energiatehokkuusdirektiivin (2012\u002F27\u002FEU) artiklan 24 (2) mukainen raportointi Euroopan komissiolle. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fjulkisen_sektorin_energiatehokkuussuunnitelma"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[bI],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2021-01-29",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oBtyzXSHQDyeKS6vWg2DM",type:d,createdAt:"2021-10-02T08:35:38.497Z",updatedAt:"2022-01-03T14:12:57.939Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bF,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Energiatehokkuuden parantaminen tuo kunnille sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:G,slug:"energiatehokkuuden-parantaminen-tuo-kunnille-saastoja",parent:dn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat kaikilla toimialoillaan pienentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vÃ¤sti ja nopeasti lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ energiatehokkuutta. ToimenpiteistÃ¤ on usein myÃ¶s taloudellista hyÃ¶tyÃ¤, eivÃ¤tkÃ¤ kaikki niistÃ¤ edellytÃ¤ investointeja.Â ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden edistÃ¤miseen on kunnissa useita keinoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnissa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n energiaa muun muassa rakennusten lÃ¤mmittÃ¤miseen ja valaistukseen, liikenteeseen, uudis- ja korjausrakentamiseen sekÃ¤ hankintoihin. Kunnat voivat omalla toiminnallaan nÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkkiÃ¤ energiatehokkuudesta ja samalla saavuttaa taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Ohjeita kunnan energiatehokkuustyÃ¶hÃ¶n on koottu alla olevaan listaan. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18BcHXZtEukDmF9Dze91VG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"\r Kuntien keinoja energiatehokkuuden edistÃ¤miseen esitellÃ¤Ã¤n myÃ¶s kuvassa 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunta liitetÃ¤Ã¤n kunta-alan energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan ja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n valtion tuet energiatehokkuusinvestointeihin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rSelvitetÃ¤Ã¤n rakennuskannan energiansÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaali teettÃ¤mÃ¤llÃ¤ energiakatselmus.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rSitoutetaan ja koulutetaan kunnan henkilÃ¶stÃ¶ energiatehokkuustyÃ¶hÃ¶n, ja hyvÃ¤t tulokset palkitaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rKannustetaan energiatehokkuuteen kunnan hankinnoissa ja sopimuksissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rToteutetaan energiakatselmuksissa esille tulleet tÃ¤rkeimmÃ¤t toimenpiteet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rSeurataan tavoitteiden saavuttamista.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rTutkitaan mahdollisuudet kiinteistÃ¶kannan perusteellisiin energiakorjauksiin. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiakatselmusta voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ tÃ¤ssÃ¤ apuna. \r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ynnistetÃ¤Ã¤n kustannustehokkaat korjausrakentamishankkeet esimerkiksi ESCO-palvelun avulla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TehdÃ¤Ã¤n yhteistyÃ¶tÃ¤ ja jaetaan kokemuksia energiatehokkuustyÃ¶stÃ¤ muiden kuntien kanssa. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{target:{sys:{id:"4oIlrS6AhAejqlzSkMn0JI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset ja investointituet ovat kuntien kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\nKunnille on tarjolla monia vapaaehtoisia ohjelmia ja verkostoja, joiden kautta toiminnan energiatehokkuutta voidaan parantaa. Kunnan energiansÃ¤Ã¤stÃ¶toimet kannattaa aloittaa kartoittamalla nykytilanne ja arvioimalla kunnan rakennusten energiatehokkuus Motivan koordinoimien energiakatselmuksen avulla. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen energiakatselmuksissa tunnistettu kustannussÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaali on kunnissa noin 13 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4TxcVk9KA6BY0wPvlBIr3S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Se voi koostua esimerkiksi ilmanvaihdon ja lÃ¤mmityksen sÃ¤Ã¤dÃ¶istÃ¤ ja ajastuksesta rakennuksen kÃ¤yttÃ¶tarpeen mukaan, valaistuksen energiatehokkuuden parantamisesta, lÃ¤mmÃ¶n talteenotosta ja vettÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤vistÃ¤ vesikalusteista ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7Htl4LKodkKVbpKgA63EAX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rEri toimintojen energiatehokkuuden pitkÃ¤jÃ¤nteiseen parantamiseen kunnille on tarjolla energiatehokkuussopimus. Uusi sopimuskausi on alkanut vuonna 2017 ja kestÃ¤Ã¤ vuoteen 2025 asti. Sopimuksessa mukana olevissa kunnissa asuu jo yli 70 prosenttia Suomen asukkaista. ",nodeType:a},{data:{target:oU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EnsimmÃ¤isen vuoden aikana (2017-2018) sopimus toi siihen liittyneille kunnille yhteensÃ¤ 5,5 miljoonan euron sÃ¤Ã¤stÃ¶n energiakustannuksissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2DF4gHnnXCFArv01Ua22N6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Verkostot auttavat kuntia jakamana parhaita kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶jÃ¤ ja kokemuksia myÃ¶s energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkosto kokoaa kunnianhimoisiin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin sitoutuneet kunnat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6EuAQHsc2njbAbdlNpdwca",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kunnat voivat myÃ¶s hakea tyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ltÃ¤ tukea energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤viin selvitys- ja investointihankkeisiin. Kuntien on lisÃ¤ksi mahdollista saada riskitÃ¶ntÃ¤ ESCO-rahoitusta, jossa toiminta rahoitetaan energiankulutuksen vÃ¤henemisestÃ¤ kertyvillÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7xGBTcoY2D5hKtIqtFN7Ct",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".\r\n",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ftem.fi\u002Fdocuments\u002F1410877\u002F2795834\u002FEnergiatehokkuus+julkisissa+hankinnoissa\u002F1f3d1ad9-f7a9-4169-95a5-6a96414e9a29"},content:[{data:{},marks:[],value:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶. 2016. Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n ohjeet. 11 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwwf.fi\u002Fgreenoffice\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"WWF: Green Office -ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestelmÃ¤ ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.energiatehokkuussopimukset.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:oZ,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Ftoimialueet\u002Fenergiakatselmustoiminta\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Energiakatselmustoiminta ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Ftuet_ja_rahoitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Tuet ja rahoitus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fstorage.googleapis.com\u002Fapps.myzef.com\u002Fresources\u002Fmotivaoy\u002Fw99y02\u002Findex.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motivan Energialeikkuri yrityksille ja kunnille: Testaa paljonko energiaa voitte sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oM},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilineutraalisuomi.fi â€“ Hinku-verkosto: ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[bI,ag],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2020-09-23",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4231ZwPze8nvxLt8INsE2M",type:d,createdAt:"2021-10-05T12:25:13.485Z",updatedAt:"2023-03-29T13:44:58.260Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:173,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Julkisen sektorin hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ voi pienentÃ¤Ã¤ vÃ¤hÃ¤hiilisillÃ¤ julkisilla hankinnoilla",materialType:G,slug:"julkisen-sektorin-hiilijalanjalkea-voi-pienentaa-vahahiilisilla-julkisilla-hankinnoilla",parent:dn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkinen sektori voi pienentÃ¤Ã¤ ilmastovaikutustaan, jos julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon tuotteiden ja palveluiden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t. Julkisia hankintoja sÃ¤Ã¤televÃ¤t laki, EU-direktiivit ja valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶kset. YmpÃ¤ristÃ¶n huomioon ottavien hankintojen tueksi on olemassa runsaasti oppaita ja tietokantoja.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\r\rJulkisilla hankinnoilla voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rJulkiset hankinnat nÃ¤hdÃ¤Ã¤n tehokkaana keinona vÃ¤hentÃ¤Ã¤ julkisen sektorin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5JSPnWeGLTOmCh5M8TqGCG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4gu2bnXxIC9jowe6GQtTHh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4MsrJnC7k1QqJcEtFRaXNV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkiset hankinnat voivat liittyÃ¤ rakentamiseen ja peruskorjauksiin, liikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja ruokapalveluihin. Ne ovat sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita julkinen sektori tekee oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisen sektorin toimijoita ovat esimerkiksi valtio, kunnat, kuntayhtymÃ¤t ja valtion liikelaitokset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6RRjvlg2FDT3b6wS98hKLe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin tekemÃ¤t hankinnat ovat merkittÃ¤vÃ¤ osa kansantaloutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Julkisista hankinnoista suurin osa eli noin 75 prosenttia tehdÃ¤Ã¤n kunnissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:o_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kuntien tekemien julkisten hankintojen arvo on Suomessa lÃ¤hes 20 miljardia euroa vuodessa. Jos tÃ¤llainen rahamÃ¤Ã¤rÃ¤ kohdennettaisiin vÃ¤hÃ¤hiilisiin tuotteisiin ja palveluihin, se pienentÃ¤isi hankintojen ilmasto- ja muita ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia sekÃ¤ parantaisi nÃ¤iden tuotteiden ja palveluiden markkina-asemaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" VÃ¤hÃ¤hiilisyydellÃ¤ tarkoitetaan mahdollisimman alhaisia hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5EtWl3bDMx6E93VKmoSSQw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sellaiset julkiset hankinnat, jotka ovat ympÃ¤ristÃ¶n ja ilmaston kannalta kestÃ¤viÃ¤, voivat tuoda myÃ¶s muita hyÃ¶tyjÃ¤. Ne voivat saada aikaan esimerkiksi taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ alhaisemman energiankulutuksen tai tuotteiden pitkÃ¤ikÃ¤isyyden kautta. LisÃ¤ksi ne voivat tuoda sosiaalisia hyÃ¶tyjÃ¤, koska niiden avulla on mahdollista edistÃ¤Ã¤ tyÃ¶llisyyttÃ¤ ja hyvinvointia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisen sektorin tekemien hankintojen avulla on myÃ¶s mahdollista testata ja edistÃ¤Ã¤ uusia vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ ratkaisuja. Samalla julkinen sektori voi toimia esimerkkinÃ¤ yksityiselle sektorille ja kuluttajille. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisistÃ¤ ja innovatiivisista hankinnoista ovat energiatehokkuutta lisÃ¤Ã¤vÃ¤t digitaaliset ratkaisut, uusiomateriaalien kÃ¤yttÃ¶ rakentamisessa, vaihtoehtoiset kÃ¤yttÃ¶voimat liikennepalveluissa sekÃ¤ jakamistalouden ratkaisut, kuten yhteiskÃ¤yttÃ¶autot. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:gY,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisia hankintoja ohjaavat sÃ¤Ã¤dÃ¶kset",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rJulkisia hankintoja koskeva perussÃ¤Ã¤dÃ¶s on laki julkisista hankinnoista (1397\u002F2016). Sen mukaan julkiset hankinnat tÃ¤ytyy pyrkiÃ¤ toteuttamaan mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti. Samalla hankinnoissa tÃ¤ytyy pyrkiÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n hyvÃ¤ksi olemassa olevia kilpailuolosuhteita sekÃ¤ ottamaan huomioon ympÃ¤ristÃ¶- ja sosiaaliset nÃ¤kÃ¶kohdat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5cCkA1cLYiuIF7eXYMfwkV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuudella on kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤ rooli ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7fAmKWUIGFBrysVH4rxnAe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa tyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ onkin antanut ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (2012\u002F27\u002FEU) edellyttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ jÃ¤senmaat hankkivat vain direktiivissÃ¤ tarkemmin eriteltyjÃ¤ energiatehokkaita tuotteita, palveluita ja rakennuksia, mikÃ¤li se on johdonmukaista kustannustehokkuuden, taloudellisen toteutettavuuden, laajemman kestÃ¤vyyden ja riittÃ¤vÃ¤n kilpailun kanssa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"25NvI9vJDXOntCQGZzsKVn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmaa julkisissa hankinnoissa on vahvistettu myÃ¶s kahdella Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶ksellÃ¤. Toinen niistÃ¤ koskee kestÃ¤vien ympÃ¤ristÃ¶- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistÃ¤mistÃ¤ julkisissa hankinnoissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4q3yLqmv0CkxkZtSZurtBM",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja toinen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5YiPeAMtnYqBqPX55Gb5Oq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". PeriaatepÃ¤Ã¤tÃ¶kset ovat valtion virastoille velvoittavia mutta kunnille suosituksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankintaosaaminen on avainasemassa vÃ¤hÃ¤hiilisten hankintojen edistÃ¤misessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rVaikka laki mahdollistaa ympÃ¤ristÃ¶perusteiden kÃ¤yttÃ¤misen hankintoja tehdessÃ¤, nÃ¤in ei kuitenkaan aina tapahdu. SyynÃ¤ tÃ¤hÃ¤n on se, ettÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶n ja ilmaston kannalta kestÃ¤vien hankintojen tekemiseen ei aina lÃ¶ydy riittÃ¤vÃ¤Ã¤ osaamista tai resursseja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastoystÃ¤vÃ¤llisessÃ¤ hankintatoiminnassa on olennaista, ettÃ¤ hankintojen ilmastovaikutuksia tarkastellaan tuotteiden tai palvelujen koko elinkaaren ajalta eli niiden hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤. MyÃ¶s budjettisuunnittelun tulee tukea elinkaarinÃ¤kÃ¶kulmaa ja hankinnat tulee kytkeÃ¤ kunnan talouden kokonaissuunnitteluun. NÃ¤in voidaan lÃ¶ytÃ¤Ã¤ kokonaisratkaisu, joka on kestÃ¤vÃ¤ sekÃ¤ ilmaston ettÃ¤ talouden kannalta, sen sijaan ettÃ¤ keskityttÃ¤isiin vain itse hankintamenettelyyn. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisista hankinnoista vastaavien henkilÃ¶iden ilmasto-osaamista voidaan lisÃ¤tÃ¤ koulutuksella ja vertaisneuvonnalla. EdellÃ¤kÃ¤vijÃ¤kunnat, joissa on kokemusta vÃ¤hÃ¤hiilisistÃ¤ hankinnoista, voivat toimia esimerkkeinÃ¤ ja levittÃ¤Ã¤ osaamistaan erilaisissa kuntien verkostoissa, kuten FISU- ja HINKU-kunnissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EsimerkkejÃ¤ ja tukea kestÃ¤viin hankintoihin tarjoaa myÃ¶s KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:o$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankintojen kestÃ¤vyyttÃ¤ pitÃ¤Ã¤ seurata ja mitata jÃ¤rjestelmÃ¤llisesti, jotta tiedetÃ¤Ã¤n, miten se kehittyy pidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤. TÃ¤tÃ¤ varten tarvitaan seurantamenetelmiÃ¤, jotka mahdollistavat tilastollisesti luotettavan vertailun tarjouspyyntÃ¶jen sekÃ¤ eri tuoteryhmien, sektoreiden ja vuosien vÃ¤lillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bY,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kohdat ovat mukana hankinnan eri vaiheissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rOleellinen osa julkista hankintaprosessia on niin sanottu tarveharkinta. Eli hankintaan ei pidÃ¤ ryhtyÃ¤, ennen kuin on mietitty, mitÃ¤ uutta todella tarvitaan ja voisiko vanhan tuotteen kunnostaa.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankinnan mÃ¤Ã¤rittelyssÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulma tulisi ottaa huomioon alusta lÃ¤htien. TarjouspyyntÃ¶Ã¤ laadittaessa olennaiset ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmat on kirjattava oikeisiin kohtiin ja ympÃ¤ristÃ¶perusteille on annettava merkittÃ¤vÃ¤ painoarvo. On myÃ¶s varmistettava, ettÃ¤ hankintaprosessissa on mukana tuottajia, joilla on valikoimissaan ekotuotteita. Tarjouksessa esitettyjen ympÃ¤ristÃ¶perusteiden on oltava mukana, kun tehtyjÃ¤ tarjouksia vertaillaan keskenÃ¤Ã¤n. PÃ¤Ã¤tÃ¶ksen perusteluissa ympÃ¤ristÃ¶perusteiden tulee olla samat kuin tarjouspyynnÃ¶ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TarjouspyynnÃ¶issÃ¤ yleisesti kÃ¤ytettÃ¤viÃ¤, tapauskohtaisesti mÃ¤Ã¤riteltÃ¤viÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶perusteita ovat esimerkiksi: ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rympÃ¤ristÃ¶merkki tai merkin kriteerien tÃ¤yttyminen\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"tuotteen kierrÃ¤tettÃ¤vyys\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"pitkÃ¤ takuuaika\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"varaosien saatavuus, tuotteen pÃ¤ivitettÃ¤vyys, huollettavuus ja korjattavuus\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ympÃ¤ristÃ¶lle haitallisten aineiden vÃ¤hÃ¤isyys\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ympÃ¤ristÃ¶Ã¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t materiaalivalinnat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"247UeN6xRRAMWpfR2nUz3D",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶merkittyjÃ¤ tuotteita ja palveluita on saatavilla runsaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rYksinkertainen tapa tehdÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶n kannalta kestÃ¤viÃ¤ julkisia hankintoja on edellyttÃ¤Ã¤ kilpailutettavilta tuotteilta ja palveluilta tiettyÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶merkkiÃ¤, kuten pohjoismaista JoutsenmerkkiÃ¤ tai EU:n ympÃ¤ristÃ¶merkkiÃ¤.  NÃ¤in voidaan hankintalain puitteissa tehdÃ¤. \r\n",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Monille ympÃ¤ristÃ¶merkityille tuotteille on asetettu ilmastoon liittyviÃ¤ vaatimuksia koko elinkaaren ajalle, mikÃ¤ tekee niistÃ¤ vÃ¤hÃ¤hiilisen vaihtoehdon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4Ogkbg6cT7pciqElIljtKt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶merkittyjÃ¤ tuotteita ja palveluita on nykyÃ¤Ã¤n saatavilla useimmista tuoteryhmistÃ¤. Esimerkiksi Pohjoismainen ympÃ¤ristÃ¶merkki ja EU:n ympÃ¤ristÃ¶merkki kattavat useita pÃ¤ivittÃ¤iskulutustavaroita, kuten puhdistus- ja pesuaineita, pehmopapereita ja kosmetiikkaa, sekÃ¤ pitkÃ¤ikÃ¤isempiÃ¤ tai harvemmin kÃ¤ytettÃ¤viÃ¤ tuotteita, kuten elektroniikkaa, huonekaluja, tekstiilejÃ¤, maaleja ja rakennusmateriaaleja ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:g_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". YmpÃ¤ristÃ¶merkityistÃ¤ palveluista tyypillisimpiÃ¤ ovat majoituspalvelut ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:g_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pohjoismaisen ympÃ¤ristÃ¶merkin kriteerit on laadittu myÃ¶s rakennuksille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:g_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶merkkejÃ¤:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rPohjoismainen ympÃ¤ristÃ¶merkki (Joutsenmerkki) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"0AVsqIMttcPlpMg9Nk3q5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n ympÃ¤ristÃ¶merkki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5WxDiUzGj4ZiYnBiBEO3ms",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TCO-ympÃ¤ristÃ¶merkki toimistolaitteille ja elektroniikalle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3SCkpAXM2b1Xca7mGdw3gq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EKOenergiamerkki uusiutuvalle energialle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5MWKG0r6rHcTM2i6k9RKwt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n energiamerkintÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"z5uhJW3AqEGRVJAVZD9qG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energy Star -merkintÃ¤ (energiatehokkaat toimistolaitteet) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5CQUfZ7DSfsPEnioIZ1RpI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:gY,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oppaita ja neuvontaa kestÃ¤viin julkisiin hankintoihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rMotivan hankintapalvelu - HyvÃ¤n hankinnan ABC ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:o_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hankintamappi - julkisten cleantech-hankintojen tietokanta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"pLQY5pU01Ga2j5yBHQYD2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:o$,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opas ympÃ¤ristÃ¶merkin kÃ¤yttÃ¤miseen julkisissa hankinnoissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pa,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa - TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n ohjeet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gZ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n opas kestÃ¤viin julkisiin hankintoihin  â€“ Buying green! A handbook on green public procurement ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3bA5zHLxEXK68thZKsOtMb",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:pc,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FHiilijalanjalki_paljastaa_hankintojen_il(59050)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilineutraalisuomi.fi - HiilijalanjÃ¤lki paljastaa hankintojen ilmastokuorman. Uutinen 30.10.2020 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitkiertoon.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FJulkisilla_hankinnoilla_voidaan_vauhditt(53501)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisilla hankinnoilla voidaan vauhdittaa vÃ¤hÃ¤hiilistÃ¤ kiertotaloutta â€“ SYKEn CIRCWASTE-hankkeen uutinen 17.12.2019 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FRatkaisujablogi\u002FKatriina_Alhola_Vauhtia_kuntien_vahahiil(46266)"},content:[{data:{},marks:[],value:"SYKE:n Ratkaisuja-blogi: Vauhtia kuntien vÃ¤hÃ¤hiilisiin ja kiertotaloutta edistÃ¤viin hankintoihin. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.hankintakeino.fi\u002Ffi"},content:[{data:{},marks:[],value:"KEINO â€“ KestÃ¤vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FTutkimus_ja_kehittamishankkeet\u002FHankkeet\u002FJulkisten_hankintojen_vahahiilisyys_ja_kiertotalouskiihdyttamo"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Julkisten hankintojen vÃ¤hÃ¤hiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttÃ¤mÃ¶ -hanke ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FKulutus_ja_tuotanto\u002FLaskurit\u002FJuhilas"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Julkisten hankintojen hiilijalanjÃ¤lkilaskurit (JUHILAS) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkestavat_julkiset_hankinnat\u002Fhyvan_hankinnan_abc\u002Fhyvan_hankinnan_abc-lista"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: HyvÃ¤n hankinnan ABC ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[fb,{sys:{type:b,linkType:d,id:fc}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2018-12-17",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7bx1nYUuvn1c721lmH7VQq",type:d,createdAt:"2021-09-22T10:53:02.706Z",updatedAt:"2022-12-12T10:18:36.681Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:148,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Rakennusten lÃ¤mmitys kuluttaa runsaasti energiaa",materialType:G,slug:"rakennusten-lammitys-kuluttaa-runsaasti-energiaa",parent:dn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mmitys vie noin neljÃ¤sosan kaikesta Suomessa kÃ¤ytetystÃ¤ energiasta. Yleisin lÃ¤mmitystapa on kaukolÃ¤mpÃ¶. Uudisrakennukset ovat yhÃ¤ energiatehokkaampia, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tÃ¤rkeitÃ¤ keinoja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ovat olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset ja energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤vÃ¤t kÃ¤yttÃ¶tavat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa rakennusten kÃ¤yttÃ¤mÃ¤stÃ¤ energiasta kuluu tilojen lÃ¤mmitykseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mmitykseen kuluu kaikesta Suomessa kÃ¤ytetystÃ¤ energiasta noin neljÃ¤sosa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3tfaDhbDdKwW3tL0Kw3wpP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Asuinrakennusten osuus energian loppukulutuksesta on 20 prosenttia, josta noin kaksi kolmasosaa, kuluu tilojen lÃ¤mmitykseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pe,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KÃ¤yttÃ¶veden lÃ¤mmitykseen kuluu asunnoissa keskimÃ¤Ã¤rin noin 17 prosenttia, sÃ¤hkÃ¶laitteisiin, ruuan valmistukseen ja valaistukseen noin 14 prosenttia ja saunan lÃ¤mmitykseen noin 5 prosenttia energiasta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pe,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" (Kuva 1) Uusissa energiatehokkaissa rakennuksissa lÃ¤mmityksen osuus energiankulutuksesta on pienempi, jolloin kÃ¤yttÃ¶veden lÃ¤mmitykseen, sÃ¤hkÃ¶laitteisiin ja valaistukseen voi kulua yli puolet asumiseen kÃ¤ytetystÃ¤ energiasta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1IUw23QuxBkRgUceQfjQas",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmitykseen kuluvan energian mÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee ulkolÃ¤mpÃ¶tilan mukaan. Ilmatieteen laitos seuraa rakennusten lÃ¤mmitystarvetta kuukausittaisilla lÃ¤mmitystarveluvuilla. MitÃ¤ korkeampi on ulkolÃ¤mpÃ¶tila, sitÃ¤ pienempi on rakennuksen lÃ¤mmitystarveluku, mikÃ¤ tarkoittaa pienempÃ¤Ã¤ energiantarvetta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3VvBzwZjyputARoWwv2vRe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s rakennuksen suunnittelu vaikuttaa kÃ¤ytÃ¶n aikaiseen energiankulutukseen. Passiivista aurinkoenergiaa hyÃ¶dyntÃ¤vÃ¤ rakennus on sijoitettu ja suunniteltu niin, ettÃ¤ ikkunoiden kautta tuleva auringon lÃ¤mpÃ¶ ja valo vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t rakennuksen lÃ¤mmitys- ja valaistustarvetta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6hEKOwWCDLUtNpJCPZnrGD",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5R6puy7Mjye9LTQDkoPaks",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶pumppujen merkitys rakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuinrakennusten tilojen lÃ¤mmitykseen kuluu vuosittain noin 40-45 TWh, riippuen vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tilasta. Yleisimmin kÃ¤ytetyt energianlÃ¤hteet asuinrakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ ovat kaukolÃ¤mpÃ¶, puu ja sÃ¤hkÃ¶, jotka yhdessÃ¤ kattavat yli 80 prosenttia tilojen lÃ¤mmitykseen kuluvasta energiasta. NÃ¤iden jÃ¤lkeen yleisin energialÃ¤hde on lÃ¤mpÃ¶pumppuenergia, jonka kulutus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaisista noin puolet asuu kaukolÃ¤mmitetyissÃ¤ taloissa. KaukolÃ¤mmÃ¶n tuotannossa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n yleisimmin biomassaa (noin 44 prosenttia), turvetta (noin 15 prosenttia), maakaasua (noin 13 prosenttia) ja kivihiiltÃ¤ (noin 13 prosenttia) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pf,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KaukolÃ¤mmÃ¶n ominaispÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti, kun energiantuotannossa on siirrytty kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n enemmÃ¤n uusiutuvia energialÃ¤hteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7tRERPiYnYhinmH3g4sHp4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelvimmÃ¤t muutokset rakennusten lÃ¤mmitystapojen kehityksessÃ¤ 2010-luvulta eteenpÃ¤in ovat olleet Ã¶ljylÃ¤mmityksen nopea vÃ¤heneminen ja maalÃ¤mpÃ¶pumppujen suosion voimakas kasvu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pg,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Uusissa pientaloissa maalÃ¤mpÃ¶pumppu on nykyÃ¤Ã¤n ylivoimaisesti yleisin lÃ¤mmitysjÃ¤rjestelmÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7g8HoIxptfeMe5qOt6nlrw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"\r\n\r\nPuun pienpolton osuus asuinrakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ on Suomessa varsin suuri ja kattaa noin viidesosan asumisen kokonaisenergiankulutuksesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pg,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Puuta kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n usein tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤nÃ¤ energialÃ¤hteenÃ¤ esimerkiksi sÃ¤hkÃ¶lÃ¤mmityksen rinnalla. Puun pienpoltto aiheuttaa kuitenkin negatiivisia ilmasto- ja terveysvaikutuksia. PienemmissÃ¤ tulisijoissa palaminen ei ole yhtÃ¤ puhdasta kuin esimerkiksi alueellisissa lÃ¤mpÃ¶voimaloissa, mikÃ¤ aiheuttaa mustan hiilen eli noen ja pienhiukkasten pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Mustalla hiilellÃ¤ on ilmakehÃ¤Ã¤ lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤ vaikutus, sillÃ¤ se sitoo tehokkaasti auringon sÃ¤teilyÃ¤. LisÃ¤ksi musta hiili ja muut pienhiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶t heikentÃ¤vÃ¤t hengitysilman laatua. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3Qs6zFdVg801rdQC2bvi2Q",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶n merkitys rakennusten lÃ¤mmityksessÃ¤ kasvaa tulevaisuudessa, kun energiantuotannossa siirrytÃ¤Ã¤n pois fossiilisista polttoaineista. YhÃ¤ suurempi osa energiasta tuotetaan tulevaisuudessa uusiutuvilla energialÃ¤hteillÃ¤, ja tuuli- ja aurinkoenergian mÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa voimakkaasti. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat tuotannoltaan vaihtelevia, jolloin energian tuotanto ja kysyntÃ¤ eivÃ¤t aina ajallisesti kohtaa. Siksi lÃ¤mmÃ¶n varastointi ja kulutuksen ajallinen jousto tulee yhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mmÃ¤ksi tulevaisuudessa. LisÃ¤ksi Ã¤lykkÃ¤Ã¤t energiajÃ¤rjestelmÃ¤t voivat ohjata rakennusten energiankulutusta kysyntÃ¤piikkien ulkopuolelle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"8wokqovbthEibn7C7b249",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:gY,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten lÃ¤mmityksen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ energiakorjauksilla ja kÃ¤yttÃ¶tottumusten muutoksilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uudisrakentamisessa on Suomessa ja koko Euroopan unionissa siirrytty lÃ¤hes nollaenergiarakennuksiin. TÃ¤mÃ¤ tarkoittaa, ettÃ¤ rakennus on erittÃ¤in energiatehokas ja sen tarvitsema vÃ¤hÃ¤inen energia katetaan laajasti uusiutuvalla energialla.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"k2zr1fT3ITHAq16cm9HsL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Rakennuskanta uudistuu kuitenkin hyvin hitaasti. Siksi on olennaista parantaa olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta, jotta lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ riittÃ¤vÃ¤n nopeasti. LÃ¤mmitysenergiaa voidaan olemassa olevissa rakennuksissa sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ useilla eri toimenpiteillÃ¤. Esimerkiksi jopa 75 prosenttia Suomen asuinrakennuksista hyÃ¶tyisi patteriverkoston perussÃ¤Ã¤dÃ¶stÃ¤, jossa varmistetaan, ettÃ¤ vesi kiertÃ¤Ã¤ tasaisesti jokaisen patterin kautta. Oikein tehdyllÃ¤ perussÃ¤Ã¤dÃ¶llÃ¤ voidaan saavuttaa jopa 10â€“15 prosentin energiansÃ¤Ã¤stÃ¶. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3z6LbOVUGdSAKP1rasqYax",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ rakennusten energiakorjaustoimenpiteistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6zwW4ckYhzsxvPl7bSN75V",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ikkunoiden ja ovien tiivistys",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmitys- ja ilmanvaihtojÃ¤rjestelmÃ¤n sÃ¤Ã¤tÃ¶",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmÃ¶n talteenotto jÃ¤tevedestÃ¤ tai poistoilmasta",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kattorakenteen lisÃ¤eristys",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶lÃ¤mmityksen vaihtaminen maalÃ¤mpÃ¶Ã¶n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmalÃ¤mpÃ¶pumpun asennus tÃ¤ydentÃ¤mÃ¤Ã¤n sÃ¤hkÃ¶lÃ¤mmitystÃ¤",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenkulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksinkertaisin tapa sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kodin lÃ¤mmitykseen kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤Ã¤ energiaa ja lÃ¤mmityskuluja on laskea sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilaa. Yhden asteen lasku sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilassa voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksen kustannuksia noin 5 prosenttia. LÃ¤mmitykseen tarvittavaan energiamÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n vaikuttavat myÃ¶s ulkolÃ¤mpÃ¶tila ja lÃ¤mmityskauden pituus. Suositeltu sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tila oleskelutiloihin on noin 20â€“21ËšC, ja makuuhuoneissa lÃ¤mpÃ¶tila voi hyvin olla alhaisempikin. TÃ¤llaisissa lÃ¤mpÃ¶tiloissa vireystila sÃ¤ilyy hyvÃ¤nÃ¤ ja sisÃ¤ilman laatu on parempi. MyÃ¶s ikkunoiden ja ovien riittÃ¤vÃ¤stÃ¤ tiivistyksestÃ¤ huolehtiminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, sillÃ¤ vetoisuus lisÃ¤Ã¤ energianhukkaa ja alentaa viihtyisyyttÃ¤.Â ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ph,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ViilennettÃ¤essÃ¤ on ilmastoystÃ¤vÃ¤llisintÃ¤ kÃ¤yttÃ¤Ã¤ verhoja ja kaihtimia kesÃ¤helteellÃ¤, vÃ¤lttÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶Ã¤ tuottavien laitteiden kuten uunin ja saunan kÃ¤yttÃ¶Ã¤ sekÃ¤ tuulettaa yÃ¶n ja aamun viileÃ¤mpinÃ¤ tunteina. Jos tarvitaan koneellista jÃ¤Ã¤hdytystÃ¤, laitteiden kÃ¤yttÃ¶ kohdennetusti ja vain sen aikaa, ettÃ¤ toivottu lÃ¤mpÃ¶tila on saavutettu, auttaa vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n jÃ¤Ã¤hdytyslaitteiden energiankulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ph,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤llÃ¤ lÃ¤mmintÃ¤ vettÃ¤ sÃ¤Ã¤stetÃ¤Ã¤n myÃ¶s energiaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huomattava osa asumisen energiasta, noin 17 prosenttia, kuluu kÃ¤yttÃ¶veden lÃ¤mmittÃ¤miseen (Kuva 1). Tulevaisuudessa vedenkulutuksen suhteellinen merkitys kasvaa yhÃ¤, kun rakennuskannan energiatehokkuus paranee uudis- ja korjausrakentamisen myÃ¶tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kerros- ja rivitaloissa kulutetaan Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin 120 litraa vettÃ¤ vuorokaudessa asukasta kohti. HyvÃ¤nÃ¤ tavoitteena kohtuullisesta vedenkulutuksesta pidetÃ¤Ã¤n Suomessa 100â€“120 litraa asukasta kohti. LÃ¤mpimÃ¤n veden osuus kotitalousvedestÃ¤ on lÃ¤hes kolmasosa. Erot kotitalouksien vÃ¤lillÃ¤ ovat vedenkulutuksessa suuret, mikÃ¤ johtuu muun muassa elÃ¤mÃ¤nvaiheesta, kÃ¤yttÃ¶tottumuksista ja kotona vietetystÃ¤ ajasta. Eniten kuluttavissa kodeissa vettÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n moninkertainen mÃ¤Ã¤rÃ¤ henkeÃ¤ kohti verrattuna vÃ¤hiten kuluttaviin. Suihku on kotitalouksien suurin yksittÃ¤inen vedenkuluttaja: peseytymiseen kuluu keskimÃ¤Ã¤rin 45 prosenttia vedestÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pi,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vedenkulutuksen mittaaminen huoneistokohtaisesti ja laskuttaminen kulutuksen mukaan auttaa hahmottamaan, paljonko vettÃ¤ kuluu. Sellaisissa taloyhtiÃ¶issÃ¤, joissa vedestÃ¤ laskutetaan kulutuksen mukaan, vedenkulutus on keskimÃ¤Ã¤rin lÃ¤hes 10 prosenttia pienempi kuin taloyhtiÃ¶issÃ¤, joissa on kiinteÃ¤ vesimaksu. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pi,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VinkkejÃ¤ energiataloudelliseen veden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n  ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4hg5ZhSK528OEvoskwUPsK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhyet suihkut",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesipihit suihkupÃ¤Ã¤t ja hanat",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤n vettÃ¤ kuluttavat pyykin- ja astianpesukoneet",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ysien koneellisten peseminen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VettÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤vien pesuohjelmien kÃ¤yttÃ¶",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaatteiden tuuletus ja pesuvÃ¤lin pidentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotojen seuranta ja nopea korjaus",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille on tarjolla energiatehokkuuden neuvontapalveluja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat toimia esimerkkinÃ¤ rakennusten energiatehokkuuden suhteen. Kuntien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo kunnille taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ lÃ¤mmityksestÃ¤ aiheutuvia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. MerkittÃ¤viÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan saada aikaan usein jo yksinkertaisilla ja edullisilla toimenpiteillÃ¤, kuten lÃ¤mmitysjÃ¤rjestelmÃ¤n sÃ¤Ã¤dÃ¶illÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnille on olemassa monia vapaaehtoisia ohjelmia ja sitoumuksia, joiden kautta ne voivat parantaa rakennustensa energiatehokkuutta. TyÃ¶kaluja hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseen ja verkostoitumismahdollisuuksia muiden kuntien kanssa tarjoavat kuntien energiatehokkuussopimus, Hiilineutraalit kunnat (HINKU) â€“toiminta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7y84CsnTyql1oEfo9ofa2D",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"p1hyGdu9947SQpt9IbsMo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Motiva hallinnoi muun muassa kuntien energiatehokkuussopimuksia, ja sillÃ¤ on runsaasti muita energiatehokkuuteen liittyviÃ¤ palveluja julkisille toimijoille. MyÃ¶s alueellinen energianeuvonta palvelee kuntia, pk-yrityksiÃ¤ ja asukkaita energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisÃ¤Ã¤miseen liittyvissÃ¤ kysymyksissÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3NHXFrfEWXtsPFWMenRnK6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fdocuments\u002F1410903\u002F38439968\u002FSuomen-EPBD-2a-ilmoitus_final_10-03-2020-242AE19E_F497_4A38_8DF2_95556530BA53-156573.pdf\u002F37a549e9-b330-5f8c-d863-2e51f2e8239a\u002FSuomen-EPBD-2a-ilmoitus_final_10-03-2020-242AE19E_F497_4A38_8DF2_95556530BA53-156573.pdf?t=1603259873424"},content:[{nodeType:a,value:"PitkÃ¤n aikavÃ¤lin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 Suomi. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:oY},content:[{nodeType:a,value:"Kuluttajien energianeuvonta - Neuvontaa muun muassa lÃ¤mmitystavan valintaan ja energiatehokkuuteen ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dW},content:[{nodeType:a,value:g$,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.sttinfo.fi\u002Ftiedote\u002Fkuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista?publisherId=2758343&releaseId=69959624"},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Frakentaminen"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva, rakentaminen - Toimiva, terveellinen ja energiatehokas koti",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.sulpu.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen lÃ¤mpÃ¶pumppuyhdistys ry, ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.energiatehokaskoti.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Energiatehokas koti â€“ hanke ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[O],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gF}}],tags:[bI,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3YMNFmNQKc5yXyfd3P6GVF"}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2022-10-07",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Zq6KOJ4vEAeaGbZplFNIp",type:d,createdAt:"2021-09-22T11:22:24.031Z",updatedAt:"2022-06-14T09:41:25.526Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"SÃ¤hkÃ¶laitteissa ja valaistuksessa on merkittÃ¤viÃ¤ energiansÃ¤Ã¤stÃ¶mahdollisuuksia",materialType:G,slug:"sahkolaitteissa-ja-valaistuksessa-on-merkittavia-energiansaastomahdollisuuksia",parent:dn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶laitteiden ja valaistuksen osuus kaikesta asumisen energiankÃ¤ytÃ¶stÃ¤ on lÃ¤hes 13 prosenttia. Laitteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kÃ¤yttÃ¶ ovat kasvussa, mutta toisaalta niiden energiatehokkuus paranee. Valaistuksen sÃ¤hkÃ¶nkulutus on pienentynyt kotitalouksissa viime vuosina ja tietotekniikan ja viihde-elektroniikan sÃ¤hkÃ¶nkulutus puolestaan kasvanut. Valaistuksen ja sÃ¤hkÃ¶laitteiden tuottamia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ energiatehokkaammilla laitteilla, energiaa sÃ¤Ã¤stÃ¤villÃ¤ kÃ¤yttÃ¶tavoilla sekÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tarkoituksenmukainen valaistus sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ sÃ¤hkÃ¶Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶laitteiden, ruuanvalmistuksen ja valaistuksen osuus asumisen energiankulutuksesta oli vuonna 2017 vajaa 13 prosenttia. TÃ¤stÃ¤ valaistuksen osuus oli 2,5 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2prDcal9EuxnKkzb6T4OHl",type:d,createdAt:pj,updatedAt:pj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL18a",body:"Tilastokeskus.2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.11.2018]. Saantitapa:",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fasen\u002F2017\u002Fasen_2017_2018-11-22_tie_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kun tarkastellaan vain sÃ¤hkÃ¶nkulutusta, valaistukseen kuluu Suomessa noin kymmenesosa kaikesta kÃ¤ytetystÃ¤ sÃ¤hkÃ¶stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:pk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valaistuksen energiankulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen pienentÃ¤Ã¤ myÃ¶s sen tuottamia  kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja siten ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutukset pienenevÃ¤t myÃ¶s, mikÃ¤li kotitalous  ostaa uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:hb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valaistuksessa voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ energiaa hyvÃ¤llÃ¤ tilojen suunnittelulla, luonnonvalon hyÃ¶dyntÃ¤misellÃ¤, valaistuksen ohjauksella ja lamppuvalinnoilla. ",nodeType:a},{data:{target:pn},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita tinkimistÃ¤ valaistuksen laadusta. Tarkoituksenmukainen valaistus on mitoitettu niin, ettei tiloja ylivalaista vaan valaistus kohdistetaan sen mukaan, missÃ¤ valoa eniten tarvitaan. Valaistusta tulee voida myÃ¶s helposti sÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤ tarpeiden muuttuessa. Luonnonvaloa kannattaa hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ aina, kun se on mahdollista. Luonnonvalon huomiointi uudisrakennusten suunnittelussa onkin tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ valaistustarpeen vÃ¤hentÃ¤miseksi. MyÃ¶s sisustuksessa kÃ¤ytetyt vÃ¤rit vaikuttavat: vaaleiden materiaalien kÃ¤yttÃ¶ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvetta valaisemiselle. ",nodeType:a},{data:{target:pn},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lamppujen energiatehokkuus on parantunut huomattavasti hehkulamppujen myynnin loputtua ja vÃ¤hÃ¤n kuluttavien Led-valojen korvatessa yhÃ¤ enemmÃ¤n muita lampputyyppejÃ¤. TÃ¤mÃ¤ nÃ¤kyy valaistuksen energiankulutuksen vÃ¤henemisenÃ¤ viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:pp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Led-lamppujen etuna on myÃ¶s muita pidempi kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤. Lampun pakkauksessa on energiamerkintÃ¤ sekÃ¤ tietoa valon vÃ¤ristÃ¤ ja muista lampun ominaisuuksista. Valitsemalla kÃ¤yttÃ¶tarkoitukseen sopivan, mahdollisimman alhaisen energiankulutuksen lampun, voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ valaistukseen kuluvassa energiassa. ",nodeType:a},{data:{target:pk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiaa voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ sÃ¤hkÃ¶laitteita tehokkaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤yttÃ¶tottumukset vaikuttavat oleellisesti sÃ¤hkÃ¶nkulutukseen. Laitteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kÃ¤yttÃ¶tavat vaihtelevat paljon kotitalouksien vÃ¤lillÃ¤. LisÃ¤ksi sÃ¤hkÃ¶sopimuksella on merkitystÃ¤: ostamalla alkuperÃ¤merkittyÃ¤ uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤ kotitalous voi pienentÃ¤Ã¤ sÃ¤hkÃ¶nkulutuksensa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:hb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" SÃ¤hkÃ¶Ã¤ voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ monilla tavoilla kylmÃ¤laitteiden kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤,  ruoanlaitossa, pyykinpesussa, viihde-elektroniikan kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ ja kiukaan  lÃ¤mmityksessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KylmÃ¤laitteiden sÃ¤hkÃ¶nkulutuksen osalta on olennaista, etteivÃ¤t ne sijaitse lÃ¤mmÃ¶nlÃ¤hteen, kuten uunin, lÃ¤mpÃ¶patterin tai astianpesukoneen lÃ¤hellÃ¤, sillÃ¤ muuten kylmÃ¤laitteen sÃ¤hkÃ¶nkulutus voi kasvaa 10-20 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:pr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi laitteen ympÃ¤rillÃ¤ pitÃ¤Ã¤ olla riittÃ¤vÃ¤sti tilaa, jotta ilma pÃ¤Ã¤see kiertÃ¤mÃ¤Ã¤n eikÃ¤ laite kuumene. KylmÃ¤laitteet on myÃ¶s huollettava sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti: pakastin sulatettava ja tiivisteet tarkistettava. SÃ¤ilytettÃ¤vÃ¤t ruoat on hyvÃ¤ jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤Ã¤ ensin esimerkiksi parvekkeella tai kylmÃ¤ssÃ¤ vesihauteessa, sillÃ¤ ruokien jÃ¤Ã¤hdytys kuluttaa paljon enemmÃ¤n energiaa kuin niiden pitÃ¤minen kylmÃ¤nÃ¤. MyÃ¶s huonelÃ¤mpÃ¶tilan pitÃ¤minen kohtuullisena vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kylmÃ¤laitteiden sÃ¤hkÃ¶nkulutusta, sillÃ¤ mitÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤ huoneessa on, sitÃ¤ enemmÃ¤n sÃ¤hkÃ¶Ã¤ laitteet tarvitsevat toimiakseen. ",nodeType:a},{data:{target:pt},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruoanlaitossa voi sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ energiaa kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ keittolevylle sopivan kokoisia pannuja ja kattiloita sekÃ¤ sÃ¤Ã¤tÃ¤mÃ¤llÃ¤ tehon pienemmÃ¤lle heti kiehumisen jÃ¤lkeen. Uunin jÃ¤lkilÃ¤mpÃ¶ kannattaa myÃ¶s hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤. Vedenkeitin ja mikroaaltouuni kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t paljon vÃ¤hemmÃ¤n energiaa kuin liesi ja sÃ¤hkÃ¶uuni, joten niitÃ¤ kannattaa kÃ¤yttÃ¤Ã¤ aina, kun ne sopivat tarkoitukseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Astian- ja pyykinpesussa tÃ¤ysien koneellisten peseminen sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ energiaa. MyÃ¶s pesuohjelman valinnalla on vÃ¤liÃ¤: esimerkiksi pyykinpesun sÃ¤hkÃ¶nkulutus puolittuu, kun pesulÃ¤mpÃ¶tilaa lasketaan 60 Â°C:sta 40 Â°C:een. Energiataloudellisinta on kuivata pyykki ulkona, mikÃ¤li se on mahdollista. Koneellisen kuivauksen energiankulutusta voi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tÃ¤ysillÃ¤ koneellisilla, tehokkaalla linkouksella, koneen sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisellÃ¤ puhdistamisella ja pyykin kuivaamisella vain silityskuivaksi kaappikuivan sijaan. ",nodeType:a},{data:{target:pr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotien viihde-elektroniikan mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja kÃ¤yttÃ¶ kasvavat nopeasti, ja niiden osuus kaikesta kotitaloussÃ¤hkÃ¶stÃ¤ on jo noin 7 prosenttia. Osa viihde-elektroniikan sÃ¤hkÃ¶nkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa. SÃ¤hkÃ¶n sÃ¤Ã¤stÃ¤miseksi laitteet kannattaa sammuttaa aina kun niitÃ¤ ei kÃ¤ytetÃ¤. Digitaalisissa palveluita kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ myÃ¶s tiedonsiirto, sisÃ¤ltÃ¶jen tuotanto ja palvelinkeskukset kuluttavat runsaasti sÃ¤hkÃ¶Ã¤, vaikka tÃ¤mÃ¤ ei kuluttajan sÃ¤hkÃ¶laskulla nÃ¤ykÃ¤Ã¤n. Mobiililaitteiden jatkuvasti pÃ¤Ã¤llÃ¤ olevat sovellukset kuluttavat energiaa myÃ¶s silloin, kun laitteita ei kÃ¤ytetÃ¤. VirransÃ¤Ã¤stÃ¶tilojen hyÃ¶dyntÃ¤minen ja verkkopÃ¤Ã¤telaitteen sulkeminen yÃ¶ksi ja kotoa poistuttaessa ovat hyviÃ¤ tapoja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ mobiililaitteiden sÃ¤hkÃ¶nkulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1vKd2lxwJtejjx1AhF25Ps",type:d,createdAt:pv,updatedAt:pv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT17b",body:"Motiva Oy. 19.6.2017 (PÃ¤ivitetty). Viihde- ja elektroniikkalaitteet.   [Viitattu 26.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fhyva_arki_kotona\u002Fviihde-_ja_elektroniikkalaitteet"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5WAUO0qlRaF17JA1vohSmH",type:d,createdAt:pw,updatedAt:pw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT17c",body:"Motiva Oy.  22.11.2018 (PÃ¤ivitetty). Digitaaliset palvelut.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fajankohtaista_nyt\u002Fdigitaaliset_palvelut"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SaunanlÃ¤mmityksen energiankulutus on viime vuosina jonkin verran kasvanut suomalaisissa kotitalouksissa ",nodeType:a},{data:{target:pp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mikÃ¤ heijastelee asuntokohtaisten saunojen lisÃ¤Ã¤ntymistÃ¤. Saunan energiankulutusta voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ muun muassa lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤llÃ¤ sauna kerralla useammalle hengelle niin, ettÃ¤ saunomiskertoja voidaan harventaa. SaunomislÃ¤mpÃ¶tilalla ja -ajalla on myÃ¶s merkitystÃ¤. LÃ¤mpÃ¶tila olisikin hyvÃ¤ pitÃ¤Ã¤ 70-80 asteessa ja saunomisaika kohtuullisena.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶laitteiden hankinnassa energiatehokkuudella on vÃ¤liÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiatehokkuuden huomioiminen laitteiden hankinnassa sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kÃ¤ytÃ¶naikaisissa kustannuksissa, jotka voivat olla jopa suuremmat kuin laitteen hankintahinta. Energiatehokkuuden lisÃ¤ksi kannattaa kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota laitteen laatuun, kestÃ¤vyyteen ja korjattavuuteen. Oikealla kÃ¤ytÃ¶llÃ¤ ja huollolla laitteen kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤Ã¤ voidaan pidentÃ¤Ã¤. Aina laitetta ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ tarvitse ostaa omaksi, ellei se tule jatkuvaan kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Useita laitteita on saatavilla myÃ¶s erilaisten vuokraus- ja yhteiskÃ¤yttÃ¶palveluiden kautta. ",nodeType:a},{data:{target:hb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:pt},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Muistilista sÃ¤hkÃ¶laitteen hankkijalle:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KiinnitÃ¤ huomiota kodinkoneiden energiamerkintÃ¶ihin â€“ joissain laitteissa A-luokka voi tarkoittaa huonointa energiatehokkuutta ja A+++ parasta",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoita kodinkonehankintasi taloutesi koon mukaan; esimerkiksi suuri pyykinpesukone yksin asuvalle tuhlaa energiaa, kun lapsiperheelle se tuo sÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi kannettavaa tietokonetta. TV-ruuduista LED kuluttaa vÃ¤hiten ja plasma eniten.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huolehdi vanha laitteesi asianmukaisesti sÃ¤hkÃ¶- ja elektroniikkaromun kierrÃ¤tyspisteeseen, jolloin arvokkaita raaka-aineita saadaan talteen. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"OstopÃ¤Ã¤tÃ¶ksen apuna toimivat myÃ¶s viranomaisten valvomat energia- ja ympÃ¤ristÃ¶merkinnÃ¤t, kuten energialuokat, Joutsenmerkki, EU-kukka ja Energy Star.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien sÃ¤hkÃ¶nkÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan tehostaa esimerkiksi toimistoissa ja katuvalaistuksessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Julkisella sektorilla sÃ¤hkÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan tehostaa merkittÃ¤vÃ¤sti esimerkiksi toimistoissa. NiissÃ¤ tietokoneet oheislaitteineen kuluttavat noin kolmanneksen sÃ¤hkÃ¶stÃ¤. ToimistoympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ sÃ¤hkÃ¶Ã¤ voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ sekÃ¤ ennakoivilla ettÃ¤ kÃ¤ytÃ¶naikaisilla toimenpiteillÃ¤. TÃ¤rkeitÃ¤ keinoja ovat energiatehokkaiden laitteiden valinta ja virransÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤rjestelmien kÃ¤yttÃ¶. Laitteet kannattaa sammuttaa kokonaan yÃ¶ksi ja lomien ajaksi. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4urS6DJBfZLd0Fe7SzPTXC",type:d,createdAt:px,updatedAt:px,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT18b",body:"Motiva Oy. 20.4.2018 (PÃ¤ivitetty). Toimistolaitteet.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkiinteiston_energiankaytto\u002Ftoimistolaitteet"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valaistus vastaa jopa noin kolmasosasta kuntien sÃ¤hkÃ¶nkulutuksesta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5t1UUYhRzopc1kkxlkX9AG",type:d,createdAt:py,updatedAt:py,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAL18b",body:"Valaistustieto. HyvÃ¤t esimerkit.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fvalaistustieto.fi\u002Fsaastopotentiaali\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Siksi sen hyvÃ¤llÃ¤ suunnittelulla voidaan saavuttaa merkittÃ¤viÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Ã„lykkÃ¤Ã¤ssÃ¤ valaistuksessa hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n lÃ¤snÃ¤olon tunnistavia sensoreita etenkin ulko- ja katuvalaistuksessa. Niiden avulla valaistusta voidaan sÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤ matalammalle tasolle silloin, kun esimerkiksi tietÃ¤ ei kÃ¤ytetÃ¤. NÃ¤in on useissa kohteissa saavutettu yli 50 prosentin energiansÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4D92KC9eqjvHQjZY52b38U",type:d,createdAt:pz,updatedAt:pz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"VTT18",body:"VTT. 12.2.2018 (PÃ¤ivitetty). Ã„lykÃ¤s valaistus tuo huvia ja hyÃ¶tyÃ¤ kaupunkilaisille â€“ energiansÃ¤Ã¤stÃ¶ tutkitusti jopa yli 50 %.   [Viitattu 21.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Fmedialle\u002Fuutiset\u002F%C3%A4lyk%C3%A4s-valaistus-tuo-huvia-ja-hy%C3%B6ty%C3%A4-kaupunkilaisille"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tulevaisuudessa Ã¤lykkÃ¤Ã¤t valaistusjÃ¤rjestelmÃ¤t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t esimerkiksi teiden, ulkoilualueiden ja julkisten tilojen valaistuksessa, ja niillÃ¤ on mahdollista saavuttaa huomattavaa energiansÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¤. Valaistuksen suunnittelussa kÃ¤yttÃ¤jien nÃ¤kemysten huomioiminen on myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ hyvÃ¤n lopputuloksen takaamiseksi. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KKeLhhgxj0iYS7QJ4Y9jo",type:d,createdAt:pA,updatedAt:pA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PIH16",body:"Pihlajaniemi, H., Juntunen, E., Luusua, A., Tarkka-Salin, M. & Juntunen, J.,2016. SenCity â€“ Piloting intelligent lighting and user-oriented services in complex smart city environments. Julkaisussa: Proceedings of eCAADe 2016 Conference.",link:"http:\u002F\u002Fpapers.cumincad.org\u002Fdata\u002Fworks\u002Fatt\u002Fecaade2016_106.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dW},content:[{nodeType:a,value:"Hiilihelppi - VinkkejÃ¤ asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Flampputieto.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy:n Lampputieto. Tietoa kodin valaistuksesta ja lamppujen valinnasta. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fkuluttaja.fi\u002Fartikkelit\u002Fostajan-opas-kylmalaitteet\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Kuluttaja: Ostajan opas: KylmÃ¤laitteet. 5.1.2015. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fvalaistustieto.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Valaistustieto: Tietoa energiatehokkaasta valaistuksesta ja Ã¤lykkÃ¤Ã¤stÃ¤ valaistuksesta. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.serkierratys.fi\u002Ffi\u002Fkuluttajille\u002Fmihin-vanhan-laitteen-voi-palauttaa"},content:[{nodeType:a,value:"SER-kierrÃ¤tys: Mihin vanhan laitteen voi palauttaa? Tietoa SER-kierrÃ¤tyksestÃ¤. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:pB},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastodieetti.fi - laskuri oman hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseksi. SYKEn tuottamassa palvelussa voi laskea  asumisen, liikenteen, ruuan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyvÃ¤n henkilÃ¶kohtaisen hiilijalanjÃ¤ljen.) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[O],tags:[bI,fd,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1TrQ4tbuC3XJWREksy7LXW",type:d,createdAt:pD,updatedAt:pD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Valaistus",slug:"valaistus"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3EANqPhKgxsTc8S9w3Pwcq",type:d,createdAt:pE,updatedAt:pE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"SÃ¤hkÃ¶laitteet",slug:"sahkolaitteet"}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2018-11-30",publisher:[M]}}],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O],tags:[bI,bM]};do0.metadata={tags:[],concepts:[]};do0.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7XTQFn5H1vuNKE3GIFn0s",type:d,createdAt:oR,updatedAt:oR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};do0.fields={abbreviation:"TYO19",body:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ 2019. EnergiatehokkuustyÃ¶ryhmÃ¤n raportti. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n julkaisuja 2019:53.",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F161811"};dq.metadata={tags:[],concepts:[]};dq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UTLW4z6oYW26LBfwEL7pl",type:d,createdAt:"2021-07-17T09:04:52.268Z",updatedAt:"2024-07-17T11:16:07.573Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dq.fields={title:"Ekotehokkuus",slug:"ekotehokkuus"};du.metadata={tags:[],concepts:[]};du.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zPZ4jQNDmVeRmpH2QtjAx",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:54.675Z",updatedAt:"2022-05-19T12:58:09.575Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:aM,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};du.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:"Suomen nykyilmasto",slug:"suomen-nykyilmasto",parent:tI,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastoa leimaavat suuret vuosien vÃ¤liset vaihtelut. Eri maakuntien ilmastoon vaikuttavat muun muassa laajat vesistÃ¶alueet sekÃ¤ maanpinnan korkeussuhteet. Suomen vuosikeskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut 1800-luvun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen yli 2 astetta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"404oPcO8R3BWebJiql2ik2",type:d,createdAt:"2021-10-21T07:13:20.137Z",updatedAt:"2022-05-19T12:56:00.449Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen nykyilmasto -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:dk,referencingItems:[tK,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"YG7hkRpBSnyH0Mgowglp1",type:d,createdAt:"2021-07-23T06:40:43.788Z",updatedAt:"2024-04-12T09:41:21.457Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Nykyinen ilmasto - 30 vuoden keskiarvot",materialType:G,slug:"nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot",parent:du,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastoon vaikuttaa eniten maamme sijainti korkeilla leveysasteilla suuren mantereen reunalla. SÃ¤Ã¤t vaihtelevat maassamme suuresti riippuen siitÃ¤, mistÃ¤ suunnasta ilmavirtaukset ja liikkuvat matala- ja korkeapaineet meille kulloinkin tulevat.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmastossa nÃ¤kyy sekÃ¤ merellisyys ettÃ¤ mantereisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ilmasto on ns. vÃ¤li-ilmasto, johon kuuluu sekÃ¤ merellisen ettÃ¤ mantereisen ilmaston piirteitÃ¤. SÃ¤Ã¤ Suomessa riippuu suuresti siitÃ¤, mistÃ¤ suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten sÃ¤Ã¤hÃ¤iriÃ¶t, eli ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Matalapaine"},content:[{data:{},marks:[],value:"matalapaineet",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" ja ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Korkeapaine"},content:[{data:{},marks:[],value:"korkeapaineet",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:", kulloinkin ovat sijoittuneet. Suomi sijaitsee keskileveysasteidenÂ lÃ¤nsituulten vyÃ¶hykkeellÃ¤, trooppisten ja polaaristen ilmamassojen raja-alueella, missÃ¤ sÃ¤Ã¤tyypit vaihtelevat erityisesti talvella nopeasti. Yleisimmin ilmavirtaukset kÃ¤yvÃ¤t Suomessa lounaan suunnasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:tP,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen keskilÃ¤mpÃ¶tila on useita asteita korkeampi kuin useimmilla muilla tÃ¤llÃ¤ leveyspiirivyÃ¶hykkeellÃ¤ sijaitsevilla manneralueilla. Esimerkiksi verrattuna Kanadan itÃ¤osaan, GrÃ¶nlantiin ja Siperiaan eroa on talvikuukausina 20-30 astetta. PÃ¤Ã¤asiallinen syy Pohjois-Euroopan lÃ¤mpimyyteen on Golfvirta ja sen jatkeena oleva Pohjois-Atlantin lÃ¤mmin merivirta, jotka kuljettavat lÃ¤mpÃ¶Ã¤ pÃ¤ivÃ¤ntasaajan tienoilta aina JÃ¤Ã¤merelle saakka. Suomen ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤Ã¤ ja tasoittaa myÃ¶s ItÃ¤meri lahtineen sekÃ¤ lukuisat sisÃ¤vesistÃ¶t.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vuotuinen keskilÃ¤mpÃ¶tila vaihtelee maan lounaisosan runsaasta +5 asteesta Pohjois-Lapin pariin pakkasasteeseen. JÃ¤Ã¤meren lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤n vaikutuksen vuoksi Suomen kylmin paikka ei sijaitse aivan pohjoisimmassa Lapissa, vaan maamme luoteiskolkassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden kylmin ajankohta on tyypillisesti huomattavasti auringon alimman aseman jÃ¤lkeen eli tammikuun lopulla, paitsi saaristossa ja rannikolla, missÃ¤ meren hitaan jÃ¤Ã¤htymisen takia on kylmintÃ¤ yleensÃ¤ vasta helmikuun ensimmÃ¤isellÃ¤ tai toisella viikolla. Talven alimmat lÃ¤mpÃ¶tilat ovat Lapissa ja ItÃ¤-Suomessa -45â€¦ -50 astetta, muualla Suomessa yleensÃ¤ -35 ja -45 asteen vÃ¤lillÃ¤, rannikoilla ja saaristossa kuitenkin yleensÃ¤ -25â€¦ -35 astetta. Alin Suomen sÃ¤Ã¤havaintoasemilla 1900-luvulla mitattu lÃ¤mpÃ¶tila on ollut -51,5 Â°C vuoden 1999 tammikuussa (KittilÃ¤n Pokka 28.1.1999).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden lÃ¤mpimin ajankohta sattuu keskimÃ¤Ã¤rin noin kuukausi auringon korkeinta asemaa myÃ¶hemmin, eli heinÃ¤kuun 20. pÃ¤ivÃ¤n tienoilla koko maassa. KesÃ¤n korkeimmat lÃ¤mpÃ¶tilat ovat Suomen manneralueilla 32â€¦35 astetta. Meren lÃ¤heisyydessÃ¤ ja saaristossa 30 Â°C:n ylittÃ¤vÃ¤t lÃ¤mpÃ¶tilat ovat erittÃ¤in harvinaisia. Suomen lÃ¤mpÃ¶ennÃ¤tys on vuoden 2010 heinÃ¤kuulta, jolloin LiperissÃ¤ Joensuun lentoasemalla mitattiin 37,2 Â°C.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶tilatilastoja ja -ennÃ¤tyksiÃ¤ Ilmastokeskuksen verkkosivuilla: ",nodeType:a},{data:{uri:tQ},content:[{data:{},marks:[],value:tQ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:tR,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee Suomessa noin 500 ja 650 millimetrin vÃ¤lillÃ¤. VÃ¤hiten sataa Lapissa, ja suurimmat sademÃ¤Ã¤rÃ¤t puolestaan ropisevat sisÃ¤maassa etelÃ¤- ja keskiosissa maata.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hiten Suomessa sataa kevÃ¤tkuukausina, ja kesÃ¤Ã¤ kohden sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat niin, ettÃ¤ eniten sataa tyypillisesti heinÃ¤-elokuussa. SyksyllÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t alkavat jÃ¤lleen vÃ¤hitellen pienentyÃ¤, mutta sadepÃ¤iviÃ¤ on kuitenkin syksyllÃ¤ ja talvella useammin. KesÃ¤llÃ¤ sadepÃ¤iviÃ¤ on tavallisesti kuukautta kohden vÃ¤hiten, mutta vuorokautiset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat kesÃ¤n kuurosateissa suurimmillaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤Ã¤ sadetilastoista ja ennÃ¤tyksistÃ¤ Ilmastokeskuksen verkkosivuilta: ",nodeType:a},{data:{uri:tS},content:[{data:{},marks:[],value:tS,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"7brwXrKWPJLdqVxt8KYBRX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:tT,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keski- ja Pohjois-Lapissa sekÃ¤ Koillismaalla talvi kestÃ¤Ã¤ tyypillisesti noin seitsemÃ¤n kuukautta ja luntakin on maassa yli puolet vuodesta. LumipeitepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee asteittain etelÃ¤Ã¤n ja lounaaseen tultaessa. Lounaisrannikolla lunta on maassa yhteensÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 3-4 kuukauden ajan vuodessa. Lumipeite on paksuimmillaan kevÃ¤ttalvella, tyypillisesti maaliskuussa, Lapissa vasta huhtikuussa. Varsin pian sen jÃ¤lkeen alkaa lumen nopea sulaminen. Suomen suurimmat lumensyvyydet, enimmillÃ¤Ã¤n yli 150 cm, tavataan Lapissa, mutta maan etelÃ¤osassakin ovat nietokset olleet lumisimpina talvina yli metrin paksuisia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lue lumitilastoista ja ennÃ¤tyksistÃ¤ Ilmastokeskuksen verkkosivuilta: ",nodeType:a},{data:{uri:tU},content:[{data:{},marks:[],value:tU,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvisyys ja auringonpaiste",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on aurinkoisinta lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla, missÃ¤ aurinko paistaa keskimÃ¤Ã¤rin 1900 tuntia vuodessa. Auringonpaistetuntien mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee asteittain sisÃ¤maahan ja pohjoiseen pÃ¤in mentÃ¤essÃ¤ niin, ettÃ¤ vÃ¤hiten auringonpaistetta saadaan Lapin itÃ¤osassa, noin 1300 tuntia vuodessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilvisyys on Suomessa runsasta varsinkin syksyllÃ¤ ja talvella. PilvisiÃ¤ pÃ¤iviÃ¤, jolloin vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 80 % taivaankannesta on pilvien peitossa, on kaikkina kuukausina yleensÃ¤ enemmÃ¤n kuin selkeitÃ¤ (enintÃ¤Ã¤n 20 % taivaankannesta pilvien peitossa) tai osittain pilvisiÃ¤ pÃ¤iviÃ¤. Eniten selkeitÃ¤ pÃ¤iviÃ¤ esiintyy touko-kesÃ¤kuussa, vÃ¤hiten marras-joulukuussa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7Jsp1y9Gk0pKFb10yLpWBx"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2uHP1XMBaFnJ4SB3NZshti"}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmasto"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:tV},content:[{data:{},marks:[],value:tW,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F35880\u002F2012nro1.pdf?sequence=1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981â€“2010. Climatological statistics of Finland 1981â€“2010. (Suomeksi & in English). Ilmatieteen laitos, Helsinki. Raportteja 2012:1. 83 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F473908"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi vertailukausi 1981 - 2010 kÃ¤yttÃ¶Ã¶n - Ilmatieteen laitoksen tiedote 1.2.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastokatsaus-lehti"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokatsaus-lehti ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[bl],tags:[co,b_,hE,hF,{sys:{type:b,linkType:d,id:hC}}],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"E15M9Htvb0LVjxfX4yJ94",type:d,createdAt:"2021-07-09T13:35:19.215Z",updatedAt:"2024-09-09T09:12:57.623Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Havainnoista alueellisesti kattavia hila-aineistoja",materialType:G,slug:"havainnoista-alueellisesti-kattavia-hila-aineistoja",parent:du,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hila-aineisto tuotetaan kÃ¤yttÃ¤en alueellista interpolointia. Sen avulla saadaan arvio sÃ¤Ã¤suureen alueellisesta jakaumasta. Interpoloinnilla tuotetaan tietoa ilmastosta myÃ¶s sinne, missÃ¤ sÃ¤Ã¤havaintoja ei ole tehty.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤havainnot hilaruudukkoon",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hila-aineistojen kÃ¤yttÃ¶ ilmastotutkimuksessa on yleistÃ¤. Hila-aineistolla tarkoitetaan tasavÃ¤listÃ¤ ruudukkoa, jonka jokaiseen ruutuun lasketaan alueellisen interpolointimenetelmÃ¤n avulla halutun suureen, esimerkiksi lÃ¤mpÃ¶tilan, arvo. Suomen ilmastotarkasteluissa eniten kÃ¤ytetyn hilan tarkkuus on 10 x 10 kilometriÃ¤ (kuva 1). InterpolointimenetelmÃ¤ on nimeltÃ¤Ã¤n kriging. Hila-aineiston avulla saadaan tuotettua karttamuotoisia esityksiÃ¤ vaikkapa lÃ¤mpÃ¶tilan jakaumasta Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6ZfzC3lbwqyfz5XwxWo8ll",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suureen arvo kussakin hilaruudussa lasketaan sitÃ¤ lÃ¤hellÃ¤ olevien havaintoasemien mittausarvojen perusteella. LaskentamenetelmÃ¤ ottaa huomioon myÃ¶s maaston muotojen sekÃ¤ rannikon ja vesistÃ¶jen vaikutuksen. Perusoletuksena on, ettÃ¤ lÃ¤hellÃ¤ toisiaan sijaitsevat pisteet ovat todennÃ¤kÃ¶isemmin ilmastoltaan samankaltaisia kuin kauempana olevat pisteet. Hila-aineisto tarjoaa arvioita sÃ¤Ã¤suureitten alueellisesta jakaumasta myÃ¶s siellÃ¤, missÃ¤ sÃ¤Ã¤havaintoja ei ole kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Havaintoasemien mÃ¤Ã¤rÃ¤ laadun mittarina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Se, miten hyvin hila-aineisto kuvaa lÃ¤mpÃ¶tilan tai sateen todellista jakaumaa riippuu ennen kaikkea kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ olevien havaintoasemien mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤. Suurella havaintoasemajoukolla saadaan tarkempia arvioita, kun taas harvan asemajoukon perusteella laskettu lopputulos kuvaa alueellisia piirteitÃ¤ huonommin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1kj4cisXNh6qHluK4FFUZO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s analysoitavalla suureella on merkitystÃ¤. LÃ¤mpÃ¶tila on sademÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n verrattuna melko tasaisesti jakautunut, ja sen interpoloimiseen riittÃ¤Ã¤ harvempikin asemaverkko. SademÃ¤Ã¤rÃ¤t voivat sen sijaan vaihdella paljon paikasta riippuen. Sen vuoksi onkin haastavaa sisÃ¤llyttÃ¤Ã¤ hilaruudukkoon voimakkaiden sadekuurojen tuottamia suuria ja paikallisia sadekertymiÃ¤. Interpoloitu sadejakauma pyrkiikin tasoittamaan suuria sademÃ¤Ã¤riÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fpitkan-ajan-tilastot"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hila-aineistosta laskettuja pitkÃ¤n ajan keskiarvoja karttamuodossa ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Testi2",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[bl],tags:[cE,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1jjvfcwK3VniWkKTMxWfQt"}}],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6byamI9F6xhjP1ZL4cl64h",type:d,createdAt:"2021-07-09T13:24:15.114Z",updatedAt:"2022-01-03T13:29:22.519Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Suomen sÃ¤Ã¤- ja ilmastohavaintoverkosto",materialType:G,slug:"suomen-saa-ja-ilmastohavaintoverkosto",parent:du,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen pisin yhtÃ¤jaksoinen sÃ¤Ã¤havaintosarja on perÃ¤isin Helsingin KaisaniemestÃ¤. SÃ¤Ã¤nnÃ¶nmukaiset sÃ¤Ã¤havainnot ovat perusta luotettavalle ilmastotutkimukselle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jatkuvia havaintoja vuodesta 1844 lÃ¤htien",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vanhimmat tunnetut mittalaitteilla tehdyt sÃ¤Ã¤havainnot ovat Turusta 1700-luvulta.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7y0sgMBoooKnNnNzn82uZG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Turun lisÃ¤ksi sÃ¤Ã¤havaintoja tehtiin tuohon aikaan noin kymmenellÃ¤ muullakin paikkakunnalla. NÃ¤mÃ¤ havaintosarjat ovat kuitenkin katkonaisia ja mittausmenetelmÃ¤t tuntemattomia, ja siksi suurin osa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa tehdyistÃ¤ sÃ¤Ã¤havainnoista ei sovellu ilmaston tutkimiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HelsingissÃ¤ sÃ¤Ã¤havainnot aloitti professori G. G. HÃ¤llstrÃ¶m v. 1828 lokakuussa. Jatkuvia, jÃ¤rjestelmÃ¤llisiÃ¤ sÃ¤Ã¤havaintoja Helsingin KaisaniemestÃ¤ on tehty vuodesta 1844 lÃ¤htien. Vuonna 1846 Suomen Tiedeseura varusti viisi muutakin sÃ¤Ã¤asemaa asianmukaisin sÃ¤Ã¤havaintovÃ¤linein, ja 1880-luvulla sÃ¤Ã¤asemia oli toiminnassa jo noin 50. Helsingin jÃ¤lkeen pisimmÃ¤t yhtÃ¤jaksoiset sÃ¤Ã¤havaintosarjat ovat perÃ¤isin Oulusta, Kajaanista ja Kuopiosta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤havaintoverkko kehittyi ensin maan etelÃ¤- ja keskiosaan. EnsimmÃ¤iset sÃ¤Ã¤asemat Lapissa aloittivat toimintansa 1900-luvun alussa Inarissa ja SodankylÃ¤ssÃ¤. YhÃ¤ edelleen sÃ¤Ã¤asemia on enemmÃ¤n maan etelÃ¤- ja keski- kuin pohjoisosassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"f9PGBt8R83DIxapuzY3Yv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadehavaintoverkko kehittyi myÃ¶hemmin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤havainnot kÃ¤sittivÃ¤t aluksi pÃ¤Ã¤asiassa ilman lÃ¤mpÃ¶tilan ja ilmanpaineen. Sadehavaintoja tehtiin vain muutamalla paikkakunnalla. Sadehavaintoverkko laajeni merkittÃ¤vÃ¤sti vasta vuonna 1907, jolloin sadeasemien perustamista varten myÃ¶nnettiin erityinen apuraha.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee paljon ajan ja paikan suhteen, minkÃ¤ vuoksi sitÃ¤ tulee havainnoida tiheÃ¤mmÃ¤llÃ¤ asemaverkolla kuin lÃ¤mpÃ¶tilaa. Nykyisin sadetta mittaavia havaintoasemia onkin selvÃ¤sti enemmÃ¤n kuin sellaisia sÃ¤Ã¤asemia, joilla havaitaan myÃ¶s lÃ¤mpÃ¶tilaa ja muita suureita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Homogenisoitu aikasarja kertoo ilmaston muutoksista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sÃ¤Ã¤havaintojen tekemistÃ¤ sÃ¤Ã¤televÃ¤t tarkat mÃ¤Ã¤rÃ¤ykset, sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤t pitkÃ¤t ilmastoaikasarjat aina epÃ¤jatkuvuuskohtia. Useita vuosikymmeniÃ¤, jopa yli sata vuotta toiminnassa ollut havaintoasema on historiansa aikana kokenut monta muutosta. EpÃ¤jatkuvuuskohtia aikasarjoihin aiheuttavat mm. muutokset havaintovÃ¤lineistÃ¶ssÃ¤ ja niiden sijoittelussa, muutokset havaintoajoissa ja keskiarvojen laskemismenetelmissÃ¤ sekÃ¤ havaintoasemien ympÃ¤ristÃ¶n muutokset. MyÃ¶s monen havaintoaseman sijainti on muuttunut aikojen saatossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkimusta varten havaintoasemien historiat tutkitaan tarkasti ja aikasarjat pyritÃ¤Ã¤n homogenisoimaan, eli muut kuin todellisesta ilmaston muuttumisesta johtuvat signaalit (esimerkiksi kaupunkien kasvu) pyritÃ¤Ã¤n hÃ¤ivyttÃ¤mÃ¤Ã¤n havainnoista. Vasta homogenisoitu aikasarja tarjoaa luotettavan aineiston, jonka perusteella voidaan tutkia ilmastossa tapahtuvia muutoksia.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"Pyk4HRwyLMzEtboEEcSO0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F10014753"},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤havaintoja vuodesta 1844 - Ajankohtaista Ilmatieteen laitokselta 15.8.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsaahavainnot"},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤n ja ilmaston havainnointi Ilmatieteen laitoksessa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fhavaintoasemakuvaukset"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisten havaintoasemien kuvauksia ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[bl],tags:[cE],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5J560Gu6PWqMsKT0GQ8iss",type:d,createdAt:"2021-05-31T12:19:15.612Z",updatedAt:"2022-11-02T16:18:52.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eT,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:t_,materialType:G,slug:t$,parent:du,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤olot vaihtelevat vuodesta toiseen varsin paljon. Jonkun yksittÃ¤isen vuoden sÃ¤Ã¤olot eivÃ¤t nÃ¤in anna oikeaa kuvaa paikkakunnan ilmastosta, vaan sitÃ¤ varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa. Maailman meteorologisen jÃ¤rjestÃ¶n WMO:n ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden sÃ¤Ã¤tilastoista. Ilmastollisen vertailukauden arvot lasketaan noudattaen WMO:n ohjeistuksia, ja nÃ¤in ollen ilmastotilastot ovat vertailukelpoisia kaikkialla maailmassa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miksi juuri 30 vuoden tilastot?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"30 vuoden jakso on:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RiittÃ¤vÃ¤n pitkÃ¤, jotta yksittÃ¤inen, sÃ¤Ã¤oloiltaan poikkeuksellinen vuosi ei enÃ¤Ã¤ kovin voimakkaasti vaikuta keskiarvoon. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"RiittÃ¤vÃ¤n lyhyt, jotta sen aikana ilmasto ei vielÃ¤ ehdi muuttua merkittÃ¤vÃ¤sti.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"WMO:n virallinen vertailukausi on 1961-1990. Virallinen vertailukausi pÃ¤ivitetÃ¤Ã¤n 30 vuoden vÃ¤lein, ja seuraavaksi viralliseksi vertailukaudeksi on pÃ¤Ã¤tetty kausi 1991-2020.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos vaatii tiheÃ¤mpÃ¤Ã¤ pÃ¤ivitystahtia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muuttuvassa ilmastossa tiheÃ¤mpi ilmastollisen vertailukauden pÃ¤ivitys on kÃ¤ynyt kuitenkin ilmeiseksi. Suomessa julkaistiin vuonna 2002 uudet ilmastotilastot kaudelle 1971-2000. Osa tilastoista laskettiin osana eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyÃ¶tÃ¤. Vertailukausi 1971-2000 onkin laajalti kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ Euroopassa ja muuallakin maailmalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi vertailukausi 1981-2010",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos otti tammikuussa 2012 kÃ¤yttÃ¶Ã¶n uuden vertailukauden, joka perustuu vuosien 1981-2010 havaintoihin. Uuden vertailukauden asemakohtaiset keskilÃ¤mpÃ¶tilat tyypillisesti hieman korkeampia kuin vastaavat edellisen vertailukauden arvot. Kokomaan yli otettu keskilÃ¤mpÃ¶tila on lÃ¤hes 0,4 astetta korkeampi kuin edellisellÃ¤ vertailukaudella. Havaittu lÃ¤mpÃ¶tilan nousu on kohtuullisen hyvin sopusoinnussa malleihin perustuvien arvioiden kanssa ilmastonmuutoksen suuruudesta Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2k3MdgzDE9RlkhVPvEj1OC",type:d,createdAt:ua,updatedAt:ua,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastollinen vertailukausi -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[ub],teaserType:bk,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:tV},content:[{data:{},marks:[],value:tW,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[bl],tags:[ue,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"37eYJLw3uXpTnSzK3YvuGw",type:d,createdAt:ug,updatedAt:ug,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Tilastot",slug:"tilastot"}}],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4d9UcP7qv8SIn2j8pwUbHM",type:d,createdAt:"2021-12-22T13:32:23.922Z",updatedAt:"2022-01-10T09:15:26.671Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen nykyilmasto -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[eg,eh,ef,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4pbs2s2AH587Ed7AIQi63U",type:d,createdAt:"2021-07-19T08:10:28.979Z",updatedAt:"2022-01-10T12:52:02.859Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dZ,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Video: Vaarallisia sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤ Suomessa",materialType:ak,slug:"vaaralllisia-saailmioita-suomessa",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pahimpia aineellisia vahinkoja Suomessa aiheuttavat yleensÃ¤ myrskyt syksyllÃ¤ ja talvella sekÃ¤ rajuilmat ja ukkospuuskat kesÃ¤llÃ¤. Ihmisten terveydelle haitallisimpia sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤ ovat kuitenkin pitkittyneet Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen kylmÃ¤t tai kuumat ajanjaksot. Kaikesta huolimatta Suomi on sÃ¤Ã¤oloiltaan suhteellisen turvallinen maa asua.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"9K0bUA36arlYyxZIj37C7",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:28:26.058Z",updatedAt:"2021-07-19T08:35:44.955Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:fu}},locale:g},fields:{title:"Vaarallisia sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤ Suomessa",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FAtOV4yOKlKY?controls=0",caption:"Vaarallisia sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤ Suomessa. Luennoitsijana meteorologi Pauli Jokinen, Ilmatieteen laitos.",perspective:[bl],tags:[uh,hG,hH]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F41sEJjjgxOY1benmJerHN3\u002F145e101f4fe88bbb7ec6d3c407688120\u002Fvaaralliset_saailmiot_2013.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:uk,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ul,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:um,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:un,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten vaaralliset sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t mÃ¤Ã¤ritellÃ¤Ã¤n? (0:31)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Helleaallot ja pakkasjaksot (2:38)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Myrskyt (6:37)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ukkonen (15:22)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Salamat (19:35)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakeet (25:42)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Trombit (30:38)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ukkospuuskat (37:31)",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhteenveto (39:48) ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:uo,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Meteorologi Pauli Jokinen, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 41:01 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bg,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 7.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.11.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ej,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Anna Puustinen ja Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:up,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QNur3GwOVh9LHd4f4BfyA",type:d,createdAt:uq,updatedAt:uq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ilm10",body:"Ilmatieteen laitos 2010. Miten Suomen ilmasto muuttuu? [Viitattu 2.11.2010]",link:"http:\u002F\u002Fwww.fmi.fi\u002Filmastonmuutos\u002Fsuomessa.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwmo.asu.edu\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Meteorological Organization (WMO): Global Weather & Climate Extremes ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.noaawatch.gov\u002Fthemes\u002Fsevere.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA): Severe Weather. Thunderstorms, Tornadoes, and Lightning  - Natureâ€™s most violent storms. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fen.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FExtratropical_cyclone"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: Extratropical cyclone (lisÃ¤tietoa keskileveysasteiden matalapaineista) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[bl],tags:[uh,hG,hH,ek],publishDate:us,publisher:[J,aS]}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4YymqbsKkyMlEYfcLujPh2",type:d,createdAt:"2022-01-21T12:53:41.932Z",updatedAt:"2024-04-12T12:20:35.657Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen nykyilmasto -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AiuyikP6qMNABKcTSbifO",type:d,createdAt:"2022-01-21T12:48:37.623Z",updatedAt:"2022-01-21T12:54:52.223Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Ilmastokatsaus",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2epuj2erFJXdbWxuDffgNU",type:C,createdAt:ut,updatedAt:ut,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g},fields:{title:"ilmastokatsaus-nostokuva-adobestock-266381525",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2epuj2erFJXdbWxuDffgNU\u002Fedc6bfd2a2ce378e32e76a1381e5270e\u002Filmastokatsaus-nostokuva-adobestock-266381525.jpg",details:{size:377605,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastokatsaus-nostokuva-adobestock-266381525.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"SÃ¤Ã¤kuvakollaasi: salamoita, auringonlaskun vÃ¤rjÃ¤Ã¤mÃ¤ taivas sekÃ¤ aurinko ja poutapilviÃ¤ sinisellÃ¤ taivaalla.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokatsaus on Ilmatieteen laitoksen tuottama digilehti, joka keskittyy Suomen ja muun maailman sÃ¤Ã¤n ja ilmaston seuraamiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastokatsaus.fi\u002F",linkText:"Tutustu Ilmastokatsaukseen"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xgj8nm8eV9kepczFlg2DA",type:d,createdAt:"2022-10-18T11:33:03.094Z",updatedAt:"2024-04-12T11:20:21.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tilatilastot 1991â€“2020",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I",type:C,createdAt:uu,updatedAt:uu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g},fields:{title:"lampotilatilastot-nostokuva",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7nA2cgQRUgIWjwmIYb5s9I\u002F1cf55cc298ede14e1d6096ae90b4920c\u002Flampotilatilastot-nostokuva.png",details:{size:65514,image:{width:P,height:R}},fileName:"lampotilatilastot-nostokuva.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Kuvakkeita: Celsius-asteen lyhenne, sadepisaroita, lumihiutale sekÃ¤ tuuli- ja aurinkosymbolit.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Tarkastele Suomen eri sÃ¤Ã¤asemien tilastoja vertailukaudelta ",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:"1991â€“2020",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002F1991-2020-lampotilatilastot",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Ilmatieteen laitoksen sivuilta "}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Xe2X8w5VwN8JSLxGlSJkm",type:d,createdAt:"2024-04-12T10:11:28.429Z",updatedAt:"2024-04-12T10:22:12.698Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:83,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶tila- ja sadetilastoja vuodesta 1961",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tRoWsWLStWcw21qSDScFF",type:C,createdAt:uv,updatedAt:uv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"lampotila-ja-sadetilastoja-vuodesta-1961-nostokuva",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3tRoWsWLStWcw21qSDScFF\u002F06e0cf92f903a1083fd41ea83a1f98e3\u002Flampotila-ja-sadetilastoja-vuodesta-1961-nostokuva.png",details:{size:3810,image:{width:P,height:R}},fileName:"lampotila-ja-sadetilastoja-vuodesta-1961-nostokuva.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"KeskilÃ¤mpÃ¶tilan poikkeama pitkÃ¤n jakson keskiarvosta. Vasemmalla alaspÃ¤in, oikealla ylÃ¶spÃ¤in suuntautuvia pylvÃ¤itÃ¤. Kuvituskuva. PylvÃ¤skaavio.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KeskilÃ¤mpÃ¶tilan poikkeama 1991â€“2020 keskiarvosta 30 paikkakunnalle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:a,value:"Arvot perustuvat niin sanottuun hila-aineistoon.",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftilastoja-vuodesta-1961",linkText:ud}},ub],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[bl],tags:[cE,co,b_,ue]};dE.metadata={tags:[],concepts:[]};dE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36OIfIIQI3jEyBD2bcVU7b",type:d,createdAt:"2021-05-10T13:34:11.774Z",updatedAt:"2021-05-28T10:34:34.749Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dE.fields={title:"Mallintaminen",slug:"mallinnus"};dF.metadata={tags:[],concepts:[]};dF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1X0WwXTPhAD2C2Li9YXvzA",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:42:01.004Z",updatedAt:"2022-01-07T11:58:29.759Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};dF.fields={publishedLanguages:[g],title:jm,slug:BC,parent:dH,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3hpIJ2AvfvdhgvKSiOy8zU",type:d,createdAt:"2021-10-23T06:54:10.320Z",updatedAt:"2021-10-23T06:54:49.765Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmastohistoria -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67v2iNOoHhLHhkjZ2uiJVA",type:d,createdAt:"2021-10-23T06:53:55.886Z",updatedAt:"2022-01-07T11:58:58.318Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:jm,materialType:G,slug:BC,parent:dF,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto on vaihdellut koko maapallon olemassaolon ajan. Esimerkiksi viime jÃ¤Ã¤kauden kylmimpinÃ¤ aikoina 20 000 vuotta sitten maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila oli arviolta 6Â°C nykyistÃ¤ alhaisempi. Hirmuliskojen valtakaudella noin 80-100 miljoona vuotta sitten ilmasto taas oli tavattoman lÃ¤mmin eikÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ juurikaan esiintynyt. EtelÃ¤navan lÃ¤hialueitakin peitti tuolloin metsÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HelteitÃ¤ ja kylmyyttÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤mÃ¤n synnyn aikoihin lÃ¤hes 4 miljardia vuotta sitten ilmakehÃ¤n koostumus oli hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Hiilidioksidi oli typen jÃ¤lkeen toiseksi runsain ilmakehÃ¤n kaasu. Vaikka aurinko lÃ¤mmitti maapalloa huomattavasti nykyistÃ¤ pienemmÃ¤llÃ¤ teholla, piti voimakas kasvihuoneilmiÃ¶ muiden tekijÃ¶iden ohella maapallon pintalÃ¤mpÃ¶tilan korkeana. Happea tuottavien eliÃ¶iden yleistyminen ja hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤n vÃ¤heneminen vei maapallon ilmaston ensimmÃ¤iseen kylmÃ¤Ã¤n jÃ¤Ã¤tikkÃ¶vaiheeseen runsaat 2 miljardia vuotta sitten.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EnsimmÃ¤isen jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisen jÃ¤lkeen elÃ¤mÃ¤ jatkoi kehitystÃ¤Ã¤n lÃ¤mpimissÃ¤ oloissa. Viimeisen miljardin vuoden aikana maapallo on ajautunut useita kertoja jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisvaiheisiin, joista viimeisin on parhaillaan menossa. JÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisvaiheella tÃ¤ssÃ¤ tarkoitetaan aikakautta, jolloin maapallolla esiintyy mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ - ne voivat olla vaihtelevasti laajempia, kuten 20 000 vuotta sitten, tai suppeampia, kuten tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤.  NÃ¤iden hitaimpien, miljoonien vuosien kuluessa tapahtuneitten ilmaston muutoksien alkuunpanijoina ovat yleensÃ¤ olleet erilaiset geologiset muutokset, kuten mannerten hidas liikkuminen ja vuoristojen synty ja hÃ¤viÃ¤minen. Miljardejakin vuosia vanhat muutokset nÃ¤kyvÃ¤t edelleen kivissÃ¤ sekÃ¤ maaperÃ¤n kerrostumissa eri puolilla maapalloa. Yksityiskohtaisempi esitys maapallon ilmaston vaiheista, mannerlaattojen liikkeistÃ¤ ja elÃ¤mÃ¤n  kehityksestÃ¤ sekÃ¤ niiden vÃ¤lisistÃ¤ vuorovaikutuksista on oheisessa \"Maapallon ilmastohistoria\" -oppimismoduulissa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6FG6pYy1Y0gksdZSIH3cI9",type:d,createdAt:BD,updatedAt:BD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:"Lunkka, J. P., Maapallon ilmastohistoria. Helsinki, Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-0831-1."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"auPEGif89Q2rVnLZqyTDw",type:d,createdAt:BE,updatedAt:BE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:"Eronen, M., JÃ¤Ã¤kausien jÃ¤ljillÃ¤. Helsinki, TÃ¤htitieteellinen yhdistys URSA, 1991. ISBN 951-9269-59-2"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤mantereen jÃ¤Ã¤tikÃ¶ityminen kylmensi ilmastoa edelleen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeisten noin 50 miljoonan vuoden aikana maapallon ilmasto on muuttunut jÃ¤lleen kylmempÃ¤Ã¤n suuntaan. Viilentyminen on ollut erityisen voimakasta etelÃ¤isillÃ¤ napa-alueilla. Mannerten liikkuminen jÃ¤tti vuosimiljoonien saatossa EtelÃ¤mantereen napaseudulle eristyksiin muista maa-alueista. TÃ¤llÃ¶in etelÃ¤isille merille muodostui EtelÃ¤mannerta kiertÃ¤vÃ¤ kylmÃ¤ merivirta. Merivirran kylmyys jÃ¤Ã¤hdytti EtelÃ¤mantereella lÃ¤mpÃ¶tiloja entisestÃ¤Ã¤n, jolloin lumipeite ei enÃ¤Ã¤ kesÃ¤llÃ¤ sulanut vaan alkoi muodostaa mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ n. 34. miljoonaa vuotta sitten. 10-20 miljoonaa vuotta sitten vihdoin lÃ¤hes koko EtelÃ¤manner jÃ¤i jÃ¤Ã¤n alle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Laaja mannerjÃ¤Ã¤tikkÃ¶ heijastaa valtaosan siihen osuvasta auringon sÃ¤teilystÃ¤ takaisin avaruuteen ja tÃ¤ten olemassaolollaan kykenee jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastoa yhÃ¤ lisÃ¤Ã¤. Merivirrat levittivÃ¤t jÃ¤Ã¤tikÃ¶ityvien etelÃ¤isten napaseutujen kylmyyttÃ¤ eri puolille maapalloa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Himalaja sÃ¶i hiilidioksidia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s ilmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuus on viimeksi kuluneitten miljoonien vuosien aikana alentunut. Suuri hiilidioksidiahmatti on ollut Tiibetin - Himalajan ylÃ¤nkÃ¶, joka on koko ajan kohonnut korkeammaksi Intian ja Aasian mannerlaattojen tÃ¶rmÃ¤tessÃ¤ toisiinsa. Vuoriston kohoaminen on tuonut maan pinnalle runsaasti sellaisia mineraaleja, jotka rapautuessaan sitovat hiilidioksidia ilmakehÃ¤stÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisen kaltaisia kylmiÃ¤ ilmastojaksoja, jolloin jomman kumman tai molempien napojen lÃ¤hellÃ¤ on ollut laajoja mannerjÃ¤Ã¤tikkÃ¶jÃ¤, on maapallolla esiintynyt useita kertoja aikaisemminkin. Edellisen kerran tÃ¤llainen kylmÃ¤ jakso, kestoltaan noin 60 miljoonaa vuotta, sattui kivihiilikauden ja permikauden vaihteessa 300 miljoonaa vuotta sitten.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤mme jÃ¤Ã¤kausien vÃ¤listÃ¤ aikaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston alati viilentyessÃ¤ mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ alkoi vÃ¤hitellen ilmestyÃ¤ pohjoiselle pallonpuoliskollekin, aluksi GrÃ¶nlantiin vajaat 3 miljoonaa vuotta sitten. Pohjois-Amerikka ja Eurooppa joutuivat jÃ¤Ã¤kauden kynsiin ensimmÃ¤isen kerran noin 700 000 vuotta sitten, ja siitÃ¤ edespÃ¤in hyisen kylmÃ¤t jÃ¤Ã¤kaudet ja leudommat vÃ¤livaiheet ovat vuorotellen  seuranneet toisiaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤kausien vÃ¤lisiÃ¤, tyypillisesti joidenkin kymmenien tuhansien vuosien mittaisia ilmastoltaan lauhkeampia ajanjaksoja kutsutaan interglasiaaleiksi. Parhaillaan elÃ¤mme yhtÃ¤ tÃ¤llaista jÃ¤Ã¤kausien vÃ¤liin sijoittuvaa lÃ¤mpimÃ¤mpÃ¤Ã¤ aikaa. Luonnollisen jÃ¤rjestyksen mukaan nykyisen interglasiaalikauden lÃ¤mpÃ¶huippu olisi jo ohitettu 5000-7000 vuotta sitten. Ilman ihmisten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ilmaston pitÃ¤isi olla hitaasti viilenemÃ¤ssÃ¤ kohti seuraavaa jÃ¤Ã¤kautta, joka kuitenkin tÃ¤ysivoimaisena vaanisi vasta muutaman kymmenen tuhannen vuoden kuluttua.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon jÃ¤Ã¤peitteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ssÃ¤ on havaittu esiintyneen selkeÃ¤Ã¤ jaksollisuutta. Jaksojen pituudet ovat noin 100 000, 41 000, 23 000 ja 19 000 vuotta. PÃ¤Ã¤telmÃ¤ perustuu hapen isotooppien mÃ¤Ã¤rien vaihteluihin, joita on voitu tutkia sekÃ¤ mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶itÃ¤ ettÃ¤ valtamerien pohjakerroksia kairaamalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤kausivaihtelun perimmÃ¤isenÃ¤ syynÃ¤ pidetÃ¤Ã¤n maan kiertoradan ja pyÃ¶rimisakselin kallistuskulman vaihteluita, jotka muuttavat auringon sÃ¤teilyn jakautumista eri vuodenajoille ja leveyspiireille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto vaihtelee myÃ¶s lyhytaikaisemmin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhytkestoisempia ilmastonmuutoksia maapallolla on aiheutunut auringon sÃ¤teilyn muutoksista. MyÃ¶s voimakkaat tulivuorenpurkaukset hÃ¤iritsevÃ¤t planeettamme lÃ¤mpÃ¶tasapainoa. Purkauksen yhteydessÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤see suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ rikkidioksidia, joka muodostaa ilmaan rikkihappo- ja sulfaattihiukkasia. NÃ¤mÃ¤ hiukkaset jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤vÃ¤t maapalloa sirottamalla auringon sÃ¤teilyÃ¤ takaisin avaruuteen. Viime vuosien voimakkain, vuonna 1991 FilippiineillÃ¤ sattunut Pinatubo-tulivuoren purkaus pysÃ¤ytti maapallon lÃ¤mpenemisen useammaksi vuodeksi. Vastaavantyyppinen hiukkasten aiheuttama jÃ¤Ã¤hdytys syntyy ilmakehÃ¤Ã¤n myÃ¶s suuren meteoriitin tÃ¶rmÃ¤tessÃ¤ maahan. NÃ¤in todennÃ¤kÃ¶isesti tapahtui noin 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin suuri meteoriitti tÃ¶rmÃ¤si nykyiselle Jukatanin niemimaalle aiheuttaen Ã¤killisen, mutta lyhytaikaisen ilmastonmuutoksen ja suuren eliÃ¶lajien sukupuuttoaallon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto voi myÃ¶s jonkin verran heilahdella aivan luonnostaankin, ilman mitÃ¤Ã¤n ulkoista pakotetta. TÃ¤mÃ¤ntyyppinen vaihtelu saa alkunsa ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n eri osien, erityisesti ilmakehÃ¤n, valtamerien ja jÃ¤Ã¤tikkÃ¶jen, keskinÃ¤isestÃ¤ vuorovaikutuksesta. Ilmaston vaihtelua viimeisten vuosituhansien aikana tutkitaan mm. puiden vuosirenkaistaÂ  ja meri- ja vesialueiden pohjakerrostumista. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4S7KRE81domWV9ox9Tx4mG",type:d,createdAt:BF,updatedAt:BF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:"Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008, ISBN 978-951-593-191-7. s. 79-81 ja s. 87."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5owhHOClLRfaQKZepyM4yM",type:d,createdAt:"2022-01-07T11:21:49.270Z",updatedAt:"2022-01-07T11:56:34.446Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmastohistoria -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[gd],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002F2013\u002FPohjoinen_pallonpuolisko_lampiaa_kaksi_kertaa_etelaa_nopeammin.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoinen pallonpuolisko lÃ¤mpiÃ¤Ã¤ kaksi kertaa etelÃ¤Ã¤ nopeammin - Helsingin yliopiston tiedote 25.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.nature.com\u002Fngeo\u002Fjournal\u002Fv6\u002Fn5\u002Fabs\u002Fngeo1797.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"PAGES 2k Consortium. 2013. Continental-scale temperature variability during the past two millennia. Nature Geoscience, Volume 6, No 5: 339-346. doi:10.1038\u002Fngeo1797  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ncdc.noaa.gov\u002Fpaleo\u002Fpaleo.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"NOAA Paleoclimatology ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.scotese.com\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"PALEOMAP Project ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.geologia.fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Geoportaali ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dG,cu],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"48Le2rqzcbne3oDedUtadX",type:d,createdAt:"2021-07-08T08:55:07.059Z",updatedAt:"2022-01-04T14:07:30.072Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Auringon vaikutus ilmastonmuutokseen on vÃ¤hÃ¤inen",materialType:G,slug:"auringon-sateilyn-vaikutus-ilmastonmuutokseen-on-vahainen",parent:dF,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aurinko sÃ¤teilee eniten auringonpilkkujen mÃ¤Ã¤rÃ¤n ollessa suurimmillaan ja vÃ¤hiten, kun auringonpilkkuja on vÃ¤hÃ¤n. SÃ¤teilyyn kuuluu myÃ¶s sÃ¤hkÃ¶isesti varautuneita hiukkasia. Niiden vaihtelujen vaikutus maapallon ilmastoon on hyvin pieni.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aurinkovakio ei olekaan vakio",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Aurinko antaa sÃ¤teilyenergiaa ilmakehÃ¤n ulkorajalla keskimÃ¤Ã¤rin 1365 wattia neliÃ¶metriÃ¤ kohti (W\u002Fm2). Lukua kutsutaan usein ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Aurinkovakio"},content:[{data:{},marks:[],value:"aurinkovakioksi",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:", vaikka se muuttuu hieman kaiken aikaa. On tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ tutkia, miten aurinkovakio vaihtelee, koska nÃ¤mÃ¤ sÃ¤teilytehon mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutokset voivat vaikuttaa myÃ¶s maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤n. Muutokset vaikuttavat suoraan myÃ¶s ilmakehÃ¤n vastaanottaman energian mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n. Aihetta on tutkittu jo 1800-luvulta lÃ¤htien.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringonpilkut vaihtelevat 11 vuoden jaksoissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Auringonpilkku"},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringonpilkkujen",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" esiintyminen vaihtelee keskimÃ¤Ã¤rin 11 vuoden jaksoissa (kuva 1). Viimeisin pilkkumaksimi oli vuonna 2014 ja pilkkuminimi 2009. Seuraava  pilkkuminimi ajoittunee vuosiin 2018â€“2020. Joskus auringonpilkut  katoavat lÃ¤hes tyystin, kuten tapahtui 1600-luvun loppupuolella  (Maunderin pilkkuminimi 1645â€“1715). Vastaavanlainen vÃ¤hÃ¤pilkkuinen kausi  oli 1800-luvun alussa (Daltonin minimi). PilkkuÂmaksimit olivat  tavanomaista voimakkaampia 1900-luvun puolivÃ¤lissÃ¤ ja lopulla (Uuden  ajan maksimi). Nyt meneillÃ¤Ã¤n oleva pilkkujakso (2009â€“) on aikaisempiin  verrattuna heikko. AuringonÂpilkkujen mÃ¤Ã¤rÃ¤ kÃ¤Ã¤ntyi laskuun vuonna 2014.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satelliittimittausten perusteella tiedetÃ¤Ã¤n, ettÃ¤ auringonsÃ¤teilyn voimakkuus on suurimmillaan pilkkujen esiintymisen maksimiaikoina ja pienimmillÃ¤Ã¤n silloin, kun pilkkuja on vÃ¤hiten. Vaikka tummat auringonpilkut vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t auringon lÃ¤hettÃ¤mÃ¤Ã¤ sÃ¤teilyÃ¤, pilkkuja ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤t voimakkaan sÃ¤teilyn alueet korvaavat ja ylittÃ¤vÃ¤tkin tÃ¤mÃ¤n vÃ¤hentymÃ¤n. Runsaiden pilkkujen aikaan auringossa tapahtuu myÃ¶s voimakkaita hiukkaspurkauksia, joiden seurauksena revontulet syttyvÃ¤t napaseutujen taivaalle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5pWB0Lbu4h0Dggym8RESHG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon sÃ¤teilyn vaihtelun vaikutus lÃ¤mpÃ¶tilaan on pieni",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ero auringon sÃ¤teilytehossa maapallon ilmakehÃ¤n ylÃ¤rajalla on noin 1 W\u002Fm2 siirryttÃ¤essÃ¤ pilkkuminimistÃ¤ maksimiin (kuva 2). Teoreettisesti tÃ¤mÃ¤ aiheuttaisi maapallon lÃ¤mpÃ¶tilaan noin Â± 0,1 Â°C:n vaihtelun ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Auringonpilkkujakso"},content:[{data:{},marks:[],value:"auringonpilkkujakson",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" aikana. Muutos on kuitenkin niin pieni, ettÃ¤ se peittyy helposti muista syistÃ¤ aiheutuvan lÃ¤mpÃ¶tilavaihtelun alle. Vaihtelu on myÃ¶s suhteellisen sÃ¤Ã¤nnÃ¶llistÃ¤ lÃ¤mpenemistÃ¤ ja jÃ¤Ã¤htymistÃ¤, joten pitkÃ¤aikaiseen ilmastonmuutokseen ei auringon pilkkuvaihtelusta jÃ¤Ã¤ paljoa jÃ¤ljelle. Arvioiden mukaan auringon sÃ¤teilyn hidas kasvu esiteolliselta ajalta 1750-luvulta nykyaikaan on tuottanut alle 10 prosenttia siitÃ¤ lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤stÃ¤ vaikutuksesta, joka samana aikana on aiheutunut ihmiskunnan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ja muista syistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4wA00DgtMOaue3BR8XDuMT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4R3kx2nFr7HdBi4T69gITF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"2fRScB0XnphTflX6iJqz9S",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon sÃ¤teilyn vaihtelut nÃ¤kyvÃ¤t ilmakehÃ¤n ylÃ¤osissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringonpilkkujakson aikana myÃ¶s auringon lyhytaaltoisen ultraviolettisÃ¤teilyn (UV) voimakkuus vaihtelee. SitÃ¤ saadaan eniten pilkkujen maksimien aikoihin. UV-sÃ¤teily muuttaa ylÃ¤ilmakehÃ¤n (stratosfÃ¤Ã¤rin) otsonipitoisuuksia ja vaikuttaa ylemmÃ¤n ilmakehÃ¤n laajan mittakaavan kiertoliikkeisiin. IlmakehÃ¤malleilla on voitu tutkia nÃ¤iden ilmiÃ¶iden vaikutuksia ilmakehÃ¤n alemmissa kerroksissa, jonne vÃ¤littyy heikkoja aurinkoperÃ¤isiÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten auringon aktiivisuuden muutokset vaikuttavat maapallon ilmakehÃ¤n ylimpiin kerroksiin 100 kilometrin korkeudesta ylÃ¶spÃ¤in. SiellÃ¤ ilmakehÃ¤n fysikaalinen tila ja sen muutokset ovat tÃ¤ysin auringon aktiivisuuden sÃ¤Ã¤telemiÃ¤. Auringon aika-ajoin avaruuteen lÃ¤hettÃ¤mÃ¤ voimakasenerginen sÃ¤teily ja hiukkaspurkaukset osuvat maapallon ioni- ja magneettikehiin aiheuttaen niissÃ¤ suuria muutoksia. KyseisiÃ¤ muutoksia kutsutaan avaruussÃ¤Ã¤ksi, ja ilmiÃ¶n hitaita vaihteluja auringonpilkkujaksosta toiseen avaruusilmastoksi. AvaruussÃ¤Ã¤n tunnetuimpia ja nÃ¤yttÃ¤vimpiÃ¤ ilmenemismuotoja ovat napa-alueilla esiintyvÃ¤t revontulet. MyrskyisÃ¤ avaruussÃ¤Ã¤ haittaa satelliittien toimintaa ja on uhka miehitetyille avaruuslennoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avaruuden kosmisen sÃ¤teilyn vaikutusta maapallon ilmastoon ei ole havaittu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SelityksiÃ¤ maapallon ilmastovaihtelulle on haettu myÃ¶s avaruuden kosmisesta sÃ¤teilystÃ¤, jonka maapallolle tulevaa mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sÃ¤Ã¤telee auringon avaruuteen puhaltama hiukkaspilvi, aurinkotuuli. Hypoteesina eli oletuksena on, ettÃ¤ kosmisen sÃ¤teilyn ilmakehÃ¤ssÃ¤ synnyttÃ¤mÃ¤t ionit muuttaisivat maapallon pilvisyyttÃ¤, joka taas sÃ¤Ã¤telisi lÃ¤mpÃ¶tilaa ilmakehÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6Ktw928eg53KGIbOvQdK94",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Laboratorio-oloissa ionisaation ja uusien pienhiukkasten muodostumisen vÃ¤lille on lÃ¶ydetty yhteys ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"pmfpci3OYKfCBgSACWpa6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6NUm0BkgkB6IkhmBcTVNIf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤iden hiukkasten olisi kuitenkin kasvettava halkaisijaltaan noin satakertaisiksi ja massaltaan yli satatuhatkertaisiksi voidakseen toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminÃ¤. TÃ¤mÃ¤ kestÃ¤Ã¤ useimmiten vuorokausia, missÃ¤ ajassa suurin osa hiukkasista poistuu sateen mukana ja tÃ¶rmÃ¤yksissÃ¤ suurempiin hiukkasiin. Vaikka hiukkasten kasvu pilviytimiksi on ilmakehÃ¤kokeissa osoitettu mahdolliseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"30cDk7z9sN99tgVmJfMAuA",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", kosmisen sÃ¤teilyn osuus prosessissa lienee vÃ¤hÃ¤inen, sillÃ¤ ilmaston tÃ¤hÃ¤nastisista vaihteluista sen vaikutuksia ei ole onnistuttu lÃ¶ytÃ¤mÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2JqBQBA8RVggyWiXTHkjIk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5NrJAt6qF5Fn1EZCHpT0jo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t muuttavat ilmastoa aurinkoa enemmÃ¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon sÃ¤teilyn muutokset vaikuttavat siis maapallon ilmastoon, ja niiden osuus huomioidaan ilmastomalleissa. Vaikutus jÃ¤Ã¤ kuitenkin vÃ¤hÃ¤iseksi ilmakehÃ¤n muiden vaihtelujen rinnalla. Erityisesti nykyilmastonmuutoksen keskeisen tekijÃ¤n eli ihmiskunnan aiheuttaman kasvihuoneilmiÃ¶n vahvistumisen rinnalla auringon vaikutus on toisarvoinen. ErÃ¤iden tutkimuksien mukaan auringonpilkkujen esiintyminen saattaa tulevina vuosikymmeninÃ¤ vÃ¤hetÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti. Vaikka nÃ¤in kÃ¤visikin, se ei merkittÃ¤vÃ¤sti hidastaisi meneillÃ¤Ã¤n olevaa ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5QpKWUqDh05PNm8IHtm4hn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter08_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Myhre, G., Shindell, D., BrÃ©on, F.-M., Collins, W., Fuglestvedt, Huang, J., Koch, D., Lamarque, J.-F., Lee, D., Mendoza, B., Nakajima, T., Robock, A., Stephens, G., Takemura, T. & Zhang H. 2013. Anthropogenic and Natural Radiative Forcing (8.4.1 Solar Irradiance). In: IPCC 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., J. Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA. 688â€“691. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F36635\u002F2012nro3.pdf?sequence=1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nevanlinna, H. 2012. Auringon aktiivisuus ja ilmastonmuutos. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:3. 41 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F434343"},content:[{data:{},marks:[],value:"AvaruussÃ¤Ã¤myrsky sytytellyt revontulia - Ilmatieteen laitoksen tiedote 27.9.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F125717"},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon aktiivisuuden kasvu hidasta - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.1.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Faurora.fmi.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: AvaruussÃ¤Ã¤- ja revontuliseuranta ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsateily-ja-kirkkausvaihtelut"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Auringon sÃ¤teily ja kirkkausvaihtelut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.co2-raportti.fi\u002F?heading=Kosmisilla-s%C3%A4teill%C3%A4-olematon-vaikutus-ilmastoon&amp;page=ilmastouutisia&amp;news_id=2970"},content:[{data:{},marks:[],value:"CO2-raportti: Kosmisilla sÃ¤teillÃ¤ olematon vaikutus ilmastoon ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dG,{sys:{type:b,linkType:d,id:hC}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"609Lb7EeZQN39xYSyl2sE6"}},cu],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2015-09-25",publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25W8Z3ZHFs54nA7G1N7gj9",type:d,createdAt:"2021-07-08T07:58:03.493Z",updatedAt:"2022-01-04T14:07:33.309Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"JÃ¤Ã¤kaudet maapallon vaappumisen tahdissa",materialType:G,slug:"jaakaudet-maapallon-vaappumisen-tahdissa",parent:dF,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶iden mÃ¤Ã¤rÃ¤ maapallolla riippuu pohjoisten alueitten saaman  auringon sÃ¤teilyenergian vaihtelusta. JÃ¤Ã¤tikÃ¶t laajenevat silloin, kun pohjoisen pallonpuoliskon korkeat leveysasteet (65. leveyspiirin  pohjoispuolella) saavat kesÃ¤llÃ¤ vÃ¤hÃ¤n sÃ¤teilyÃ¤. NÃ¤in kÃ¤y erityisesti silloin, kun maapallon akselin kallistuskulma on pieni, maan kiertorata soikea ja maapallo on kauimpana auringosta pohjoisen pallonpuoliskon kesÃ¤n aikana.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maan kiertorata ja pyÃ¶rimisakseli vaihtelevat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maan kiertorata ja pyÃ¶rimisakseli muuttuvat kymmenien tuhansien vuosien  kuluessa, mm. muitten taivaankappaleitten vetovoiman takia. NÃ¤issÃ¤ ns.  maan rataparametreissa esiintyy kolmentyyppisiÃ¤ vaihteluita:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:" Noin sadantuhannen vuoden jaksollisuus maapallon kiertoradan muodossa: kiertorata on vÃ¤liin soikeampi, vÃ¤liin lÃ¤hes pyÃ¶reÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:" 41 000 vuoden jakso maapallon pyÃ¶rimisakselin kallistuskulmassa. Kun  pyÃ¶rimisakseli on voimakkaasti kallellaan, saavat napa-alueet nauttia  kesÃ¤llÃ¤ runsaasta auringon sÃ¤teilystÃ¤ (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:" Vuodenaikojen kulkeutuminen uusiin kohtiin pitkin maapallon soikeaa  kiertorataa, jakson pituus 19 000 - 23 000 vuotta. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤  maapallo on lÃ¤himpÃ¤nÃ¤ aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon keskitalven  aikaan, runsaat 10 000 vuotta sitten keskikesÃ¤llÃ¤ (kuva 2).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{target:{sys:{id:"7HdUHw9ykYreVzCAdTECc9",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"25apsMpYDlseqcv5OZuu2g",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rataparametrit sÃ¤Ã¤televÃ¤t auringon sÃ¤teilyn jakaumaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maan kiertoradan ja pyÃ¶rimisakselin vaihtelut eivÃ¤t juurikaan muuta   maapallon kokonaisuudessaan saamaa vuotuista sÃ¤teilymÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, mutta ne   vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti sÃ¤teilyn jakautumiseen eri vuodenajoille ja   leveyspiireille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taivaanmekaniikan lakien perusteella on mahdollista laskea   rataparametrien vaihteluita ajassa eteen- ja taaksepÃ¤in. NÃ¤in saadaan   selville, miten auringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤ on aikojen kuluessa vaihdellut   eri leveysasteilla eri vuodenaikoina (kuva 3, punainen kÃ¤yrÃ¤). TÃ¤tÃ¤ ns.   astronomista ilmastonvaihteluteoriaa kehitti 1930-1940-luvuilla   jugoslavialainen matemaatikko Milutin Milankovich.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"33aXxfbSPsR8PkktYYSP5E",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤kaudet seuraavat rataparametrien vaihtelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶iden mÃ¤Ã¤rÃ¤ maapallolla riippuu pohjoisten alueitten saaman  auringon sÃ¤teilyenergian vaihtelusta. Kuvan 3 perusteella jÃ¤Ã¤tikÃ¶t  laajenevat silloin, kun pohjoisen pallonpuoliskon korkeat leveysasteet  (65. leveyspiirin pohjoispuolella) saavat kesÃ¤llÃ¤ vÃ¤hÃ¤n sÃ¤teilyÃ¤. NÃ¤in  kÃ¤y erityisesti silloin, kun maapallon akselin kallistuskulma on pieni,  maan kiertorata soikea ja maapallo on kauimpana auringosta pohjoisen  pallonpuoliskon kesÃ¤n aikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NÃ¤issÃ¤ olosuhteissa pohjoisen kesÃ¤ jÃ¤Ã¤ viileÃ¤ksi, eikÃ¤ talven lumi  ehdi tÃ¤ysin sulaa kesÃ¤n aikana. Vastaavasti jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisvaiheessa  maapallon pohjoisille alueille tulee kesÃ¤llÃ¤ auringon sÃ¤teilyÃ¤  runsaasti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤teilyn heijastuminen jÃ¤Ã¤pinnoilta voimistaa vaihtelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saapuvan auringonsÃ¤teilyn vaihtelut eivÃ¤t yksin riitÃ¤ aiheuttamaan  havaitunkaltaisia ilmaston mullistuksia. Ne toimivat kuitenkin muutosten  alkusyynÃ¤, ja nÃ¤itÃ¤ muutoksia erilaiset ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n  palauteilmiÃ¶t vahvistavat. Yksi tÃ¤rkeÃ¤ palauteilmiÃ¶ liittyy auringon  sÃ¤teilyn heijastumiseen jÃ¤Ã¤tikÃ¶istÃ¤. Ilmaston jÃ¤Ã¤htyessÃ¤ jÃ¤Ã¤n ja lumen  peittÃ¤mÃ¤ \"valkoinen\" pinta maapallolla laajenee. TÃ¤llÃ¶in yhÃ¤ suurempi  osa auringonsÃ¤teilystÃ¤ heijastuu pois ja pienempi osa sÃ¤teilystÃ¤ jÃ¤Ã¤  maapalloa lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n. IlmiÃ¶ siis edesauttaa ilmaston jÃ¤Ã¤htymistÃ¤  edelleen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringon sÃ¤teilyn heijastumiseen liittyvÃ¤ palaute toimii erityisen  tehokkaasti kaikkein kylmimpinÃ¤ aikoina, jolloin jÃ¤Ã¤tikÃ¶t ovat laajoja.  TÃ¤llÃ¶in isoja jÃ¤Ã¤n peittÃ¤miÃ¤ alueita on myÃ¶s siellÃ¤, minne auringon  sÃ¤teilyÃ¤ saadaan runsaasti muulloinkin kuin vain kesÃ¤llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤kausien aikana kasvihuonekaasuja on ollut niukasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤kausien aikaan kasvihuonekaasuja on ollut ilmakehÃ¤ssÃ¤ vÃ¤hÃ¤n,  leutoina vÃ¤likausina enemmÃ¤n (kuva 4). Kylmimpien jÃ¤Ã¤kausivaiheitten  aikaan hiilidioksidia on ollut ilmassa vÃ¤himmillÃ¤Ã¤n noin 180 ppm  (miljoonasosaa), jÃ¤Ã¤kausien vÃ¤liaikoina enimmillÃ¤Ã¤n 280 ppm. MyÃ¶s  metaanin pitoisuus on ollut interglasiaaliaikoina korkeampi kuin  jÃ¤Ã¤kausina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5TAsdkkT47PvYERuJZHesL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vaihtelut  eivÃ¤t kuitenkaan ole jÃ¤Ã¤kausien perimmÃ¤inen syy, vaan vuorovaikutus  lÃ¤mpÃ¶tilojen ja kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vÃ¤lillÃ¤ on ollut  kaksisuuntainen. TodennÃ¤kÃ¶iseltÃ¤ nÃ¤yttÃ¤Ã¤, ettÃ¤ jÃ¤Ã¤kausiaikojen kylmÃ¤t  meret ovat kyenneet sitomaan ilmakehÃ¤stÃ¤ hiilidioksidia nykyistÃ¤  tehokkaammin. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien alhaisuus on voimistanut  ilmaston muutosta kylmemmÃ¤ksi. Kehityskulun kÃ¤ydessÃ¤ kohti lÃ¤mpimÃ¤mpiÃ¤  aikoja hiilidioksidin ja metaanin mÃ¤Ã¤rÃ¤ vastaavasti on kasvanut, mikÃ¤ on  taasen voimistanut lÃ¤mpenemistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶t ovat kasvaneet hitaasti ja sulaneet nopeasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kehitys jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden laajimmasta vaiheesta kohti interglasiaalia on  usein kÃ¤ynyt melko nopeasti, alle 5000 vuodessa. JÃ¤Ã¤tikÃ¶itten kasvuvaihe  kestÃ¤Ã¤ kauemmin. JÃ¤Ã¤tikkÃ¶hÃ¤n ei voi millÃ¤Ã¤n paksuuntua enempÃ¤Ã¤ kuin  vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n verran, mutta sulamisvaiheessa tÃ¤llaista rajoitinta  ei ole.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuvan 3 perusteella viime jÃ¤Ã¤kauden kiivaimman sulamisvaiheen aikaan  noin 10 000 vuotta sitten pohjoiset alueet saivat kesÃ¤llÃ¤ varsin  runsaasti sÃ¤teilyÃ¤. Tuolloin maa oli lÃ¤hinnÃ¤ aurinkoa kesÃ¤llÃ¤ ja maan  pyÃ¶rimisakselin kallistuskulma oli suuri.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hivuosisatoina ihmiskunnan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤vÃ¤t ilmaston muutoksen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksittÃ¤isen ihmisen elinaikaan suhteutettuna tÃ¤htitieteellisen  ilmastoteorian ennustamat lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset ovat varsin hitaita -  muutamia sadasosa-asteita vuosisadassa. Toisaalta ihmiskunnan  kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen ennustetaan lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤n maapalloa lÃ¤himmÃ¤n  sadan vuoden aikana useita asteita. Tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen  etenemistÃ¤ lastemme ja lastenlastemme elinaikana ei maan pyÃ¶rimisakselin  ja kiertoradan hitaita muutoksia siten tarvitse ottaa lukuun. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"A927b4uCGWACeyZWRG6Ta",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dG,{sys:{type:b,linkType:d,id:"2nP1mdHuTsmybQGhNdoCoz"}},cu],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3DrrLO2fBEo77XO0AwnN3d",type:d,createdAt:BL,updatedAt:BL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmastohistoria -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[gd],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[dG]};dG.metadata={tags:[],concepts:[]};dG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2utz6aDvte6fwb3lOg3qh2",type:d,createdAt:BK,updatedAt:BK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dG.fields={title:"Ilmastohistoria",slug:"ilmastohistoria"};dH.metadata={tags:[],concepts:[]};dH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2k07vDO6TnPMenNI51SoRy",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:13.816Z",updatedAt:"2022-01-24T12:30:34.647Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:135,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};dH.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:jC,slug:"ilmastonmuutos-ilmiona",parent:dI,heroText:dJ,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ynnissÃ¤ oleva ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos aiheutuu lÃ¤hinnÃ¤ kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤. MikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat nykytahtia, kasvihuoneilmiÃ¶n voimistuminen nostaa maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilaa vuosisadan loppuun mennessÃ¤ vajaasta kahdesta kuuteen astetta. Muutokset sateissa aiheuttavat toisaalla lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤Ã¤ kuivuutta ja toisaalla lisÃ¤Ã¤ntyviÃ¤ tulvia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"20lQqaTsiBfyzLq1CYUI61",type:d,createdAt:"2021-10-23T07:22:25.597Z",updatedAt:"2022-01-24T12:25:19.860Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dk,referencingItems:[eD,bd,{sys:{type:b,linkType:d,id:BB}},dF,{sys:{type:b,linkType:d,id:BM}},eF],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1XKnZndnpZuVTpHyIcGsXK",type:d,createdAt:"2021-11-15T13:50:41.182Z",updatedAt:"2023-04-04T14:41:30.096Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eY,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[er,js,ga,jp,gd,jn,{sys:{type:b,linkType:d,id:"41zTmIZhayzk3fPybG2hBb"}},a$,jl],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"77hAPMQUBwSHgbNGVK7hSG",type:d,createdAt:CL,updatedAt:CL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤ -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"568zHaVwHvrev8YbnanOkc"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3vmEwGAtYC8znOIj2ETE1R"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6Aw17KJt1Fh9CtMWMBuwlA"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3XQyXhz8bJrmxAUZmVBxlu"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3myvwwLCspO0OjpTk0kXiS"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1i7MZbRS3Q5e0lXUZ0Iirz"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6JvCoSiCN1mNB4j85ciZ2w"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"XyCrIkIZcLIiBEgHbaB1J"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"2eZ0G43TuS3QfjKJfM3o4V"}}],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[cE,dg,dd,dE]};dI.metadata={tags:[],concepts:[]};dI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3cGo2jkVtLwNd1ELeUfU9i",type:d,createdAt:"2020-10-30T12:24:25.044Z",updatedAt:"2022-01-24T12:46:28.490Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:194,revision:cQ,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};dI.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:dJ,slug:"mita-ilmastonmuutos-on",parent:eG,subTheme:bp,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1",type:C,createdAt:"2021-11-16T11:15:33.093Z",updatedAt:"2022-05-23T08:13:23.721Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:E,locale:g},fields:{title:"mita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209",file:{url:AI,details:{size:860091,image:{width:dh,height:cR}},fileName:"mita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209.jpg",contentType:S}}},heroImageAlt:AJ,heroText:dJ,menuBar:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aiv3YsOKZg30h326bOuQq",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:00:16.835Z",updatedAt:"2022-01-10T13:07:08.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hy,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:dK}},locale:g},fields:{title:jC,shortTitle:wG,article:dH,items:[eD,bd,{sys:{type:b,linkType:d,id:BB}},dF,{sys:{type:b,linkType:d,id:BM}},eF]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1BxhjaUT7qvu6IQmiqZ3L6",type:d,createdAt:"2020-11-16T05:03:41.824Z",updatedAt:"2022-01-10T13:07:22.981Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:dK}},locale:g},fields:{title:vE,shortTitle:bT,article:fC,items:[bx,{sys:{type:b,linkType:d,id:wp}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wq}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wr}},em,{sys:{type:b,linkType:d,id:ws}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6rSXhDB3yWKyrvGG18gIl2",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:00:40.176Z",updatedAt:"2022-01-10T14:34:01.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:dK}},locale:g},fields:{title:zo,shortTitle:bs,article:bS,items:[zp,jd,zq,zM,jh,zQ,zS,z_,z$,Aa]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gn6HaGaEnBnXe7NTm4kPr",type:d,createdAt:"2020-11-17T11:01:14.900Z",updatedAt:"2024-11-08T16:51:16.501Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gG,revision:aZ,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:dK}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen",shortTitle:bj,article:{sys:{type:b,linkType:d,id:"4q3Ko52geLSi9w0S3Q5pcQ"}},items:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5jVreqDzqXQqW7Jl47Wxpv"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"7r04sqQseBWtvi6N9SZxH4"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:CI}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"39oO2PKWN9Bda4ug8dWHKv"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"19ffw1d9ltJMIAhTXxssSM"}}]}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillinnÃ¤stÃ¤ ja siihen sopeutumisesta. Tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekÃ¤ nykyisestÃ¤ ja tulevasta ilmastosta lÃ¶ytyy osiosta Ilmastonmuutos Suomessa ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JmqSOGRgeQc8aV6b3NZ7x",type:d,createdAt:"2022-01-24T12:40:09.284Z",updatedAt:"2023-03-14T10:31:46.519Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"MitÃ¤ ilmastonmuutos on? -teemasivun nostot: Sinua saattaisi kiinnostaa",visibleTitle:"Sinua saattaisi kiinnostaa esimerkiksi",referencingItems:[CJ,em,{sys:{type:b,linkType:d,id:"3x3u2IE62Fq1VlJDx013yw"}},jh,{sys:{type:b,linkType:d,id:CI}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DVy3XHCeZtgzrI5wq3xXu",type:d,createdAt:"2022-01-24T12:44:17.171Z",updatedAt:"2023-06-30T11:03:33.571Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"MitÃ¤ ilmastonmuutos on? -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[er,{sys:{type:b,linkType:d,id:im}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fO}},js],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V,O,$,aa]};dL.metadata={tags:[],concepts:[]};dL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QnM2HCXSQWwbicqIKOvC7",type:d,createdAt:jV,updatedAt:jV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};dL.fields={abbreviation:"PEL14",body:"Peltonen-Sainio, P. & Hakala, K. 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa â€“ miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti, TEHO Plus -hankkeen raportti 4\u002F2014. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. 12 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fportal.mtt.fi\u002Fportal\u002Fpage\u002Fportal\u002Fmtt\u002Fmtt\u002Fjulkaisut\u002Fmuut\u002FTEHO_Plus_Ilmastonmuutos_esite_suomi.pdf?f=494961&n=11&p=841831&c=18369930"};dM.metadata={tags:[],concepts:[]};dM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"50yjoi3eD3gH8NxDef5K9B",type:d,createdAt:kh,updatedAt:kh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};dM.fields={abbreviation:"MOL10",body:"Molarius, R., KerÃ¤nen, J., JylhÃ¤, K., Sarlin, T. & Laitila, A. 2010. Suomen elintarviketuotannon turvallisuuden haasteita muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. VTT, Tampere. Tutkimusraportti VTT-R-2672-10. 82 + 51 s. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Finf\u002Fjulkaisut\u002Fmuut\u002F2010\u002FVTT-R-2672-10.pdf"};dN.metadata={tags:[],concepts:[]};dN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eqY3RTYWa0Fnun0MzCtRR",type:d,createdAt:kP,updatedAt:kP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};dN.fields={title:jG};dO.metadata={tags:[],concepts:[]};dO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xcKZCQ0tjHpGHoU2gohUM",type:d,createdAt:kS,updatedAt:kS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dO.fields={title:"Kasvukausi",slug:"kasvukausi"};dP.metadata={tags:[],concepts:[]};dP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WMaikOQaKunqQKVgfrPPs",type:d,createdAt:lj,updatedAt:lj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dP.fields={title:"MetsÃ¤t",slug:"metsat"};dS.metadata={tags:[],concepts:[]};dS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Pv01FmrlV8V0McYBvojyR",type:d,createdAt:mq,updatedAt:mq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dS.fields={title:"Tulvasuojelu",slug:"tulvasuojelu"};dT.metadata={tags:[],concepts:[]};dT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QilIIcLe94P09ZPZFd1So",type:d,createdAt:mX,updatedAt:mX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};dT.fields={title:"Yhdyskuntasuunnittelu",slug:"yhdyskuntasuunnittelu"};dU.metadata={tags:[],concepts:[]};dU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Qt0BWTXYg172Bp3q42O7H",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:29:03.590Z",updatedAt:"2023-05-08T13:15:54.748Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eT,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};dU.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:nj,slug:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu",parent:ba,subTheme:x,teaserImage:nk,teaserImageAlt:nm,content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2eAsCL9BgjVjSxuKQFbSQe",type:d,createdAt:nn,updatedAt:nn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:nm,asset:nk}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3d6oUdh578lcG06vUEKVsy",type:d,createdAt:no,updatedAt:no,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu -teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"LdmNvlCkmj77MAUgJO8x8",type:d,createdAt:"2021-10-08T07:13:29.078Z",updatedAt:"2021-11-03T12:49:34.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"HcdTHIDcEGgdVvFHrJURR",type:d,createdAt:"2021-07-20T10:05:08.645Z",updatedAt:"2022-11-04T07:42:04.345Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gG,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Liikennesuunnittelu â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"liikennesuunnittelu-hillinta",parent:dU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Fossiilisten polttoaineiden kÃ¤yttÃ¶ liikenteessÃ¤ on yksi kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤lÃ¤hteistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen on keinoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionissa ja myÃ¶s Suomessa liikenteestÃ¤ aiheutuu noin 20 % kaikista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Toistaiseksi liikenne on lÃ¤hes tÃ¤ysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Liikenteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ myÃ¶s jatkaa kasvuaan samaan tahtiin taloudellisen kasvun kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskeinen keino liikennepolitiikassa on periaate, jonka mukaan liikenneongelmia ratkaistaessa tarkastellaan ensiksi, voidaanko ongelma hoitaa liikenteen kysyntÃ¤Ã¤n vaikuttamalla. Sitten tutkitaan mahdollisuudet olemassa olevan vÃ¤ylÃ¤stÃ¶n tehostamiseen. Vasta kun pienten parantamistoimien mahdollisuudet on todettu riittÃ¤mÃ¤ttÃ¶miksi, tarkastellaan uusia vÃ¤ylÃ¤hankkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen hillintÃ¤toimet voidaan karkeasti jakaa neljÃ¤Ã¤n kategoriaan:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"liikkumistarpeen vÃ¤hentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"viestintÃ¤ kuluttajille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:eU},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa joukkoliikenteen vahvistaminen, kevyen liikenteen edellytysten parantaminen ja raide- ja vesitiekuljetusten aseman vahvistaminen suhteessa maantiekuljetuksiin ovat tÃ¤rkeimmÃ¤t keinot, kun vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n sekÃ¤ henkilÃ¶liikenteen ettÃ¤ kuljetusten tarvetta ja pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. MyÃ¶s informaatioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia vÃ¤hentÃ¤Ã¤ matkustamisen tarvetta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biopolttoaineet ja uusiutuvilla energialÃ¤hteillÃ¤ tuotettu sÃ¤hkÃ¶ tarjoavat mahdollisuuden vÃ¤hentÃ¤Ã¤ liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Maailmanlaajuisesti biopolttoaineita ei ole kysyntÃ¤Ã¤n nÃ¤hden paljon, mutta Suomessa tilanne on valoisampi bioperÃ¤isen liikennepolttoaineen saatavuuden suhteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Polttoaineen kulutusta voidaan pienentÃ¤Ã¤ valitsemalla energiatehokkaita autoja ja kuljetuskalustoa. KansainvÃ¤lisen lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n ja kansallisten mÃ¤Ã¤rÃ¤ysten sekÃ¤ vapaaehtoisten sopimusten ja ohjeiden avulla voidaan vaikuttaa autoja ja kuljetuskalustoa koskeviin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiin sekÃ¤ suunnata hankintoja vÃ¤hemmÃ¤n polttoainetta kuluttavaan kalustoon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikkumistottumuksia voidaan vihertÃ¤Ã¤ tiedotuksella ja liikenneverkkoratkaisuilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisten tietoisuutta voidaan parantaa viestinnÃ¤llisillÃ¤ keinoilla. Kerrotaan, miten omalla kÃ¤yttÃ¤ytymisellÃ¤ voi vaikuttaa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen liikkumisessa. Esimerkiksi ympÃ¤ristÃ¶merkkien avulla ohjataan kuluttajien autovalintoja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ alentavaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ kunnissa on tÃ¤rkeintÃ¤, ettÃ¤ alueiden kÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa selvitetÃ¤Ã¤n, minkÃ¤ tyyppiset liikenneverkkoratkaisut edistÃ¤vÃ¤t energiatehokkuutta ja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kÃ¤yttÃ¶Ã¤. Kaupan, vapaa-ajan toimintojen ja palveluiden sijoittelulla voidaan merkittÃ¤vÃ¤sti vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tarvittavaa liikennesuoritetta ja yksityisauton kÃ¤yttÃ¶Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"458TmV5IZ65Fioq5iNvToN",type:d,createdAt:np,updatedAt:np,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOTna",body:"Motiva Oy: Liikenne",link:nq}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1McjXt3mGlDCT2cziPRNdl",type:d,createdAt:nr,updatedAt:nr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"BCna",body:"BC Climate Action Toolkit",link:"http:\u002F\u002Ftoolkit.bc.ca\u002Fsolution\u002Ftransportation"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Hu2tF1y6yDsVZgFWlf5Mo",type:d,createdAt:ns,updatedAt:ns,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KULKU",body:"www.kulku.info",link:"http:\u002F\u002Fwww.kulku.info\u002Findex.shtml"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"18gbO5Ng1cQqzNoljPQJdr",type:d,createdAt:nt,updatedAt:nt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LVM05",body:"LVM 2005. KestÃ¤vÃ¤n liikenteen mallikuntahanke 2002â€“2004. Kokemuksia kevyen ja joukkoliikenteen edistÃ¤misestÃ¤",link:"http:\u002F\u002Fwww.lvm.fi\u002Ffileserver\u002FJulkaisuja%2037_2005.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3k9M6HJqpQALZOhjJO4uxp",type:d,createdAt:nu,updatedAt:nu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAHna",body:"SÃ¤hkÃ¶autot - Nyt! eCars - Now!",link:"http:\u002F\u002Fwww.sahkoautot.fi\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tZAyc7gFQXJJbul9WrCxq",type:d,createdAt:nv,updatedAt:nv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KUNna",body:"Kuningaskuluttaja: Ekoautoilu sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ rahaa ja ympÃ¤ristÃ¶Ã¤",link:"http:\u002F\u002Fkuningaskuluttaja.yle.fi\u002Fnode\u002F1688"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AJRmXN4eFxf3q7KfZkVh0",type:d,createdAt:nw,updatedAt:nw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Liikennesuunnittelu â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"FS2MqCs4xvx7XAccTg70I",type:d,createdAt:nx,updatedAt:nx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Soveltaako kunta Ã¤lykkÃ¤Ã¤n liikenteen tarjoamia mahdollisuuksia?",paragraph:ny},title:f,document:ny},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76mphPg5Jgzzbf3tS9ei8U",type:d,createdAt:nz,updatedAt:nz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:nA,paragraph:nB},title:f,document:nB},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4FaF9QCtcoGUyD8fkrc6yw",type:d,createdAt:nC,updatedAt:nC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kannustaako kunta kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶miÃ¤ tai vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isiÃ¤ liikkumisratkaisuja?",paragraph:nD},title:f,document:nD},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Q9DObaTdre1lWGFJXvEWL",type:d,createdAt:nE,updatedAt:nE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"NÃ¤yttÃ¤Ã¤kÃ¶ kunta omassa toiminnassaan ja hankinnoissaan mallia pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶mien tai vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isten ratkaisujen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n?",paragraph:nF},title:f,document:nF},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4bbNVZniqYgQ2WloLuRnCE",type:d,createdAt:nG,updatedAt:nG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Tukeeko kunta uusiutuvien polttoaineiden ja sÃ¤hkÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa liikenteessÃ¤?",paragraph:nH},title:f,document:nH},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"697c95YlvJZlE7BD9V2tDS",type:d,createdAt:nI,updatedAt:nI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Onko liikkuminen pyÃ¶rÃ¤ily- ja jalankulkuvÃ¤ylillÃ¤ turvallista ja miellyttÃ¤vÃ¤Ã¤ ympÃ¤ri vuoden?",paragraph:nJ},title:f,document:nJ},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2wOIzEqdkSLWSxLmWnTD7g",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:15:59.974Z",updatedAt:"2022-01-12T14:02:58.210Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gI,visibleTitle:gI,paragraph:nL},title:gI,document:nL}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[dV],tags:[ag,dT,nM,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4RThcxL7tynsqvQze8hF07",type:d,createdAt:nO,updatedAt:nO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Joukkoliikenne",slug:"joukkoliikenne"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3mMG3tt3JJnOXvCd7F79UU",type:d,createdAt:nP,updatedAt:nP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kevyt liikenne",slug:"kevyt-liikenne"}}],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6etwmnHmUv3xB7KbCfZ2g8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"4gX99xUOfCMcf9GtGFsTLK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eDV779kJNjYHMvbtEMgpp",type:d,createdAt:"2021-10-08T08:23:18.564Z",updatedAt:"2021-11-03T12:50:22.686Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1a3CnTyn8SbJ9kFTCil0en",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6TyoClpvhDriAid8pTLpya",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:48:49.931Z",updatedAt:"2022-01-17T14:23:45.636Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Liikenne ja kadut â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"liikenne-ja-kadut-sopeutuminen",parent:dU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EpÃ¤vakaat talvet vaikeuttavat katujen ja muiden yleisten alueiden hoidon suunnittelua. Talvien leutous heikentÃ¤Ã¤ etenkin sorateiden kuntoa. Hulevesien kÃ¤sittelyn tehostaminen on koko toimialan yhteinen haaste.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvien leudontuminen ja sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden Ã¤Ã¤revÃ¶ityminen muuttaa kalustontarvetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LiikennevÃ¤ylien ja yleisten alueidenÂ  kÃ¤ytÃ¶n ja yllÃ¤pidon tulevaisuuden haasteet ovat pitkÃ¤lti yhtenevÃ¤t maankÃ¤ytÃ¶n ja liikennesuunnittelun haasteiden kanssa. Erona on, ettÃ¤ lyhytaikaisiin sÃ¤Ã¤hÃ¤iriÃ¶ihin vastaaminen operatiivisen toiminnan suunnittelun kautta painottuu.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t ovat yhÃ¤ Ã¤Ã¤revÃ¤mpiÃ¤.Â  SÃ¤Ã¤n vaihteluun varautuminen on vaikeaa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ esimerkiksi lumipeiteajan vÃ¤henemisestÃ¤ saatavaa hyÃ¶tyÃ¤. MyÃ¶s sÃ¤Ã¤olojen luonnollisen vuosittaisen vaihtelun vuoksiÂ kalustoa on vielÃ¤ pitkÃ¤Ã¤n pidettÃ¤vÃ¤ varalla entiseen malliin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nollakelien yleistyminen etelÃ¤ssÃ¤ siirtÃ¤Ã¤ kunnossapidon painopistettÃ¤ liukkauden torjunnan suuntaan, muttei vÃ¤hennÃ¤ tyÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. Pohjoisessa lumentulo voi puolestaan lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ jopa lisÃ¤Ã¤ntyÃ¤ talvisateiden lisÃ¤Ã¤ntyessÃ¤.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Poikkeusolosuhteisiin varautumisen tarve lisÃ¤Ã¤ntynyt",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maantiekuljetusten ja yÃ¶ajan kuorma-autoliikenteen lisÃ¤Ã¤ntyminen lisÃ¤Ã¤vÃ¤t tiestÃ¶n ympÃ¤rivuorokautisen kunnossapidon tarvetta. Sorateiden pehmeneminen routa-ajan lyhetessÃ¤ on jo hÃ¤irinnyt puunkuljetuksia ja toisaalta lisÃ¤Ã¤ painetta nÃ¤ille teille talvien yhÃ¤ lyhyempÃ¤nÃ¤ korjuuaikana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tiehallinto linjaa, ettÃ¤ poikkeusolosuhteiden aikaisesta kunnossapidosta tulisi olla urakoitsijoiden kanssa sovitut selvÃ¤t suunnitelmat ja tavoitteet. NÃ¤in ainakin keskeiset vÃ¤ylÃ¤t saataisiin pidettyÃ¤ kunnossa. Sorateiden kuntoa pyritÃ¤Ã¤n parantamaan kelirikkokorjausten yhteydessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien kÃ¤sittely osana yleisten alueiden yllÃ¤pitoa ja suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuuden lisÃ¤Ã¤ntyminen lisÃ¤Ã¤ hulevesien kÃ¤sittelyn tarvetta. Hulevesiverkostoon kohdistuvaa rasitusta voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ johtamalla hulevesiÃ¤ vesiaiheisiin ja viheralueille, joilla osa niistÃ¤ voidaan imeyttÃ¤Ã¤. Avo-ojat ja kosteikot nÃ¤hdÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n arvokkaina lisinÃ¤ virkistysalueille. MyÃ¶s varsinainen tulvatorjunta voidaan paikoin toteuttaa virkistysarvot huomioiden.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen mahdollistaa hiljalleen etelÃ¤isempien lajien kÃ¤yttÃ¤misen istutuksissa. Toisaalta kesien kuivuusjaksot heikentÃ¤vÃ¤t paikoin kasvuolosuhteita. Istutukset on suunniteltava huolella ja lisÃ¤kasteluun varauduttava. Leudoista talvista hyÃ¶tyvÃ¤t myÃ¶s tuhoelÃ¤imet, kutenÂ EtelÃ¤-Suomen kaupungeissaÂ viime vuosikymmenellÃ¤Â runsastunut kanikantaÂ osoittaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:md},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Gf78cl6B7OxuvyyAm8msP",type:d,createdAt:nQ,updatedAt:nQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAA07",body:"Saarelainen, S. & Makkonen, L. 2007. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa; esiselvitys. Helsinki: Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon selvityksiÃ¤ 4\u002F2007.",link:"http:\u002F\u002Falk.tiehallinto.fi\u002Fjulkaisut\u002Fpdf\u002F3201029-v-ilmastonmuutokseen_sopeutuminen_tienpidossa.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GDG11W33KN5rWqZKdwuux",type:d,createdAt:nR,updatedAt:nR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIE08a",body:"Tiehallinto 2008. Sorateiden hoidon ja yllÃ¤pidon toimintalinjat. Toiminta- ja suunnitelma-asiakirjat.",link:"http:\u002F\u002Falk.tiehallinto.fi\u002Fthohje\u002Fpdf\u002F1000205-v-sorateiden_hoidon_ja_yllap.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"15YbHmNMmRdbkJivLGrKLR",type:d,createdAt:nS,updatedAt:nS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIE08b",body:"Tiehallinto 2008. Talvihoidon toimintalinjat. Toiminta- ja suunnitelma-asiakirjat.",link:"http:\u002F\u002Falk.tiehallinto.fi\u002Fjulkaisut\u002Fpdf2\u002F1000199-v-08talvihoidon_toimintalinjat.pdf"}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CD4jyAcV2S0XRKpNAgbgV",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:27:58.619Z",updatedAt:"2021-07-07T12:25:25.239Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Liikenne ja kadut â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2eEd9tTXRF6witODHHeYpK",type:d,createdAt:"2021-07-03T10:19:11.620Z",updatedAt:"2022-01-13T13:16:32.414Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gJ,visibleTitle:gJ,paragraph:nT},title:gJ,document:nT},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1H8cLvO37cmWhNONiJCF0S",type:d,createdAt:"2021-07-03T08:38:32.009Z",updatedAt:"2022-01-13T13:14:46.617Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gK,visibleTitle:gK,paragraph:nU},title:gK,document:nU},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ovaPMROdc4sEEoIUAVl83",type:d,createdAt:"2021-07-03T08:41:10.834Z",updatedAt:"2022-01-13T13:13:57.533Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gL,visibleTitle:gL,paragraph:nV},title:gL,document:nV}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:di},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dQ},content:[{data:{},marks:[],value:dR,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fhkr\u002Fjulkaisut\u002F2008\u002Fhulevesistrategia_2008_9.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nurmi, P. , Heinonen, T., JylhÃ¤nlehto M., Kilpinen, J., Nyberg, R. 2008. Helsingin kaupungin hulevesistrategia. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:9 \u002F Katu- ja puisto-osasto. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Finf\u002Fjulkaisut\u002Fmuut\u002F2008\u002FVTT_R_10419_08.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Makkonen, L. & M. TikanmÃ¤ki (2009). Poikkeukselliset luonnonilmiÃ¶t ja rakennettu ympÃ¤ristÃ¶ muuttuvassa ilmastossa II (EXTREMES II-hankkeen loppuraportti). Tutkimusraportti VTT-R-10419-08. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[dV],tags:[ag,eS,eM],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2wJKEvOPHi8CZbv2LSgvNY",type:d,createdAt:"2021-10-08T08:38:49.867Z",updatedAt:"2021-11-03T12:51:10.259Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3fFH5jrECYKHjWDgNnLjDW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3k3qi5CWI6KAnasABcecNk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5JH7sHcIpqaXhxvovflf4b",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6Hkvki4wt2s0E9EOHdWSFc",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1ajsRCoQOeeFfe0JEtlsJf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"65RFmyamgJs8fEIZR9ZiJz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6DNp3zSHPgcr6TuvrJf6mv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"4oIsRJ06lFlMl3ddh5LJpd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5F29RxOcC7H2URWoUhatp7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"34pXtTvN51R8dzGoJyMhWm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"Pac480sJAkfkaHhc23fn8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2serh6HRoTXVhc8v49qJK8",type:d,createdAt:"2022-01-28T10:28:25.200Z",updatedAt:"2022-01-28T12:09:13.137Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu -teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"74yrLpFnOmtpod18FKS9kx",type:d,createdAt:nW,updatedAt:nW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nX,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Fossiilittoman liikenteen tiekartta",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ysHoA3slMv50j99P00vvu",type:C,createdAt:nY,updatedAt:nY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-nostokuva-adobestock-324584551",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7ysHoA3slMv50j99P00vvu\u002F124316144c0a5900d8076885d43d68e9\u002Ffossiilittoman-liikenteen-tiekartta-nostokuva-adobestock-324584551.jpg",details:{size:2326496,image:{width:2828,height:1590}},fileName:"fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-nostokuva-adobestock-324584551.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"sÃ¤hkÃ¶auto latausasemalla, jonka virtajohto on kytketty. LisÃ¤ksi sininen tehoste johdon ympÃ¤rillÃ¤,",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s kotimaan liikenteen kasvihuonepÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misestÃ¤. Vuoteen 2045 mennessÃ¤ tavoitellaan kokonaan fossiilitonta liikennettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-243-588-0",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ liikenne- ja viestintÃ¤ministeriÃ¶n julkaisusta"}},nZ,oa],teaserType:bk,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ALrF1LD2Rx1J0rmAGFShu",type:d,createdAt:"2023-05-08T13:15:46.685Z",updatedAt:"2024-11-05T13:22:26.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Liikenne ja liikennesuunnittelu -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[gM,gC,iM],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O,$,aa],sector:[dV],tags:[ag,nM,aY,dT]};dV.metadata={tags:[],concepts:[]};dV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ZWwcwqXhgNpp3C3QRruSZ",type:d,createdAt:"2021-05-14T10:59:44.830Z",updatedAt:"2021-09-30T12:38:20.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};dV.fields={title:nj};dX.metadata={tags:[],concepts:[]};dX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6mSSDYaeaYPXUHIZOo4egm",type:d,createdAt:"2021-11-12T12:01:30.162Z",updatedAt:"2022-01-20T14:12:28.819Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};dX.fields={publishedLanguages:[g],title:"Materiaalitehokkuus",slug:"materiaalitehokkuus",parent:bX,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"lNAOaGuz0gxYBPs5RXNTH",type:d,createdAt:"2021-11-12T12:00:28.876Z",updatedAt:"2022-01-04T14:28:07.820Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Materiaalitehokkuus-teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4M87s0Aertzd9Vuo8jOSoy",type:d,createdAt:"2021-09-23T09:13:42.993Z",updatedAt:"2023-04-24T11:34:53.505Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fe,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Materiaalitehokkuus sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ilmastoa, luonnonvaroja ja kustannuksia",materialType:G,slug:"materiaalitehokkuus-saastaa-ilmastoa-luonnonvaroja-ja-kustannuksia",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi keino hillitÃ¤ ilmastonmuutosta on kÃ¤yttÃ¤Ã¤ materiaaleja tehokkaasti. Materiaalitehokkuuden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman vÃ¤hÃ¤stÃ¤ ja samalla sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ympÃ¤ristÃ¶Ã¤. Materiaalitehokkuuden avulla voidaan sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ myÃ¶s kustannuksissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta parantamalla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilmastovaikutuksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitÃ¤, ettÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n sÃ¤Ã¤steliÃ¤Ã¤sti luonnonvaroja, hallitaan tehokkaasti tuotannon sivuvirtoja, vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n jÃ¤tteiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ sekÃ¤ kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n materiaaleja.Â  Tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteen tai palvelun haitallisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantaminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, koska ihmiskunta kÃ¤yttÃ¤Ã¤ luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivÃ¤t uusiutua. Teollistuneissa maissa luonnonvaroja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n henkeÃ¤ kohti enemmÃ¤n kuin kehittyvissÃ¤ maissa. Maailmanlaajuisesti luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ kasvaa voimakkaasti, sillÃ¤ monissa kehittyvissÃ¤ maissa talouskasvu on nopeaa. Samalla myÃ¶s tuotannon ja kulutuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja vaikeuttavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤. Materiaalitehokkuuden parantaminen on siten myÃ¶s ilmastonmuutoksen torjumista. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ kytkeytyvÃ¤t toisiinsa, sillÃ¤ valtaosa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. MetsÃ¤t ja muu kasvillisuus puolestaan sitovat hiiltÃ¤ ja toimivat kasvaessaan hiilinieluina. Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa myÃ¶s luonnonvarojen saatavuuteen. Ilmasto- ja energiapolitiikka sekÃ¤ luonnonvarapolitiikka ovatkin monin tavoin kietoutuneet yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Energiantuotantoon tarvitaan materiaaleja, kuten polttoaineita ja laitteita, ja materiaalien tuotantoon puolestaan energiaa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"XR4HnuogkLDKPVm8oCeZG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa kulutetaan paljon luonnonvaroja ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ on 1990-luvun jÃ¤lkeen kasvanut Suomessa hitaammin kuin talous, mikÃ¤ kertoo materiaalitehokkuuden paranemisesta ja talouden materiaali-intensiteetin pienenemisestÃ¤ (kuva 1). Materiaali-intensiteetillÃ¤ tarkoitetaan kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Materiaali-intensiteetin pienentyessÃ¤ saadaan vÃ¤hemmistÃ¤ luonnonvaroista tuotettua enemmÃ¤n tuotteita ja palveluita. KÃ¤ytettyjen luonnonvarojen kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤ on kuitenkin kestÃ¤mÃ¤tÃ¶n: on arvioitu, ettÃ¤ suomalaisten kulutustasolla luonnonvarat, joiden pitÃ¤isi riittÃ¤Ã¤ koko vuodeksi, oli vuonna 2018 kulutettu jo 11. huhtikuuta mennessÃ¤. Koko maailman tasolla tÃ¤mÃ¤ laskennallinen â€™ylikulutuspÃ¤ivÃ¤â€™ oli 1. elokuuta. KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen luonnonvarojen kulutuksen tÃ¤ytyisi siis huomattavasti pienentyÃ¤, jotta se olisi kestÃ¤vÃ¤llÃ¤ pohjalla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5wxcIe9a9LgVaMA57s46tj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1OAjfgFm99H9fmejEM3RQv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kÃ¤yttÃ¤mÃ¤t materiaalimÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat EU:n toiseksi suurimmat, yli  kaksi kertaa niin suuret kuin EU-maissa keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6E4iltQwHMANO8upebpZX7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Osittain  tÃ¤mÃ¤ johtuu Suomen tuotantorakenteesta, jossa metsÃ¤teollisuus ja  kaivostoiminta kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t paljon luonnonvaroja. LisÃ¤ksi  vientiteollisuudella on suuri rooli: esimerkiksi Suomen  paperiteollisuuden lopputuotteista valtaosa pÃ¤Ã¤tyy maan rajojen  ulkopuolelle. Suomessa kÃ¤ytetyn energian ja materiaalien mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤vÃ¤t  myÃ¶s kylmÃ¤ ilmasto ja harva asutus. Suomessa on kuitenkin valtavasti  mahdollisuuksia parantaa materiaalitehokkuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7GWKRzFEIGe3XlhQXKKM32",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta voi edistÃ¤Ã¤ julkisella sektorilla, yrityksissÃ¤ ja kotitalouksissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElinkeinoelÃ¤mÃ¤ssÃ¤ ja julkisella sektorilla materiaalitehokkuuden edistÃ¤minen sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ kustannuksia ja parantaa kilpailukykyÃ¤. Julkisen sektorin ostovoima on merkittÃ¤vÃ¤, ja siksi materiaalitehokkailla julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata myÃ¶s tuotantoa materiaalitehokkaampaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kuluttajilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli luotaessa kysyntÃ¤Ã¤ luomisessa materiaalitehokkaille tuotteille ja palveluille. Kuluttajat voivat tehdÃ¤ materiaalitehokkaita valintoja esimerkiksi ostamalla harkiten ja mahdollisuuksien mukaan kÃ¤ytettynÃ¤, hankkimalla pitkÃ¤ikÃ¤isiÃ¤ tuotteita ja huoltamalla niitÃ¤ oikein sekÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ korjaus- ja huoltopalveluita. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Aina ei ole tarpeen ostaa tuotetta omaksi, vaan sen voi vuokrata tai lainata. MyÃ¶s omistamiaan tavaroita voi jakaa erilaisten yhteiskÃ¤yttÃ¶palveluiden avulla ja siten vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kulutusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pG,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yritykset voivat parantaa tuotteidensa materiaalitehokkuutta esimerkiksi kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ tuotteiden valmistuksessa sellaisia raaka-aineita, energialÃ¤hteitÃ¤ ja kuljetuksia, jotka kuluttavat mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n materiaaleja ja energiaa elinkaarensa aikana (kuva 2). Tuotteiden materiaalikuormaa voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ parantamalla tuotteiden monikÃ¤yttÃ¶isyyttÃ¤, pitkÃ¤ikÃ¤isyyttÃ¤ ja huollettavuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2AANFfB90Ms59oAkAQKu5X",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s teolliset symbioosit auttavat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n yritysten ilmastovaikutuksia. Teollisissa symbiooseissa yritykset hyÃ¶dyntÃ¤vÃ¤t toistensa materiaalivirtoja ja sivutuotteita, mikÃ¤ luo uutta liiketoimintaa. MyÃ¶s julkisen tai kolmannen sektorin toimijat voivat osallistua teollisiin symbiooseihin, ja niitÃ¤ voi syntyÃ¤ sekÃ¤ kaupunkeihin ettÃ¤ maaseudulle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6V1XBOMRq43O4Hostmz97o",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisessa kuluu eniten luonnonvaroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennustoiminta on suurin luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¤jÃ¤ Suomessa. Muita paljon materiaaleja kuluttavia toimialoja ovat metalli- ja metsÃ¤teollisuus sekÃ¤ Ã¶ljynjalostus. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1GCIQKxaYfKECXHkq1REcY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Rakentamiseen kuuluu rakennusten lisÃ¤ksi yhteiskunnan infrastruktuurin, kuten teiden, rakentamista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan parantaa monilla keinoilla, muun muassa suosimalla kestÃ¤viÃ¤ rakennusmateriaaleja, vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ vaikeasti kierrÃ¤tettÃ¤vien materiaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ sekÃ¤ehkÃ¤isemÃ¤llÃ¤ jÃ¤tteen syntyÃ¤ rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. MyÃ¶s kierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ syntyvÃ¤ jÃ¤te ja korvaamalla neitseellisten materiaalien kÃ¤yttÃ¶Ã¤ kierrÃ¤tetyillÃ¤ materiaaleilla voidaan lisÃ¤tÃ¤ materiaalitehokkuutta rakentamisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantaminen nÃ¤kyy yleensÃ¤ myÃ¶s kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤. On laskettu, ettÃ¤ esimerkiksi elementtikerrostalon rakentamisessa materiaalien asianmukaisesta kierrÃ¤tyksestÃ¤ koituva sÃ¤Ã¤stÃ¶ voi vastata noin 11 prosenttia rakennuksen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ff,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa rakennusjÃ¤tteestÃ¤ syntyy korjaus- ja purkurakentamisessa. Siksi niillÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤ rooli materiaalitehokkuuden parantamisessa. Rakennus- ja purkujÃ¤tteitÃ¤ kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n Suomessa vielÃ¤ melko vÃ¤hÃ¤n verrattuna moniin Euroopan maihin. KierrÃ¤tyksessÃ¤ on paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle, ja ala onkin lÃ¤htenyt kasvuun myÃ¶s Suomessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ff,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta rakennusjÃ¤tettÃ¤ kierrÃ¤tettÃ¤isiin nykyistÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti enemmÃ¤n, tarvitaan kuitenkin tarkempia sÃ¤hkÃ¶isiÃ¤ tietojÃ¤rjestelmiÃ¤. EdellytyksenÃ¤ rakennusjÃ¤tteen kierrÃ¤tyksen merkittÃ¤vÃ¤lle kasvulle ovat kuitenkin nykyistÃ¤ tarkemmat sÃ¤hkÃ¶iset tietojÃ¤rjestelmÃ¤t rakennusjÃ¤tteen mÃ¤Ã¤ristÃ¤, laadusta ja syntypaikoista, jolloin kysyntÃ¤ ja tarjonta voivat kohdata reaaliaikaisesti. KÃ¤ytetyille materiaaleille tarvittaisiin myÃ¶s laatukriteerejÃ¤ ja kelpoisuusvaatimuksia. Niiden puute on merkittÃ¤vÃ¤ este kierrÃ¤tyksen lisÃ¤Ã¤ntymiselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pH,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalikatselmuksilla kartoitetaan yritysten sÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaalia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuuden parantamiseksi yritykset voivat hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ esimerkiksi Motivan tarjoamaa materiaalikatselmuspalvelua, jonka avulla tunnistetaan mahdolliset materiaalien sÃ¤Ã¤stÃ¶kohteet koko tuotantoprosessista. KustannussÃ¤Ã¤stÃ¶t voivat olla huomattavia, ja samalla ympÃ¤ristÃ¶kuormitus vÃ¤henee. Suomessa vuosina 2014â€“2015 toteutettujen materiaalikatselmusten vuotuinen sÃ¤Ã¤stÃ¶potentiaali oli katselmusta kohti noin miljoona euroa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalikatselmuksen tuloksena yritys saa konkreettisia ehdotuksia sÃ¤Ã¤stÃ¶jen toteuttamiseksi. Yritys voi saada monia hyÃ¶tyjÃ¤: kustannuksia sÃ¤Ã¤styy, ympÃ¤ristÃ¶kuorma vÃ¤henee, yrityksen kilpailukyky ja imago paranevat. LisÃ¤ksi yrityksen oma materiaalitehokkuuteen liittyvÃ¤ asiantuntemus kasvaa. Materiaalitehokkuuden vapaaehtoinen parantaminen auttaa myÃ¶s tÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa yhÃ¤ tiukemmat ympÃ¤ristÃ¶vaatimukset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pI,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuus tuo myÃ¶s kunnille sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien suurimmat materiaalivirrat syntyvÃ¤t rakentamisesta ja energiantuotannosta, joissa tarvitaan suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ raaka-aineita ja maa-aineksia. MerkittÃ¤viÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ energiaa ja materiaaleja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n myÃ¶s erilaisissa kuntien yllÃ¤pitÃ¤missÃ¤ palveluissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa. Usein materiaalitehokkuuden parantamisesta koituu kunnille myÃ¶s taloudellisia sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6c9Z8qSSwsTKsZGmFuAO0P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalitehokkuutta voidaan kunnissa edistÃ¤Ã¤ muun muassa kestÃ¤vien hankintojen avulla sekÃ¤ sellaisella maankÃ¤yttÃ¶politiikalla, joka mahdollistaa materiaalien hyÃ¶tykÃ¤ytÃ¶n. Kunnan jÃ¤tehuoltomÃ¤Ã¤rÃ¤yksillÃ¤ ja -maksuilla voidaan kannustaa yhteisÃ¶jÃ¤ ja kuntalaisia tuottamaan mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n jÃ¤tettÃ¤. MyÃ¶s uusiomateriaalien hyÃ¶dyntÃ¤minen rakentamisessa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ kunnan materiaalitehokkuuden parantamisen kannalta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Verkostoitumalla kunnat voivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuudesta ja oppia toisiltaan. Esimerkiksi Fisu (Finnish Sustainable Communities) on kaikille kunnille avoin, edellÃ¤kÃ¤vijÃ¤kuntien verkosto, jonka tavoitteena on hiilineutraali ja jÃ¤tteetÃ¶n kunta vuoteen 2050 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pJ,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:pB},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastodieetti.fi - laskuri oman hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseksi. SYKEn tuottamassa palvelussa voi laskea  asumisen, liikenteen, ruuan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta syntyvÃ¤n henkilÃ¶kohtaisen hiilijalanjÃ¤ljen. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dW},content:[{nodeType:a,value:g$,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fmateriaalitehokkuus\u002Fmateriaalitehokkuustesti"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy: Materiaalitehokkustesti yrityksille ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Ffisu-verkosto.fi\u002Ffi-FI\u002FTietoa_Fisusta"},content:[{nodeType:a,value:"Kuntien FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Fkestava-kierto-ja-biotalous\u002Fkestava-kulutus"},content:[{nodeType:a,value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus Syke: KestÃ¤vÃ¤ kulutus - YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon verkkopalvelu",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[O],tags:[dq],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2018-11-20",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jtPKb9wARMSxxPFYFiTcW",type:d,createdAt:"2021-09-23T10:02:31.768Z",updatedAt:"2022-01-03T14:09:16.737Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"KestÃ¤vÃ¤ suunnittelu vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteiden ilmastovaikutuksia",materialType:G,slug:"kestava-suunnittelu-vahentaa-tuotteiden-ilmastovaikutuksia",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ tuotesuunnittelu tarkoittaa ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kohtien ottamista mukaan olennaiseksi osaksi tuotesuunnittelua. KestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ tuotesuunnittelussa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari raaka-aineista tuotantoon, kÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja lopulta jÃ¤tteeksi. Tuotteet aiheuttavat jokaisessa elinkaaren vaiheessa ympÃ¤ristÃ¶haittoja, joiden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n ja laatuun voidaan suunnittelulla vaikuttaa. NÃ¤in voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s tuotteiden ilmastovaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ tuotesuunnittelussa tarkastellaan tuotteen koko elinkaarta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ tuotesuunnittelu on tehokas tapa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia, sillÃ¤ suunnitteluvaihe mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤osan tuotteen elinkaaren aikaisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. TÃ¤mÃ¤ on tunnustettu myÃ¶s Euroopan unionin tasolla, jossa on 2000-luvulta lÃ¤htien yhÃ¤ enemmÃ¤n pyritty pienentÃ¤mÃ¤Ã¤n tuotteiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia muun muassa ekologisella tuotesuunnittelulla, ympÃ¤ristÃ¶johtamisjÃ¤rjestelmillÃ¤, ympÃ¤ristÃ¶merkinnÃ¶illÃ¤ sekÃ¤ julkisilla hankinnoilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"18YlY9HBTycQ48d0ICMtlG",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤n tuotesuunnittelun tavoitteita ovat materiaali- ja energiatehokkuus, kierrÃ¤tettÃ¤vyys, kÃ¤yttÃ¶iÃ¤n optimointi, korjattavuus ja ympÃ¤ristÃ¶lle haitallisten aineiden kÃ¤ytÃ¶n minimointi. Joskus nÃ¤mÃ¤ tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenÃ¤Ã¤n. Silloin on arvioitava, millÃ¤ on merkittÃ¤vin vaikutus ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n. Esimerkiksi autot aiheuttavat suurimman osan ilmastovaikutuksistaan kÃ¤ytÃ¶n aikaisina pÃ¤Ã¤stÃ¶inÃ¤, joten ensisijaista on vaikuttaa ajettaessa syntyviin pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin muun muassa suunnittelemalla vÃ¤hemmÃ¤n kuluttavia autoja. Verrattaessa yksityisen kulutuksen eri osa-alueiden elinkaarisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia, kolme ryhmÃ¤Ã¤ nousee selkeÃ¤sti esiin: asuminen, elintarvikkeet ja liikkuminen. Ne aiheuttavat eniten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja siten myÃ¶s niihin kohdistuvalla tuotesuunnittelulla on suurimmat mahdollisuudet pienentÃ¤Ã¤ ilmastovaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"528kgZpi5nJBQ6JBY4zoQK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalien merkitys rakennusten hiilijalanjÃ¤ljelle kasvaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakentaminen on merkittÃ¤vÃ¤ tuotannonala niin taloudellisesti kuin aiheuttamiensa ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten kannalta.Â  Vaikka energiatehokkuus on rakennusten ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten kannalta merkittÃ¤vintÃ¤, myÃ¶s materiaalivalinnoilla on tÃ¤rkeÃ¤ rooli, joka kasvaa sitÃ¤ mukaa kuin rakennusten energiatehokkuus paranee.Â  Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, korjaukset sekÃ¤ purkaminen ja materiaalien kierrÃ¤tys muodostavat keskimÃ¤Ã¤rin 37 prosenttia uuden suomalaisen kerrostalon hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤. LÃ¤hes nollaenergiarakennuksissa osuus voi olla tÃ¤tÃ¤kin suurempi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ff,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittÃ¤in korkea energiatehokkuus ja jonka kÃ¤yttÃ¤mÃ¤ vÃ¤hÃ¤inen energia tulee laajalti uusiutuvista lÃ¤hteistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"31WRGOJtN7ESkHJTutSFDF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennusten kestÃ¤vÃ¤ssÃ¤ suunnittelussa tulisi huomioida materiaalien ja rakenteiden piilovirrat, hiilijalanjÃ¤lki, kestÃ¤vyys, korjattavuus, kierrÃ¤tettÃ¤vyys ja myrkyttÃ¶myys. Oikealla rakennusmateriaalien valinnalla voidaan jopa puolittaa rakennusmateriaalien hiilijalanjÃ¤lki ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ff,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Puun rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¤ halutaan merkittÃ¤vÃ¤sti lisÃ¤tÃ¤, sillÃ¤ rakennuksiin sitoutunut puu toimii hiilivarastona ja sÃ¤ilyy pitkÃ¤Ã¤n poissa ilmakehÃ¤stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"YPnVOWIA0RCndVfbfDIG0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton ilmastovaikutukset syntyvÃ¤t pitkÃ¤lti kÃ¤ytÃ¶n aikaisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auton elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevinta on auton kÃ¤yttÃ¶, sillÃ¤ valtaosa auton ilmastovaikutuksista syntyy kÃ¤ytÃ¶n aikana. TÃ¤mÃ¤ vaihtelee kuitenkin suuresti riippuen siitÃ¤, saako auto kÃ¤yttÃ¶voimansa bensiinistÃ¤, dieselistÃ¤ tai sÃ¤hkÃ¶stÃ¤. MikÃ¤li sÃ¤hkÃ¶auto kulkee uusiutuvalla sÃ¤hkÃ¶llÃ¤, sen elinkaaren aikaiset ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶t koostuvat suurimmaksi osaksi auton valmistuksesta. KÃ¤yttÃ¶voimasta aiheutuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t jÃ¤Ã¤vÃ¤t tÃ¤llaisella sÃ¤hkÃ¶autolla huomattavasti alhaisemmiksi kuin polttomoottoriautolla, tai sÃ¤hkÃ¶autolla, joka kÃ¤yttÃ¤Ã¤ osittain fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sÃ¤hkÃ¶Ã¤. Kaikkein suurimmat kÃ¤ytÃ¶n aikaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶t syntyisivÃ¤t siinÃ¤ kuvitteellisessa tilanteessa, ettÃ¤ sÃ¤hkÃ¶auton kÃ¤yttÃ¤mÃ¤ sÃ¤hkÃ¶ olisi tuotettu kokonaan kivihiiltÃ¤ polttamalla (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1Bxdi0p1BQvGnT3Qz7WlwF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Autojen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sÃ¤Ã¤dellÃ¤Ã¤n EU:n asetuksilla, jotka asettavat henkilÃ¶autoille asteittain tiukkenevat pÃ¤Ã¤stÃ¶rajat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2x8jQdICpL9qCIB3JEOGKT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6HPszfbAYyMPsj9zNtQvjl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s autojen kierrÃ¤tystÃ¤ sÃ¤Ã¤televÃ¤ romuajoneuvodirektiivi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6WTeynIpRmX5Y6NCL85bCO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" on vÃ¤hentÃ¤nyt autojen elinkaaren aikaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Sen ansiosta romuajoneuvoista saadaan talteen lÃ¤hes kaikki materiaali, ja siitÃ¤ valtaosa pystytÃ¤Ã¤n kierrÃ¤ttÃ¤mÃ¤Ã¤n tai kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n uudelleen.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶autojen yleistyminen tuo uusia haasteita kierrÃ¤tysjÃ¤rjestelmille. SÃ¤hkÃ¶autojen akkujen valmistuksessa tarvitaan useita metalleja ja muita raaka-aineita, joista osa on maailmassa harvinaisia ja joiden louhinta aiheuttaa ympÃ¤ristÃ¶- ja terveysriskejÃ¤ tuottajamaissa. NykyistÃ¤ huomattavasti suurempi osa akuissa kÃ¤ytetyistÃ¤ metalleista pitÃ¤isi saada talteen ja kierrÃ¤ttÃ¤Ã¤, jotta sÃ¤hkÃ¶autojen elinkaaren aikaisia ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia voitaisiin vÃ¤hentÃ¤Ã¤. TÃ¤mÃ¤nhetkiset raaka-aineiden hinnat ovat kuitenkin vielÃ¤ liian alhaisia, jotta ne tarjoaisivat riittÃ¤vÃ¤n kannustimen kierrÃ¤tykselle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:pK,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosuunnitteludirektiivi ohjaa energiaa kÃ¤yttÃ¤vien tuotteiden suunnittelua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuonna 2009 voimaan tulleen ekosuunnitteludirektiivin (2009\u002F125\u002FEU) tavoitteena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tuotteiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ja erityisesti parantaa niiden energiatehokkuutta. Muiden puitedirektiivien tapaan ekosuunnitteludirektiivi antaa yleiset suuntaviivat tuotteiden suunnittelulle ja ympÃ¤ristÃ¶vaatimuksille. TÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶npanoa varten annetaan tuoteryhmÃ¤kohtaisia asetuksia. NiitÃ¤ laaditaan sellaisille energiaa kÃ¤yttÃ¤ville tuotteille, joita myydÃ¤Ã¤n EU-alueella suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ (yli 200 000 kpl), joilla on merkittÃ¤viÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ja joiden ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia on mahdollista pienentÃ¤Ã¤ kohtuullisilla kustannuksilla. Direktiivin tavoitteena on elinkaariajattelun sisÃ¤llyttÃ¤minen tuotteiden suunnitteluun. TuoteryhmÃ¤kohtaisissa asetuksissa voidaan asettaa vaatimuksia paitsi energiatehokkuudelle, myÃ¶s muihin ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksiin liittyen. MikÃ¤li tuote ei tÃ¤ytÃ¤ ekosuunnitteluvaatimuksia, sitÃ¤ ei voi tuoda markkinoille EU:n alueella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1P1xYUzpB9O35uATcIe93v",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3B06SXF5xgj7rBc3Eak0f",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F329066"},content:[{data:{},marks:[],value:"Horn, S., Salo, H., & Nissinen, A. 2021. Ekodesign - tiekartta julkishallinnolle ja yrityksille. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 17\u002F2021. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fekosuunnittelu.info\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ekosuunnittelu.info â€“ Tietoa tuotteiden ekosuunnittelu- ja energiamerkintÃ¤vaatimuksista",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FRatkaisujablogi\u002FJohanna_Suikkanen_Mista_tietaa_onko_tuot(44485)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen Ratkaisuja-blogi: MistÃ¤ tietÃ¤Ã¤ onko tuote ympÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤llinen? ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[dq,bI,{sys:{type:b,linkType:d,id:fc}},{sys:{type:b,linkType:d,id:hd}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2018-11-02",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MOxvqzxHJjYh0amymO4Qv",type:d,createdAt:"2021-10-05T07:07:07.446Z",updatedAt:"2022-09-07T12:22:09.940Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:190,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kiertotaloudella vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n jÃ¤tteen syntyÃ¤ ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",materialType:G,slug:"kiertotaloudella-vahennetaan-jatteen-syntya-ja-kasvihuonekaasupaastoja",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvÃ¤t kierrossa pitkÃ¤Ã¤n ja niitÃ¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n mahdollisimman tehokkaasti. Suomessa jÃ¤tettÃ¤ syntyy paljon asukasta kohti, vaikka jÃ¤tteen kierrÃ¤tysasteet ovat nousseet. Kiertotalouteen siirtyminen on keino vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja ehkÃ¤istÃ¤ jÃ¤tteen syntyÃ¤, mikÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyy paljon jÃ¤tettÃ¤ asukasta kohti Â ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyisyntyy vuosittain noin 74 yli 100 miljoonaa tonnia jÃ¤tettÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5LyBaUcWlYnAGeHqAXtYBt",type:d,createdAt:"2022-09-02T11:36:38.041Z",updatedAt:"2022-09-05T12:18:22.964Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:pL,body:"Tilastokeskus. 2021. JÃ¤tetilasto 2019. Tuotannon ja kulutuksen jÃ¤tteet. YmpÃ¤ristÃ¶ ja luonnonvarat 2021. Tilastokeskus. 16.6.2021. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fjate\u002F2019\u002Fjate_2019_2021-06-16_fi.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MÃ¤Ã¤rÃ¤ on EU-maiden suurimpia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GwJcMWs6YyM28aP7eIOLz",type:d,createdAt:pM,updatedAt:pM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR21",body:"Eurostat 2021. Waste statistics. Waste generation, 2018. (Viitattu 9.9.2021)",link:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Feurostat\u002Fstatistics-explained\u002Findex.php?title=Waste_statistics#Waste_generation_excluding_major_mineral_waste"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤stÃ¤ valtaosa, noin 75 prosenttia, on kaivostoiminnasta ja louhinnasta perÃ¤isin olevaa mineraalijÃ¤tettÃ¤. Toiseksi eniten jÃ¤tettÃ¤ syntyy rakentamisessa (kuva 1). YhdyskuntajÃ¤tteen osuus kaikesta syntyvÃ¤stÃ¤ jÃ¤tteestÃ¤ on pieni, alle kolme prosenttia, mutta se on yksittÃ¤isen kansalaisen kannalta nÃ¤kyvin jÃ¤tteen muoto. YhdyskuntajÃ¤tteellÃ¤ tarkoitetaan asumisessa syntyviÃ¤ jÃ¤tteitÃ¤ ja niihin rinnastettavia kaupan, teollisuuden ja palveluiden jÃ¤tteitÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:fg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Noin kaksi kolmasosaa yhdyskuntajÃ¤tteestÃ¤ syntyy kotitalouksissa ja noin kolmasosa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa. Asukasta kohti laskettuna yhdyskuntajÃ¤tettÃ¤ syntyy Suomessa lÃ¤hes 600 kg vuodessa. YhdyskuntajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ on ollut kasvussa viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:fg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ByAAdC0nyszhbhTnZUmGo",type:d,createdAt:"2022-09-02T11:54:42.408Z",updatedAt:"2022-09-07T11:56:04.220Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Muut jÃ¤tekertymÃ¤t (1000 tonnia) vuodessa: rakentaminen 13â€¯689, teollisuus 9â€¯505, palvelut ja kotitaloudet 3â€¯522. VÃ¤hiten jÃ¤tettÃ¤ syntyy sÃ¤hkÃ¶-, kaasu ja lÃ¤mpÃ¶huollosta ja jÃ¤Ã¤hdytysliiketoiminnasta, yhteensÃ¤ 957 tuhatta tonnia. YmpyrÃ¤kaavio. ",asset:pP,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" JÃ¤tteiden kertymÃ¤t sektorin ja jÃ¤telajin mukaan vuonna 2020 (1000 tonnia vuodessa). Eniten jÃ¤tteitÃ¤, 87â€¯194 tuhatta tonnia vuodessa, syntyy kaivostoiminnasta ja louhinnasta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:pR},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa syntyvÃ¤stÃ¤ jÃ¤tteestÃ¤ noin 90 % on kaivostoiminnassa ja -rakentamisessa syntyvÃ¤Ã¤ mineraalijÃ¤tettÃ¤ ja maamassoja. TÃ¤mÃ¤ jÃ¤te kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤asiassa lÃ¤jittÃ¤mÃ¤llÃ¤ se kaivosalueille tai kaatopaikoille. Siksi loppusijoittamisen osuus kaikesta jÃ¤tteenkÃ¤sittelystÃ¤ on Suomessa suuri, yli 80 %. Loput syntyvÃ¤t jÃ¤tteet hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤asiassa materiaalina tai energiana. JÃ¤tteiden kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤ on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:pR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiden kÃ¤sittelystÃ¤ aiheutuvat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vÃ¤hentyneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tesektorin osuus Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on noin 3,5 prosenttia. JÃ¤tesektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet yli 60 prosenttia vuodesta 1990. MerkittÃ¤vÃ¤ vaikutus vÃ¤henemiseen on ollut sillÃ¤, ettÃ¤ biohajoavan jÃ¤tteen sijoittamista kaatopaikalle on rajoitettu ja vuodesta 2016 alkaen sijoittaminen on kielletty. MyÃ¶s kaatopaikoilta ilmaan pÃ¤Ã¤sevÃ¤n metaanin talteenottoa on lisÃ¤tty. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"nfsCGeRs26nwNm5CwfQLl",type:d,createdAt:"2022-09-05T05:33:21.120Z",updatedAt:"2022-09-05T05:42:41.604Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL21c",body:"Tilastokeskus 21.5.2021 (pÃ¤ivitetty). Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t 2020. Tilastokeskus. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002F2020\u002Fkhki_2020_2021-05-21_kat_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Biohajoavan jÃ¤tteen kaatopaikkasijoituskiellon seurauksena yhdyskuntajÃ¤tteen sijoittaminen kaatopaikalle on lÃ¤hes loppunut (kuva 2). YhdyskuntajÃ¤tteen hyÃ¶dyntÃ¤minen materiaalina ja energiana on puolestaan lisÃ¤Ã¤ntynyt. Yli puolet yhdyskuntajÃ¤tteestÃ¤ hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n energiana ja reilut 40 prosenttia kierrÃ¤tetÃ¤Ã¤n materiaalina. MÃ¤Ã¤rÃ¤llisesti eniten jÃ¤tejakeista kerÃ¤tÃ¤Ã¤n paperia, kartonkia ja biojÃ¤tettÃ¤. MyÃ¶s muita jÃ¤tejakeita kuten lasia, metallia ja muovia kerÃ¤tÃ¤Ã¤n erillisissÃ¤, kiinteistÃ¶jen yhteydessÃ¤ olevissa tai alueellisissa kerÃ¤yspisteissÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xgrJtDoTBSB4RP4USlxuG",type:d,createdAt:pT,updatedAt:pT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL20a",body:"Tilastokeskus. 9.12.2020 (pÃ¤ivitetty). YhdyskuntajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvoi hieman vuonna 2019 â€“ suurin osa jÃ¤tteistÃ¤ hyÃ¶dynnettiin edelleen energiana. Tilastokeskus, Helsinki. (Viitattu 19.8.2021)",link:"https:\u002F\u002Ftilastokeskus.fi\u002Ftil\u002Fjate\u002F2019\u002F13\u002Fjate_2019_13_2020-12-09_tie_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1eWrNHkovOqziCkjZkfRzM",type:d,createdAt:"2022-09-05T06:43:48.761Z",updatedAt:"2022-09-06T12:45:59.588Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dZ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"PylvÃ¤skaavio, jossa on eritelty jÃ¤tteen materiaalihyÃ¶dynnys, energiahyÃ¶dynnys ja kaatopaikkasijoitus. YhdyskuntajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ (1000 tonnia) vuonna 2020 oli yhteensÃ¤ noin 3â€¯300, josta materiaalina hyÃ¶dynnettiin noin 926 ja energiana noin 1 1905. ",asset:pU,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kuva 2. ",marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:"YhdyskuntajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤n kehitys kÃ¤sittelytavan mukaan vuosina 2004-2020 (1000 tonnia). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:fg},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n tavoitteena on, ettÃ¤ jÃ¤senmaissa yhdyskuntajÃ¤tteestÃ¤ hyÃ¶dynnettÃ¤isiin materiaalina 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessÃ¤ ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:fg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalous pienentÃ¤Ã¤ materiaalien kÃ¤ytÃ¶n ilmastovaikutuksia ",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotaloudella tarkoitetaan talouden toimintatapoja, joilla materiaaleja hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n tehokkaasti ja kestÃ¤vÃ¤sti, niin ettÃ¤ ne pysyvÃ¤t kierrossa mahdollisimman pitkÃ¤Ã¤n. Esimerkiksi tuotteiden yhteiskÃ¤yttÃ¶ ja tuotteet palveluna, tuotteiden korjaus, huolto ja pÃ¤ivitys sekÃ¤ kÃ¤ytetyn tuotteen tai osan myynti ovat olennainen osa kiertotaloutta. (Kuva 3) TÃ¤llÃ¶in luonnonvaroja kuluu vÃ¤hemmÃ¤n, hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t pienenevÃ¤t ja jÃ¤tettÃ¤ syntyy vÃ¤hemmÃ¤n. Kiertotalous onkin raaka-aineiden kierrÃ¤tystÃ¤ huomattavasti laajempi kÃ¤site. ",nodeType:a},{data:{target:dl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" \r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"NykyisellÃ¤ kehityksellÃ¤ luonnonvarojen kuten fossiilisten polttoaineiden, biomassan, metallien ja mineraalien kÃ¤ytÃ¶n ennustetaan globaalilla tasolla yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessÃ¤, mikÃ¤ merkitsisi kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen huomattavaa kasvua. Kiertotalousratkaisuiden kÃ¤yttÃ¶ muutamien avainmateriaalien kuten alumiinin, terÃ¤ksen, sementin, muovin tuotannossa voi puolestaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maailman hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ arviolta 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Ic5jqzekNTNfvs2XyiFSC",type:d,createdAt:pW,updatedAt:pW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ELL19",body:"Ellen McArthur Foundation 2019. Completing the Picture: How the Circular Economy Tackles Climate Change. ",link:"https:\u002F\u002Fellenmacarthurfoundation.org\u002Fcompleting-the-picture"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6kYstM2ABidjACjqNI9PWs",type:d,createdAt:"2022-09-05T09:18:19.613Z",updatedAt:"2022-09-07T12:04:33.704Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:pX,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Kiertotalouden vaiheet kehÃ¤kuviona: Raaka-aineet, suunnittelu, valmistus, kÃ¤yttÃ¶, takaisinotto ja kierrÃ¤tys. Osa kierrÃ¤tetyistÃ¤ tuotteista loppusijoitetaan, osa siirtyy biokiertoon kuten biokaasun tuotantoon ja kompostointiin ja osa energian talteenottoon.",asset:pY,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:eJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Kiertotaloudessa raaka-aineet pysyvÃ¤t kierrossa mahdollisimman pitkÃ¤Ã¤n ja neitseellisten raaka-aineiden kÃ¤yttÃ¶ minimoidaan. Osa takaisin otetuista ja kierrÃ¤tetyistÃ¤ tuotteista menee suoraan uudelleenvalmistukseen, osa kierrÃ¤tysraaka-aineeksi. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:dl},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KierrÃ¤tystuotteiden ja -materiaalien kysyntÃ¤Ã¤ voidaan lisÃ¤tÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta kierrÃ¤tetyt tuotteet ja materiaalit aidosti korvaisivat neitseellisistÃ¤ raaka-aineista tehtyjÃ¤ tuotteita, niille tulee olla kysyntÃ¤Ã¤. Kuluttajien luottamus kierrÃ¤tystuotteiden laatuun on kysynnÃ¤n kannalta tÃ¤rkeÃ¤Ã¤. Uudistettavassa jÃ¤telaissa tarkennetaankin pelisÃ¤Ã¤ntÃ¶jÃ¤ sille, milloin materiaali lakkaa olemasta jÃ¤te. TÃ¤mÃ¤ tuo uusia mahdollisuuksia jÃ¤teperÃ¤isten materiaalien kÃ¤ytÃ¶lle tuotanto- ja kulutushyÃ¶dykkeinÃ¤, jolloin tarve ottaa kÃ¤yttÃ¶Ã¶n neitseellisiÃ¤ raaka-aineita vÃ¤henee. Materiaalien uusiokÃ¤yttÃ¶ pienentÃ¤Ã¤ ilmasto- ja muita ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia. ",nodeType:a},{data:{target:dl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" LainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶llÃ¤ on esimerkiksi helpotettu sellaisen jÃ¤tebetonimurskeen kÃ¤yttÃ¶Ã¤, joka tÃ¤yttÃ¤Ã¤ haitta-aineille asetetut raja-arvot sekÃ¤ raaka-aineen laadunvalvontavelvoitteet. TÃ¤llÃ¤ edistetÃ¤Ã¤n betonijÃ¤tteen jalostamista ja luodaan mahdollisuuksia uusiobetonin markkinoille. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sQS23Xg90RNQrfJkoM4vs",type:d,createdAt:pZ,updatedAt:pZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAL22",body:"Valtioneuvoston asetus betonimurskeen jÃ¤tteeksi luokittelun pÃ¤Ã¤ttymisen arviointiperusteista 466\u002F2022. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2022\u002F20220466"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tealan digitalisaatio helpottaa osaltaan jÃ¤tteiden hyÃ¶dyntÃ¤mistÃ¤. Esimerkki digitaalisesta jÃ¤tteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta on Motiva Oy:n yllÃ¤pitÃ¤mÃ¤ Materiaalitori, jossa yritykset ja organisaatiot voivat maksutta ilmoittaa tuottamistaan tai tarvitsemistaan jÃ¤temateriaaleista ja sivuvirroista. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2h7hfjW9pGzfE6dX9O5ltX",type:d,createdAt:p_,updatedAt:p_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAT22",body:"Materiaalitori. JÃ¤tteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. (Viitattu 2.9.2022). ",link:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitori.fi"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fbitstream\u002Fhandle\u002F10138\u002F305604\u002FSYKEPolicyBrief_Kiertotalous_FI_20190930_screen.pdf?sequence=1&isAllowed=y"},content:[{data:{},marks:[],value:"Berg, A., Antikainen, R., Kauppi, S., Kautto, P., Myllymaa, T., Ruokamo, E., Salo, H. & Savolainen, H. 2019. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittÃ¤vÃ¤n vÃ¤hentÃ¤misen. SYKE Policy brief 30.9.2019. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dW},content:[{data:{},marks:[],value:g$,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.materiaalitkiertoon.fi\u002Ffi-FI\u002FSeuranta\u002FKotitalousjatteet"},content:[{data:{},marks:[],value:"KotitalousjÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ja biojÃ¤tteen kerÃ¤ys. CIRCWASTE-hanke.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fissuu.com\u002Fsuomenymparistokeskus\u002Fdocs\u002Fvaltsu-4.3-d"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen jÃ¤tealan kehitys lukuina. Valtakunnallisen jÃ¤tesuunnitelman seuranta. CIRCWASTE-hanke.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fkestavyysloikka.ymparisto.fi\u002Fluokka\u002Fkiertotalousloikka\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalousloikka â€“ kiertotalousratkaisujen tietopankki",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmuovitiekartta.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Muovitiekartta Suomelle. VÃ¤hennÃ¤ ja vÃ¤ltÃ¤, kierrÃ¤tÃ¤ ja korvaa â€“ Muovitiekartta 2.0.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FKiertotalous\u002FKuvat_ja_infograafit\u002FKiertotalouden_kehat_ja_esimerkkeja_ohja(59376)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiertotalouden kehÃ¤t ja esimerkkejÃ¤ ohjauskeinoista (infograafi) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fjatteet\u002Fjatelaki"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: JÃ¤telaki ja asetukset â€“ mikÃ¤ muuttui, miten toimin? ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[dq,p$,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1MwJuhjgyOZxdJH1ATmtIQ",type:d,createdAt:qb,updatedAt:qb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"YhdyskuntajÃ¤tteet",slug:"yhdyskuntajatteet"}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2022-09-07",publisher:[M]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2N7Mf6hYoIvzoeYILAxQue",type:d,createdAt:"2021-10-05T06:31:20.573Z",updatedAt:"2023-08-28T10:20:01.346Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:63,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Kotitalouksien kulutuksella on merkittÃ¤vÃ¤ ilmastovaikutus",materialType:G,slug:"kotitalouksien-kulutuksella-on-merkittava-ilmastovaikutus",parent:dX,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki on etenkin vauraissa maissa nykyisellÃ¤Ã¤n liian suuri ilmastotavoitteiden saavuttamiseen nÃ¤hden. Kulutuksesta aiheutuvien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen saaminen kestÃ¤vÃ¤lle tasolle edellyttÃ¤Ã¤ vÃ¤hÃ¤hiilisempiÃ¤ ratkaisuja esimerkiksi asumisessa, liikkumisessa ja ruuan kulutuksessa. MyÃ¶s tuotannon ja infrastruktuurin on muututtava vÃ¤hÃ¤hiilisemmiksi, jotta ilmastotavoitteet saavutettaisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki on suurin vauraissa maissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jopa 72 % maailman kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on kotitalouksissa tapahtuvan kulutuksen aiheuttamaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7x5wYkrHQy8cN1PwoCvATo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kotitalouksilla on siten myÃ¶s merkittÃ¤vÃ¤ rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jotta pÃ¤Ã¤stÃ¤isiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen enintÃ¤Ã¤n 1,5 asteen lÃ¤mpÃ¶tilannoususta esiteolliseen aikaan verrattuna, maailman kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen tulisi laskea maailmanlaajuisesti lÃ¤hes 90 % vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessÃ¤. TÃ¤mÃ¤ edellyttÃ¤Ã¤ kotitalouksien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen merkittÃ¤vÃ¤Ã¤ pienenemistÃ¤ ja kulutustottumusten muutoksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3BxFaf6yMWat1pUUgRdiwp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksesta aiheutuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t jakautuvat hyvin epÃ¤tasaisesti eri maiden kesken: korkeimman tulotason maat, joiden osuus maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤ on 16 prosenttia, aiheuttavat kulutuksellaan 46 prosenttia maailman kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. KÃ¶yhimmissÃ¤ maissa asuvien osuus maailman vÃ¤estÃ¶stÃ¤ on 9 prosenttia, mutta heidÃ¤n osuutensa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ vain 0,4 prosenttia. MyÃ¶s maiden sisÃ¤iset erot asukkaiden vÃ¤lillÃ¤ ovat suuret. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4woOXLU3BaMTFVBreOmllQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤lki mittaa tuotteen, palvelun tai toiminnan elinkaaren aikana syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Kotitalouksien kohdalla se koostuu suorista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ (esim. kulkuneuvojen ja lÃ¤mmityksen polttoaineet) ja epÃ¤suorista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ (tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneet pÃ¤Ã¤stÃ¶t). Suomessa asukkaan hiilijalanjÃ¤ljen keskiarvo on 10,4 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (COâ‚‚-ekv.) vuodessa, ja vastaavat luvut ovat esimerkiksi Japanissa 7,6, Kiinassa 4,2, Brasiliassa 2,8 ja Intiassa 2 tonnia COâ‚‚-ekv. vuodessa (kuva 1). On esitetty, ettÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen hiilijalanjÃ¤ljen tulisi globaalisti laskea 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessÃ¤, ja edelleen 1,4 tonniin vuoteen 2040 ja 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessÃ¤. TÃ¤mÃ¤ olisi linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Ilmastotavoitteiden ja hiilijalanjÃ¤ljen vÃ¤lillÃ¤ onkin nykyisellÃ¤Ã¤n suuri kuilu etenkin vauraammissa maissa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:d_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"5B8DFjtQ7tc6Xlq9wWLpll",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat valtaosan hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomalaisten hiilijalanjÃ¤lki muodostuu liikkumisesta (noin 30 %), asumisesta ja siihen liittyvÃ¤stÃ¤ energiankÃ¤ytÃ¶stÃ¤ (noin 25 %), elintarvikkeista (noin 20 %) ja muista tavaroista ja palveluista (noin 25 %). Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vuodesta 2000 eteenpÃ¤in pysyneet pitkÃ¤lti samalla tasolla tai nousseet, vaikka Suomen kansalliset pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovatkin samalla aikavÃ¤lillÃ¤ laskeneet. KeskeisenÃ¤ syynÃ¤ siihen, ettei kotitalouksien hiilijalanjÃ¤lki ole pienentynyt vastaavalla tavalla on, ettÃ¤ osa noin puolet suomalaisten hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ syntyy ulkomailla, eivÃ¤tkÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶t siten nÃ¤y alueperusteisessa pÃ¤Ã¤stÃ¶laskennassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:he,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun tarkastellaan, miten suomalaisten hiilijalanjÃ¤ljen osa-alueet ovat muuttuneet vuosina 2000â€“2016, kÃ¤y ilmi, ettÃ¤ suhteellisesti eniten ovat kasvaneet tietoliikenteen ja ulkomaan matkailun hiilijalanjÃ¤ljet, jotka ovat lÃ¤hes kaksinkertaistuneet, vaikka niiden osuus keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isestÃ¤ kokonaishiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ onkin pieni. Asumisen energiankÃ¤ytÃ¶n hiilijalanjÃ¤lki oli puolestaan tÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ laskenut 14 prosenttia johtuen muun muassa sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotannon muuttumisesta vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isempÃ¤Ã¤n suuntaan. Energiankulutuksen hiilijalanjÃ¤lki vaihtelee vuosittain eniten, ja on riippuvainen kunkin vuoden sÃ¤Ã¤olosuhteista ja lÃ¤mmitystarpeesta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:he,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤lki kasvaa, kun tulot kasvavat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jokainen kulutettu euro synnyttÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Suurituloisilla kotitalouksilla hiilijalanjÃ¤lki on pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti suurempi kuin pienituloisilla, sillÃ¤ tulojen kasvaessa kulutusmenot ja siten myÃ¶s hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t tyypillisesti kasvavat. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:qc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kun suomalaiset kotitaloudet jaetaan tulotason mukaan kymmenyksiin ja tarkastellaan ylimmÃ¤n ja alimman tulokymmenyksen vÃ¤lisiÃ¤ eroja, kÃ¤y ilmi, ettÃ¤ ylimmÃ¤ssÃ¤ tulokymmenyksessÃ¤ asumisen ja ruuan hiilijalanjÃ¤lki on kaksi kertaa suurempi kuin alimmassa tulokymmenyksessÃ¤. Liikkumisen hiilijalanjÃ¤lki on puolestaan lÃ¤hes nelinkertainen ylimmÃ¤ssÃ¤ tuloluokassa verrattuna alimpaan tuloluokkaan, ja muiden tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjÃ¤lki yli kolminkertainen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:qd,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilijalanjÃ¤ljen suuruus ja sen koostumus vaihtelevat paitsi tulotason, myÃ¶s kotitaloustyypin ja elÃ¤mÃ¤ntilanteen mukaan. Esimerkiksi liikkumisen osuus hiilijalanjÃ¤ljessÃ¤ on Suomessa suurin lapsettomilla pareilla ja seuraavaksi suurin kahden huoltajan lapsiperheillÃ¤. Liikkumisen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n vaikuttavat muun muassa elÃ¤mÃ¤nvaiheen aktiivisuus ja kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ olevat tulot. Asumisen hiilijalanjÃ¤lki on puolestaan suurin yli 64-vuotiaiden talouksissa, mikÃ¤ voi selittyÃ¤ sillÃ¤, ettÃ¤ heistÃ¤ moni asuu samassa tilavahkossa asunnossa, jossa on aiemmin asunut lasten kanssa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:qd,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen tehokkuuden parantaminen ei riitÃ¤ ilmastotavoitteiden saavuttamiseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseen on tyypillisesti pyritty vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ tuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶intensiivisyyttÃ¤, niin ettÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy vÃ¤hemmÃ¤n tuotettuja tavaroita ja palveluita kohti. Tuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶intensiivisyys onkin monilla aloilla viime vuosikymmeninÃ¤ pienentynyt merkittÃ¤vÃ¤sti. TÃ¤mÃ¤n tehostumisen hyÃ¶tyjÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kuitenkin niin sanottu rebound-ilmiÃ¶, jolla tarkoitetaan, ettÃ¤ esimerkiksi tehokkuuden paranemisesta koituvat sÃ¤Ã¤stÃ¶t ja hintojen aleneminen johtavat kulutuksen lisÃ¤Ã¤ntymiseen tai siirtymiseen toisiin kohteisiin, mikÃ¤ voi kumota syntyneet pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:d_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi vuosina 2000â€“2016 tuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶intensiivisyys pieneni lÃ¤hes kaikissa tuoteryhmissÃ¤, mutta siitÃ¤ huolimatta Suomen kotitalouksien hiilijalanjÃ¤lki kasvoi tÃ¤nÃ¤ aikana 12 prosentilla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:he,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Rebound-ilmiÃ¶n vuoksi kulutuksen kokonaishiilijalanjÃ¤ljen tarkastelu on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤, sillÃ¤ parannukset kulutuksen yksittÃ¤isillÃ¤ osa-alueilla eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ johda kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤henemiseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:d_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2vbNAphvvn2g1Fjb5ZC2WQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotannon ja luonnonvarojen kulutuksen tehostamisen sijaan on alettu yhÃ¤ enemmÃ¤n puhua ekologisesta kantokyvystÃ¤, kulutuksen rajoista, sosiaalisesta kestÃ¤vyydestÃ¤ ja kohtuullisuudesta (sufficiency). TÃ¤ssÃ¤ on avainasemassa, ettÃ¤ kulutus pysyy maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa ylittÃ¤mÃ¤ttÃ¤ niitÃ¤, mutta tyydyttÃ¤Ã¤ samalla ihmisten perustarpeet ja tarjoaa riittÃ¤vÃ¤n hyvinvoinnin ja elintason kaikkialla maailmassa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3zpJBdPtzlMJ6NOr5jNfG0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ voidaan pienentÃ¤Ã¤ useilla toimilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen rakenne vaikuttaa siihen, mitkÃ¤ keinot ovat tehokkaimpia pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. Esimerkiksi liikkumisen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin 80 prosenttia aiheutuu henkilÃ¶autolla ja 13 prosenttia lentokoneella matkustamisesta. Ruuan hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ suurimman osan muodostavat liha ja maitotuotteet, arviointitavasta riippuen yhteensÃ¤ 50-80 prosenttia, ja syÃ¶mÃ¤kelpoisen ruuan pÃ¤Ã¤tyminen jÃ¤tteeksi aiheuttaa ruuan hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ arviolta 5 prosenttia. Asumisen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ yli 80 prosenttia aiheutuu lÃ¤mmÃ¶n ja sÃ¤hkÃ¶n kulutuksesta. Tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjÃ¤lki puolestaan jakaantuu tasaisemmin useiden pienempien lÃ¤hteiden kesken. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤rkeimpiÃ¤ keinoja pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤ kulutuksen eri osa-alueilla on koottu taulukkoon 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksilÃ¶iden ja kotitalouksien vÃ¤liset erot kulutuksen rakenteessa ja siten myÃ¶s tehokkaimmissa pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyskeinoissa ovat suuria. Esimerkiksi paljon lentomatkoja tekevillÃ¤ lentÃ¤misen vÃ¤lttÃ¤minen voi olla tehokkain yksittÃ¤inen keino pienentÃ¤Ã¤ hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤, kun taas paljon autoilevalla autoilun vÃ¤hentÃ¤minen tai vaihtaminen sÃ¤hkÃ¶autoon voivat tuoda suuremmat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset. MyÃ¶s eri maiden vÃ¤lillÃ¤ on esimerkiksi maantieteestÃ¤, yhdyskuntarakenteesta, energiantuotannosta ja ruokavaliosta johtuvia eroja siinÃ¤, mitkÃ¤ ovat tehokkaimpia ja helpoimpia keinoja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kulutuksen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:d_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Asuinpaikalla on suuri vaikutus vÃ¤hÃ¤hiilisten vaihtoehtojen  toteuttamismahdollisuuksiin. Asuinpaikka mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ esimerkiksi sen,  kuinka helposti automatkat on mahdollista korvata muilla kulkutavoilla  tai mikÃ¤ on esimerkiksi paikallisen kaukolÃ¤mmÃ¶n tuotantotapa.  Mahdollisuudet vaikuttaa energiatehokkuuteen ovat parhaat  uudisrakentamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"RWaqfOTsInFaCpk7LeexC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttÃ¤Ã¤ merkittÃ¤viÃ¤ muutoksia kulutuksessa ja tuotannossa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki pienenisi 1,5 asteen ilmastotavoitteiden mukaisesti, pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten tulee olla huomattavia jo vuoteen 2030 mennessÃ¤ (kuva 1). Vuoden 2050 tavoitteeseen pÃ¤Ã¤seminen edellyttÃ¤Ã¤ yhÃ¤ laajempaa keinovalikoimaa vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ vaihtoehtoja kulutukseen, ja myÃ¶s energiantuotannon ja infrastruktuurin tÃ¤ytyy voimakkaasti tukea vÃ¤hÃ¤hiilisiÃ¤ elÃ¤mÃ¤ntapoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:d_,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:qc,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energian, ruuan ja tavaroiden tuotannon hiili-intensiivisyydellÃ¤ ja yhdyskuntarakenteella on ylipÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤n suuri merkitys kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljelle. On kuvaavaa, ettÃ¤ suomalaisille kotitalouksille laadittu niin sanottu viitebudjetti, joka kuvaa kohtuullista minimikulutusta tietyssÃ¤ elÃ¤mÃ¤ntilanteessa ja ajassa, on sekin ilmastovaikutukseltaan noin kaksinkertainen verrattuna globaaliin 1,5 asteen tavoitteeseen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤ vuodelle 2030. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cW,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" HiilijalanjÃ¤ljen pieneneminen ilmastotavoitteiden mukaisesti edellyttÃ¤Ã¤ siten muutoksia sekÃ¤ tuotannon ettÃ¤ kulutuksen tasolla. On alettu puhua koko yhteiskunnan ekologisesta jÃ¤lleenrakennuksesta. TÃ¤llÃ¤ tarkoitetaan murrosta, jossa asumisen, liikkumisen, ruuan ja energiantuotannon rakenteet ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶t muutetaan vÃ¤hÃ¤hiilisiksi, ja jossa julkisvallalla on merkittÃ¤vÃ¤ rooli. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1fLqgZJq5902DCenYzsLB8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Laskurit auttavat arvioimaan hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen arvioimiseen on kehitetty erilaisia laskureita, jotka antavat kÃ¤yttÃ¤jÃ¤lle tietoa oman kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljestÃ¤. Tuloksia verrataan suomalaisten keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iseen hiilijalanjÃ¤lkeen ja ehdotetaan toimenpiteitÃ¤ hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EsimerkkejÃ¤ kulutuksen hiilijalanjÃ¤lkilaskureista ovat Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen kehittÃ¤mÃ¤ ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastodieetti.ymparisto.fi\u002Filmastodieetti\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastodieetti",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" ja Sitran kehittÃ¤mÃ¤ ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Felamantapatesti.sitra.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤mÃ¤ntapatesti",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-424-8"},content:[{nodeType:a,value:"Salo, M., Heiskanen, E., Heikkinen, M., Heinonen, T., JylhÃ¤, H., Kaljonen, M., Kautto, P., LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A., Matschoss, K., MerilÃ¤inen, T., Nissinen, A., PyrhÃ¶nen, T., Saarinen, M., Salminen, J., Salmivaara, L., Savolainen, H., SeppÃ¤lÃ¤, J., Springare, S., Turunen, T., Vainio, A. & Virkkunen, H. 2023. Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen pienentÃ¤miseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:47. 269 s.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:qe},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:qf},content:[{nodeType:a,value:qg,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:qh},content:[{nodeType:a,value:qi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.footprintnetwork.org\u002Four-work\u002Fearth-overshoot-day\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Global Footprint Network. Earth Overshoot Day. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dW},content:[{nodeType:a,value:"Hiilihelppi - VinkkejÃ¤ asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fhyva_arki_kotona"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy. HyvÃ¤ arki kotona (vinkkejÃ¤ kotitalouden energian sÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¶n) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fjulkaisut\u002Felamantavat-pandemian-jalkeen\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Sitra 2020. ElÃ¤mÃ¤ntavat pandemian jÃ¤lkeen? Sitran selvitys 15.12.2020. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkiertotalousohjelma"},content:[{nodeType:a,value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. Kiertotalouden strateginen ohjelma. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[O],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:hd}},{sys:{type:b,linkType:d,id:fc}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2021-02-17",publisher:[M]}}],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O],tags:[dq,bM]};eb.metadata={tags:[],concepts:[]};eb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2y63S2nFUQk3VAGWdtFWbS",type:d,createdAt:sF,updatedAt:sF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eb.fields={abbreviation:"HUO12",body:"Huokuna, M. 2012. Tulvariskeihin varautuminen. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 10\u002F2012: 8â€“9.",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=6c479527-2f6d-467d-af9e-3bc6e04bc82d&groupId=30106"};ec.metadata={tags:[],concepts:[]};ec.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2avlzRPGJINYFkyIVbD4xB",type:d,createdAt:sV,updatedAt:sV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ec.fields={title:"Tulvat",slug:"tulvat"};ed.metadata={tags:[],concepts:[]};ed.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aRrDyIDC6GZB26U757J06",type:d,createdAt:"2021-07-19T10:17:32.473Z",updatedAt:"2022-12-09T09:11:20.328Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:92,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};ed.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Vesien hallinnassa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n riskinarvioinnin apuna mitoitussadetietoja",materialType:G,slug:"vesien-hallinnassa-kaytetaan-riskinarvioinnin-apuna-mitoitussadetietoja",parent:c_,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤ikÃ¤isten rakenteiden ja toimintojen suunnittelun apuna kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n yleisesti sadehavainnoista laskettuja mitoitussateita. Mitoitussateen avulla voidaan laskea vesimÃ¤Ã¤rÃ¤, joka esimerkiksi hulevesijÃ¤rjestelmÃ¤n on johdettava, tai virtaama, joka padon tulee kestÃ¤Ã¤. Oikein mitoittamalla varaudutaan ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyviin sateisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita ja lisÃ¤Ã¤ tulvia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rien arvioidaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤: vuoteen 2040 mennessÃ¤ noin 7â€“8 prosenttia ja vuosisadan lopulle tultaessa noin 12â€“20 prosenttia vuosien 1971â€“2000 keskiarvoon verrattuna. SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja voimistuvat kaikkina vuodenaikoina, mutta suhteellisesti eniten talvella. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JjcI73xzfGtYSoIEzLpcX",type:d,createdAt:sW,updatedAt:sW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gi,body:sX,link:gj}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" MyÃ¶s rankkasateiden arvioidaan voimistuvan ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ja rankimmat sateet esiintyvÃ¤t edelleen kesÃ¤llÃ¤ ja alkusyksystÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤llÃ¤ kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10â€“25 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79ZaYjkXDOLDitqPyPfatB",type:d,createdAt:s_,updatedAt:s_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:s$,body:ta,link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F27589"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5V8SqXTK0Qir7WPgVAYGMf",type:d,createdAt:tb,updatedAt:tb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LEH13",body:"Lehtonen, I., Ruosteenoja, K. & JylhÃ¤, K. 2013. Projected changes in European extreme precipitation indices on the basis of global and regional climate model ensembles. International Journal of Climatology, Volume 34, Issue 4: 1208â€“1222.",link:tc}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Rankkasateiden muutosten arviointiin liittyy kuitenkin suurta epÃ¤varmuutta. Runsaat sateet voivat aiheuttaa maaperÃ¤n kostumista, voimakkaita virtaamia ja tulvimista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien arvioidaan yleistyvÃ¤n Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena ",nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:td},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tulvimista aiheuttavat runsaiden sateiden lisÃ¤ksi lumen sulaminen, virtaaviin vesiin muodostuva jÃ¤Ã¤hyyde tai jÃ¤iden patoutuminen, meriveden pinnan nousu tai nÃ¤iden ilmiÃ¶iden yhdistelmÃ¤t. Tulvat voivat heikentÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n kantavuutta sekÃ¤ aiheuttaa vahinkoja tai haittaa viljelyksille, rakennuksille, teille ja muille rakenteille sekÃ¤ terveydelle. Esimerkiksi jos viemÃ¤rit ja tulvareitit eivÃ¤t pysty johtamaan vesiÃ¤ riittÃ¤vÃ¤n nopeasti pois, kesÃ¤llÃ¤ voimistuvat rankkasateet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t hulevesi- eli kaupunkitulvia ",nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:td},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesien hallintajÃ¤rjestelmien mitoitusta varten tarvitaan tietoa riskeistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien ja tulvien hallintajÃ¤rjestelmÃ¤t, kuten esimerkiksi sadevesiviemÃ¤riputket ja padot, rakennetaan ja mitoitetaan kestÃ¤mÃ¤Ã¤n vuosikymmeniÃ¤. Siksi niitÃ¤ suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myÃ¶s tulevaisuuden tulva- ja ilmastoriskit. NÃ¤in sopeudutaan eli varaudutaan ennakolta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitteluprosessissa riskit tunnistetaan, analysoidaan ja niiden suuruus arvioidaan ottamalla huomioon kunkin tapahtuman todennÃ¤kÃ¶isyys ja vaikutukset ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tXmADNHkx2Uw0ENrvRCTM",type:d,createdAt:tf,updatedAt:tf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOL12",body:"Molarius, R., Halonen, M. & Perrels, A. 2012. Ilmastoriskien ja hallinnan menetelmÃ¤t. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6\u002F2011: 135â€“144.",link:ee}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sen jÃ¤lkeen pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¤t pÃ¤Ã¤ttÃ¤vÃ¤t, kuinka suuri tai pieni riski voidaan ottaa ja mitkÃ¤ ovat riskin hallinnan ja toisaalta mahdollisten vahinkojen kustannukset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateella varaudutaan tietynsuuruiseen riskiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Esimerkiksi hulevesiÃ¤ johtavien jÃ¤rjestelmien ja patojen rakenteiden mitoituksen suunnittelussa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n apuna niin sanottua mitoitussadetta. Mitoitussateet kertovat sademÃ¤Ã¤rien todennÃ¤kÃ¶isyyksistÃ¤, ja niiden avulla varaudutaan tietyn suuruiseen riskiin. Mitoitussadetta suurempi sade aiheuttaa mitoitettavassa jÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ tulvimista. ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" AlueidenkÃ¤yttÃ¶suunnitelmissa tÃ¤ytyy erikseen ottaa huomioon se, minne ja miten tulvavedet ohjataan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussade mÃ¤Ã¤ritetÃ¤Ã¤n valuma-alueen, mitoitussateen keston, todennÃ¤kÃ¶isyyden (toistuvuusajan) ja sateen voimakkuuden (intensiteetin) sekÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤n avulla (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Toistuvuusaika ei kirjaimellisesti kuvaa tietyn ilmiÃ¶n toistumisen aikavÃ¤liÃ¤ vaan sen todennÃ¤kÃ¶isyyttÃ¤. Jos tietty sademÃ¤Ã¤rÃ¤ toistuu keskimÃ¤Ã¤rin kerran 50 vuodessa, sen esiintymisen todennÃ¤kÃ¶isyys on 1\u002F50 eli 2 prosenttia. TÃ¤mÃ¤ tarkoittaa sitÃ¤, ettÃ¤ vaikka ilmiÃ¶ tapahtuisi tÃ¤nÃ¤ vuonna, myÃ¶s ensi vuonna se voi tapahtua uudelleen 2 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤. Kaikkein rankimpia sateita mitataan harvoin. TÃ¤mÃ¤n vuoksi mitoitussateen epÃ¤tarkkuus on sitÃ¤ suurempi, mitÃ¤ harvinaisemmasta sateesta on kyse.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17hx83JGVG9v9XRw5KaYRb",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:32.394Z",updatedAt:"2021-10-01T09:27:55.538Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:od,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateisiin ja tulvariskien hallintaan liittyviÃ¤ termejÃ¤ - taulukkosisÃ¤ltÃ¶.",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 435.16px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9356%;\" colspan=\"2\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Mitoitussateisiin ja tulvariskien hallintaan liittyvi&auml; termej&auml;. Laadittu Hulevesioppaan m&auml;&auml;ritelmiin perustuen \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2\" data-ctf-id=\"1uDZQQGxVYfmjbVS16E2f2\"\u003ESUO12\u003C\u002Fa\u003E.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 25.4379%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETermi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 74.4977%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESelite\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 25.4379%;\"\u003EHulevesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 74.4977%;\"\u003EMaan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 87px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003EMitoitussade\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 74.4977%;\"\u003EMitoitussade m&auml;&auml;ritet&auml;&auml;n valuma-alueen, mitoitussateen keston, todenn&auml;k&ouml;isyyden (toistumisajan) ja sateen intensiteetin sek&auml; sadem&auml;&auml;r&auml;n avulla. Mitoitussadetta suurempi sade aiheuttaa mitoitettavassa j&auml;rjestelm&auml;ss&auml; tulvimista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ESateen intensiteetti (voimakkuus\u002Frankkuus)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 74.4977%;\"\u003ETietyn aikav&auml;lin (esimerkiksi 10 minuutin) keskim&auml;&auml;r&auml;inen sadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ESuhteellinen frekvenssi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 74.4977%;\"\u003ESuhteellisessa frekvenssijakaumassa muuttujan luokkiin tulevat tapaukset suhteutetaan tapausten kokonaism&auml;&auml;r&auml;&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003EToistumisaika (toistuvuus)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 74.4977%;\"\u003EAikav&auml;li jonka aikana tietty ilmi&ouml; keskim&auml;&auml;rin toistuu. Toistuvuuden arviointi perustuu pitk&auml;n aikav&auml;lin havaintoihin ja niist&auml; johdettuihin tilastollisiin todenn&auml;k&ouml;isyyksiin\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 0px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 66.4961px; width: 25.4379%;\" rowspan=\"2\" height=\"20\"\u003ETodenn&auml;k&ouml;isyys (=tilastollinen todenn&auml;k&ouml;isyys)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 66.4961px; width: 74.4977%;\" rowspan=\"2\"\u003ETilastollinen todenn&auml;k&ouml;isyys on luku, jota suhteellinen frekvenssi l&auml;hestyy. Esimerkiksi sadem&auml;&auml;r&auml;n osalta suhteellinen frekvenssi lasketaan pitk&auml;n aikav&auml;lin havaintojen perusteella.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 66.4961px;\"\u003E\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px; background-color: #f2f2f2;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 25.4379%;\" height=\"20\"\u003ETulvariski\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 74.4977%;\"\u003ETulvan todenn&auml;k&ouml;isyyden ja tulvasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen yhdistelm&auml; (riski = tulvan todenn&auml;k&ouml;isyys x mahdollinen vahinko)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fdbd3af29-7473-4ca2-b22b-f5e87b0c7961\u002Fvesien-hallinnassa-kaytetaan-riskinarvioinnin-apuna-mitoitussadetietoja.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen seurauksena sÃ¤Ã¤- ja ilmastoilmiÃ¶iden toistuvuusajat ja todennÃ¤kÃ¶isyydet voivat muuttua nopeastikin ",nodeType:a},{data:{target:tg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ja sen vuoksi vain havaintoihin perustuvat todennÃ¤kÃ¶isyydet ovat aina jo hieman vanhentuneita. Varsinkin vuosikymmenien pÃ¤Ã¤hÃ¤n ulottuvassa suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmiÃ¶iden todennÃ¤kÃ¶isyyteen. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n vesitaloudellisissa mitoituksissa ja niitÃ¤ koskevissa ohjeissa tulisi nykyistÃ¤ enemmÃ¤n ottaa huomioon tarkoitukseen sopivat mitoitussateet ja niissÃ¤ tapahtuvat muutokset.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateet perustuvat sademittareilla tai sÃ¤Ã¤tutkilla tehtyihin havaintoihin ",nodeType:a},{data:{target:ti},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sademittausverkosto on erityisesti aiempina vuosikymmeninÃ¤ ollut Lapissa harvempi kuin muualla Suomessa. Mitoitussateiden arvoihin liittyy siis pohjoisimmassa Suomessa suurempi epÃ¤tarkkuus kuin muualla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hulevesien hallintajÃ¤rjestelmÃ¤t suunnitellaan lyhytkestoisten mitoitussateiden mukaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lyhytkestoisen eli alle tunnin mittaisen mitoitussateen avulla voidaan mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ huleveden mÃ¤Ã¤rÃ¤, jonka vÃ¤littÃ¶mÃ¤ksi johtamiseksi asuinalueen viemÃ¤rijÃ¤rjestelmÃ¤, rakennuksen katon vedenpoistojÃ¤rjestelmÃ¤ tai siltarumpu mitoitetaan. Esimerkiksi hulevesiviemÃ¤reitÃ¤ ei kuitenkaan mitoiteta kaikkein rankimpien sateiden mukaan, vaan ajoittainen tulviminen sallitaan. ViemÃ¤rien mitoittaminen on siis viemÃ¤rin koon kasvaessa kohoavien rakennuskustannusten ja viemÃ¤rin tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen kompromissi ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HulevesiviemÃ¤rin mitoitusta varten tarvitaan tieto siitÃ¤, mikÃ¤ on sateen intensiteetti valitulla todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ (tai toistuvuusajalla) ja sateen kestolla. Usein todennÃ¤kÃ¶isyys tai toistuvuusaika valitaan ja mitoitukseen tarvittava sateen kesto mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyy valuma-alueen ominaisuuksien perusteella (pinta-ala, virtausnopeus, imeytyminen). YhdessÃ¤ paikassa tapahtuvien nykyilmaston rankkasateiden todennÃ¤kÃ¶isyyksien arviointiin voi kÃ¤yttÃ¤Ã¤ Ilmasto-oppaan interaktiivista visualisointia \"Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa\" (linkki visualisointiin lÃ¶ytyy artikkelin alapuolelta).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoituksessa kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤ sateen toistuvuusaika saattaa perustua ohjeistukseen tai se voidaan mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ tapauskohtaisella riskitarkastelulla. Esimerkiksi hulevesiviemÃ¤rien mitoituksessa kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤t toistuvuusajat vaihtelevat jÃ¤rjestelmÃ¤n haltijasta ja kohteesta riippuen tyypillisesti kerran kahdessa tai kerran kymmenessÃ¤ vuodessa tapahtuviin sateisiin. Vastaava tilastollinen todennÃ¤kÃ¶isyys tÃ¤llaisten sateiden esiintymiselle vuoden aikana on 50 prosenttia (kerran 2 vuodessa) ja 10 prosenttia (kerran 10 vuodessa). Hulevesiopas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ yksityiskohtaista tietoa hulevesien hallinnasta ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta. ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Padot suunnitellaan turvallisiksi ottamalla huomioon pitkÃ¤kestoiset sateet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yli vuorokauden ja pidempien jaksojen aikana kertyvÃ¤t runsaat sademÃ¤Ã¤rÃ¤t saattavat aiheuttaa laaja-alaisia vahinkoja. PitkÃ¤kestoisia mitoitussadantoja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n patojen ja niiden turvallisuuden suunnittelussa. Padot tulee suunnitella siten, ettÃ¤ ne eivÃ¤t sorru, mutta myÃ¶s siten, etteivÃ¤t niiden rakennuskustannukset kohoa tarpeettoman suuriksi. Sortunut pato aiheuttaa vahinkoa ihmishengille, terveydelle, ympÃ¤ristÃ¶lle tai omaisuudelle. Sortuessaan huomattavan vaaran aiheuttavien patojen turvallisuusvaatimukset ovat korkeammat kuin vÃ¤hÃ¤isempÃ¤Ã¤ vaaraa aiheuttavien patojen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"106BpEkgrbeYuxWfy4mgaI",type:d,createdAt:tj,updatedAt:tj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ISO12",body:"IsomÃ¤ki, E., Maijala, T., Sulkakoski, M. & Torkkel, M. (toim.) 2012. Patoturvallisuusopas. HÃ¤meen elinkeino, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. Raportteja 89\u002F2012. 92 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FPadot_ja_patoturvallisuus\u002FOpas"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Patojen mitoituksessa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n mitoitustulvaa, joka lasketaan hydrologisella mallilla. ErÃ¤Ã¤nÃ¤ lÃ¤htÃ¶tietona tarvitaan valitulla toistuvuusajalla tarkasteltavan valuma-alueen ja aikajakson yli kertyvÃ¤ sadesumma eli mitoitussadanta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4b6Xbly7eD6kl3NDyHp75v",type:d,createdAt:tk,updatedAt:tk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"VEI08",body:"Veijalainen N. & VehvilÃ¤inen B. 2008. Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus â€“ vaikutus mitoitustulviin. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 21\u002F2008, Luonnonvarat. 123 s. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38377"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Patojen mitoituksissa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n eri luokkia, vaativimmassa luokassa toistuvuusaika on 1000 vuotta eli varaudutaan tulvaan, jonka todennÃ¤kÃ¶isyys on 0,1 prosenttia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Patoturvallisuusasioiden viranomaisvalvonta kuuluu pelastustointa lukuun ottamatta elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskuksille (ELY-keskuksille). Patoturvallisuusoppaat antavat ohjeita pitkÃ¤n aikavÃ¤lin suunnitteluun, jossa otetaan huomioon myÃ¶s ilmastonmuutos.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AHjg20cOvTpWtM1dhFKSh",type:d,createdAt:"2022-01-05T12:10:44.521Z",updatedAt:"2022-01-20T13:14:43.412Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Vesien hallinnassa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n riskinarvioinnin apuna mitoitussadetietoja -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ef,eh,eg,ei],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:vn},content:[{data:{},marks:[],value:vo,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:vp},content:[{data:{},marks:[],value:vq,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:vr},content:[{data:{},marks:[],value:vs,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fbit.ly\u002F2eyTzjZ"},content:[{data:{},marks:[],value:"Saku S, MÃ¤kelÃ¤ A, JylhÃ¤ K & NiinimÃ¤ki N. 2016. Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa. Ilmatieteen laitos.15 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-314-430-9"},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rvenpÃ¤Ã¤, L. & Savolainen, M. (toim.) 2016. Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus. EtelÃ¤-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus. Opas 4 | 2016. 61 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FMaankuivatus_ja_ojitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"ELY-keskukset: Maankuivatus ja ojitus ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww2.liikennevirasto.fi\u002Fjulkaisut\u002Fpdf3\u002Flo_2013-05_teiden_ja_ratojen_web.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikennevirasto. 2013. Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 5\u002F2013. 114 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F1138"},content:[{data:{},marks:[],value:"VenÃ¤lÃ¤inen, A., S. Saku, T. KilpelÃ¤inen, K. JylhÃ¤, H. Tuomenvirta, A. Vajda, K. Ruosteenoja. 2007: SÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶istÃ¤ Suomessa. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2007:4. 81 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FVesien_kaytto\u002FPadot_ja_patoturvallisuus"},content:[{data:{},marks:[],value:"HÃ¤meen ELY-keskus: Padot ja patotuvallisuus ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[$],tags:[vk,b_,eM,vt],articleLength:[Y],toc:x,publishDate:"2015-01-20",modifiedDate:"2015-09-14",publisher:[J]};ef.metadata={tags:[],concepts:[]};ef.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17aOT3ZzeqgEseVhKRwRbr",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:17:05.904Z",updatedAt:"2022-01-10T09:14:10.656Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eL,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};ef.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:tl,materialType:cm,slug:"rankkasateiden-toistuvuus",teaserImage:tm,teaserImageAlt:tn,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaaviossa on kuvattu lyhytkestoisten kesÃ¤sateiden rankkuutta ja paikallista toistuvuusaikaa Suomessa. Kaaviota voidaan soveltaa yhdessÃ¤ paikassa tapahtuvien rankkasateiden todennÃ¤kÃ¶isyyksien arviointiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gzSkMLCWTAXgYMYsAJ9No",type:d,createdAt:"2021-10-06T13:54:08.647Z",updatedAt:"2022-12-20T14:48:26.790Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hy,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:tl,teaserImage:tm,teaserImageAlt:tn,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Frankkasateiden-toistuvuus\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2xe9lgtCV9tOeNB6XM2NMX",type:d,createdAt:to,updatedAt:to,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[eg,eh,ed,ei]}}],perspective:[bl],tags:[vi,b_],publishDate:"2013-10-16",modifiedDate:"2014-05-20",publisher:[J]};eg.metadata={tags:[],concepts:[]};eg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MZd6DNyAkuoTr27bfImvh",type:d,createdAt:"2021-06-04T09:21:17.230Z",updatedAt:"2022-12-08T16:19:42.676Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:124,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};eg.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:hz,materialType:tp,slug:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤n toistuvuusÂtasot eri sÃ¤Ã¤havaintoÂasemilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt",type:C,createdAt:"2021-10-08T12:13:00.347Z",updatedAt:"2021-12-22T13:41:30.657Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:v,locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4EJbFo6qU6h0ceTNI2hTDt\u002F22f3d48477917bc27959d15801828379\u002Fsateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4.jpg",details:{size:592527,image:{width:P,height:R}},fileName:"sateiden-toistuvuustasot-nostokuva-alex-dukhanov-unsplash-ZxZQk7777R4.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Sadepisarat lammikossa.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Taulukoissa esitettyjÃ¤ sademÃ¤Ã¤rien toistuvuustasoja voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ runsaisiin sateisiin liittyvissÃ¤ riskiarvioissa ja mitoitussateissa. Tiedot on laskettu niiltÃ¤ Ilmatieteen laitoksen sÃ¤Ã¤havaintoasemilta, joilta on kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ pitkiÃ¤, tyypillisesti yli 50 vuoden mittaisia, luotettavia aikasarjoja. Muille paikkakunnille tietoja sovellettaessa valitaan nÃ¤istÃ¤ ilmastollisesti edustavin havaintoasema, joka kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ on useimmiten lÃ¤hin havaintoasema. Lasketut arvot perustuvat havaintoihin, joten niissÃ¤ ei ole mukana ennakoituja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:tq},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitse haluamasi ajanjakso:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:tq},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"LÃ¤hde",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01mtgc8CFTXbrVwJfVE4d8",type:d,createdAt:tu,updatedAt:tu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"VEN07",body:"VenÃ¤lÃ¤inen, A., Saku, S., KilpelÃ¤inen, T., JylhÃ¤, K., Tuomenvirta, H., Vajda, A., RÃ¤isÃ¤nen, J. & Ruosteenoja, K. 2007. SÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶istÃ¤ Suomessa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2007:4. 81 s. ",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F1138Â "}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2p5LzeTdsMeqx0f7vazKmt",type:d,createdAt:"2021-10-08T09:17:47.305Z",updatedAt:"2022-01-05T12:43:37.789Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot Suomessa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ed,eh,ef,ei,sm],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:vn},content:[{nodeType:a,value:vo,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:vp},content:[{nodeType:a,value:vq,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:vr},content:[{nodeType:a,value:vs,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[bl],tags:[b_,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZqfvdIS0BU0RTVIon7c1c",type:d,createdAt:"2021-05-31T13:47:00.583Z",updatedAt:"2023-03-30T15:15:47.105Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Toistuvuustasot",slug:"toistuvuustasot"}}],publishDate:"2015-04-02",modifiedDate:"2015-04-10",publisher:[J]};eh.metadata={tags:[],concepts:[]};eh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"12b7bReOdiB4b2q0MkjAPw",type:d,createdAt:"2021-10-08T13:36:42.662Z",updatedAt:"2022-10-21T11:29:28.357Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:58,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};eh.fields={publishedLanguages:[g,H],title:tv,materialType:tp,slug:"mitoitussateiden-muotokirjasto",teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkamittauksiin perustuvat mitoitussateet Suomessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB",type:C,createdAt:"2021-06-30T15:15:07.636Z",updatedAt:"2021-12-22T13:52:06.186Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:y,locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7vWhLRGjqoTG0VhP7euAkB\u002F1ad4434e415c2a3d10b76de5f3559ba2\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451.jpg",details:{size:393198,image:{width:P,height:R}},fileName:"mitoitussateiden-muotokirjasto-nostokuva-pixabay-783451.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"VihreitÃ¤ muoviputkia.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mitoitussateita voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ esimerkiksi hulevesirakenteiden suunnittelussa tai sadetietona hydrologisissa malleissa. Mitoitussateiden muotokirjasto perustuu vuosina 2013â€“2016 pÃ¤Ã¤asiassa Suomen alueelta tehtyihin tutkamittauksiin ja niistÃ¤ tehtyihin sadekenttiin. Ne eroavat aikaisemmista mitoitussateista siinÃ¤, ettÃ¤ intensiteetin hetkelliset vaihtelut on otettu huomioon. Kirjastoon on poimittu kerran kolmessa vuodessa toistuvia tai sitÃ¤ harvinaisempia sadetapahtumia. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia esimerkkitapauksia. Koko data-aineiston voi ladata Excel-tiedostona ja kuvat png-kuvina.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valitse haluamasi ajanjakson pituus:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6rYqObOsC8ULtW30sP2CPt",type:d,createdAt:"2021-07-06T10:55:06.266Z",updatedAt:"2021-07-06T12:28:06.346Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:tr}},locale:g},fields:{title:tv,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7eegT6yg9U7tq0dDvTcvay",type:d,createdAt:"2021-07-05T13:34:19.458Z",updatedAt:"2021-12-08T13:52:42.160Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eL,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 5 min",visibleTitle:"5 min",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Viiden minuutin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tw},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 5 minuutin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4LDp3BRLLH38OhpBjFKdC6",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:04.206Z",updatedAt:"2021-10-08T07:58:38.445Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:tx,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-5min-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EViiden minuutin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 24.6269%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3284%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.4328%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 7.01493%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.1343%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 24.6269%;\"\u003E201608231443\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3284%;\"\u003E22,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.4328%;\"\u003E60,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E20,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 7.01493%;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.1343%;\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4AmFuYRU5jNayk4JAp5Yme\" data-ctf-id=\"4AmFuYRU5jNayk4JAp5Yme\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 24.6269%;\"\u003E201407171507\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3284%;\"\u003E24,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.4328%;\"\u003E64,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E9,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 7.01493%;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.1343%;\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2gGtQuMSKbEioF35es90VB\" data-ctf-id=\"2gGtQuMSKbEioF35es90VB\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F26d00415-1476-41d3-a650-e4d8d3a3d95a\u002F5min-201407171507.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F3462a851-4d73-4513-a854-2a0f6141de6f\u002F5min-201407171507-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 24.6269%;\"\u003E201407191054\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3284%;\"\u003E28,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.4328%;\"\u003E60,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E8,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 7.01493%;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.1343%;\"\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F54d93210-b13b-4405-be7d-df1e44c0c472\u002F5min-201407191054.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F7f67936c-077f-4c56-98ca-024c64c37152\u002F5min-201407191054-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7nloyVIr62DrFiR8Hg6hfi\" data-ctf-id=\"7nloyVIr62DrFiR8Hg6hfi\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 24.6269%;\"\u003E201307251433\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3284%;\"\u003E21,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.4328%;\"\u003E62,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E6,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 7.01493%;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.1343%;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F3dfb3be5-b1a5-4155-9eb2-f29903fb4683\u002F5min-201307251433.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fad1293a5-7dfe-4e5d-845a-983923e3169e\u002F5min-201307251433-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#446OE9x6a9ogMgP1chbC4y\" data-ctf-id=\"446OE9x6a9ogMgP1chbC4y\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 24.6269%;\"\u003E201505211609\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3284%;\"\u003E27,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.4328%;\"\u003E64,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E6,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 7.01493%;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.1343%;\"\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.5821%;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5jGO2HF85Ii2yhTknt9n3S\" data-ctf-id=\"5jGO2HF85Ii2yhTknt9n3S\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Faa601d92-03b9-45bf-9e3c-e5410377fab6\u002F5min-201505211609.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F4bf8c3b8-f3f9-4dc0-aaf3-9fbbf5d0a129\u002F5min-201505211609-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#3"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:pc,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0kwMCxpbLcB99mKuv9MXb",type:d,createdAt:"2021-07-05T14:00:37.256Z",updatedAt:"2021-12-08T13:58:30.384Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 15 min",visibleTitle:"15 min",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Viidentoista minuutin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:ty},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 15 minuutin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7em8VJOdEHARBk4Y7zxElA",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:06.461Z",updatedAt:"2021-10-08T07:59:11.070Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-15min-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EViidentoista minuutin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201306071335\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E24,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E61,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E48,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E15\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4y4ZAZkm7hkSrORJ4nrNAG\" data-ctf-id=\"4y4ZAZkm7hkSrORJ4nrNAG\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F353b3e3e-688b-446f-a470-ea53f9af8d68\u002F15min-201306071335.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fb1c1f861-c070-4784-99eb-0ce8ade5e759\u002F15min-201306071335-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201607241220\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E25,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E64,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E19,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E15\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3yBjKooiFdby40wdt0agnV\" data-ctf-id=\"3yBjKooiFdby40wdt0agnV\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffb728a27-8b4c-4c84-9060-c22d4ee4d052\u002F15min-201607241220.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F81edebcf-4b03-4775-b3dd-06005e4bf2c4\u002F15min-201607241220-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201308011155\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E24,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E16,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E15\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2BvYrFd2eIhdd3JjYeOBYq\" data-ctf-id=\"2BvYrFd2eIhdd3JjYeOBYq\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F7f9195e5-79d2-4b5c-93fa-d16ac00ff7ec\u002F15min-201308011155.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F1b33ce89-2e32-4470-a63f-65b248dbf687\u002F15min-201308011155-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201508261400\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E26,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E11,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E15\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#WZru3UK00QUQKNP14p8e2\" data-ctf-id=\"WZru3UK00QUQKNP14p8e2\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F6174c3a0-cbdc-4492-a0b4-9e75eb0cff13\u002F15min-201508261400.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffc54bdbd-c558-4444-872f-5dbd2fb82aae\u002F15min-201508261400-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201506221210\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E25,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E67,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E10,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E15\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2vHk0ARSlkUKE5DRd7P89N\" data-ctf-id=\"2vHk0ARSlkUKE5DRd7P89N\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fe3679619-afe4-4dea-a2f4-2ca75a6d4015\u002F15min-201506221210.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F30b7b44c-a12f-4ad8-85d4-bbdb19d1f7ef\u002F15min-201506221210-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#5"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NF7lyni75MYIJV3ijpkup",type:d,createdAt:"2021-07-06T10:38:15.323Z",updatedAt:"2021-12-08T14:02:45.733Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 30 min",visibleTitle:"30 min",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kolmenkymmenen minuutin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tz},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 30 minuutin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Q9aMgpvggqsMsG6s0aXaB",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:08.291Z",updatedAt:"2021-10-08T08:00:17.713Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-30min-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 196px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKolmenkymmenen minuutin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 91px;\" align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201309121500\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E28,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E61,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E30,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E30\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#6CMxy8ncRhNV3K2kvY43Oo\" data-ctf-id=\"6CMxy8ncRhNV3K2kvY43Oo\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F5fdd92c4-fbc1-4357-a5a0-f922f1697b59\u002F30min-201309121500.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F00cb5f95-d487-4073-a41c-c4cbe846b1fe\u002F30min-201309121500-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201607280430\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E26,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E60,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E26,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E30\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3k9YjJFvcvEmagnUOlrYAM\" data-ctf-id=\"3k9YjJFvcvEmagnUOlrYAM\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffe09aee0-970e-4287-8155-3ea4427efc54\u002F30min-201607280430.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F25b2f3b8-d64c-43d7-88e6-6e3fc5748d95\u002F30min-201607280430-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201408101820\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E24,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E64,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E23,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E30\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#rTchakyTpy7xCuhxMOisx\" data-ctf-id=\"rTchakyTpy7xCuhxMOisx\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F57f3592a-4d06-4ee4-b59d-809ee264064a\u002F30min-201408101820.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F6073b7eb-0ddb-4a66-a5d2-4c1b6f8ba254\u002F30min-201408101820-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201509210750\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E25,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E60,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E17,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E30\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#6FmAWUhKFvMuMocnyJckl6\" data-ctf-id=\"6FmAWUhKFvMuMocnyJckl6\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F78627805-4a4e-4046-8ddd-9b2e2455c276\u002F30min-201509210750.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fbd6493cb-4ca4-43b0-aaaa-4f5d31e2b3da\u002F30min-201509210750-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201608141335\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E29,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E61,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E13,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E30\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F6f6af46e-7f80-462a-b885-eacbe3a3b05c\u002F30min-201608141335.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fc7b6f520-53d0-4e97-a0ae-69b5eb765496\u002F30min-201608141335-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#6AoQrjZnMSeridQX5LIrCT\" data-ctf-id=\"6AoQrjZnMSeridQX5LIrCT\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#7"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4J2sTV5uQYEC58aemclyBd",type:d,createdAt:"2021-07-06T10:54:52.618Z",updatedAt:"2021-12-08T14:04:20.807Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 60 min",visibleTitle:"60 min",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kuudenkymmenen minuutin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tA},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 60 minuutin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5jbQUfxPGce99aJwS0vRu5",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:10.552Z",updatedAt:"2021-10-08T08:00:33.375Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-60min-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKuudenkymmenen minuutin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201405251450\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E28,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E61,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E93,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fc2eae757-4a25-4dc4-8c34-d2b3960c2942\u002F60min-201405251450.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F42d9cdcb-9b73-4813-96f1-5e93f9c278e1\u002F60min-201405251450-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#dFN3NBat39rzDtwMptVVa\" data-ctf-id=\"dFN3NBat39rzDtwMptVVa\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201607130945\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E29,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E30,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4KoyVU6I4076Tt4B6a4qqE\" data-ctf-id=\"4KoyVU6I4076Tt4B6a4qqE\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F46bd68bf-6223-4a17-a5c4-732414a2f4d2\u002F60min-201607130945.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F09b6f2aa-444a-4b15-8370-591b837f726c\u002F60min-201607130945-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201406081555\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E27,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E61,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E23,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2ey0lIieSyrRZcEhF55yU5\" data-ctf-id=\"2ey0lIieSyrRZcEhF55yU5\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F068f6e04-47fa-4553-bf79-6e5d1dd3dd0c\u002F60min-201406081555.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F0c8badc1-a039-437b-9a00-b4c5197efcef\u002F60min-201406081555-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201509061055\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E26,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E65,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E19,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4eKAIXxmVOILR1sxjRSuTR\" data-ctf-id=\"4eKAIXxmVOILR1sxjRSuTR\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F12362e67-b3ec-425f-8299-e7867889c878\u002F60min-201509061055.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F86630ad6-ad02-4a06-b7b5-f995881cdb97\u002F60min-201509061055-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201308050105\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E24,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E61,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E17,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F0451c4ae-5278-4ab3-92e9-98d885a0db21\u002F60min-201308050105.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fbda40cb1-25b6-4f98-b451-9c6e4b58f338\u002F60min-201308050105-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2bHyFolzHpZNXTxsxG4YaF\" data-ctf-id=\"2bHyFolzHpZNXTxsxG4YaF\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#9"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Grp3ejdh5BZrEguOmdt3I",type:d,createdAt:"2021-07-06T11:21:13.222Z",updatedAt:"2021-12-08T14:06:14.351Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 3 h",visibleTitle:"3 h",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kolmen tunnin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tB},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 3 tunnin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3oSPAqBiYJrvDIzMY0UCiS",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:12.599Z",updatedAt:"2021-10-08T08:00:52.344Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-3h-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKolmen tunnin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201308111345\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E90,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E500\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#60oo9QEpAZE1v5ECpRBdcZ\" data-ctf-id=\"60oo9QEpAZE1v5ECpRBdcZ\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fd68a84ca-3166-4a56-b6d6-7d4c43dc7cec\u002F180min-201308111345.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fe05fa0eb-f7f5-49c0-8127-cadd99dd0184\u002F180min-201308111345-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201507250620\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E25,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E65,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E49,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fe107c6ea-8c3e-438f-b164-6b1c1e320d39\u002F180min-201507250620.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F2c538783-25a0-489f-8a23-8bbafb61afd5\u002F180min-201507250620-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2onHABTAWfCcJsjP510Aek\" data-ctf-id=\"2onHABTAWfCcJsjP510Aek\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201405132125\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E27,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E37,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#1eOdv7d8YRhOR9OuN2YpfJ\" data-ctf-id=\"1eOdv7d8YRhOR9OuN2YpfJ\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F007d7c02-3114-4322-ac91-91dbf09e5063\u002F180min-201405132125.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fcfe294e7-38a3-4312-9f9d-f453ce273b70\u002F180min-201405132125-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201507111055\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E23,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E31,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4dTuEhqb2H4zhoH6EraXYW\" data-ctf-id=\"4dTuEhqb2H4zhoH6EraXYW\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffd28b7c2-a257-4fbc-90a6-0270e9525100\u002F180min-201507111055.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fb703d1fe-5f58-4f0f-ba1f-d4e53eca8a4e\u002F180min-201507111055-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201605112300\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E25,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4BmJfrUksv7Q58bJ2vYGcq\" data-ctf-id=\"4BmJfrUksv7Q58bJ2vYGcq\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F5ccc3bdb-ef9b-4720-958d-5d66d70fd2f9\u002F180min-201605112300.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffe562b6e-2969-4c81-9009-1e7b8529d7c3\u002F180min-201605112300-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#11"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Zt51C6Hii9XB4yQbsWx4K",type:d,createdAt:"2021-07-06T11:56:24.860Z",updatedAt:"2021-12-08T14:09:36.663Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 6 h",visibleTitle:"6 h",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kuuden tunnin ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"mitoitussateet, esimerkkejÃ¤. Mitoitussateista on annettu alkuaika, sijainti (pituus- ja leveyspiiri), kokonaissademÃ¤Ã¤rÃ¤, kesto ja toistuvuusluokka. Sateiden hetkelliset intensiteetit minuutin vÃ¤lein saa lataamalla koko aineiston. Esimerkkien kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla niitÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tC},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 6 tunnin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"cVaX6CmhXXYOf25CIgCMK",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:14.965Z",updatedAt:"2021-10-08T08:01:07.969Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-6h-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKuuden tunnin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201308111125\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E92,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E360\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E500\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3hoEPKdKmS4ZS69r7tjqJD\" data-ctf-id=\"3hoEPKdKmS4ZS69r7tjqJD\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F7f4f5235-a57b-4601-9711-9d01b64a1da8\u002F360min-201308111125.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Faa90c280-d039-466d-95da-a9024dc3061d\u002F360min-201308111125-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201507100910\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E27,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E63,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E67,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E360\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#10D6pNWK2c9yoPBxWjxXtR\" data-ctf-id=\"10D6pNWK2c9yoPBxWjxXtR\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F8de97794-fc2f-469d-a10e-9bee5f555373\u002F360min-201507100910.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F70a9cf94-f105-40a0-93f5-d5b9a7159e21\u002F360min-201507100910-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201406220640\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E42,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E360\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4Is6fWKtldDe7AqbbteC12\" data-ctf-id=\"4Is6fWKtldDe7AqbbteC12\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F9bf830fe-e799-4ff5-8190-bff8d4ee8db0\u002F360min-201406220640.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F440e7781-59be-42e1-8cab-a6ffb1ed97ab\u002F360min-201406220640-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201406210035\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E26,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E39,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E360\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#76i8tYYFhsqUCH431VEdpF\" data-ctf-id=\"76i8tYYFhsqUCH431VEdpF\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fe9d4f726-6143-4fd1-b046-bcd84dec5184\u002F360min-201406210035.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F453bcc9f-745c-48cf-bb6a-cc675c1ca027\u002F360min-201406210035-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201609202150\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E25,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E66,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E34,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E360\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7qtcBKI9GaLZKhEpFwqQ1P\" data-ctf-id=\"7qtcBKI9GaLZKhEpFwqQ1P\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F4a019d93-79e1-46fd-be20-9fe716f80091\u002F360min-201609202150.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffca91b5c-dd6f-454e-8e89-1fd13a175c8e\u002F360min-201609202150-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#13"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"34WXi9hGbRJDMGV4RtuKeX",type:d,createdAt:"2021-07-06T12:23:48.512Z",updatedAt:"2021-12-08T14:11:29.700Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 12 h",visibleTitle:"12 h",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kahdentoista tunnin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tD},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki 12 tunnin sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"p3HhGvkVsGs5wkkv49o2c",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:17.231Z",updatedAt:"2021-10-08T08:01:21.798Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-12h-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKahdentoista tunnin mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201306020725\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E120,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E720\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E500\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F6583b0a8-1932-47dc-ada3-d925e19507b0\u002F720min-201306020725.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fa10da9a3-3f9c-47f0-be38-df694464b1d0\u002F720min-201306020725-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5BNjpW0WtzCa055IjgQltM\" data-ctf-id=\"5BNjpW0WtzCa055IjgQltM\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201507160910\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E85,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E720\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5tCNF49R6iDWXXbYbLL5i7\" data-ctf-id=\"5tCNF49R6iDWXXbYbLL5i7\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ff85a85b4-87d7-415b-b682-0d89176e78e1\u002F720min-201507160910.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fd2eb512d-cbfc-426d-98bb-98173ea138d8\u002F720min-201507160910-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201608230835\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E22,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E60,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E65,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E720\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#01lFIhGS48wjXpySf5yJc4\" data-ctf-id=\"01lFIhGS48wjXpySf5yJc4\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F7a41f1c9-47db-46cf-8818-9d66a5db8396\u002F720min-201608230835.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F837f07b2-5e56-499f-87ce-409b62171d9d\u002F720min-201608230835-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201608070125\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E28,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E62,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E57,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E720\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F30ebe07b-0edf-4ec3-ba54-e3e2e7896788\u002F720min-201608070125.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F336407fe-d862-4a86-8ff1-8d4536b2c8bf\u002F720min-201608070125-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5lJoAD8vWrl7PVJQZgfsqt\" data-ctf-id=\"5lJoAD8vWrl7PVJQZgfsqt\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd\u003E201608120720\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E26,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E65,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E41,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E720\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Ffaba428b-ece1-4d14-8df9-608d33072524\u002F720min-201608120720.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fc619a9ef-a206-480e-ab35-b174efe1550b\u002F720min-201608120720-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#WYHNre8bIqAlUy8Dc8C5E\" data-ctf-id=\"WYHNre8bIqAlUy8Dc8C5E\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#15"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Mxw15pt1FjVJNlbKIAwWT",type:d,createdAt:"2021-07-06T12:28:00.853Z",updatedAt:"2021-12-08T14:13:02.098Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateet 1 vrk",visibleTitle:"1 vrk",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Yhden vuorokauden",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:da,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:tE},content:[{data:{},marks:[],value:"Lataa kaikki yhden vuorokauden sateiden PNG-kuvat ZIP-tiedostona.",nodeType:a}],nodeType:cC},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yDHqAZTBlDW3QjNZuAj4j",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:19.375Z",updatedAt:"2021-10-08T08:01:40.173Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"mitoitussateiden-muotokirjasto-1vrk-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 196px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EYhden vuorokauden mitoitussateet, esimerkkej&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #57b059;\" align=\"center\" valign=\"top\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EAika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E[yyyymmddHHMM]\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELon \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ELat \u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EWGS84\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003ESadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EP (mm)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKesto\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(min)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EToistuvuus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003E(a)\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 91px;\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EKuva\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EY: Sadem&auml;&auml;r&auml;\u002Fmin,\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Cstrong\u003EX: Aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201607040100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E25,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E62,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E119,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E1440\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E500\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#3VxvGnrusN6BSjL81wXCyS\" data-ctf-id=\"3VxvGnrusN6BSjL81wXCyS\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F2f404c18-b95d-459a-8320-6cfbf267c201\u002F1440min-201607040100.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002Fcfe082a6-8a15-4c5e-8e56-784129a72fa4\u002F1440min-201607040100-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201608140510\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E21,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E62,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E71,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E1440\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E10\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F1f524736-2c0a-4c0f-8ef7-2818389c7124\u002F1440min-201608140510.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F201a4ecb-2266-4b21-91d8-21b53f430f67\u002F1440min-201608140510-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#5i03V7JPoaA9qsARS3m2Xd\" data-ctf-id=\"5i03V7JPoaA9qsARS3m2Xd\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201507242140\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E25,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E65,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E51,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E1440\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#6nOBKGftUtwJPeBfIll3JY\" data-ctf-id=\"6nOBKGftUtwJPeBfIll3JY\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F2f79eaab-8ba6-4d18-9324-0c49765d6548\u002F1440min-201507242140.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F867c1a5d-15ea-4e5f-8ef3-acb249c9149c\u002F1440min-201507242140-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201408151310\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E26,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E60,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E49,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E1440\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F7afe99c1-8b6d-47d6-b1e2-90e994d09738\u002F1440min-201408151310.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F0b9310ea-8cb3-451f-a0db-dcda680b7ae5\u002F1440min-201408151310-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#axELErxLCGaB0Cp1lcOFJ\" data-ctf-id=\"axELErxLCGaB0Cp1lcOFJ\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E201309200425\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E26,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E60,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E47,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E1440\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\"\u003E\u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2NLCROU8lm48xBpqDncnvd\" data-ctf-id=\"2NLCROU8lm48xBpqDncnvd\"\u003Eplaceholder\u003C\u002Fa\u003E\u003Ca class=\"ilocms_lightbox_open\" href=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F39de9e01-e63b-4c65-86af-5d83ac98b4ba\u002F1440min-201309200425.png\" shape=\"rect\"\u003E\u003Cimg src=\"ilocms-portlet\u002Farticle\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fr\u002F0763964e-b7fb-43d6-9022-1bbba3579051\u002F1440min-201309200425-pikku.png\" alt=\"\" \u002F\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto\u002F-\u002Fartikkeli\u002F38c4e5fc-14e8-487d-a1ba-f06147dda7c3\u002Fmitoitussateiden-muotokirjasto.html#17"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}],file:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH",type:C,createdAt:tF,updatedAt:tF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,locale:g},fields:{title:"excel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5N8xQf7M9HjheXh4yf8QYH\u002Fb7b081cac02d43f8cde1e31f43efa376\u002Fexcel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019.xlsx",details:{size:2670174},fileName:"excel-mitoitussateet-hetkelliset-intensiteetit-16042019.xlsx",contentType:tt}}}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:dt,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xTgNbJNsxuI7ldxIqDM1B",type:d,createdAt:tG,updatedAt:tG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"RIM17",body:"RimpilÃ¤inen, L. 2017. Mitoitussateiden muotokirjasto. DiplomityÃ¶. (Selection of radar based design storms. Master's thesis. Abstract in English.) Aalto-yliopisto, InsinÃ¶Ã¶ritieteiden korkeakoulu. Espoo. 49 s. ",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:aalto-201704133569"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1T0AdszzJrkCpsaFrwWh6J",type:d,createdAt:tH,updatedAt:tH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO04",body:"Suomen rakennusinsinÃ¶Ã¶rien liitto RIL. 2004. Vesihuolto II. Suomen rakennusinsinÃ¶Ã¶rien liitto, RIL 124-2-2004, Helsinki. 682 s. ISBN951-758-438-5"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ti},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zSixLG1ovP9JSddhSRy9I",type:d,createdAt:"2021-10-08T08:41:32.256Z",updatedAt:"2022-01-05T12:48:46.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Mitoitussateiden muotokirjasto -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ed,ef,eg,ei],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[bl],tags:[vk,b_],publishDate:"2017-05-09",publisher:[J,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zQ6RR8hwf9kLNemQUg0vx",type:d,createdAt:vm,updatedAt:vm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g},fields:{title:"OSAPOL-hanke",text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤ltÃ¶ on tuotettu EAKR-osarahoitteisessa ",nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffmispace.fmi.fi\u002Findex.php?id=osapol"},content:[{data:{},marks:[],value:"OSAPOL-hankkeessa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]};ei.metadata={tags:[],concepts:[]};ei.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1090SexCHvEib3hEbLt5ZD",type:d,createdAt:"2021-07-16T09:00:15.834Z",updatedAt:"2023-10-04T13:57:57.449Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};ei.fields={publishedLanguages:[g],title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat",materialType:G,slug:"sademaarat-kasvavat",parent:bO,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Suhteellisesti muutos on suurempi talvella kuin kesÃ¤llÃ¤, samoin pohjoisessa se on hieman voimakkaampi kuin etelÃ¤ssÃ¤. Vuosisadan lopun talvina sadetta eri olomuodoissaan tulee noin 5-30 prosenttia nykyistÃ¤ enemmÃ¤n, kun taas kesÃ¤llÃ¤ muutos on todennÃ¤kÃ¶isesti melko pieni.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmÃ¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat Suomessa kuluvalla vuosisadalla jonkin verran ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UI48XTLXyh2vDVvAO5fZ9",type:d,createdAt:vb,updatedAt:vb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"YLH10",body:"YlhÃ¤isi, J. S., TietÃ¤vÃ¤inen, H., Peltonen-Sainio, P., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Eklund, J., RÃ¤isÃ¤nen, J. & JylhÃ¤, K. 2010. Growing season precipitation in Finland under recent and projected climate. Natural Hazards and Earth System Sciences Volume 10, Issue 78: 1563â€“1574.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Fnhess-10-1563-2010"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja aivan lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutus ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ tule kunnolla esiin, sillÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t vaihtelevat luontaisesti paljon ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tulevaisuuden sademÃ¤Ã¤riÃ¤ on arvioitu pÃ¤Ã¤asiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin vuoteen 2020 saakka sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat lÃ¤hes yhtÃ¤ nopeasti kaikkien skenaarioiden eli kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen mahdollisten kehityskulkujen mukaan (kuva 1). Vuosisadan puolivÃ¤lin vaiheilla vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ olisi keskimÃ¤Ã¤rin noin 6â€“11 prosenttia suurempi kuin jaksolla 1981â€“2010. ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuosisadan jÃ¤lkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen suuruudesta. Pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vaihtoehdonkin (RCP2.6-skenaario) mukaan sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaisiÂ  vuosisadan loppuun mennessÃ¤ noin 6 prosenttia. Melko pienten (RCP 4.5) tai melko suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen skenaariossa (RCP6.0) sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaisi noin 11â€“12 prosenttia. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen jatkuva kasvu (RCP8.5-skenaario) runsastuttaisi sateita noin 20 prosentilla. ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤llÃ¶in Suomessa sataisi saman verran vettÃ¤ kuin nykyÃ¤Ã¤n monin paikoin Englannissa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"388owZ1KUAINFBnzJx8BP9",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:18.022Z",updatedAt:"2022-02-02T12:36:04.567Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen Suomessa.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13jjtazyjPIrSsTohQE6dG",type:C,createdAt:vc,updatedAt:vc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g},fields:{title:"Vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen Suomessa",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F13jjtazyjPIrSsTohQE6dG\u002F78fc2100efc34e4b14cd7b92b1b97397\u002Fkuva1-vuotuinen-sademaara-suomessa-iso.png",details:{size:80458,image:{width:hR,height:1137}},fileName:"kuva1-vuotuinen-sademaara-suomessa-iso.png",contentType:W}}},caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttuminen Suomessa vuosina 2000â€“2085 verrattuna jakson 1981â€“2010 keskiarvoon (prosentteina). Muutokset ovat 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin tulosten keskiarvoja, jotka on esitetty erikseen neljÃ¤lle kasvihuonekaasuskenaariolle (RCP8.5: hyvin  suuret pÃ¤Ã¤stÃ¶t, RCP6.0: melko suuret pÃ¤Ã¤stÃ¶t, RCP4.5: melko pienet pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja RCP2.6: hyvin pienet pÃ¤Ã¤stÃ¶t). ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ja voimistuvat etenkin talvella",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TodennÃ¤kÃ¶isesti sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina, mutta sademÃ¤Ã¤rÃ¤n vuosienvÃ¤linen vaihtelu saattaa jossain mÃ¤Ã¤rin kasvaa. ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" SademÃ¤Ã¤rien arvioituja muutoksia eri kuukausina on esitetty kuvassa 2.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa talvella sataa, skenaariosta riippuen, noin 7â€“30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmÃ¤n kuin jaksolla 1981â€“2010 ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi talviset sadepÃ¤ivÃ¤t yleistyvÃ¤t, eli sadetta saadaan eri olomuodoissaan entistÃ¤ useampana pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s pisimmÃ¤t sateettomat poutajaksot lyhenevÃ¤t hieman, noin 10 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Talven kokonaissademÃ¤Ã¤rÃ¤ on silti jatkossakin pienempi kuin kesÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvella kovimmat sateet myÃ¶s voimistuvat suhteellisesti eniten, mutta suurin osa rankkasateista saadaan jatkossakin kesÃ¤llÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Koska lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat, niin entistÃ¤ suurempi osa talven sateista saadaan tulevaisuudessa vetenÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IlRWqEpWu8T7RdRy3izLM",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:21.473Z",updatedAt:"2022-02-02T12:35:49.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"fEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J",type:C,createdAt:vd,updatedAt:vd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FfEpqhTPVnRIkdM2vVHr1J\u002F3070d08eb63209c2f015020a75160b2b\u002Fkuva2-kuukausittainen-sadem_r_-suomessa-iso.png",details:{size:88382,image:{width:hR,height:513}},fileName:"kuva2-kuukausittainen-sadem_r_-suomessa-iso.png",contentType:W}}},caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" SademÃ¤Ã¤rien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina verrattaessa jaksoja 1981â€“2010Â ja 2070â€“2099. KÃ¤yrÃ¤ esittÃ¤Ã¤ 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin laskelmien keskiarvoa, pystypylvÃ¤Ã¤t muutokselle laskettua 90 %:n todennÃ¤kÃ¶isyysvÃ¤liÃ¤. Vasemmanpuoleinen kuva esittÃ¤Ã¤ melko pienten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP4.5-skenaariota, oikeanpuoleinen hyvin suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen RCP8.5-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen keskiarvoja. ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤llÃ¤ sataa aiempaa rankemmin muttei useammin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurimmat sademÃ¤Ã¤rÃ¤t saadaan jatkossakin kesÃ¤llÃ¤. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesÃ¤n sademÃ¤Ã¤rÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isemmin kasvaa kuin vÃ¤henee: arvioiden mukaan vuosisadan lopulle tultaessa kasvua on odotettavissa noin 5â€“10 prosenttia (mallitulosten keskiarvo)Â  jaksoon 1981â€“2010 verrattuna ",nodeType:a},{data:{target:bP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". SyynÃ¤ tÃ¤hÃ¤n on sateiden voimistuminen ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vaikka rankkasateet voimistuvat kesÃ¤llÃ¤ suhteellisesti vÃ¤hemmÃ¤n kuin talvella, rankimmat sateet esiintynevÃ¤t edelleen kesÃ¤llÃ¤ ja alkusyksystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" KesÃ¤llÃ¤ kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10â€“25 % ",nodeType:a},{data:{target:ve},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden kesinÃ¤ sadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ sinÃ¤nsÃ¤ nÃ¤yttÃ¤isi pysyvÃ¤n suurin piirtein ennallaan ",nodeType:a},{data:{target:bN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶skÃ¤Ã¤n sateettomien poutajaksojen pituudet eivÃ¤t arvioiden mukaan muutu merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤ sataa entistÃ¤ enemmÃ¤n ja voimakkaammin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sateisiin liittyvÃ¤t muutokset ovat selvimpiÃ¤ talvella, niin ilmastonmuutos todennÃ¤kÃ¶isesti lisÃ¤Ã¤ sademÃ¤Ã¤riÃ¤ myÃ¶s kevÃ¤Ã¤llÃ¤ ja syksyllÃ¤. Sen sijaan ilmastomallien antamat tulokset sadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤n muuttumisesta vaihtelevat ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Mallien mukaan on myÃ¶s vielÃ¤ hieman epÃ¤selvÃ¤Ã¤, pitenevÃ¤tkÃ¶ vai lyhenevÃ¤tkÃ¶ sateettomat poutajaksot ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ve},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KevÃ¤iset ja syksyiset rankkasateet sen sijaan voimistuvat tulevaisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisessa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa nopeammin kuin etelÃ¤ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maantieteellisesti sademÃ¤Ã¤rÃ¤t nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t kasvavan hieman nopeammin Pohjois-Suomessa kuin etelÃ¤ssÃ¤ (taulukko 1). Pohjoisessa sademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat kaikkina vuodenaikoina mutta huomattavimmin talvella. MyÃ¶s sadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ on arvioiden mukaan lisÃ¤Ã¤ntymÃ¤ssÃ¤, kesÃ¤Ã¤ lukuun ottamatta. Sateettomat poutajaksot taas ovat maan pohjoisosissa pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti lyhenemÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Suomessa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ pysyy kesÃ¤llÃ¤ lÃ¤hes ennallaan, mutta kaikkina muina vuodenaikoina sateet lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". SadepÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyy etelÃ¤ssÃ¤ talvella, mutta kesÃ¤llÃ¤ sadepÃ¤ivÃ¤t saattavat jopa ehkÃ¤ hieman vÃ¤hentyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Samoin poutajaksot lyhenevÃ¤t talvella, kun taas muina vuodenaikoina niiden pituus muuttuu vain vÃ¤hÃ¤n ja kesÃ¤llÃ¤ pisimmÃ¤t poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rankkasateet voimistuvat sekÃ¤ pohjoisessa ettÃ¤ etelÃ¤ssÃ¤ kaikkina vuodenaikoina.",nodeType:a},{data:{target:cp},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2SzeU7ZNbr5oBdEAHwlhDa",type:d,createdAt:vf,updatedAt:vf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gw,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistÃ¤ muutoksista EtelÃ¤- ja Pohjois-Suomessa vuodenajoittain",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 141.771%; height: 515.2px;\" border=\"1\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 134.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.9184%; height: 134.4px;\" colspan=\"7\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvist&auml; muutoksista Etel&auml;- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kev&auml;t: maalis-toukokuu, kes&auml;: kes&auml;-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkint&auml; tarkoittaa, ett&auml; ilmi&ouml;ss&auml; ei odoteta tapahtuvan merkitt&auml;v&auml;&auml; muutosta. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M\" data-ctf-id=\"4yyW1qd92di4FjKIh1yr5M\"\u003EJYL09\u003C\u002Fa\u003E ja \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu\" data-ctf-id=\"2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu\"\u003ELEH11\u003C\u002Fa\u003E p&auml;ivitettyn&auml; \u003Cspan data-key=\"2095\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2095:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003E(\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003Cspan tabindex=\"0\" role=\"button\" data-key=\"2105\"\u003E\u003Cspan class=\"css-1wt9k1k\"\u003E\u003Ca class=\"css-nn9ktx\" href=\"https:\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5c3aI8Iu2JP6gGcZeSHfZJ\u002Fd6a5bef0fbd8ad4423fd7ba8def21e40\u002Fsadetaulukko-fi-06062017.png\" rel=\"noopener noreferrer\" data-test-id=\"cf-ui-text-link\" aria-describedby=\"tooltip_6872\"\u003E\u003Cspan data-key=\"2104\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2104:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003ETaulukko PNG-kuvana\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003Cspan data-key=\"2103\" data-slate-fragment=\"JTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIyZG9jdW1lbnQlMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJibG9jayUyMiUyQyUyMnR5cGUlMjIlM0ElMjJwYXJhZ3JhcGglMjIlMkMlMjJkYXRhJTIyJTNBJTdCJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjIoJTIyJTJDJTIybWFya3MlMjIlM0ElNUIlNUQlN0QlNUQlN0QlMkMlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJpbmxpbmUlMjIlMkMlMjJ0eXBlJTIyJTNBJTIyaHlwZXJsaW5rJTIyJTJDJTIyZGF0YSUyMiUzQSU3QiUyMnVyaSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGaW1hZ2VzLmN0ZmFzc2V0cy5uZXQlMkYxM2MxOTU3c2NnOTclMkY1YzNhSThJdTJKUDZnR2NaZVNIZlpKJTJGZDZhNWJlZjBmYmQ4YWQ0NDIzZmQ3YmE4ZGVmMjFlNDAlMkZzYWRldGF1bHVra28tZmktMDYwNjIwMTcucG5nJTIyJTdEJTJDJTIybm9kZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJ0ZXh0JTIyJTJDJTIybGVhdmVzJTIyJTNBJTVCJTdCJTIyb2JqZWN0JTIyJTNBJTIybGVhZiUyMiUyQyUyMnRleHQlMjIlM0ElMjJUYXVsdWtrbyUyMFBORy1rdXZhbmElMjIlMkMlMjJtYXJrcyUyMiUzQSU1QiU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RCUyQyU3QiUyMm9iamVjdCUyMiUzQSUyMnRleHQlMjIlMkMlMjJsZWF2ZXMlMjIlM0ElNUIlN0IlMjJvYmplY3QlMjIlM0ElMjJsZWFmJTIyJTJDJTIydGV4dCUyMiUzQSUyMiklMjIlMkMlMjJtYXJrcyUyMiUzQSU1QiU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RCU1RCU3RA==\"\u003E\u003Cspan data-slate-leaf=\"true\" data-offset-key=\"2103:0\"\u003E\u003Cspan data-slate-content=\"true\"\u003E)\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Fspan\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22.4px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMuuttuja\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EAlue\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ETalvi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKev&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKes&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESyksy\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 22.4px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVuosi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003EKeskim&auml;&auml;r&auml;inen sadem&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #ffc7c6;\"\u003Ekasvaa huomattavasti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Ekasvaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003ESadep&auml;ivien m&auml;&auml;r&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f2f2f2;\" rowspan=\"2\"\u003ERankkasateiden voimakkuus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #fbd19d;\"\u003Elis&auml;&auml;ntyy\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 19.5733%; height: 89.6px; background-color: #f8f8f8;\" rowspan=\"2\"\u003ESateettomien poutajaksojen pituus\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EPohjois-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 44.8px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 11.2073%; height: 44.8px; background-color: #f8f8f8;\"\u003EEtel&auml;-Suomi\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 17.9948%; height: 44.8px; background-color: #dcecf7;\"\u003Elyhenee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 12.7858%; height: 44.8px; background-color: #f2f2f2;\"\u003Eennallaan\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Video: Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ sateisuutta Suomessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61VXAXiAGSrieOuK8Q4dsH",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:14.830Z",updatedAt:"2021-07-16T08:50:45.575Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:fu}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ sateisuutta Suomessa",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002FH6cMmZeV7gU?controls=0",perspective:[aP],tags:[b_]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Haastateltava: Erikoistutkija Kirsi JylhÃ¤, Ilmatieteen laitos. LisÃ¤tietoja videosta ",nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fvideot-ja-visualisoinnit\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fca5ce944-950f-414b-8a48-9c488c213f81\u002Fvideo-ilmastonmuutos-lisaa-sateisuutta-suomessa.html"},content:[{data:{},marks:[],value:uQ,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xRI2nUogwSDKrJVnvrT03",type:d,createdAt:vg,updatedAt:vg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[va],teaserType:bk,displayTitle:bp}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6sTrMiKaZHkxzl1GcdDl9d",type:d,createdAt:vh,updatedAt:vh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kasvavat ja rankkasateet voimistuvat -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ef,eg,eh,ed],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:hJ},content:[{data:{},marks:[],value:hK,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fw},content:[{data:{},marks:[],value:fx,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F259741215"},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤kaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistÃ¤ sateisimmiksi ja lÃ¤mpimÃ¤mmiksi â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 21.10.2016 ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:tc},content:[{data:{},marks:[],value:"Lehtonen, I., Ruosteenoja, K. & JylhÃ¤, K. 2013. Projected changes in European extreme precipitation indices on the basis of global and regional climate model ensembles. International Journal of Climatology, Volume 34, Issue 4: 1208â€“1222. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:fy},content:[{data:{},marks:[],value:uD,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dc},content:[{data:{},marks:[],value:uE,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsade"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitos: Sadetta ja poutaa ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aP],tags:[b_,vi],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:uF,publisher:[J,hM]};ek.metadata={tags:[],concepts:[]};ek.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ds4WOoeNZzz2dhu5HMQSq",type:d,createdAt:"2021-06-02T12:57:40.113Z",updatedAt:"2021-12-20T09:10:42.724Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ek.fields={title:ur,slug:"oppiminen"};el.metadata={tags:[],concepts:[]};el.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Z0GTCIKXyI3KhYdsyGCcO",type:d,createdAt:uW,updatedAt:uW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};el.fields={title:"ItÃ¤meri",slug:"itameri"};em.metadata={tags:[],concepts:[]};em.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5aHdIrUUj18tmBE3YO5ZG6",type:d,createdAt:"2020-11-13T13:38:07.767Z",updatedAt:"2022-01-05T09:42:39.674Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ea,revision:be,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};em.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Vaikutukset terveyteen",slug:"vaikutukset-terveyteen",parent:fC,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"\rIkÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ vÃ¤estÃ¶ ja lapset sekÃ¤ sydÃ¤n- ja verisuonitauteja, kylmÃ¤sairauksia ja allergioita sairastavat suomalaiset, ja nÃ¤istÃ¤ ryhmistÃ¤ erityiset ne, jotka asuvat kaupungeissa, muodostavat suuren riskiryhmÃ¤n ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset liittyvÃ¤t huomattavimmin synkkenevien ja entistÃ¤ vÃ¤hÃ¤lumisempien talvien mielenterveysvaikutuksiin sekÃ¤ hellepÃ¤ivien lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤ aiheutuvan kuumakuormituksen terveyshaittojen yleistymiseen. Yleiset kylmÃ¤n terveyshaitat sÃ¤ilyvÃ¤t edelleen merkittÃ¤vimpÃ¤nÃ¤ ilmaston terveyshaittana Suomessa, mutta kylmyydelle herkÃ¤stÃ¤ kroonisesta sairaudesta kÃ¤rsivien kohdalla sairastavuus ja kuolleisuus todennÃ¤kÃ¶isesti laskevat ilmaston lÃ¤mpenemisen myÃ¶tÃ¤.\r",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi vahingoittaa terveyttÃ¤mme myÃ¶s epÃ¤suorasti ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤mme tapahtuvien muutosten kautta. Ilmanlaadussa, elÃ¤inten ja kasvien levinneisyydessÃ¤ sekÃ¤ ruuan ja veden laadussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa terveyteemme paikallisesti. Luonnonkatastrofit, nÃ¤lÃ¤nhÃ¤tÃ¤ ja maailmanlaajuisesti muutokset ilmastossa ja ympÃ¤ristÃ¶oloissa saattavat aiheuttaa suuria muuttoaaltoja. Ilmastopakolaisuus ymmÃ¤rretÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa yhÃ¤ konkreettisimmin, ja ilmastopakolaisiin ja heidÃ¤n kantamiinsa sairauksiin voidaan joutua varautumaan meillÃ¤ entistÃ¤ paremmin.\r\n",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4eAX0YI2aBYrhMvkM9pWvM",type:d,createdAt:"2021-10-22T13:39:27.242Z",updatedAt:"2022-01-04T11:59:26.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Vaikutukset terveyteen -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"199kCv2Nrhqop9CDJqqNhL"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"5BZMoayUFKLWDKEPQ7uGIl"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"RifrSSBLZqirSoo1x8pqz"}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fEVCmbmZTYKLm8CPbLWMn",type:d,createdAt:"2022-01-05T09:14:07.850Z",updatedAt:"2023-06-30T10:57:07.257Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Vaikutukset terveyteen -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fO}},cG],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[aa],tags:[es]};eo.metadata={tags:[],concepts:[]};eo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58V4XQ7ppFG2jIej3PjiwD",type:d,createdAt:vR,updatedAt:vR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eo.fields={abbreviation:"Ras10",body:"Rassi, P., HyvÃ¤rinen, E., JuslÃ©n, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus â€“ Punainen kirja 2010. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ & Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 685 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=371160&lan=fi"};eq.metadata={tags:[],concepts:[]};eq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Pcwl4PfTSKcaEuZ6zPJHK",type:d,createdAt:wy,updatedAt:wy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};eq.fields={title:"Vesivarat",slug:"vesivarat"};er.metadata={tags:[],concepts:[]};er.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1eH6g5qoRwONvQuaHuSxCW",type:d,createdAt:"2021-10-19T09:19:41.743Z",updatedAt:"2023-04-04T14:40:14.480Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};er.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:wE,slug:wF,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut viime vuosina useita ilmastonmuutosta kÃ¤sitteleviÃ¤ raportteja. Suomessa tutkimuslaitokset ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ovat tehneet nÃ¤iden raporttien tulosten pohjalta infografiikoita. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"44sspZg51kCFIX4Hs6mMnk",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5aBQN0YumlbEpsI7OFzx7R"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"4ZWT1jgsfpzbrjAeWpAxtR"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"YGEvyoLXOOhpjYt916c5j"}}],perspective:[V,aa,$,O],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:wH}}]};es.metadata={tags:[],concepts:[]};es.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Po6Dg1uQQWoOrev2ak1gq",type:d,createdAt:"2021-07-16T12:04:22.534Z",updatedAt:"2022-01-17T09:07:00.931Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};es.fields={title:"Terveys",slug:"terveys"};et.metadata={tags:[],concepts:[]};et.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3geaqyGIg9sOBPCby17T9m",type:d,createdAt:"2021-07-05T13:03:39.050Z",updatedAt:"2022-01-17T12:14:20.796Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};et.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:wK,slug:"liikunta",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3EEDaZVu5xT4UuZ4VINAr5",type:d,createdAt:wL,updatedAt:wL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Liikunta-teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"24WIdFhA7c0FlZ1VA2UM4A",type:d,createdAt:"2021-10-12T08:47:00.219Z",updatedAt:"2021-11-03T13:09:12.964Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Liikunta - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ICeXFidd2xyFfOQOIsglk",type:d,createdAt:"2021-07-18T09:24:49.609Z",updatedAt:"2022-01-17T12:13:22.120Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Liikunta â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"liikunta-hillinta",parent:et,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikunnan ilmastovaikutukset johtuvat lÃ¤hinnÃ¤ liikuntatilojen rakentamiseen ja yllÃ¤pitoon liittyvistÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Nykyaikana myÃ¶s liikutaan, jotta pÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤n liikkumaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikunnan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t syntyvÃ¤t liikuntapaikoista ja liikenteestÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikuntaan yhdistettÃ¤vÃ¤t ilmastovaikutukset syntyvÃ¤t lÃ¤hinnÃ¤ liikuntatilojen rakentamisesta ja yllÃ¤pidosta sekÃ¤ ihmisten siirtymisestÃ¤ liikuntapaikoille.Â Nykyihminen autoilee helposti pitkiÃ¤kin matkoja, jotta pÃ¤Ã¤see liikkumaan halutussa ympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤ juuri itselleen sopivana ajankohtana. TÃ¤stÃ¤ aiheutuu turhia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Liikunnassa kannattaa suosia yksinkertaista lÃ¤hiliikuntaa, mielellÃ¤Ã¤n ulkoliikuntaa. SÃ¤Ã¤nnÃ¶llinen pidemmÃ¤lle matkustaminen liikunnan perÃ¤ssÃ¤ ei ole ekologisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikuntatiloista merkittÃ¤vimpiÃ¤ energiankÃ¤yttÃ¤jiÃ¤ ovat jÃ¤Ã¤hallit, uimahallit ja erilaiset liikuntahallit. KiinteistÃ¶jen ulkopuolella myÃ¶s tekolumiladut ja -jÃ¤Ã¤radat, lÃ¤mmitetyt jalkapallokentÃ¤t sekÃ¤ erityyppisten liikuntapaikkojen valaistus ovat merkittÃ¤viÃ¤ energiankuluttajia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi ja vanha rakennuskanta energiapihiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat hillitÃ¤ liikunnan jÃ¤rjestÃ¤miseen liittyvÃ¤Ã¤ ilmastonmuutosta monin keinoin. Maa-alueiden kÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla voidaan vaikuttaa rakennusten ja muiden liikuntatilojen logistisesti jÃ¤rkevÃ¤Ã¤n sijoittamiseen esimerkiksi julkisen liikenteen kannalta. Suomessa eri tasojen kaavoitusta ohjaavat maankÃ¤yttÃ¶- ja rakennuslaki ja -asetus sekÃ¤ valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet.Â Uusien rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja yllÃ¤pidossa energiatehokkuus ja uusiutuvien energialÃ¤hteiden kÃ¤yttÃ¶ ovat ratkaisevia tekijÃ¶itÃ¤ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vanhempien rakennusten peruskorjaus energiatehokkaampaan suuntaan (keinoina muun muassa lÃ¤mmÃ¶n talteenotto ja taajuusmuuttajat koneellisessa ilmanvaihdossa, vedenkÃ¤ytÃ¶n optimointi, Ã¤lykÃ¤s valaistus, rakennuksen lisÃ¤eristys) on yksi merkittÃ¤vimmistÃ¤ ilmastoteoista, joihin kunta voi ryhtyÃ¤. Rakennuksiin liitettÃ¤vistÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ suurin osa johtuu rakennusten kÃ¤ytÃ¶stÃ¤, ei itse rakentamisesta. TÃ¤mÃ¤n takia suunnittelussa on tarkoin arvioitava rakennusten koko elinkaaren aikainen ympÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤llisyys.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien esimerkki ja informaatio-ohjaus tÃ¤rkeÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat ohjata esimerkillÃ¤Ã¤n ja informaatiollaan asukkaiden asenteita ympÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤llisten liikuntamuotojen suuntaan. IlmastoystÃ¤vÃ¤llinen liikunta - kÃ¤vely, lenkkeily, pyÃ¶rÃ¤ily, hiihtÃ¤minen, soutaminen, purjeveneily ja niin edelleen - on tulevaisuutta sekÃ¤ vapaa-aikana ettÃ¤ lyhyillÃ¤ tyÃ¶matkoilla. MikÃ¤li liikunta vaatii erilliset keskitetyt tilat tai paikat (hallit, kentÃ¤t, radat), kunnan olisi pÃ¤Ã¤tÃ¶ksissÃ¤Ã¤n parannettava julkisen liikenteen edellytyksiÃ¤ ja edistettÃ¤vÃ¤ kimppakyytien yleistymistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"72EmayLTRs7jBEI5Pz2xdk",type:d,createdAt:wM,updatedAt:wM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Liikunta â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4PG2bF1rnRqB0y3b8fegHV",type:d,createdAt:"2021-07-15T12:29:00.914Z",updatedAt:"2022-01-14T13:51:40.399Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:in0,visibleTitle:in0,paragraph:wN},title:in0,document:wN},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AuWeEpRc4fKNk1YKZjQRw",type:d,createdAt:"2021-07-13T09:52:08.242Z",updatedAt:"2022-01-14T13:49:16.237Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:fP,visibleTitle:fP,paragraph:wO},title:fP,document:wO},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EvpIGKXSgwxg93FvIR69I",type:d,createdAt:"2021-07-12T08:09:28.999Z",updatedAt:"2022-01-14T13:48:32.405Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:99,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:io,visibleTitle:io,paragraph:wQ},title:io,document:wQ}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002F80.248.162.134\u002Fwww\u002Fsivut\u002Fsuomi\u002Fymparisto\u002Felli\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"LVM: ElinympÃ¤ristÃ¶- ja liikennejÃ¤rjestelmÃ¤ ELLI ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kulku.info"},content:[{data:{},marks:[],value:"www.kulku.info ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:nq},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva: Liikenne ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:lh},content:[{data:{},marks:[],value:li,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[ip],tags:[ag,iq,fd],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"573jmlVQRAaahdMflLGHSS",type:d,createdAt:"2021-10-12T08:53:19.510Z",updatedAt:"2021-11-03T13:10:14.821Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Liikunta -Â Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5PInxDPPhH4Fdh2RqVG9q1",type:d,createdAt:"2021-07-05T13:13:43.342Z",updatedAt:"2022-01-24T14:24:50.152Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Liikunta â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"liikunta-sopeutuminen",parent:et,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien vastuu liikuntamahdollisuuksien jÃ¤rjestÃ¤misestÃ¤ keskittyy liikuntapaikkojen rakentamiseen ja yllÃ¤pitoon. Ulkoilu- ja viheralueiden lisÃ¤ksi kuntien toimivallan alle jÃ¤Ã¤ suuri osa liikunnan mahdollistavista verkostoista ja maa-alueista, kuten puistot, kalastusvedet, pyÃ¶rÃ¤ilytiet ja ulkoilureitit. NÃ¤iden kunnosta huolehtiminen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ monipuolisten liikuntamahdollisuuksien sÃ¤ilyttÃ¤miseksi myÃ¶s tulevaisuudessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hanget halliin?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤stÃ¤ riippuvaisia liikuntamuotoja on osin mahdollista tukea sisÃ¤hallein ja rakentamalla kentille ja muille liikuntapaikoille lÃ¤mmitys- ja jÃ¤Ã¤hdytyslaitteistoja. Hiihtoputket, uima- ja jÃ¤Ã¤hallit lisÃ¤Ã¤vÃ¤t kuitenkin merkittÃ¤vÃ¤sti kunnan liikuntapaikkojen energiankulutusta. Parempi ratkaisu olisi etsiÃ¤ niille korvaavia liikuntamuotoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen liittyy sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden Ã¤Ã¤revÃ¶ityminen. Poikkeukselliset sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t kuten runsas lumentulo ja myrskyt voivat vahingoittaa kevytrakenteisia liikuntahalleja. SÃ¤Ã¤tilan ja vuodenaikojen ailahtelevuus ja talvien lyheneminen myÃ¶s vaikeuttavat ulkoliikuntapaikkojen kustannustehokasta yllÃ¤pitoa ja vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t kuntalaisten innostusta sÃ¤Ã¤stÃ¤ riippuvaisiin harrasteisiin. Paikoin myÃ¶s tiettyjen liikuntapaikkojen olemassaolo on uhattuna - esimerkkinÃ¤ retkiluisteluradat ja harrastajien jÃ¤Ã¤lle hiihtÃ¤mÃ¤t ladut.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Miten liikumme tulevaisuudessa?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-olojen ohella vÃ¤estÃ¶rakenne ja kulttuuritrendit vaikuttavat voimakkaasti liikuntatottumuksiin. SauvakÃ¤velyn suosion lisÃ¤Ã¤ntyminen on yksi merkki tÃ¤stÃ¤, skeitti- ja lumilauta-areenoiden rakentaminen toinen. On kiinnostavaa katsoa, paljonko olemme tulevaisuudessa valmiita panostamaan esimerkiksi hiihtohallien lumetukseen ja missÃ¤ mÃ¤Ã¤rin lumitilanteen vaihtelut vaikuttavat perinteisiin liikuntaharrastuksiin luonnossa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SisÃ¤hallienkaan ei aina tarvitse olla energiasyÃ¶ppÃ¶jÃ¤; esimerkiksi skeittaukseen sopivat lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤tkin tyhjÃ¤t tilat kuten vanhat teollisuuskiinteistÃ¶t ja toisaalta leudot talvet jatkavat harrastuksen ulkokautta. Uimahalukkuuteen lÃ¤mpÃ¶tilojen vaikutus on vahva. LÃ¤mpimien kesien varalta hyvin hoidettu uimaranta on kunnalta pieni satsaus.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7bRbGIJmpIMLQArnfakNyD",type:d,createdAt:wT,updatedAt:wT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PUU10",body:"Puura, M. (2010) Liikunta. Kuntaliitto.",link:"http:\u002F\u002Fkunnat.net\u002Fk_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;536"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:wU},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ybiLnp4plXGktJgrKaJDP",type:d,createdAt:"2021-07-05T13:10:44.831Z",updatedAt:"2021-07-07T12:23:07.482Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Liikunta â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5dMfwzCwrboVPXaiyyDa5B",type:d,createdAt:"2021-07-03T10:06:54.498Z",updatedAt:"2022-01-14T13:46:51.088Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:ir,visibleTitle:ir,paragraph:wW},title:ir,document:wW},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4y9Z7caCc5QmqsmVfpogN3",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:51:42.193Z",updatedAt:"2022-01-14T13:46:27.764Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:is,visibleTitle:is,paragraph:wX},title:is,document:wX}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fopeku\u002Fkulti\u002Fliikunta\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto 2010: Kunnan liikuntatoimi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[ip],tags:[ag,iq,wY],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pw4l95LoR62TBL3RFrZCS",type:d,createdAt:w_,updatedAt:w_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Liikunta-teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[cG],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O,$],sector:[ip],tags:[ag,iq]};eu.metadata={tags:[],concepts:[]};eu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7b9mckzbIlIK2AjfG5r5oO",type:d,createdAt:"2021-09-23T13:26:03.033Z",updatedAt:"2022-01-17T09:20:42.656Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};eu.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:w$,slug:"terveydenhuolto",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"c3kwkZu3rQlzsgSark0AY",type:d,createdAt:xa,updatedAt:xa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Terveydenhuolto-teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1aen2S9M00HcCahjaPRux4",type:d,createdAt:"2021-10-12T08:18:31.156Z",updatedAt:"2021-11-03T13:52:00.063Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Terveydenhuolto - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6RyhcfhdyvFWXqv9W8MbGt",type:d,createdAt:"2021-07-17T08:49:10.465Z",updatedAt:"2022-01-17T09:07:23.427Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Terveydenhuolto â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"terveydenhuolto-hillinta",parent:eu,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveyspalveluihin liittyvÃ¤ infrastruktuuri on suuri, joten sÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤llÃ¤ energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta voidaan tehokkaimmin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ toimialan ilmastovaikutuksia palvelujen laadusta tinkimÃ¤ttÃ¤. Taloudellisesti kannattavinta on kÃ¤yttÃ¤jien opastaminen sÃ¤hkÃ¶n, lÃ¤mmÃ¶n ja veden jÃ¤rkevÃ¤Ã¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Osa hoitoalan rakennuksista ei tÃ¤ytÃ¤ kiristyviÃ¤ energiatehokkuusvaatimuksia, joten energiakatselmukset ja erilaiset energiatehokkuutta parantavat remontit ovat tarpeen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶t laskuun liikenteessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Turhaa auton kÃ¤yttÃ¶Ã¤ tulisi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ja pyrkiÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n julkista liikennettÃ¤ aina, kun se on mahdollista. Kuljetuksia voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ logistiikkaa parantamalla. Kuljettajille tulisi tarjota koulutusta taloudelliseen ajotapaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huomio hankintoihin ja jÃ¤tteiden vÃ¤hentÃ¤miseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiden vÃ¤hentÃ¤minen ja materiaalien sÃ¤Ã¤stÃ¤minen alkaa jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa voidaan suosia kierrÃ¤tettÃ¤viÃ¤ ja uusiutuvia materiaaleja. LisÃ¤ksi hankittavien tuotteiden tulee olla sellaisia, joiden valmistuksessa on kuormitettu mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n ympÃ¤ristÃ¶Ã¤. Esimerkiksi sairaalatarvikkeissa tulisi suosia ympÃ¤ristÃ¶merkittyjÃ¤ tuotteita. MyÃ¶s kÃ¤ytÃ¶naikainen energian kulutus tulee ottaa huomioon. KertakÃ¤yttÃ¶isten tavaroiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ siirtymÃ¤llÃ¤ vÃ¤lineistÃ¶n puhdistamiseen (dekontaminointiin). KertakÃ¤yttÃ¶isissÃ¤ tavaroissa tulee suosia energiajakeeseen soveltuvia materiaaleja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤rkevillÃ¤ hankinnoilla saadaan aikaan sÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤: esimerkiksi pelkÃ¤stÃ¤Ã¤n siirtymÃ¤llÃ¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n pestÃ¤viÃ¤ leikkaussalitakkeja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sÃ¤Ã¤sti jÃ¤tekustannuksissa 7 100 euroa ja tuotti 32 000 kiloa vÃ¤hemmÃ¤n sairaalajÃ¤tettÃ¤ vuodessa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hyvinvoinnin ja terveyden edistÃ¤minen edistÃ¤Ã¤ myÃ¶s ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiÃ¤ edistÃ¤mÃ¤Ã¤n kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kehitystÃ¤ ja asukkaidensa hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n kannalta korostuu terveyden edistÃ¤minen, joka on yksi terveydenhuollon erityistehtÃ¤vistÃ¤. Terveelliset elÃ¤mÃ¤ntavat, joihin kuuluvat terveellinen kasvispainotteinen ravinto ja liikunta, alentavat terveydenhuollon tulevaisuuden kustannuksia. Huomion kiinnittÃ¤minen niihin on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ myÃ¶s ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n kannalta. Terveydenhuollon ruokapalveluissa tulisi pyrkiÃ¤ tarjoamaan kasvispainotteista luomu- ja\u002Ftai lÃ¤hiruokaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:xb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13ZDbL1n4Wiazpz5gY858T",type:d,createdAt:xd,updatedAt:xd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HSY10",body:"Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut. HSY. Fiksu vÃ¤hentÃ¤Ã¤ jÃ¤tettÃ¤. Sosiaali- ja terveysala: Parhaat kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶t terveydenhuollossa.",link:"http:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Ffiksu\u002Ftoissa\u002Fsosiaalijaterveysala\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:xe},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3A037LRwinKsbNcErLfUzy",type:d,createdAt:xg,updatedAt:xg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Terveydenhuolto â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[xh,xj,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4WmYXzNcqtW9XWHMnugSe2",type:d,createdAt:"2021-07-14T09:08:40.566Z",updatedAt:"2022-01-17T08:10:46.267Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iv,visibleTitle:iv,paragraph:xl},title:iv,document:xl},xm,xo,xq]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fwps\u002Fwcm\u002Fconnect\u002F18315c804a179f38b751ff3d8d1d4668\u002FTerveyskeskuksen+hankintastrategia.pdf?MOD=AJPERES"},content:[{data:{},marks:[],value:"Helsingin kaupungin terveyskeskus. 2008. Terveyskeskusten hankintastrategia. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja 2008:3. 46 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.leonardo-energy.org\u002Ffiles\u002Froot\u002Fpdf\u002F2008\u002FAplication_Guide_Hospitals.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"van Heur, R. 2008. Application Guide for Hospitals. Energy efficiency. Leonardo Energy. 24 p. (Opas esittelee erilaisia energiatehokkuuden parantamiseen liittyviÃ¤ toimia sairaaloissa. Oppaassa on myÃ¶s kuvattu esimerkkejÃ¤ energiansÃ¤Ã¤stÃ¶toimenpiteistÃ¤ eri maissa.) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.practicegreenhealth.org\u002Fpubs\u002Ftoolkit\u002Freports\u002FClimateChange.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Health Care Without Harm & Practice Greenhealth. Addressing Climate Change in the Health Care Setting: Opportunities for Action. 11 p. (Opas kuvaa liikenteeseen, energiahuoltoon, jÃ¤tteisiin ja ruokaan liittyviÃ¤ terveydenhuollon hillintÃ¤toimia.) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.fire-italia.it\u002Feell\u002Fospedali\u002Fenergy_efficiency_in_hospitals_maxi_brochure_5_CADDET.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"CADDET Energy Efficiency. 1997. Saving energy with Energy Efficiency in Hospitals. Maxi Brochure 05. 23 p. (Opas listaa energiatehokkuuden parantamiseen liittyviÃ¤ toimia ja tarjoaa kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n esimerkkejÃ¤ eri maista.) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:xs},content:[{data:{},marks:[],value:xt,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[iz],tags:[ag,es,fb,fd,bI],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WjEsVA9aVmqrLBNMX27Gb",type:d,createdAt:"2021-10-12T08:20:22.151Z",updatedAt:"2021-11-03T13:52:44.499Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Terveydenhuolto - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1KGpKOZrcrJg8xplG19LUh",type:d,createdAt:"2021-07-05T08:43:29.514Z",updatedAt:"2022-01-17T09:17:59.004Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Terveydenhuolto â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"terveydenhuolto-sopeutuminen",parent:eu,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos asettaa tulevaisuudessa uusia vaatimuksia terveydenhuollolle. Palveluiden tarve muuttuu sairaustaakan muuttumisen kautta: lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶t, kuten lÃ¤mpÃ¶aallot, lisÃ¤Ã¤vÃ¤t terveysongelmia, synkillÃ¤ ja vÃ¤hÃ¤lumisilla talvilla voi olla vaikutuksia mielenterveyteen, elintarvike- ja vektorivÃ¤litteisten tautien leviÃ¤minen lisÃ¤Ã¤ntyy. IkÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ vÃ¤estÃ¶ ja lapset, sekÃ¤ sydÃ¤n- ja verisuonitauteja sekÃ¤ allergioita sairastavat muodostavat riskiryhmÃ¤n ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Poikkeustilanteet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t hoidon tarvetta mutta vaikeuttavat sen tarjontaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveydenhuollossa on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ varautua niin sÃ¤Ã¤n poikkeusilmiÃ¶ihin kuin maailmanlaajuisesti leviÃ¤vien tautien eli pandemioiden ja infektioidenkin lisÃ¤Ã¤ntymiseen. Terveyspalveluiden kysynnÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntymisen ohella ilmastonmuutos voi myÃ¶s heikentÃ¤Ã¤ palveluiden saatavuutta Ã¤Ã¤rimmÃ¤isten sÃ¤Ã¤tilanteiden aikana. KiinteistÃ¶jen suunnittelussa ja remontoinneissa tÃ¤ytyy huomioida Ã¤Ã¤risÃ¤Ã¤olot ja varmistaa sÃ¤hkÃ¶n saatavuus kaikissa olosuhteissa. LisÃ¤ksi rakennuksien ilmastointi-, lÃ¤mmitys- ja jÃ¤Ã¤hdytystarpeet tulee muokata muuttuvan ilmaston mukaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistoimissa kannattaa panostaa ja varautua ainakin seurantajÃ¤rjestelmien parantamiseen, tiedotukseen ja valistukseen, rokotuksiin, valmiuteen epidemioiden torjunnassa ja hellejaksojen lisÃ¤Ã¤ntyneeseen hoitotarpeeseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YhteistyÃ¶tÃ¤ ja jÃ¤rkevÃ¤Ã¤ voimavarojen kohdistamista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveydenhuollon sopeutumistoimet vaativat monenlaista yhteistyÃ¶tÃ¤ muiden alojen ja toimijoiden, kuten ilmastoasiantuntijoiden ja yhdyskuntasuunnittelijoiden, kanssa. On tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤, mitkÃ¤ muutokset ja vaikutukset ovat merkittÃ¤viÃ¤, jotta resursseja eli voimavaroja voidaan kohdistaa jÃ¤rkevÃ¤sti. Yksi hellepÃ¤ivÃ¤ ei vaadi erityistoimenpiteitÃ¤, mutta viikon hellejakso voi niitÃ¤ jo vaatia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toiminnan laajemmat vaikutukset tulisi myÃ¶s ymmÃ¤rtÃ¤Ã¤, jotta ei tehtÃ¤isi vÃ¤Ã¤rÃ¤nlaisia ja kalliita sopeutumispÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤. Esimerkiksi ilmastoinnin tehostaminen on ongelmallista, sillÃ¤ se kuluttaa paljon energiaa. Siksi myÃ¶s muut vaihtoehdot tulisi kartoittaa. Esimerkiksi Lontoossa uudet rakennukset suunnitellaan siten, ettÃ¤ ilmastointia kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n vain tarvittaessa. LisÃ¤ksi kaupungissa on pÃ¤Ã¤dytty lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n varjostavan ja viilentÃ¤vÃ¤n kasvillisuuden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ kaupunkialueella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ZNEI9Xrhhugti4n33rVXz",type:d,createdAt:xv,updatedAt:xv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KOM09",body:"Euroopan yhteisÃ¶n komissio. 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten, elÃ¤inten ja kasvien terveyteen. Oheisasiakirja valkoiseen kirjaan Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystÃ¤. SEC(2009) 416. 20 s.",link:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fhealth\u002Fph_threats\u002Fclimate\u002Fdocs\u002Fcom_2009-147_it.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pGVEdWshtAEHDbzlxnlES",type:d,createdAt:xw,updatedAt:xw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SOI07",body:"Soini, S. 2007. Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen Espoossa. Espoon ympÃ¤ristÃ¶keskus. Monistesarja 2\u002F2007. 49 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.espoo.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7B84ACD0C3-297F-4EBD-A1E1-267A7B0B7164%7D\u002F36815"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1dEBaNFRFDzftGCR6cRziL",type:d,createdAt:xx,updatedAt:xx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"GLA10",body:"Greater London Authority. 2010. The draft climate change adaptation strategy for London. Public Consultation Draft. 136 p.",link:"http:\u002F\u002Flegacy.london.gov.uk\u002Fmayor\u002Fpriorities\u002Fdocs\u002FClimate_change_adaptation_080210.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1x5Rvo8M7wt7hM57TmtPaV",type:d,createdAt:xy,updatedAt:xy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAY10",body:"The Mayor of London. The Mayor's Climate Change Adaptation Strategy.",link:"http:\u002F\u002Fwww.london.gov.uk\u002Fpriorities\u002Fenvironment\u002Fpublications\u002Fmanaging-risks-and-increasing-resilience-the-mayor-s-climate"}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2r2k0juTRTMyTTYXH4yf5o",type:d,createdAt:"2021-07-05T08:40:49.319Z",updatedAt:"2021-07-07T12:24:10.981Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Terveydenhuolto â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23JJfRwhItze15K8brddPn",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:44:29.729Z",updatedAt:"2022-01-17T07:24:40.235Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iA,visibleTitle:iA,paragraph:xz},title:iA,document:xz},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2CsC4HyILWlbMjqaAFE8PZ",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:53:44.658Z",updatedAt:"2022-01-17T07:48:07.422Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iB,visibleTitle:iB,paragraph:xA},title:iB,document:xA},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zqWoCJ8a48nO6Qfhn1OZC",type:d,createdAt:"2021-07-03T08:24:13.261Z",updatedAt:"2022-01-17T07:23:49.142Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iC,visibleTitle:iC,paragraph:xB},title:iC,document:xB}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:di},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dQ},content:[{data:{},marks:[],value:dR,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.euro.who.int\u002F__data\u002Fassets\u002Fpdf_file\u002F0006\u002F95919\u002FE91347.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Matthies, F., Bickler, G., CardeÃ±osa MarÃn, N. & Hales, S. (eds). 2008. Guide for heat-health action plan. World Health Organization Europe. 45 p. (WHO:n opas lÃ¤mpÃ¶aaltoihin varautumiseen.) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[iz],tags:[ag,es,eS,iD,cV],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3j8KAmEUrCHuCp5Vv6Mx7z",type:d,createdAt:"2022-01-05T10:21:09.461Z",updatedAt:"2022-01-17T11:57:10.519Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Terveydenhuolto-teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[em,cG],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O,$],sector:[iz],tags:[ag,es,fb,iD,cV]};ev.metadata={tags:[],concepts:[]};ev.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1BKKYwblFPMLLL88mG5LtW",type:d,createdAt:"2021-07-15T14:25:19.249Z",updatedAt:"2022-01-17T12:28:51.669Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};ev.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:xO,slug:"matkailu-ja-virkistys",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"320HeSSS2fZr6IqWO50uAR",type:d,createdAt:"2021-10-11T12:58:21.328Z",updatedAt:"2021-11-03T13:02:36.671Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Matkailu- ja virkistys -teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ekbh44wVGqpeBMALq7ISA",type:d,createdAt:"2021-10-11T12:51:46.030Z",updatedAt:"2021-11-03T13:03:40.307Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Matkailu ja virkistys - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6BBReyE6VPpRqln9xsjs0H",type:d,createdAt:"2021-07-17T09:53:02.473Z",updatedAt:"2022-01-24T12:49:20.299Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Matkailu ja virkistys â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"matkailu-ja-virkistys-hillinta",parent:ev,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailu on erittÃ¤in merkittÃ¤vÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen aiheuttaja vielÃ¤ vallalla olevassa kaukomatkailua ihannoivassa maailmassa. Kuntien kannalta tilanne on tietyllÃ¤ tavalla ristiriitainen: kuntiin suuntautuvaa matkailua pitÃ¤isi edistÃ¤Ã¤, mutta samalla liikkumista tulisi rajoittaa suurten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen takia. Suomalaisten matkailun tulisi suuntautua yhÃ¤ enemmÃ¤n lÃ¤hiseuduille tai ainakin maamme rajojen sisÃ¤puolelle. Oleellisinta on turhan lentomatkustamisen vÃ¤hentÃ¤minen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailu ja virkistys sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillintÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailu on erittÃ¤in merkittÃ¤vÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hde Suomessa ja muualla maailmassa. Suomalaisten kotimaanmatkailussa erityisesti yksityisautot ja ulkomaanmatkailussa lentokoneet aiheuttavat suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¶t, joiden voimakas vÃ¤hentÃ¤minen on vÃ¤lttÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤ tulevina vuosina kansallisten ja kansainvÃ¤listen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Thaimaan-matkan pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤ nelihenkinen perhe pitÃ¤isi kotinsa sÃ¤hkÃ¶ssÃ¤ ja lÃ¤mpimÃ¤nÃ¤ perÃ¤ti neljÃ¤n ja puolen vuoden ajan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuisesti matkailun vaikutus ilmaston lÃ¤mpenemiseen on kolmesta viiteen prosenttia. Rikkaissa maissa luku on huomattavasti korkeampi: kymmenen, jopa kaksikymmentÃ¤ prosenttia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu matkailusta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HillinnÃ¤n ja matkailun edistÃ¤misen vÃ¤linen ristiriita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien kannalta tilanne on useimmiten ristiriitainen, koska kunnat pyrkivÃ¤t samanaikaisesti sekÃ¤ edistÃ¤mÃ¤Ã¤n kunnan matkailullista vetovoimaa ettÃ¤ vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n. MitÃ¤ enemmÃ¤n kunta vetÃ¤Ã¤ matkailijoita, sitÃ¤ suuremmat kunnan alueen laskennalliset pÃ¤Ã¤stÃ¶t pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti ovat. Poikkeuksia ovat alueet, jonne ovat hyvÃ¤t rautatie- tai linja-autoyhteydet.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotimaanmatkailu kunniaan!",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailun ilmastohaittojen vÃ¤hentÃ¤minen perustuu erityisesti ulkomaanmatkailun (lentomatkailun) vÃ¤hentÃ¤miseen ja korvaamiseen kotimaanmatkailulla. Kunnat voivat osaltaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ matkailun aiheuttamia ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kehittÃ¤mÃ¤llÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤llistÃ¤ luontomatkailua, kuten retkeily, vaeltaminen ja veneily. MyÃ¶s paikallisen kulttuurin ja perinteiden innovatiivinen korostaminen voivat houkutella turisteja enenevÃ¤ssÃ¤ mÃ¤Ã¤rin seudulle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, joten avainasemassa ovat matkailijat itse. HeidÃ¤n valintansa vaikuttavat kaikkein merkittÃ¤vimmin pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin: menenkÃ¶ ulkomaille vai jÃ¤Ã¤nkÃ¶ kotimaahan, ajanko toiselle puolelle Suomea vai nautinko vaihteeksi naapurimaakuntien maisemista, kiirehdinkÃ¶ tÃ¤pÃ¶tÃ¤ysiin puuhamaihin vai rauhoitunko omalla tai vuokratulla mÃ¶killÃ¤. YmpÃ¤ristÃ¶n kannalta merkittÃ¤vin muutos onkin kuluttajan asenne.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailussa sopeutumisnÃ¤kÃ¶kulma vallitseva",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailua ja ilmastonmuutosta kÃ¤sitellÃ¤Ã¤n useimmiten sopeutumisnÃ¤kÃ¶kulmasta: miten ilmaston lÃ¤mpeneminen vaikuttaa matkailun mahdollisuuksiin tulevaisuudessa eri puolella Suomea. VÃ¤hintÃ¤Ã¤n yhtÃ¤ oleellista olisi korostaa, miten matkailutapojen muutoksella voidaan hillitÃ¤ ilmastonmuutosta. TÃ¤llÃ¶in ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ edes tarvitse sopeutua pahimpiin uhkakuviin. Kuluttajiin tulisi iskostaa hyvÃ¤n ilmastonmuutoskulttuurin osa-alueena hyvÃ¤ matkustuskulttuuri. LÃ¤hialueita suosiva hyvÃ¤ matkustuskulttuuri voi tulevaisuudessa olla yhtÃ¤ luonnollista ja pÃ¤ivÃ¤nselvÃ¤Ã¤ kuin turvavyÃ¶n kiinnittÃ¤minen autossa nykyisin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6vEnlxHupMCxAXuqCK6TE6",type:d,createdAt:xP,updatedAt:xP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Matkailu ja virkistys â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yQFVlchfFcWVdfKWtql4m",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:48:48.426Z",updatedAt:"2022-01-14T13:38:49.153Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iH,visibleTitle:iH,paragraph:xQ},title:iH,document:xQ},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6w4NUlx5qyQmGuTzdV606v",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:33:38.216Z",updatedAt:"2022-01-14T13:38:23.284Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:fT,visibleTitle:fT,paragraph:xR},title:fT,document:xR}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[iI],tags:[ag,iJ,iK],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7DbdIqM4LwClyGSZTel6r9",type:d,createdAt:"2021-10-11T12:57:26.907Z",updatedAt:"2021-11-03T13:04:45.941Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Matkailu ja virkistys - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4LwDw8BtPR6XfZY1RabHCg",type:d,createdAt:"2021-07-05T11:41:20.632Z",updatedAt:"2022-01-17T12:22:42.141Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Matkailu ja virkistys â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"matkailu-ja-virkistys-sopeutuminen",parent:ev,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kunnat voivat kaavoitusratkaisuillaan ja taloudellisella tuellaan kehittÃ¤Ã¤ matkailupalveluja sekÃ¤ ekologisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤n ettÃ¤ ilmastonmuutoksen vaikutukset ennakoivaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤olot ja ilmasto ohjaavat matkailua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Matkailutoiminnan perusedellytykset vaihtelevat kunnittain ja siten myÃ¶s ilmastonmuutoksen vaikutukset niihin vaihtelevat suuresti. Periaatteessa vaikutuksia on kahdenlaisia:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"suorat vaikutukset itse matkailutoimintaan, esimerkiksi kohteen tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin ja",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"vaikutukset maisemaan ja elÃ¤in- ja kasvimaailmaan, kuten joulumatkailulle tÃ¤rkeÃ¤Ã¤n lumisuuteen ja Saimaan jÃ¤rvialueella saimaannorpan selviÃ¤miseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:eU},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On huomattava, ettÃ¤ sÃ¤Ã¤olojen vaikutus vaihtelee myÃ¶s sesongittain; esimerkiksi talven lumisuus on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ joulusesongin aikana, mutta kevÃ¤Ã¤llÃ¤ lumen aikaisemmalla sulamisella ei ole vastaavaa merkitystÃ¤ matkailuyritysten kannattavuuteen - kesÃ¤Ã¤ jo odottelevat eivÃ¤t kaipaa yhtÃ¤ kipeÃ¤sti lumille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastolla ja sÃ¤Ã¤llÃ¤ on suuri merkitys matkailukokemuksen syntyyn",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ ilmastollisten olosuhteiden ja matkailun suhde on kahtalainen; paikallisilmasto vaikuttaa matkailukohteen kiinnostavuuteen matkaa suunniteltaessa, mutta matkan aikana vallitseva sÃ¤Ã¤tila mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ matkailukokemuksen onnistumisen. SÃ¤Ã¤ vaikuttaa myÃ¶s siihen, miten kohteesta kerrotaan eteenpÃ¤in.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voidaan ajatella, ettÃ¤ muutamakin sÃ¤iden puolesta onnistunut matkailukausi voi nopeasti muuttaa matkailukohteiden kiinnostavuutta ihmisten silmissÃ¤. Sama pÃ¤tee tietysti myÃ¶s toisinpÃ¤in, lomalle sattuneet heikot kelit vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t seuraavan vuoden matkailuintoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien toiminta luo puitteet kestÃ¤vÃ¤lle kotimaan matkailulle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ulkoliikuntaan perustuvat matkailupalvelut ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle. LÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ vaikutukset tuntuvat lÃ¤hinnÃ¤ EtelÃ¤-Suomessa, missÃ¤ talvilajien harrastusmahdollisuudet tulevat heikkenemÃ¤Ã¤n. KesÃ¤matkailukausi pidentyy koko maassa ja hellepÃ¤ivien yleistyessÃ¤ kotimaan matkailu voi riittÃ¤Ã¤ yhÃ¤ useammalle. MikÃ¤li vesistÃ¶t saadaan pidettyÃ¤ puhtaina ja levÃ¤ttÃ¶minÃ¤, tietÃ¤Ã¤ tulevaisuus ilmaston puolesta hyvÃ¤Ã¤ kotimaan rantakohteille ja mÃ¶kkikunnille. YmpÃ¤ristÃ¶n suojelussa ja hoidossa on kuitenkin kunnille kasvava haaste.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden investointeja mietittÃ¤essÃ¤ on huomioitava matkailupalvelujen rakentamiseen ja yllÃ¤pitoon liittyvien investointien erilaiset aikajÃ¤nteet. Esimerkiksi hiihtokeskusyrittÃ¤jÃ¤t voivat operoida noin vuosikymmenen aikajÃ¤nteellÃ¤, mutta kunnille alueiden infrastruktuuri on pitkÃ¤aikaisempi sijoitus. Siten matkailukohteiden tulevaisuuden nÃ¤kymiÃ¤ on hyvÃ¤ miettiÃ¤ jo nyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤hteenÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:wU},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30a7hGwPIIVUfNnKK9gI6R",type:d,createdAt:"2021-07-05T11:38:41.775Z",updatedAt:"2021-07-07T12:23:38.009Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Matkailu ja virkistys â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zD1ljdLO3trENolkycR0K",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:47:01.223Z",updatedAt:"2022-01-14T13:36:56.527Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iL,visibleTitle:iL,paragraph:xV},title:iL,document:xV},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uUIiNhjh1IlXTEQd0ksOa",type:d,createdAt:"2021-07-03T08:28:42.909Z",updatedAt:"2022-01-14T13:36:32.555Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Voisiko kunnan matkailupalveluja kehittÃ¤Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n haavoittuvaan suuntaan? ",visibleTitle:xW,paragraph:xX},title:xW,document:xX}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.clim-atic.org"},content:[{data:{},marks:[],value:"Clim-ATIC -hankkeen sivut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[iI],tags:[ag,xY,iK],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cqxaQ3F4ajtpiVz6ntmpG",type:d,createdAt:"2021-10-11T12:08:14.773Z",updatedAt:"2021-11-03T13:05:28.187Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Matkailu ja virkistys - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"QI2KI37bwNSPqabXFqbw7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6XARgi7gHWnrmNFfC8remf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"vsmbtQAz5cegWNe1zuHng",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6jJ6NeV75kDSkXOLdGLb69",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"01JWBbTo3lNsWe5kUUmlgv",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4JaLxNf311DcuYWyPAN8nD",type:d,createdAt:"2022-01-05T09:46:00.868Z",updatedAt:"2023-06-15T09:22:54.958Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Matkailu ja virkistys -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[cG,iM],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O,$,aa],sector:[iI],tags:[ag,iJ,iK,xY]};ew.metadata={tags:[],concepts:[]};ew.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6PLQ7E25Q7bikW9XfOnILS",type:d,createdAt:yB,updatedAt:yB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ew.fields={abbreviation:"MOT22b",body:"Motiva Oy. 16.9.2021 (PÃ¤ivitetty). Vesivoima. (Viitattu 25.11.2022) ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fuusiutuva_energia\u002Fvesivoima"};ex.metadata={tags:[],concepts:[]};ex.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Xhz7qHRkANjaNYUm6FlL1",type:d,createdAt:yP,updatedAt:yP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ex.fields={title:yQ,slug:yR};ey.metadata={tags:[],concepts:[]};ey.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7J8imWyWFBWypV3xjyUkXO",type:d,createdAt:zL,updatedAt:zL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ey.fields={title:"Eurooppa",slug:"eurooppa"};eD.metadata={tags:[],concepts:[]};eD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NCC817X4LqjQ7zccWRCnO",type:d,createdAt:"2021-12-21T12:51:45.305Z",updatedAt:"2022-01-04T14:23:15.417Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};eD.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmaston tÃ¤hÃ¤nastiset muutokset havaintojen perusteella",slug:"ilmaston-tahanastiset-muutokset-havaintojen-perusteella",parent:dH,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7H48mmoPFS8Wg5Ht9o1yem",type:d,createdAt:"2021-12-21T12:45:52.906Z",updatedAt:"2022-01-24T12:05:23.798Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmaston tÃ¤hÃ¤nastiset muutokset havaintojen perusteella -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"vdE2KPkk6f2asTtHYZKtS",type:d,createdAt:"2021-10-07T13:41:05.895Z",updatedAt:"2022-01-20T13:37:58.637Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Mittaukset kertovat ilmaston muuttuvan",materialType:G,slug:"mittaukset-kertovat-ilmaston-muuttuvan",parent:eD,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmasto on lÃ¤mmennyt lÃ¤hes asteen 1800-luvun lopun jÃ¤lkeen. Ilmastonmuutos nÃ¤kyy myÃ¶s siinÃ¤, ettÃ¤ valtamerten pinta on noussut ja vesi on lÃ¤mmennyt. LisÃ¤ksi esimerkiksi manner- ja vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶t sekÃ¤ pohjoinen merijÃ¤Ã¤ ovat kutistuneet. Pohjoisilla maa-alueilla sademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat kasvaneet ja sateet paikoin voimistuneet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut vajaan asteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmasto on lÃ¤mmennyt vuodesta 1880 lÃ¤htien 2010-luvun alkuun noin 0,85 astetta ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suurin osa lÃ¤mpÃ¶tilan noususta on tapahtunut viimeksi kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana, jolloin maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut yhteensÃ¤ noin 0,72 astetta ",nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", eli noin keskimÃ¤Ã¤rin 0,12 astetta vuosikymmenessÃ¤ (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:fZ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeiset kolme vuosikymmentÃ¤ 1980-luvusta alkaen ovat olleet kukin vuorollaan lÃ¤mpimÃ¤mpiÃ¤ kuin yksikÃ¤Ã¤n aikaisempi vuosikymmen 1800-luvun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen (kuva 1) ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Mittaushistorian aikana lÃ¤mpimintÃ¤ on toistaiseksi ollut vuonna 2016. Edelliset ennÃ¤tykset olivat vuosilta 2015 ja 2014. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3knXAZBUDUGICUprtVu5kn",type:d,createdAt:AN,updatedAt:AN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"NAS17",body:"National Aeronautics and Space Administration Goddard Institute for Space Studies, NASA GISS. 18.1.2017. NASA, NOAA Data Show 2016 Warmest Year on Record Globally. (Referred 20.3.2017)",link:"https:\u002F\u002Fwww.giss.nasa.gov\u002Fresearch\u002Fnews\u002F20170118\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rdasRAiuNXYXRtPGIavHI",type:d,createdAt:AO,updatedAt:AO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"NOA17",body:"National Oceanic and Atmospheric Administration, NOAA. Global Summary Information â€“ December 2016: 2016 is Earth's warmest year, culminating in a remarkable 3-year streak of record warm years for the globe. (Referred 20.3.2017)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ncdc.noaa.gov\u002Fsotc\u002Fsummary-info\u002Fglobal\u002F201612"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousu on edennyt epÃ¤tasaisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuinen ilmaston lÃ¤mpeneminen nÃ¤kyy selvÃ¤sti, kun tarkastellaan pitkÃ¤Ã¤ aikavÃ¤liÃ¤ eli seurataan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan kehittymistÃ¤ vÃ¤hintÃ¤Ã¤nkin usean vuosikymmenen aikana. KeskilÃ¤mpÃ¶tila (kuva 1) ei ole kuitenkaan noussut tasaisesti, vaan vÃ¤lillÃ¤ nousu on ollut nopeampaa ja vÃ¤lillÃ¤ hitaampaa. TÃ¤llaisen luonnollisen vaihtelun takia lyhyistÃ¤ aikasarjoista lasketut trendit eivÃ¤t yleensÃ¤ anna oikeaa kuvaa ilmaston kehityksestÃ¤, sillÃ¤ niihin vaikuttaa voimakkaasti tarkastelujakson alku- ja loppuhetken valinta. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tila kohosi vuosina 1910â€“1940, minkÃ¤ jÃ¤lkeen nousu taittui useammaksi kymmeneksi vuodeksi. LÃ¤mpÃ¶tila nousi jÃ¤lleen nopeasti 1900-luvun lopulla, mutta vuoden 2000 jÃ¤lkeen on taas vallinnut suvantovaihe. ",nodeType:a},{data:{target:fZ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpÃ¶tilan nousun hidastumista selittÃ¤Ã¤ se, ettÃ¤ lÃ¤mpÃ¶Ã¤ on siirtynyt ilmakehÃ¤stÃ¤ meriin; merien lÃ¤mpÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤ on vuoden 2000 jÃ¤lkeen kasvanut nopeasti. ",nodeType:a},{data:{target:fZ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"pWTQ6oiSelF8jfOjtUGY7",type:d,createdAt:AP,updatedAt:AP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TRE13",body:"Trenberth, K. E. & Fasullo, J. T. 2013. An apparent hiatus in global warming? Earthâ€™s Future, Volume 1, Issue 1: 19â€“32.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002F2013EF000165"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Hitaamman lÃ¤mpenemisen taustalla voivat olla myÃ¶s muun muassa runsastunut tulivuoritoiminta ja ihmiskunnan hiukkaspÃ¤Ã¤stÃ¶jen nopea kasvu ",nodeType:a},{data:{target:fZ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousun lisÃ¤ksi laajoilla alueilla on 1900-luvun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen havaittu muutoksia Ã¤Ã¤rilÃ¤mpÃ¶tilojen esiintymisessÃ¤. Koleat pÃ¤ivÃ¤t, kylmÃ¤t yÃ¶t ja pakkasjaksot ovat harvinaistuneet, kun taas kuumia pÃ¤iviÃ¤, lÃ¤mpimiÃ¤ Ã¶itÃ¤ ja hellekausia esiintyy entistÃ¤ useammin. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"FELcpr9giJeU3PnyrgK71",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:44:42.628Z",updatedAt:"2022-01-20T13:33:16.493Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut.",asset:AQ,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut. a) Havaintoihin perustuva maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan vaihtelu vuosina 1850â€“2012 poikkeamana jakson 1961â€“1990 keskiarvosta. Kuvan ylemmÃ¤ssÃ¤ osassa on esitetty vuosittaiset ja alemmassa kymmenvuotisjaksojen keskilÃ¤mpÃ¶tilat. JÃ¤lkimmÃ¤iseen on merkitty harmaalla varjostuksella pisimmÃ¤n havaintosarjan perusteella laskettu keskilÃ¤mpÃ¶tilan epÃ¤varmuusvÃ¤li. b) Vuotuisen keskilÃ¤mpÃ¶tilan muutos vuosina 1901â€“2012 eri puolilla maapalloa. Valkoisilta alueilta ei ole riittÃ¤vÃ¤sti havaintotietoa. Ristein on merkitty alueet, joilla muutos on tilastollisesti merkitsevÃ¤Ã¤ 10 prosentin tasolla.",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskiajan lÃ¤mpÃ¶huippu pohjoisella pallonpuoliskolla on ylitetty",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisen pallonpuoliskon keskilÃ¤mpÃ¶tila oli 1900- ja 2000-lukujen vaihteessa todennÃ¤kÃ¶isesti korkeampi kuin kertaakaan vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 1400 vuoteen. LÃ¤mpÃ¶tilat ovat mitÃ¤ ilmeisemmin olleet sydÃ¤nkeskiajalla noin tuhat vuotta sitten ajoittain yhtÃ¤ korkeita kuin viime vuosikymmeninÃ¤. Korkeita lÃ¤mpÃ¶tiloja ei kuitenkaan tÃ¤llÃ¶in esiintynyt samanaikaisesti eri puolilla maailmaa, kuten nykyÃ¤Ã¤n. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:AS},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Pohjoisilla alueilla lÃ¤mpÃ¶tilat tosin vaihtelevat hyvin paljon vuosikymmenestÃ¤ toiseen, ja siellÃ¤ oli lÃ¤mmintÃ¤ myÃ¶s vuosina 1925â€“1945 ",nodeType:a},{data:{target:f_},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisilla napa-alueilla keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset lÃ¤mpÃ¶tilat ovat nousseet viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana voimakkaasti. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", Nousuvauhti on ollut lÃ¤hes kaksi kertaa niin nopea kuin maapallolla keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:f_},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:AS},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤t ja jÃ¤Ã¤tikÃ¶t ovat kutistuneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SekÃ¤ GrÃ¶nlannin ettÃ¤ EtelÃ¤mantereen mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶iden massa on pienentynyt kiihtyvÃ¤Ã¤n tahtiin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶n vuosittainen sulamisvauhti on noussut noin 35 miljardista 215 miljardiin tonniin ja EtelÃ¤mantereen 30 miljardista 147 miljardiin tonniin ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vuoden 1978 jÃ¤lkeen tehdyt tekokuu- eli satelliittihavainnot osoittavat, ettÃ¤ Pohjoisen jÃ¤Ã¤meren keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen vuotuisen jÃ¤Ã¤peitteen laajuus on pienentynyt noin neljÃ¤ prosenttia eli noin 0,5 miljoonaa neliÃ¶kilometriÃ¤ vuosikymmenessÃ¤ (kuva 2). KesÃ¤llÃ¤ monivuotisen jÃ¤Ã¤n pinta-alan vÃ¤heneminen on ollut vielÃ¤kin nopeampaa. NÃ¤yttÃ¤Ã¤ siltÃ¤, ettÃ¤ pohjoisilla merillÃ¤ ei ole ollut kesÃ¤isin yhtÃ¤ vÃ¤hÃ¤n jÃ¤Ã¤tÃ¤ eikÃ¤ merivesi yhtÃ¤ lÃ¤mmintÃ¤ ainakaan 1450 vuoteen. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤isellÃ¤ jÃ¤Ã¤merellÃ¤ jÃ¤Ã¤peite on sitÃ¤ vastoin viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana laajentunut noin 1,5 prosenttia eli noin 0,15 miljoonaa neliÃ¶kilometriÃ¤ vuosikymmenessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤yttÃ¤Ã¤ siltÃ¤, ettÃ¤ pÃ¤Ã¤syynÃ¤ tÃ¤hÃ¤n ovat olleet tuuliolosuhteiden muutokset, jota aiheuttavat maailmanlaajuinen ilmaston lÃ¤mpeneminen sekÃ¤ ",nodeType:a},{data:{uri:An},content:[{data:{},marks:[],value:"otsonikato",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:". Tuulet pyrkivÃ¤t tÃ¤llÃ¶in levittÃ¤mÃ¤Ã¤n jÃ¤itÃ¤ entistÃ¤ laajemmalle alueelle. ",nodeType:a},{data:{target:AX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EtelÃ¤mantereen niemimaan tuntumassa ja sen lÃ¤nsipuolella merijÃ¤Ã¤ on kuitenkin vÃ¤hentynyt ",nodeType:a},{data:{target:AX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶t ovat kutistuneet eri puolilla maailmaa. Viimeisten neljÃ¤nkymmenen vuoden aikana eli 1970-luvun alusta lÃ¤htien vuoristojen jÃ¤Ã¤tikÃ¶istÃ¤ on sulanut jÃ¤Ã¤tÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin yhteensÃ¤ 226 miljardia tonnia vuodessa. Sulamisvauhti on kiihtynyt viime vuosina. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Routa ja lumi ovat vÃ¤henemÃ¤ssÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisessa ikiroudan peittÃ¤millÃ¤ alueilla maan pintakerrosten lÃ¤mpÃ¶tila on 1980-luvun alusta lÃ¤htien noussut paikoin jopa 2â€“3 astetta. Pohjois-VenÃ¤jÃ¤llÃ¤ ikiroudan peittÃ¤mÃ¤n alueen pinta-alan on havaittu pienentyneen ja routakerroksen ohentuneen. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisella pallonpuoliskolla myÃ¶s lumipeitteen laajuus maa-alueilla on supistunut voimakkaasti (kuva 2), etenkin kevÃ¤isin. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana suhteellisesti ottaen suurin muutos on tapahtunut kesÃ¤kuussa, jolloin keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen lumipeitteen laajuus on kutistunut puoleen alkuperÃ¤isestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerten vesi on lÃ¤mmennyt ja pinta noussut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtamerien ylimmÃ¤t kerrokset 700 metrin syvyyteen saakka ovat lÃ¤mmenneet viimeisten neljÃ¤nkymmenen vuoden aikana (kuva 2). Eniten on lÃ¤mmennyt valtamerten pintaosa eli pinnalta 75 metrin syvyyteen ulottuva vesikerros, jonka lÃ¤mpÃ¶tila on noussut keskimÃ¤Ã¤rin 0,11 astetta vuosikymmenessÃ¤ eli yhteensÃ¤ lÃ¤hes puoli astetta. TÃ¤mÃ¤ johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤n lÃ¤mpÃ¶energian mÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa. TÃ¤stÃ¤ lisÃ¤energiasta valtaosa, yli 90 prosenttia, on varastoitunut meriin. LÃ¤mpeneminen on todennÃ¤kÃ¶isesti lÃ¤htenyt kÃ¤yntiin jo aikaisemmin, joskus vuosien 1870 ja 1971 vÃ¤lisenÃ¤ aikana. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:f$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen maailmanlaajuinen merenpinnan korkeus on noussut runsaassa sadassa vuodessa eli vuosien 1901 ja 2010 vÃ¤lisenÃ¤ aikana noin 19 cm (kuva 2). Suurin osa eli noin 75 prosenttia 1970-luvun alun jÃ¤lkeisestÃ¤ merenpinnan noususta on aiheutunut vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulamisesta ja meriveden lÃ¤mpÃ¶laajenemisesta. MyÃ¶s mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶istÃ¤ perÃ¤isin oleva vesi on vaikuttanut asiaan. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:f$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merien pintakerros on happamoitunut 26 prosentilla eli veden pH-arvo on laskenut 0,1 yksikÃ¶llÃ¤ teollistumista edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n aikaan verrattuna ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5pkupOYXWrpk4Ig2d3kZE1",type:d,createdAt:A_,updatedAt:A_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:kd,body:"IPCC. 2014. Climate Change 2014: Synthesis Report. (1.1 Observed Changes in the Climate System) Contribution of Working Groups I, II and III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, Pachauri, R. K. & Meyers, L. A. (eds.)] IPCC, Geneva, Switzerland. 151 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fsyr\u002FSYR_AR5_FINAL_full.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Meriveden happamoitumista aiheuttaa pÃ¤Ã¤asiassa hiilidioksidi, jota meret sitovat ilmakehÃ¤stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:f$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ ihmiskunnan tuottamista hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin 30 prosenttia liukenee meriin. ",nodeType:a},{data:{target:f$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"52dCkHMoSQaumGAlrCP43q",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:44:49.963Z",updatedAt:"2022-01-20T13:38:55.356Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Ilmaston tÃ¤hÃ¤nastisia muutoksia kuvaavia aikasarjoja.",asset:A$,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Ilmaston tÃ¤hÃ¤nastisia muutoksia kuvaavia aikasarjoja: (a) lumen peittÃ¤mÃ¤n alueen laajuus pohjoisella pallonpuoliskolla maalis-huhtikuussa; (b) pohjoisten merialueitten jÃ¤Ã¤n pinta-ala heinÃ¤-syyskuun keskiarvona; (c) maapallon merien ylimmÃ¤n 700 metrin paksuisen kerroksen sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤n lÃ¤mpÃ¶energian mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos verrattuna vuoden 1970 tilanteeseen; (d) merenpinnan korkeuden maailmanlaajuisen keskiarvon muutos verrattuna vuosina 1900â€“1905 vallinneeseen tasoon. ErivÃ¤riset kÃ¤yrÃ¤t esittÃ¤vÃ¤t eri tietolÃ¤hteistÃ¤ perÃ¤isin olevia arvioita. Kaikki luvut ovat yksittÃ¤isten vuosien keskiarvoja, ja arvioiden epÃ¤varmuutta on havainnollistettu varjostuksella; aivan kaikille kÃ¤yrille epÃ¤varmuusarviota ei tosin ole kyetty esittÃ¤mÃ¤Ã¤n.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:at}},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:aA}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"AlailmakehÃ¤ssÃ¤ on enemmÃ¤n lÃ¤mpÃ¶Ã¤ ja vesihÃ¶yryÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n alimpien osien eli ala- ja keskitroposfÃ¤Ã¤rin lÃ¤mpÃ¶tila on noussut 1900-luvun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen (kuva 2) ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TroposfÃ¤Ã¤rin lÃ¤mpeneminen johtuuÂ  ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Kasvihuonekaasu"},content:[{data:{},marks:[],value:"kasvihuonekaasujen",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" pitoisuuksien lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤. Samanaikaisesti kasvihuoneilmiÃ¶n voimistuminen kuitenkin pyrkii jÃ¤Ã¤hdyttÃ¤mÃ¤Ã¤n ylempÃ¤nÃ¤ olevaa ilmakehÃ¤n osaa eli stratosfÃ¤Ã¤riÃ¤, joka havaintojen mukaan onkin viilentynyt 1960-luvun jÃ¤lkeen. Viilenemiseen on myÃ¶s vaikuttanut se, ettÃ¤ stratosfÃ¤Ã¤rin otsonikerros on ohentunut. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤n vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤ on lisÃ¤Ã¤ntynyt ainakin 1970-luvulta lÃ¤htien. Havaittu muutos on hyvin sopusoinnussa lÃ¤mpÃ¶tilan nousun kanssa, sillÃ¤ mitÃ¤ lÃ¤mpimÃ¤mpi ilmakehÃ¤ on, sitÃ¤ enemmÃ¤n se kykenee pitÃ¤mÃ¤Ã¤n sisÃ¤llÃ¤Ã¤n vesihÃ¶yryÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat yhtÃ¤Ã¤llÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyneet ja toisaalla vÃ¤hentyneet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rien on havaittu lisÃ¤Ã¤ntyneen pohjoisilla maa-alueilla, muun muassa Pohjois-Euroopassa. EntistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n taas on satanut esimerkiksi Sahelin ja VÃ¤limeren alueilla sekÃ¤ etelÃ¤isessÃ¤ Afrikassa. MerkkejÃ¤ muutoksesta on nÃ¤htÃ¤vissÃ¤ 1900-luvun alkupuolelta lÃ¤htien, mutta luotettavia arviot ovat vasta 1950-luvusta eteenpÃ¤in. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s rankat sateet ovat voimistuneet monilla maa-alueilla, kuten Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Samalla kuitenkin VÃ¤limeren maissa ja LÃ¤nsi-Afrikassa on esiintynyt myÃ¶s entistÃ¤ ankarampia ja pidempiÃ¤ kuivuuskausia. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤t kuitenkin vaihtelevat hyvin voimakkaasti myÃ¶s luonnostaan, joten havaitut muutokset eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ aina johdu ihmiskunnan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ueGK5OLB89zio1qy6UPvD",type:d,createdAt:Bb,updatedAt:Bb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"BIN13",body:"Bindoff, N. L., Stott, P. A., AchutaRao, K. M., Allen, M. R., Gillett, N., Gutzler, D., Hansingo, K., Hegerl, G., Hu, Y., Jain, S., Mokhov, I. I., Overland, J. Perlwitz, J., Sebbari R. & Zhang, X. 2013. Detection and Attribution of Climate Change: from Global to Regional (10.3 Atmosphere and Surface). In: IPCC.2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 867â€“952.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter10_FINAL.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Trooppiset myrskyt ovat hiukan voimistuneet Pohjois-Atlantilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeisten sadan vuoden aikana trooppisten hirmumyrskyjen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ ei ole suuremmin muuttunut ",nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pohjois-Atlantilla voimakkaimmat hirmumyrskyt ovat kuitenkin luultavimmin sekÃ¤ lisÃ¤Ã¤ntyneet ettÃ¤ voimistuneet 1970-luvulta lÃ¤htien ",nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mikÃ¤ voi johtua entistÃ¤ korkeammasta meren pintalÃ¤mpÃ¶tilasta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"71nRPl0IAcMb7xgFdystTd",type:d,createdAt:Bc,updatedAt:Bc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ELS08",body:"Elsner, J. B., Kossin, J. P. & Jagg, T. H. 2008. The increasing intensity of the strongest tropical cyclones. Nature, Volume 455, Number 7209: 92â€“95.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002Fnature07234"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Trooppisten hirmumyrskyjen esiintyminen kuitenkin vaihtelee luonnossa varsin paljon vuosikymmenestÃ¤ toiseen. Siten myrskyjen ankaroituminen ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ johdu ainakaan kokonaan ilmaston muuttumisesta. ",nodeType:a},{data:{target:f_},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurialaisten myrskyjen lisÃ¤ksi myÃ¶s pienimittakaavaisemmat rajut sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t aiheuttavat paljon tuhoa. TÃ¤llaisia ankariasÃ¤Ã¤ilmiÃ¶itÃ¤ ovat muun muassa tornadot, raesateet, kovat ukonilmat ja pÃ¶lymyrskyt. Havaintojen perusteella on vielÃ¤ mahdotonta sanoa, ovatko tÃ¤mÃ¤n tyyppiset ilmiÃ¶t mahdollisesti maailmanlaajuisesti yleistymÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:f_},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston muuttumista seurataan mittausten ja luonnon arkistojen avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan ja erÃ¤iden muidenkin ilmastosuureiden muutoksia on ollut mahdollista arvioida mittausten perusteella 1800-luvun puolivÃ¤listÃ¤ alkaen. Mittaushistorian alkupuolen lÃ¤mpÃ¶tilatiedot ovat loppupuolta epÃ¤varmempia, erityisesti harvemman havaintoasemaverkoston vuoksi. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TroposfÃ¤Ã¤rin lÃ¤mpÃ¶tilojen mittaamiseen on viime vuosikymmeninÃ¤ kÃ¤ytetty radioluotaimia ja satelliitteja ",nodeType:a},{data:{target:bA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". JÃ¤lkimmÃ¤isten avulla voidaan seurata myÃ¶s esimerkiksi jÃ¤Ã¤peitteessÃ¤ ja jÃ¤Ã¤tikÃ¶issÃ¤ tapahtuvia muutoksia. ",nodeType:a},{data:{target:cM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennen mittarihavaintojen aikaa ilmastonmuutoksia on voitu tutkia luonnon arkistoihin tallentuneiden tietolÃ¤hteiden, kuten puiden vuosirenkaiden paksuuksien sekÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶iden ja merien pohjakerrosten happi-isotooppien jakaumien avulla. ",nodeType:a},{data:{target:at},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:aA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jWbkii9rDWumD496twoKz",type:d,createdAt:Bd,updatedAt:Bd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Mittaukset kertovat ilmaston muuttuvan -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ga],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Fnews\u002Fnewsroom\u002FPR_2015meltseason"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arctic sea ice extent settles at fourth lowest in the satellite record - News of National Snow & Ice Data Center (NSIDC) 6.10.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.wmo.int\u002Fmedia\u002Fcontent\u002Frecord-global-temperatures-and-high-impact-weather-and-climate-extremes"},content:[{data:{},marks:[],value:"Record Global Temperatures and high impact weather and climate extremes â€“ News of World Meteorological Organization (WMO) 22.9.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Farktisen-ohuen-merijaan-tunnistamiseen-uusi-menetelma?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen ohuen merijÃ¤Ã¤n tunnistamiseen uusi menetelmÃ¤ â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 7.9.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Fvaikuttaako-arktisen-merijaan-sulaminen-keskileveysasteiden-saahan-?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikuttaako Arktisen merijÃ¤Ã¤n sulaminen keskileveysasteiden sÃ¤Ã¤hÃ¤n? â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 1.6.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedeuutisten-arkisto\u002F-\u002Fasset_publisher\u002F1R4q\u002Fcontent\u002Farktisen-merijaan-peittavyydella-on-vaikutusta-kiinan-kesaisiin-rankkasateisiin?redirect=http%3A%2F%2Filmatieteenlaitos.fi%2Ftiedeuutisten-arkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_1R4q%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1"},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen merijÃ¤Ã¤n peittÃ¤vyydellÃ¤ on vaikutusta Kiinan kesÃ¤isiin rankkasateisiin â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 27.5.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.wmo.int\u002Fmedia\u002Fcontent\u002Fglobal-climate-2014-marked-extreme-heat-and-flooding"},content:[{data:{},marks:[],value:"Global Climate in 2014 marked by extreme heat and flooding â€“ Press release of World Meteorological Organization (WMO) 23.3.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.wmo.int\u002Fmedia\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002F1152_en.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"World Meteorological Organization. 2015. WMO statement on the status of the global climate in 2014. WMO, Geneva. WMO-No 1152. 19 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F31531429"},content:[{data:{},marks:[],value:"Mereen ulottuvat mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶t Ã¤Ã¤rimmÃ¤isen herkkiÃ¤ ilmaston vaihteluille â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 18.11.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F44931040"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤itÃ¶s: Routaan liittyvÃ¤t maanpinnan prosessit ovat hyvin ilmastoherkkiÃ¤ â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 12.1.2015 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F25585962"},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤stÃ¤ vuodesta tulossa mittaushistorian lÃ¤mpimin? - Ilmatieteen laitoksen tiedote 23.10.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww2.ametsoc.org\u002Fams\u002Findex.cfm\u002Fpublications\u002Fbulletin-of-the-american-meteorological-society-bams\u002Fstate-of-the-climate\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Blunden, J. & Arndt, D. S. (eds.) 2015. State of the Climate in 2013. Bulletin of the American Meteorological Society, Volume 96, Issue 7. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.climate.gov\u002Fnews-features\u002Funderstanding-climate\u002F2014-state-climate-highlights"},content:[{data:{},marks:[],value:"NOAA Climate.gov: 2014 State of the Climate: Highlights (Carbon Dioxide, Temperature, Fires, Major Events Map, Sea Level, Mountain Glaciers, Soil Moisture, Precipitation, Hot Days\u002FCool Nights, River Outflow, Ocean Heat) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdata.giss.nasa.gov\u002Fgistemp\u002Fgraphs_v3\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Aeronautics and Space Administration (NASA) Goddard Institute for Space Studies: GISS Surface Temperature Analysis (Global Annual Mean Surface Air Temperature Change) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Fgreenland-today\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Snow & Ice Data Center (NSIDC): Greenland Ice Sheet Today ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Farcticseaicenews\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Snow & Ice Data Center (NSIDC): Arctic Sea Ice News & Analysis ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fnsidc.org\u002Fdata\u002Fseaice_index\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Snow & Ice Data Center (NSIDC): Sea Ice Index ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fearthobservatory.nasa.gov\u002FFeatures\u002FWorldOfChange\u002Findex.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"NASA Earth Observatory: World of Change (Satellite images, graphs and animations of changes in, for example Antarctic sea ice, Artic sea ice, Global temperatures) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cpc.ncep.noaa.gov\u002Fproducts\u002Fanalysis_monitoring\u002Fenso_advisory\u002Findex.shtml"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Oceanic and Atmospheric Administration NOAA â€“ Climate Prediction Center: El NiÃ±o\u002FSouthern Oscillation (ENSO) Diagnostic Discussion (Current El NiÃ±o status) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Fmetsa\u002Fmetsat-ja-ilmastonmuutos\u002Fpuiden-vuosilustot\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Puiden vuosilustot ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[cu,bR,cE],articleLength:[cA],toc:x,modifiedDate:"2017-03-20",publisher:[J]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ULM2e5fSMYs8E6b6w9BhW",type:d,createdAt:"2021-07-09T11:49:12.607Z",updatedAt:"2022-01-04T14:22:32.654Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Ihmiskunta aiheuttaa lÃ¤mpenemistÃ¤",materialType:G,slug:"ihmiskunta-aiheuttaa-lampenemista",parent:eD,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t huomioon ottavissa ilmastomallikokeissa lÃ¤mpÃ¶tilan muutokset ovat varsin hyvin sopusoinnussa havaintojen kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan muutosta verrataan ilmastomallien tuloksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosikymmenien aikana maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on selvÃ¤sti noussut. Sama ilmiÃ¶ on nÃ¤htÃ¤vissÃ¤ tutkittaessa yksittÃ¤isten maanosien lÃ¤mpÃ¶tiloja (ks. kuvaa). LÃ¤mpenemisen syitten ymmÃ¤rtÃ¤miseksi havaittuja lÃ¤mpÃ¶tilan muutoksia on verrattu malliajojen tuloksiin. Vertailua varten ilmastomalleilla tehtiin kahdenlaisia kokeita:",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Malliajossa mukana vain ilmastoa muuttavat luonnolliset pakotetekijÃ¤t - auringon sÃ¤teilyn muutokset ja tulivuorenpurkaukset. NÃ¤itÃ¤ ajoja tehtiin 19 kpl 5 ilmastomallilla. Tulokset on esitetty kuvassa sinisin nauhoin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mukana luonnollisten tekijÃ¶itten lisÃ¤ksi myÃ¶s ihmiskunnan aiheuttama kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten pitoisuuksien lisÃ¤Ã¤ntyminen. Ajoja tehtiin 58 kpl 14 mallilla, ja tulokset on esitetty kuvassa punaisin nauhoin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosikymmenien lÃ¤mpeneminen on ihmiskunnan aikaansaannosta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t huomioon ottavissa malliajoissa lÃ¤mpÃ¶tilan  muutokset (kuvissa punainen nauha) ovat varsin hyvin sopusoinnussa  havaintojen (kuvissa musta viiva) kanssa. TÃ¤mÃ¤ pÃ¤tee riippumatta siitÃ¤,  tarkastellaanko koko maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilaa, meriÃ¤ ja mantereita  erikseen vaiko yksittÃ¤isiÃ¤ maanosia. Sen sijaan niissÃ¤ mallikokeissa,  joissa ihmiskunnan tuottamia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei ole otettu huomioon (kuvissa  sininen nauha), 1900-luvun loppupuolen lÃ¤mpÃ¶tilat eivÃ¤t ensinkÃ¤Ã¤n vastaa  havaintoja: havaittua nopeaa lÃ¤mpenemistÃ¤ ei mallikokeitten tuloksissa  nÃ¤y.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmeistÃ¤ siis on, ettÃ¤ 1900-luvun puolivÃ¤lin jÃ¤lkeen havaittu  maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu johtuu valtaosin ihmiskunnan  kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sen sijaan 1900-luvun alkupuolella tapahtunut lÃ¤mpeneminen, joka  huipentui 1930 - 40-lukujen lÃ¤mpÃ¶aaltoon, nÃ¤yttÃ¤isi suurelta osalta vielÃ¤  johtuneen luonnollisista tekijÃ¶istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5I1cKcByVlgDtWjIkrZi58",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:44:59.478Z",updatedAt:"2021-07-09T11:47:57.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Maapallon lÃ¤mpÃ¶tilan ja malliajojen vertailu.",asset:Bs,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:fJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Havaittujen ja ilmastomalleilla simuloitujen pintalÃ¤mpÃ¶tilan muutosten vertailua. Havaitut lÃ¤mpÃ¶tilan vaihtelut on kuvissa esitetty mustilla kÃ¤yrillÃ¤. Katkoviivoja on kÃ¤ytetty silloin, kun havaintojen niukkuuden takia yli puolet tarkastellusta alueesta on jÃ¤Ã¤nyt pimentoon. VÃ¤rilliset nauhat kertovat lÃ¤mpÃ¶tilan vaihtelulle mallikokeisiin perustuvan 90 % (5 - 95 %) todennÃ¤kÃ¶isyysvÃ¤lin. SinisellÃ¤ on merkitty vain luonnollisen vaihtelun huomioivat mallikokeet, punaisella sekÃ¤ luonnolliset tekijÃ¤t ettÃ¤ ihmiskunnan tuottamat pÃ¤Ã¤stÃ¶t huomioon ottavat kokeet.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:Bu}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:Bx}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fa987fc09-b043-45de-a240-3010ea48e6d3\u002Fr\u002Feafd192e-949c-441a-833e-28531c45e560\u002F12497.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallituloksilla ja havainnoilla on paljon yhteistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KeskilÃ¤mpÃ¶tilan muutosten ohella myÃ¶s monet muut ilmaston viimeaikaiset havaitut muutokset ovat sopusoinnussa mallien antamien ennusteiden kanssa ",nodeType:a},{data:{target:Bu},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:Bx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bcaOfWlepxW4nsuUIpiSw",type:d,createdAt:Bz,updatedAt:Bz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:"Blunden, J., D. S. Arndt, and M. O. Baringer, Eds., 2011: State of the Climate in 2010. Bull. Amer. Meteor. Soc., 92 (6), S1-S266.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ncdc.noaa.gov\u002Fbams-state-of-the-climate\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:dp,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lumipeite ja pohjoisten merien kesÃ¤inen jÃ¤Ã¤peite ovat huvenneet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mantereet ovat lÃ¤mmenneet merialueita enemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtameret ovat lÃ¤mmenneet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Meren pinta on noussut.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TroposfÃ¤Ã¤ri on lÃ¤mmennyt ja stratosfÃ¤Ã¤ri jÃ¤Ã¤htynyt (jÃ¤lkimmÃ¤inen muutos johtunee osittain myÃ¶s stratosfÃ¤Ã¤rin otsonikadosta).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman kosteus (vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤) on lisÃ¤Ã¤ntynyt.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paikallisten ilmastonvaihteluitten syitÃ¤ on vaikeampi osoittaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PienemmillÃ¤ alueilla havaittuja ilmastollisia muutoksia mallien on edelleen vaikea simuloida. Mittakaavan pienentyessÃ¤ ilmaston luonnollisen vaihtelun merkitys kasvaa, ja tÃ¤mÃ¤n vaihtelun joukosta ulkoisten pakotetekijÃ¶itten, kuten kasvihuonekaasujen lisÃ¤Ã¤ntymisen, vaikutusta on hankalampi erottaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastomallit kehittyvÃ¤t ja tietokonekapasiteetti lisÃ¤Ã¤ntyy kuitenkin ajan ja joitain alueellisia ilmiÃ¶itÃ¤ on siten pystytty tutkimaan perusteellisesti. KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen yhteys rankkasateiden lisÃ¤Ã¤ntymiseen laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CUMKaYxA6D7Ph2nrZ7tWU",type:d,createdAt:BA,updatedAt:BA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ref5",body:"Seung-Ki Min,Xuebin Zhang, Francis W. Zwiers & Gabriele C. Hegerl, 2011: Human contribution to more-intense precipitation extremes. Nature, Vol. 470,  pp. 378â€“381, doi:10.1038\u002Fnature09762."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" on jo esimerkiksi pystytty osoittamaan. Havaintosarjojen pidetessÃ¤ ja mallituskyvyn parantuessa pystymme joskus tulevaisuudessa arvioimaan myÃ¶s, kuinka suuri osuus Suomessa havaitusta lÃ¤mpÃ¶tilan noususta johtuu kasvihuonekaasujen lisÃ¤Ã¤ntymisestÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[cO,dE,cE],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]}}],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7lSZYm4TcA1ImNKZG4TC4j",type:d,createdAt:"2021-12-21T12:47:48.193Z",updatedAt:"2022-01-24T11:00:58.539Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmaston tÃ¤hÃ¤nastiset muutokset havaintojen perusteella -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ga],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[cu,bR,cE,cO,dE]};eF.metadata={tags:[],concepts:[]};eF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2lM5hxpbnrbZYBzAKsvpDT",type:d,createdAt:"2021-07-06T09:32:48.495Z",updatedAt:"2022-01-04T14:01:39.378Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};eF.fields={publishedLanguages:[g],title:BN,slug:BO,parent:dH,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4MCT3N3FTKKcefb1RBzKg7",type:d,createdAt:"2021-07-06T07:48:02.511Z",updatedAt:"2021-12-22T09:23:01.865Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmasto tulevaisuudessa -teemasivun nostot: artikkelit",visibleTitle:aC,referencingItems:[BP,B_],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6SRxMcIDz71ZLjifELJea6",type:d,createdAt:"2021-12-22T09:25:18.873Z",updatedAt:"2022-01-04T14:00:10.502Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmasto tulevaisuudessa -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[js,jo,jn],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[cu,bR,ey,dd]};eG.metadata={tags:[],concepts:[]};eG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pK1xCUziFdWPlkwJaMf3O",type:d,createdAt:"2020-12-02T08:15:58.424Z",updatedAt:"2024-11-05T13:15:59.931Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:265,revision:jD,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};eG.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Etusivu",slug:"etusivu",materialType:ge,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8",type:C,createdAt:"2021-02-24T08:02:30.719Z",updatedAt:"2021-12-08T10:21:00.993Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:71,revision:af,locale:g},fields:{title:"etusivu-herokuva-adobestock-53243098",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5JudUJEdI8tIOsuQiqZcP8\u002Fe889107158d06d2bea3110af538000dc\u002Fetusivu-herokuva-adobestock-53243098.jpg",details:{size:370043,image:{width:dh,height:625}},fileName:"etusivu-herokuva-adobestock-53243098.jpg",contentType:S}}},heroImageAlt:"Harmaa pilvitaivas.",heroText:"Ilmastonmuutostieto yhdestÃ¤ osoitteesta",shortcuts:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4hHkVkyBGATtzL4UHG77GV",type:d,createdAt:"2021-01-04T13:57:24.531Z",updatedAt:"2021-09-30T07:50:14.612Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:"links"}},locale:g},fields:{intro:"Oikotiet",link:[dI,ba,gO]}},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CPMiSz6NKSZb5WALe3bqg",type:d,createdAt:"2020-11-18T11:00:00.377Z",updatedAt:"2024-11-05T14:35:31.116Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:113,revision:ds,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Etusivun nostot: Ajankohtaista sisÃ¤ltÃ¶Ã¤",visibleTitle:"Ajankohtaista",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4A3dJNnV3U88rBegcj8p1N",type:d,createdAt:"2024-11-05T13:14:43.144Z",updatedAt:"2024-11-05T13:55:20.520Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Uutta: Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas",refItem:gC,featured:x,teaserImage:nc,teaserImageAlt:gD,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen kattavat ohjeet ilmastokestÃ¤vÃ¤n kaupunkisuunnittelun tueksi. Opas on suunniteltu edistÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤ ja sopeutumista alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Perehdy kaupunkisuunnitteluoppaaseen"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fwjS6mSuCw61rIypf0MLo",type:d,createdAt:zj,updatedAt:zj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{refItem:er,featured:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fI8vHVKEPLadO29fc94Gl",type:C,createdAt:zk,updatedAt:zk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"ipcc-infografiikka-nostokuva-adobestock-369196720",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3fI8vHVKEPLadO29fc94Gl\u002F1836690150cb617bd8cebf86534e6800\u002Fipcc-infografiikka-nostokuva-adobestock-369196720.jpg",details:{size:337095,image:{width:P,height:R}},fileName:"ipcc-infografiikka-nostokuva-adobestock-369196720.jpg",contentType:S}}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tJLhuMkV0MJMsGclijrFu",type:d,createdAt:"2020-11-27T08:48:23.062Z",updatedAt:"2024-11-05T12:47:07.783Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:164,revision:au,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Suosittuja aiheita",paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:eU,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Fmateriaalit\u002Fkaikki"},content:[{nodeType:a,value:"TyÃ¶kalut ja materiaalit",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:wF},content:[{nodeType:a,value:wE,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas"},content:[{nodeType:a,value:"Kaupunkisuunnitteluopas",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Ftag\u002Falueellinen-tieto"},content:[{nodeType:a,value:"Alueellinen tieto",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"\u002Ftag\u002Foppiminen"},content:[{nodeType:a,value:ur,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fX3gIjvHYodcGkMrj7XkD",type:d,createdAt:"2020-11-20T08:40:50.345Z",updatedAt:"2022-01-21T07:13:01.838Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:dJ,refItem:dI,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤stÃ¤ osiosta lÃ¶ydÃ¤t perustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista, hillinnÃ¤stÃ¤ ja siihen sopeutumisesta. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Fmaterial\u002Fall"}}],teaserType:fB,displayTitle:x,background:bp}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7EbSmlPfeLDwqCcyCDfs6F",type:d,createdAt:"2021-10-04T11:37:46.965Z",updatedAt:"2024-11-08T17:09:50.522Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:78,revision:aI,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Etusivun nostot: SisÃ¤ltÃ¶nostot",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jU2Zn81uUh81DW4ijvAiY",type:d,createdAt:"2024-11-08T17:09:26.774Z",updatedAt:"2024-11-08T17:10:46.927Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:rR,refItem:rQ,featured:bp,teaserImage:rS,teaserImageAlt:rT,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimus auttaa meitÃ¤ ymmÃ¤rtÃ¤mÃ¤Ã¤n paremmin paitsi ilmastonmuutoksen keskeisiÃ¤ riskejÃ¤ ja haavoittuvuuksia sekÃ¤ niihin liittyviÃ¤ mahdollisuuksia ja tarvittavia sopeutumistoimia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ sopeutumistutkimuksesta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AFgSKu3oXuXwHqFX1HrDL",type:d,createdAt:"2023-06-16T05:34:04.647Z",updatedAt:"2024-11-05T13:51:48.597Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Seuraa liikennesektorin ilmastotoimien etenemistÃ¤",refItem:gM,featured:bp,teaserImage:yi,teaserImageAlt:iN,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan seurantatyÃ¶kalun avulla voit tarkastella, miten eri politiikkatoimet etenevÃ¤t Suomessa. EnsimmÃ¤isenÃ¤ toimialana on julkaistu liikenteen politiikkatoimet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu seurantatyÃ¶kaluun"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4PyyFOFZE93iGzS08HR4L0",type:d,createdAt:"2023-06-28T11:20:12.689Z",updatedAt:"2023-12-20T14:38:01.662Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun?",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:fO}},featured:bp,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK",type:C,createdAt:zl,updatedAt:zl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,locale:g},fields:{title:"kuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7KEYLMvVrF9g2l3VGcT4FK\u002Fee0755bf24ce83e95a207d42e3732e04\u002Fkuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192.jpeg",details:{size:253113,image:{width:P,height:R}},fileName:"kuinka-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun-nostokuva-adobestock-101754192.jpeg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"LÃ¤pinÃ¤kyviÃ¤ sÃ¤Ã¤symboleita leijuu ilmassa eteen ojennetun kÃ¤den ylÃ¤puolella.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi visualisointi nÃ¤yttÃ¤Ã¤, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun ja asuinympÃ¤ristÃ¶Ã¶si vuoteen 2040 mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu tarkemmin visualisointiin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZU39ZJx7PjxuXMP5D9RGk",type:d,createdAt:"2023-06-16T05:32:59.275Z",updatedAt:"2023-10-18T12:54:23.646Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dr,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"MIllainen on lentÃ¤misen ilmastovaikutus?",refItem:iM,teaserImage:x_,teaserImageAlt:x$,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi animaatiovideo kuvaa, millainen vaikutus lentomatkustamisella on yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Avaa videosivu ja katso animaatio"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"U7senIgWMqIwTH39tdfPK",type:d,createdAt:zm,updatedAt:zm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Alueellista tietoa ilmastosta ja sen muuttumisesta",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:uw}},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4O2tK6apbKb76QGvtOsHur",type:C,createdAt:"2022-12-15T13:18:51.093Z",updatedAt:"2023-03-07T13:20:45.765Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:z,locale:g},fields:{title:"maakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4O2tK6apbKb76QGvtOsHur\u002F72076d9d8f04bbd2b6f200082f4c5791\u002Fmaakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos.png",details:{size:51199,image:{width:P,height:R}},fileName:"maakuntien-ilmasto-nostokuva-maanmittauslaitos.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Suomen kartta, maakuntarajat.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maakuntien nykyilmastoa koskeva tieto on pÃ¤ivitetty, ja samalla on tuotettu tietoa alueiden tulevasta ilmastosta.",marks:[],data:{}}]}]},linkText:"Tutustu artikkeleihin ja taulukoihin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3w1AJX4IB7dsrgoHyarUoW",type:d,createdAt:"2022-07-11T12:11:11.359Z",updatedAt:"2022-07-11T12:27:04.093Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gf,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutos kasvattaa metsÃ¤paloriskiÃ¤ Fennoskandiassa",refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:"3YKG1WNsFgJpyWscm8IfFk"}},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd",type:C,createdAt:zn,updatedAt:zn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,locale:g},fields:{title:"metsapalo-nostokuva-80762340-adobestock",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7mTDRLYo4EUwXvRfoBZJNd\u002F88017bdf5938301cd056d70a143e9fcb\u002Fmetsapalo-nostokuva-80762340-adobestock.jpeg",details:{size:762733,image:{width:P,height:507}},fileName:"metsapalo-nostokuva-80762340-adobestock.jpeg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Palava metsÃ¤.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsÃ¤paloihin on tuotettu infografiikoita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu infografiikoihin"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2VqtLVboYWEW9HSBRxiuIZ",type:d,createdAt:"2021-10-04T10:26:52.561Z",updatedAt:"2022-01-11T14:27:01.814Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:68,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"MitÃ¤ on kansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka?",refItem:jd,featured:x,teaserImage:AC,teaserImageAlt:AD,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka pyrkii sÃ¤ilyttÃ¤mÃ¤Ã¤n maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n vakaana. Ilmastopolitiikkaan kuuluu useita kansainvÃ¤lisiÃ¤ sopimuksia. Ilmastokokouksia jÃ¤rjestetÃ¤Ã¤n vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ kansainvÃ¤lisestÃ¤ ilmastopolitiikasta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zhemNdUnVLeGL4KRgkIzq",type:d,createdAt:"2021-10-04T11:37:04.275Z",updatedAt:"2022-01-11T11:20:07.876Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:"MinkÃ¤lainen on ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen ruokavalio?",refItem:qj,teaserImage:qk,teaserImageAlt:ql,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisellÃ¤ ruokavaliolla. KestÃ¤vÃ¤ ruokavalio on hyvinvointia lisÃ¤Ã¤vÃ¤ ja ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen. Sen rungon muodostavat kasviperÃ¤iset ruoat ja tarpeen mukainen syÃ¶minen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ vinkkejÃ¤ ja tietoa ilmastoystÃ¤vÃ¤llisestÃ¤ ruoasta"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ygpgiUdzDEvZGkTgxecTp",type:d,createdAt:"2022-01-21T06:57:40.595Z",updatedAt:"2022-01-21T07:01:48.480Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{title:hT,refItem:cG,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QfPNJhGHsWxUdmRU5lCqx",type:C,createdAt:AF,updatedAt:AF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,locale:g},fields:{title:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuva2-antonin-halas",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4QfPNJhGHsWxUdmRU5lCqx\u002F76db903559c9b9270f415ff5ed9568be\u002Fsopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuva2-antonin-halas.jpg",details:{size:446453,image:{width:P,height:R}},fileName:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuva2-antonin-halas.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Punamusta-asuinen mies hiihtÃ¤Ã¤ ladulla talvisessa maisemassa. ",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤n karttatyÃ¶kalun avulla voit tarkastella alueellisesti, miten haavoittuvia maastohiihdon harrastaminen tai ikÃ¤Ã¤ntyneet ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},linkText:"Tutustu tarkemmin karttatyÃ¶kaluun"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GLQ9uiqfeBV3ModTYDmVA",type:d,createdAt:"2022-01-24T13:58:19.266Z",updatedAt:"2022-01-24T14:00:40.011Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{refItem:tK,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF",type:C,createdAt:AG,updatedAt:AG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"suomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1Fld7kpDizxhWHOWNZTQhF\u002Fef5c9db63754e1e100c566dc8d485ada\u002Fsuomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741.jpg",details:{size:136559,image:{width:P,height:R}},fileName:"suomen-ilmasto-on-lammennyt-nostokuva-adobestock-446999741.jpg",contentType:S}}}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oFfJXXoDV0q31ul3g3uyN",type:d,createdAt:AH,updatedAt:AH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g},fields:{refItem:{sys:{type:b,linkType:d,id:im}},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"w6uzkhCSklR1VZW3AqxES",type:C,createdAt:"2021-10-14T12:08:08.349Z",updatedAt:"2022-01-03T11:14:36.165Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:z,locale:g},fields:{title:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fw6uzkhCSklR1VZW3AqxES\u002Fd41fcfcc27ff3c60556035893bda5997\u002Fskenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo.jpg",details:{size:609932,image:{width:P,height:R}},fileName:"skenaarioita-ilmastonmuutoksen-vaikutuksista-nostokuva-greg-rakozy-unsplash-dqE4raxMqlo.jpg",contentType:S}}}}}],teaserType:"Content",displayTitle:bp}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4c9F74115Nfqp0rOCltUBm",type:d,createdAt:"2021-12-10T12:19:42.055Z",updatedAt:"2024-11-11T08:38:08.641Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eT,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Etusivu: Tuotettu yhteistyÃ¶ssÃ¤",visibleTitle:"Tuotettu yhteistyÃ¶ssÃ¤",referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JdLZQ999v2LEuA7AoDIfA",type:d,createdAt:"2021-12-13T09:45:47.909Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:43.374Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Ilmatieteen laitos",asset:ne,imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4inNeQKvjnc5gPi1IHLgJp",type:d,createdAt:"2021-12-10T12:19:29.890Z",updatedAt:"2021-12-15T10:38:24.796Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus",asset:kU,imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NpFDLAd156TuKbkqBgvkv",type:d,createdAt:"2021-12-13T11:42:19.470Z",updatedAt:"2021-12-15T10:39:03.191Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Luonnonvarakeskus",asset:kT,imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"0C022aaXWhf0aFSw9gB4h",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:28:43.462Z",updatedAt:"2021-12-15T10:40:22.340Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O",type:C,createdAt:"2021-11-24T14:35:07.568Z",updatedAt:"2021-12-03T09:59:48.998Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,locale:g},fields:{title:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5rla0C5iIyy0JF69HHQn8O\u002F8aaa9e1ea66857c120a4db56f72dacf0\u002FMaa-ja-mets__talousministeri__-logo.svg",details:{size:15870,image:{width:252,height:bF}},fileName:"Maa-ja-metsÃ¤talousministeriÃ¶-logo.svg",contentType:bG}}},imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fmmm.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4R1p0KbhjTPiefLAVM2DyN",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:29:41.907Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:08.584Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb",type:C,createdAt:"2021-12-03T10:33:25.323Z",updatedAt:"2021-12-15T10:46:01.183Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:z,locale:g},fields:{title:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶ logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01pwcGqGBTpr0T7wjgVXmb\u002F454f3512b7e12c44979fb8e3e951be66\u002FTy__-ja-elinkeinoministeri__-logo.svg",details:{size:20840,image:{width:294,height:bF}},fileName:"TyÃ¶-ja-elinkeinoministeriÃ¶-logo.svg",contentType:bG}}},imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Ftem.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GUHZXo993uchufnbJUR3R",type:d,createdAt:"2021-12-13T12:30:42.654Z",updatedAt:"2021-12-15T10:40:53.459Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta",type:C,createdAt:"2021-03-18T07:34:21.197Z",updatedAt:"2021-11-25T08:56:43.979Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,locale:g},fields:{title:"YmparistoministeriÃ¶ logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4nkfO4CQ5dduTQ1mRZNlta\u002Fc32c6342f7311fb8bb1fed5209e1be48\u002FYmp__rist__ministeri__-logo.svg",details:{size:22911,image:{width:217,height:bF}},fileName:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶-logo.svg",contentType:bG}}},imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fym.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7oxQKqfw6k6GSg4uaQKQfY",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:07:56.426Z",updatedAt:"2021-12-15T10:41:26.723Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Aalto-yliopisto",asset:lv,imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.aalto.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yNwq6i20RjVeM24DPaV7o",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:08:43.438Z",updatedAt:"2021-12-15T10:42:24.913Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Helsingin yliopisto",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo",type:C,createdAt:"2021-06-07T09:19:04.180Z",updatedAt:"2021-12-15T10:42:16.178Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:y,locale:g},fields:{title:"Helsingin yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1nX2Z52AZH4ndNNccbQbgo\u002F911572f2ab0c0d4541d54065b84b90a1\u002Fhelsingin-yliopisto-logo-fi.svg",details:{size:4792,image:{width:160,height:bF}},fileName:"helsingin-yliopisto-logo-fi.svg",contentType:bG}}},imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6as3H7iy7FtrqnQe7sQoXD",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:09:29.376Z",updatedAt:"2021-12-15T10:44:40.895Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Turun yliopisto",asset:m_,imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.utu.fi"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZaOE9X04wCYRLsko3YQor",type:d,createdAt:"2021-12-13T13:10:35.430Z",updatedAt:"2021-12-15T10:45:12.708Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"YhteistyÃ¶ssÃ¤: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM",type:C,createdAt:"2021-06-07T09:20:50.539Z",updatedAt:"2021-11-25T09:51:25.046Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:v,locale:g},fields:{title:"Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F56WipJDvYhMQfbgF6cYrnM\u002F9540bbdbe69c1989c767c75e332ba9aa\u002FVTT-logo.svg",details:{size:924,image:{width:gq,height:bF}},fileName:"VTT-logo.svg",contentType:bG}}},imageSize:[cc],externalLink:"https:\u002F\u002Fwww.vttresearch.com"}}],teaserType:"Gallery",gridType:"space-evenly",displayTitle:x,background:x}}]};eH.metadata={tags:[],concepts:[]};eH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"WxZRoIKbOc9VHYdJG5lfz",type:d,createdAt:jM,updatedAt:jM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eH.fields={abbreviation:"LUO18c",body:"Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. 22.11.2018. Sato ja viljasadon laatu 2018, ennakko.  [Viitattu 7.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fsato-ja-viljasadon-laatu-2018-ennakko_fi"};eI.metadata={tags:[],concepts:[]};eI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Xjg7kY0Ig88L2GmZYdDQ5",type:d,createdAt:kq,updatedAt:kq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eI.fields={abbreviation:"HAK11",body:"Hakala, K., Hannukkala, A., Huusela-Veistola, E., Jalli, M. & Peltonen-Sainio, P. 2011. Pests and diseases in a changing climate: a major challenge for Finnish crop production. Agricultural and Food Science Volume 20, Issue 1: 3âˆ’14.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.2137\u002F145960611795163042"};eK.metadata={tags:[],concepts:[]};eK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2AZpMTDcQU9g0wLswZS7PA",type:d,createdAt:"2021-09-23T13:19:40.123Z",updatedAt:"2022-01-18T12:38:03.132Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};eK.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:k_,slug:"metsat-ja-metsatalous",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Jg4hmnCS2WgktdfB9QRuJ",type:d,createdAt:k$,updatedAt:k$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"MetsÃ¤t ja metsÃ¤talous -teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1uMrTnGvzR5aInBA3cFUv4",type:d,createdAt:"2021-10-07T07:49:16.223Z",updatedAt:"2021-11-03T11:57:24.813Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"MetsÃ¤t ja metsÃ¤talous - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Rav1yf2FsZO23ClVAGb9T",type:d,createdAt:"2021-07-18T10:31:39.126Z",updatedAt:"2022-01-18T12:33:29.147Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,K,H],title:"MetsÃ¤t ja puistot â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"metsat-ja-puistot-hillinta",parent:eK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien omistamilla virkistys-, ulkoilu- ja retkeilymetsillÃ¤ ja puistoilla on ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤ useita rooleja, jotka tulisi ottaa huomioon metsien hoitosuunnitelmien laadinnassa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t sitovat hiiltÃ¤ puustoon ja maaperÃ¤Ã¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Virkistys- ja ulkoilukÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ tyypillisesti olevissa vanhoissa metsissÃ¤ on kasviainekseen ja maaperÃ¤Ã¤n sidottuna huomattavan suuri ja pitkÃ¤aikainen hiilivarasto. Metsien hoidossa onkin olennaista huolehtia nÃ¤istÃ¤ hiilivarastoista pitÃ¤mÃ¤llÃ¤ hakkuut mahdollisimman vÃ¤hÃ¤isinÃ¤ sekÃ¤ jÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ kuolleet puut metsÃ¤Ã¤n. Samanaikaisesti on kuitenkin syytÃ¤ seurata puuston harvennustarvetta, jotta liika varjoisuus ei pÃ¤Ã¤se heikentÃ¤mÃ¤Ã¤n puiden kasvua. Kaatuneista puista mahdollisesti kehittyvÃ¤Ã¤ riskiÃ¤ metsÃ¤hyÃ¶nteistuhojen kÃ¤ynnistymiselle on myÃ¶s syytÃ¤ tarkkailla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vanhojen metsien muuttamista muuhun kÃ¤yttÃ¶Ã¶n tulee vÃ¤lttÃ¤Ã¤. Puihin ja niiden juuriin on sitoutunut noin 10 kg hiiltÃ¤ neliÃ¶metrillÃ¤. MetsÃ¤n hakkaaminen esim. asutuksen tai pellon tieltÃ¤ yhden hehtaarin alueelta pienentÃ¤Ã¤ hiilivarastoa 100 tonnilla, mikÃ¤ vastaa noin 370 tonnin hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. TÃ¤mÃ¤ puolestaan vastaa noin kolmenkymmenen suomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metsien virkistyskÃ¤yttÃ¶ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤lillisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t ja puistot voivat myÃ¶s vÃ¤lillisesti vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ toimimalla virkistysalueena, jonne kuntalaiset suuntaavat vapaa-ajan viettoon energiaa kuluttavampien harrastusten, kuten sisÃ¤liikunnan tai sÃ¤hkÃ¶isten medioiden kÃ¤ytÃ¶n Ã¤Ã¤reltÃ¤. Kuntalaisten tarpeiden ja toiveiden kuuleminen auttaa vetovoimaisten alueiden suunnittelussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HyvÃ¤kuntoiset, turvalliset ja muuhun katu- ja polkuverkostoon luontevasti kytkeytyvÃ¤t kevyen liikenteen vÃ¤ylÃ¤t metsissÃ¤ ja puistoissa myÃ¶s edistÃ¤vÃ¤t kÃ¤velyÃ¤, lenkkeilyÃ¤ ja pyÃ¶rÃ¤ilyÃ¤. MetsistÃ¤ saatavat marjat ja sienet samoin kuin viljelypalstojen vihannekset ja hedelmÃ¤t ovat lÃ¤hellÃ¤ tuotettua kasvisruokaa ja voivat vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kuntalaisten ruokavaliosta aiheutuvia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7MPQo573Bg077lpEpzEsoa",type:d,createdAt:la,updatedAt:la,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"METna",body:"MetsÃ¤vastaa.net. MetsÃ¤t auttavat ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤",link:"http:\u002F\u002Fwww.metsavastaa.net\u002Fim_metsanhoidon-vaikutus-ilmastonmuutok"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eTdUpT18fwjOsVKD128Q2",type:d,createdAt:lb,updatedAt:lb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAU07",body:"Saukkonen, T. 2007. Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjauksia. Helsingin kaupunki, rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto. Luonnos.",link:"http:\u002F\u002Fwww.hel.fi\u002Fstatic\u002Fhkr\u002Fjulkaisut\u002F2007\u002FLuonnonhoidon_linjaus_luonnos.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6bjyk5zOz08oEW5F0ZUACQ",type:d,createdAt:lc,updatedAt:lc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ANT08",body:"Anttonen, K., Laihosalo, K. & Leino, H. (toim.). 2008. Kaupunki kasvaa, miten kÃ¤y ympÃ¤ristÃ¶n. YmpÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmia Tampereen kaupungin toimintaan. Suomen Kuntaliitto.",link:"http:\u002F\u002Fwww.tampere.fi\u002Ftiedostot\u002F5yliHZ2U9\u002FKaupunkikasvaa.pdf"}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3m1UjaRgYnjxh7BezISflz",type:d,createdAt:ld,updatedAt:ld,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista MetsÃ¤t ja puistot â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bC5axVffufvIZYsqf2RLm",type:d,createdAt:"2021-07-14T09:50:08.049Z",updatedAt:"2022-01-12T13:42:26.200Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gs,visibleTitle:gs,paragraph:le},title:gs,document:le}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:lf},content:[{data:{},marks:[],value:lg,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fportal.mtt.fi\u002Fportal\u002Fpage\u002Fportal\u002FLuonnonvarapuntari\u002FYmparisto1\u002FRuoan%20ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutukset"},content:[{data:{},marks:[],value:"MTT Luonnonvarapuntari: Ruuan ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tampere.fi\u002Fkaavatjakiinteistot\u002Fkaavoitus\u002Fselvityksetjaarvioinnit\u002Fymparistojamaisemaselvitys.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tampereen kantakaupungin ympÃ¤ristÃ¶- ja maisemaselvitys 2008 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:lh},content:[{data:{},marks:[],value:li,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[gt],tags:[ag,dP,lk],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"52r4g4XLvJr3jYluSV0glm",type:d,createdAt:"2021-10-07T07:55:31.264Z",updatedAt:"2021-11-03T11:57:13.932Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"MetsÃ¤t ja metsÃ¤talous - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"8zzrkc4AHfGWX7TiI75ji",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:23:08.837Z",updatedAt:"2022-01-18T12:34:36.298Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[K,H,g],title:"MetsÃ¤t ja puistot â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"metsat-ja-puistot-sopeutuminen",parent:eK,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤himetsÃ¤t ja puistot ovat tÃ¤rkeitÃ¤ henkireikiÃ¤ sekÃ¤ henkisen ettÃ¤ fyysisen virkistyksen kannalta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeet liittyvÃ¤t metsien ja puistojen kohdalla ennen kaikkea kuntalaisten elinympÃ¤ristÃ¶n sÃ¤ilyttÃ¤miseen terveellisenÃ¤ ja viihtyisÃ¤nÃ¤. Metsien ja puistojen kuntoa voivat uhata niin kuivuusjaksot, myrskyt kuin rankkasateetkin. MyÃ¶s virkistystapojen muutokset voivat lisÃ¤tÃ¤ virkistysalueiden kuormitusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen pidentÃ¤Ã¤ hieman kasvukautta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen metsien kasvun ennustetaan hieman nopeutuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Useamman asteen lÃ¤mpeneminen alkaa kuitenkin lisÃ¤tÃ¤ muun muassa kuivuudesta johtuvia kasvutappioita. Kasvun nopeutuminen saattaa hieman aikaistaa metsien hoitotarvetta ja pÃ¤Ã¤tehakkuita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤himetsÃ¤t ja puistot voivat olla osa viherkÃ¤ytÃ¤viÃ¤, joilla mahdollistetaan kasvi- ja elÃ¤inlajien leviÃ¤minen uusille alueille ilmastovyÃ¶hykkeiden siirtyessÃ¤ hiljalleen pohjoisemmaksi. Tietyt luontotyypit ja perinnebiotoopit voivat vaatia nykyistÃ¤ laajempia hoitotoimia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PitkÃ¤t kuumat kesÃ¤t lisÃ¤Ã¤vÃ¤t puistojen kulumista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤kauden pidentymisen arvellaan lisÃ¤Ã¤vÃ¤n puistojen ja muiden virkistysalueiden kÃ¤yttÃ¶astetta. Se lisÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n kulumista ja muuta huoltotarvetta. Paikoin poikkeukselliset sÃ¤Ã¤- ja ilmasto-olot kuten maaperÃ¤n vettyminen ja lyhentyvÃ¤ routakausi voivat vaikeuttaa huoltotoimenpiteitÃ¤ kansallis- ja luonnonpuistoissa ja lÃ¤hivirkistysalueilla. Puistojen infrastruktuurin parantaminen on yksi keino sopeutua muutoksiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Puistot tehokÃ¤yttÃ¶Ã¶n hulevesien hallinnassa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ã„Ã¤reytyvÃ¤n sadannan aiheuttamia haittoja voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ johtamalla hulevesiÃ¤ puistoalueille kosteikkoihin ja imeytettÃ¤vÃ¤ksi painanteisiin. Toisaalta ilmastonmuutos todennÃ¤kÃ¶isesti lisÃ¤Ã¤ kuivuuskausia, joihin on hyvÃ¤ varautua puistoalueiden hoitoa suunniteltaessa. Helppoja keinoja ovat hoitosuunnitelmien muutokset ja lajiston vaihettaminen hiljalleen paremmin kuivuutta kestÃ¤vÃ¤ksi. KeskilÃ¤mpÃ¶tilojen nousu ja talvien leudontuminen voi mahdollistaa vÃ¤hitellen kokeilut uusilla lajeilla. Samalla se tosin mahdollistaa tuhoelÃ¤inten leviÃ¤misen uusille alueille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bvRhPgn1X9JbOF7kTIywh",type:d,createdAt:lm,updatedAt:lm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gu,body:"YM 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympÃ¤ristÃ¶hallinnon toimialalla. Toimintaohjelma ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 20\u002F2008. Helsinki: ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶.",link:ln}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2SLNQiFhAVZYts3IRO5EP0",type:d,createdAt:lo,updatedAt:lo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAK08",body:"MÃ¤kelÃ¤ et al. 2008: MetsikÃ¶n kasvu muuttuvassa ilmastossa - yleisen mallisysteemin kehittÃ¤minen",link:"http:\u002F\u002Fwww.finessi.info\u002FISTO\u002F?prjpage=124"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ySATPWoJ9hxscFq1KW3bR",type:d,createdAt:lp,updatedAt:lp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"POY08",body:"PÃ¶yry et. al. 2008. Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos: suojelualueiden ja laidunniittyjen verkoston toimivuus lajipopulaatioiden sÃ¤ilyttÃ¤misessÃ¤",link:"http:\u002F\u002Fwww.finessi.info\u002FISTO\u002F?pid=14"}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Zd6LxtCdro9ekWcALu18p",type:d,createdAt:"2021-07-07T08:12:53.288Z",updatedAt:"2021-07-07T12:25:10.035Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista MetsÃ¤t ja puistot â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ypmX6r5mLyhclRcIRJyYg",type:d,createdAt:"2021-07-03T10:26:27.586Z",updatedAt:"2022-01-12T13:40:04.121Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gv,visibleTitle:gv,paragraph:lq},title:gv,document:lq},lr]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:di},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:lf},content:[{data:{},marks:[],value:lg,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dQ},content:[{data:{},marks:[],value:dR,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[gt],tags:[ag,dP,dO,eM],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"69kELZeSEdJsq8pfM294Dr",type:d,createdAt:"2021-10-07T07:59:40.215Z",updatedAt:"2021-11-03T11:58:23.486Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"MetsÃ¤t ja metsÃ¤talous - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"3mdFJ5em6euKBBOACYuUsp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5TUCIIwFwTioEilmKTOiR6",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7biGgDvz5B22R1CYd6PnEf",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}],perspective:[O,$,aa],sector:[gt],tags:[dP,lk,ag,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"cA1cedsuQywsnKraLzPo2",type:d,createdAt:lw,updatedAt:lw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"MetsÃ¤tuhot",slug:"metsatuhot"}},ci]};eM.metadata={tags:[],concepts:[]};eM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rKeTHWk0TDy7RzWJZKsj0",type:d,createdAt:lu,updatedAt:lu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};eM.fields={title:"Hulevesi",slug:"hulevesi"};eN.metadata={tags:[],concepts:[]};eN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3kANRJzok1unKBvrKvalVm",type:d,createdAt:lC,updatedAt:lC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eN.fields={abbreviation:"SUO16b",body:"Suomen kalankasvattajaliitto ry. 2016. ViljeltÃ¤vÃ¤t kalalajit. [Viitattu 8.3.2016.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.kalankasvatus.fi\u002Fkalanviljely\u002Farchives\u002F"};eO.metadata={tags:[],concepts:[]};eO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"506yqu9PxAH82ooBBgnMSs",type:d,createdAt:lI,updatedAt:lI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eO.fields={abbreviation:"WRO04",body:"Wrona, F. J., Prowse, T. D. & Reist, J. D. 2004. Freshwater Ecosystems and Fisheries. ACIA Scientific Report, Cambridge University Press, 2005: 386, 417.",link:"http:\u002F\u002Fwww.acia.uaf.edu\u002FPDFs\u002FACIA_Science_Chapters_Final\u002FACIA_Ch08_Final.pdf"};eP.metadata={tags:[],concepts:[]};eP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21igXZaCCsuvXT7XGzuJbd",type:d,createdAt:"2021-09-23T13:21:15.736Z",updatedAt:"2024-11-05T12:38:26.389Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};eP.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:mb,slug:"maankaytto",parent:ba,subTheme:x,materialType:ge,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hjuGUtmHSqc5oFZne0hx6",type:d,createdAt:mc,updatedAt:mc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶-teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ymg4rnRuJBVG5VqwFCyj9",type:d,createdAt:"2021-10-08T11:33:26.719Z",updatedAt:"2023-03-30T13:22:48.917Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶ - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1tQbLkvcluKemYZxcSjV94",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1S6x803yMpZBPvVJbNnHHx",type:d,createdAt:"2021-10-08T11:36:37.020Z",updatedAt:"2022-01-07T14:22:12.679Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶ - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:u,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"cDn59TEdk4eID5doreNdV",type:d,createdAt:"2021-07-07T12:55:51.164Z",updatedAt:"2022-01-18T09:08:08.962Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[K,H,g],title:"MaankÃ¤yttÃ¶ â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"maankaytto-sopeutuminen",parent:eP,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HyvÃ¤llÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla voidaan merkittÃ¤vÃ¤sti vÃ¤hentÃ¤Ã¤ yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Potentiaalisten tulva-alueiden huomioiminen yhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mpÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskeinen maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n vaikuttava huoli on ilmastonmuutoksen vaikutus vesistÃ¶jen ja rannikon tulvaherkkyyteen. Etenkin merialueilla tulvien korkeuteen vaikuttaa sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶iden lisÃ¤ksi myÃ¶s rannikon luonne, minkÃ¤ vuoksi yleispÃ¤tevÃ¤Ã¤ turvarajaa ei voida mÃ¤Ã¤ritellÃ¤. Alueelliset ympÃ¤ristÃ¶keskukset antavat suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista jÃ¤rvialuekohtaisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n tulvadirektiivi (2007\u002F60\u002FEY) velvoittaa Suomea kartoittamaan potentiaaliset tulva-alueet. Suomen yleispiirteinen tulvakartoitus valmistuu 2011. Sen pohjalta laaditaan tarkemmat kartat tulvaherkille alueille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Rakennetulla alueella rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia kaukanakin vesistÃ¶istÃ¤. Pienetkin tulvivat kaupunkipurot voivat aiheuttaa paikallisesti merkittÃ¤viÃ¤ vahinkoja. Haavoittuvuutta voi pienentÃ¤Ã¤ lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ hulevesiverkoston kapasiteettia, hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤llÃ¤ esimerkiksi katuverkkoa pintavalunnan turvallisessa ohjailussa, varaamalla kaavassa tulvavesille erityisiÃ¤ tulvitusalueita tai imeyttÃ¤mÃ¤llÃ¤ ja pidÃ¤ttÃ¤mÃ¤llÃ¤ hulevesiÃ¤ paikallisesti. Normaalioloissa tulvakosteikot voivat toimia esimerkiksi viheralueina tai laidunmaina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos heikentÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n ominaisuuksia",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:s}],value:L,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateisuuden ja jÃ¤Ã¤tymisolosuhteiden muutokset lisÃ¤Ã¤vÃ¤t tarvetta huomioida maaperÃ¤n ominaisuudet jo kaavoitusvaiheessa. Etenkin savimailla maaperÃ¤n heikko lÃ¤pÃ¤isevyys voimistaa sÃ¤Ã¤olojen Ã¤Ã¤revÃ¶itymisestÃ¤ johtuvaa maaperÃ¤n painumista kuivina kausina ja epÃ¤stabiiliuden kasvua maaperÃ¤n vettyessÃ¤. Alavien alueiden ja rannikoiden ottamista rakennuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n tulisi tÃ¤stÃ¤kin syystÃ¤ harkita tarkoin. Kaava on vahva vÃ¤line uuden rakennuskannan suojaamiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla vaikutetaan elinympÃ¤ristÃ¶n viihtyisyyteen pitkÃ¤lle tulevaisuuteen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Leutojen talvien lisÃ¤Ã¤ntyminen ja mahdollisesti lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ tuulisuus vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t ulkoalueiden viihtyisyyttÃ¤ ja lisÃ¤Ã¤vÃ¤t rakennuksien ulkopintoihin kohdistuvaa rasitusta. Vaikutus korostuu rannikolla, talvellakin yhÃ¤ useammin avoimen meren lisÃ¤tessÃ¤ ilman kosteutta. Ilmastonmuutoksen kielteisiÃ¤ vaikutuksia voidaan kaikkialla lieventÃ¤Ã¤ rakennusten ja istutusten hyvÃ¤llÃ¤ sijoittelulla suojaisten ulkoalueiden luomiseksi. MyÃ¶s katettujen ulkotilojen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ voidaan harkita. HyvÃ¤ paikallistuntemus ja maastonmuotojen ja pienilmaston huomioiminen on tulevaisuudessa entistÃ¤kin tÃ¤rkeÃ¤mpÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:md},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4euYw022zjOEqCnUxuqDPy",type:d,createdAt:mf,updatedAt:mf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ERA94",body:"Erat, B. 1994: Ekologia, ihminen, ympÃ¤ristÃ¶. Opetushallitus, RAK Rakennusalan kustantajat, JyvÃ¤skylÃ¤."}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5u2JHCiXD6Z2YR3KQSur2O",type:d,createdAt:mg,updatedAt:mg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EU07",body:"EU:n tulvadirektiivi (2007\u002F60\u002FEY).",link:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenvironment\u002Fwater\u002Fflood_risk\u002Findex.htm"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2J2UMEuMe4feJjLyHXQuGM",type:d,createdAt:mh,updatedAt:mh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"OLL02",body:"Ollila, M. (toim.) 2002. YlimmÃ¤t vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. YmpÃ¤ristÃ¶opas 52, Rakentaminen.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=118014&lan=fi&clan=fi"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6hFnezXkAEnTxMDN4nPllx",type:d,createdAt:mi,updatedAt:mi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:jJ,body:"Peltonen, L., HaanpÃ¤Ã¤, S. & Lehtonen, S. 2005. The challenge of climate change adaptation in urban planning. FINADAPT Working Paper 13, Finnish Environment Institute Mimeographs 343, Helsinki, 44 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=165344&lan=en"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"EYRz4krlyleVyEEqfTZHh",type:d,createdAt:mj,updatedAt:mj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAI06",body:"Sairinen, R., Manninen, M., Peltonen, L., Wiik, M. 2006. YmpÃ¤ristÃ¶terveys yhdyskuntasuunnittelussa. NÃ¤kÃ¶kulmia hyvinvointia edistÃ¤vÃ¤Ã¤n ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 13\u002F2006.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=205636"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17vmXHdOWzThWdwR4vysM1",type:d,createdAt:mk,updatedAt:mk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gu,body:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympÃ¤ristÃ¶hallinnon toimialalla. Toimintaohjelma ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n raportteja 20\u002F2008.",link:ln}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3pJcEM5IkXJIPwrmYq0pZ5",type:d,createdAt:"2021-07-07T12:21:35.721Z",updatedAt:"2021-07-07T12:26:23.677Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista MaankÃ¤yttÃ¶ â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"DR0vtFiKpODqmd8DPDsUr",type:d,createdAt:"2021-07-03T08:26:00.093Z",updatedAt:"2022-01-12T13:58:18.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gz,visibleTitle:gz,paragraph:ml},title:gz,document:ml},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"52EYXD2xvkafl7PWhEUZj4",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:01:34.296Z",updatedAt:"2022-01-13T13:02:43.716Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:gB,visibleTitle:gB,paragraph:mm},title:gB,document:mm},lr]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:di},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Fparhaat-kaytannot\u002Fviherkerroin\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunki (ILKKA): Viherkertoimen kÃ¤yttÃ¶ kaupunkisuunnittelussa (sivulta lÃ¶ytyy myÃ¶s viherkerroin laskentatyÃ¶kalu) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Ffiles\u002F2014\u002F03\u002FViherkerroinmenetelman_kehittaminen_Helsingille_loppuraportti_2013_final.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd. 2013. ViherkerroinmenetelmÃ¤n kehittÃ¤minen Helsingin kaupungille. Loppuraportti. IlmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunki (ILKKA). 25 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dQ},content:[{data:{},marks:[],value:dR,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Ftiedotteet\u002F100630_tulvariskit.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinta paranee, kansalaiset mukaan suunnitteluun - maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n tiedote 30.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fyty\u002Fmaankaytto\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: MaankÃ¤yttÃ¶, maapolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.safa.fi\u002Ffin\u002Fsafa\u002Fkestavan_suunnittelun_linkkilista\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. KestÃ¤vÃ¤n suunnittelun linkkilista ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?node=159&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus: Tulvat ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Fvesivarat\u002Ftulvien_torjunta.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: Tulvariskien hallinta. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:mo},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 297 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=413480&amp;lan=fi&amp;clan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., VehvilÃ¤inen, B., Marttunen, M. & Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos â€“ vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 16\u002F2011, Luonnovarat. 138 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[eQ],tags:[ag,dS,cU,cV],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}}},{nodeType:u,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Z2ynuFzhDVY2fYWVErjmR",type:d,createdAt:"2021-07-21T08:38:21.931Z",updatedAt:"2022-01-07T14:19:13.556Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶n ymmÃ¤rtÃ¤minen tukee kaupunkisuunnittelua",materialType:G,slug:"lamposaarekeilmion-ymmartaminen-tukee-kaupunkisuunnittelua",parent:eP,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkien keskustan lÃ¤mpÃ¶tila on yleensÃ¤ korkeampi ympÃ¤rÃ¶iviin maaseutualueisiin verrattuna. TÃ¤llÃ¤ lÃ¤mpÃ¶saarekkeella on sekÃ¤ myÃ¶nteisiÃ¤ ettÃ¤ kielteisiÃ¤ vaikutuksia. VielÃ¤ ei tiedetÃ¤, tuleeko ilmiÃ¶ voimistumaan vai heikkenemÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saareke syntyy vapautuvasta lÃ¤mmÃ¶stÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saarekkeeksi (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"urban heat island",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:") kutsutaan ilmiÃ¶tÃ¤, jossa kaupungin keskustassa on korkeampi lÃ¤mpÃ¶tila kuin ympÃ¤rÃ¶ivillÃ¤ alueilla (kuva 1). LÃ¤mpÃ¶saareke syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalÃ¤mmÃ¶stÃ¤ sekÃ¤ kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsÃ¤teilyn vapautumisesta lÃ¤mpÃ¶nÃ¤. ViemÃ¤rÃ¶innin takia pienempi osa sadevedestÃ¤ haihtuu vesihÃ¶yrynÃ¤ ilmaan. VesihÃ¶yry sitoo itseensÃ¤ lÃ¤mpÃ¶energiaa, joten vÃ¤hÃ¤isempi haihdunta kohottaa lÃ¤mpÃ¶tiloja kaupungissa. ",nodeType:a},{data:{target:eR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupungin lÃ¤mpÃ¶saarekkeen voimakkuuteen vaikuttavat kaupungin koko ja  rakenne, asukastiheys sekÃ¤ rakennusmateriaalit. Saareke on yleensÃ¤ sitÃ¤  voimakkaampi, mitÃ¤ suuremmasta kaupungista on kyse ja mitÃ¤ korkeampia  rakennukset ovat suhteessa katujen leveyteen. Rakennusmateriaalit  vaikuttavat auringonsÃ¤teilyn varastoitumiseen mutta myÃ¶s kaupungin  energiatehokkuuteen eli hukkalÃ¤mmÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:eR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpÃ¶saarekkeen  voimakkuuteen vaikuttavat myÃ¶s monet kaupungista itsestÃ¤Ã¤n  riippumattomat seikat, kuten alueen pinnanmuodot ja sijainti suhteessa  vesistÃ¶ihin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xgmHz8uWaN0SGFwlMmayI",type:d,createdAt:mu,updatedAt:mu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"DRE11",body:"Drebs, A. 2011 Helsingin lÃ¤mpÃ¶saareke ajallisena ja paikallisena ilmiÃ¶nÃ¤. Pro gradu-tutkielma, e-thesis. Helsingin yliopisto, Geotieteen ja maantieteen laitos, Helsinki, 79 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F29123"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bcDecZFUtkEOcWrIGxDmz",type:d,createdAt:mv,updatedAt:mv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO12a",body:"Suomi J. & KÃ¤yhkÃ¶ J. 2012. The impact of environmental factors on urban temperature variability in the coastal city of Turku, SW Finland. International Journal of Climatology. Volume 32, Issue 3: 451â€“463.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.2277"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Siksi samankokoisissa mutta erilaisissa  ympÃ¤ristÃ¶issÃ¤ sijaitsevissa kaupungeissa havaitaan erilaisia  lÃ¤mpÃ¶saarekkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19PwphgXB1V4N7Pm0kEpOv",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:52:18.749Z",updatedAt:"2022-01-20T12:46:13.893Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Kaavamainen kuva kaupungin lÃ¤mpÃ¶saarekkeesta.",asset:mw,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kaavamainen kuva kaupungin lÃ¤mpÃ¶saarekkeesta. Ilman lÃ¤mpÃ¶tila nousee asteittain ympÃ¤rÃ¶iviltÃ¤ maaseutualueilta kohti kaupungin ydinkeskustaa. LÃ¤mpÃ¶tilan nousu ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole suoraviivainen kaupungin erilaisten rakennettujen alueiden ja virkistysalueiden takia. NOOAn 2006 kuvaa mukaillen, Achim Drebs. Kuvan saa suuremmaksi sitÃ¤ klikkaamalla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶ vallitsee etenkin yÃ¶llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilaero kaupungin ja ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤n maaseudun vÃ¤lillÃ¤ voi olla suurimmillaan yli 10 Â°C ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zhtk6kTwtoMX6pW6DyUrM",type:d,createdAt:mz,updatedAt:mz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"OKE73",body:"Oke, T. R. 1973. City size and the urban heat island. Atmospheric Environment, Volume 7, Issue 8: 769â€“779.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002F0004-6981(73)90140-6"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpÃ¶saareke on yleensÃ¤ voimakkaimmillaan Ã¶isin (kuva 2). Toisinaan kaupungin keskusta voi olla ympÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n viileÃ¤mpi, useimmiten pÃ¤ivÃ¤saikaan ",nodeType:a},{data:{target:eR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llÃ¶in puhutaan kylmÃ¤saarekkeesta (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"urban cold island",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"). Suomen leveysasteilla kylmÃ¤saarekeilmiÃ¶ esiintyy pÃ¤Ã¤asiassa kesÃ¤llÃ¤, kun taas talvella kaupungin keskusta on useimmiten myÃ¶s pÃ¤ivÃ¤llÃ¤ ympÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n lÃ¤mpimÃ¤mpi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2zFSzBy6NXLaeiHC9MLK4o",type:d,createdAt:mA,updatedAt:mA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"STE99",body:"Steinecke, K. 1999. Urban climatological studies in the ReykjavÃk subarctic environment, Iceland. Atmospheric Environment. Volume 33, Issues 24â€“25: 4157â€“4162. http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002FS1352-2310(99)00158-2"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:mB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saarekkeen voimakkuuteen vaikuttaa merkittÃ¤vÃ¤sti myÃ¶s vallitseva sÃ¤Ã¤tila. Tyyni ja pilvetÃ¶n sÃ¤Ã¤ kasvattaa lÃ¤mpÃ¶tilaeroja, tuulinen ja pilvinen sÃ¤Ã¤ taas tasoittaa niitÃ¤. YleensÃ¤ tuulen nopeuden vaikutus on pilvisyyttÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤mpi ",nodeType:a},{data:{target:eR},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kaupunkirakenteesta riippuen tuulen nopeus vaikuttaa myÃ¶s lÃ¤mpÃ¶saarekkeen alueellisiin ilmenemismuotoihin. Havaintojen mukaan tyynellÃ¤ ja heikkotuulisella sÃ¤Ã¤llÃ¤ kaupungin lÃ¤hiÃ¶t voivat muodostaa omia erillisiÃ¤ lÃ¤mpÃ¶saarekkeitaan, kun taas tuulisella sÃ¤Ã¤llÃ¤ lÃ¤mpÃ¶saarekkeella on yksi selvÃ¤ keskus, joka myÃ¶tÃ¤ilee kaupungin yleistÃ¤ alueellista rakennetta ",nodeType:a},{data:{target:mB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7c1MdjIU48E9NfCnbNIHqw",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:52:23.239Z",updatedAt:"2022-01-20T12:46:27.272Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"LÃ¤mpÃ¶saarekkeen alueellinen ilmeneminen Turussa - kartta.",asset:mD,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" LÃ¤mpÃ¶saarekkeen alueellinen ilmeneminen pistehavaintoina (Â°C) Turussa 16.5.2009 klo 01. Taustakarttana SLICES-maankÃ¤yttÃ¶luokitus. Kaupungin keskusta (tumma violetti) on lÃ¤mpimÃ¤mpi kuin ympÃ¤ristÃ¶. LÃ¤hiÃ¶t muodostavat omat heikot lÃ¤mpÃ¶saarekkeensa verrattuna viileÃ¤mpiin, harvaan asuttuihin vÃ¤lialueisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YlimÃ¤Ã¤rÃ¤isestÃ¤ lÃ¤mmÃ¶stÃ¤ voi olla sekÃ¤ hyÃ¶tyÃ¤ ettÃ¤ haittaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupungin lÃ¤mpÃ¶saarekkeella on sekÃ¤ myÃ¶nteisiksi ettÃ¤ haitallisiksi koettuja seurauksia. LÃ¤mpimÃ¤ssÃ¤ ilmastossa kaupunkiin muodostuva lÃ¤mpÃ¶saareke voimistaa kuumuuden aiheuttamia terveyshaittoja. Helleaaltojen aikaan kaupunkien korkeiden lÃ¤mpÃ¶tilojen on todettu jopa lisÃ¤Ã¤vÃ¤n kuolleisuutta erityisesti vanhusvÃ¤estÃ¶n keskuudessa. Euroopassa kesÃ¤n 2003 helleaallon on laskettu aiheuttaneen noin 70 000 ennenaikaista kuolemantapausta, ja yksin Pariisissa 15 000 ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6sASXTwJQvvZmrpMmOIGsg",type:d,createdAt:mF,updatedAt:mF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KEL13",body:"Keller, R. C. 2013. Place Matters: Mortality, Space, and Urban Form in the 2003 Paris Heat Wave Disaster. French Historical Studies, Volume 36, Number 2: 299â€“330.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1215\u002F00161071-1960682"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".TyynellÃ¤ ja heikkotuulisella sÃ¤Ã¤llÃ¤, jolloin voimakkaat lÃ¤mpÃ¶saarekkeet ovat yleisiÃ¤, myÃ¶s ilmanlaatu on usein huono, mikÃ¤ lisÃ¤Ã¤ terveyshaittoja ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3SY79XQwa8t9Rcu8Kzohte",type:d,createdAt:mG,updatedAt:mG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEG13",body:"He, G.-X., Yu, C. W. F., Lu, C. & Deng, Q,-H. 2013. The Influence of Synoptic Pattern and Atmospheric Boundary Layer on PM10 and Urban Heat Island. Indoor and Built Environment. Volume 22, Issue 5: 796â€“807.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1177\u002F1420326X13503576"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa kaupunkien korkeammat lÃ¤mpÃ¶tilat eivÃ¤t juuri aiheuta terveysriskiÃ¤ voimakkaimpia hellejaksoja lukuun ottamatta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3MX0lEk4ZOvNbZIoV3IEnx",type:d,createdAt:mH,updatedAt:mH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"NAY07",body:"NÃ¤yhÃ¤, S. 2007. Heat mortality in Finland in the 2000s. International Journal of Circumpolar Health. Volume 66, Issue 5: 418â€“424.",link:"http:\u002F\u002Fwww.circumpolarhealthjournal.net\u002Findex.php\u002Fijch\u002Farticle\u002Fview\u002F18313"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Pikkupakkasilla lÃ¤mpÃ¶saareke voi lisÃ¤tÃ¤ sulamis-jÃ¤Ã¤tymisvaihtelua. Vuoroittainen sulaminen ja jÃ¤Ã¤tyminen altistavat rakenteita rapautumiselle ja vaikeuttaa tienpitoa. Toisaalta kaupungin lÃ¤mpÃ¶saareketta voidaan talvisin pitÃ¤Ã¤ jopa hyÃ¶dyllisenÃ¤ ilmiÃ¶nÃ¤ muun muassa rakennusten vÃ¤hÃ¤isemmÃ¤n lÃ¤mmitystarpeen takia. Ilmastonmuutoksen seurauksena korkeiden kesÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilojen aiheuttamat terveyshaitat tulevat todennÃ¤kÃ¶isesti yleistymÃ¤Ã¤n myÃ¶s viileÃ¤ssÃ¤ ilmastossa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7gfbG7Mk4boQ9rXezEupMd",type:d,createdAt:mI,updatedAt:mI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"THO11",body:"Thorsson, S., Lindberg, F., BjÃ¶rklund, J., Holmer, B. & Rayner, D. 2011. Potential changes in outdoor thermal comfort conditions in Gothenburg, Sweden due to climate change: the influence of urban geometry. International Journal of Climatology. Volume 31, Issue 2: 324â€“335.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.2231"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶n voimakkuuteen ja vaikutuksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupunkisuunnittelussa lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶tÃ¤ voidaan tarkastella sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ettÃ¤ muutokseen sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmasta. SekÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ettÃ¤ lÃ¤mpÃ¶saareketta voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ sellaisilla kaavoituspÃ¤Ã¤tÃ¶ksillÃ¤ ja rakennusteknologialla, joilla parannetaan energiatehokkuutta. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gvRI4Il3WEmZXb1YazMWZ",type:d,createdAt:mJ,updatedAt:mJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KLE12",body:"Kleerekoper, L., van Esch, M. & Salcedo, T. B. 2012. How to make a city climate-proof, addressing the urban heat island effect. Resources, Conservation and Recycling, Volume 64: 30â€“38.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.resconrec.2011.06.004"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:mK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi rakennusmateriaaleiksi voidaan valita vÃ¤hemmÃ¤n lÃ¤mpÃ¶Ã¤ imeviÃ¤ materiaaleja, rakennusten lÃ¤mpÃ¶vuotoja voidaan pienentÃ¤Ã¤ paremmilla eristeillÃ¤ ja lisÃ¤ksi rakennuksia voidaan viilentÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ energiatehokkaita menetelmiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaupungin toimintoja voidaan optimoida myÃ¶s sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmasta. Tieto kaupungin sisÃ¤isistÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilaeroista mahdollistaa esimerkiksi tienpidon pienipiirteisen suunnittelun. Luistinratoja ja hiihtolatuja on mahdollisuuksien mukaan jÃ¤rkevÃ¤ sijoittaa keskimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ kylmemmille alueille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KesÃ¤isten hellejaksojen aiheuttamia terveysriskejÃ¤ puolestaan voidaan pyrkiÃ¤ minimoimaan vÃ¤lttÃ¤mÃ¤llÃ¤ sairaanhoidon ja vanhustenhuollon toimintojen sijoittamista lÃ¤mpimille alueille. Samalla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s rakennusten jÃ¤Ã¤hdytystarvetta. Viherrakentaminen ja lÃ¤pÃ¤isevÃ¤t pinnat lisÃ¤Ã¤vÃ¤t haihtuvan veden mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, jolloin osa auringon energiasta sitoutuu latenttina eli piilevÃ¤nÃ¤ lÃ¤mpÃ¶nÃ¤ vesihÃ¶yryyn lÃ¤mpÃ¶tilaa alentaen. Kostea ilma tosin voi tuntua kuivaa tukalammalta, vaikka sen lÃ¤mpÃ¶tila olisikin alhaisempi, joten viihtyvyyden ja terveyden perspektiivistÃ¤ hyÃ¶ty ei ole aivan yksiselitteinen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4HMxbf5OGnI9yyfD49k2VH",type:d,createdAt:mM,updatedAt:mM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAA03",body:"Saaroni, H. & Ziv, B. 2003. The impact of a small lake on heat stress in a Mediterranean urban park: the case of Tel Aviv, Israel. International Journal of Biometeorology, Volume 47, Issue 3: 156â€“165.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org \u002F10.1007\u002Fs00484-003-0161-7"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:mK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JLC6Acjx4YR8fUxpBo1Vb",type:d,createdAt:mN,updatedAt:mN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"GAG13",body:"Gago, E.J., Roldan, J., Pacheco-Torres, R. & OrdÃ³Ã±ez J. 2013. The city and urban heat islands: A review of strategies to mitigate adverse effects. Renewable and Sustainable Energy Reviews 25: 749-758.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F 10.1016\u002Fj.rser.2013.05.057"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ kaupunkia ei juurikaan suunnitella ja kaavoiteta lÃ¤mpÃ¶tilaerojen nÃ¤kÃ¶kulmasta. Mahdollisuuksia rajoittavat tunnetusti monet reunaehdot, jotka menevÃ¤t ilmastokysymysten edelle. Kaupunkien ikÃ¤kerroksellisuuden ja tilankÃ¤ytÃ¶n sekÃ¤ erilaisten kulttuuriarvojen vuoksi on tarkkaan ja monitieteisesti harkittava, milloin on mielekÃ¤stÃ¤ muuttaa vanhoja rakenteita, milloin taas sÃ¤ilyttÃ¤Ã¤ niitÃ¤, vaikka sopeutumisen ja hillinnÃ¤n osalta jouduttaisiin kompromisseihin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saareketta tutkitaan mittauksin ja mallintamalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saareketta mitataan tavallisesti kiinteÃ¤llÃ¤ lÃ¤mpÃ¶mittariverkostolla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7h5scvCeWqhZ5nW0DDTq3O",type:d,createdAt:mO,updatedAt:mO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO12b",body:"Suomi, J., Hjort, J. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2012. Effects of scale on modelling the urban heat island in Turku, SW Finland. Climate Research, Volume 55, Number 2: 121-136.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.3354\u002Fcr01123"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" tai esimerkiksi liikuteltavilla autoon tai polkupyÃ¶rÃ¤Ã¤n kiinnitetyillÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilatallentimilla ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"72TtOi4AGVPOvL4UusB3rH",type:d,createdAt:mP,updatedAt:mP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"DRE12",body:"Drebs, A. 2012. Helsingin lÃ¤mpÃ¶saareke ajallisena ja paikallisena ilmiÃ¶nÃ¤. Ilmastokatsaus 7\u002F2012: 4â€“5.",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=a0092199-86c9-4780-a70e-f2b00bbda54f&groupId=30106"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Viime aikoina myÃ¶s kaukokartoitusaineistoa, kuten satelliittikuvia, on alettu hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶saareketutkimuksessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6kyqhnnAuG3fDT8qrRre1a",type:d,createdAt:mQ,updatedAt:mQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"WEN09",body:"Weng, Q. 2009. Thermal infrared remote sensing for urban climate and environmental studies: Methods, applications, and trends. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing. Volume 64, Issue 4: 335â€“-344.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.isprsjprs.2009.03.007"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpÃ¶mittareilla mitataan tavallisesti ilman lÃ¤mpÃ¶tilaa muutamien metrien korkeudella, kaukokartoituksella puolestaan pintojen lÃ¤mpÃ¶tiloja. TÃ¤stÃ¤ syystÃ¤ havainnot eivÃ¤t ole suoraan vertailukelpoisia keskenÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tiloja voidaan myÃ¶s mallintaa. Kun tunnetaan eri ympÃ¤ristÃ¶tekijÃ¶iden vaikutus lÃ¤mpÃ¶tiloihin, niiden perusteella voidaan ennustaa lÃ¤mpÃ¶tiloja myÃ¶s havaintopisteiden vÃ¤lisille alueille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶ voi nÃ¤kyÃ¤ sellaisissa havaintopisteissÃ¤, joiden ympÃ¤rillÃ¤ kaupunkimainen maankÃ¤yttÃ¶ on lisÃ¤Ã¤ntynyt havaintojakson aikana. TÃ¤mÃ¤ joudutaan ottamaan huomioon arvioitaessa ilmaston yleistÃ¤ lÃ¤mpenemiskehitystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Xw6O7QcthGmno6uaoSVLi",type:d,createdAt:mR,updatedAt:mR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAG99",body:"Magee, N., Curtis J. & Wendler, G. 1999. The urban heat island effect at Fairbanks, Alaska. Theoretical and applied climatology. Volume 64, Issue 1â€“2: 39â€“47.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs007040050109"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7zzO9qezVW97SdMcWmJ8fr",type:d,createdAt:mS,updatedAt:mS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TUO04",body:"Tuomenvirta, H. 2004. Reliable estimation of climatic variations in Finland. Academic dissertation. University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Physical Sciences, Helsinki. Finnish Meteorological Institute Contributions, No. 43 79 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F23161"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutusta lÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶Ã¶n ei vielÃ¤ tunneta tarkasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen nÃ¤kÃ¶kulmasta kaupungin lÃ¤mpÃ¶saareke on haastava tutkimuskohde. Tieteen piirissÃ¤ ei vallitse yksimielisyyttÃ¤ siitÃ¤, tuleeko saarekeilmiÃ¶ voimistumaan vai heikkenemÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4S8XWeS7795IdKW94xpNc7",type:d,createdAt:mT,updatedAt:mT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"WIL03",body:"Wilby, R. L. 2003. Past and projected trends in Londonâ€™s urban heat island. Weather. Volume 58, Issue 7: 251â€“260.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1256\u002Fwea.183.02"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4NT0oKFNv0rP2brodPFZWb",type:d,createdAt:mU,updatedAt:mU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"WIL07",body:"Wilby, R. L. 2007.  A Review of Climate Change Impacts on the Built Environment. Built Environment, Volume 33, Number 1: 31â€“45.",link:"http:\u002F\u002Fugec.org\u002Fdocs\u002Fugec\u002Fother-conferences\u002Fwilby-paper.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1PEfmstqaYDOR7VkGAzd5v",type:d,createdAt:mV,updatedAt:mV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:kH,body:"Oleson K., Bonan G. B. & Feddema J., Jackson T. 2011. An examination of urban heat island characteristics in a global climate model. International Journal of Climatology, Volume 31, Issue 12: 1848â€“1865.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.2201"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". ErÃ¤Ã¤n nÃ¤kÃ¶kulman mukaan talvinen lÃ¤mpÃ¶saareke heikkenisi viileÃ¤ssÃ¤ ilmastossa, koska korkeammat talvilÃ¤mpÃ¶tilat vÃ¤hentÃ¤vÃ¤t lÃ¤mmitystarvetta ja yhÃ¤ energiatehokkaamman rakentamisen myÃ¶tÃ¤ rakennusten lÃ¤mpÃ¶vuodot pienenevÃ¤t. Joka tapauksessa kaupunkien lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤, vaikka ero ympÃ¤rÃ¶ivÃ¤Ã¤n alueeseen ei muuttuisikaan. NÃ¤in ollen kesÃ¤isistÃ¤ hellejaksoista tulee yhÃ¤ tukalampia. Kooltaan, rakenteeltaan, sijainniltaan ja ilmasto-oloiltaan erilaiset kaupungit tulevat reagoimaan eri tavoin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.utu.fi\u002Ffi\u002FAjankohtaista\u002Fmediatiedotteet\u002Fvaitostiedotteet\u002FSivut\u002Fturun-keskusta-voi-olla-jopa-10-astetta-ymparistoaan-lampimampi.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Turun keskusta voi olla jopa 10 astetta ympÃ¤ristÃ¶Ã¤Ã¤n lÃ¤mpimÃ¤mpi (VÃ¤itÃ¶s: KTM, FM Juuso Suomi, 21.11.2014, maantiede) - Turun yliopiston vÃ¤itÃ¶stiedote 17.11.2014 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-29-5912-9"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi, J. 2014. Characteristics of urban heat island (UHI) in a high latitude coastal city - a case study of Turku, SW Finland. (Kaupungin lÃ¤mpÃ¶saarekkeen ominaispiirteitÃ¤ pohjoisessa rannikkokaupungissa - esimerkkinÃ¤ Turku. TiivistelmÃ¤ suomeksi.) Annales Universitatis Turkuensis, series A II, tom. 295: Biologica, Geographica, Geologica. 70 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.paikkatietoikkuna.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=335b8c15-8319-4354-9de0-22145f084aaa&amp;groupId=108478"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi, J. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2013. LÃ¤mpÃ¶saareketta tutkitaan Turussa paikkatietomenetelmin. Positio 3\u002F2013: 22â€“24. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1253684912"},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶n vaikutus Helsingin paikallisilmastoon tutkitaan perusteellisesti - Ilmatieteen laitoksen tiedote 23.9.2009 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-5822-69-4"},content:[{data:{},marks:[],value:"Nordbo, A. 2012. Extending the applicability of the eddy-covariance flux-measurement technique. Academic dissertation. University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Physics, Division of atmospheric sciences. Finnish Association for Aerosol Research Report series in aerosol science No 138. 52 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi\u002Ftyokalut\u002Flamposaarekeilmio\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastonkestÃ¤vÃ¤ kaupunki (ILKKA): LÃ¤mpÃ¶saarekeilmiÃ¶n vaikutukset kaupungeissa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:di},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.utu.fi\u002Fen\u002Fsites\u002Fclimate\u002Fclimate\u002Fturclim\u002FPages\u002Fhome.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"University of Turku: Turku Urban Climate Research Group (TURCLIM) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.utu.fi\u002Fen\u002Fsites\u002Fclimate\u002Fclimate\u002Fturclim\u002Fpublications\u002FPages\u002Fhome.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"University of Turku: Publications of Turku Urban Climate Research Group ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[eQ],tags:[mW,dT,mY],articleLength:[Y],toc:x,publishDate:"2014-05-19",modifiedDate:"2014-11-18",publisher:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GX1DOn4zuSql0iE115RGD",type:d,createdAt:"2021-04-22T14:12:01.590Z",updatedAt:"2021-06-07T10:10:40.768Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g},fields:{title:"Turun yliopisto",link:"https:\u002F\u002Fwww.utu.fi\u002F",logo:m_}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5yv30a56xl4af6HTPyGL0z",type:d,createdAt:m$,updatedAt:m$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g},fields:{title:"ILKKA-hanke",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"Artikkeli on tuotettu EAKR-osarahoitteisessa ",marks:[],data:{}},{nodeType:o,content:[{nodeType:a,value:"ILKKA-hankkeessa",marks:[],data:{}}],data:{uri:"https:\u002F\u002Filmastotyokalut.fi\u002F"}},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}],data:{}}]}}}]}}}},{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3JDJzhheuukON43GBodhoz",type:d,createdAt:"2021-10-08T12:03:14.844Z",updatedAt:"2021-11-03T12:37:26.473Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶ - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"LZcDiKkJ618wxySNHE1ir",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2a3PtJ3Jgdh49XL7CrYVke",type:d,createdAt:"2022-01-18T09:01:32.324Z",updatedAt:"2024-11-05T12:38:10.110Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"MaankÃ¤yttÃ¶-teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[gC,gE],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O,$,aa],sector:[eQ],tags:[ag,dT,mW,cV]};eQ.metadata={tags:[],concepts:[]};eQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5I7K91Va7GMvkWubORWjay",type:d,createdAt:mp,updatedAt:mp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};eQ.fields={title:mb};eR.metadata={tags:[],concepts:[]};eR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5mDtHVGJv7a3TwQ6byKjBj",type:d,createdAt:mt,updatedAt:mt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};eR.fields={abbreviation:"OKE87",body:"Oke, T. R. 1987. Boundary Layer Climates, 2nd edition. Routledge, London. 435 p."};eS.metadata={tags:[],concepts:[]};eS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73F9H5xVBXsw9pSyvZlMtK",type:d,createdAt:ni,updatedAt:ni,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};eS.fields={title:"Ã„Ã¤ri-ilmiÃ¶t",slug:"aari-ilmiot"};eZ.metadata={tags:[],concepts:[]};eZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7jyOfjxeRr84YMDP6kEscb",type:d,createdAt:oq,updatedAt:oq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};eZ.fields={title:"EnergialÃ¤hteet",slug:"energialahteet"};e$.metadata={tags:[],concepts:[]};e$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23C7FmXnMnwMbAS2zkj55J",type:d,createdAt:"2022-09-16T10:31:44.184Z",updatedAt:"2022-11-29T07:47:30.192Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};e$.fields={abbreviation:"TYO22",body:"TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶. 2022. Hiilineutraali Suomi 2035 - kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n julkaisuja 2022:53. 212 s.  ",link:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164321"};fb.metadata={tags:[],concepts:[]};fb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6HBGwXd3DmhGOWZX4kb0MP",type:d,createdAt:pd,updatedAt:pd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};fb.fields={title:"Julkiset hankinnat",slug:"julkiset-hankinnat"};fd.metadata={tags:[],concepts:[]};fd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3U4Mgtr0lPcEsnDcjAOo3L",type:d,createdAt:pC,updatedAt:pC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};fd.fields={title:"EnergiansÃ¤Ã¤stÃ¶",slug:"energiansaasto"};fg.metadata={tags:[],concepts:[]};fg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1OnXFOouvDsPdO4ub8j2jL",type:d,createdAt:pN,updatedAt:pN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fg.fields={abbreviation:pO,body:"Tilastokeskus 9.12.2021 (pÃ¤ivitetty). YhdyskuntajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ jatkoi kasvuaan vuonna 2020 â€“ suurin osa jÃ¤tteistÃ¤ hyÃ¶dynnettiin edelleen energiana. Tilastokeskus. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fjate\u002F2020\u002F13\u002Fjate_2020_13_2021-12-09_tie_001_fi.html"};fi.metadata={tags:[],concepts:[]};fi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"S8kzrLGHbzOBW7VNJWWOx",type:d,createdAt:qJ,updatedAt:qJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fi.fields={abbreviation:"SAA17",body:"Saarinen, M., Fogelholm, M., Tahvonen, R. & Kurppa, S. 2017. Taking nutrition into account within the life cycle assessment of food products. Journal of Cleaner Production, Volume 149: 828â€“844.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2017.02.062"};fj.metadata={tags:[],concepts:[]};fj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7AE6CQtx8zOE9pymorUrFA",type:d,createdAt:qW,updatedAt:qW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fj.fields={abbreviation:"TER18",body:"Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fineli (elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki) [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Ffineli.fi\u002Ffineli\u002Ffi\u002Findex"};fk.metadata={tags:[],concepts:[]};fk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ZVeUmt1xuyfWllDGZuisY",type:d,createdAt:q_,updatedAt:q_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fk.fields={abbreviation:"SAA14",body:"Saarinen, M., Sinkko, T., Joensuu, K., Silvenius, F. & Ratilainen, A. 2014. Ravitsemus ja maaperÃ¤vaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa : SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 146: 97 s., 2 liitettÃ¤.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-540-0"};fl.metadata={tags:[],concepts:[]};fl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2KDtm4J7jqh792FKVRLFEB",type:d,createdAt:rq,updatedAt:rq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fl.fields={abbreviation:"KAT14",body:"Katajajuuri, J.-M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., HeikkilÃ¤, L. & Reinikainen, A. 2014. Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, Volume 73: 322â€“329.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2013.12.057"};fp.metadata={tags:[],concepts:[]};fp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7lep0lDpKGjLMNM2230mB6",type:d,createdAt:rX,updatedAt:rX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fp.fields={abbreviation:"Hai10",body:"Haiko, M. 2010. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset kunnille. Muistio 12.2.2010. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 12 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fymparisto\u002Filmastonmuutos\u002Fsopeutuminen\u002FDocuments\u002Filmastonmuutoksen_sopeutumisen_vaikutukset_kunnille%5B1%5D.pdf"};fq.metadata={tags:[],concepts:[]};fq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5XRhhkw2gVxUgRTMItkihP",type:d,createdAt:so,updatedAt:so,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fq.fields={abbreviation:"VEI12a",body:"Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., VehvilÃ¤inen, B., Marttunen, M. & Aaltonen, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos â€“ vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 16\u002F2011, Luonnonvarat. 138 s.",link:sp};fr.metadata={tags:[],concepts:[]};fr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5sZq9IjgiEzvhF726cxCYt",type:d,createdAt:sy,updatedAt:sy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fr.fields={abbreviation:"LAK10",body:"Laki tulvariskien hallinnasta (620\u002F2010)",link:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Fajantasa\u002F2010\u002F20100620"};fs.metadata={tags:[],concepts:[]};fs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rUrrnrFBUdgbENkD9f9fQ",type:d,createdAt:sA,updatedAt:sA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fs.fields={abbreviation:"SUO15c",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 5.3.2015 (PÃ¤ivitetty). Tulvariskien hallinnan suunnittelu. [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FTulvariskien_hallinta\u002FTulvariskien_hallinnan_suunnittelu"};fA.metadata={tags:[],concepts:[]};fA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5azQH2PRDh1FKTGbsaeElp",type:d,createdAt:uJ,updatedAt:uJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};fA.fields={title:"Talvi",slug:"talvi"};fC.metadata={tags:[],concepts:[]};fC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"XysjMc5MNJ2sppfjGPCgP",type:d,createdAt:"2020-12-01T13:08:34.834Z",updatedAt:"2022-01-24T10:55:10.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:gw,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};fC.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:vE,slug:"ilmastonmuutoksen-vaikutukset",parent:dI,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskuntaan ja luonnonympÃ¤ristÃ¶Ã¶n riippuvat muutosten suuruudesta ja nopeudesta sekÃ¤ herkkyydestÃ¤ ilmastotekijÃ¶ille. Suomessa kasvillisuusvyÃ¶hykkeet vetÃ¤ytyvÃ¤t kohti pohjoista ja esimerkiksi tulvariskit muuttuvat. MerkittÃ¤viÃ¤ vaikutuksia tyÃ¶ntyy Suomeen maailmantalouden ja kansainvÃ¤lisen politiikan kautta. Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvÃ¤sti suuremmat kuin hyÃ¶dyt.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ perustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille .",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7z0pDQGYwBAdRgLSMk0oSW",type:d,createdAt:"2021-10-21T12:42:39.368Z",updatedAt:"2021-10-21T12:44:07.389Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dk,referencingItems:[bx,{sys:{type:b,linkType:d,id:wp}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wq}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wr}},em,{sys:{type:b,linkType:d,id:ws}}],teaserType:dB,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ivof5AJ8bi7wYk9pMKmyp",type:d,createdAt:"2021-10-26T13:46:28.239Z",updatedAt:"2023-06-29T11:04:52.372Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutoksen vaikutukset -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:fO}},cs,{sys:{type:b,linkType:d,id:im}},er],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[aa],tags:[by,eq,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SWwYbNR5HSlZ33vvK9Ycp",type:d,createdAt:wI,updatedAt:wI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Talous",slug:"talous"}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Uko9Wm1bjVxEom1vAbq6",type:d,createdAt:wJ,updatedAt:wJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Yhteiskunta",slug:"yhteiskunta"}},es]};fG.metadata={tags:[],concepts:[]};fG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2C23S16LdYHp9B7fI5CU2I",type:d,createdAt:vN,updatedAt:vN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};fG.fields={title:"RehevÃ¶ityminen",slug:"rehevoityminen"};fH.metadata={tags:[],concepts:[]};fH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4peIafaQehih6YiIa1odCH",type:d,createdAt:vO,updatedAt:vO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};fH.fields={title:"Luontotyypit",slug:"luontotyypit"};fI.metadata={tags:[],concepts:[]};fI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"RKmmGSsgQ9LcyYpe3iY7O",type:d,createdAt:vP,updatedAt:vP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fI.fields={abbreviation:"Sch09",body:"Schulz T. M. 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen maatalouteen. Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation, Action 7: Assessment of impacts and adaptation measures for agricultural production,  Deliverable 1: Review of warming impacts in boreal agriculture. 33 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload.asp?contentid=114258&lan=en"};fS.metadata={tags:[],concepts:[]};fS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WGVxSMNPmOgOqHCS4sjVE",type:d,createdAt:"2021-09-23T19:14:55.363Z",updatedAt:"2022-01-17T09:19:18.545Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};fS.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:xE,slug:"sosiaalipalvelut",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4pBPqpQ0le4qwWet7Lcdfq",type:d,createdAt:xF,updatedAt:xF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Sosiaalipalvelut-teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4uEoyXQEAPkf7zPvhW6MiJ",type:d,createdAt:"2021-09-24T10:28:05.336Z",updatedAt:"2021-11-03T13:49:24.706Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sosiaalipalvelut - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5gVWrBe9IwtTVuzpfJoG8N",type:d,createdAt:"2021-07-17T09:26:12.519Z",updatedAt:"2022-01-17T09:15:49.075Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Sosiaalipalvelut â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"sosiaalipalvelut-hillinta",parent:fS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤llÃ¤ energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta voidaan tehokkaimmin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ toimialan ilmastovaikutuksia palvelujen laadusta tinkimÃ¤ttÃ¤. Taloudellisesti kannattavimpia toimenpiteitÃ¤ on kÃ¤yttÃ¤jien opastus sÃ¤hkÃ¶n, lÃ¤mmÃ¶n ja veden jÃ¤rkevÃ¤Ã¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Materiaalien sÃ¤Ã¤stÃ¤minen ja jÃ¤tteiden vÃ¤hentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiden vÃ¤hentÃ¤minen ja materiaalien sÃ¤Ã¤stÃ¤minen alkaa jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa voidaan suosia kierrÃ¤tettÃ¤viÃ¤ ja uusiutuvia materiaaleja. LisÃ¤ksi hankittavien tuotteiden tulee olla sellaisia, joiden valmistuksessa on kuormitettu mahdollisimman vÃ¤hÃ¤n ympÃ¤ristÃ¶Ã¤. KertakÃ¤yttÃ¶isiÃ¤ tuotteita tulisi vÃ¤lttÃ¤Ã¤ aina, kun se on mahdollista. Hankittavien laitteiden kÃ¤ytÃ¶naikainen energian kulutus tulisi myÃ¶s ottaa huomioon. SÃ¤hkÃ¶inen asiointi on monessa virastossa jo tÃ¤tÃ¤ pÃ¤ivÃ¤Ã¤. Se auttaa osaltaan vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n paperin kulutusta ja hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HenkilÃ¶liikenteen ja kuljetusten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Liikkumistarvetta tulisi pyrkiÃ¤ vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n ja kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n julkista liikennettÃ¤ aina, kun se on mahdollista. Kuljetuksia voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ parantamalla logistiikkaa. Kuljettajille tulisi tarjota koulutusta taloudelliseen ajotapaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶vastuullisuuden ja terveyden edistÃ¤minen asiakaskontakteissa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sosiaalipalvelujen tulee ottaa huomioon ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kohdat kaikissa asiakaskontakteissaan ja omaksua aktiivinen rooli opastajana ja tiedottajana ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤ssÃ¤. Ruokapalveluissa tulisi pyrkiÃ¤ sÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤Ã¤n energiaaÂ  ja tarjoamaan kasvispainotteista lÃ¤hiruokaa. Varhaiskasvatuksessa ja muilla sosiaalipalveluiden aloilla on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ korostaa ilmastonmuutoksen hillintÃ¤toimien lisÃ¤ksi terveellisiÃ¤ elÃ¤mÃ¤ntapoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶kasvatus on oleellinen osa pÃ¤ivÃ¤kotien varhaiskasvatusta. Tarkoituksena on luontosuhteen ja ympÃ¤ristÃ¶vastuullisuuden kehittÃ¤minen. KierrÃ¤tys- ja kulutuskasvatus aloitetaan jo pÃ¤ivÃ¤kodissa, jolloin monet ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤n liittyvÃ¤t toimet ovat itsestÃ¤Ã¤n selviÃ¤ jo pienestÃ¤ pitÃ¤en. YmpÃ¤ristÃ¶kasvatus ja -opetus on tÃ¤rkeÃ¤ myÃ¶s peruskoulussa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:xb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:xe},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7kVL2H5xPpI3iPRVl4xZQT",type:d,createdAt:xG,updatedAt:xG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SYY09",body:"Syyrakki, S. 2009. PÃ¤Ã¤ttÃ¤jÃ¤n opas. LÃ¤hituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut. FCG Efeko Oy. 35 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.lounafood.net\u002FOppaat\u002FPaattajan_opas.pdf"}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"57hxg9MWYVoAVYrEvwel9P",type:d,createdAt:xH,updatedAt:xH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Sosiaalipalvelut â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[xq,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"zp8KFu7ttbVx5rSoPX7m7",type:d,createdAt:"2021-07-15T11:15:02.552Z",updatedAt:"2022-01-13T13:09:15.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iE,visibleTitle:iE,paragraph:xI},title:iE,document:xI},xj,xo,xh,xm,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6f5DSo6kCLhFnUC1bpLp6q",type:d,createdAt:"2021-07-14T09:16:34.935Z",updatedAt:"2022-01-17T08:23:18.107Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iF,visibleTitle:iF,paragraph:xJ},title:iF,document:xJ},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"YDPxj6gPYZw0MF5XWrDsY",type:d,createdAt:"2021-07-15T12:07:34.128Z",updatedAt:"2022-01-17T08:22:59.599Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iG,visibleTitle:iG,paragraph:xK},title:iG,document:xK}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkoulut_ja_oppilaitokset"},content:[{data:{},marks:[],value:"Motiva Oy: Koulut ja oppilaitokset (Sivustolle on koottu energiansÃ¤Ã¤stÃ¶Ã¶n ja uusiutuviin energialÃ¤hteisiin liittyviÃ¤ opetusmateriaaleja, vierailukohteita ja esimerkkejÃ¤ suomalaisissa kouluissa ja pÃ¤ivÃ¤kodeissa toteutetusta energiaopetuksesta.) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparistokasvatus.fi\u002Fpages\u002F285.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶kasvatuksen seura: VihreÃ¤ lippu. (PÃ¤ivÃ¤kotien, koulujen, oppilaitosten sekÃ¤ lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestÃ¤vÃ¤n kehityksen ohjelma.)",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:xs},content:[{data:{},marks:[],value:xt,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[xL],tags:[ag,bI,dq,fb],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3E3rubdwz6URD68J4TWlUS",type:d,createdAt:"2021-09-30T12:03:48.155Z",updatedAt:"2021-11-03T13:50:26.163Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sosiaalipalvelut - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"4o6WBD3QySSvwejtDRLhFC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6AeLnoMhrVAx3xu0cJVZVj",type:d,createdAt:xN,updatedAt:xN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Sosiaalipalvelut-teemasivu nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[cG],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[O,$],sector:[xL],tags:[ag,bI,dq,iD,cV]};fU.metadata={tags:[],concepts:[]};fU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Dl0hjoIXD59fgz41D4nWZ",type:d,createdAt:"2021-09-23T12:27:35.568Z",updatedAt:"2022-01-17T10:55:46.027Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};fU.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:yl,slug:"energiantuotanto-ja-energiahuolto",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5aSXeQ7rhHMB57xLGw87mn",type:d,createdAt:ym,updatedAt:ym,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Energiantuotanto ja energiahuolto -teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Rm0ADyhPY3I2GpuQcCkFe",type:d,createdAt:"2021-10-12T07:33:44.385Z",updatedAt:"2021-11-03T13:42:34.665Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Energiantuotanto ja energiahuolto - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WHSbdRisk26efehcwShgT",type:d,createdAt:"2021-07-20T09:23:41.372Z",updatedAt:"2022-01-17T10:56:14.961Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Energiahuolto â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"energiahuolto-hillinta",parent:fU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energian tuotanto aiheuttaa merkittÃ¤vÃ¤n osan kaikista tuotetuista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Siten energiantuotannossa ja -kulutuksessa tehtÃ¤villÃ¤ valinnoilla ratkaistaan merkittÃ¤vÃ¤ osa valtakunnan pÃ¤Ã¤stÃ¶taseesta. Huomiota on kiinnitettÃ¤vÃ¤ kaikkiin mahdollisiin keinoihin energian sÃ¤Ã¤stÃ¶stÃ¤ uusiin tuotantomenetelmiin ja polttoaineisiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiantuotannon valinnoilla ratkaistaan valtakunnalliset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuottaminen asumisen, liikekiinteistÃ¶jen ja teollisuuden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n aiheuttaa noin puolet Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Energiantuotannossa tehtÃ¤villÃ¤ valinnoilla on siis pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kannalta ratkaiseva merkitys sekÃ¤ alueellisesti ettÃ¤ valtakunnallisesti. Energiantarpeen vÃ¤hentÃ¤minen on keinoista tehokkaimpia, mutta myÃ¶s haasteellisimpia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isiin polttoaineisiin vaihtaminenkin on osa ratkaisua",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuotetun sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t riippuvat kÃ¤ytetyistÃ¤ polttoaineista. Suomessa lÃ¤hes puolet energiasta on perÃ¤isin fossiilisista polttoaineista, jotka tuottavat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. KÃ¤ytetyimmÃ¤t fossiiliset polttoaineet ovat kivihiili, maakaasu ja turve. NeljÃ¤nnes energiasta tuotetaan ydinvoimalla. YhteensÃ¤ neljÃ¤nneksen osuus on myÃ¶s mÃ¤ntyÃ¶ljyllÃ¤, puulla ja muilla pÃ¤Ã¤stÃ¶neutraaleilla biopolttoaineilla. Vesivoimalla tuotetaan 5 % ja tuulivoimalla 0,1 % energiasta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan hillitÃ¤ tehokkaimmin korvaamalla fossiilisia polttoaineita kÃ¤yttÃ¤viÃ¤ laitoksia pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶millÃ¤ energiamuodoilla. Tuulivoiman, aurinkoenergian ja maalÃ¤mmÃ¶n etuna on, ettÃ¤ niillÃ¤ voidaan toteuttaa myÃ¶s hajautettuja ja pienen mittakaavan ratkaisuja. LÃ¤mpÃ¶Ã¤ voidaan lisÃ¤ksi ottaa lÃ¤mpÃ¶pumppujen avulla talteen sekÃ¤ ilmastoinnin poistoilmasta ja jÃ¤tevedestÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Toiseksi tehokkain keino on vaihtaa laitosten kÃ¤yttÃ¤miÃ¤ fossiilisia polttoaineita pÃ¤Ã¤stÃ¶neutraaleiksi biopolttoaineiksi. Biopolttoaineiksi soveltuvat parhaiten eloperÃ¤iset massat, joita ei tarvitse kasvattaa energian tuotantoa varten, kuten puu- ja viljelytÃ¤hteet ja lanta. YhdyskuntajÃ¤tteistÃ¤ tyÃ¶stetyt polttoaineetkin ovat osittain bioperÃ¤isiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teknisin parannuksin voidaan tehostaa energian tuotantoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s parantamalla laitosten hyÃ¶tysuhdetta ja muuta tekniikkaa. HyÃ¶dynnettÃ¤vÃ¤n energian mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ voidaan lisÃ¤tÃ¤ esimerkiksi muuntamalla lÃ¤mpÃ¶laitoksia sÃ¤hkÃ¶Ã¤ ja lÃ¤mpÃ¶Ã¤ tuottaviksi yhteistuotantolaitoksiksi. Teknisten parannusten avulla voidaan saada hyÃ¶tykÃ¤yttÃ¶Ã¶n aiempaa suurempi osuus polttoaineen energiasta tai ottaa talteen laitoksen tuottama hiilidioksidi. LisÃ¤hyÃ¶tyÃ¤ saadaan otettaessa hiilidioksidi talteen myÃ¶s polttoaineen ollessa bioperÃ¤inen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶n oston kilpailuttamiseen ympÃ¤ristÃ¶kriteerit",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤hkÃ¶n hankinnassa kannattaa ottaa ympÃ¤ristÃ¶nÃ¤kÃ¶kulmat mukaan valintakriteereiksi. Tarjouksia voidaan pisteyttÃ¤Ã¤ niin, ettÃ¤ uusiutuvilla energialÃ¤hteillÃ¤ tuotetulla sÃ¤hkÃ¶llÃ¤ on suurempi painoarvo kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetulla sÃ¤hkÃ¶llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3tDsKUJc8ptVjdcroXAFnm",type:d,createdAt:yn,updatedAt:yn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL10a",body:"Tilastokeskus 2010. Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t 1990-2008. 4. korjattu painos.",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fsuominir_2010_4.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CoLcUp2Ki5tTDYQjxQKWL",type:d,createdAt:yo,updatedAt:yo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL10b",body:"Tilastokeskus 2010. SÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotanto tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2008.",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fsalatuo\u002F2008\u002Fsalatuo_2008_2009-10-21_tau_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5WMYPUQnXYfkP3Iu1cv9Gt",type:d,createdAt:yp,updatedAt:yp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TIL10c",body:"Tilastokeskus 2010. Polttoaineluokitus 2010.",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fkhkaasut_polttoaineluokitus_2010.xls"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Gn3iJcJDvZdSgiZnSu3tk",type:d,createdAt:yq,updatedAt:yq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KUN10",body:"Suomen Kuntaliitto. 2011. SÃ¤hkÃ¶n oston kilpailuttaminen",link:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fyty\u002Fenergia\u002Fenergiahuolto\u002Fsahkon-osto\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3WhRsa8FAbzQK2E3fftvGj",type:d,createdAt:yr,updatedAt:yr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Energiahuolto â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"15MSg5lNtq50xd26XPYqlU",type:d,createdAt:"2021-07-15T11:56:03.083Z",updatedAt:"2022-01-13T13:10:24.396Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:fV,visibleTitle:fV,paragraph:ys},title:fV,document:ys}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fe3portal.vtt.fi\u002Frepowermap\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"VTT: Repowermap - Uusiutuva energia ja energiatehokkuus lÃ¤hiympÃ¤ristÃ¶ssÃ¤si ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fenergiatehokkuussopimukset"},content:[{data:{},marks:[],value:oZ,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[iO],tags:[ag,yt,eZ,aY],articleLength:[Z],publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"nmdizbi9Fd6MbfS9qExz1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"4F034n4TLbDW54sacfBzhT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6tiTV7Zen8zyzCmG4Xd71R",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"58OJjwee6ynkqcORRggjMK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1ePqorIjZWwfJdeIwQap30",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"6Ck8QX5hi9eIsdWt3y5jhX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5XvkssE608b2zruynBUm1C",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Y6uF8vYUT0B6gMPgGmjZ4",type:d,createdAt:"2021-09-23T08:35:39.362Z",updatedAt:"2022-11-29T07:48:54.683Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:123,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Vesivoimalla tuotetaan uusiutuvaa sÃ¤hkÃ¶Ã¤",materialType:G,slug:"vesivoimalla-tuotetaan-uusiutuvaa-sahkoa",parent:fU,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesivoima on toiseksi suurin uusiutuvan energian lÃ¤hde Suomessa bioenergian jÃ¤lkeen. Sen tuotanto on pysynyt melko samalla tasolla viime vuosina. Vesivoima ei tuota hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤, mutta aiheuttaa paikallisia vaikutuksia ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n ja vesiluontoon.\r\n\r",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vesivoima on merkittÃ¤vÃ¤ uusiutuvan energian lÃ¤hde Suomessa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"\rVesivoima on uusiutuvaa energiaa, joka hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ virtaavan veden liike-energiaa. Vesivoimalla on aiemmin kÃ¤ytetty esimerkiksi myllyjÃ¤ tai sahoja. NykyÃ¤Ã¤n vesivoimalla tuotetaan lÃ¤hinnÃ¤ sÃ¤hkÃ¶Ã¤. Vesivoimalan toiminnan perustana on ylÃ¤- ja ala-altaan vÃ¤linen korkeusero. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:iP},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"\rVesivoiman osuus kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta on ollut viime vuosina noin neljÃ¤ prosenttia. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5IxxJgwPEZaB01YiOsa1nS",type:d,createdAt:"2022-11-28T12:50:06.060Z",updatedAt:"2022-11-29T07:48:02.973Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:yw,body:"Tilastokeskus. 2.11.2022 (PÃ¤ivitetty). Energian hankinta ja kulutus -tietokantataulukot. 12st Energian kokonaiskulutus energialÃ¤hteittÃ¤in, 2010Q1-2022Q2*. ",link:yx}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Vesivoiman osuus Suomessa tuotetusta sÃ¤hkÃ¶stÃ¤ on puolestaan vaihdellut noin 15â€“20 prosentin vÃ¤lillÃ¤ (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:iQ},content:[]},{nodeType:a,value:" Vuosittainen vaihtelu vesivoimalla tuotetun sÃ¤hkÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤ssÃ¤ johtuu sademÃ¤Ã¤rien ja siten vesitilanteen vaihtelusta. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"37098zDY06y6cahYNnKzSM",type:d,createdAt:"2022-11-28T12:58:21.744Z",updatedAt:"2023-07-26T12:36:02.238Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Vesivoiman tuotanto vuosina 2000â€“2021 on vaihdellut noin 10 000â€“17 000 gigawattitunnin vÃ¤lillÃ¤. SÃ¤hkÃ¶n kokonaistuotanto Suomessa on samalla ajanjaksolla vaihdellut noin 65 000â€“82 000 gigawattitunnin vÃ¤lillÃ¤. PylvÃ¤skaavio. ",asset:yy,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Vesivoiman tuotanto Suomessa vuosina 2000â€“2021 suhteessa sÃ¤hkÃ¶n kokonaistuotantoon. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:iQ},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa on noin 250 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho on noin 3190 megawattia ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ew},content:[]},{nodeType:a,value:". Vuositasolla Suomessa tuotetaan sÃ¤hkÃ¶Ã¤ vesivoimalla noin 13â€“16 terawattituntia. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:iQ},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vesivoimaa voidaan sÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤ kulutuksen ja tuotannon vaihteluiden mukaan",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vesivoima toimii energiajÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ sÃ¤Ã¤tÃ¶voimana ja reagoi nopeasti kulutuksen vaihteluihin. VettÃ¤ varastoidaan suuriin altaisiin, ja sÃ¤hkÃ¶n tuotantoa voidaan sÃ¤Ã¤tÃ¤Ã¤ kulutuksen mukaan: kulutushuippujen aikana vettÃ¤ pÃ¤Ã¤stetÃ¤Ã¤n altaista enemmÃ¤n, jolloin voimala tuottaa enemmÃ¤n sÃ¤hkÃ¶Ã¤. Alhaisemman kulutuksen aikana vettÃ¤ voidaan puolestaan varastoida altaisiin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:iP},content:[]},{nodeType:a,value:"\r\n\r\nEnergiajÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤, jossa yhÃ¤ suurempi osa tuotannosta on sÃ¤Ã¤stÃ¤ riippuvaista tuuli- ja aurinkoenergiaa, nopeasti sÃ¤Ã¤dettÃ¤vÃ¤n tuotannon merkitys kasvaa. Vesivoimalaitosten sÃ¤Ã¤ntelyÃ¤ voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ myÃ¶s kevÃ¤ttulvien torjunnassa ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:iP},content:[]},{nodeType:a,value:rM,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Vesivoiman mÃ¤Ã¤rÃ¤ ei Suomessa juuri lisÃ¤Ã¤nny",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa on edelleen mahdollisuuksia rakentaa lisÃ¤Ã¤ vesivoimaa, vaikka suurimmat kohteet onkin pÃ¤Ã¤osin rakennettu. On kuitenkin epÃ¤todennÃ¤kÃ¶istÃ¤, ettÃ¤ Suomeen rakennettaisiin kokonaan uutta vesivoimaa, sillÃ¤ rakentamisella on huomattavia vaikutuksia rakennettujen vesistÃ¶jen ekologiaan ja mahdollisten tekoaltaiden alle jÃ¤Ã¤viin maa-alueisiin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ew},content:[]},{nodeType:a,value:" Vesivoimalla on vaikutuksia etenkin kalakantoihin. Esimerkiksi vaelluskalojen nousu jokiin kutemaan voi vaikeutua tai estyÃ¤ kokonaan. Vaikutuksia voidaan lieventÃ¤Ã¤ kalaportailla, joita pitkin kalat pÃ¤Ã¤sevÃ¤t siirtymÃ¤Ã¤n. MyÃ¶s vesistÃ¶jen sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyn aiheuttamat vaihtelut vedenkorkeudessa voivat vaikuttaa kalakantoihin. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ew},content:[]},{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Olemassa olevien vesivoimalaitosten tehoa voidaan jonkin verran kasvattaa peruskorjausten yhteydessÃ¤. Vesivoimalaitoksilla on pitkÃ¤ kÃ¤yttÃ¶ikÃ¤, minkÃ¤ johdosta tuotantokustannukset ovat edulliset. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ew},content:[]},{nodeType:a,value:" Suomessa on suojelemattomissa vesistÃ¶issÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤tÃ¶ntÃ¤ vesivoimapotentiaalia noin 663 MW, josta suurin osa on saatavissa jo olemassa olevien laitosten modernisointi- ja tehonkorotushankkeista. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"33o6loc9e2t8rdqtGKoxXC",type:d,createdAt:yC,updatedAt:yC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MOT21",body:"Motiva Oy. 3.2.2021 (PÃ¤ivitetty). Pienvesivoima. (Viitattu 28.11.2022) ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fuusiutuva_energia\u002Fvesivoima\u002Fpienvesivoima"}}},content:[]},{nodeType:a,value:" MyÃ¶s ilmastonmuutoksen aiheuttama sademÃ¤Ã¤rien lisÃ¤Ã¤ntyminen voi osaltaan lisÃ¤tÃ¤ vesivoiman tuotantopotentiaalia. Vesivoimalla on Suomen sÃ¤hkÃ¶jÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤ asema joustavana energiantuotantomuotona, joka mahdollistaa sÃ¤Ã¤riippuvaisen uusiutuvan sÃ¤hkÃ¶ntuotannon kasvun ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:e$},content:[]},{nodeType:a,value:". Sen haitallisten luontovaikutusten vuoksi Suomessa tuotetun vesivoiman mÃ¤Ã¤rÃ¤ pysynee kuitenkin melko samalla tasolla myÃ¶s tulevaisuudessa  ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ew},content:[]},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fenergia.fi\u002Ffiles\u002F3427\u002FVesivoimaselvitys_FINALrev1_20190206.pdf "},content:[{data:{},marks:[],value:"Ã…F-Conslut Oy 2019. Vesivoiman merkitys Suomen energiajÃ¤rjestelmÃ¤lle. ZETVESF Loppuraportti. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjukuri.luke.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F547528"},content:[{data:{},marks:[],value:"Koljonen, S., Vehanen, T. & Evokari, V. 2021. Policy Brief: Parempaa suunnittelua kalateiden rakentamiseen. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[iO],tags:[rC,eZ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"51Wu9udvtTdpN89q9mrsqV",type:d,createdAt:yD,updatedAt:yD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Vesivoima",slug:"vesivoima"}}],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2022-11-29",publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"aXL24CeUlAjV7VIUWrCPi",type:d,createdAt:"2021-10-12T07:36:12.471Z",updatedAt:"2021-11-03T13:43:14.070Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Energiantuotanto ja energiahuolto - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5VqKm5xQFjTeZaQeZPs5jQ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QNZ8bpqwpBszvRQTbLjEu",type:d,createdAt:"2021-10-12T07:46:13.437Z",updatedAt:"2021-11-03T13:43:55.811Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Energiantuotanto ja energiahuolto - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"35K9TajxFnk1KSy5ADNU0K",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3iplXd7eQCu847LkgfMK5W",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1gURqUGKu3KbW1sRdGPXR2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"66HGQH5582fWQLAdVXDPMo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"Znv0yAq2IUykQZTkyrjfy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"3shCeCg1dpAqA1zDpxXqwH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}],perspective:[O,aa,$],sector:[iO],tags:[ag,eZ,yt,aY,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43pjvdTzKioCVKchN1P00M",type:d,createdAt:yE,updatedAt:yE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Huoltovarmuus",slug:"huoltovarmuus"}}]};fW.metadata={tags:[],concepts:[]};fW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KqiszQ0uWSIOwsvqfUOM2",type:d,createdAt:"2021-07-07T10:23:09.158Z",updatedAt:"2022-01-17T10:57:31.731Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};fW.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:yF,slug:"jatehuolto",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2aD9LZZpYu1PV9a484UNip",type:d,createdAt:yG,updatedAt:yG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"JÃ¤tehuolto-teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1EgdW6Z2JJjRGWaFGrvxgj",type:d,createdAt:"2021-10-11T09:10:30.180Z",updatedAt:"2021-11-03T12:57:02.768Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"JÃ¤tehuolto - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7KMg8AMzKdGANzDKcmLEYz",type:d,createdAt:"2021-07-20T08:30:25.078Z",updatedAt:"2022-01-17T10:53:03.645Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"JÃ¤tehuolto â€“ HillintÃ¤",materialType:G,slug:"jatehuolto-hillinta",parent:fW,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tehuollon merkittÃ¤vin pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hde on kaatopaikoilta vapautuva metaani. Kaatopaikkojen pintakerrosten lÃ¤pi kulkeutuvan metaanin osuus on noin puolet koko Suomen metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. LisÃ¤ksi metaania vapautuu biohajoavien jÃ¤tteiden kompostoinnista. JÃ¤tehuollon vÃ¤lillisesti aiheuttamia kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ovat jÃ¤tekuljetusten ja jÃ¤tteiden kÃ¤sittelyn energiankulutuksen aiheuttamat pÃ¤Ã¤stÃ¶t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KuluttajakÃ¤yttÃ¤ytymisellÃ¤ ja tuotesuunnittelulla suurin merkitys jÃ¤tehuollon pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tehuolto palauttaa kulutuksesta syntyvien jÃ¤tteiden materiaalin ja energian takaisin tuotantoprosesseihin ja sijoittaa hyÃ¶tykÃ¤yttÃ¶Ã¶n soveltumattoman osan kaatopaikalle. Paperin, pahvin, metallien, lasin ja muiden erikseen kerÃ¤ttÃ¤vien jakeiden jÃ¤lkeen jÃ¤ljelle jÃ¤Ã¤ laadultaan vaihtelevaa sekajÃ¤tettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiksi pÃ¤Ã¤tyneiden materiaalien suurimmat ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset syntyneet tuotantovaiheessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskivertosuomalainen tuottaa sekajÃ¤tettÃ¤ noin 300 kiloa ja kaikkia jÃ¤tteitÃ¤ yhteensÃ¤ yli 500 kiloa vuodessa. TÃ¤mÃ¤n jÃ¤tteen suurimmat vaikutukset ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n ovat syntyneet silloin, kun tuotteet on valmistettu ja kuljetettu kauppaan sekÃ¤ lopulta kotiin. JÃ¤tehuollon ratkaisuja suurempi merkitys kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kannalta on siis tuotantoprosesseilla, tuotesuunnittelulla ja kuluttajakÃ¤yttÃ¤ytymisellÃ¤. Kuluttaja ratkaisee kuitenkin lajittelukÃ¤yttÃ¤ytymisellÃ¤Ã¤n, miten hyvin jÃ¤tteiden sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤ materiaali ja energia saadaan palautettua uudelleen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiden palauttaminen raaka-aineiksi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ luonnonvarojen kulutusta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kertaalleen valmistetun materiaalin tyÃ¶stÃ¤minen uudelleen raaka-aineeksi vie usein vÃ¤hemmÃ¤n energiaa ja luonnonvaroja kuin uuden tuotteen valmistaminen neitseellisistÃ¤ raaka-aineista. Metalli, lasi ja puhdas muovi soveltuvat lÃ¤hes sellaisenaan uusien metalli-, lasi- ja muovituotteiden valmistukseen. KerÃ¤yspaperi soveltuu uuden sanomalehden ja pehmopapereiden raaka-aineeksi. BiojÃ¤te voidaan kÃ¤sitellÃ¤ biokaasulaitoksessa ja kompostoimalla mullaksi tai peltojen ravinnelÃ¤hteeksi. Kartongista ja pahvista voidaan valmistaa hylsyjÃ¤ ja pakkauskartonkia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteiden avulla voidaan hillitÃ¤ ilmastonmuutosta myÃ¶s kÃ¤yttÃ¤mÃ¤llÃ¤ niitÃ¤ energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijaan. Monet jÃ¤tteistÃ¤ soveltuvat polttoaineiksi sellaisenaan. LisÃ¤ksi biohajoavista jÃ¤tteistÃ¤ voidaan tuottaa kaasumaista polttoainetta kÃ¤sittelemÃ¤llÃ¤ ne biokaasulaitoksessa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4zVT9uilborFsXkXNNxGjU",type:d,createdAt:yH,updatedAt:yH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista JÃ¤tehuolto â€“ hillintÃ¤",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6agsbwl0H77KauGC4Vroi4",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:13:01.327Z",updatedAt:"2022-01-14T13:33:40.536Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iR,visibleTitle:iR,paragraph:yI},title:iR,document:yI},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KPWhlocWHds5s6lOoiMWG",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:28:31.190Z",updatedAt:"2022-01-14T13:33:22.146Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iS,visibleTitle:iS,paragraph:yJ},title:iS,document:yJ},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"c0poS75Lrfm98vl1Knpof",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:37:37.203Z",updatedAt:"2022-01-14T13:33:05.668Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iT,visibleTitle:iT,paragraph:yK},title:iT,document:yK},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Kgsgkx04cl2T5BYzmLjfP",type:d,createdAt:"2021-07-13T08:42:27.938Z",updatedAt:"2022-01-14T13:32:47.483Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:fX,visibleTitle:fX,paragraph:yL},title:fX,document:yL},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1POz50u3vdrxMacOpEbI9s",type:d,createdAt:"2021-07-15T09:52:13.933Z",updatedAt:"2022-01-14T13:32:28.586Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iU,visibleTitle:iU,paragraph:yM},title:iU,document:yM},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Tpna8o9bppAWbV875aZ5P",type:d,createdAt:"2021-07-12T09:50:37.871Z",updatedAt:"2022-01-14T13:32:12.120Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iV,visibleTitle:iV,paragraph:yN},title:iV,document:yN}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=3560&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Valtakunnallinen jÃ¤tesuunnitelma ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=93145&amp;lan=fi"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: YhdyskuntajÃ¤tteet ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=iW-hd-Dthbc&amp;list=PLqbGx2iTj0UCn7hMQvDvGn5cZEwfHvmVb&amp;feature=player_detailpage"},content:[{data:{},marks:[],value:"Myllymaa, T. 2012. JÃ¤tteistÃ¤ bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mÃ¤dÃ¤tyksen monet mahdollisuudet. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitÃ¤ Ilmasto-opas.fi tarjoaa? -seminaarissa 11.10.2012. (YouTube 18:05 min) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?list=PLqbGx2iTj0UCn7hMQvDvGn5cZEwfHvmVb&amp;feature=player_detailpage&amp;v=sJdU22T-9VU"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tanskanen, J.-H. : KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n ratkaisuja jÃ¤tehuollon ilmastovaikutusten vÃ¤hentÃ¤miseksi. ItÃ¤-Uudenmaan JÃ¤tehuolto Oy, Porvoo. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitÃ¤ Ilmasto-opas.fi tarjoaa? -seminaarissa 11.10.2012. (YouTube 22:24 min) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[iW],tags:[ag,ex,aY,iX],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KklvGNAgBTcue8AFNdQza",type:d,createdAt:"2021-10-11T09:12:04.569Z",updatedAt:"2021-11-03T12:57:40.863Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"JÃ¤tehuolto - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Myk5UsMYovmxdpy3TegkT",type:d,createdAt:"2021-07-07T10:30:59.235Z",updatedAt:"2022-01-17T10:52:06.390Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"JÃ¤tehuolto â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"jatehuolto-sopeutuminen",parent:fW,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kaatopaikat ovat merkittÃ¤viÃ¤ kasvihuonekaasujen lÃ¤hteitÃ¤. JÃ¤tehuollon kehittÃ¤misessÃ¤ ensisijainen tavoite tuleekin olla koko jÃ¤tehuollon ketjun pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen. Sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin liittyy etenkin vanhoista kaatopaikoista ja pilaantuneista maista huolehtimiseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ sadanta lisÃ¤Ã¤ haitta-aineiden huuhtoutumista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sadannan lisÃ¤Ã¤ntyminen lisÃ¤Ã¤ ravinteiden ja haitta-aineiden huuhtoutumista tÃ¤yttÃ¶mailta ja muista maarakenteista. TÃ¤mÃ¤ tulisi huomioida jÃ¤tehuoltoon liittyvissÃ¤ vaikutustenarvioinneissa ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa. Erityinen haaste ovat Suomen sadat kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ poistetut kaatopaikat. VielÃ¤ sopeutumistarvetta ei ole valtionhallinnossa nÃ¤hty niin suureksi, ettÃ¤ voimassa olevia asetuksia olisi lÃ¤hdetty muuttamaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjavesien pinnan nousu ja lisÃ¤Ã¤ntynyt sadanta voi lisÃ¤tÃ¤ haitallisten aineiden huuhtoutumista pohjavesiin. Pohjavesialueilla sijaitsevien pilaantuneiden maiden kunnostuksia ja kartoituksia tehdÃ¤Ã¤n entistÃ¤ enemmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilaantuneet maat huomioitava tulvasuojelussa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulva-alueille ei luonnollisesti soisi sijoitettavan toimintoja, jotka ovat erityisen herkkiÃ¤ tulvien seurauksille. JÃ¤tehuoltoon liittyen nÃ¤itÃ¤ ovat kaatopaikkojen ohella vaarallisia aineita kÃ¤sittelevÃ¤t ja varastoivat laitokset. Poikkeustilanteet kuten tulvat ja onnettomuudet voivat toisaalta aiheuttaa poikkeuksellisia mÃ¤Ã¤riÃ¤ jÃ¤tettÃ¤, jonka kÃ¤sittelyyn on hyvÃ¤ varautua suunnitelmatasolla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut jÃ¤tteen syntyyn tai kÃ¤sittelyyn",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tehuollon tulevaisuuden skenaario 2016:n mukaan syntyvÃ¤n jÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee Suomessa hitaasti. YhÃ¤ suurempi osa pyritÃ¤Ã¤n kuitenkin hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤Ã¤n uusiomateriaalina tai polttamaan energiaksi. JÃ¤tehuolto alueellistuu ja kaatopaikat keskitetÃ¤Ã¤n jÃ¤tteiden kÃ¤sittelyalueiden yhteyteen. Kuten muidenkin kuljetusketjujen kohdalla, myÃ¶s jÃ¤tekuljetusten toimivuuteen on kiinnitettÃ¤vÃ¤ huomiota. Poikkeustilanteissa kiinteistÃ¶ille mahdollisesti kertyvÃ¤t jÃ¤tteet muodostavat terveysriskin.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tteen poltosta syntyy tuhkaa noin 30 % ja rinnakkaispoltosta 10 %, mikÃ¤ on loppusijoitettava kaatopaikoille. Skenaarion arvio jÃ¤tteenpoltossa syntyvÃ¤n tuhkan mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤ on noin 1\u002F10 energiantuotannossa syntyvÃ¤stÃ¤ tuhkasta, joten jÃ¤tteenkÃ¤sittelyn muutokset eivÃ¤t aiheuta radikaaleja uusia sopeutumistarpeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4SFhNFbfjO3ESzQBN5MLdF",type:d,createdAt:yT,updatedAt:yT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MMM05",body:"MMM 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia.",link:"http:\u002F\u002Fwwwb.mmm.fi\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisusarja\u002F2005\u002FMMMjulkaisu2005_1.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6WmXm4dASsoAonF4bHkKsO",type:d,createdAt:yU,updatedAt:yU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HUH07",body:"Huhtinen, K. Lilja, R., Sokka, L., SalmenperÃ¤, H., Runsten, S. 2007.  Valtakunnallinen jÃ¤tesuunnitelma vuoteen 2016. Taustaraportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 16\u002F2007.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=236700"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6DRYUr9ZDhgtTA6JInpDQt",type:d,createdAt:yV,updatedAt:yV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ETEna",body:"EtelÃ¤- ja LÃ¤nsi-Suomen jÃ¤tesuunnitelma â€“ JÃ¤tehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa.  n.a.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload.asp?contentid=107736&lan=sv"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1bVXKS0aJsB8Ew0kCY8DY1",type:d,createdAt:"2021-07-07T10:27:46.491Z",updatedAt:"2021-07-07T12:25:35.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista JÃ¤tehuolto â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oX54d29TTkmKJBabOI3ec",type:d,createdAt:"2021-07-02T13:33:16.648Z",updatedAt:"2022-01-14T13:30:56.264Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iY,visibleTitle:iY,paragraph:yW},title:iY,document:yW},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QMLibU1DYxQ3YAVyWhITd",type:d,createdAt:"2021-07-02T13:36:19.942Z",updatedAt:"2022-01-14T13:30:37.550Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:iZ,visibleTitle:iZ,paragraph:yX},title:iZ,document:yX},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7tnbcut2q5JXkXBHP9MEaZ",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:08:45.989Z",updatedAt:"2022-01-14T13:30:14.918Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:i_,visibleTitle:i_,paragraph:yY},title:i_,document:yY}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:dQ},content:[{data:{},marks:[],value:dR,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[iW],tags:[ag,dS,iX],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}],perspective:[O,$],sector:[iW],tags:[ag,iX,aY,dS]};fY.metadata={tags:[],concepts:[]};fY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WOgKROJlRoLXxvLIRUQtG",type:d,createdAt:Ai,updatedAt:Ai,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fY.fields={abbreviation:"Ref4",body:"The Royal Society. 2009. Geo-Engineering the climate: science, governance and uncertainty. 82 p.",link:"http:\u002F\u002Froyalsociety.org\u002FuploadedFiles\u002FRoyal_Society_Content\u002Fpolicy\u002Fpublications\u002F2009\u002F8693.pdf"};fZ.metadata={tags:[],concepts:[]};fZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2J7LE9dEskgowpY8Ddtcd3",type:d,createdAt:AM,updatedAt:AM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};fZ.fields={abbreviation:"RUO14",body:"Ruosteenoja, K. & Alestalo, M. 2014. Vitkasteleeko ilmaston lÃ¤mpeneminen? Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 2\u002F14: 3â€“5.",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F30106\u002F2239552\u002FKatsaus022014.pdf\u002Fec0c51b7-81f9-4dc3-9bb9-7ee1207e7c27"};f_.metadata={tags:[],concepts:[]};f_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"NLSXh5Nw88xnsRcr3Hy4K",type:d,createdAt:AU,updatedAt:AU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};f_.fields={abbreviation:"NEV08",body:"Nevanlinna, H. (toim.) 2008. Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, Helsinki: 91â€“92."};f$.metadata={tags:[],concepts:[]};f$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3vYXEkUvImFo8sjJ6DKW7w",type:d,createdAt:AZ,updatedAt:AZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};f$.fields={abbreviation:"RHE13",body:"Rhein, M., Rintoul, S. R., Aoki, S., Campos, E., Chambers, D., Feely, R. A., Gulev, S., Johnson, G. C., Josey, S. A., Kostianoy, A., Mauritzen, C., Roemmich, D., Talley, L. D. & Wang, F. 2013. Observations: Ocean (Executive Summary, 3.2 Changes in Ocean Temperature and Heat Content, 3.8 Ocean Biogeochemical Changes, Including Anthropogenic Ocean Acidificatiion, Box 3.2, FAQ 3.3, 3.9 Synthesis). In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA. 255â€“317.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter03_FINAL.pdf"};ga.metadata={tags:[],concepts:[]};ga.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"72z0WzPBqnGUGH88TEYLS6",type:d,createdAt:"2021-11-11T10:01:39.479Z",updatedAt:"2022-01-10T12:58:45.367Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};ga.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:Be,materialType:cm,slug:"muutoksen-merkit",teaserImage:Bf,teaserImageAlt:Bg,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TutÂki muuÂtokÂsen merkÂkeÂjÃ¤ kahÂdekÂsaa ilÂmasÂtoÂsuuÂretÂta tarÂkasÂteÂleÂmalÂla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jJScegVVGeByIjGQkou0L",type:d,createdAt:"2021-11-11T09:52:10.188Z",updatedAt:"2022-12-20T08:47:09.856Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:Be,teaserImage:Bf,teaserImageAlt:Bg,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fmuutoksen-merkit\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2MlEfKmxqVr9A7ilcXNJbs",type:d,createdAt:"2021-12-01T09:45:05.570Z",updatedAt:"2022-01-07T10:53:47.696Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta -visualisoinnin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xBdfylRqFCfsD1GGZQ18f",type:d,createdAt:"2021-12-01T08:56:04.584Z",updatedAt:"2023-06-12T12:51:35.576Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:73,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta: oppimistehtÃ¤vÃ¤t",materialType:Bh,slug:"muutoksen-merkit-oppimistehtavat",parent:jl,teaser:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Opetellaan tulkitsemaan ilmastonmuutoksen tutkimuksessa kÃ¤ytettÃ¤viÃ¤ kuvaajia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fplfZbbMP3QnhEAaghpQz",type:C,createdAt:"2021-12-01T10:43:35.319Z",updatedAt:"2021-12-03T14:36:38.815Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:E,locale:g},fields:{title:"merkit-maapallon-ilmastonmuutoksesta-oppimistehtavat-adobestock-339278803",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3fplfZbbMP3QnhEAaghpQz\u002Fb3f3867b28a4d820a9d59db23af1975c\u002Fmerkit-maapallon-ilmastonmuutoksesta-oppimistehtavat-adobestock-339278803.png",details:{size:46098,image:{width:P,height:R}},fileName:"merkit-maapallon-ilmastonmuutoksesta-oppimistehtavat-adobestock-339278803.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Oranssilla taustalla oleva paperi, johon on leikattu kysymysmerkki.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TehtÃ¤vien avulla tutustutaan maapallon ilmastonmuutoksen merkkeihin tarkastelemalla kahdeksaa ilmastosuuretta Ilmasto-oppaan Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta -visualisoinnin avulla. TyÃ¶ on tarkoitettu lisÃ¤materiaaliksi lukion maantieteen pakolliselle kurssille, mutta sitÃ¤ voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ hyvin myÃ¶s lyhyen matematiikan pakollisella Tilastot ja todennÃ¤kÃ¶isyys -kurssilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bj,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on, ettÃ¤ opiskelijat tutustuvat ilmastonmuutoksen tutkimuksessa kÃ¤ytettÃ¤viin kuvaajiin ja opettelevat tulkitsemaan niitÃ¤. Jos tyÃ¶ tehdÃ¤Ã¤n maantieteen kurssilla, voi opettajan johdolla etsiÃ¤ myÃ¶s El NiÃ±o -ilmiÃ¶Ã¶n tai tulivuorenpurkauksiin liittyviÃ¤ merkkejÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bk,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤n tehtÃ¤vÃ¤kokonaisuuden eli oppimisaihion voivat opiskelijat tehdÃ¤ joko ryhmÃ¤ssÃ¤ tai yksin, koulussa tai kotona. TyÃ¶n tekemiseen tarvitaan tietokone ja internetyhteys. Linkki tehtÃ¤vissÃ¤ kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤Ã¤n visualisointiin ja siihen liittyvÃ¤t tehtÃ¤vÃ¤t lÃ¶ytyvÃ¤t otsikon \"Opiskelijan materiaalit\" alta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, MAB5 (vanha) -\u003E GE2, MAB5 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:Bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Huom. visualisoinnin tietoja, oppimistehtÃ¤viÃ¤ ja mallivastauksia on pÃ¤ivitetty 24.6.2015. Opettajan mallivastaukset voi saada sÃ¤hkÃ¶postitse lÃ¤hettÃ¤mÃ¤llÃ¤ viesti osoitteeseen info@ilmasto-opas.fi. ViestissÃ¤ tulisi olla opettajan nimi ja yhteystiedot, opetettava aine ja koulun nimi. Toimitus varmistaa, ettÃ¤ vastausten vastaanottaja toimii opettajana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bm,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:Bn,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutustu erilaisiin kuvaajiin, joita kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n  apuna tutkittaessa ilmastonmuutosta. TehtÃ¤vien tekemiseen tarvitset Ilmasto-oppaan interaktiivista visualisointia Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta. Kuvien selosteet nÃ¤kyvÃ¤t  pienestÃ¤ kuvaajasta, kun siirrÃ¤t hiiren keltaisen i:n kohdalle. Kuva  suurenee painamalla +-merkkiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:Bo,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1TEHj6O9O1PtE9o8QPqQLV\u002F99d7adca81334ab72bca3e3b829559c5\u002Fmerkit-maailman-ilmastonmuutoksesta-oppimistehtavat.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:Bp,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"A Tilaston tulkinta",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1. MikÃ¤ kuvaajissa on x-akselin nimi ja mistÃ¤ mihin se ulottuu? Miksi tÃ¤llaista kuvaajaa nimitetÃ¤Ã¤n?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"2. AlailmakehÃ¤n lÃ¤mpÃ¶tila",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"b. MitÃ¤ 0 kuvaa tÃ¤ssÃ¤ kuvaajassa? ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"c. MikÃ¤ on suurin ja pienin arvo suurennetussa kuvassa (klikkaa suuremmaksi +-merkistÃ¤) ja mille vuosille ne osuvat?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"d. Poista kaikki muut kÃ¤yrÃ¤t paitsi rich (paina kÃ¤yrÃ¤vÃ¤rien nimiÃ¤). Millainen on alailmakehÃ¤n lÃ¤mpÃ¶tilan kehityssuunta eli trendi?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"e. Kuinka suuri on keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen nousu vuodessa vÃ¤lillÃ¤ 1963â€“1979 rich-kÃ¤yrÃ¤n mukaan? ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"f. Kuinka suuri keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen nousu oli vÃ¤lillÃ¤ 1979â€“2006 rich-kÃ¤yrÃ¤n mukaan?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"g. Huomaatko ajanjaksoja, joilla on selviÃ¤ poikkeamia yleisestÃ¤ trendistÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"3. Maa-alueiden lÃ¤mpÃ¶tila",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"c. Kuinka paljon kÃ¤yrÃ¤t eroavat toisistaan vuoden 1998 kohdalla? Eli etsi kÃ¤yrien lukuarvot, laske niiden keskiarvo, maksimipoikkeama ja keskihajonta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"4. VuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶t",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"c. MikÃ¤ on yleisesti ollut tilanne viimeisten sadan vuoden aikana, sataako enemmÃ¤n lunta kuin sulaa? EntÃ¤ onko ajanjaksossa yhtÃ¤Ã¤n poikkeusta?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"5. Lumipeite",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"c. Mihin perÃ¤kkÃ¤isiin vuosiin osuu suurin muutos lumipeitteen pinta-alassa eri tilastoissa?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"6. Valtamerten pintalÃ¤mpÃ¶tila",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:eE,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:gb,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"c. Vertaile merten pintalÃ¤mpÃ¶tilojen ja maa-alueiden lÃ¤mpÃ¶tilojen poikkeamia vuosina 1992, 1998 ja 2000.Â  ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"7. Arktinen merijÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"a. MikÃ¤ on y-akselin nimi ja yksikkÃ¶ tÃ¤ssÃ¤ kuvaajassa?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"b. Miksi merijÃ¤Ã¤n laajuus juuri syyskuussa on kiinnostava arktisella alueella?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"c. MinkÃ¤ suuntainen on trendi merijÃ¤Ã¤n pinta-alassa viimeisten vuosikymmenten aikana?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"B LisÃ¤kysymyksiÃ¤ maantieteen kurssille",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Huom. nÃ¤ihin vastaamiseen tarvitaan tietoa maantieteestÃ¤, eli vastaus ei lÃ¶ydy visualisoinnista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"8. Miksi Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta -visualisoinnin monessa kuvaajassa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n poikkeamaa juuri jakson 1961â€“1990 keskiarvosta?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"9. Miten tulivuorenpurkaukset vaikuttavat ilmastoon?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"10. MitÃ¤ tarkoitetaan El NiÃ±olla ja La NiÃ±alla?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"11. Miten Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta -visualisoinnissa esitetyissÃ¤ alailmakehÃ¤n, valtamerten ja maa-alueiden lÃ¤mpÃ¶tiloissa nÃ¤kyvÃ¤t voimakkaat El NiÃ±o -jaksot 1982â€“83 ja 1997â€“98? EntÃ¤ niitÃ¤ seuranneet La NiÃ±a -jaksot 1983â€“85 ja 1998â€“2001?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"12. Miten vaikuttivat Krakataun (touko-elokuussa v. 1883) ja Pinatubon (kesÃ¤kuussa v. 1991) tulivuorenpurkaukset maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilaan (katso visualisoinnin kuvaajat AlailmakehÃ¤n tai Maa-alueiden lÃ¤mpÃ¶tila) niitÃ¤ seuranneina parina vuotena?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"13. Miten Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta -visualisoinnissa kuvatut ilmastosuureiden muutokset ja kasvihuonekaasujen lisÃ¤Ã¤ntyminen liittyvÃ¤t toisiinsa?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bq,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2oWX6Uu2CJ9LWCQhjTgjQs",type:d,createdAt:Br,updatedAt:Br,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta: oppimistehtÃ¤vÃ¤t -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[ga],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[ek],toc:x,publishDate:"2014-01-13",modifiedDate:"2015-06-24",publisher:[J,aS]}},eD],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[co,wC,hE,uZ,uX],publisher:[J]};gd.metadata={tags:[],concepts:[]};gd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vpxQApVPwhHZWOfQh7bpY",type:d,createdAt:"2021-11-11T08:16:07.201Z",updatedAt:"2022-01-10T12:57:34.786Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eY,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};gd.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Maapallon ilmastohistoria -aikajana",materialType:cm,slug:"ilmastohistoria-aikajana",teaserImage:BG,teaserImageAlt:BH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TuÂtusÂtu ilÂmasÂtoÂhisÂtoÂriÂaan aiÂkaÂjaÂnan avulÂla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3L8tZkCwkbEJ4Y4BU20PDG",type:d,createdAt:"2021-10-15T12:02:52.073Z",updatedAt:"2023-01-10T09:06:28.419Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:jm,teaserImage:BG,teaserImageAlt:BH,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Filmastohistoria\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"C9HzNnqvtfXHf7tawh0m2",type:d,createdAt:"2022-01-04T12:24:35.855Z",updatedAt:"2022-01-07T11:55:24.934Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmastohistoria -aikajana nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6d0fzo8gU8ef4nvYplwR4i",type:d,createdAt:"2021-11-22T12:51:13.798Z",updatedAt:"2023-05-24T10:58:57.362Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:84,revision:aZ,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Maapallon ilmastohistoria: oppimistehtÃ¤vÃ¤t",materialType:Bh,slug:"maapallon-ilmastohistoria-oppimistehtavat",parent:jl,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4alPaYwAqSHvGSAksAQVgp",type:C,createdAt:BI,updatedAt:BI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g},fields:{title:"maapallon-ilmastohistoria-oppimistehtavat-adobestock-339278803",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4alPaYwAqSHvGSAksAQVgp\u002F92e0df2d9890700417f2beab9cfd63c8\u002Fmaapallon-ilmastohistoria-oppimistehtavat-adobestock-339278803.png",details:{size:45452,image:{width:P,height:R}},fileName:"maapallon-ilmastohistoria-oppimistehtavat-adobestock-339278803.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Keltaisella taustalla oleva paperi, johon on leikattu kysymysmerkki.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TehtÃ¤vien avulla tutustutaan maapallon ilmastohistoriaan, elÃ¤mÃ¤nkehityksen vaiheisiin ja supermantereisiin maapallon koko olemassaolon ajalta Ilmasto-oppaan interaktiivisen Maapallon ilmastohistoria -aikajanan avulla. TyÃ¶ on tarkoitettu lisÃ¤materiaaliksi lukion maantieteen ja biologian pakollisille kursseille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bj,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on, ettÃ¤ opiskelijat tutkivat, kuinka kylmÃ¤t ja kuumat  ilmastovaiheet ovat vaihdelleet maapallolla vuosimiljardien kuluessa. Tavoitteena on myÃ¶s, ettÃ¤ opiskelijat  osaavat hahmottaa tekijÃ¶itÃ¤, jotka aiheuttavat ilmastovaihteluita geologisella aikajÃ¤nteellÃ¤, ja eri elÃ¤mÃ¤n kehityksen vaiheiden  sijoittumista maapallon historiassa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bk,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤n tehtÃ¤vÃ¤kokonaisuuden eli oppimisaihion voivat opiskelijat tehdÃ¤ joko ryhmÃ¤ssÃ¤ tai yksin, koulussa tai kotona.Â TyÃ¶n voi jakaa osiin eri oppitunneille tai tehtÃ¤vistÃ¤ voi tehdÃ¤ vain osan. TyÃ¶n tekemiseen tarvitaan tietokone ja internetyhteys. Linkki tehtÃ¤vissÃ¤ kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤Ã¤n visualisointiin ja siihen liittyvÃ¤t tehtÃ¤vÃ¤t lÃ¶ytyvÃ¤t otsikon \"Opiskelijan materiaalit\" alta.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE1, BI1 (vanha) -\u003E GE2, BI1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:Bl,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Opettajan mallivastaukset voi saada sÃ¤hkÃ¶postitse lÃ¤hettÃ¤mÃ¤llÃ¤ viesti osoitteeseen info@ilmasto-opas.fiÂ . ViestissÃ¤ tulee olla opettajan nimi ja yhteystiedot, opetettava aine ja koulun nimi. Toimitus varmistaa, ettÃ¤ vastausten vastaanottaja toimii opettajana.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bm,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:Bn,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutustu maapallon ilmastohistoriaan, elÃ¤mÃ¤n kehityksen vaiheisiin  ja supermantereisiin maapallon koko olemassaolon ajalta. TehtÃ¤vien tekemiseen ja kysymyksiin vastaamiseen voit kÃ¤yttÃ¤Ã¤ Ilmasto-oppaan interaktiivista Maapallon ilmastohistoria -aikanaa ja  sieltÃ¤ lÃ¶ytyviÃ¤ linkkejÃ¤. PÃ¤Ã¤set visualisointiin sivun alalaidan linkistÃ¤. Voit liikkua aikajanalla napsauttamalla sitÃ¤ eri kohdista tai aikajanan pÃ¤issÃ¤ olevia nuolia sekÃ¤ vÃ¤lilehtien kautta. Vinkki: Moduulia voi suurentaa Ctrl + -nÃ¤ppÃ¤inyhdistelmÃ¤llÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ssÃ¤  oppimistehtÃ¤vÃ¤ssÃ¤ kylmillÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisvaiheilla tarkoitetaan miljoonia vuosia kestÃ¤neitÃ¤ ajanjaksoja maapallon ilmastohistoriassa, jolloin jommankumman tai molempien napojen lÃ¤hellÃ¤ on ollut laajoja mannerjÃ¤Ã¤tikkÃ¶jÃ¤. SillÃ¤ ei siis tarkoiteta yksittÃ¤isiÃ¤ jÃ¤Ã¤kausia eli  glasiaaleja, jotka ajallisesti sijoittuvat kylmien  jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisvaiheiden sisÃ¤lle. Lyhenne mvs tarkoittaa â€miljoonaa vuotta sittenâ€.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:Bo,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6PP4Rl5tpaTZmqzXWBMhFn\u002F90342746611af463700f8c346fce0782\u002Fmaapallon-ilmastohistoria-oppimistehtavat-final.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:Bp,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1. MistÃ¤ kaasuista maapallon ilmakehÃ¤n arvellaan koostuneen maapallon historian alussa?Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"2. MistÃ¤ eri tekijÃ¶istÃ¤ ensimmÃ¤isen kylmÃ¤n jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymiskauden arvellaan johtuneen?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"3. KehittyikÃ¶ ihmislaji a) kylmÃ¤n vai b) kuuman ilmastovaiheen aikana?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"4. Millaiseen ilmastovaiheeseen ajoittui solujen kehittyminen aitotumallisiksi?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"5. MikÃ¤ mannerlaattojen liikkeisiin liittyvÃ¤ tekijÃ¤ yhdistÃ¤Ã¤ 450 mvs vallinnutta ja viimeisintÃ¤ kylmÃ¤Ã¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymiskautta?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"6. Alkoiko maaelÃ¤imiÃ¤ esiintyÃ¤ a) kuuman vai b) kylmÃ¤n ilmastovaiheen aikana?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"7. Miten samat hiilikauden metsÃ¤t liittyvÃ¤t sekÃ¤ ilmaston kylmenemiseen ettÃ¤ lÃ¤mpenemiseen ajanjaksoilla, joita kuitenkin erottavat sadat miljoonat vuodet?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"8. MikÃ¤ supermanner a) Columbia, b) Rodinia vai c) Pangaea ulottui maapallon navalta toiselle?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"9. Milloin alkoi toistaiseksi viimeisin kylmÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisvaihe? Miten Himalajan kohoaminen liittyy siihen?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"10. Kuinka korkean arvellaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan olleen korkeimmillaan Pangaea-supermantereen aikana vallinneen kuuman ilmastojakson aikana?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"11. Miten tulivuoritoiminta liittyy toisen jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymisvaiheen jÃ¤lkeiseen lÃ¤mpenemiseen?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"12. Milloin sattui tunnetuista sukupuuttoaalloista tuhoisin? Arvellaanko ilmaston muutoksilla olleen osuutta asiaan tai perÃ¤ti olleen sukupuuttoaallon ainoa syy?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"13. Milloin oli viimeisin kuuma ilmastovaihe ja millÃ¤ nimellÃ¤ se tunnetaan?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"14. Miten metsien ja hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤n ilmakehÃ¤ssÃ¤ arvellaan liittyvÃ¤n jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymiskauteen, joka alkoi muutama miljoona vuosi maapallon historian kolmannen massasukupuuton jÃ¤lkeen?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"15. Sinibakteerit kehittyivÃ¤t hyvin varhain maapallon historiassa. Miten ne liittyvÃ¤t ensimmÃ¤isen kylmÃ¤n jÃ¤Ã¤tikÃ¶itymiskauden syntyyn?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:Bq,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5rJX3vQnGLCB6JIQWA8pW4",type:d,createdAt:BJ,updatedAt:BJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maapallon ilmastohistoria: oppimistehtÃ¤vÃ¤t -artikkelin ostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[gd],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[ek,dG],toc:x,publishDate:us,publisher:[J,aS]}},dF],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[dG],publisher:[J]};gg.metadata={tags:[],concepts:[]};gg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"UGxjg4ifz3BQzqLR4v7ye",type:d,createdAt:"2021-01-29T12:48:04.809Z",updatedAt:"2022-01-18T12:49:19.217Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:95,revision:aL,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gg.fields={publishedLanguages:[g],title:jG,slug:"maatalous",parent:ba,subTheme:x,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"69nAwWN4Nrvs8czTMRVR8s",type:d,createdAt:jH,updatedAt:jH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Maatalous-teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2kJqgIZfKg4C6BXz5Sb84B",type:d,createdAt:"2021-09-30T13:08:25.475Z",updatedAt:"2021-11-03T11:50:58.574Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Maatalous - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"5KwHwJEi2mlPGWaAr28oW7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Sq8ZyZnNkBMxnOawmmdit",type:d,createdAt:"2021-07-08T12:02:27.256Z",updatedAt:"2022-05-30T11:25:35.776Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Maanviljelyn satomahdollisuudet kasvanevat Suomessa ilmaston muuttuessa",materialType:G,slug:"maanviljelyn-satomahdollisuudet-kasvanevat-suomessa-ilmaston-muuttuessa",parent:gg,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos muuttaa kasvuolosuhteita Suomessa tuoden maanviljelylle uusia haasteita ja mahdollisuuksia.Â LÃ¤mpeneminen voi viljelykasvien lisÃ¤ksi kuitenkin suosia myÃ¶s kasvintuhoojia. Oikeanlainen sopeutuminen ilmastonmuutokseen saattaa tehdÃ¤ Suomesta nykyistÃ¤ tuottavamman maatalousmaan.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa viljellÃ¤Ã¤n eniten viljaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on maailman pohjoisin laaja-alaista kasvinviljelyÃ¤ harjoittava maa ",nodeType:a},{data:{target:gh},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomen pinta-alasta peltoa on noin seitsemÃ¤n prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4rembyU3Ns34WD4hIVdQ4F",type:d,createdAt:jK,updatedAt:jK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LUO18a",body:"Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. 17.7.2018. KÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ oleva maatalousmaa 2018, alueittainen ennakkotieto. [Viitattu 7.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fk%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2018-alueittainen-ennakkotieto_fi"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Eniten Suomessa tuotetaan nurmikasveja rehukÃ¤yttÃ¶Ã¶n sekÃ¤ ohraa ja kauraa, joiden sadosta myÃ¶s suurin osa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n rehuna. LisÃ¤ksi tuotetaan vehnÃ¤Ã¤ ja ruista leipÃ¤viljaksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4kqDTznrrj3ppUvWRggepc",type:d,createdAt:jL,updatedAt:jL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LUO18b",body:"Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. 11.9.2018. . Maatilojen sadonkÃ¤yttÃ¶ 2017âˆ’18 ennakko ja 2016â€“17 lopullinen. [Viitattu 7.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fmaatilojen-sadonk%C3%A4ytt%C3%B6-2017-18-ennakko-ja-2016-17-lopullinen_fi"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:eH},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".Â TuotantomÃ¤Ã¤riltÃ¤Ã¤n merkittÃ¤viÃ¤ viljelykasveja ovat myÃ¶s peruna, rapsi ja rypsi (kuva 1) sekÃ¤ hÃ¤rkÃ¤papu ",nodeType:a},{data:{target:eH},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KotielÃ¤imet syÃ¶vÃ¤t lÃ¤hes kaksi kolmasosaa Suomessa kulutetusta viljasta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38BWoXXbB4fzUo7XrUrVYa",type:d,createdAt:jN,updatedAt:jN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LUO18d",body:"5. Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. 11.9.2018. . Viljatase 2017âˆ’2018 ennakko ja 2016â€“17 lopullinen. Maataloustilastot. [Viitattu 7.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fviljatase-2017-18-ennakko-ja-2016-17-lopullinen_fi"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QPkNlIHanfUt0ODLFq6KX",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:01:18.949Z",updatedAt:"2021-07-08T11:56:42.096Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Rypsipelto.",asset:jO,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Rypsipeltoa. Rypsinviljely saattaa levitÃ¤ pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F328b539b-a12c-4e64-9755-1ae822ec98e1\u002Fr\u002F949099e3-739c-49c0-914d-0ad832221920\u002Fkuva1-rypsipelto.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri kasvilajien ja -lajikkeiden kokonaistuotanto vaihtelee Suomessa vuosittain ",nodeType:a},{data:{target:eH},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:".  Suuri osa vaihtelusta selittyy kullekin kasville omistetun  viljelypinta-alan muutoksilla, joihin vaikuttavat viljelijÃ¶iden arviot  kasvin viljelyn kannattavuudesta. Toinen tÃ¤rkeÃ¤ tekijÃ¤ ovat sÃ¤Ã¤olot,  lÃ¤hinnÃ¤ sateet ja lÃ¤mpÃ¶tila. ",nodeType:a},{data:{target:gh},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Suomessa viljellÃ¤Ã¤n lÃ¤hinnÃ¤ lyhyeen kasvukauteen ja alhaiseen tehoisaan  lÃ¤mpÃ¶summaan sopeutuneita kasveja, jotka kypsyvÃ¤t nopeasti  korjuukuntoon ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76C4y6O5F7UcMbV4epJIrq",type:d,createdAt:jQ,updatedAt:jQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PEL09a",body:"Peltonen-Sainio, P., Rajala, A., KÃ¤nkÃ¤nen, H. & Hakala, K. 2009. Improving farming systems in northern European conditions. In: Sadras, V. O. & Calderini, D. F. (eds.) Crop Physiology. Applications for Genetic Improvement and Agronomy. Elsevier, Amsterdam: 71â€“97.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002FB978-0-12-374431-9.00004-9"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viljelykasvien sadosta suurin osa saadaan etelÃ¤isestÃ¤ Suomesta ja  Pohjanmaalta, joissa luonnonolojen kokonaisuus on viljelylle sopivin.  VehnÃ¤Ã¤ ja ruista viljellÃ¤Ã¤n nykyÃ¤Ã¤n merkittÃ¤viÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ ainoastaan EtelÃ¤-  ja Keski-Suomessa. Lapissa kasvatetaan lÃ¤hinnÃ¤ vain pieniÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤  ohraa, perunaa ja sÃ¤ilÃ¶rehua. ",nodeType:a},{data:{target:eH},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Viljoja viljelevien tilojen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ on ollut viime vuosina laskussa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CPBBzlNycD3iIHMOeyExu",type:d,createdAt:jR,updatedAt:jR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"NIE18",body:"Niemi, J. & VÃ¤re, M. 2018. Suomen maa- ja elintarviketalous 2018. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 34\u002F2018. 98 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-326-600-1"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4xTLzRjyVN8uZJAKfaKbm4",type:d,createdAt:jS,updatedAt:jS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LUO18e",body:"Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. 4.5.2018. .  Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2017. [Viitattu 7.12.2018]",link:"https:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fmaatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2017_fi-0"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen tuonee suurempia satoja ja uusia viljelykasveja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen on arvioitu pidentÃ¤vÃ¤n kasvukautta Suomessa vuoteen 2100 mennessÃ¤ 1â€“2 kuukaudella, etelÃ¤ssÃ¤ ja lounaassa enemmÃ¤n kuin pohjoisessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"69ZwiBitfCn1EYnMvwrXio",type:d,createdAt:jT,updatedAt:jT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:gi,body:"JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen., L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:4. 102 s.",link:gj}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nySjJ5A775X5PQRKGUpFe",type:d,createdAt:jU,updatedAt:jU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"RUO15",body:"Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A. & KÃ¤mÃ¤rÃ¤inen, M. 2015. Projections for the duration and degree days of the thermal growing season in Europe derived from CMIP5 model output. International Journal of Climatology, Volume 36, Issue 8: 3039â€“3055.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.4535"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kasvukauden piteneminen ja lÃ¤mpÃ¶summan kasvaminen parantavat peltoviljelyn edellytyksiÃ¤ etenkin Pohjois-Suomessa, ja esimerkiksi vehnÃ¤stÃ¤ saatetaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua saada kannattavia satoja Oulun korkeudella (kuva 2) ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Samoilla seuduilla ohran ja perunan hehtaarisadot voivat kasvaa samaan suuruusluokkaan kuin nykyÃ¤Ã¤n EtelÃ¤-Suomessa ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Maan etelÃ¤osassa ainakin vehnÃ¤n, rukiin, ohran ja kauran hehtaarisatojen arvioidaan kasvavan ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Rypsin viljely saattaa vÃ¤hitellen hivuttautua etelÃ¤stÃ¤ kohti Keski-Suomea ja rypsi korvautua rapsilla EtelÃ¤-Suomessa ",nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JZ98V3e4U1cULiRd76fza",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:01:23.215Z",updatedAt:"2021-07-08T11:58:18.323Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Peltoviljelyn mahdollisuudet vuosina 2055 ja 2085.",asset:j_,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ talvet lÃ¤mpenevÃ¤t kesiÃ¤ enemmÃ¤n ja peltoviljelyn mahdollisuudet kasvavat yhÃ¤ pohjoisempana. Kartoilla on esitetty syysrukiin, -ohran, -vehnÃ¤n, -rypsin- ja rapsin sekÃ¤ ruisvehnÃ¤n arvioidut levinneisyydet vuosisadan puolivÃ¤lissÃ¤ ja loppupuolella. Termisen talven pituusennusteet (siniset kÃ¤yrÃ¤t) perustuvat Ilmatieteen laitoksen19 ilmastomallin tuloksiin. Skenaario b1 kuvaa tilannetta, jossa pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rajoitetaan ja lÃ¤mpÃ¶tila nousee alle 2 Â°C ja skenaario a2 tilannetta, jossa pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei juuri rajoiteta ja lÃ¤mpÃ¶tila nousee 3â€“4 Â°C. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:dL}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F328b539b-a12c-4e64-9755-1ae822ec98e1\u002Fr\u002F3807b0b1-c292-4505-9d26-6cd705dc4915\u002Fpeltoviljelyn-mahdollisuudet-iso.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talvien leudontumisen seurauksena viljelijÃ¶iden kannattaa nykyistÃ¤ useammin valita syksyllÃ¤ kylvettÃ¤viÃ¤ viljalajikkeita (syysvehnÃ¤, -ohra, -kaura ja -rapsi), koska ne ovat kevÃ¤tkylvÃ¶isiÃ¤ satoisampia. Ongelmana tulee kuitenkin vielÃ¤ pitkÃ¤Ã¤n olemaan syyskylvÃ¶isten kasvien talvehtiminen. Kasvustot voivat kÃ¤rsiÃ¤ sÃ¤Ã¤n nykyistÃ¤ voimakkaammista vaihteluista (esimerkiksi sulan ja pakkasen vuorottelun aiheuttamista hapettomista oloista), lumettomien kausien aiheuttamista kuivuus- ja pakkasvaurioista tai kosteissa ja lÃ¤mpimissÃ¤ oloissa lisÃ¤Ã¤ntyvistÃ¤ sienitaudeista ja tuholaisista. SyyskylvÃ¶jÃ¤ haittaavat myÃ¶s hyvin sateiset syksyt, jotka saattavat jopa estÃ¤Ã¤ kylvÃ¤misen. ",nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ka},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen peltojen viljelykasvilajisto voi tulevaisuudessa olla merkittÃ¤vÃ¤sti nykyistÃ¤ monipuolisempi, sillÃ¤ kasvavan lÃ¤mpÃ¶summan myÃ¶tÃ¤ nyt vÃ¤hÃ¤n viljeltyjen lajien kasvatus on tulevaisuudessa kannattavampaa. Peltopinta-alaa saattavat vallata rapsi, tattari, pellava, auringonkukka, hamppu ja hernekasvit (herne, hÃ¤rkÃ¤papu ja lupiini).Â  Hernekasvien suosiota nostaa niiden kyky sitoa typpeÃ¤ ilmakehÃ¤stÃ¤ eli typpiomavaraisuus. NykyÃ¤Ã¤n etelÃ¤mpÃ¤nÃ¤ Euroopassa kasvatetuista lajeista rehumaissin viljely kannattanee EtelÃ¤-Suomessa kuluvan vuosisadan loppupuolella. ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen voi haitata kasvintuotantoa paitsi lisÃ¤Ã¤ntyvien tauti- ja tuholaisriskien kautta, myÃ¶s suoraan, sillÃ¤ kasvukauden korkeammat lÃ¤mpÃ¶tilat kiihdyttÃ¤vÃ¤t joidenkin viljojen kehitystÃ¤, jolloin jyvÃ¤koko ja sen mukana jyvÃ¤sato voi jÃ¤Ã¤dÃ¤ pieneksi ",nodeType:a},{data:{target:gl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ ei kuitenkaan haittaa kasveja, joita ei viljellÃ¤ jyvien vuoksi. ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Muun muassa peruna, rehuksi kasvatettavat nurmikasvit, kuten nurminata ja jotkin bioenergiakasvit, voivat hyÃ¶tyÃ¤ lÃ¤mpenemisestÃ¤ viljoja enemmÃ¤n ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Yksi suurimmista ilmastonmuutoksen lÃ¤hitulevaisuuden uhkista on ilmaston Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden (hellejaksot, rankkasateet) yleistyminen ja niiden vaikutukset maatalouden tuottavuuteen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5g9m3wrwUVU5EDU6zyW0HP",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:00:45.766Z",updatedAt:"2024-06-27T08:43:41.930Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:kd,body:"IPCC. 2014. Summary for policymakers. In: IPCC. 2014. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Field, C. B., Barros, V. R., Dokken, D. J., Mach, K. J., Mastrandrea, M. D., Bilir, T. E., Chatterjee, M., Ebi, K. L., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White, L. L. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 1â€“32. (PDF)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002Far5_wgII_spm_en.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ke},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateen ajoitus ja viljelykasvien veden tarve eivÃ¤t kohtaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PidentyvÃ¤n kasvukauden ja kevÃ¤iden lÃ¤mpenemisen hyÃ¶dyt riippuvat siitÃ¤, miten sateet jakautuvat kasvukaudella ja vuodenaikojen kesken. Ilmaston lÃ¤mpeneminen voisi tuoda suurempia satoja, mutta samalla kasvit tarvitsevat enemmÃ¤n vettÃ¤ ja ravinteita kohonneen satopotentiaalin toteutumiseen. SademÃ¤Ã¤rien taas ennustetaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n etenkin kasvukauden ulkopuolella ja jakautuvan kasvukaudellakin yhÃ¤ useammin kuivuusjaksoihin ja rankkasateisiin, joten odotettu sadonlisÃ¤ys voi jÃ¤Ã¤dÃ¤ toteutumatta. ",nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KevÃ¤Ã¤llÃ¤ etenkin syyskylvÃ¶iset viljelykasvit voivat hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ talven jÃ¤ljiltÃ¤ maassa olevaa kosteutta. Sama koskee myÃ¶s viljelykasvilajikkeita ja peltoja, joilla kylvÃ¶Ã¤ voidaan aikaistaa nykyistÃ¤ korkeampien kevÃ¤tlÃ¤mpÃ¶tilojen ansiosta. Peltokasvit eivÃ¤t kuitenkaan vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ hyÃ¶dy kasvukauden jatkumisesta syksyllÃ¤, koska pÃ¤ivÃ¤ lyhenee nopeasti, auringon valo vÃ¤henee ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t rankat syyssateet yhdessÃ¤ vÃ¤hentyvÃ¤n haihdunnan kanssa myÃ¶hÃ¤styttÃ¤vÃ¤t korjuuta, lakoonnuttavat viljaa ja huonontavat sadon laatua. ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ka},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kohonneiden lÃ¤mpÃ¶tilojen ja lisÃ¤Ã¤ntyvien talvisateiden on arvioitu lisÃ¤Ã¤vÃ¤n eroosiota ja vesistÃ¶jÃ¤ rehevÃ¶ittÃ¤viÃ¤ ravinnevalumia sekÃ¤ kasvinsuojeluaineiden huuhtoutumista vesistÃ¶ihin ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Talvisateet ja routakauden lyheneminen saattavat myÃ¶s heikentÃ¤Ã¤ peltomaan rakennetta EtelÃ¤-Suomen savimailla ja aiheuttaa maan tiivistymistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Maan tiivistymistÃ¤ lisÃ¤Ã¤ maaperÃ¤n eloperÃ¤isen eli orgaanisen aineksen nopeampi hajoaminen lÃ¤mpÃ¶tilojen noustessa ",nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidipitoisuuden kasvusta on viljelykasveille sekÃ¤ hyÃ¶tyÃ¤ ettÃ¤ haittaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuuden kasvu edistÃ¤Ã¤ kasvin yhteyttÃ¤mistÃ¤ ja tehostaa vedenkÃ¤yttÃ¶Ã¤, mikÃ¤ saattaa lisÃ¤tÃ¤ kasvin tuottoisuutta. Vaikutukset satomÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n riippuvat kuitenkin myÃ¶s muista tekijÃ¶istÃ¤, kuten veden ja ravinteiden saatavuudesta sekÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilasta. LisÃ¤ksi hiilidioksidipitoisuuden kasvun on arvioitu lisÃ¤Ã¤vÃ¤n joillakin kasveilla niiden kokonaismassaa enemmÃ¤n kuin korjattavan sadon mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ki},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Useimmiten kohonnut lÃ¤mpÃ¶tila vaikuttaa kuitenkin kasveihin enemmÃ¤n kuin lisÃ¤Ã¤ntynyt hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4KD42yrNMB3cjKh1JWvtRY",type:d,createdAt:kk,updatedAt:kk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ASS13",body:"Asseng, S., Ewert, F.,Rosenzweig, C., Jones, J. W., Hatfield, J. L., Ruane, A. C., Boote, K. J., Thorburn, P. J., RÃ¶tter, R. P., Cammarano, D., Brisson, N., Basso, B., Martre, P., Aggarwal, P. K., Angulo, C., Bertuzzi, P., Biernath, C., Challinor, A. J., Doltra, J., Gayler, S., Goldberg, R., Grant, R., Heng, L., Hooker, J., Hunt, L. A., Ingwersen, J., Izaurralde, R. C., Kersebaum, K. C., MÃ¼ller, C., Naresh Kumar, S., Nendel, C., Oâ€™Leary, G., Olesen, J. E., Osborne, T. M., Palosuo, T., Priesack, E., Ripoche, D., Semenov, M. A., Shcherbak, I., Steduto, P., StÃ¶ckle, C., Stratonovitch, P., Streck, T., Supit, I., Tao, F., Travasso, M., Waha, K., Wallach, D., White, J. W., Williams, J. R. & & Wolf J., 2013. Uncertainty in simulating wheat yields under climate change. Nature Climate Change, Volume 3, Number 9: 827â€“832.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002Fnclimate1916"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeammat hiilidioksidipitoisuudet voivat myÃ¶s vÃ¤hentÃ¤Ã¤ elÃ¤imille tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ typen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ rehukasveissa ja heikentÃ¤Ã¤ nÃ¤in rehusadon laatua ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kF5aLAcOLDlnK0GpYFQD8",type:d,createdAt:kl,updatedAt:kl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"POR14",body:"Porter, J. R., Xie, L., Challinor, A. J., Cochrane, K., Howden, S. M., Iqbal, M. M., Lobell, D. B., & Travasso, M. I. 2014. Food Security and Food Production Systems. (7.3.2.5. Food and Fodder Quality and Human Health) In: IPCC. 2014. Climate Change 2014: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects. Contribution of Working group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Barros, V. R., Field, C. B., Dokken, D. J., Mastrandrea, M. D., Mach, K. J., Bilir, T. E., Chatterjee, M., Ebi, K. K., Estrada, Y. O., Genova, R. C., Girma, B., Kissel, E. S., Levy, A. N., MacCracken, S., Mastrandrea, P. R. & White L. L. (eds.)] Cambridge University Press, Cambridge, UK & New York, NY, USA: 485â€“533.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fsite\u002Fassets\u002Fuploads\u002F2018\u002F02\u002FWGIIAR5-Chap7_FINAL.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa tehdyissÃ¤ tutkimuksissa tosin ei saatu samanlaista tulosta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lYIGyUlZ4bk1k5R1fc75V",type:d,createdAt:km,updatedAt:km,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAK96",body:"Hakala, K. & Mela, T. 1996. The effects of prolonged exposure to elevated temperatures and elevated CO2 levels on the growth, yield and dry matter partitioning of field-sown meadow fescue. Agricultural and Food Science in Finland 5: 285âˆ’298.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi:ELE-534564"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Voimistunut yhteyttÃ¤minen lisÃ¤Ã¤ suoraan vain kasvin hiiliyhdisteiden tuotantoa, minkÃ¤ seurauksena korkeassa hiilidioksidipitoisuudessa kasvavassa kasvissa saattaa olla suhteessa vÃ¤hemmÃ¤n typpeÃ¤ kuin hiiltÃ¤ verrattuna nykyoloissa kasvaneeseen kasviin ",nodeType:a},{data:{target:ki},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Palkokasvien on kuitenkin todettu sitovan enemmÃ¤n ilmakehÃ¤n typpeÃ¤ kohotetussa hiilidioksidipitoisuudessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2owJDEzFs8nIwhL0UoPOcW",type:d,createdAt:kn,updatedAt:kn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ROG06",body:"Rogers, A., Gibon, Y., Stitt, M., Morgan, P. B., Bernacchi, C.J., Ort, D. R. & Long, S. 2006. Increased C availability at elevated carbon dioxide concentration improves N assimilation in a legume. Plant, Cell & Environment, Volume 29, Issue 8: 1651â€“1658.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1111\u002Fj.1365-3040.2006.01549.x"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ko},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja kasvit voivat lisÃ¤Ã¤ntyneen fotosynteesin kautta myÃ¶s kasvattaa juuristoaan ja siten tehostaa ravinteiden ottoa ",nodeType:a},{data:{target:ko},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi orgaanisen aineksen nopeampi hajoaminen voi lisÃ¤tÃ¤ typen vapautumista ja saatavuutta maaperÃ¤ssÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvintuhoojat menestyvÃ¤t paremmin lÃ¤mpimÃ¤ssÃ¤ ilmastossa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monien kasvintuhoojien, eli kasvitautien ja tuholaisten, arvioidaan lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤. Niiden menestymistÃ¤ edistÃ¤vÃ¤t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ kosteus, lÃ¤mpÃ¶tilan nousu, lÃ¤mpÃ¶summan saavuttaminen varhaisemmassa vaiheessa ja talvien leudontuminen. LisÃ¤ksi uusien, ennen Suomessa esiintymÃ¤ttÃ¶mien kasvintuhoojien mÃ¤Ã¤rÃ¤n arvioidaan kasvavan, esimerkiksi uusien viljelykasvilajien ja -lajikkeiden tuodessa mukanaan omat tuholaisseuralaisensa. ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:eI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"72g1TvO5RQrrFFvqGCCCj2",type:d,createdAt:kr,updatedAt:kr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAA11a",body:"30. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ 7.4.2011. Ã–ljykasvit. [Viitattu 8.5.2014] (Sivu poistettu)",link:"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Ffi\u002Findex\u002Fetusivu\u002Fmaatalous\u002Fmaataloustuotanto\u002Fkasvituotanto\u002Foljykasvit.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuholaiset ja taudinaiheuttajat voivat hyÃ¶tyÃ¤ ilmaston lÃ¤mpenemisestÃ¤ viljelykasveja enemmÃ¤n ",nodeType:a},{data:{target:eI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tuholaislajit voivat muodostaa pysyviÃ¤, leutojen talvien yli selviÃ¤viÃ¤ kantoja, ja monet niistÃ¤ pystynevÃ¤t tuottamaan vuodessa useamman tai runsaampia sukupolvia ",nodeType:a},{data:{target:gm},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4de7ZhfHqVKw2LcOy3LE8w",type:d,createdAt:ks,updatedAt:ks,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"POY11",body:"PÃ¶yry, J., Leinonen, R., SÃ¶derman, G., Nieminen, M., Heikkinen, R. K. & Carter, T. R. 2011. Climate-induced increase of moth multivoltinism in boreal regions. Global Ecology and Biogeography, Volume 20, Issue 2: 289â€“298.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1111\u002Fj.1466-8238.2010.00597.x"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tuholaisten mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ saattaa lisÃ¤tÃ¤ myÃ¶s syyskylvÃ¶isiin lajikkeisiin siirtyminen, koska silloin tuholaisille on tarjolla ravintoa ympÃ¤ri vuoden ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Uusien hyÃ¶nteisten mukana Suomeen kulkeutunee myÃ¶s uusia kasvien virustauteja ",nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:eI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotkut tuholaiset voivat talvehtia aiempaa huonommin, jos lumipeitekausi lyhenee ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tuholaisten vaikutuksia voi joissain tapauksissa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶hÃ¤inen syyskylvÃ¶. Esimerkiksi myÃ¶hÃ¤isen rukiin kylvÃ¶n on todettu vÃ¤hentÃ¤vÃ¤n tuhohyÃ¶nteisten ja rikkakasvien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja haittoja ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kg83RCwRf4pXRkBMvIf0z",type:d,createdAt:kt,updatedAt:kt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HUU06",body:"Huusela-Veistola, E., Jalli, H., Salonen, J., Pahkala, K. & Laine, A. 2006. Sowing time affects the abundance of pests and weeds in winter rye. Agricultural and Food Science, Volume 15, Number 1: 43â€“60. (57)",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.2137\u002F145960606777245542"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Uudet ja vanhat rikkakasvilajit voivat hyÃ¶tyÃ¤ kasvukauden pitenemisestÃ¤ ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤stÃ¤ lÃ¤mmÃ¶stÃ¤ ja kosteudesta. Rikkakasvien mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n vaikuttavat kuitenkin jatkossakin eniten pellon kÃ¤yttÃ¶ ja viljelytekniikka. ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Perunaruttoa aiheuttavan ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Phytophthora infestans",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" -munasienen on jo nyt todettu hyÃ¶tyneen muuttuneesta ilmastosta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4tzXiF3kIqUa7PBG54vRVr",type:d,createdAt:ku,updatedAt:ku,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAN07",body:"Hannukkala, A., Kaukoranta, T., Lehtinen, A. & Rahkonen, A. 2007: Late-blight epidemics on potato in Finland, 1933âˆ’2002; increased and earlier occurrence of epidemics associated with climate change and lack of rotation. Plant Pathology, Volume 56, Issue 1: 167âˆ’176.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1111\u002Fj.1365-3059.2006.01451.x"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Perunan lehtiÃ¤ syÃ¶vÃ¤ koloradonkuoriainen (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Leptinotarsa decemlineata",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:") taas on esimerkki tuholaislajista, joka vaikuttaisi ainakin osittain ilmastonmuutoksen turvin olevan asettumassa perunanviljelijÃ¶idemme pysyvÃ¤ksi vaivaksi (kuva 3) ",nodeType:a},{data:{target:gl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1abGqtayF0iRmFL8U3Smlx",type:d,createdAt:kv,updatedAt:kv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAK08",body:"Hakala, K. & Peltonen-Sainio, P. 2008. Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu? Julkaisussa: Hopponen, A. (toim.) Maataloustieteen PÃ¤ivÃ¤t 2008 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. 7 s.",link:"https:\u002F\u002Fjournal.fi\u002Fsmst\u002Farticle\u002Fview\u002F75877\u002F37266"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Uudet viljelykasvilajit tuovat Suomeen tullessaan mukanaan todennÃ¤kÃ¶isesti myÃ¶s omat tuholaisseuralaisensa. Esimerkiksi maissin perÃ¤ssÃ¤ tulee luultavasti leviÃ¤mÃ¤Ã¤n maissikoisa (",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:aH}],value:"Ostrinia nubilalis",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"), joka voi vahingoittaa myÃ¶s muita viljelykasveja. ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ke},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:eI},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"16FKtkVgCJJO4EfMIkWx7B",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:01:26.826Z",updatedAt:"2021-07-08T11:59:05.911Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Koloradonkuoriainen.",asset:kw,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:eJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Koloradonkuoriainen on yksi ilmastonmuutoksesta hyÃ¶tyvistÃ¤ kasvituholaisista.Â ",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F328b539b-a12c-4e64-9755-1ae822ec98e1\u002Fr\u002Fe404d413-5192-4840-8798-5a5b64607194\u002Fkuva3-koloradonkuoriainen.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Satojen kasvattaminen vaatii viljelykasvien ja -tekniikoiden muutoksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos Suomessa ei sopeuteta viljelytoimia olosuhteiden muutoksiin, satotasot eivÃ¤t nouse odotusten mukaan, vaan voivat jopa laskea ",nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:kz},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MikÃ¤li maanviljely sopeutetaan tulevaan ilmastoon, hehtaarisadot saattavat kasvaa ja Suomen tulevaisuus nykypÃ¤ivÃ¤n Tanskan tai Baltian tapaisena maanviljelysalueena toteutua ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kasvien kokonaistuotantoa lisÃ¤Ã¤vÃ¤t sopeuttamistoimet voivat myÃ¶s hillitÃ¤ ilmastonmuutosta, koska tarkemmalla ja tehokkaammalla tuotannolla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ maatalouden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuleviin ilmasto-oloihin voidaan sopeutua eli varautua eri tavoin. MaanviljelijÃ¤t tekevÃ¤t jatkuvasti sÃ¤Ã¤hÃ¤n ja ilmastoon liittyviÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksiÃ¤, esimerkiksi kÃ¤ynnistÃ¤essÃ¤Ã¤n kylvÃ¶t kasvukauden alkaessa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2YAWUgmzJaFc35aUHy2llw",type:d,createdAt:kB,updatedAt:kB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAU08",body:"Kaukoranta, T. & Hakala, K. 2008. Impact of spring warming on sowing times of cereal, potato and sugar beet in Finland. Agricultural and Food Science, Volume 17: 165âˆ’176.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.2137\u002F145960608785328198"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ROCmhvDueBTJM4n79CZlQ",type:d,createdAt:kC,updatedAt:kC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PEL13",body:"Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Niemi, J. K., Hakala, K., SipilÃ¤inen, T. 2013. Do farmers rapidly adapt to past growing conditions by sowing different proportions of early and late maturing cereals and cultivars? Agricultural and Food Science, Volume 22, Number 3: 331âˆ’341.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.23986\u002Fafsci.8153"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KnRuJ7dtORjEaHmY8jzEJ",type:d,createdAt:kD,updatedAt:kD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HIM13a",body:"38. Himanen, S. J., Hakala, K., Kahiluoto & H. 2013. Crop responses to climate and socioeconomic change in northern regions. Regional Environmental Change, Volume 13, Issue 1: 17â€“32.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs10113-012-0308-3"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llainen viljelijÃ¶iden omaehtoinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee jatkumaan myÃ¶s tulevaisuudessa. LisÃ¤ksi tarvitaan ennakoivaa ja suunniteltua sopeutumista, kuten sopivien viljelykasvilajikkeiden jalostamista ja kasvitautien seurantajÃ¤rjestelmien kehittÃ¤mistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", jotta voidaan varautua esimerkiksi satojen vuosittaiseen vaihteluun ja sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden aiheuttamiin tuotantohÃ¤iriÃ¶ihin ",nodeType:a},{data:{target:cy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Y6vSmMNCFqPGXvA6Jsmo0",type:d,createdAt:kF,updatedAt:kF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAA11b",body:"39. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2011. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2011â€“2015 â€“ Huoltovarmuutta, kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kilpailukykyÃ¤ ja riskinhallintaa. 48 s.",link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1708293\u002FMMM_n_ilmastonmuutoksen_sopeutumisen_toimintaohjelma.pdf\u002F5cb4bdbc-ebc5-4f8c-bd4f-849c7ffbae1a"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suunnittelua vaativat myÃ¶s pitkÃ¤aikaiset rakenteelliset muutokset, kuten muutokset viljelymenetelmissÃ¤, kasvilajikkeiden jalostamisessa ja maanhoitotekniikoissa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JQMnvxRgqRthY4dA242f6",type:d,createdAt:kG,updatedAt:kG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:kH,body:"Olesen, J. E., Trnka, M., Kersebaum, K. C., SkjelvÃ¥g, A. O, Seguin, B., Peltonen-Sainio, P., Rossi, F., Kozyra, J. & Micale, F. 2011. Impacts and adaptation of European crop production systems to climate change. European Journal of Agronomy, Volume 34, Issue 2: 96âˆ’112. (107)",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.eja.2010.11.003"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurempien viljasatojen ehtona on viljalajikkeiden jalostaminen pitkÃ¤Ã¤n pÃ¤ivÃ¤Ã¤n ja tuleviin ilmasto-oloihin sopiviksi ",nodeType:a},{data:{target:cx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NykyÃ¤Ã¤n Suomen etelÃ¤puolella kasvavia viljalajikkeita ei voida sellaisinaan ottaa Suomessa viljelyyn, koska pÃ¤ivÃ¤t ovat pohjoisessa pidempiÃ¤. PitkÃ¤ pÃ¤ivÃ¤ nopeuttaa viljojen kehitystÃ¤, joten jyvÃ¤satoa ehtisi muodostua vÃ¤hemmÃ¤n tÃ¤Ã¤llÃ¤ kuin niissÃ¤ oloissa, joihin lajike on jalostettu. Nopea kehitys olisi ongelmana myÃ¶s nykyisillÃ¤ lajikkeilla, sillÃ¤ ilmastonmuutos nostaisi lÃ¤mpÃ¶summaa niiden kannalta liian paljon. ",nodeType:a},{data:{target:gh},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n sopeutumistoimia ovat lisÃ¤ksi esimerkiksi viljelyn ja laidunnuksen vuorottelu, siirtyminen syyskylvÃ¶isiin lajikkeisiin, pellon pitÃ¤minen kasvipeitteisenÃ¤, ravinteita maasta kerÃ¤Ã¤vien kerÃ¤Ã¤jÃ¤kasvien kÃ¤yttÃ¶ ja suoraviljelytekniikoiden kehitys. NÃ¤illÃ¤ toimilla voidaan torjua muun muassa lauhojen ja sateisten talvien aiheuttamaa peltojen eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista ",nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:dM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3XthNqfvdExr5SDc4Zumzp",type:d,createdAt:kI,updatedAt:kI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"GRA10",body:"Granlund, K., Peltonen-Sainio, P., Hakala, K. & Puustinen, M. 2010. Viherkesanto maatalousmaan ravinnekuormituksen hallinnassa muuttuvissa ilmasto-oloissa. Julkaisussa: Hopponen, A. (toim.) 2010. Maataloustieteen pÃ¤ivÃ¤t 2010 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 26: 5 s.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.33354\u002Fsmst.76887"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1WvsBOMXQn3yYQZigHNNxA",type:d,createdAt:kJ,updatedAt:kJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KNU10",body:"42. Knuutila, O., Hautala, M., Ristolainen, A., PalojÃ¤rvi, A. & Alakukku, L. 2010. Kasvipeitteisyyden viljelyteknologia muuttuvassa ilmastossa â€“ jatkuvat mittaukset kasvipeitteisyydestÃ¤ johtuvien ilmiÃ¶iden selvittÃ¤miseksi. Julkaisussa: Hopponen, A. (toim.) 2010. Maataloustieteen pÃ¤ivÃ¤t 2010. [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 26: 4 s.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.33354\u002Fsmst.76916"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Useamman viljelykasvin ja lajikkeen viljely samalla tilalla saattaa pienentÃ¤Ã¤ yllÃ¤ttÃ¤vien sÃ¤iden aiheuttamien satovahinkojen riskejÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:kz},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"62p29YUNR1weDNIOrQEjxb",type:d,createdAt:kK,updatedAt:kK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAK12b",body:"Hakala, K., Jauhiainen, L., Himanen, S., RÃ¶tter, R., Salo, T., Kahiluoto, H. 2012. Sensitivity of barley varieties to weather in Finland. Journal of Agricultural Science, Volume 150, Issue 02: 145â€“160.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1017\u002FS0021859611000694"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bxbPlUTDAY7mdly5tluER",type:d,createdAt:kL,updatedAt:kL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HIM13b",body:"Himanen, S. J., Ketoja, E., Hakala, K., RÃ¶tter, R. P., Salo, T. & Kahiluoto, H. 2013. Cultivar diversity has great potential to increase yield of feed barley. Agronomy for Sustainable Development, Volume 33, Issue 3: 519-530.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs13593-012-0120-y"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2SBp6YASyts7Vf350UF5p6",type:d,createdAt:kM,updatedAt:kM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAH14",body:"Kahiluoto, H., Kaseva, J., Hakala, K., Himanen, S. J., Jauhiainen, L., RÃ¶tter, R. P., Salo, T. & Trnka, M. 2014. Cultivating resilience by empirically revealing response diversity. Global Environmental Change, Volume 25: 186-193.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.gloenvcha.2014.02.002"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Maan kasvukunnon yllÃ¤pitÃ¤miseksi myÃ¶s vedenkÃ¤yttÃ¶Ã¤ on tehostettava eri keinoin. NÃ¤itÃ¤Â  ovat esimerkiksi peltojen peruskuivaus, sÃ¤Ã¤tÃ¶salaojitus, veden vÃ¤livarastointi ja kastelulaitteistojen kÃ¤yttÃ¶Ã¶notto ainakin arvokkaimmilla kasveilla ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TuottavuustekijÃ¤t vaikuttavat maanviljelyn muutoksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SekÃ¤ nykyÃ¤Ã¤n ettÃ¤ tulevaisuudessa maanviljelijÃ¤n valitsemiin lajivalintoihin vaikuttaa niiden tuotannon kannattavuus. Kannattavuus muodostuu sadon mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤, siihen kÃ¤ytetyistÃ¤ panoksista, tuotteen kysynnÃ¤stÃ¤ ja hinnasta sekÃ¤ erilaisista tuista. Tuottajan saamaan hintaan vaikuttaa myÃ¶s maailmanlaajuinen tuotanto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset siihen. ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:kN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vaikka hehtaarisadot suurenisivat, ei ole mielekÃ¤stÃ¤ kasvattaa kasvintuotannon kokonaismÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, jos ulkomainen tai kotimainen kysyntÃ¤ ei yllÃ¤ tuotannon tasolle. Toisaalta suurempien satojen mahdollisuus voi houkutella viljelijÃ¤Ã¤ tehostamaan viljelytapojaan entisestÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1sIjPJZjVlA529rFQ5Acry",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:01:15.651Z",updatedAt:"2021-07-08T12:02:20.460Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"BIN11",body:"Bindi, M. & Olesen, J. E. 2011. The responses of agriculture in Europe to climate change. Regional Environmental Change, Volume 11, Issue 1: 151â€“158.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs10113-010-0173-x"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvilajivalintoja tehdessÃ¤Ã¤n viljelijÃ¤ joutuu harkitsemaan, kuinka paljon epÃ¤varmuutta hÃ¤n sietÃ¤Ã¤. EtukÃ¤teen ei voi varmuudella tietÃ¤Ã¤, miten uusi laji tai lajike viihtyy omalla pellolla. EpÃ¤varmuus voi hidastaa siirtymistÃ¤ uusien kasvien viljelyyn ",nodeType:a},{data:{target:bU},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:bi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:kN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vaikka markkinat ohjaavatkin viljelijÃ¶itÃ¤ lajivalinnoissa, siirtyminen monimuotoiseen peltoviljelyyn voi lisÃ¤tÃ¤ viljelyvarmuutta, yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ pellon kasvukuntoa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksia ",nodeType:a},{data:{target:dL},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-871-8"},content:[{nodeType:a,value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2014. Maatalouden ilmasto-ohjelma - Askeleita kohti ilmastoystÃ¤vÃ¤llistÃ¤ ruokaa. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 8\u002F2014. 35 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-257-999-7"},content:[{nodeType:a,value:"Vuorinen, I., FrÃ¶berg, J., Heikkinen, J., HiedanpÃ¤Ã¤, J., Launto-Tiuttu, A. & Vuorisalo, T. 2014. Ekosysteemipalvelut maatiloilla. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 5\u002F2014. 28 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1080\u002F09064702.2013.793735"},content:[{nodeType:a,value:"RÃ¶tter, R. P., HÃ¶hn, J. G. & Fronzek, S. 2013. Projections of climate change impacts on crop production: A global and a Nordic perspective. Acta Agriculturae Scandinavica, Section A â€“ Animal Science, Volume 62, Issue 4: 166-180. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmase.fi\u002Fsite\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fmaatalous"},content:[{nodeType:a,value:"Luonnonvarakeskus: Maataloustilastot ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fluke.fi\u002Ftaloustohtori"},content:[{nodeType:a,value:"Luonnonvarakeskus: Taloustohtori-verkkopalvelu ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[aa],sector:[dN],tags:[kQ,dO],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2019-09-09",publisher:[gp,M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"1M67bYZyakAo3sH5znZi7u",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"24bnUtfRgYZKX65RmZApHm",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"22xXNEOs40Q491hqmKE5tJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2guqRvbBKD9TXu4f0tJwww",type:d,createdAt:"2021-09-30T13:13:13.490Z",updatedAt:"2021-10-28T21:09:30.560Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Maatalous  - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"22FKg8KzE43lVmx3GvG0go",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1nYPllE3gissQ4KOhaGM1u",type:d,createdAt:"2021-09-30T13:42:12.326Z",updatedAt:"2022-05-30T11:17:22.257Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aI,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Maatalous-teemasivun nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[kW],teaserType:bk,displayTitle:x}}],perspective:[aa,$],sector:[dN],tags:[kQ,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ct26ilC5qL05VatYhQlTg",type:d,createdAt:kY,updatedAt:kY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"KotielÃ¤intuotanto",slug:"kotielaintuotanto"}},gr,dO]};gh.metadata={tags:[],concepts:[]};gh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lTDTMFiAClbXeXlq5GJz5",type:d,createdAt:jI,updatedAt:jI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gh.fields={abbreviation:jJ,body:"Peltonen-Sainio, P., Rajala, A. & SeppÃ¤lÃ¤, R. T. 2005. Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvinjalostus, Jokioinen. Maa- ja elintarviketalous 67. 72 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:951-729-955-9"};gk.metadata={tags:[],concepts:[]};gk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6q0GFpcH9N5EqJh78Yi0Gb",type:d,createdAt:jY,updatedAt:jY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gk.fields={abbreviation:"SCH09",body:"Schulz, T. M. 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen maatalouteen. Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation, Action 7: Assessment of impacts and adaptation measures for agricultural production, Deliverable 1: Review of warming impacts in boreal agriculture. 33 s. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7B1FC49C12-19D2-48A9-B907-F5D118953497%7D\u002F40626"};gl.metadata={tags:[],concepts:[]};gl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fO6sCKAlb9KpfYKA6KAno",type:d,createdAt:kc,updatedAt:kc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gl.fields={abbreviation:"ROT11",body:"RÃ¶tter, R. P., Palosuo, T., Pirttioja, N. K., Dubrovsky, M., Salo, T., Fronzek, S., Aikasalo, R., Trnka, M., Ristolainen, A. & Carter, T. R. 2011. What would happen to barley production in Finland if global warming exceeded 4 Â°C? A model-based assessment. European Journal of Agronomy, Volume 35, Issue 4: 205â€“214.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.eja.2011.06.003"};gm.metadata={tags:[],concepts:[]};gm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5kPnSudgV5yDfKDmBJ3NaR",type:d,createdAt:kg,updatedAt:kg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gm.fields={abbreviation:"CAR96",body:"Carter, T. & Saarikko, R. 1996. Maatalous. Kirjassa: Kuusisto, E., Kauppi, L. & Heikinheimo, P. (toim.), Ilmastonmuutos ja Suomi. Yliopistopaino, Helsinki: 126âˆ’143."};gp.metadata={tags:[],concepts:[]};gp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1VXMnaVLhJeGkiDkafF8t9",type:d,createdAt:"2020-10-28T11:31:55.838Z",updatedAt:"2021-12-13T12:40:51.467Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};gp.fields={title:"Luonnonvarakeskus",link:"https:\u002F\u002Fluke.fi\u002F",logo:kT,text:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus\n(Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee tyÃ¶tÃ¤ \nluonnonvarojen kestÃ¤vÃ¤n kÃ¤ytÃ¶n ja biotalouden edistÃ¤miseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}};gr.metadata={tags:[],concepts:[]};gr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Kr30CQmeKVIR4bOmsuFE1",type:d,createdAt:kZ,updatedAt:kZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};gr.fields={title:"Puutarhatalous",slug:"puutarhatalous"};gt.metadata={tags:[],concepts:[]};gt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5YyaF9hvDqrk5QZJ1vReD4",type:d,createdAt:"2021-06-07T12:34:34.608Z",updatedAt:"2021-07-07T07:56:05.092Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};gt.fields={title:k_};gx.metadata={tags:[],concepts:[]};gx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6epsMVDSuulMZXrIYcRe2R",type:d,createdAt:"2021-07-16T12:16:07.892Z",updatedAt:"2022-01-18T12:26:57.613Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gx.fields={publishedLanguages:[g,K,H],title:ly,slug:"kalastus-ja-kalatalous",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yjr332LVcCK37VUv7GqJP",type:d,createdAt:lz,updatedAt:lz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Kalastus ja kalatalous -teemasivun haitarit",visibleTitle:aC,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yGspWlggnDuwbIjqkLb8i",type:d,createdAt:"2021-10-08T10:42:05.902Z",updatedAt:"2021-11-03T12:04:27.844Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kalastus ja kalatalous - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QZbfuTMIgN3mPnZAWveKP",type:d,createdAt:"2021-07-14T13:07:46.571Z",updatedAt:"2022-06-15T09:28:25.164Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutos tuo kalankasvatukselle haasteita Suomessa",materialType:G,slug:"ilmastonmuutos-tuo-kalankasvatukselle-haasteita-suomessa",parent:gx,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ nousevat vesien lÃ¤mpÃ¶tilat ja pidentyvÃ¤ kasvukausi voivat lisÃ¤tÃ¤ kalankasvatuksen tuotantomÃ¤Ã¤riÃ¤ ja kannustaa uusien lajien kasvatukseen. Haasteita aiheuttavat muun muassa hellejaksot, jolloin kalat voivat kÃ¤rsiÃ¤ hapenpuutteesta. NÃ¤ihin vaikutuksiin voidaan sopeutua kalankasvatuksen sijainninohjauksen, kasvatustekniikan ja -lajiston avulla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kalaa kasvatetaan runsaasti ruoaksi ja istutettavaksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kalankasvatus eli kalanviljely on tÃ¤rkeÃ¤ elinkeino Suomessa. SitÃ¤ harjoittavat kaupalliset yritykset, valtio, yhteisÃ¶t ja voimalaitosten omistamat kalankasvatusÂlaitokset. ",nodeType:a},{data:{target:lA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vuosittain ruokakalaa kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa, josta noin 95 % on kirjolohta. Toiseksi tÃ¤rkein kasvatettu ruokakala on siika, jonka lisÃ¤ksi kasvatetaan kuhaa, sampea, taimenta ja nieriÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:eN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokakalan lisÃ¤ksi kalankasvatus tuottaa kalanpoikasia istutuksia varten tai kasvatettaviksi kookkaammiksi ruokakaloiksi ",nodeType:a},{data:{target:eN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Laitoksissa tuotetaan myÃ¶s jonkin verran ruokamÃ¤tiÃ¤. Kirjolohi on painossa mitattuna merkittÃ¤vin kasvatuskala myÃ¶s mÃ¤dintuotannossa. ",nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvatukseen soveltuvat sellaiset kalalajit, joilla on hyvÃ¤ hintataso sekÃ¤ kysyntÃ¤ markkinoilla ja joiden viljelyÂtekniikka tunnetaan. LisÃ¤ksi niiden tulee olla nopeakasvuisia, kyetÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤Ã¤n rehua tehokkaasti ja kestÃ¤Ã¤ tauteja ",nodeType:a},{data:{target:eN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kalaa kasvatetaan erilaisissa laitoksissa (kuva 1) riippuen kasvatettavasta lajista ja vesialueesta. Erilaisia laitostyyppejÃ¤ ovat hautomot, emokala-, poikastuotanto-, ruokakala- ja kiertovesilaitokset sekÃ¤ luonnonravinto- ja onkilammikot. Laitokset ovat usein laitostyyppien yhdistelmiÃ¤, varsinkin sisÃ¤vesillÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:lA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kalankasvatuslaitoksia ja luonnonravintoÂlammikkoÂviljelmiÃ¤ on viime vuosina ollut noin 500. Suurin osa ruokakalasta kasvatetaan Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen merialueilla. ",nodeType:a},{data:{target:eN},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:gy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7JVoBSAx59RHWpyqJw8tZp",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:03:31.464Z",updatedAt:"2021-07-14T13:04:25.705Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Kalankasvattamo.",asset:lE,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Kasvatusaltaita kalankasvattamolla.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F685bf62a-2bc8-4435-b972-6439dc6d73b5\u002Fr\u002F4e05071e-e583-4bf6-a45a-ebd1cd1f3ac8\u002FIMG_8015_kalankasvatusta.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpeneminen voi hyÃ¶dyttÃ¤Ã¤ kalanpoikasia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen myÃ¶tÃ¤ nouseva veden lÃ¤mpÃ¶tila ja pidentyvÃ¤ kasvukausi voivat nopeuttaa kalojen kasvua ja lisÃ¤tÃ¤ laitosten tuotantoa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5kS1eEj4lxZ7Cin3E8V8eh",type:d,createdAt:lH,updatedAt:lH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAA05",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. MMM:n julkaisuja 1\u002F2005. 276 s. (80â€“88)",link:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1721050\u002FMMMjulkaisu2005_1.pdf\u002F7dd5b555-20f0-44a5-ab1b-880425432c8a "}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Koska kaloja ruokitaan laitoksissa, poikasten ravinnonsaanti ei ole yhtÃ¤ riippuvaista ilmastonmuutoksen vaikutuksista ravintoelÃ¤inten kasvuun kuin luonnon vesissÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:eO},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s luonnonravintolammikoissa pystytÃ¤Ã¤n tulevaisuudessa kasvattamaan nykyistÃ¤ suurempi mÃ¤Ã¤rÃ¤ kaloja, koska korkeampi lÃ¤mpÃ¶tila lisÃ¤Ã¤ lammikoiden perustuotantoa ",nodeType:a},{data:{target:eO},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MitÃ¤ suurempi perustuotanto on, sitÃ¤ enemmÃ¤n lammikossa voi kasvaa myÃ¶s kalojen ravintoelÃ¤imiÃ¤, kuten elÃ¤inplanktonia ja pohjaelÃ¤imiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶ voi aiheuttaa hapenpuutetta ja lisÃ¤tÃ¤ tauteja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden lÃ¤mpeneminen voi vaikuttaa myÃ¶s kielteisesti erityisesti meille tÃ¤rkeiden lohikalojen kasvatukseen. Kalat voivat kÃ¤rsiÃ¤ hapenpuutteesta kesÃ¤n hellejaksojen aikana, koska korkeammassa lÃ¤mpÃ¶tilassa vesi sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n happea, kun taas kalan hapenkulutus kasvaa lÃ¤mpÃ¶tilan noustessa. Liian lÃ¤mpimÃ¤ssÃ¤ ja\u002Ftai vÃ¤hÃ¤happisessa vedessÃ¤ kalat eivÃ¤t kykene hyÃ¶dyntÃ¤mÃ¤Ã¤n ravintoa tehokkaasti. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4zEDw7hH1QzL6KDMfYKvAK",type:d,createdAt:lJ,updatedAt:lJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LOR06",body:"Lorentzen, T. & Hannesson, R. 2006. Climate change and productivity in the aquaculture industry. Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF), Bergen, Norway. SNF Report Number 02\u002F06. 89 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F11250\u002F165155"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Altaassa kasvava kala ei voi myÃ¶skÃ¤Ã¤n hakeutua itselleen parhaiten sopiviin lÃ¤mpÃ¶tilaoloihin, toisin kuin luonnossa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Dr30lelljUybJJu3fHlO5",type:d,createdAt:lK,updatedAt:lK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"CAL12",body:"Callaway, R., Shinn, A. P., Grenfell, S. E., Bron, J. E., Burnell, G., Cook, E. J., Crumlish, M., Culloty, S., Davidson, K., Ellis, R. P., Flynn, K. J., Fox, C., Green, D. M., Hays, G. C., Hughes, A. D., Johnston, E., Lowe, C. D., Lupatsch, I., Malham, S., Mendzil, A. F., Nickell, T., Pickerell, T., Rowley, A. F., Stanley, M. S., Tocher, D. R., Turnbull, J. F., Webb, G., Wootton E. & Shields, R. J. 2012.  Review of climate change impacts on marine aquaculture in the UK and Ireland. Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems, Volume 22, Issue 3: 389â€“421.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Faqc.2247"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi monet loiset ja muut taudinaiheuttajat viihtyvÃ¤t paremmin lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤ssÃ¤ vedessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5pZJNuJXBykNwjNMe2IwiI",type:d,createdAt:lL,updatedAt:lL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAR10",body:"Karvonen, A., RintamÃ¤ki, P., Jokela, J. & Valtonen, E. T. 2010. Increasing water temperature and disease risks in aquatic systems: Climate change increases the risk of some, but not all, diseases. International Journal for Parasitology, Volume 40, Issue 13: 1483â€“1488.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.ijpara.2010.04.015"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutoksiin voidaan sopeutua sijainninohjauksen, kasvatuslajiston ja kasvatustekniikan avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen ja etenkin kasvukauden pidentyminen kevÃ¤Ã¤stÃ¤ ja syksystÃ¤ voivat hyÃ¶dyttÃ¤Ã¤ kalankasvatusta, jos niiden aiheuttamiin muutoksiin sopeudutaan eli varaudutaan. Ilmaston ja vesien lÃ¤mpenemiseen voidaan sopeutua ohjaamalla kasvatusta alueille, joissa korkeiden lÃ¤mpÃ¶tilojen riski on pienempi. LisÃ¤ksi voidaan monipuolistaa kasvatettavien kalalajien valikoimaa lÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤n veden kalalajeihin, kuten kuhaan, ja jalostaa nykyisin kasvatettavia siika- ja kirjolohikantoja sietÃ¤mÃ¤Ã¤n korkeampia lÃ¤mpÃ¶tiloja. ",nodeType:a},{data:{target:lM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi lÃ¤mpimissÃ¤ vesissÃ¤ viihtyvÃ¤Ã¤ kuhaa tuodaan Suomeen tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ Virosta ja VenÃ¤jÃ¤ltÃ¤, mutta tulevaisuudessa tuontia voitaisiin mahdollisesti korvata kotimaisella tuotannolla markkinoiden kysynnÃ¤n rajoissa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2PYHa011CrLb3AkJfhbpyl",type:d,createdAt:lO,updatedAt:lO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"JOK09",body:"Jokelainen, T., Koskela, J. & Suomalainen, L.-R. 2009. Kuhan kasvatus ruokakalaksi. Kirjallisuuskatsaus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Riista- ja kalatalous, selvityksiÃ¤ 3\u002F2009. 54 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.rktl.fi\u002Fwww\u002Fuploads\u002Fpdf\u002Fuudet%20julkaisut\u002Fselvityksia_3_2009.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen voi myÃ¶s parantaa maan pohjoisosissa olevien kasvattamojen toimintaedellytyksiÃ¤ pidentÃ¤mÃ¤llÃ¤ kalojen kasvukautta ",nodeType:a},{data:{target:eO},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MyÃ¶s kasvatustekniikkaa ja laitteita voidaan kehittÃ¤Ã¤: esimerkiksi suljetuissa kiertovesilaitoksissa on mahdollista sÃ¤Ã¤dellÃ¤ myÃ¶s veden lÃ¤mpÃ¶tilaa ",nodeType:a},{data:{target:lM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusien lajien kasvattaminen ja tuotannon kasvu voivat kuitenkin lisÃ¤tÃ¤ laitoksista luonnonvesiin karanneiden kalojen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. Karkulaiset saattavat kilpailla Suomen vesissÃ¤ luonnonvaraisesti elÃ¤vien lajien kanssa, levittÃ¤Ã¤ taudinaiheuttajia luontoon tai risteytymÃ¤llÃ¤ muuntaa luonnonvaraisen kannan perimÃ¤Ã¤ huonommin Suomen olosuhteisiin sopivaksi. ",nodeType:a},{data:{target:eO},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kalankasvattamoissa joudutaan myÃ¶s varautumaan sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden yleistymiseen, mikÃ¤ voi kasvattaa kustannuksia, sillÃ¤ tÃ¤mÃ¤ vaatii rakenteiden korjausta. Kuluja voivat lisÃ¤tÃ¤ myÃ¶s hapekkaan veden kasvava tarve sekÃ¤ tautien ennaltaehkÃ¤isy ja hoito. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6qqmVmnxXlQ6f1wUBiAx4u",type:d,createdAt:lP,updatedAt:lP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"DES09",body:"De Silva, S. S. & Soto, D. 2009. Climate change and aquaculture: potential impacts, adaptation and mitigation. In: Cochrane, K., De Young, C., Soto, D. & Bahri, T. (eds). Climate change implications for fisheries and aquaculture: overview of current scientific knowledge. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), Rome. FAO Fisheries and Aquaculture Technical Paper. No. 530: 151â€“212.",link:"http:\u002F\u002Fwww.fao.org\u002Fdocrep\u002F012\u002Fi0994e\u002Fi0994e04.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kalojen ruokinnassa kÃ¤ytetty rehu sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ ravinteita, kuten fosforia ja typpeÃ¤, jotka aiheuttavat vesistÃ¶jen rehevÃ¶itymistÃ¤. LisÃ¤ksi kalankasvatuksesta aiheutuu kasvihuonekaasu- ja happamoittavia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:lQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kalankasvatustekniikoita on viime vuosina kehitetty vÃ¤hemmÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ aiheuttaviksi ja lÃ¤mpenemisen haittoja lieventÃ¤viksi. Rehuja ja ruokintajÃ¤rjestelmiÃ¤ on kehitetty vÃ¤hemmÃ¤n rehevÃ¶ittÃ¤viksi, esimerkiksi edistÃ¤mÃ¤llÃ¤ ItÃ¤meren kalasta ja kasviproteiinista valmistetun kalanrehun kÃ¤yttÃ¶Ã¤, minkÃ¤ lisÃ¤ksi viljeltÃ¤vien kalakantojen ominaisuuksia on parannettu valintajalostuksen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:lT},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" LisÃ¤ksi lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶llÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n puuttumaan pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin jatkossa entistÃ¤ enemmÃ¤n ilman, ettÃ¤ tuotantoa rajoitetaan. NÃ¤in lÃ¤mpÃ¶tilan nousu saattaisi lisÃ¤tÃ¤ kalankasvatuksen tuotantoa ilman, ettÃ¤ rehevÃ¶ittÃ¤vÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶t luonnonvesiin lisÃ¤Ã¤ntyisivÃ¤t samassa tahdissa. ",nodeType:a},{data:{target:lT},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:lQ},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fportal.mtt.fi\u002Fportal\u002Fpage\u002Fportal\u002Fmtt\u002Fmtt\u002Fajankohtaista\u002FUutisarkisto\u002F2012\u002FKotimaisen%20kirjolohen%20ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutus%20on%20pienentynyt%20viidenneksell%C3%A4"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotimaisen kirjolohen ympÃ¤ristÃ¶vaikutus on pienentynyt viidenneksellÃ¤ â€“ Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tiedote 25.4.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kalankasvatus.fi\u002Fsivut\u002Fvesiviljely-euroopassa\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kalankasvattajaliitto ry: Vesiviljely Euroopassa ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1516655\u002F1-3-Vesiviljelystrategia_2022.pdf\u002F89ae6a1d-9fa5-4c51-b339-35029399801f"},content:[{data:{},marks:[],value:"Vesiviljelystrategia 2022. Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s 4.12.2014. 16 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fstatdb.luke.fi\u002FPXWeb\u002Fpxweb\u002Ffi\u002FLUKE\u002FLUKE__06%20Kala%20ja%20riista__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__10%20Vesiviljely\u002F?tablelist=true&amp;rxid=c0b20134-fe4a-4feb-bc20-7184e4f7645a"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskuksen Tilastotietokanta: Vesiviljely ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Fkalat-ja-kalatalous\u002Fkalanviljely\u002Fkalankasvatus-ja-ilmastonmuutos\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Kalankasvatus ja ilmastonmuutos ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[aa],sector:[lV],tags:[lW,lX,lZ],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2016-03-09",publisher:[gp,M]}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5MSU0pZVXjo2s76u4tt4fW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"7EPI7CP1dRDjB8qjWOHxKd",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"2FfuNCb7Yfw9kZ69ZVwxua",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"16Y6KuzZ2C7YrN8NeJH5kz",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"677qigVCtNfsv3sxISRFEE",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"5hKLu4D2cOPKoHemITjoPO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"24lxy337RdPE41lpqRtrA2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{sys:{id:"4Xp0ueSKDyvsWzRiRT5L4w",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}],perspective:[aa],sector:[lV],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6WTJhJ0Xuguzvlpo3DPWDs",type:d,createdAt:"2021-07-16T12:18:03.825Z",updatedAt:"2021-07-16T12:30:47.948Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Kalastus",slug:"kalastus"}},lZ,lW,lX]};gy.metadata={tags:[],concepts:[]};gy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4GImuPrAGpyAs7buFSNPQU",type:d,createdAt:lD,updatedAt:lD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gy.fields={abbreviation:"LUO14",body:"Luonnonvarakeskus. 30.6.2014. Vesiviljely 2013. [Viitattu 8.3.2014.]",link:"http:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fvesiviljely-2013_fi"};gC.metadata={tags:[],concepts:[]};gC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7Ion1iYeTiZ6GH6R7BtP9K",type:d,createdAt:"2024-10-28T13:09:45.335Z",updatedAt:"2024-11-05T13:20:02.359Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:155,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gC.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:na,slug:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas",parent:eG,subTheme:x,materialType:"Guide",heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC",type:C,createdAt:nb,updatedAt:nb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1oNN7nLMQsbV7fiaNMX3zC\u002Fad4322c7a1f75adf06f91605b31a4c04\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007.jpeg",details:{size:423858,image:{width:dh,height:cR}},fileName:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-herokuva-ai-adobestock-915522007.jpeg",contentType:S}}},heroImageAlt:gD,heroText:na,teaserImage:nc,teaserImageAlt:gD,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ Ilmasto-opas.fi-sivuston kokonaisuus on verkkoartikkeliversio julkaisusta Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua â€“ Opas ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ja sopeutumisen edistÃ¤miseen alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. TÃ¤mÃ¤ kaupunkisuunnitteluopas tarjoaa kaupunkisuunnitteluun osallistuville toimijoille tutkittua tietoa, parhaita kÃ¤ytÃ¤nteitÃ¤, tarkistuslistoja linkkejÃ¤ muihin oppaisiin ja tyÃ¶kaluihin sekÃ¤ ratkaisuesimerkkejÃ¤. Opas sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ yhdeksÃ¤n laajempaa teemaa artikkeleineen sekÃ¤ laajennetun tiivistelmÃ¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4GdFiXgkyRpRx66gpMDkCM"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"3rmJEqq6bDUPrl6ZAePlj6"}}],perspective:[O,$],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1bfegmGFksSvGzzZQBqcGL"}},dT,mY,ag],publisher:[J,M,{sys:{type:b,linkType:d,id:"7urzv7EpbgvNwyUJJvCkOX"}}]};gE.metadata={tags:[],concepts:[]};gE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2EDDCjKKLzSQ5eOEvoByr0",type:d,createdAt:"2021-07-07T11:52:06.420Z",updatedAt:"2022-01-18T09:04:16.379Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gE.fields={publishedLanguages:[K,H,g],title:"Rakentaminen",slug:"rakentaminen",parent:ba,subTheme:x,modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"7jY1acCdVPFgKdg1s3huWT"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"6ZQdAxmVlMCfWPpqU25Jzd"}}],perspective:[O,$],sector:[{sys:{type:b,linkType:d,id:gF}}],tags:[ag,bI,eM,eS]};gM.metadata={tags:[],concepts:[]};gM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kHc5s6t7TOdrSilHbpqJZ",type:d,createdAt:"2023-06-12T06:43:13.610Z",updatedAt:"2023-07-10T11:27:44.954Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:88,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gM.fields={publishedLanguages:[g],title:oc,slug:"ilmastopolitiikan-seuranta",parent:gN,subTheme:x,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2yrznb5ah17MHmSFIQODuw",type:C,createdAt:yh,updatedAt:yh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g},fields:{title:"ilmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2yrznb5ah17MHmSFIQODuw\u002F769cf55249d145c9e6fcc944285cb60f\u002Filmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752.jpg",details:{size:71766,image:{width:dh,height:cR}},fileName:"ilmastopolitiikan-seuranta-herokuva-adobestock-412929752.jpg",contentType:S}}},heroImageAlt:iN,heroText:oc,teaserImage:yi,teaserImageAlt:iN,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-oppaan ilmastopolitiikan seurantatyÃ¶kalun avulla voit tarkastella, miten eri politiikkatoimet etenevÃ¤t Suomessa. EnsimmÃ¤isenÃ¤ toimialana on julkaistu liikenteen politiikkatoimet. Tiedot perustuvat politiikkatoimiin, joita Suomi raportoi Euroopan unionille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3WKAvH6GCKqPuFihzRTgZi"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1QXxc5gWPVcWizdn3Hplej"}}],perspective:[bL,O],sector:[dV],tags:[bf,bM]};gN.metadata={tags:[],concepts:[]};gN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6xtQ03iMgcWDQewQwFyKpv",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:53:18.209Z",updatedAt:"2022-01-21T13:25:03.019Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:od,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gN.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet",slug:"suomen-ilmastopolitiikka-ja-toimet",parent:gO,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekÃ¤ ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤n ettÃ¤ muutokseen sopeutumisen nÃ¤kÃ¶kulmista. Toimialakohtaista tietoa lÃ¶ytyy sivuston osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KbigGldWlced9DSb8pjAu",type:d,createdAt:"2021-10-27T12:49:54.608Z",updatedAt:"2023-06-12T11:10:17.530Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dk,referencingItems:[bX,c_,gM],teaserType:T,displayTitle:x}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7yId8qgw7kLQ1RFdPfNuYw",type:d,createdAt:"2022-01-10T10:25:24.802Z",updatedAt:"2022-06-15T09:18:29.784Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen ilmastopolitiikka ja -toimet -teemasivun nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[hi,hS,vv,cG],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[bL,O,$],tags:[bf,bM]};gO.metadata={tags:[],concepts:[]};gO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ns6pBjSz8uIjW44DDP2F9",type:d,createdAt:"2021-06-03T13:58:46.130Z",updatedAt:"2024-12-10T08:14:17.728Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:oe,revision:aw,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};gO.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:of,slug:"ilmastonmuutos-suomessa",parent:eG,materialType:ge,heroImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv",type:C,createdAt:"2021-06-01T12:44:27.981Z",updatedAt:"2021-12-08T11:24:50.747Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:nX,revision:y,locale:g},fields:{title:"ilmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4TxJnAUxiB14Hfe94guwfv\u002Fbfebca71c6d9974f9b2f66daa7d2e69d\u002Filmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI.jpg",details:{size:1059879,image:{width:dh,height:cR}},fileName:"ilmastonmuutos-suomessa-herokuva-miikka-airikkala-unsplah-b1nsmZ_d2FI.jpg",contentType:S}}},heroImageAlt:"MÃ¤nty, jonka taustalla nÃ¤kyy meri.",heroText:of,menuBar:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4PVJKDZdZymeBrGgI8Orww"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"62K6Aefu9baXbx0jKhyJXB"}}],content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa Suomen ilmastopolitiikasta ja -toimista sekÃ¤ Suomen muuttuvasta ilmastosta. Perustietoa ilmastonmuutoksesta lÃ¶ytyy osiosta MitÃ¤ ilmastonmuutos on? ja toimialakohtaista tietoa osiosta Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3Zr7dFjN8uM8jZGV6QkXiL"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"1kKzGDHGY00WmFmVIYjavO"}}],perspective:[O,$,bl,aP]};gQ.metadata={tags:[],concepts:[]};gQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ir0ALS1uFyiBxQsh1IWfi",type:d,createdAt:ok,updatedAt:ok,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gQ.fields={abbreviation:"ARA21",body:"Arasto, A., Ekroos, A., Jaakkola, J., Juhola, S., Kivimaa, P., Korhonen, H., Kurnitski, J., KÃ¤yhkÃ¶, J., Lund, P., Ollikainen, M., Peltola, H., Regina, K., SeppÃ¤lÃ¤, J., Vainio, A. & Vesala, T. 2021. Ilmastolakiin kirjattavat pitkÃ¤n aikavÃ¤lin pÃ¤Ã¤stÃ¶- ja nielutavoitteet â€“ Ilmastopaneelin analyysi ja suositukset. Ilmastopaneelin raportti 1\u002F2021. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F02\u002Filmastopaneelin-raportti_ilmastolain-suositukset_final.pdf"};gR.metadata={tags:[],concepts:[]};gR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2IPRqkjYQDBXOiwJmQmeTk",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:35:41.066Z",updatedAt:"2024-07-09T16:20:40.694Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gR.fields={abbreviation:"AIR17",body:"Airaksinen, M., Heiskanen, E., HildÃ©n, M., Kivimaa, P., Laitila, P., Auvinen, K. & Honkapuro, S. 17.5.2017 (PÃ¤ivitetty). Rakennusten kysyntÃ¤jousto ja energiatehokkuus luovat perustan puhtaalle energiajÃ¤rjestelmÃ¤lle. Policy brief. Smart Energy Transition -hanke.",link:"http:\u002F\u002Fsmartenergytransition.fi\u002Ffi\u002Frakennusten_kysyntajousto_ja_energiatehokkuus\u002F"};gX.metadata={tags:[],concepts:[]};gX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43LsbeiOL16ozhGN4ELWED",type:d,createdAt:oJ,updatedAt:oJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};gX.fields={abbreviation:"DEL18",body:"Deloitte 2018. Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Sitra, Helsinki. 42 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.sitra.fi\u002Fjulkaisut\u002Fkuntien-ilmastotavoitteet-ja-toimenpiteet\u002F"};hb.metadata={tags:[],concepts:[]};hb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"KafqskULQGXsYMR7vLeor",type:d,createdAt:pm,updatedAt:pm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hb.fields={abbreviation:"SAL17",body:"Salo, M., Nissinen, A. 2017. Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns. Reports of the Finnish Environment Institute 30\u002F2017.",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F225779"};hf.metadata={tags:[],concepts:[]};hf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"XFMeRFPdkyi3KKZpvx8Sk",type:d,createdAt:qp,updatedAt:qp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hf.fields={abbreviation:"VIR11",body:"Virtanen, Y, Kurppa, S, Saarinen, M., Katajajuuri, J.-M., Usva, K., MÃ¤enpÃ¤Ã¤, I., MÃ¤kelÃ¤, J., GrÃ¶nroos, J. & Nissinen, A. 2011 Carbon footprint of food â€“ approaches from national inputâ€“output statistics and a LCA of a food portion. Journal of Cleaner Production, Volume 19, Issue 16: 1849â€“1856.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2011.07.001"};hg.metadata={tags:[],concepts:[]};hg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fTBT4sP30Zj12Zb5GS5Wv",type:d,createdAt:qz,updatedAt:qz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hg.fields={abbreviation:"NOT17",body:"Notarnicola, B., Sala, S., Anton, A., McLaren, S. J., Saouter, E. & Sonesson, U. 2017. The role of life cycle assessment in supporting sustainable agri-food systems: A review of the challenges. Journal of Cleaner Production, Volume 140, Part 2: 399â€“409.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2016.06.071"};hh.metadata={tags:[],concepts:[]};hh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC",type:d,createdAt:qX,updatedAt:qX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hh.fields={abbreviation:"POO18",body:"Poore, J. & T. Nemecek. 2018. Reducing Foodâ€™s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987â€“992.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1126\u002Fscience.aaq0216"};hi.metadata={tags:[],concepts:[]};hi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"58LNj0ttEhtpIdWfzodekO",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:27:02.142Z",updatedAt:"2022-02-04T11:41:59.165Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};hi.fields={publishedLanguages:[g,H],title:"Videot: Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤",slug:"videot-ilmastonmuutoksen-hillinta",subTheme:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QjHklVrsdUixidpTJsfSk",type:C,createdAt:"2022-02-03T14:01:26.148Z",updatedAt:"2022-02-04T10:44:02.040Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:y,locale:g},fields:{title:"videot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3QjHklVrsdUixidpTJsfSk\u002F3fcb6c6247846a40a53f3280e0a59a6e\u002Fvideot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033.png",details:{size:7044,image:{width:P,height:R}},fileName:"videot-hillinta-nostokuva-adobestock-261921033.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, oranssi tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤. Ilmasto-opas.fi-sivustolla julkaistuissa videoissa ilmastonmuutosÂtutkijat kertovat tutkimustulostensa kautta erilaisista keinoista, joilla ilmastonÂmuutosta voidaan hillitÃ¤. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"4fIEDWFJhyU57erZSoSxle"}}],perspective:[O],tags:[ck,rC,{sys:{type:b,linkType:d,id:hd}},p$]};ho.metadata={tags:[],concepts:[]};ho.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4SHHuSX8XM8G9xhl79sgG",type:d,createdAt:rZ,updatedAt:rZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ho.fields={abbreviation:"WKM08",body:"Wahlgren, I., Kuismanen, K. & Makkonen, L. 2008. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa â€“ tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT, Helsinki. Tutkimusraportti Nro VTT-R-03986-08. 173 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Finf\u002Fjulkaisut\u002Fmuut\u002F2008\u002FVTT_Ilmastonmuutos_kaavoitus_Loppuraportti.pdf"};hp.metadata={tags:[],concepts:[]};hp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6fQhG59OrnKEK1ueynqhwX",type:d,createdAt:r_,updatedAt:r_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hp.fields={abbreviation:"Agf08",body:"Agrawala, S. & Fankhauser, S. (eds.) 2008. Economic Aspects of Adaptation to Climate Change: Costs, Benefits and Policy Instruments. OECD, Paris. 133 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.oecd.org\u002Fenv\u002Fcc\u002Fecoadaptation"};hq.metadata={tags:[],concepts:[]};hq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4iLYzWfsDZ5uW1lLDcyt61",type:d,createdAt:se,updatedAt:se,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hq.fields={abbreviation:"Cart07",body:"Carter, T. R. (toim.\u002Fed.); KankaanpÃ¤Ã¤, S. (suom.) 2007. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen: FINADAPT. Yhteenveto pÃ¤Ã¤ttÃ¤jille. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus \u002F Finnish Environment Institute, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 1\u002F2007. 76 p.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38397"};hr.metadata={tags:[],concepts:[]};hr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Rddft4nvbPZOK2yXhdbzJ",type:d,createdAt:sh,updatedAt:sh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hr.fields={abbreviation:"CliCh",body:"Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region (BaltCICA) -hankkeen haastatteluraportti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Julkaisematon."};hs.metadata={tags:[],concepts:[]};hs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"226kHf3kB8wxDOgwe2dZT7",type:d,createdAt:sn,updatedAt:sn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hs.fields={abbreviation:"SUO14a",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 16.9.2014 (PÃ¤ivitetty). Tulvasanasto [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FTulvasanasto"};ht.metadata={tags:[],concepts:[]};ht.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cFGl91Gz9ditcUcjFl0Fj",type:d,createdAt:sq,updatedAt:sq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ht.fields={abbreviation:sr,body:"Veijalainen, N., VehvilÃ¤inen, B., Nurmi, T., Jakkila, J., Marttunen, M. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2012 Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011: 61â€“65.",link:go};hu.metadata={tags:[],concepts:[]};hu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7rkQr2k4e9okkSKUqjOKvI",type:d,createdAt:sw,updatedAt:sw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hu.fields={abbreviation:"SUO15b",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 19.1.2015 (PÃ¤ivitetty). Tulvakartoitus. [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FTulvariskien_hallinta\u002FTulvariskien_hallinnan_suunnittelu\u002FTulvakartoitus"};hv.metadata={tags:[],concepts:[]};hv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QxZn18cnwLbw7PgFqhpdk",type:d,createdAt:sz,updatedAt:sz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hv.fields={abbreviation:"ASE10",body:"Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659\u002F2010)",link:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2010\u002F20100659"};hw.metadata={tags:[],concepts:[]};hw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6w5ZKAeOMaTmsGEE26z2MO",type:d,createdAt:sD,updatedAt:sD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};hw.fields={abbreviation:"SUO18a",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 21.12.2018 (PÃ¤ivitetty). VesistÃ¶- ja meritulvien tulvariskien alustava arviointi [Viitattu 4.2.2019.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FTulvariskien_hallinta\u002FTulvariskien_hallinnan_suunnittelu\u002FTulvariskien_alustava_arviointi_vesisto_ja_meritulvat"};hE.metadata={tags:[],concepts:[]};hE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"CULmI6vNhO5NZ3yXM6wKq",type:d,createdAt:tY,updatedAt:tY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};hE.fields={title:tT,slug:"lumipeite"};hF.metadata={tags:[],concepts:[]};hF.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KffPMZeUiWZoBF9NJReqz",type:d,createdAt:tZ,updatedAt:tZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};hF.fields={title:"Pilvet",slug:"pilvet"};hG.metadata={tags:[],concepts:[]};hG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"146gWdNJvHHQmRmHDyWuih",type:d,createdAt:"2021-07-19T07:44:02.073Z",updatedAt:"2021-07-19T07:45:05.948Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};hG.fields={title:"EsitelmÃ¤t",slug:"esitelmat"};hH.metadata={tags:[],concepts:[]};hH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64rys4WTzbL74lJs8X5MKN",type:d,createdAt:uj,updatedAt:uj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};hH.fields={title:"Luennot",slug:"luennot"};hM.metadata={tags:[],concepts:[]};hM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25ctSh0OBNOMHDHt5YcMOF",type:d,createdAt:uG,updatedAt:uG,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g};hM.fields={title:"PLUMES-hanke",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤ivitetty Suomen Akatemian rahoittamassa ",marks:[],data:{}},{nodeType:o,content:[{nodeType:a,value:"PLUMES-hankkeessa",marks:[],data:{}}],data:{uri:"https:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fplumes"}},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}],data:{}}]}};hS.metadata={tags:[],concepts:[]};hS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pC6OhbITv0Vceu5UzazaL",type:d,createdAt:"2021-10-20T11:48:32.203Z",updatedAt:"2022-02-04T10:57:52.314Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};hS.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Videot: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen",slug:"videot-ilmastonmuutokseen-sopeutuminen",subTheme:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L",type:C,createdAt:"2022-02-03T14:00:13.881Z",updatedAt:"2022-02-04T10:45:09.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:y,locale:g},fields:{title:"videot-sopeutuminen-adobestock-261921033",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1O2h5JuD9tOQgimRz5Wd9L\u002F8e9723bff44e1a6d1eaa205de1b6b70d\u002Fvideot-sopeutuminen-adobestock-261921033.png",details:{size:7144,image:{width:P,height:R}},fileName:"videot-sopeutuminen-adobestock-261921033.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Videosoittolistan kuvake, vihreÃ¤ tausta.",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa ilmastonÂmuutokseen sopeutumisesta. Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston tutkijaÂhaastatteluÂvideoissa ilmastonmuutosÂtutkijat kertovat tutkimusÂtulostensa kautta keinoista sopeutua ilmastonÂmuutoksen vaikutuksiin. Videot soveltuvat hyvin myÃ¶s lukiokurssien opetusÂmateriaaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5D1mTQWvfoWb7JUnyNumXI"}}],perspective:[$],tags:[bf,dS,eS]};ib.metadata={tags:[],concepts:[]};ib.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Suu2Qw45ZMHFWipl917FK",type:d,createdAt:vS,updatedAt:vS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ib.fields={abbreviation:"Sch08",body:"Schulman, A., Alanen, A., HÃ¤ggstrÃ¶m, C.-A., Huhta, A.-P., Jantunen, J., KekÃ¤lÃ¤inen, H., Lehtomaa, L., PykÃ¤lÃ¤, J., & Vainio, M. 2008. Perinnebiotoopit. Julkaisussa: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus â€“ Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 8\u002F2008: 149â€“174.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=287730&lan=fi"};ic.metadata={tags:[],concepts:[]};ic.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5xMuGqfhaDE9cuLhAdRafG",type:d,createdAt:"2021-05-14T07:46:36.507Z",updatedAt:"2022-01-14T14:17:00.044Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};ic.fields={title:vY};ip.metadata={tags:[],concepts:[]};ip.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2FZQu0mZHzPqBOaY9wLsvn",type:d,createdAt:wR,updatedAt:wR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};ip.fields={title:wK};iq.metadata={tags:[],concepts:[]};iq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"13EuWFX0TUSC627sejIq3A",type:d,createdAt:wS,updatedAt:wS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};iq.fields={title:"Liikuntapaikat",slug:"liikuntapaikat"};iz.metadata={tags:[],concepts:[]};iz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"si9JTsesoqt1msgg9f4U7",type:d,createdAt:xu,updatedAt:xu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};iz.fields={title:w$};iD.metadata={tags:[],concepts:[]};iD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zs3Z6miEjO9KPg6ZNDv1",type:d,createdAt:xD,updatedAt:xD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};iD.fields={title:"RiskiryhmÃ¤t",slug:"riskiryhmat"};iI.metadata={tags:[],concepts:[]};iI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21MtBaTNJjOCv1wtKsJV66",type:d,createdAt:"2021-05-14T08:11:10.751Z",updatedAt:"2021-07-05T10:08:17.882Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};iI.fields={title:xO};iJ.metadata={tags:[],concepts:[]};iJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7FyySPJaZZl3jBtcpe7RTg",type:d,createdAt:xT,updatedAt:xT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};iJ.fields={title:"Lentoliikenne",slug:"lentoliikenne"};iK.metadata={tags:[],concepts:[]};iK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bNCIxoldHoBj0Eb8ApqWK",type:d,createdAt:xU,updatedAt:xU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};iK.fields={title:"Kotimaanmatkailu",slug:"kotimaanmatkailu"};iM.metadata={tags:[],concepts:[]};iM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JOhYmsMglDT6xzN98IxjR",type:d,createdAt:"2023-06-15T08:42:44.210Z",updatedAt:"2023-10-18T12:31:38.066Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:tL,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};iM.fields={publishedLanguages:[g,H],title:"Video: Lentomatkustaminen kasvattaa merkittÃ¤vÃ¤sti yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeÃ¤",materialType:ak,slug:"video-lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea",parent:hi,teaserImage:x_,teaserImageAlt:x$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LentÃ¤misellÃ¤ on suuri vaikutus yksilÃ¶n hiilijalanjÃ¤lkeen. Lentoliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n muun muassa teknologian keinoin ja uusiutuvilla polttoaineilla, mutta nÃ¤mÃ¤ keinot eivÃ¤t leikkaa lentÃ¤misen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tarpeeksi nopeasti. Jokainen voi omalta osaltaan olla luomassa ilmaston kannalta kestÃ¤vÃ¤mpÃ¤Ã¤ matkustuskulttuuria.  ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"55WfxhkK20ktv5rWhNtXX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 2:59 min",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": suomi, tekstitetty",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 15.6.2023",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"20PenpyfgU8o6RQiScTev2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6WNx2lNf4rJlfTME9eCpwY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WDeo5ELQkDpesU7AMRsb5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ya,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4hWINimpYQ4Mo0xLgxLDNK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2i8LKXnC6AfzIbcvrSqlHh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4kvTGyzEr4RiXIJCmWD007",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3vuRyxUcMngScYlmVOUsqq",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6YGfUIrqqigF01BgDJDe7A",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.lentoliikennejailmasto.fi\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lentoliikenne ja ilmasto -sivusto",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"  https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Ftransport-and-environment-report-2020"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Environment Agency. 2020. Transport and environment report 2020. Train or plane? EEA Report 19\u002F2020. 107 p.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:_,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],sector:[dV],tags:[iJ,aY,{sys:{type:b,linkType:d,id:fc}}],toc:bp,publishDate:"2023-06-15",publisher:[M,{sys:{type:b,linkType:d,id:"02LpiO730JliUW6tiAy8D"}}]};iO.metadata={tags:[],concepts:[]};iO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xsaRUPCLTaxwHGQyuQQ1V",type:d,createdAt:"2021-05-14T09:31:40.562Z",updatedAt:"2021-09-21T12:48:11.495Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};iO.fields={title:yl};iP.metadata={tags:[],concepts:[]};iP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1V4c9sTJAUho7o5MvPQxb1",type:d,createdAt:yv,updatedAt:yv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};iP.fields={abbreviation:"MOT22a",body:"Motiva Oy. 11.20.2022 (PÃ¤ivitetty). Vesivoimateknologia. (Viitattu 25.11.2022) ",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fratkaisut\u002Fuusiutuva_energia\u002Fvesivoima\u002Fvesivoimateknologia "};iQ.metadata={tags:[],concepts:[]};iQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7GNenYmth5tU83CmkNEMUy",type:d,createdAt:"2022-11-28T12:51:44.334Z",updatedAt:"2022-11-29T07:47:45.103Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};iQ.fields={abbreviation:"TIL22b",body:"Tilastokeskus. 2.11.2022 (PÃ¤ivitetty). Energian hankinta ja kulutus -tietokantataulukot. 12sv SÃ¤hkÃ¶n hankinta ja kokonaiskulutus 1960-2021. 12sv. ",link:yx};iW.metadata={tags:[],concepts:[]};iW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"iH1PH0MY40Ml4LUqHZA4Q",type:d,createdAt:yO,updatedAt:yO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};iW.fields={title:yF};iX.metadata={tags:[],concepts:[]};iX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"tJnyhCnlmjQ2udLL8vuwJ",type:d,createdAt:yS,updatedAt:yS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};iX.fields={title:"Kaatopaikat",slug:"kaatopaikat"};i$.metadata={tags:[],concepts:[]};i$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"69KHkHBSvYVa1ERqzBrLwp",type:d,createdAt:y$,updatedAt:y$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};i$.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:vY,slug:"kulttuuri-ja-kulttuuriymparisto",parent:ba,subTheme:x,modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4VMXM180w3wDNxGGzYvcMr",type:d,createdAt:"2021-10-12T09:51:05.040Z",updatedAt:"2022-01-14T14:24:36.349Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aZ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Kulttuuri- ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶ -teemasivun haitarit",visibleTitle:" Tutustu artikkeleihin",items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"163JxFyVDtw0HFXwGnmZjJ",type:d,createdAt:"2021-10-12T09:44:10.288Z",updatedAt:"2022-01-14T14:23:32.816Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulttuuri ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶ - HillintÃ¤",visibleTitle:bs,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"7yUMghXuAjEZAwg76PBOhP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1UdJIIiRYx0r7JshHUGRDi",type:d,createdAt:"2021-10-12T09:49:56.908Z",updatedAt:"2022-01-14T14:24:04.084Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulttuuri ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶ - Sopeutuminen",visibleTitle:bj,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7pZQ7xHgv0jBZWf5WNShDB",type:d,createdAt:"2021-11-03T13:30:29.261Z",updatedAt:"2022-01-17T11:07:44.018Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g},fields:{publishedLanguages:[g,H,K],title:"Kulttuuri â€“ Sopeutuminen",materialType:G,slug:"kulttuuri-sopeutuminen",parent:i$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kulttuurin saralla voidaan erottaa kaksi selvÃ¤Ã¤ ilmasto-olosuhteiden huomioimista vaativaa haastetta: ulkoilmatapahtumien jÃ¤rjestÃ¤minen ja kulttuuriperinnÃ¶n vaaliminen. EdellisessÃ¤ kuntien vastuu rajoittuu tapahtumapaikkojen rakentamiseen ja hoitoon. Muinaismuistojen ja rakennusperinnÃ¶n lisÃ¤ksi kulttuuriperintÃ¶Ã¶n kuuluvat kirjalliset arkistot ja vÃ¤hemmistÃ¶kulttuurit.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien oma kulttuurituotanto on harvoin kosketuksissa sÃ¤Ã¤hÃ¤n",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntien ja kaupunkien oma kulttuuritoiminta tapahtuu tyypillisesti pÃ¤Ã¤osin taidelaitoksissa, kirjastotoimen viedessÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤n osan mÃ¤Ã¤rÃ¤rahoista. Vain pieni osa kuntien kulttuurimÃ¤Ã¤rÃ¤rahoista ohjautuu sellaisen kulttuuritoiminnan tukemiseen, johon ilmastonmuutoksella voisi suoraan olla vaikutusta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Poikkeukselliset sÃ¤Ã¤olot vaikuttavat luonnollisesti eniten ulkoilmatapahtumien lÃ¤pivientiin. Ulkoilmatilaisuuden luonne mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ paljolti sen, kuinka paljon sÃ¤Ã¤ tapahtuman onnistumiseen vaikuttaa. Haasteena on sÃ¤istÃ¤ riippuvainen lipunmyynti ja itse tapahtuman lÃ¤pivienti sÃ¤Ã¤ssÃ¤ kuin sÃ¤Ã¤ssÃ¤.Â  Rakenteellisia haasteita ovat esimerkiksi sadevesien ohjailu suurilla kentillÃ¤ ja katosten sÃ¤Ã¤nkestÃ¤vyys.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ kulttuuriympÃ¤ristÃ¶Ã¶n kohdistuvia paineita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen vaikutus kulttuuriympÃ¤ristÃ¶Ã¶n on yksi harvoista kulttuurin kentistÃ¤, joista on Suomessa tehty tutkimusta. Pelkona ovat paikalliset kasvilajiston muutokset, tuholaiset ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ rakennusten ulkoverhouksien kosteusrasitus. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet ja niiden mukana muuttuva lajisto muuttavat kulttuurimaisemien luonnetta ja lisÃ¤Ã¤vÃ¤t hoitotarvetta. Puuvaltainen perinnerakennuskanta on erityinen haaste.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Poronhoito ja saamelaiskulttuuri haasteiden edessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat paineet ovat pohjoisen kunnille merkittÃ¤vÃ¤ kysymys. Poronhoito on voimakkaasti sidoksissa luonnonoloihin. Muutokset lumisuudessa ja lumen rakenteessa vaikeuttavat porojen ravinnonhankintaa ja kesÃ¤n helle pahentaa rÃ¤kkÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastokulttuuria?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Oma kiintoisa ilmiÃ¶nsÃ¤ on ilmastonmuutoksen hiipiminen kulttuurin sisÃ¤llÃ¶ksi - kaunokirjallisiksi teoksiksi, elokuviksi ja nÃ¤ytelmiksi. Ilmastonmuutos on teema johon taiteilijankin tulee tarttua, mutta pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶mÃ¤n taiteen tekeminen ja tukeminen on jo vaikeampaa. Kenties esimerkiksi ympÃ¤ristÃ¶taiteella ja pienimuotoisilla tuotannoilla olisi tulevaisuudessa tarjota vastineita nykyajan usein spektaakkelimaiselle kulttuuritarjonnalle? EntÃ¤ miten nÃ¤mÃ¤ teemat nÃ¤kyvÃ¤t kunnan jÃ¤rjestÃ¤mÃ¤ssÃ¤ taideopetuksessa?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bt,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"61oXMgWuj7wUDchQ0GsE7y",type:d,createdAt:za,updatedAt:za,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL06",body:"Helle, T. 2006. Poronhoito ja muuttuva ilmasto. MetsÃ¤ntutkimuslaitos. Metlan tyÃ¶raportteja 25: 42-48.",link:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fjulkaisut\u002Fworkingpapers\u002F2006\u002Fmwp025-06.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4lbW5PvNdyRB4F2N7iKo8N",type:d,createdAt:zb,updatedAt:zb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"RUU07",body:"Ruusuvirta, M., Saukkonen, P., Selkee, J. & Winqvist, D. 2008. Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa. Kulttuuritoiminnan kustannukset 23 kaupungissa vuonna 2007. Cupore ja Suomen Kuntaliitto. 92 s.",link:"http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=270"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4r2v6gDjd7DNHYWot9VY0e",type:d,createdAt:zc,updatedAt:zc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"BER08",body:"BerghÃ¤ll, J. & Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 44\u002F2008, Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶. 34 s.",link:vV}}},content:[],nodeType:e}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QuU6LkfnK5lvAqm63eTD8",type:d,createdAt:"2021-07-05T12:57:15.437Z",updatedAt:"2021-07-07T12:23:20.152Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ah}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslista Kulttuuri â€“ sopeutuminen",visibleTitle:aW,items:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3C77VnIcZkuWJ0CWexNkWg",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:50:02.524Z",updatedAt:"2022-01-14T14:01:17.662Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:ja,visibleTitle:ja,paragraph:zd},title:ja,document:zd},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"70bBh5OcDXJU5FLgEWud2y",type:d,createdAt:"2021-07-03T10:02:22.250Z",updatedAt:"2022-01-14T14:00:50.987Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:jb,visibleTitle:jb,paragraph:ze},title:jb,document:ze},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3n0GjdfFRwyP16P6DBWglW",type:d,createdAt:"2021-07-03T10:21:12.725Z",updatedAt:"2022-01-14T13:58:19.092Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:jc,visibleTitle:jc,paragraph:zf},title:jc,document:zf}]}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002FKuntaliitto\u002Fmedia\u002Ftiedotteet\u002F2012\u002F01\u002Fkulttuurilukujenvalossa\u002FKuntien%20kulttuuritoiminta%20lukuina.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruusuvirta, M., Saukkonen, P., Ruokolainen, V. & Karttunen, S. 2012. Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa. Kulttuuritoiminnan kustannukset 25 kaupungissa vuonna 2010. Cupore ja Suomen Kuntaliitto. 135 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fopeku\u002Fkulti\u002Fkulttuuri\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuntaliitto: Kulttuuripalvelut ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.rakennusperinto.fi\u002Ffi_FI\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"YM ja museovirasto 2010: RakennusperintÃ¶.fi-sivusto ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=371173&amp;lan=FI"},content:[{data:{},marks:[],value:"Lahdensivu, J. 2010. Julkisivujen ja parvekkeiden kestÃ¤vyys muuttuvassa ilmastossa. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 17\u002F2010, Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶. 64 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.snowchange.org\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Snowchange-projekti 2010 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Fen\u002Fpublications\u002Fpublications\u002F2010-599"},content:[{data:{},marks:[],value:"Norden 2011: Climate Change and Cultural Heritage in the Nordic Countries ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],sector:[ic],tags:[ag,zg],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[cg]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fe7cqZL2T8XQGi0FCL5cR",type:d,createdAt:"2021-10-11T07:47:03.566Z",updatedAt:"2022-01-14T14:24:28.381Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Kulttuuri ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶ - Vaikutukset",visibleTitle:bT,paragraph:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"1Ylk1Tl5EyPbH1Md3YsBec",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}]}}],perspective:[O,$,aa],sector:[ic],tags:[ag,fd,zg]};jd.metadata={tags:[],concepts:[]};jd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4XPFdOHejgkpAgIenLr9sx",type:d,createdAt:"2021-09-23T10:53:21.574Z",updatedAt:"2024-01-29T14:25:57.539Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:156,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};jd.fields={publishedLanguages:[g],title:"Sopimukset ohjaavat kansainvÃ¤listÃ¤ ilmastopolitiikkaa",materialType:G,slug:"sopimukset-ohjaavat-kansainvalista-ilmastopolitiikkaa",parent:bS,teaserImage:AC,teaserImageAlt:AD,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka pyrkii sÃ¤ilyttÃ¤mÃ¤Ã¤n maapallon ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n vakaana. YhÃ¤ tÃ¤rkeÃ¤mmÃ¤ksi tavoitteeksi on noussut myÃ¶s sopeutuminen ilmastonmuutokseen. KansainvÃ¤listÃ¤ ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastopuitesopimus, Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja ja Pariisin ilmastosopimus sekÃ¤ nÃ¤ihin liittyvÃ¤t monenkeskiset neuvottelut.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimus mÃ¤Ã¤rittÃ¤Ã¤ yhteiset tavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤lisellÃ¤ tasolla tÃ¤rkein ilmastopolitiikan tavoitteiden mÃ¤Ã¤rittÃ¤jÃ¤ on Yhdistyneet Kansakunnat (YK). Rio de Janeirossa vuonna 1992 jÃ¤rjestetyn YK:n ympÃ¤ristÃ¶- ja kehityskonferenssin yhteydessÃ¤ pÃ¤Ã¤tettiin YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta eli YK:n ilmastosopimuksesta (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC). Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, jolloin myÃ¶s Suomi ratifioi eli vahvisti sen. Sopimuksen on ratifioinut kaikkiaan 197 osapuolta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2sYOTRJ64wEUMibnmX92ty",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimuksen keskeisenÃ¤ pÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤rÃ¤nÃ¤ on ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. TÃ¤mÃ¤ taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, ettÃ¤ ekosysteemit ehtivÃ¤t sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla. Samalla tulee pyrkiÃ¤ elintarviketuotannon ja kestÃ¤vÃ¤n taloudellisen kehityksen turvaamiseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopimuksessa on sekÃ¤ kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita ettÃ¤ erityisiÃ¤ velvoitteita teollisuusmaille. Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevÃ¤t ja ilmastonmuutokseen sopeuttavat ohjelmat ja niiden tulisi raportoida kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Sopimuksen osapuolten tulee myÃ¶s suojella hiilivarastoja ja -nieluja. YK:n ilmastopuitesopimus ei sisÃ¤llÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤llisiÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysvelvoitteita. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gS,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastosopimuksen ylin pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekoelin on osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP), joka jÃ¤rjestetÃ¤Ã¤n vuosittain (kuva 1). EnsimmÃ¤inen niistÃ¤ pidettiin vuonna 1995 BerliinissÃ¤. Suomen osallistumista YK:n ilmastoneuvotteluihin koordinoi ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopuitesopimusta tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja sisÃ¤lsi velvoitteita vain kehittyneille maille. Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjan jÃ¤lkimmÃ¤inen velvoitekausi pÃ¤Ã¤ttyi vuonna 2020. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:os,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3DBUGjX9WxXrHTSQ57ud5d",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen kansainvÃ¤linen ilmastopolitiikka perustuu Pariisin ilmastosopimukseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6fSDJp4TZu2OAjstfg9ji0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimus pyrkii rajoittamaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousun 1,5 asteeseen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa 12.12. 2015 sovittiin uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Pariisin ilmastosopimus tÃ¤ydentÃ¤Ã¤ vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastosopimusta. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jÃ¤lkeistÃ¤ aikaa. Sopimus astui voimaan 4.11.2016, kun vaadittu voimaantulokynnys (vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 osapuolta, joiden yhteenlasketut pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 prosenttia maailmanlaajuisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤) ylittyi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut 193 YK:n ilmastosopimuksen 197 osapuolesta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6m6F6b2sLNNQa7EykAFLIT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomi ratifioi sopimuksen 14.11.2016. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitÃ¤Ã¤ maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu selvÃ¤sti alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Samalla pyritÃ¤Ã¤n toimiin, joilla lÃ¤mpÃ¶tilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Tavoitteena on, ettÃ¤ maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen huippu saavutettaisiin mahdollisimman pian, jonka jÃ¤lkeen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen pitÃ¤isi kÃ¤Ã¤ntyÃ¤ laskuun, niin ettÃ¤ kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja nielut olisivat tasapainossa vuosisadan jÃ¤lkipuoliskolla. Sopimuksessa on asetettu pitkÃ¤n aikavÃ¤lin tavoite myÃ¶s ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja ilmastokestÃ¤vyydelle. LisÃ¤ksi tavoitteena on vahvistaa toimia, joilla saadaan rahoitusvirrat suunnattua kohti vÃ¤hÃ¤hiilistÃ¤ kehitystÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pariisin ilmastosopimuksessa ei ole mÃ¤Ã¤rÃ¤llisiÃ¤ tavoitteita kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miselle, vaan sopimuksen osapuolet sitoutuvat laatimaan ja saavuttamaan omat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteensa, niin sanotut kansalliset panokset. Kansalliset panokset ilmoitetaan julkiseen rekisteriin, jota YK:n ilmastosopimussihteeristÃ¶ yllÃ¤pitÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"0mQyZzVNHNZagL4RpWNR7",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osapuolten tÃ¤ytyy laatia sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti, viiden vuoden vÃ¤lein, uusia pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteita, joiden on oltava aiempia tavoitteita edistyneempiÃ¤. Kaikilta osapuolilta odotetaan kunnianhimoisia, vÃ¤hitellen kiristyviÃ¤ toimia usean tavoitteen suhteen: pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisÃ¤Ã¤miseksi, teknologian kehittÃ¤miseksi ja siirtÃ¤miseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi sekÃ¤ lÃ¤pinÃ¤kyvyyden lisÃ¤Ã¤miseksi. Pariisin sopimuksen eri tavoitteiden maailmanlaajuista edistymistÃ¤ arvioidaan myÃ¶s viiden vuoden vÃ¤lein, ensimmÃ¤isen kerran vuonna 2023. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jk,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoon vaikuttavia lyhytikÃ¤isiÃ¤ aineita torjutaan kansainvÃ¤lisellÃ¤ yhteistyÃ¶llÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n kansainvÃ¤listen ilmastoneuvottelujen rinnalla on ryhdytty edistÃ¤mÃ¤Ã¤n kansainvÃ¤listÃ¤ yhteistyÃ¶tÃ¤ niin sanottujen lyhytikÃ¤isten ilmastoon vaikuttavien aineiden, kuten mustan hiilen (noen), metaanin ja muiden hiukkasten ja kaasujen, pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. NÃ¤iden aineiden elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on lyhyt, mutta myÃ¶s ne lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t ilmakehÃ¤Ã¤. Osa nÃ¤istÃ¤ aineista aiheuttaa myÃ¶s terveyshaittoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaania vapautuu ilmakehÃ¤Ã¤n muun muassa jÃ¤tehuollossa ja karjankasvatuksessa sekÃ¤ fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivupÃ¤Ã¤stÃ¶inÃ¤. Mustaa hiiltÃ¤ puolestaan syntyy epÃ¤tÃ¤ydellisen palamisen tuloksena muun muassa vanhaa teknologiaa kÃ¤yttÃ¤vissÃ¤ voimaloissa ja teollisuudessa, dieselajoneuvoissa, puun pienpoltossa, Ã¶ljyntuotannon kaasujen soihdutuksessa, eloperÃ¤isen jÃ¤tteen poltossa ja maatalousmaan kulotuksessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mustan hiilen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ etenkin arktisilla alueilla ja talviaikaan. Lumelle ja jÃ¤Ã¤lle laskeutunut musta hiili vÃ¤hentÃ¤Ã¤ nÃ¤iden vaaleiden pintojen kykyÃ¤ heijastaa auringon sÃ¤teilyÃ¤, mikÃ¤ kiihdyttÃ¤Ã¤ lumen ja jÃ¤Ã¤n sulamista arktisilla alueilla. Suurin merkitys on pÃ¤Ã¤stÃ¶illÃ¤, jotka syntyvÃ¤t arktisilla alueilla tai niiden lÃ¤hellÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LyhytikÃ¤isten ilmastotekijÃ¶iden torjumiseksi perustettiin kansainvÃ¤linen koalitio vuonna 2012 (Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants). Se pyrkii lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n ymmÃ¤rrystÃ¤ mustasta hiilestÃ¤ ja muista lyhytaikaisista ilmastotekijÃ¶istÃ¤ sekÃ¤ rahoittaa toimia lyhytikÃ¤isten aineiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arktisen neuvoston ministerikokouksessa hyvÃ¤ksyttiin vuonna 2015 mustaa hiiltÃ¤ ja metaania koskeva puiteasiakirja. SiinÃ¤ jÃ¤senmaat sitoutuvat vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n mustan hiilen ja metaanin pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ sekÃ¤ raportoimaan pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤Ã¤n ja toimista niiden vÃ¤hentÃ¤miseksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eC,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vuonna 2017 sovittiin mustan hiilen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen arktisten maiden yhteiseksi vÃ¤hentÃ¤mistavoitteeksi 25â€“33 % vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025 mennessÃ¤. Arktinen neuvosto on perustanut erityisen asiantuntijatyÃ¶ryhmÃ¤n seuraamaan edistymistÃ¤ mustan hiilen ja metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤misessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1jOXhxh7L63P1vwfPncHuW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) kokoaa ja arvioi tietoa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteon tueksi tarvitaan tieteellistÃ¤ tietoa, jota tuottaa hallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC). Sen perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen jÃ¤rjestÃ¶ (WMO) ja YK:n ympÃ¤ristÃ¶ohjelma (UN Environment Programme, UNEP). IPCC:n pÃ¤Ã¤tehtÃ¤vÃ¤ on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiÃ¤ raportteja. NiitÃ¤ valmistellaan tutkijaryhmissÃ¤, jotka kerÃ¤Ã¤vÃ¤t ja arvioivat olemassa olevaa tieteellistÃ¤ tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta sekÃ¤ sen hillintÃ¤mahdollisuuksista. IPCC ei siis itse tee uutta tutkimusta eikÃ¤ se myÃ¶skÃ¤Ã¤n anna tÃ¤smÃ¤llisiÃ¤ suosituksia toteutettavista ilmastopoliittisista toimenpiteistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:AE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3R3hbOEXjSU83bvYoOICDV",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC laatii sÃ¤Ã¤nnÃ¶llisesti laajoja arviointiraportteja ilmaston nykytilasta, ja tulevasta kehityksestÃ¤, ilmastonmuutoksen hillinnÃ¤stÃ¤, vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta. Uusimman, jÃ¤rjestyksessÃ¤ kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report) osat on julkaistu vuosina 2021 ja 2022 ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"64lIjhPyMgdl4Stqgr7OfC",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi IPCC tuottaa erikois- ja menetelmÃ¤raportteja ja laatii kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen laskentaohjeistoja. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:AE,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lokakuussa 2018 IPCC julkaisi niin sanotun 1,5 asteen raportin (Global Warming of 1,5Â°C), jonka mukaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu ylittÃ¤Ã¤ 1,5 astetta vuosisadan puoleenvÃ¤liin mennessÃ¤, mikÃ¤li lÃ¤mpeneminen jatkuu nykyistÃ¤ vauhtia. TÃ¤mÃ¤n rajan ylittÃ¤misellÃ¤ olisi merkittÃ¤viÃ¤ vaikutuksia elÃ¤mÃ¤lle maapallolla. Raportti kÃ¤y lÃ¤pi nÃ¤itÃ¤ vaikutuksia, vertaa niitÃ¤ kahden asteen keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousuun ja esittelee keinoja, joilla keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Raportti antaa selkeÃ¤n viestin, ettÃ¤ tÃ¤hÃ¤n mennessÃ¤ Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyslupaukset eivÃ¤t riitÃ¤, ja ettÃ¤ ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nopeasti kasvatettava. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"LiYa4xvPyCVB35sywBIjZ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Vuonna 2007 IPCC:lle myÃ¶nnettiin Nobelin rauhanpalkinto ilmastonmuutoksen vastaisesta tyÃ¶stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6ntDT16GtHKprW2GkLCtTn",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Fdubain-ilmastokokouksessa-sopu-fossiilisista-polttoaineista-irtaantumisesta"},content:[{nodeType:a,value:"Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 13.12.2023",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002F2015\u002Fcop21\u002Feng\u002Fl09r01.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC). 2015. Adoption of the Paris Agreement. Proposal by the President (Pariisin ilmastosopimus) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Ftimeline\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC): UNFCCC - 20 Years of Effort and Achievement. Key Milestones in the Evolution of International Climate Policy (a timeline showing the history of the Convention in stories, photos, and video) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Ftrends-and-projections-in-europe-2023"},content:[{nodeType:a,value:"European Environment Agency (EEA). 2023. Trends and projections in Europe 2023. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 07\u002F2023.  ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F10\u002FPariisin-sopimus-ja-kansainvÃ¤liset-ilmastotoimet_final.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Honkonen, T. & Kulovesi, K. 2019. Pariisin sopimus ja kansainvÃ¤liset ilmastotoimet. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 5\u002F2019. 90 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc8_final.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2022 Finlandâ€™s Eighth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 499 p. (PDF) (Suomen 8. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:" https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fsites\u002Fdefault\u002Ffiles\u002Fresource\u002FFIN_BR5.pdf"},content:[{nodeType:a,value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2022. Finlandâ€™s Fifth Biennial Report under the UNFCCC. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 128 p. (PDF) (Suomen viides kaksivuotisraportti YK:n ilmastosopimukselle) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climateactiontracker.org\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Ecofys, Climate Analytics & Potsdam Institute for Climate Impact Research: Climate Action Tracker (CAT) (sivusto seuraa eri maiden pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystoimia) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fum.fi\u002Filmastoulkopolitiikka"},content:[{nodeType:a,value:"UlkoasiainministeriÃ¶: Suomen ilmastoulkopolitiikka",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fenb.iisd.org\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"International Institute for Sustainable Development, iisd, Reporting Services: Earth Negotiations Bulletin (kansainvÃ¤linen jÃ¤rjestÃ¶, joka raportoi kehitys- ja ympÃ¤ristÃ¶poliittisten neuvottelujen etenemisestÃ¤ niiden aikana) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climatenetwork.org\u002Feco-newsletters"},content:[{nodeType:a,value:"Climate Action Network International ECO-newsletters (ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestÃ¶jen uutiskirje ilmastoneuvotteluista) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[bL,O],tags:[bf,{sys:{type:b,linkType:d,id:"1MAxQZTQ8jWo9pqhCsqQ0R"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:wH}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2022-06-21",publisher:[M]};je.metadata={tags:[],concepts:[]};je.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7rmuU6ifOP9n3PbF6vDK3e",type:d,createdAt:zu,updatedAt:zu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};je.fields={abbreviation:"EUR22a",body:"Eurooppa-neuvosto & Euroopan unionin neuvosto 25.3.2022 (pÃ¤ivitetty). 55-valmiuspaketti. [Viitattu 17.5.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.consilium.europa.eu\u002Ffi\u002Fpolicies\u002Fgreen-deal\u002Ffit-for-55-the-eu-plan-for-a-green-transition\u002F"};jf.metadata={tags:[],concepts:[]};jf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5AWs0BVWicdgMhWoPTmmpe",type:d,createdAt:zE,updatedAt:zE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};jf.fields={abbreviation:"EUP18a",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018\u002F2001, annettu 11 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ joulukuuta 2018, uusiutuvista lÃ¤hteistÃ¤ perÃ¤isin olevan energian kÃ¤ytÃ¶n edistÃ¤misestÃ¤ (uudelleenlaadittu). Euroopan unionin virallinen lehti L 328\u002F82. 21.12.2018. 128 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FPDF\u002F?uri=CELEX:32018L2001&from=FI "};jg.metadata={tags:[],concepts:[]};jg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pQwWIeZZ5sFQZJxS90jq",type:d,createdAt:zK,updatedAt:zK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};jg.fields={abbreviation:"EUR21b",body:"Euroopan komissio 2021. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. IlmastokestÃ¤vÃ¤ Eurooppa â€“ Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Bryssel 24.2.2021. COM(2021) 82 final. ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FPDF\u002F?uri=CELEX:52021DC0082&from=EN"};jh.metadata={tags:[],concepts:[]};jh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01sJf7FRfOJ504DVusd47l",type:d,createdAt:"2021-07-22T12:02:38.961Z",updatedAt:"2024-06-11T07:58:45.434Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:yA,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};jh.fields={publishedLanguages:[g],title:"Maailman kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat yhÃ¤",materialType:G,slug:"maailman-kasvihuonekaasupaastot-kasvavat-yha",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t eivÃ¤t ole vielÃ¤ maailmanlaajuisesti kÃ¤Ã¤ntyneet laskuun. Suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Euroopan unioni.Â ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kasvu ei ole vielÃ¤ taittunut ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat teollistumisen alusta lÃ¤htien kasvaneet lÃ¤hes joka vuosi. PÃ¤Ã¤stÃ¶t eivÃ¤t siis ole vielÃ¤ kÃ¤Ã¤ntyneet laskuun, lukuun ottamatta joitakin yksittÃ¤isiÃ¤ vuosia ja koronapandemian aiheuttamaa vÃ¤liaikaista notkahdusta pÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Maailman suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Euroopan unioni (kuva 1) ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:hl,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailman kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990â€“2022 noin 37 miljardista tonnista noin 53 miljardiin tonniin hiilidioksidiekvivalenttia (COâ‚‚-ekv.), kun mukaan luetaan myÃ¶s maankÃ¤ytÃ¶stÃ¤ ja maankÃ¤ytÃ¶n muutoksesta aiheutuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t (kuva 1) ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". 2010-luvulta eteenpÃ¤in maailmanlaajuiset kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat olleet yli 50 miljardia tonnia COâ‚‚-ekv., ja ne ovat kasvaneet noin prosentin vuosivauhtia, mikÃ¤ on vÃ¤hemmÃ¤n kuin 1990- ja 2000-luvuilla ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:aX,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t muodostuvat useista kaasuista. Pariisin ilmastosopimuksessa sÃ¤Ã¤deltÃ¤viÃ¤ kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi sekÃ¤ niin sanotut F-kaasut ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"0d42atZbmgCn67Q0GYClb",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Niiden pÃ¤Ã¤stÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤t summataan muuntamalla kunkin kaasun pÃ¤Ã¤stÃ¶ hiilidioksidiekvivalenteiksi (COâ‚‚-ekv.).",marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"ZmoJThSvPoAMgRt7Aubbz",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Osassa maista pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat, osassa laskevat",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvavat nopeimmin kehittyvissÃ¤ maissa, kun taas monissa teollisuusmaissa pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat lÃ¤hteneet laskuun. Viime vuosikymmeninÃ¤ kasvihuonepÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kasvaneet etenkin Kiinassa, Intiassa ja muualla Aasiassa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Eniten pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ maailmassa tuottaa Kiina (kuva 1). Sen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990â€“2022 noin 4,4 miljardista tonnista noin 14 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. Vastaavasti Intian pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat nousseet noin 1,5 miljardista noin 4 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Euroopassa ja Yhdysvalloissa pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kÃ¤Ã¤ntyneet hitaasti laskuun (kuva 1). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:t,marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" Yhdysvaltojen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet ajanjaksolla 1990â€“2022 noin 6,1 miljardista noin 6 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. Yhdysvallat on silti maailman toiseksi suurin pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottaja. Euroopan unioni (EU) tuottaa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ neljÃ¤nneksi eniten maailmassa. EU:n pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet samalla ajanjaksolla noin 4,8 miljardista noin 3,3 miljardiin tonniin COâ‚‚-ekv. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maissa tai alueilla, joissa kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kÃ¤Ã¤ntyneet laskuun, kehitys on johtunut etenkin sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotannon pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentymisestÃ¤. Sen sijaan liikenteestÃ¤, maataloudesta ja rakennuksista syntyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei ole nÃ¤issÃ¤kÃ¤Ã¤n maissa vielÃ¤ onnistuttu saamaan pysyvÃ¤sti lasku-uralle. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"78BmiClbkrKsEtILhQmwtW",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan tarkastella usealla eri tavalla",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Eri maiden vaikutusta ilmastonmuutokseen voidaan tarkastella monella tavalla. Kun vertaillaan tuotettuja pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ asukasta kohti, erot maiden vÃ¤lillÃ¤ ovat suuria (kuva 2). Teollistuneiden ja vauraampien maiden asukkailla pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti paljon suuremmat kuin kehittyvien maiden asukkailla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Jos kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tarkastellaan asukasta kohden suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¤jÃ¤t ovat Ã¶ljyntuottajavaltiot Qatar, Bahrain, Brunei ja Kuwait ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Jos tarkastellaan kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶jen kannalta suurimpien pÃ¤Ã¤stÃ¤jÃ¤maiden tai maaryhmien (kuva 1) pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ asukasta kohden (kuva 2) niin eniten pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tuottaa Yhdysvallat. Yhdysvaltojen pÃ¤Ã¤stÃ¶t asukasta kohden ovat kuitenkin laskeneet ajanjaksolla 1990â€“2022 noin 25 tonnista noin 18 tonniin CO2-ekv. ja Euroopan unionin vastaavat pÃ¤Ã¤stÃ¶t noin 12 tonnista noin 8 tonniin. Asukasta kohden tarkasteltaessa Kiinan pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat toiseksi suurimmat. Ne ovat nousseet samalla ajanjaksolla noin kahdesta viiteen tonniin ja Intian kahdesta kolmeen tonniin. Maailman asukaskohtaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat pysyneet noin 7 tonnissa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:de,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"3FGzwLMU8jAes9Lr97jmv8",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maiden raportoimat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat alueperusteisia tai tuotantoperusteisia, eli ne kertovat vain pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤, jotka tuotetaan maan rajojen sisÃ¤puolella. Toisin sanoen tÃ¤ssÃ¤ laskutavassa, ulkomailta ostettujen raaka-aineiden ja tuotteiden pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei lasketa sille maalle, jossa kulutus tapahtuu. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:zO,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan kuitenkin laskea myÃ¶s kulutusperusteisesti, jolloin huomioidaan myÃ¶s ne pÃ¤Ã¤stÃ¶t, jotka ovat syntyneet ulkomailta tuotavien tavaroiden ja raaka-aineiden tuotannossa. Kulutusperusteinen laskutapa tuo ilmi sen, ettÃ¤ vauraiden maiden todellinen ilmastovaikutus on usein suurempi kuin niille virallisesti raportoidut pÃ¤Ã¤stÃ¶t. Useimmissa keski- ja matalatuloisissa maissa tilanne on sen sijaan pÃ¤invastainen: maan alue- eli tuotantoperusteiset pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat suuremmat kuin sen kulutusperusteiset pÃ¤Ã¤stÃ¶t. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:zO,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan tarkastella myÃ¶s kumulatiivisesti eli sen suhteen, miten eri maat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen teollistumisen alkuajoista lÃ¤htien, jolloin fossiilisia polttoaineita alettiin ottaa kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. TÃ¤llÃ¶in maat, joissa teollistuminen alkoi varhain, kuten etenkin Iso-Britannia, sekÃ¤ myÃ¶hemmin monet muut Euroopan maat ja Yhdysvallat, ovat tuottaneet huomattavasti suuremman osan kumulatiivisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ kuin maat, joissa teollistuminen on alkanut myÃ¶hemmin tai on vasta alkamassa. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"6Xx2JAV0WY4HBn5Rn1g29P",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"MerkittÃ¤vimmÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶t syntyvÃ¤t energian tuotannosta ja kÃ¤ytÃ¶stÃ¤",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Muutokset energian kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin, sillÃ¤ valtaosa maailmanlaajuisista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤, lÃ¤hes kolme neljÃ¤sosaa, on perÃ¤isin fossiilisten energian tuotannosta ja kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. Maailman fossiilisista energialÃ¤hteistÃ¤ syntyvÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kasvaneet vuoden 1990 noin 23 miljardista tonnista noin 37 miljardiin tonniin vuonna 2022 (kuva 3) ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:zP,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". Energiasektorilta perÃ¤isin olevat hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t kasvoivat 2000-luvun alussa voimakkaasti â€“ lÃ¤hes 30 prosenttia vuosina 2000â€“2008 ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"5KUsTRLhtHBv0EVPMnpnub",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:". TÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen kasvu on hidastunut, sillÃ¤ investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat lisÃ¤Ã¤ntyneet. Samalla on tapahtunut siirtymÃ¤Ã¤ pois fossiilisista polttoaineista. PÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kuitenkin edelleen kasvaneet, lukuun ottamatta pandemian aiheuttamaa vÃ¤liaikaista laskua vuonna 2020 (kuva 3). ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:L,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Kiina tuottaa suurimman osan maailman fossiilisista energialÃ¤hteistÃ¤ syntyvistÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤, ja sen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1990 vuoteen 2022 (kuva 3). MyÃ¶s Intian ja muun Aasian energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kasvaneet. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat samalla ajanjaksolla hieman pienentyneet. KansainvÃ¤linen lento- ja laivaliikenne ovat myÃ¶s merkittÃ¤viÃ¤ fossiilisten energialÃ¤hteiden kÃ¤yttÃ¤jiÃ¤ ja siten pÃ¤Ã¤stÃ¶jen tuottajia. Ne tuottavat yhteenlaskettuna lÃ¤hes yhtÃ¤ suuren osuuden maailman fossiilisista energialÃ¤hteistÃ¤ aiheutuvista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ kuin Afrikka. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:zP,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:" KansainvÃ¤lisen lento- ja laivaliikenteen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei ilmastosopimusten mukaan lasketa maiden kansallisiin pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:ya,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"2iMqlg7UVMBuKuW1PH9Zmd",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Energiasektori on siis merkittÃ¤vin pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hde. Suurimmat pÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteet energiasektorin sisÃ¤llÃ¤ ovat teollisuus, josta syntyy noin kolmasosa energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ sekÃ¤ rakennusten energiankÃ¤yttÃ¶ ja liikenne, joista molemmat aiheuttavat noin neljÃ¤sosan energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Energiasektorin jÃ¤lkeen suurin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hde on maailmanlaajuisesti maa- ja metsÃ¤talous sekÃ¤ maankÃ¤yttÃ¶ ja maankÃ¤ytÃ¶n muutokset. Jonkin verran pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy myÃ¶s teollisuusprosesseista ja jÃ¤tehuollosta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"5HfUqKmp4dUuhcq7pYsQlP",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:"  ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:u,data:{target:{sys:{id:"u6mVznHsYJdzyUI2efQbN",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Nykyiset toimet eivÃ¤t riitÃ¤ 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailmalle on laskettu Pariisin ilmastosopimuksen mukainen hiilibudjetti. SillÃ¤ tarkoitetaan sitÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasuja, joka ilmakehÃ¤Ã¤n voidaan pÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ ennen kuin maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu ylittÃ¤Ã¤ Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 Â°C astetta. Laskemiseen liittyy useita epÃ¤varmuuksia, minkÃ¤ vuoksi tuloksia ilmaistaan todennÃ¤kÃ¶isyyksinÃ¤. Jotta maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu voitaisiin 50 prosentin todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤ pitÃ¤Ã¤ alle 1,5 asteessa, jÃ¤ljellÃ¤ oleva hiilibudjetti olisi kÃ¤ytetty loppuun jo noin vuoteen 2029 mennessÃ¤, mikÃ¤li pÃ¤Ã¤stÃ¶t pysyisivÃ¤t vuoden 2022 tasolla. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"3ITSXRu8WCncn2pDN5Lce5",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Maailman maiden pÃ¤ivitetyt kansalliset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyssitoumukset (Nationally etermined Contribution, NDC) eivÃ¤t toistaiseksi riitÃ¤ rajoittamaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousua 1,5Â°C tai edes 2Â°C asteeseen verrattuna teollistumista edeltÃ¤vÃ¤Ã¤n aikaan. Kaikkein optimistisimman ennusteen mukaan, jos maat toteuttavat kaikki suunnitellut pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystoimensa ja pÃ¤Ã¤sevÃ¤t ilmoitettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiinsa, todennÃ¤kÃ¶isyys pysÃ¤yttÃ¤Ã¤ keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu 2 asteeseen olisi noin 66 prosenttia vuosisadan loppuun mennessÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:cL,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fprocess-and-meetings\u002Ftransparency-and-reporting\u002Fgreenhouse-gas-data\u002Fghg-data-unfccc\u002Fghg-data-from-unfccc"},content:[{data:{},marks:[],value:"United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC): GHG data from UNFCCC ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Fnews\u002Ffi\u002Fheadlines\u002Fsociety\u002F20180301STO98928\u002Fkasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan parlamentti: KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t EU:ssa ja maailmalla ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Fannual-european-union-greenhouse-gas-2 "},content:[{data:{},marks:[],value:"European Environment Agency (EEA). 2023. Annual European Union greenhouse gas inventory 1990â€“2021 and inventory report 2023. Submission to the UNFCCC Secretariat. 15 April 2023. European Environment Agency. 752 p. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[bR,aY,aG],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2024-06-11",publisher:[M,J]};ji.metadata={tags:[],concepts:[]};ji.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2vGaxAOQbhPTjgW2nKvXSb",type:d,createdAt:"2022-10-26T10:46:29.222Z",updatedAt:"2022-11-09T08:04:34.467Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ji.fields={abbreviation:yw,body:"Tilastokeskus. 2022. Kasvihuonekaasut. Suomen virallinen tilasto (SVT). (Viitattu 11.10.2022)",link:oF};jl.metadata={tags:[],concepts:[]};jl.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gpaN88AQ6GvcILM0Gt8Xk",type:d,createdAt:"2021-11-22T14:34:17.083Z",updatedAt:"2022-01-10T13:00:13.670Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kV,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};jl.fields={publishedLanguages:[g],title:"OppimistehtÃ¤vÃ¤t ilmastonmuutoksesta",slug:"oppimistehtavat-ilmastonmuutoksesta",subTheme:x,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4RqwpntaQ8eAewpk0SG8rE",type:C,createdAt:Bi,updatedAt:Bi,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,locale:g},fields:{title:"oppimistehtavat-ilmastonmuutoksesta-nostokuva-adobestock-283746439",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4RqwpntaQ8eAewpk0SG8rE\u002Fe7a621a5100ada5860c7fa86a07e3150\u002Foppimistehtavat-ilmastonmuutoksesta-nostokuva-adobestock-283746439.jpeg",details:{size:356541,image:{width:P,height:R}},fileName:"oppimistehtavat-ilmastonmuutoksesta-nostokuva-adobestock-283746439.jpeg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"NeljÃ¤ hymyielevÃ¤Ã¤ opiskelijaa kÃ¤yttÃ¤Ã¤ kannettavaa tietokonetta kirjastossa ja opiskelee yhdessÃ¤. ",content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmasto-opas tarjoaa monipuolisia oppimistehtÃ¤viÃ¤ ilmastonmuutoksesta toisen asteen opetuskÃ¤yttÃ¶Ã¶n. NÃ¤issÃ¤ oppimistehtÃ¤vissÃ¤ eli oppimisaihiossa korostuvat havainnollisuus, oppijan oma toiminta, kuten tiedonhankinta ja tiedonrakentaminen sekÃ¤ oppimisaihioiden soveltaminen ja uudelleenkÃ¤yttÃ¶ eri tilanteissa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"1P8p8p3qibzKq8w5ZxkxKP"}},{sys:{type:b,linkType:d,id:"olrKPMFmT0x57IVMFedql"}}],perspective:[V],tags:[ek]};jn.metadata={tags:[],concepts:[]};jn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3PYdKEKUt06nErUvHMb0s2",type:d,createdAt:"2021-11-11T09:36:00.316Z",updatedAt:"2022-01-10T12:58:11.048Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};jn.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:Cf,materialType:cm,slug:"muutos-ilmastovyohykkeissa",teaserImage:Cg,teaserImageAlt:Ch,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TarÂkasÂteÂle enÂnusÂtetÂtuÂja ilÂmasÂtoÂvyÃ¶ÂhykÂkeiÂden muuÂtokÂsia EuÂrooÂpasÂsa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4WofhIxG1MltVt6poApnb0",type:d,createdAt:"2021-11-11T09:34:42.195Z",updatedAt:"2022-12-20T08:55:40.325Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:Cf,teaserImage:Cg,teaserImageAlt:Ch,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fmuutos-ilmastovyohykkeissa\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6LXnM3Xhfd0e4tLhnycj6C",type:d,createdAt:"2022-01-07T11:03:12.790Z",updatedAt:"2022-01-07T11:06:29.161Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"IlmastovyÃ¶hykkeiden muutokset Euroopassa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[B_,BP],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[Ci,dd,ey],publisher:[J]};jo.metadata={tags:[],concepts:[]};jo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"19cRK6MpqQ9nn8Ck8FO8wR",type:d,createdAt:"2021-09-15T08:18:55.936Z",updatedAt:"2022-01-04T13:42:46.544Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};jo.fields={publishedLanguages:[g],title:"Video: IlmastovyÃ¶hykkeet havainnollistavat ilmastonmuutosta",materialType:ak,slug:"video-ilmastovyohykkeet-havainnollistavat-ilmastonmuutosta",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastovyÃ¶hykkeiden muutosta kuvaavat kartat ovat tehokas vÃ¤line ilmastonmuutoksen viestinnÃ¤ssÃ¤ ja tutkimuksessa on havaittu, ettÃ¤ kansalaiset osaavat yleensÃ¤ tulkita niitÃ¤ oikein. IlmastovyÃ¶hykkeet perustuvat sademÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n sekÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilaan ja Eurooppa jakautuu niiden perusteella polaari-, kylmÃ¤talvisten, leutotalvisten ja kuivien ilmastojen vyÃ¶hykkeisiin. ",nodeType:a},{data:{uri:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fvideot-ja-visualisoinnit\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fb4df9633-7e1f-4389-9dd0-a0539588f211\u002Fvisualisoinnit.html#muutos-ilmastovyohykkeissa"},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{sys:{id:"frtBiDVX0t49Oy5v5UAHo",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Tutkija Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 3.5.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": 20.12.2013",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": GE4 (vanha) -\u003E GE4 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2E1KVZGJnDmlNNUBLyResN",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FK%C3%B6ppenin_ilmastoluokitus"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia: KÃ¶ppenin ilmastoluokitus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[Ci,ey],publishDate:"2013-12-20",publisher:[J,aS]};jp.metadata={tags:[],concepts:[]};jp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ybeOT0zMlKmrpzSN5dFFL",type:d,createdAt:"2021-11-09T09:17:34.177Z",updatedAt:"2022-01-10T12:53:09.098Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:yg,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};jp.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:CB,materialType:cm,slug:"pallaksen-kasvihuonekaasut",teaserImage:CC,teaserImageAlt:CD,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutki, miten hiilidioksidi- ja metaaniÂpitoisuudet ovat muuttuneet.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6aOpQH0gp1t46Yo3aHTpen",type:d,createdAt:"2021-10-15T12:23:55.798Z",updatedAt:"2022-12-20T14:43:33.850Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:CB,teaserImage:CC,teaserImageAlt:CD,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fpallaksen-kasvihuonekaasut\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"494emeIokkdsPK6D4lsAq",type:d,createdAt:"2022-01-07T13:03:30.007Z",updatedAt:"2022-01-07T13:05:13.261Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilman kasvihuonekaasupitoisuudet Pallaksella -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[Cw,bd],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[aG,ct,ex],publishDate:"2016-05-24",modifiedDate:CE,publisher:[J,bn]};js.metadata={tags:[],concepts:[]};js.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CJQulqtvlvXVldzE6OfJP",type:d,createdAt:"2021-11-09T10:40:24.175Z",updatedAt:"2022-01-10T12:54:43.674Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};js.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:CG,materialType:cm,slug:"kuinka-lamminta",teaserImage:jt,teaserImageAlt:CH,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Testaa, kuinka paljon ilmasto lÃ¤mpenee sinun elinaikanasi. SyÃ¶tÃ¤ syntymÃ¤vuotesi ja katso vastaus. Testi perustuu IPCC:n kokoamaan kattavaan katsaukseen ilmastonmuutostutkimuksesta, joka ennustaa, ettÃ¤ maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila voi tulevaisuudessa nousta jopa vaaralliselle tasolle.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6tuw1m0xLqgKCiyM4Ymc1v",type:d,createdAt:"2021-10-14T12:15:25.382Z",updatedAt:"2022-12-20T14:40:03.449Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:CG,teaserImage:jt,teaserImageAlt:CH,teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fkuinka-lamminta\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"11AwEsqVCgE2tqSSsAa4U1",type:d,createdAt:"2022-01-07T12:48:44.657Z",updatedAt:"2022-01-07T12:49:13.873Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Kuinka paljon ilmasto lÃ¤mpenee elinaikanasi? -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[eF],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[V],tags:[co],publishDate:"2015-02-26",modifiedDate:CE,publisher:[J,bn]};jt.metadata={tags:[],concepts:[]};jt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5lxm6dGnErKi9ETX8HqGTT",type:C,createdAt:"2021-11-09T10:17:06.763Z",updatedAt:"2022-02-03T14:57:06.826Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eT,revision:F,locale:g};jt.fields={title:"kuinka-paljon-ilmasto-lampenee-elinaikanasi-nostokuva-adobestock-384435939",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5lxm6dGnErKi9ETX8HqGTT\u002Fc93813cc5bca0ae35af27962657b5b8b\u002Fkuinka-paljon-ilmasto-lampenee-elinaikanasi-nostokuva-adobestock-384435939.png",details:{size:47829,image:{width:P,height:R}},fileName:"kuinka-paljon-ilmasto-lampenee-elinaikanasi-nostokuva-adobestock-384435939.png",contentType:W}};jt["5lxm6dGnErKi9ETX8HqGTT"]=jt;jw.metadata={tags:[],concepts:[]};jw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"49UYVlyRPZaFAUCrBI7dnM",type:C,createdAt:DX,updatedAt:DX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};jw.fields={title:"IlmakehÃ¤n CO2",description:"Â© Scripps Instiution of Oceanography and NOAA Earth System Research Laboratory",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F49UYVlyRPZaFAUCrBI7dnM\u002F90e32b035fb4093fcc29c9f6512e9842\u002Fco2_data_mlo-450x347px.png",details:{size:52714,image:{width:lG,height:368}},fileName:"co2_data_mlo-450x347px.png",contentType:W}};jw["49UYVlyRPZaFAUCrBI7dnM"]=jw;jx.metadata={tags:[],concepts:[]};jx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6GMaLhCnVurzDZq316klMq",type:C,createdAt:Ea,updatedAt:Ea,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};jx.fields={title:"Hiilen kiertokulku maapallolla",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6GMaLhCnVurzDZq316klMq\u002Fa196bec744693b805a79543813124cbb\u002F11889.jpg",details:{size:69022,image:{width:cN,height:311}},fileName:"11889.jpg",contentType:S}};jx["6GMaLhCnVurzDZq316klMq"]=jx;jz.metadata={tags:[],concepts:[]};jz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43u0hMsnIFtsSv44lWHamD",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:17:49.158Z",updatedAt:"2022-01-04T14:19:54.117Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};jz.fields={publishedLanguages:[g],title:"Hiilidioksidi ja hiilen kiertokulku",materialType:G,slug:jy,parent:bd,ingress:DS,content:DT,externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:jq},content:[{data:{},marks:[],value:jr,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:CM},content:[{data:{},marks:[],value:CN,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:CS},content:[{data:{},marks:[],value:CT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fsnowcarbo.fmi.fi\u002Findex.php?lan=fi&amp;page=Etusivu"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiillitaseen laskentamallin esittelyprojekti - SnowCarbo ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:CU},content:[{data:{},marks:[],value:CV,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F131144"},content:[{data:{},marks:[],value:"Aranda toi tietoa hiilidioksidin vaihdosta jÃ¤Ã¤peitteisellÃ¤ merellÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.3.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[aG,ct],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]};jO.metadata={tags:[],concepts:[]};jO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qVyYL0yg97i3sMwTLqIfM",type:C,createdAt:jP,updatedAt:jP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};jO.fields={title:"rypsipelto",description:"Â© Riku Lumiaro",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1qVyYL0yg97i3sMwTLqIfM\u002F9a0e030c7f10d287e45f3a70316d73c4\u002Fkuva1-rypsipelto.jpg",details:{size:64800,image:{width:493,height:316}},fileName:"kuva1-rypsipelto.jpg",contentType:S}};jO["1qVyYL0yg97i3sMwTLqIfM"]=jO;j_.metadata={tags:[],concepts:[]};j_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Kqtrj5vUJQbHFaAFY9zU0",type:C,createdAt:j$,updatedAt:j$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};j_.fields={title:"Peltoviljelyn mahdollisuudet",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6Kqtrj5vUJQbHFaAFY9zU0\u002F6f0862b6c990be4380355297d1c09e15\u002Fpeltoviljelyn-mahdollisuudet-iso.png",details:{size:924315,image:{width:1445,height:934}},fileName:"peltoviljelyn-mahdollisuudet-iso.png",contentType:W}};j_["6Kqtrj5vUJQbHFaAFY9zU0"]=j_;ka.metadata={tags:[],concepts:[]};ka.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1i1VnGX0fxtnIp4NiDzmLm",type:d,createdAt:kb,updatedAt:kb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ka.fields={abbreviation:"PEL18",body:"Peltonen-Sainio, P., Palosuo, T., Ruosteenoja, K., Jauhiainen, L. & Ojanen H. 2018. Warming autumns at high latitudes of Europe: an opportunity to lose or gain in cereal production? Regional Environmental Change, Volume 18, Issue 5: 1453â€“1465.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs10113-017-1275-5"};ke.metadata={tags:[],concepts:[]};ke.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"284IWnC8i0Z6mPfHYm6Ix",type:d,createdAt:kf,updatedAt:kf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ke.fields={abbreviation:"TRN14",body:"Trnka, M., RÃ¶tter, R. P., Ruiz-Ramos, M., Kersebaum, K. C., Olesen, J. E., Zalud, Z., Semenov, M. A. 2014. Adverse weather conditions for European wheat production will become more frequent with climate change. Nature Climate Change 4: 637â€“643.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002Fnclimate2242"};ki.metadata={tags:[],concepts:[]};ki.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"41QrYgC3D29uWB4jPGOMIx",type:d,createdAt:kj,updatedAt:kj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ki.fields={abbreviation:"HAK98",body:"Hakala, K. 1998. Growth and yield potential of spring wheat in a simulated changed climate with increased CO2 and higher temperature. European Journal of Agronomy, Volume 9, Issue 1: 41â€“52.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002FS1161-0301(98)00025-2"};ko.metadata={tags:[],concepts:[]};ko.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4LOP5v4BcOlA0ylZCr0wg0",type:d,createdAt:kp,updatedAt:kp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ko.fields={abbreviation:"CAN98",body:"Cannell, M. G. R. & Thornley, J. H. M. 1998. N-poor ecosystems may respond more to elevated [CO2] than N-rich ones in the long term. A model analysis of grassland. Global Change Biology, Volume 4, Issue 4: 431â€“442.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1046\u002Fj.1365-2486.1998.00167.x"};kw.metadata={tags:[],concepts:[]};kw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4XVfu3lNvzYzrJUo3Vdr7z",type:C,createdAt:kx,updatedAt:kx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};kw.fields={title:"Koloradonkuoriainen",description:"Â© Elintarviketurvallisuusvirasto Evira",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4XVfu3lNvzYzrJUo3Vdr7z\u002Fc3ba8c25f81b9d5511a1bd8016a9532b\u002Fkuva3-koloradonkuoriainen.jpg",details:{size:68486,image:{width:gn,height:ky}},fileName:"kuva3-koloradonkuoriainen.jpg",contentType:S}};kw["4XVfu3lNvzYzrJUo3Vdr7z"]=kw;kz.metadata={tags:[],concepts:[]};kz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2cgHSVlE8IzpEYLS3DKc3c",type:d,createdAt:kA,updatedAt:kA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};kz.fields={abbreviation:"HAK12a",body:"Hakala, K., Himanen, S., HyvÃ¶nen, T., Kahiluoto, H., Laitila, A., Molarius, R., Peltonen-Sainio, P., Pilli-Sihvola, K. & Saikkonen, K. 2012. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011: 28âˆ’37.",link:go};kN.metadata={tags:[],concepts:[]};kN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6DPDk50wQbNd5SWkHji5e8",type:d,createdAt:kO,updatedAt:kO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};kN.fields={abbreviation:"HIL16",body:"HildÃ©n, M., Groundstroem, F., Carter, T. R., Halonen, M., Perrels, A. & Gregow, H. 2016. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46\u002F2016. 62 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-302-6"};kQ.metadata={tags:[],concepts:[]};kQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ETJA5qqvSiHaqFhyIJjL3",type:d,createdAt:kR,updatedAt:kR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};kQ.fields={title:"Maanviljely",slug:"maanviljely"};kT.metadata={tags:[],concepts:[]};kT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ayv048wehGKJbdgQcQedG",type:C,createdAt:"2021-12-13T12:40:16.361Z",updatedAt:"2021-12-13T13:03:43.294Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:y,locale:g};kT.fields={title:"Luonnonvarakeskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAyv048wehGKJbdgQcQedG\u002F496e3dce710c9033335cf7e1a756befd\u002FLuonnonvarakeskus-logo.svg",details:{size:1929,image:{width:gq,height:bF}},fileName:"Luonnonvarakeskus-logo.svg",contentType:bG}};kU.metadata={tags:[],concepts:[]};kU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64",type:C,createdAt:"2021-03-19T07:40:40.773Z",updatedAt:"2023-01-24T14:39:26.905Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:kV,revision:aM,locale:g};kU.fields={title:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6ajrxPedDHj2qu02Qxcq64\u002Fce65b10b6bf99755d4040b59d404b823\u002FSuomen-ymp__rist__keskus-logo.svg",details:{size:11069,image:{width:232,height:bF}},fileName:"Suomen-ympÃ¤ristÃ¶keskus-logo.svg",contentType:bG}};kW.metadata={tags:[],concepts:[]};kW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"47fqJkbzoqJnpHzHc6dt03",type:d,createdAt:"2022-01-28T14:13:30.236Z",updatedAt:"2022-05-30T11:17:01.689Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};kW.fields={title:"Maatalous- ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"73hHPYKUFZ4XUIGOoLewoL",type:C,createdAt:kX,updatedAt:kX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"maatalous-ja-lulucf-sektorin-khk-inventaario-nostokuva-adobestock-292912460",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F73hHPYKUFZ4XUIGOoLewoL\u002Fda059f95b1291b9ae81d1a281d574c8f\u002Fmaatalous-ja-lulucf-sektorin-khk-inventaario-nostokuva-adobestock-292912460.jpg",details:{size:783314,image:{width:P,height:R}},fileName:"maatalous-ja-lulucf-sektorin-khk-inventaario-nostokuva-adobestock-292912460.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Ilmakuva Pulkkilanharjulta, Paijannen kansallispuisto, PaijannejÃ¤rven etelÃ¤osa. Maisema droneilla. SinisiÃ¤ jÃ¤rviÃ¤, peltoja ja vihreitÃ¤ metsiÃ¤ ylhÃ¤Ã¤ltÃ¤ aurinkoisena kesÃ¤pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ Suomessa.",link:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ffi\u002Fseurannat\u002Fmaatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Luonnonvarakeskuksen sivuilta"};le.data={};le.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Hiilinieluista huolehtiminen:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kunnan omistamille virkistys-, ulkoilu- ja retkeilymetsille tehty hoitosuunnitelmia? Onko suunnitelmissa arvioitu hoidon merkitystÃ¤ metsien hiilitaseeseen?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4niPOaLiQCEwCnAknk5qB2",type:d,createdAt:"2021-07-14T09:46:28.472Z",updatedAt:"2021-07-18T10:29:34.582Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eL,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko kunnan omistamille virkistys-, ulkoilu- ja retkeilymetsille tehty hoitosuunnitelmia?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKunnan metsien hoitosuunnitelmien laatiminen ja niiden p&auml;ivitt&auml;minen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKunnan metsien hiilitaseen selvitt&auml;minen konkretisoi p&auml;&auml;tt&auml;jille metsien roolia ilmastonmuutoksessa.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESuunnitelmien toteutumista tulee seurata ja toteutusohjelmat p&auml;ivitt&auml;&auml; systemaattisesti, muuten niiden hy&ouml;dyt voivat j&auml;&auml;d&auml; saavuttamatta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Metsien ilmastonmuutoksen hillint&auml;mahdollisuuksien (hiilinielujen) k&auml;ytt&auml;minen on kustannustehokas tapa kunnan\u002Fkunnalle asetettujen kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;jen v&auml;hent&auml;mistavoitteiden saavuttamisessa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EMetsien hoitotoimenpiteet voidaan suunnitella ilmastonmuutosta hillitseviksi.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EHakkuiden v&auml;ltt&auml;minen voi johtaa mets&auml;n varjoisuuden lis&auml;&auml;ntymiseen ja puiden kasvun hidastumiseen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Ty&ouml;llist&auml;&auml; paikallisia yritt&auml;ji&auml; virkistysalueiden palvelujen j&auml;rjest&auml;jin&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EHakkuiden v&auml;ltt&auml;minen sek&auml; kuolleiden puiden j&auml;tt&auml;minen mets&auml;&auml;n kasvattaa kasvillisuuden ja maaper&auml;n hiilivarastoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003EKuolleiden ja kaatuneiden puiden j&auml;tt&auml;minen mets&auml;&auml;n voi aiheuttaa riskin mets&auml;hy&ouml;nteistuhojen kehittymiselle.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EMetsien hy&ouml;nteistilannetta ja varjoisuutta tulee tarkkailla s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Kunnan matkailutulot lis&auml;&auml;ntyv&auml;t, kun kuntalaiset retkeilev&auml;t oman kunnan alueella sen sijaan, ett&auml; matkustavat muualle. Lis&auml;ksi hyv&auml;t virkistymismahdollisuudet saattavat houkutella matkailijoita muistakin kunnista.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EKuntalaisten toiveiden huomioonottaminen suunnitelmissa lis&auml;&auml; metsien ulkoilu-, retkeily- ja muuta virkistysk&auml;ytt&ouml;&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003EHenkil&ouml;autoliikenne voi lis&auml;&auml;nty&auml;, jos virkistysmets&auml;t eiv&auml;t ole k&auml;vely- tai py&ouml;r&auml;ilyet&auml;isyydell&auml;. Julkisen liikenteen j&auml;rjest&auml;mistarvetta tulee seurata.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Virkistysk&auml;yt&ouml;n mahdollistavan liikkumisv&auml;yl&auml;st&ouml;n ja palvelupisteiden rakentaminen ja yll&auml;pito tuo kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EMetsien virkistysk&auml;ytt&ouml; voi v&auml;hent&auml;&auml; enemm&auml;n p&auml;&auml;st&ouml;j&auml; tuottavaa vapaa-ajantoimintaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EHyv&auml;laatuinen kevytliikennev&auml;yl&auml;st&ouml; kuntien metsiss&auml; edist&auml;&auml; k&auml;vely&auml; ja py&ouml;r&auml;ily&auml; autoilun sijaan.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EMarjastuksen ja sienestyksen lis&auml;&auml;ntymisell&auml; voi olla ruoantuotannon ja ruokailun kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml; v&auml;hent&auml;v&auml; vaikutus.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EKuntalaisten kuulemistilaisuudet voivat toimia kuntalaisten ilmastonmuutostietoisuutta yleisesti lis&auml;&auml;v&auml;sti.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];le.nodeType=p;lk.metadata={tags:[],concepts:[]};lk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"38DrD8R6q9iGjfDQxU83zd",type:d,createdAt:ll,updatedAt:ll,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};lk.fields={title:"Hiilivarasto",slug:"hiilivarasto"};lq.data={};lq.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Vaikuttavatko sÃ¤Ã¤olot lÃ¤hivirkistysalueiden ja kÃ¤yttÃ¶mahdollisuuksiin? LisÃ¤Ã¤kÃ¶ ilmastonmuutos ongelmallisia olosuhteita?",nodeType:a}],nodeType:c}];lq.nodeType=p;lr.metadata={tags:[],concepts:[]};lr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7CCuK6072L9I3SXiJJPodH",type:d,createdAt:"2021-07-03T09:56:01.725Z",updatedAt:"2022-01-12T13:39:32.871Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g};lr.fields={title:"Onko kaavoituksessa huomioitu hulevesien mahdollinen runsastuminen? ",visibleTitle:ls,paragraph:lt};lr.title=ls;lr.document=lt;lt.data={};lt.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kaavoituksessa huomioitu hulevesien mahdollinen runsastuminen? Onko viheralueiden ja muiden yleisten alueiden kÃ¤yttÃ¤mistÃ¤ tulvitusalueina pohdittu?",nodeType:a}],nodeType:c}];lt.nodeType=p;lv.metadata={tags:[],concepts:[]};lv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91",type:C,createdAt:"2021-03-18T07:34:20.275Z",updatedAt:"2021-11-25T11:53:02.788Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:z,locale:g};lv.fields={title:"Aalto-yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1ueBIgQ5kHaO2T0CVMxQ91\u002Fb338994540d8f4ff9a8ac26027b844cb\u002FAalto-yliopisto-logo.svg",details:{size:3289,image:{width:gw,height:bF}},fileName:"Aalto-yliopisto-logo.svg",contentType:bG}};lA.metadata={tags:[],concepts:[]};lA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"tAskneJFFm8GaYONynpqg",type:d,createdAt:lB,updatedAt:lB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};lA.fields={abbreviation:"SUO16a",body:"Suomen kalankasvattajaliitto ry. 2016. Vesiviljely-yritykset Suomessa. [Viitattu 8.3.2016.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.kalankasvatus.fi\u002Fkalankasvattajaliitto\u002Fvesiviljely-yritykset-suomessa\u002F"};lE.metadata={tags:[],concepts:[]};lE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CbnL5dWaJvi8SVLzHYJ9J",type:C,createdAt:lF,updatedAt:lF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};lE.fields={title:"kalankasvattamo",description:"Â© MMM",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1CbnL5dWaJvi8SVLzHYJ9J\u002F6297272130ad71ca43a8d9add2f7ec37\u002FIMG_8015_kalankasvatusta.jpg",details:{size:111954,image:{width:lG,height:338}},fileName:"IMG_8015_kalankasvatusta.jpg",contentType:S}};lE["1CbnL5dWaJvi8SVLzHYJ9J"]=lE;lM.metadata={tags:[],concepts:[]};lM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5cStfsgJxA7MrTNx9GvMYh",type:d,createdAt:lN,updatedAt:lN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};lM.fields={abbreviation:"MAA11",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2011. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2011â€“2015 â€“ Huoltovarmuutta, kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kilpailukykyÃ¤ ja riskinhallintaa. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Helsinki. 47 s. (33â€“34)",link:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fdocuments\u002F1410837\u002F1708293\u002FMMM_n_ilmastonmuutoksen_sopeutumisen_toimintaohjelma.pdf\u002F5cb4bdbc-ebc5-4f8c-bd4f-849c7ffbae1a"};lQ.metadata={tags:[],concepts:[]};lQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6pEa6OKtjHIpIAgzc4UasF",type:d,createdAt:lR,updatedAt:lR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};lQ.fields={abbreviation:lS,body:"Silvenius, F., GrÃ¶nroos, J., Hartikainen, H., HyvÃ¤rinen, H., Kankainen, M., Kaustell, S., Kurppa, S., MÃ¤kinen, T., SetÃ¤lÃ¤, J., Silvennoinen, K., Tahvonen, R. & Vielma, J. 2012. Kirjolohen kasvatuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset Suomessa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jokioinen. MTT Raportti 48. 50 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.mtt.fi\u002Fmttraportti\u002Fpdf\u002Fmttraportti48.pdf"};lT.metadata={tags:[],concepts:[]};lT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"zJAmxv6KVOSL2jYdwXLEs",type:d,createdAt:lU,updatedAt:lU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};lT.fields={abbreviation:"MAA09",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2009. Kansallinen vesienviljelyohjelma 2015. Valtioneuvoston periaatepÃ¤Ã¤tÃ¶s. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶, Kala- ja riistaosasto, Helsinki. 14 s.",link:"http:\u002F\u002Fdocplayer.fi\u002F5108132-Kansallinen-vesiviljelyohjelma-2015.html"};lV.metadata={tags:[],concepts:[]};lV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1UCTkSalBp7luEEmLG5ofI",type:d,createdAt:"2021-05-14T11:53:10.750Z",updatedAt:"2021-10-11T11:38:59.397Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};lV.fields={title:ly};lW.metadata={tags:[],concepts:[]};lW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"43I56Hk3DvhGtNNMgZmT6i",type:d,createdAt:"2021-06-30T12:13:52.168Z",updatedAt:"2021-06-30T12:14:52.302Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};lW.fields={title:"Kalankasvatus",slug:"kalankasvatus"};lX.metadata={tags:[],concepts:[]};lX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7gGsk0izfpN9g4WMwZo6B8",type:d,createdAt:lY,updatedAt:lY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};lX.fields={title:"Kalat",slug:"kalat"};lZ.metadata={tags:[],concepts:[]};lZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1g5ZSC7aIDXV9N60hmwOo4",type:d,createdAt:l_,updatedAt:l_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};lZ.fields={title:"Kalatalous",slug:"kalatalous"};md.metadata={tags:[],concepts:[]};md.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Gj3MwgRiai6Bjds4d5dYj",type:d,createdAt:me,updatedAt:me,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};md.fields={abbreviation:"ALA04",body:"Ala-Outinen, T.  et al. 2004. Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennettuun ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n. VTT Tiedotteita 2227.",link:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Finf\u002Fpdf\u002Ftiedotteet\u002F2004\u002FT2227.pdf"};ml.data={};ml.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:gA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ovatko maaperÃ¤n ominaisuudet ohjanneet kunnan maankÃ¤yttÃ¶Ã¤? Voiko rakentamisen painopistettÃ¤ suunata pois alavilta alueilta",nodeType:a}],nodeType:c}];ml.nodeType=p;mm.data={};mm.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:mn,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko rakennusten sijoittelulla onnistuttu jollain alueella luomaan suotuisaa pienilmastoa?",nodeType:a}],nodeType:c}];mm.nodeType=p;mw.metadata={tags:[],concepts:[]};mw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"67FER5gdm8rbtpJNX7PWJa",type:C,createdAt:mx,updatedAt:mx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};mw.fields={title:my,description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F67FER5gdm8rbtpJNX7PWJa\u002Fc4e6deb55170b8d2fba5400a2e4b6a98\u002Fkuva1_lamposaarekeilmio_iso.png",details:{size:87956,image:{width:1123,height:794}},fileName:"kuva1_lamposaarekeilmio_iso.png",contentType:W}};mw["67FER5gdm8rbtpJNX7PWJa"]=mw;mB.metadata={tags:[],concepts:[]};mB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"i2gFlasyUPcQ0ZgX8uN2Q",type:d,createdAt:mC,updatedAt:mC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};mB.fields={abbreviation:"KLY99",body:"KÅ‚ysik, K. & Fortuniak, K. 1999. Temporal and spatial characteristics of the urban heat island of ÅÃ³dÅº, Poland. Atmospheric Environment, Volume 33, Issues 24â€“25: 3885â€“3895.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002FS1352-2310(99)00131-4"};mD.metadata={tags:[],concepts:[]};mD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2TysCcm5X7xUZfR6kjjTWp",type:C,createdAt:mE,updatedAt:mE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};mD.fields={title:my,description:"Â© Juuso Suomi, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2TysCcm5X7xUZfR6kjjTWp\u002F6a5dd713db2725b8941f6cb6cdc34e0f\u002Fkuva2_lampotiloja_turku_160509_klo_0100.jpg",details:{size:265609,image:{width:458,height:354}},fileName:"kuva2_lampotiloja_turku_160509_klo_0100.jpg",contentType:S}};mD["2TysCcm5X7xUZfR6kjjTWp"]=mD;mK.metadata={tags:[],concepts:[]};mK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"HTs1tw8PZTDU3BNMD4PSG",type:d,createdAt:mL,updatedAt:mL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};mK.fields={abbreviation:"KOL12",body:"Kolokotroni, M., Ren, X., Davies, M. & Mavrogianni, A. 2012. Londonâ€™s urban heat island: Impact on current and Future energy consumption in office buildings. Energy and Buildings. Volume 47: 302-311.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.enbuild.2011.12.019"};mW.metadata={tags:[],concepts:[]};mW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1fE5VVA4ho7SIcstJe7Lgj",type:d,createdAt:"2021-07-21T08:23:31.286Z",updatedAt:"2022-02-21T14:15:29.188Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};mW.fields={title:"LÃ¤mpÃ¶saareke",slug:"lamposaareke"};mY.metadata={tags:[],concepts:[]};mY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"xgXvhFoSj38pwhyCGQAVo",type:d,createdAt:mZ,updatedAt:mZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};mY.fields={title:"Kaupungit",slug:"kaupungit"};m_.metadata={tags:[],concepts:[]};m_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl",type:C,createdAt:"2021-03-18T07:34:20.278Z",updatedAt:"2022-07-11T10:03:00.054Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:F,locale:g};m_.fields={title:"Turun yliopisto logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2dMsDrEzCzoiCpWxdWtTKl\u002Fdfda11d190368be1e8405ecb743b8c8f\u002FTurun-yliopisto-logo.svg",details:{size:10400,image:{width:161,height:bF}},fileName:"Turun-yliopisto-logo.svg",contentType:bG}};nc.metadata={tags:[],concepts:[]};nc.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF",type:C,createdAt:nd,updatedAt:nd,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g};nc.fields={title:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4UBwznTnwsNnsPbjOOq9SF\u002Fed8dfa1ce70b328f494796fb50aa5436\u002Fkohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007.jpg",details:{size:342049,image:{width:P,height:R}},fileName:"kohti-ilmastokestavaa-kaupunkisuunnittelua-opas-nostokuva-ai-adobestock-915522007.jpg",contentType:S}};ne.metadata={tags:[],concepts:[]};ne.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5",type:C,createdAt:"2020-12-02T14:35:50.745Z",updatedAt:"2021-11-25T08:21:39.944Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:85,revision:ae,locale:g};ne.fields={title:"Ilmatieteen laitos logo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3GDIrnQzmywgRg1jrMTcJ5\u002F022a4bd055b0d82294a19735e0f15e21\u002FIlmatieteen-laitos-logo.svg",details:{size:4524,image:{width:310,height:bF}},fileName:"Ilmatieteen-laitos-logo.svg",contentType:bG}};nk.metadata={tags:[],concepts:[]};nk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik",type:C,createdAt:nl,updatedAt:nl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g};nk.fields={title:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1e26vnGbaFOiwlAV5xGoik\u002Fb7eead9abd2f43e47a3e863b3e2d292d\u002Fliikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121.jpg",details:{size:783360,image:{width:P,height:R}},fileName:"liikenne-ja-liikennesuunnittelu-nostokuva-adobestock-274613121.jpg",contentType:S}};ny.nodeType=p;ny.data={};ny.content=[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:eV,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Soveltaako kunta Ã¤lykkÃ¤Ã¤n liikenteen tarjoamia mahdollisuuksia?",marks:[],data:{}}],data:{}},{nodeType:u,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"PaushVRec1LHtvMMlKk87",type:d,createdAt:"2021-07-13T09:39:34.163Z",updatedAt:"2021-07-20T09:38:36.391Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Soveltaako kunta Ã¤lykkÃ¤Ã¤n liikenteen tarjoamia mahdollisuuksia?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003E&Auml;lyk&auml;s liikenne\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ES&auml;&auml;st&auml;&auml; my&ouml;s aikaa, kun palveluiden takia ei tarvitse matkustaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKaikki eiv&auml;t halua tai voi k&auml;ytt&auml;&auml; et&auml;palveluita, joten niist&auml; ei saisi tulla ainoa toimintatapa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Alkuinvestoinnit voivat olla suuria, mutta maksavat itsens&auml; takaisin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETietoliikennepalveluiden lis&auml;&auml;ntyess&auml; niit&auml; olisi hyv&auml; integroida siten, etteiv&auml;t k&auml;ytt&auml;j&auml;t tarvitse joka palveluun eri k&auml;ytt&auml;j&auml;tunnusta ja salasanaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Positiivisia talousvaikutuksia, kun ihmiset saavat hoidettua asioitaan itse verkossa, eiv&auml;tk&auml; tarvitse henkil&ouml;kohtaista palvelua. Toisaalta voi v&auml;hent&auml;&auml; palvelualan ty&ouml;llisyytt&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Ty&ouml;llist&auml;&auml; tietoliikennepalveluiden tarjoajia ja kehitt&auml;ji&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}}},{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}];nB.data={};nB.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Yhdyskuntarakenteen eheyttÃ¤minen: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:nA,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1CF9HiqTvjLYvMnkx8tC0P",type:d,createdAt:"2021-07-07T13:40:30.897Z",updatedAt:"2021-07-20T09:39:14.275Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko PyritÃ¤Ã¤nkÃ¶ yhdyskuntasuunnittelulla lyhentÃ¤mÃ¤Ã¤n pÃ¤ivittÃ¤isiÃ¤ tyÃ¶ssÃ¤kÃ¤ynti- ja asiointimatkoja?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EP&auml;ivitt&auml;ismatkojen lyhent&auml;minen yhdyskuntasuunnittelun keinoin\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen perustuva liikenneverkko tulisi suunnitella samanaikaisesti uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, ty&ouml;) sijoittelun kanssa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYhteensovittamisen onnistuminen edellytt&auml;&auml; kunnan ylimpien p&auml;&auml;tt&auml;jien strategista n&auml;kemyst&auml; ja vahvaa tahtotilaa sek&auml; maank&auml;yt&ouml;n ja liikenteen suunnittelijoiden saumatonta yhteisty&ouml;t&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;+ L&auml;hikaupat ja -palvelut hy&ouml;tyv&auml;t. Luo my&ouml;s ty&ouml;paikkoja l&auml;hikauppoihin ja julkisen liikenteen ty&ouml;ntekij&ouml;ille.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOlemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen ja kehitt&auml;minen ilmastomy&ouml;t&auml;isemm&auml;ksi on useimmiten hidas prosessi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Hyv&auml;ll&auml; suunnittelulla voidaan s&auml;&auml;st&auml;&auml; tulevaisuuden kustannuksista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYksityisautoilun v&auml;hent&auml;misess&auml; on t&auml;h&auml;n asti t&ouml;rm&auml;tty - ja tullaan todenn&auml;k&ouml;isesti l&auml;hitulevaisuudessakin t&ouml;rm&auml;&auml;m&auml;&auml;n - autoilua vahvasti suosivaan asenneilmastoon niin kansalaisten kuin p&auml;&auml;tt&auml;jien piiriss&auml;.&nbsp;&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen voi olla kallista tai mahdotonta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];nB.nodeType=p;nD.data={};nD.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kannustaako kunta kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶miÃ¤ tai vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isiÃ¤ liikkumisratkaisuja?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5HTBXzp8bGkVHSX5teWzDT",type:d,createdAt:"2021-07-12T10:09:30.000Z",updatedAt:"2021-07-20T09:39:46.408Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Kannustaako kunta kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶miÃ¤ tai vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isiÃ¤ liikkumisratkaisuja?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EP&auml;&auml;st&ouml;tt&ouml;mien liikkumisratkaisujen suosiminen ja autoilun rajoittaminen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EHyv&auml;t ja viihtyis&auml;t py&ouml;r&auml;ily- ja jalankulkuv&auml;yl&auml;t houkuttelevat k&auml;ytt&auml;ji&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESuomalainen asenneilmasto (sek&auml; kansalaiset ett&auml; p&auml;&auml;tt&auml;j&auml;t) suosii yksityisautoilua.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Viestinn&auml;ll&auml; ja kevyen liikenteen v&auml;ylien kunnossapidolla on pienet kustannukset saavutettaviin hy&ouml;tyihin n&auml;hden.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETietullit ovat tehokas tapa vaikuttaa autoliikenteen m&auml;&auml;r&auml;&auml;n ja t&auml;t&auml; kautta v&auml;hent&auml;&auml; liikenteen kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETietullit her&auml;tt&auml;v&auml;t varsin paljon vastustusta, ja niiden l&auml;pivienti kunnallisessa p&auml;&auml;t&ouml;ksenteossa voi olla v&auml;hint&auml;&auml;nkin hidasta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Tietullij&auml;rjestelm&auml;n investointi- ja yll&auml;pitokustannukset voivat olla korkeat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETietulleissa voidaan ottaa huomioon s&auml;hk&ouml;- ja biopolttoaineita k&auml;ytt&auml;v&auml;t autot antamalla niille erivapaus maksuista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Suurissa kaupungeissa ruuhkaisilla v&auml;ylill&auml; tietullit voivat olla tuottoisia ja niill&auml; on my&ouml;s ty&ouml;llist&auml;v&auml;&auml; vaikutusta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];nD.nodeType=p;nF.data={};nF.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eW,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" NÃ¤yttÃ¤Ã¤kÃ¶ kunta omassa toiminnassaan ja hankinnoissaan mallia pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶mien tai vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isten ratkaisujen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"B3KXM0UOxA7tMMp8bzEz1",type:d,createdAt:"2021-07-15T09:23:16.602Z",updatedAt:"2021-07-20T09:40:26.116Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dj,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko NÃ¤yttÃ¤Ã¤kÃ¶ kunta omassa toiminnassaan ja hankinnoissaan mallia pÃ¤Ã¤stÃ¶ttÃ¶mien tai vÃ¤hÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶isten ratkaisujen kÃ¤yttÃ¶Ã¶n?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKunnan omat ajoneuvohankinnat p&auml;&auml;st&ouml;tt&ouml;miksi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EPolttoainekustannuksissa s&auml;&auml;stet&auml;&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EAjoneuvohankintoihin vaikuttavat muutkin tekij&auml;t, jotka voivat olla ristiriidassa p&auml;&auml;st&ouml;tt&ouml;myyden kanssa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ V&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;iset ajoneuvot eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; ole kalliimpia kuin suurip&auml;&auml;st&ouml;iset, ja polttoainekustannuksissa s&auml;&auml;stet&auml;&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKunnan imago paranee.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKaasulla tai s&auml;hk&ouml;ll&auml; kulkevat ajoneuvot tarvitsevat kalliin jakeluverkoston.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- P&auml;&auml;st&ouml;tt&ouml;m&auml;t (s&auml;hk&ouml;-)autot ovat viel&auml; kalliita.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Maakaasulla, biokaasulla tai s&auml;hk&ouml;ll&auml; kulkevien ajoneuvojen osto tukee teknologian kehityst&auml; ja luo siten ty&ouml;paikkoja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Kaasun ja s&auml;hk&ouml;n jakeluverkostot ovat kallis investointi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];nF.nodeType=p;nH.data={};nH.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:gH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Tukeeko kunta uusiutuvien polttoaineiden ja sÃ¤hkÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa liikenteessÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1zAycYZYpqhOTBlIufstYF",type:d,createdAt:"2021-07-12T10:00:56.041Z",updatedAt:"2021-07-20T09:40:51.672Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Tukeeko kunta uusiutuvien polttoaineiden ja sÃ¤hkÃ¶n kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa liikenteessÃ¤?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EBiokaasun ja s&auml;hk&ouml;n jakeluasemien perustaminen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EBiokaasua ja s&auml;hk&ouml;&auml; k&auml;ytt&auml;vien ajoneuvojen yleistyminen laskisi merkitt&auml;v&auml;sti hiilidioksidip&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EMik&auml;&auml;n yksitt&auml;inen teknologia ei ole viel&auml; ly&ouml;nyt itse&auml;&auml;n l&auml;pi samalla tavalla kuin bensiini- ja dieselk&auml;ytt&ouml;iset autot. On vaikeaa ennustaa, mik&auml; uusista vaihtoehdoista on lopulta k&auml;ytt&ouml;kelpoisin ja saa laajimman k&auml;ytt&auml;j&auml;joukon.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Korkeat alkuinvestoinnit.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYleistyminen saisi aikaan my&ouml;s teknologian kehittymisen ja halpenemisen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ES&auml;hk&ouml;autojen ymp&auml;rist&ouml;vaikutukset riippuvat siit&auml;, miten s&auml;hk&ouml; tuotetaan ja autojen akut kierr&auml;tet&auml;&auml;n. My&ouml;s n&auml;m&auml; on toteutettava ymp&auml;rist&ouml;yst&auml;v&auml;llisesti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Pitk&auml;ll&auml; t&auml;ht&auml;imell&auml; kustannukset tasoittuvat, sill&auml; &ouml;ljyn hinta nousee jatkuvasti.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Investointi uuteen teknologiaan edist&auml;&auml; sen kehityst&auml; ja luo ty&ouml;paikkoja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Riskin&auml; on, ett&auml; jokin muu uusi teknologia ajaa ohi, eik&auml; investointi ehdi maksaa itse&auml;&auml;n takaisin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];nH.nodeType=p;nJ.data={};nJ.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:nK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko liikkuminen pyÃ¶rÃ¤ily- ja jalankulkuvÃ¤ylillÃ¤ turvallista ja miellyttÃ¤vÃ¤Ã¤ ympÃ¤ri vuoden?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"t3mkN6hVhjDdabUgaxmhD",type:d,createdAt:"2021-07-14T07:46:41.938Z",updatedAt:"2021-07-20T09:42:05.175Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko liikkuminen pyÃ¶rÃ¤ily- ja jalankulkuvÃ¤ylillÃ¤ turvallista ja miellyttÃ¤vÃ¤Ã¤ ympÃ¤ri vuoden?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKevyen liikenteen v&auml;ylien tehokas kunnossapito ja ymp&auml;rist&ouml;n hoito\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOllakseen houkuttelevia kevyen liikenteen v&auml;ylien on oltava hyv&auml;ss&auml; kunnossa ja mahdollisimman viihtyisi&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EPelkk&auml;, hyv&auml;kin kevyen liikenteen v&auml;yl&auml;st&ouml; ei yksin&auml;&auml;n riit&auml;. Maank&auml;ytt&ouml;&auml; (asutus, ty&ouml;paikat, kauppa ja muut palvelut) ja liikennej&auml;rjestelmi&auml; pit&auml;&auml; katsoa kokonaisuutena, joka t&auml;ht&auml;&auml; mahdollisimman ilmast&ouml;my&ouml;t&auml;iseen ja energiatehokkaaseen yhdyskuntarakenteeseen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Pienet kustannukset\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Ty&ouml;llist&auml;&auml; kunnossapidon ja ymp&auml;rist&ouml;n hoitajia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];nJ.nodeType=p;nL.data={};nL.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:nK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko yhdyskuntarakenne myÃ¶s autottomille henkilÃ¶ille tehokas ja miellyttÃ¤vÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"CfBAJ8SCaf1LBOZoVxctn",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:15:28.838Z",updatedAt:"2021-07-18T09:10:50.392Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko yhdyskuntarakenne myÃ¶s autottomille henkilÃ¶ille tehokas ja miellyttÃ¤vÃ¤?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EToimiva kevyt- ja joukkoliikenne yhdyskuntarakenteen l&auml;ht&ouml;kohdaksi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen perustuva liikenneverkko tulisi suunnitella samanaikaisesti uusien alueiden toimintojen (kauppa, vapaa-aika, ty&ouml;) sijoittelun kanssa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYhteensovittamisen onnistuminen edellytt&auml;&auml; kunnan ylimpien p&auml;&auml;tt&auml;jien strategista n&auml;kemyst&auml; ja vahvaa tahtotilaa sek&auml; maank&auml;yt&ouml;n ja liikenteen suunnittelijoiden saumatonta yhteisty&ouml;t&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ L&auml;hikaupat ja -palvelut hy&ouml;tyv&auml;t. Luo my&ouml;s ty&ouml;paikkoja l&auml;hikauppoihin ja julkisen liikenteen ty&ouml;ntekij&ouml;ille.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOlemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen ja kehitt&auml;minen ilmastomy&ouml;t&auml;isemm&auml;ksi on useimmiten hidas prosessi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Hyv&auml;ll&auml; suunnittelulla voidaan s&auml;&auml;st&auml;&auml; tulevaisuuden kustannuksista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EYksityisautoilun v&auml;hent&auml;misess&auml; on t&auml;h&auml;n asti t&ouml;rm&auml;tty - ja tullaan todenn&auml;k&ouml;isesti l&auml;hitulevaisuudessakin t&ouml;rm&auml;&auml;m&auml;&auml;n - autoilua vahvasti suosivaan asenneilmastoon niin kansalaisten kuin p&auml;&auml;tt&auml;jien piiriss&auml;.&nbsp;&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen voi olla kallista tai mahdotonta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];nL.nodeType=p;nM.metadata={tags:[],concepts:[]};nM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"23s65BWXrX27ijkCjR7qFQ",type:d,createdAt:nN,updatedAt:nN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};nM.fields={title:"Polttoaineet",slug:"polttoaineet"};nT.data={};nT.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko tieverkoston, etenkin sorateiden, kuntoa seurattu ja ongelmakohdat ja ongelmalliset sÃ¤Ã¤olot tunnistettu?",nodeType:a}],nodeType:c}];nT.nodeType=p;nU.data={};nU.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Sopimukset ja ohjelmat",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Onko poikkeuksellisten sÃ¤Ã¤olojen aikaisista kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶istÃ¤ sovittu urakoitsijan kanssa?",nodeType:a}],nodeType:c}];nU.nodeType=p;nV.data={};nV.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Sopimukset ja ohjelmat:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko viherhuollossa varauduttu poikkeustilanteiden, kuten kuivuusjaksojen aiheuttamiin lisÃ¤tarpeisiin?",nodeType:a}],nodeType:c}];nV.nodeType=p;nZ.metadata={tags:[],concepts:[]};nZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jEs3z00ypCJOnGioIt3CK",type:d,createdAt:n_,updatedAt:n_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};nZ.fields={title:"Liikenteen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ja energiankulutus",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"wzRytN33WJ4XL85tCs3jz",type:C,createdAt:n$,updatedAt:n$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"liikenteen-kasvihuonekaasupaastot-ja-energiankulutus-nostokuva-adobestock-121255402",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FwzRytN33WJ4XL85tCs3jz\u002F838b0227c449c58abf06ff43b51d1471\u002Fliikenteen-kasvihuonekaasupaastot-ja-energiankulutus-nostokuva-adobestock-121255402.jpg",details:{size:151053,image:{width:P,height:R}},fileName:"liikenteen-kasvihuonekaasupaastot-ja-energiankulutus-nostokuva-adobestock-121255402.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Lentokone, juna ja pakettiauto liikkeessÃ¤, piirros.",link:"https:\u002F\u002Fwww.liikennefakta.fi\u002Ffi\u002Fymparisto\u002Fliikenteen-kasvihuonekaasupaastot-ja-energiankulutus",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Liikennefakta.fi-sivustolta"};oa.metadata={tags:[],concepts:[]};oa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5BTRX4LzVbLmYHZFke6ste",type:d,createdAt:"2022-01-28T10:25:47.572Z",updatedAt:"2022-01-28T10:31:05.421Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:au,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};oa.fields={title:"Liikenteen CO2-pÃ¤Ã¤stÃ¶t liikennemuodoittain sekÃ¤ maakunnittain",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"LQVNmvgOukuACIFay5EBR",type:C,createdAt:ob,updatedAt:ob,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"liikenteen-co2-paastot-nostokuva-adobestock -50386088",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FLQVNmvgOukuACIFay5EBR\u002F99ca97332302f922190a84ca84619b12\u002Fliikenteen-co2-paastot-nostokuva-adobestock_-50386088.jpg",details:{size:425782,image:{width:P,height:R}},fileName:"liikenteen-co2-paastot-nostokuva-adobestock_-50386088.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Autojono kaupungin kadulla.",link:"https:\u002F\u002Ftieto.traficom.fi\u002Ffi\u002Ftilastot\u002Fliikenteen-co2-paastot-liikennemuodoittain-seka-maakunnittain",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ Traficomin sivuilta"};ol.metadata={tags:[],concepts:[]};ol.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1H8xGD1WhZFCm3vMPYRhNb",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:42:02.729Z",updatedAt:"2022-05-31T09:01:14.577Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ol.fields={abbreviation:"TEM19",body:"Temmes, A., Heiskanen, E., Auvinen, K., HildÃ©n, M., Hyysalo, S., Jalas, M. & Lovio, R. 7.2.2019. Politiikkasuositus: Puhtaita energiaratkaisuja on edistettÃ¤vÃ¤ mÃ¤Ã¤rÃ¤tietoisesti.",link:"http:\u002F\u002Fsmartenergytransition.fi\u002Ffi\u002Fpuhtaita-energiaratkaisuja-on-edistettava-maaratietoisesti\u002F"};oK.metadata={tags:[],concepts:[]};oK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6f4s8lOrcMxLYny4VJf8yO",type:d,createdAt:oL,updatedAt:oL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};oK.fields={abbreviation:"KIV09",body:"Kivimaa, P. & Mickwitz, P. 2009. Making the Climate Count: Climate Policy Integration and Coherence in Finland. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 3\u002F2009. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 79 s.",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F38013"};oU.metadata={tags:[],concepts:[]};oU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"42E6EPNjij55tnP9vWvWgS",type:d,createdAt:oV,updatedAt:oV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};oU.fields={abbreviation:"SUO17",body:"Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEAP-4). 28.4.2017. Energiatehokkuusdirektiivin (2012\u002F27\u002FEU) artiklan 24 (2) mukainen raportointi Euroopan komissiolle. 255 s.",link:oW};pk.metadata={tags:[],concepts:[]};pk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JikuteaXZjDAXef5CTheD",type:d,createdAt:pl,updatedAt:pl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};pk.fields={abbreviation:"MOT17a",body:"Motiva Oy. 10.8.2017 (PÃ¤ivitetty). Valaistus.   [Viitattu 21.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fjulkinen_sektori\u002Fkiinteiston_energiankaytto\u002Fvalaistus"};pn.metadata={tags:[],concepts:[]};pn.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"QAa0HJJsmfbDG9WEz8usR",type:d,createdAt:po,updatedAt:po,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};pn.fields={abbreviation:"VAL18a",body:"Valaistustieto. Energiatehokas valaistus.   [Viitattu 21.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fvalaistustieto.fi\u002Fenergiatehokas-valaistus\u002F"};pp.metadata={tags:[],concepts:[]};pp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4QrLrAQhuKRP40pCTYln1k",type:d,createdAt:pq,updatedAt:pq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};pp.fields={abbreviation:"TIL18b",body:"Tilastokeskus. 2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-3273. 2017, Liitetaulukko 1. Asumisen energiankulutus vuosina 2010-2017, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2018]. Saantitapa:",link:"http:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fasen\u002F2017\u002Fasen_2017_2018-11-22_tau_001_fi.html"};pr.metadata={tags:[],concepts:[]};pr.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Q670cQ5YYunVu7piNxTbb",type:d,createdAt:ps,updatedAt:ps,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};pr.fields={abbreviation:"MOT04",body:"Motiva Oy. 2004. Osta ja kÃ¤ytÃ¤ oikein kotisi koneita ja laitteita. Helsinki: Motiva. 13 s.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Ffiles\u002F1779\u002FKuluttaja_Hankintatekstit.pdf"};pt.metadata={tags:[],concepts:[]};pt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4v6FaVqlYLteSmZRrQQBCy",type:d,createdAt:pu,updatedAt:pu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};pt.fields={abbreviation:"MOT18a",body:"Motiva Oy. 9.8.2018 (PÃ¤ivitetty). KestÃ¤vÃ¤ kuluttaminen ja hankinnat.   [Viitattu 22.11.2018]",link:"https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fkestava_kuluttaminen_ja_hankinnat"};pP.metadata={tags:[],concepts:[]};pP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nRPXkwjIVRvkudHogY5Xk",type:C,createdAt:pQ,updatedAt:pQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,locale:g};pP.fields={title:"jatteiden-kertymat-sektoreittain-vuonna-2020",description:dY,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2nRPXkwjIVRvkudHogY5Xk\u002F63a7de46f7681b02c15f0d64c63ce0a7\u002Fjatteiden-kertymat-sektoreittain-vuonna-2020.png",details:{size:27745,image:{width:P,height:fh}},fileName:"jatteiden-kertymat-sektoreittain-vuonna-2020.png",contentType:W}};pP["2nRPXkwjIVRvkudHogY5Xk"]=pP;pR.metadata={tags:[],concepts:[]};pR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2rsU23hUydZj8j3hrVoCnP",type:d,createdAt:pS,updatedAt:pS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};pR.fields={abbreviation:oh,body:"ilastokeskus 15.6.2022 (pÃ¤ivitetty). Vuoden 2020 jÃ¤tekertymÃ¤ pysyi lÃ¤hes ennallaan edellisvuodesta â€“ syynÃ¤ kaivannaisjÃ¤tteiden ja teollisuuden jÃ¤tteiden vÃ¤hÃ¤iset muutokset. JÃ¤tetilasto. Tilastokeskus. ",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fjulkaisu\u002Fcktwkbch43uld0b55tv7g9oup"};pU.metadata={tags:[],concepts:[]};pU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZLZUVyqw6reFTLptwu9Ck",type:C,createdAt:pV,updatedAt:pV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:m,locale:g};pU.fields={title:"yhdyskuntajatteet-kasittelytavoittain-vuosina-2004-2020",description:dY,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6ZLZUVyqw6reFTLptwu9Ck\u002Fa14c65bd5dc9a2d6cc703a6b184856ca\u002Fyhdyskuntajatteet-kasittelytavoittain-vuosina-2004-2020.png",details:{size:75212,image:{width:P,height:R}},fileName:"yhdyskuntajatteet-kasittelytavoittain-vuosina-2004-2020.png",contentType:W}};pU["6ZLZUVyqw6reFTLptwu9Ck"]=pU;pY.metadata={tags:[],concepts:[]};pY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2eZYmJKrqGx5IHHxfwuqgv",type:C,createdAt:"2022-09-05T09:15:26.187Z",updatedAt:"2022-09-06T09:24:23.777Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:z,locale:g};pY.fields={title:"kiertotalous-kaavio",description:"Â© Ellen McArthur Foundation",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2eZYmJKrqGx5IHHxfwuqgv\u002Fc0488632f7be86cec0011afe6ee13083\u002Fkiertotalous-kaavio.png",details:{size:83933,image:{width:P,height:883}},fileName:"kiertotalous-kaavio.png",contentType:W}};pY["2eZYmJKrqGx5IHHxfwuqgv"]=pY;p$.metadata={tags:[],concepts:[]};p$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6CoTf4MboKz0ueS1KC1BHI",type:d,createdAt:qa,updatedAt:qa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};p$.fields={title:"KierrÃ¤tys",slug:"kierratys"};qj.metadata={tags:[],concepts:[]};qj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3X1FcyybGcTNfarAbvcDAl",type:d,createdAt:"2021-05-28T08:24:57.256Z",updatedAt:"2022-12-08T10:57:08.691Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dr,revision:aM,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};qj.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisellÃ¤ ruokavaliolla",materialType:G,slug:"ilmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla",parent:bX,teaserImage:qk,teaserImageAlt:ql,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ ruokavalio on hyvinvointia lisÃ¤Ã¤vÃ¤ ja ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen. Sen rungon muodostavat kasviperÃ¤iset ruoat ja tarpeen mukainen syÃ¶minen. Ruoankulutuksen vaikutuksia ilmastoon voi hillitÃ¤ myÃ¶s sillÃ¤, ettÃ¤ suosii ilmastoystÃ¤vÃ¤llisesti tuotettuja tuotteita, vÃ¤lttÃ¤Ã¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤ ja kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavaliolla voi pienentÃ¤Ã¤ kulutuksen ilmastovaikutusta 10 prosentilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20â€“25 prosenttia keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen kuluttajan ilmastovaikutuksesta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3r5JMZaAcMId4X0Mis916J",type:d,createdAt:qm,updatedAt:qm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:qn,body:"Nissinen, A. & Savolainen, H. (toim.) 2019. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶ â€“ ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 15\u002F2019. 63 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F300737"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6RPGEAujTUcayoSZjxydyD",type:d,createdAt:qo,updatedAt:qo,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SEP11",body:"SeppÃ¤lÃ¤, J., MÃ¤enpÃ¤Ã¤, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., HÃ¤rmÃ¤, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, J. 2011. An assessment of greenhouse gas emissions and material flows caused by the Finnish economy using the ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production, Volume, 19, Issue16: 1833â€“1841.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2011.04.021"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KeskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentÃ¤Ã¤ ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30â€“40 prosenttia niin, ettÃ¤ samalla ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee nykyisestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Se edellyttÃ¤Ã¤ suurta muutosta koko ruokavaliossa. Kuluttaja voi siis vÃ¤hentÃ¤Ã¤ laaja-alaisella ruokavaliomuutoksella koko kulutuksensa ilmastovaikutusta noin kymmenellÃ¤ prosentilla ",nodeType:a},{data:{target:hf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZE0abpkWipXulE0Tqdssv",type:d,createdAt:qq,updatedAt:qq,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"RIS09",body:"Risku-Norja, H., Kurppa, S. & Helenius, J. 2009. Dietary choices and greenhouse gas emissions â€“ assessment of impact of vegetarian and organic options at national scale. Progress in Industrial Ecology â€“ An International Journal, Volume 6, Issue 4: 340â€“354.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1504\u002FPIE.2009.032323"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CKIbZdq805e7LrcovZpC",type:d,createdAt:qr,updatedAt:qr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAA12",body:"Saarinen, M., Kurppa, S., Virtanen, Y., Usva, K., MÃ¤kelÃ¤, J. & Nissinen, A. 2012. Life cycle assessment approach to the impact of home-made, ready-to-eat and school lunches on climate and eutrophication. Journal of Cleaner Production, Volume 28: 177â€“186.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2011.11.038"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Terveellisyys luo pohjan ilmastoystÃ¤vÃ¤llisyydelle",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalinnoilla voi sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ omaa terveyttÃ¤Ã¤n ettÃ¤ hillitÃ¤ ilmastonmuutosta ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Terveellisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mutta kaikki ravintoaineiden saantisuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤t ruokavaliot eivÃ¤t vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole yhtÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisiÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ye1VzKE1viqY8De0amvWu",type:d,createdAt:qt,updatedAt:qt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL14",body:"Heller M. C. & Keoleian, G. A. 2014. Greenhouse Gas Emission Estimates of U.S. Dietary Choices and Food Loss. Journal of Industrial Ecology, Volume 19, Issue 3: 391â€“401.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1111\u002Fjiec.12174"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:qu},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ruokaa tarvitaan ennen kaikkea tukemaan ihmisen terveyttÃ¤, toimintakykyÃ¤ ja hyvinvointia. Ravitsemusta ja ruoan ilmastovaikutusta pitÃ¤Ã¤ tarkastella rinnakkain, koska eri ruoat vaikuttavat eri tavalla sekÃ¤ ravitsemukseen ettÃ¤ ilmastoon eivÃ¤tkÃ¤ vaikutukset vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ kulje kÃ¤si kÃ¤dessÃ¤ samaan suuntaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ravitsemussuosituksia ollaan monessa maassa kehittÃ¤mÃ¤ssÃ¤ siihen suuntaan, ettÃ¤ ruoan ilmastovaikutukset yhdistetÃ¤Ã¤n niihin entistÃ¤ paremmin ",nodeType:a},{data:{target:qw},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in tehdÃ¤Ã¤n myÃ¶s pohjoismaisten ravitsemussuositusten pÃ¤ivityksessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"11gFfuEm0irKvLfpj5FfFJ",type:d,createdAt:qy,updatedAt:qy,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HEL19",body:"Helsedirektoratet. 3.7.2019 (Revised). Nordic Nutrition Recommendations 2022 [Viitattu 14.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.helsedirektoratet.no\u002Fenglish\u002Fnordic-nutrition-recommendations-2022"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalion ilmastoystÃ¤vÃ¤llisyys mÃ¤Ã¤rÃ¤ytyy eri ruokien kÃ¤yttÃ¶mÃ¤Ã¤ristÃ¤ ja niiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista, jotka aiheutuvat ruokien tuotanto-kulutusketjun tuottamista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, minkÃ¤ takia yleisellÃ¤ tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyvÃ¤ ilmaista yksittÃ¤isen arvon sijaan vaihteluvÃ¤leinÃ¤ (taulukko 1). LisÃ¤ksi samanlaistenkin ruokien tuotantotavat ja tuotantoketjujen toiminta voivat vaihdella varsin paljon, mikÃ¤ vaikuttaa tuotteiden ilmastovaikutuksiin ",nodeType:a},{data:{target:hg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". YksittÃ¤isten tutkimusten tuloksiin voi vaikuttaa myÃ¶s tutkimuksessa tehdyt menetelmÃ¤lliset valinnat, jotka voivat erota eri tutkimusten vÃ¤lillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:hg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5bIH4hLbJ5WCOIsxkxJidX",type:d,createdAt:qA,updatedAt:qA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"BAL16",body:"Baldini, C., Gardoni, D. & Guarino, M. 2017. A critical review of the recent evolution of Life Cycle Assessment applied to milk production. Review. Journal of Cleaner Production, Volume 140, Part 2: 421â€“435.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2016.06.078"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastoystÃ¤vÃ¤llinen ruokavalio koostuu enimmÃ¤kseen kasviperÃ¤isistÃ¤ ja ravitsevista tuotteista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusten mukaan lihan kulutuksen vÃ¤hentÃ¤minen on avainasemassa lÃ¤nsimaisen ruokavalion ilmastovaikutuksen pienentÃ¤misessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:qu},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jX7RzzpZJGh0sjuAIp6U1",type:d,createdAt:qB,updatedAt:qB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAL15",body:"HallstrÃ¶m, E., Carlsson-Kanyama, A. & BÃ¶rjesson, P. 2015. Environmental impact of dietary change: a systematic review. Journal of Cleaner Production, Volume 91: 1â€“11.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2014.12.008"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5IadBkAlJAcEXBd3KWbLHk",type:d,createdAt:qC,updatedAt:qC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PER16",body:"Perignon, M., Vieux, F., Soler, L.-G., Masset, G., & Darmon, N. 2016. Improving diet sustainability through evolution of food choices: review of epidemiological studies on the environmental impact of diets. Nutrition Reviews, Volume 75, Issue 1: 2â€“17.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1093\u002Fnutrit\u002Fnuw043"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:qD},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomalaisen sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentÃ¤Ã¤ keskimÃ¤Ã¤rin noin 20â€“40 prosentilla, kun muuttaa ruokavaliota ravitsemussuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤ksi ja kasvisvoittoisemmaksi ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Usein vegaaniruokavalio on todettu ilmastoystÃ¤vÃ¤llisimmÃ¤ksi ruokavalioksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"e3xoZUigzRTwRumuSDJnH",type:d,createdAt:qF,updatedAt:qF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"CHA19",body:"Chai, B. C., van der Voort, J. R., Grofelnik, K., Eliasdottir, H. G., KlÃ¶ss, I. & Perez-Cueto, F. J. A. 2019. Which Diet Has the Least Environmental Impact on Our Planet? A Systematic Review of Vegan, Vegetarian and Omnivorous Diets. Sustainability, Volume11, Issue 15, 4110.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fsu11154110"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vegaaniruokavalio ei sisÃ¤llÃ¤ mitÃ¤Ã¤n elÃ¤inperÃ¤istÃ¤. Suomessa sitÃ¤ lÃ¤helle pÃ¤Ã¤see myÃ¶s runsaasti kotimaista luonnonkalaa ja maitotuotteita sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤ ruokavalio, joka on myÃ¶s ravitsemuksellisesti erityisen hyvÃ¤ ja helppo koostaa. Jos keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen suomalainen sekaruokavalio muuttuisi ravitsemussuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤ksi vegaaniruokavalioksi, ruokavalion ilmastovaikutus pienenisi reilulla kolmanneksella. ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksilÃ¶tasolla vegaaniruokavalio voi olla hyvÃ¤ ja ilmastoystÃ¤vÃ¤llinen vaihtoehto, mutta vÃ¤estÃ¶tasolla sitÃ¤ ei ole jÃ¤rkevÃ¤Ã¤ tavoitella, koska se ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ sovi kaikille vÃ¤estÃ¶ryhmille tai yksilÃ¶ille. Vegaaniruokavaliossa pitÃ¤Ã¤ ruokien valintaan kiinnittÃ¤Ã¤ erityistÃ¤ huomiota. SiinÃ¤ voi esimerkiksi olla tarpeen kÃ¤yttÃ¤Ã¤ tÃ¤ydennettyjÃ¤ tuotteita levitteissÃ¤ ja kasvipohjaisissa maidonkaltaisissa tuotteissa tai ravintoainelisiÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ravitsemuksen ja terveysvaikutusten kannalta suomalaisessa ruokavaliossa on tÃ¤rkeintÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ suolan mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤, suosia tyydyttymÃ¤ttÃ¶miÃ¤ rasvahappoja tyydyttyneiden rasvahappojen sijaan sekÃ¤ lisÃ¤tÃ¤ kuitupitoisten ruokien kulutusta, joista saa myÃ¶s runsaasti suojaravintoaineita ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". On suositeltavaa lisÃ¤tÃ¤ kasvisten, palkokasvien, marjojen, hedelmien, pÃ¤hkinÃ¶iden ja siementen kÃ¤yttÃ¶Ã¤ ja vaihtaa voi kasviÃ¶ljyyn ja kasviÃ¶ljypohjaisiin tuotteisiin ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suurin osa ruoan ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu raaka-aineista â€“ kuljetuksen osuus on pieni",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalion ilmastovaikutuksista selkeÃ¤sti suurin osuus muodostuu raaka-aineista ja tuotteista ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kaiken kaikkiaan kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy ruoantuotannon ja -kulutuksen kaikissa vaiheissa: raaka-aineiden ja ruokatuotteiden tuotantoketjuista (ml. alkutuotanto, jalostaminen tuotteiksi, kuljetukset, tuotantoketjun hÃ¤vikit), kaupan, ravintoloiden ja ruokapalvelujen toiminnoista, pakkauksista, tuonnin kuljetuksista, kotitalouksien ostosmatkoista ja ruoan valmistuksesta sekÃ¤ kuluttajien aiheuttamasta ruokahÃ¤vikistÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kotimaisten peltojen eloperÃ¤isen aineksen hajoamisesta syntyvÃ¤t hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t aiheuttavat arviolta jopa 20 prosenttia keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksesta. Peltojen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen osuus ruokavalion ilmastovaikutuksesta pysyy melko samana, vaikka ruokavalio muuttuisi kasvisvoittoisemmaksi. ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokavalioon kuuluvien ruokien ilmastovaikutuksista syntyy kotimaassa noin 60 prosenttia ja tuontimaissa noin 40 prosenttia. Eniten ilmastoa kuormittavat tuoteryhmÃ¤t ovat lihatuotteet (45 prosenttia) ja maitotuotteet (20 prosenttia), jotka muodostavat yhteensÃ¤ 65 prosenttia nykyisen suomalaisen keskimÃ¤Ã¤rÃ¤isen ruokavalion ilmastovaikutuksesta. ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tuontituotteiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista vain pieni osa johtuu tuonnin kuljetuksista ",nodeType:a},{data:{target:hf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"65NPNMVdMJD8XBiiJ7w93G",type:d,createdAt:qH,updatedAt:qH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EDW08",body:"Edwards-Jones, G., MilÃ  i Canals, L., Hounsome, N., Truninger, M., Koerber, G., Hounsome, B., Cross, P., York, E. H., Hospido, A., Plassmann, K., Harris, I. M., Edwards, R. T., Day, G. A. S., Tomos, A. D., Cowell, S. J. & Jones, D. L. 2008. Testing the assertion that â€˜local food is bestâ€™: the challenges of an evidence-based approach. Review. Trends in Food Science & Technology, Volume 19, Issue 5: 265â€“274.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.tifs.2008.01.008"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvisvoittoisemmissa ja samalla ravitsemussuositusten mukaisissa ruokavalioissa tuoteryhmien suhteellinen merkitys ilmastovaikutukseen muuttuu. Vegaaniruokavaliossa esimerkiksi maidonkaltaisten kasvipohjaisten juomien osuus voi olla jopa 20 prosenttia koko ruokavalion ilmastovaikutuksesta eli samaa luokkaa kuin palkokasvien, pÃ¤hkinÃ¶iden ja siementen. Viljojen yhteenlaskettu osuus (mukaan lukien edellÃ¤ mainitut juomat) on noin kolmannes. ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston ja terveyden kannalta lihan mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ruokavaliossa on vara vÃ¤hentÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ElÃ¤inperÃ¤isten tuotteiden ilmastovaikutus (tuotekiloa kohden) on keskimÃ¤Ã¤rin korkeampi kuin useimpien kasviperÃ¤isten tuotteiden, erityisesti avomaavihannesten ja viljan (taulukko1). Toisaalta kiloperusteinen vertailu eri tarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden, esimerkiksi lihan ja kasvisten, vÃ¤lillÃ¤ on kyseenalaista, koska silloin ei oteta huomioon tuotteiden laadullisia eroja ",nodeType:a},{data:{target:hg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QOTG2iaHpE6D3GRr09iJg",type:d,createdAt:qI,updatedAt:qI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SCH08",body:"Schau, E. M. & Fet, A. M., 2008. LCA studies of food products as background for environmental product declarations. The International Journal of Life Cycle Assessment, Volume 13, Issue 3: 255â€“264.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1065\u002Flca2007.12.372"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa eniten kÃ¤ytetyistÃ¤ lihoista naudanliha kuormittaa ilmastoa selkeÃ¤sti enemmÃ¤n kuin sian- tai broilerinliha (taulukko 1). Toisaalta myÃ¶s lihojen vÃ¤lillÃ¤ on eroja niiden ravintoainesisÃ¤llÃ¶issÃ¤, mikÃ¤ vÃ¤hentÃ¤Ã¤ niiden ilmastovaikutusten kiloperusteisen vertailun mielekkyyttÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihan ja lihavalmisteiden (leikkeleiden ja makkaroiden) merkitys ruokavalion ilmastovaikutuksessa riippuu niiden kÃ¤yttÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤. YksittÃ¤isen tuotteen kohdalla lihalaadulla ja lihapitoisuudella on myÃ¶s merkitystÃ¤. Suomalaiset kuluttavat lihaa melko maltillisesti verrattuna keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iseen eurooppalaiseen tai amerikkalaiseen kulutukseen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4uWAi38xXOIPIU1VMgWkM9",type:d,createdAt:qK,updatedAt:qK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIH18a",body:"Lihatiedotusyhdistys ry. 2018a. Lihankulutus Euroopassa (2017). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.lihatiedotus.fi\u002Fliha-tilastoissa\u002Flihankulutus-euroopassa.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" mutta yli kaksi kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimÃ¤Ã¤rin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7HVsYrb2gFpsVKVtUAZtKH",type:d,createdAt:qL,updatedAt:qL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"OEC18",body:"OECD. 2018. Meat consumption (indicator). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1787\u002Ffa290fd0-en"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Ravitsemussuositusten maksimikulutusmÃ¤Ã¤rÃ¤ punaiselle lihalle, eli sian-, naudan- ja lampaanlihalle, on 500 g kypsÃ¤Ã¤ lihaa viikossa ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MiehistÃ¤ 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia kuluttaa punaista lihaa suosituksia enemmÃ¤n. Nykyinen, keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen kulutus on miehillÃ¤ lÃ¤hes kaksinkertainen suositukseen nÃ¤hden mutta naisilla vain noin puolet. ",nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa lihankulutuksesta 40 prosenttia kohdistuu sianlihaan, 30 prosenttia broilerinlihaan ja 25 prosenttia naudan lihaan ",nodeType:a},{data:{target:qM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"78DZ8xFQW5JBZoNm2XDew2",type:d,createdAt:qO,updatedAt:qO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIH18b",body:"Lihatiedotusyhdistys ry. 2018b. Lihankulutus Suomessa (2017 mennessÃ¤). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.lihatiedotus.fi\u002Ftilastotietoa\u002Flihankulutus-suomessa.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Siipikarjan lihan kulutus on lÃ¤hes kaksinkertaistunut (+80 prosenttia) kuudessatoista vuodessa. Muiden lihojen kulutus on ollut melko tasaista, naudan jopa vÃ¤hentynyt 1960- ja 1970-lukujen tasosta. ",nodeType:a},{data:{target:qM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Suomessa kulutetaan runsaasti lihavalmisteita (kokolihan lisÃ¤ksi); noin 18,6 kg\u002FhenkilÃ¶ vuodessa, mikÃ¤ vastaa vÃ¤hÃ¤n alle kolmasosaa lihankulutuksesta. Lihavalmisteiden kulutus on kuitenkin tasaisesti vÃ¤hentynyt. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7LK2tb2L4K2zuBI2aYttmU",type:d,createdAt:qP,updatedAt:qP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"LIH18c",body:"Lihatiedotusyhdistys ry. 2018c. Lihavalmisteiden kulutus (2017). [Viitattu 10.2.2020.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.lihatiedotus.fi\u002Fliha-tilastoissa\u002Flihankulutus-suomessa\u002Flihavalmisteiden-kulutus.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KestÃ¤vÃ¤ssÃ¤, ilmastoystÃ¤vÃ¤llisessÃ¤ ruokavaliossa lihankulutuksen vÃ¤hentÃ¤misen ohella osa kokolihan kulutuksesta korvataan niin sanotuilla vÃ¤hempiarvoisilla ruhon osilla, kuten maksalla, munuaisella ja sydÃ¤mellÃ¤, jotta elÃ¤imen ruho tulee kokonaan hyÃ¶dynnettyÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:qw},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomessa niiden kulutus on varsin vÃ¤hÃ¤istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jJpQ6WWNYjQORC3ypwHqa",type:d,createdAt:qQ,updatedAt:qQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"AAL18",body:"Aalto, K. 2018. Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki. Kuluttajatutkimuskeskus 2018:80. 75 s. (pdf)",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F235324"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mutta niitÃ¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n kuitenkin lihatuotteiden valmistukseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21CQoEcqDVoPYoRR9OTvvK",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:39:26.328Z",updatedAt:"2021-10-01T07:50:54.026Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dr,revision:N,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Yleisten ruoka-aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable style=\"width: 100%; height: 619px;\" border=\"0\" width=\"100%\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 95.7559%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Yleisten ruoka-aineiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia (global warming potential, GWP) hiilidioksidiekvivalentteina tuotekiloa kohden (kg COâ‚‚-ekv.\u002Fkg). Ruokatuoteryhmiin kuuluu varsin erilaisia tuotteita, joiden ilmastovaikutukset eroavat toisistaan, mist&auml; johtuen yleisell&auml; tasolla puhuttaessa ruokien ilmastovaikutukset on hyv&auml; ilmaista yksitt&auml;isen arvon sijaan vaihteluv&auml;lein&auml;. Arvioiden vaihteluv&auml;lit kattavat sek&auml; kotimaiset ett&auml; tuontituotteet. Arviot pit&auml;v&auml;t p&auml;&auml;s&auml;&auml;nt&ouml;isesti sis&auml;ll&auml;&auml;n tuoteketjun kauppaan asti. Arviot eiv&auml;t sis&auml;ll&auml; peltojen eloper&auml;isen aineksen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidip&auml;&auml;st&ouml;j&auml; tai toisaalta hiilensitoutumista maahan. Osassa tuontituotteita kuvaavista arvoista \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003EPOO18\u003C\u002Fa\u003E on kuitenkin mukana maank&auml;yt&ouml;n muutoksesta johtuvat p&auml;&auml;st&ouml;t. Arvot kuvaavat tuoteryhmien ilmastovaikutuksia suuntaa-antavasti eik&auml; niit&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; voi suoraan soveltaa muihin, esimerkiksi rajatumpiin, tarkoituksiin.\u003Cstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 65px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 47.6156%; height: 65px;\" height=\"30\"\u003E\u003Cstrong\u003ERuoka-aine\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 65px; width: 20.5564%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EIlmastovaikutus GWP kg COâ‚‚-ekv.\u002Fkg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.5839%; height: 65px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EL&auml;hteet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 87px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ENaudanliha, luuton ja kypsent&auml;m&auml;t&ouml;n, sek&auml; yhdistelm&auml;tuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) ett&auml; liharotuisesta tuotannosta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 20.5564%;\"\u003E14,0&ndash;42,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 87px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"R&auml;s&auml;nen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Riipi, I., Nousiainen, R., Er&auml;linna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. &amp; M&auml;kinen-Hankam&auml;ki, S. 2014. L&auml;hiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145, Jokioinen. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_RAS14\" data-ctf-id=\"2T4Yl0o7mE8AdV4OyycNZR\"\u003E[29]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ESianliha, luuton ja kypsent&auml;m&auml;t&ouml;n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E3,9&ndash;10,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EBroilerin liha, luuton ja kypsent&auml;m&auml;t&ouml;n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E3,7&ndash;6,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EViljellyt kalat, lohi, filee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E3,6&ndash;5,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Pelletier, N., Tyedmers, P., Sonesson, U., Scholz, A., Ziegler, F. Flysjo, A. Kruse, S, Cancino, B. &amp; Silverman, H. 2009. Not All Salmon Are Created Equal: Life Cycle Assessment (LCA) of Global Salmon Farming Systems. Environmental Science &amp; Technology, Volume 43, Issue 23: 8730&ndash;8736. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_PEL09\" data-ctf-id=\"6UCmE7cFM5L2Qy77xg0pVO\"\u003E[31]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Silvenius, F., Gr&ouml;nroos, J., Kankainen, M., Kurppa, S., M&auml;kinen, T. &amp; Vielma, J. 2017. Impact of feed raw material to climate and eutrophication impacts of Finnish rainbow trout farming and comparisons on climate impact and eutrophication between farmed and wild fish. Journal of Cleaner Production, Volume 164: 1467&ndash;1473. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SIL17\" data-ctf-id=\"2S1q3DsnLuz7HYzFSzSHkd\"\u003E[32]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ELuonnonkalat, filee\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,8&ndash;3,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Silvenius, F., Gr&ouml;nroos, J., Kankainen, M., Kurppa, S., M&auml;kinen, T. &amp; Vielma, J. 2017. Impact of feed raw material to climate and eutrophication impacts of Finnish rainbow trout farming and comparisons on climate impact and eutrophication between farmed and wild fish. Journal of Cleaner Production, Volume 164: 1467&ndash;1473. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SIL17\" data-ctf-id=\"2S1q3DsnLuz7HYzFSzSHkd\"\u003E[32]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EMaito ja jogurtti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,8&ndash;1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"de Vries, M. &amp; de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1&ndash;3: 1&ndash;11. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_VRI10\" data-ctf-id=\"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ\"\u003E[30]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Flysj&ouml;, A., Henriksson, M., Cederberg, C., Ledgard, S. &amp; Englund, J. E. 2011. The impact of various parameters on the carbon footprint of milk production in New Zealand and Sweden. Agricultural Systems, Volume 104, Issue 6: 459&ndash;469. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_FLY11\" data-ctf-id=\"3b763OQFLg6rmviTNkn2S7\"\u003E[33]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Gonz&aacute;lez-Garc&iacute;a, S., Castanheira, E. G., Dias, A. C. &amp; Arroja, L. 2013. Environmental life cycle assessment of a dairy product: the yoghurt. The International Journal of Life Cycle Assessment, Volume 18, Issue 4: 796&ndash;811. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_GON13\" data-ctf-id=\"4XdlaH2UzAEc4LMFmgk2B8\"\u003E[34]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Sinkko, T., Joensuu, K., Silvenius, F. &amp; Ratilainen, A. 2014. Ravitsemus ja maaper&auml;vaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa : SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 146: 97 s., 2 liitett&auml;. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA14\" data-ctf-id=\"3ZVeUmt1xuyfWllDGZuisY\"\u003E[35]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EMaidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja v&auml;lipalatuotteet (kaura)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 20.5564%;\"\u003E0,5&ndash;1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Sinkko, T., Joensuu, K., Silvenius, F. &amp; Ratilainen, A. 2014. Ravitsemus ja maaper&auml;vaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa : SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 146: 97 s., 2 liitett&auml;. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA14\" data-ctf-id=\"3ZVeUmt1xuyfWllDGZuisY\"\u003E[35]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EJuustot\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E4,2&ndash;16,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Fogelholm, M., Tahvonen, R. &amp; Kurppa, S. 2017. Taking nutrition into account within the life cycle assessment of food products. Journal of Cleaner Production, Volume 149: 828&ndash;844. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA17\" data-ctf-id=\"S8kzrLGHbzOBW7VNJWWOx\"\u003E[21]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"R&auml;s&auml;nen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Riipi, I., Nousiainen, R., Er&auml;linna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. &amp; M&auml;kinen-Hankam&auml;ki, S. 2014. L&auml;hiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145, Jokioinen. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_RAS14\" data-ctf-id=\"2T4Yl0o7mE8AdV4OyycNZR\"\u003E[29]\u003C\u002Fa\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Flysj&ouml;, A., Thrane, M. &amp; Hermansen, J. E. 2014. Method to assess the carbon footprint at product level in the dairy industry. International Dairy Journal Volume 34, Issue 1: 86&ndash;92. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_FLY14\" data-ctf-id=\"6avScjLi8NazNNIJvVx0Mq\"\u003E[36]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003ETofu\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,9&ndash;3,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Mejia, A., Harwatt, H., Jaceldo-Siegl, K., Sranacharoenpong, K., Soret, S. &amp; Sabat&eacute;, J. 2018. Greenhouse Gas Emissions Generated by Tofu Production: A Case Study. Journal of Hunger &amp; Environmental Nutrition, Volume 13, Issue 1: 131&ndash;142. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_MEJ18\" data-ctf-id=\"5SxVi8jmLgzPUmvz4l3NY2\"\u003E[37]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 29px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EViljat\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 20.5564%;\"\u003E0,6&ndash;1,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 29px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E3)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Kurppa, S., Nissinen, A.  &amp; M&auml;kel&auml;, J. (toim.). 2011. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ymp&auml;rist&ouml;vaikutusten ytimess&auml;. ConsEnv-hankkeen loppuraportti. Ymp&auml;rist&ouml;ministeri&ouml;, Helsinki. Suomen ymp&auml;rist&ouml; 14\u002F2011. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA11\" data-ctf-id=\"7GuzV8uwkw6fNxYls1qyqi\"\u003E[38]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E4)\u003C\u002Fsup\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EAvomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit)\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 20.5564%;\"\u003E0,1&ndash;0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 27.5839%;\"\u003E\u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Poore, J. &amp; T. Nemecek. 2018. Reducing Food&rsquo;s Environmental Impacts through Producers and Consumers. Science, Volume 360, Issue 6392: 987&ndash;992. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_POO18\" data-ctf-id=\"2Y5KMz1XMe6kZlbAT5j2vC\"\u003E[28]\u003C\u002Fa\u003E\u003Csup\u003E3)\u003C\u002Fsup\u003E, \u003Ca class=\"cli_footref\" title=\"Saarinen, M., Kurppa, S., Nissinen, A.  &amp; M&auml;kel&auml;, J. (toim.). 2011. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ymp&auml;rist&ouml;vaikutusten ytimess&auml;. ConsEnv-hankkeen loppuraportti. Ymp&auml;rist&ouml;ministeri&ouml;, Helsinki. Suomen ymp&auml;rist&ouml; 14\u002F2011. 97 s. \" contenteditable=\"false\" href=\"#ref_SAA11\" data-ctf-id=\"7GuzV8uwkw6fNxYls1qyqi\"\u003E[38]\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 47.6156%;\" height=\"30\"\u003EKotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 20.5564%;\"\u003E0,7&ndash;3,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 27.5839%;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 22px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 95.7559%; height: 22px;\" colspan=\"3\"\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E1)\u003C\u002Fsup\u003E Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana sy&ouml;t&auml;v&auml;t sis&auml;elimet\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E2)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E3)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen, kaurahiutale\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E4)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Vain alkutuotanto\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003E\u003Csup\u003E5)\u003C\u002Fsup\u003E&nbsp;Keskim&auml;&auml;r&auml;inen eurooppalainen, tomaatti\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655\u002Filmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla.html#1"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihojen ilmastotehokkuus vaihtelee suhteessa eri ravintoaineisiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruokien ilmastovaikutuksia voidaan arvioida myÃ¶s suhteessa eri ravintoaineisiin ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5nxYR9uoIqJhfgv0LMNuwq",type:d,createdAt:qR,updatedAt:qR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SON17",body:"Sonesson, U., Davis, J., FlysjÃ¶, A., Gustavsson, J. & WitthÃ¶ft, C. 2017. Protein quality as functional unit â€“ A methodological framework for inclusion in life cycle assessment of food. Journal of Cleaner Production, Volume 140, Part 2: 470â€“478.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2016.06.115"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"30MtiR1710QrGcZcHqB02X",type:d,createdAt:qS,updatedAt:qS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"STY16",body:"Stylianou, K. S., Heller, M. S., Fulgoni III, V. L., Ernstoff, S. S., Keoleian, G. A. & Jolliet, O. 2016. A life cycle assessment framework combining nutritional and environmental health impacts of diet: a case study on milk. The International Journal of Life Cycle Assessment, Volume 21, Issue 5: 734â€“746.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs11367-015-0961-0"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jpKaYkEDioDiLfxIy0rdw",type:d,createdAt:qT,updatedAt:qT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"TES16",body:"Tessari, P., Lante, A. & Mosca, G. 2016. Essential amino acids: master regulators of nutrition and environmental footprint? Nature, Scientific Reports 6, 26074.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1038\u002Fsrep26074"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" joko sellaisenaan tai yhdistettynÃ¤ ravintoaineiden hyvÃ¤Ã¤n saantiin tarvittaviin annoskokoihin ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in tarkastellen naudanliha voi tuotantotavasta (ja siitÃ¤ johtuvasta ilmastovaikutuksesta per kilo tuotetta) riippuen olla ilmastotehokkaampi raudan ja sinkin lÃ¤hde kuin broilerinliha ja raudan lÃ¤hteenÃ¤ ilmastotehokkaampi kuin sianliha. Muut lihat ja useat kalat ovat sen sijaan naudanlihaa ilmastotehokkaampia B12-vitamiinin lÃ¤hteitÃ¤, vaikka B12-vitamiinia on naudanlihassa enemmÃ¤n kuin muissa lihoissa ja kaloissa. ",nodeType:a},{data:{target:fi},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihasta saadaan niin haitallisia kuin hyÃ¶dyllisiÃ¤kin ravintoaineita ",nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2TyrnsALK9ZCyPykk9CBtP",type:d,createdAt:qU,updatedAt:qU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAN03",body:"MÃ¤nnistÃ¶, S., Ovaskainen M.-L., Valsta, L. (toim.) 2003. Finravinto 2002 -tutkimus â€“ The National FINDIET 2002 study. Kansanterveyslaitos, Epidemiologian ja terveyden edistÃ¤misen osasto, RavitsemusyksikkÃ¶, Helsinki. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3\u002F2003. 114 s. + liitteet.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe2014030615904"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Lihasta, liharuoista ja lihavalmisteista saadaan runsaasti suolaa ja tyydyttyneitÃ¤ rasvahappoja, joiden saanti on Suomessa keskimÃ¤Ã¤rin liian runsasta ",nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomalaiset ravitsemussuositukset eivÃ¤t ota kovin jyrkkÃ¤Ã¤ kantaa lihavalmisteisiin, mutta kansainvÃ¤linen syÃ¶pÃ¤jÃ¤rjestÃ¶ suosittaa, ettÃ¤ niitÃ¤ kulutettaisiin vain pieniÃ¤ mÃ¤Ã¤riÃ¤ satunnaisesti tai ei ollenkaan ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5tOsiYt5jdzLrbtoTKhUbm",type:d,createdAt:qV,updatedAt:qV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"WOR18",body:"World Cancer Research Fund\u002FAmerican Institute for Cancer Research. 2018. Continuous Update Project Expert Report 2018. Recommendations and public health and policy implications. [Viitattu 10.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.wcrf.org\u002Fdietandcancer\u002Frecommendations\u002Flimit-red-processed-meat"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lihasta saa myÃ¶s paljon terveyttÃ¤ edistÃ¤viÃ¤ ravintoaineita (taulukko 2), erityisesti proteiinia, tyydyttymÃ¤ttÃ¶miÃ¤ rasvahappoja, rautaa, sinkkiÃ¤, kaliumia, magnesiumia, B12- ja muita B-ryhmÃ¤n vitamiineja ",nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤iden ravintoaineiden saantiin on syytÃ¤ kiinnittÃ¤Ã¤ huomiota, jos lihan kulutus yksilÃ¶n ruokavaliossa vÃ¤henee merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:cX},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤rkeimpiÃ¤ lihan sisÃ¤ltÃ¤miÃ¤ ravintoaineita saadaan kuitenkin myÃ¶s muista lÃ¤hteistÃ¤, myÃ¶s kasvisperÃ¤isestÃ¤ ruoasta, B12-vitamiinia lukuun ottamatta ",nodeType:a},{data:{target:fj},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Lihan proteiinin voi korvata syÃ¶mÃ¤llÃ¤ monipuolisesti proteiinipitoisia kasveja. NÃ¤itÃ¤ ovat muun muassa: soijapapu, hÃ¤rkÃ¤papu, muut pavut, linssit ja herneet, pÃ¤hkinÃ¤t ja siemenet (esimerkiksi Ã¶ljynhampun siemenet), viljat ja vehnÃ¤nalkiot ja makealupiini.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maitotuotteiden ja niitÃ¤ korvaavien kasviperÃ¤isten tuotteiden ilmastovaikutuksissa on isoja eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maidon ja maitotuotteiden ilmastovaikutuksia on tutkittu paljon mutta niitÃ¤ korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutuksia toistaiseksi melko vÃ¤hÃ¤n ",nodeType:a},{data:{target:hh},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kasvipohjaisista tuotteista ei ole myÃ¶skÃ¤Ã¤n tehty vertailevaa tutkimusta, jossa tuotteiden ravitsemuksellinen laatu olisi otettu huomioon tiedeyhteisÃ¶n hyvÃ¤ksymÃ¤llÃ¤ tavalla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valmistajien teettÃ¤mien arvioiden perusteella Suomenkin markkinoilla olevien maitoa (juomana) korvaamaan tarkoitettujen kaurajuomien ilmastovaikutukset per kg tuotetta ovat alhaisempia (noin 0,3 kg COâ‚‚ ekv.\u002Fkg tuotetta) ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2toK5cBLTn42ofeyLuEJ2y",type:d,createdAt:qY,updatedAt:qY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"KAS19",body:"Kaslink. Kaslink tutki Aito kaurajuoman hiilijalanjÃ¤ljen. [Viitattu 11.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.kaslink.fi\u002Fkaslink-tutki-aito-kaurajuoman-hiilijalanjaljen\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3fuZDwOT2R3fxtr48cam9",type:d,createdAt:qZ,updatedAt:qZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"OAT19",body:"Oatly. Kaurajuomaa hiilidioksidiekvivalenteilla. [Viitattu 11.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.oatly.com\u002Ffi\u002Foatly-hiilidioksidiekvivalenteilla"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" kuin suomalaisen maidon (noin 1 kg COâ‚‚ ekv.\u002Fkg tuotetta) ",nodeType:a},{data:{target:fk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi varsinkin kypsytettyjen juustojen ilmastovaikutus on tyypillisesti suurempi kuin palkokasveista tehtyjen juustonkaltaisten perinteisten tuotteiden, kuten tofun (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:hh},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:fk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5SxVi8jmLgzPUmvz4l3NY2",type:d,createdAt:q$,updatedAt:q$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MEJ18",body:"Mejia, A., Harwatt, H., Jaceldo-Siegl, K., Sranacharoenpong, K., Soret, S. & SabatÃ©, J. 2018. Greenhouse Gas Emissions Generated by Tofu Production: A Case Study. Journal of Hunger & Environmental Nutrition, Volume 13, Issue 1: 131â€“142.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1080\u002F19320248.2017.1315323"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sen sijaan esimerkiksi jogurtin ja vastaavan kaurapohjaisen vÃ¤lipalatuotteen ilmastovaikutuksissa ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole eroa (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:fk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ellei tuotannon tehokkuuteen ja esimerkiksi energiavalintoihin ole kiinnitetty erityistÃ¤ huomiota.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvisperÃ¤isten juomien tuotannosta syntyy kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ erityisesti jalostusvaiheesta toisin kuin lehmÃ¤nmaidon tuotannosta, jossa mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤vÃ¤ tekijÃ¤ on alkutuotanto ",nodeType:a},{data:{target:fk},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LisÃ¤ksi maidon tuotanto on alkutuotantovaiheessa sidoksissa naudanlihan tuotantoon ",nodeType:a},{data:{target:ra},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ja naudanlihan ilmastovaikutus on kaikista tuotteista korkein (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ravintoaineista esimerkiksi kalsiumia voi saada lÃ¤hes yhtÃ¤ paljon kalsiumilla tÃ¤ydennetystÃ¤ kaura- tai soijajuomasta kuin maidosta. Juustoista kalsiumia saa sen sijaan selvÃ¤sti enemmÃ¤n kuin tofusta tai mistÃ¤Ã¤n muustakaan tavallisesta ruoka-aineesta. ",nodeType:a},{data:{target:fj},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Maito on myÃ¶s tÃ¤rkeÃ¤ jodin lÃ¤hde ",nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:fj},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kaiken kaikkiaan tuotteiden ravintoainesisÃ¤llÃ¶issÃ¤ on paljon eroja (taulukko 2), ja niiden merkitystÃ¤ pitÃ¤Ã¤ arvioida suhteessa koko ruokavalioon.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka maidon ilmastovaikutus per kilo on melko alhainen (taulukko 1), on maidon osuus ruokavalion ilmastokuormituksesta melko suuri, samoin kuin merkitys ravintoaineiden saannissa ",nodeType:a},{data:{target:cY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", koska sitÃ¤ kulutetaan paljon. Samoin maidonkaltaisten kasviperÃ¤isten juomien osuus ravitsemussuositukset tÃ¤yttÃ¤vÃ¤n vegaaniruokavalion ilmastovaikutuksessa voi nousta suhteellisen korkeaksi, jopa 20 prosenttiin ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonkalat ovat ravitsevia ja aiheuttavat vÃ¤hÃ¤n ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonkalat aiheuttavat selvÃ¤sti vÃ¤hemmÃ¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kuin viljellyt kalat, joiden ilmastovaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin broilerin ja sianlihan (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:ra},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UCmE7cFM5L2Qy77xg0pVO",type:d,createdAt:rc,updatedAt:rc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PEL09",body:"Pelletier, N., Tyedmers, P., Sonesson, U., Scholz, A., Ziegler, F. Flysjo, A. Kruse, S, Cancino, B. & Silverman, H. 2009. Not All Salmon Are Created Equal: Life Cycle Assessment (LCA) of Global Salmon Farming Systems. Environmental Science & Technology, Volume 43, Issue 23: 8730â€“8736.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1021\u002Fes9010114"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kalat ovat yleisesti ottaen erinomaisen ravitsevaa ruokaa, mutta eri kalalajien ravintoainesisÃ¤ltÃ¶ vaihtelee paljon (taulukko 2) ",nodeType:a},{data:{target:fj},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sen takia niitÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ syÃ¶dÃ¤ monipuolisesti. Kalojen monipuolinen kÃ¤yttÃ¶ on myÃ¶s ekologisesti kestÃ¤vÃ¤Ã¤, koska silloin yhteen kalalajiin ei kohdistu liian suurta pyyntipainetta ja lajien suhteet pysyvÃ¤t tasapainoisina.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avomaalla kasvatetut kasvikset ovat ilmastoystÃ¤vÃ¤llisiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Avomaalla kasvatettujen juuresten, kaalien, sipulien ja muiden kasvisten ilmastovaikutus kiloa kohden on alhainen verrattuna kasvihuonevihanneksiin (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksen suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti, minkÃ¤laista energialÃ¤hdettÃ¤ niiden tuotannossa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n ja kuinka energiatehokasta tuotanto on ",nodeType:a},{data:{target:rd},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suomalaisten kasvihuonekasvisten ilmastovaikutus on vÃ¤hentynyt merkittÃ¤vÃ¤sti kestÃ¤vÃ¤mpien energiavalintojen ja lisÃ¤Ã¤ntyneen energiatehokkuuden myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:rf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Eri kasvisten ravintoainesisÃ¤llÃ¶t poikkeavat toisistaan paljon (taulukko 2), joten myÃ¶s niitÃ¤ on tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ syÃ¶dÃ¤ monipuolisesti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s ruoan tuotantotapoja voidaan kehittÃ¤Ã¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisemmiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jotta ruokavalion ilmastovaikutus laskisi mahdollisimman alhaiseksi ja olisi kestÃ¤vÃ¤Ã¤, on ruokavalion sisÃ¤llÃ¶n muutoksen ohella tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ kehittÃ¤Ã¤ myÃ¶s maatalous- ja elintarviketuotannon tuotantotapoja ",nodeType:a},{data:{target:qD},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hh},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2sIS9yRl8BQPDdeFHi5Yx5",type:d,createdAt:rh,updatedAt:rh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"GAR14",body:"Garnett, T. 2014. Three perspectives on sustainable food security: efficiency, demand restraint, food system transformation. What role for life cycle assessment? Journal of Cleaner Production, Volume 73: 10â€“18.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2013.07.045"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mSHnS14Mm40otUD1sNhon",type:d,createdAt:ri,updatedAt:ri,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HYL17",body:"Hyland, J. J., Henchion, M., McCarthy, M. & McCarthy, S. N. 2017. The role of meat in strategies to achieve a sustainable diet lower in greenhouse gas emissions: A review. Meat Science, Volume 132: 189â€“195.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.meatsci.2017.04.014"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2pcYaoYIA81bI7j0B5lOXk",type:d,createdAt:rj,updatedAt:rj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"IPC19",body:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2019. Climate Change and Land: an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems. [Viitattu 16.10.2019.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Fsrccl\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6P2VmksyYafhpXXp3qjr25",type:d,createdAt:rk,updatedAt:rk,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SOU14",body:"Soussana, J.-F. 2014. Research priorities for sustainable agri-food systems and life cycle assessment. Journal of Cleaner Production, Volume 73: 19â€“23.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1016\u002Fj.jclepro.2014.02.061"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja koko maatalousjÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"76mRR9SRdiutjxbrf9WFYG",type:d,createdAt:rl,updatedAt:rl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ROC17",body:"RockstrÃ¶m, J. Williams, J., Daily, G., Noble, A., Matthews, N., Gordon, L., Wetterstrand, H., DeClerck, F., Shah, M., Steduto, P., de Fraiture, C., Hatibu, N., Unver, O., Bird, J., Sibanda, L. & Smith, J. 2017. Sustainable intensification of agriculture for human prosperity and global sustainability. Ambio, Volume 46, Issue 1: 4â€“17.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1007\u002Fs13280-016-0793-6"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ilmastoystÃ¤vÃ¤llisemmiksi. Maatalouden kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystoimia voidaan kohdentaa muun muassa elÃ¤intuotantoon, lannankÃ¤sittelyyn (mukaan luettuna biokaasutus), lannoitukseen, peltojen kasvipeitteisyyteen ja maankÃ¤yttÃ¶Ã¶n. MaaperÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voitaisiin pienentÃ¤Ã¤ tehokkaasti vÃ¤hentÃ¤mÃ¤llÃ¤ eloperÃ¤isillÃ¤ mailla olevien peltojen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1j6woIKXjWW0Kj5es2qRld",type:d,createdAt:rm,updatedAt:rm,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"REG14",body:"Regina, K., Lehtonen, H. Palosuo, T. & AhvenjÃ¤rvi, S. 2014. Maatalouden kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ja niiden vÃ¤hentÃ¤minen. MTT Raportti 127, Jokioinen. 43 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-504-2"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Ilmastovaikutusta voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s tyÃ¶koneiden ja kasvihuoneiden ",nodeType:a},{data:{target:rd},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:rf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja tuotantoketjun energiavalinnoilla ja energiatehokkuuden parantamisella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruoan ilmastovaikutusta voi kutistaa myÃ¶s pienentÃ¤mÃ¤llÃ¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on puolittaa kuluttaja- ja vÃ¤hittÃ¤iskaupan ruokajÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"jU0sdbce7r9JEe4odwcPn",type:d,createdAt:rn,updatedAt:rn,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR20",body:"European Commission. EU actions against food waste [Viitattu 14.2.2020.]",link:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Ffood\u002Fsafety\u002Ffood_waste\u002Feu_actions_en"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kotitalouksissa ostetusta ruoasta pÃ¤Ã¤tyy hÃ¤vikkiin noin 4â€“5 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:ro},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". RuokahÃ¤vikillÃ¤ tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syÃ¶mÃ¤kelpoista, mutta joka syystÃ¤ tai toisesta pÃ¤Ã¤tyy roskiin tai biojÃ¤tteeksi. Suomalaisissa kotitalouksissa eniten hÃ¤vikkiin pÃ¤Ã¤tyy kasviksia, peruna, kotona tehtyÃ¤ ruokaa ja maitotuotteita ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ro},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kuluttajan ruokavalion ilmastovaikutuksesta niin ikÃ¤Ã¤n vajaat viisi prosenttia aiheutuu kuluttajan ruokahÃ¤vikistÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:bK},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LisÃ¤ksi tuotantoketjussa syntyy syÃ¶mÃ¤kelpoista elintarvikejÃ¤tettÃ¤: vÃ¤hittÃ¤iskaupassa 1â€“2 prosenttia kaupan volyymistÃ¤, liha- ja maitotuotteiden valmistuksessa 1â€“3 prosenttia tuotannosta, leipomoissa 7â€“8 prosenttia tuotannosta ja 1â€“5 prosenttia tuotannosta muilla tuotannon aloilla. Kaikki elintarviketeollisuuden alat yhteensÃ¤ noin 3 prosenttia tuotannosta pÃ¤Ã¤tyy hÃ¤vikkiin. ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Ruokapalveluissa ja ravintoloissa hÃ¤vikkiin pÃ¤Ã¤tyy keskimÃ¤Ã¤rin 16â€“20 prosenttia valmistetusta ruoasta ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3GlVWdU5GIZKF7Ssohnfe3",type:d,createdAt:rr,updatedAt:rr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL19a",body:"Silvennoinen, K., Nisonen, S. & PietilÃ¤inen, O. 2019. Food waste case study and monitoring developing in Finnish food services. Waste Management, Volume 97: 97â€“104.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.wasman.2019.07.028"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"mtErYUQ9CV2XtbERq0H1R",type:d,createdAt:rs,updatedAt:rs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL19b",body:"Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Katajajuuri, J.-M., Nisonen, S., PietilÃ¤inen, O. & Timonen K. 2019. WASTESTIMATOR : RuokahÃ¤vikin pÃ¤ivitetyt mittaustulokset ja ruokahÃ¤vikin seurantatyÃ¶kalun kehittÃ¤minen: kotitaloudet ja ravitsemispalvelut. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 32\u002F2019. 63 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-326-761-9"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4qvcup73a3CdWpqQXv1mHu",type:d,createdAt:rt,updatedAt:rt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SIL20",body:"Silvennoinen, K., Nisonen, S., & Lahti, L. 2020. Ravitsemispalveluiden elintarvikejÃ¤te : jÃ¤tteen mÃ¤Ã¤rÃ¤ 2018â€“2019 ja seurannan kehittÃ¤minen. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1\u002F2020: 45 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-326-894-4"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". YhteensÃ¤ eri lÃ¤hteistÃ¤ koostuva ruokahÃ¤vikki edustaa reilua prosenttia Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:fl},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Kaksi kolmasosaa elintarvikejÃ¤tteestÃ¤ syntyy kulutusvaiheessa, eli ruokapalveluissa, ravintoloissa ja kotitalouksissa ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"28LoIHisCHYUSTfYy9pNU4",type:d,createdAt:ru,updatedAt:ru,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:lS,body:"Silvennoinen, K., Koivupuro, H.-K., Katajajuuri, J.-M., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. RuokahÃ¤vikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010â€“2012 -hankkeen loppuraportti. MTT, Jokioinen. MTT Raportti 41. 65 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-362-8"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suositukset ilmastoystÃ¤vÃ¤lliseksi ruoaksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SyÃ¶ tÃ¤ysipainoista, kasvisvoittoista ja sesonginmukaista ruokaa: suosi kokojyvÃ¤viljoja, juureksia, kaalia, sipuleita ja muita avomaakasviksia, perunaa, palkokasveja, siemeniÃ¤, pÃ¤hkinÃ¶itÃ¤ ja kasviÃ¶ljyjÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi luonnonkalaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤ltÃ¤ runsasta lihankulutusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korvaa osa lihan kulutuksesta niin sanotuilla vÃ¤hempiarvoisilla ruhonosilla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suosi lihaa, jonka tuotantotavat edistÃ¤vÃ¤t maaperÃ¤n hiilivaraston kasvamista, ravinteiden kierrÃ¤tystÃ¤ ja kÃ¤ytÃ¶n tehokkuutta ja laidunnusta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤ltÃ¤ â€turhaa syÃ¶mistÃ¤â€ eli liiallista mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤ ja viihdykesyÃ¶mistÃ¤ (esimerkiksi makeiset, snacksit, virvoitusjuomat, kahvi, alkoholi).",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnittele kauppamatkat huolellisesti, kulje kauppamatkat jalan, polkupyÃ¶rÃ¤llÃ¤ tai joukkoliikennettÃ¤ kÃ¤yttÃ¤en. Autoa kÃ¤ytettÃ¤essÃ¤ osta ruokaa kerralla isompi mÃ¤Ã¤rÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤hennÃ¤ ruokahÃ¤vikkiÃ¤ eli Ã¤lÃ¤ heitÃ¤ ruokaa roskiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6cCvSEZC09rwiqsyvIGWY3",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:39:27.265Z",updatedAt:"2021-10-01T07:52:59.506Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Eri ruoka-aineiden sisÃ¤ltÃ¤mÃ¤t ravintoaineet - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"0\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 99.5715%;\" colspan=\"12\"\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 2. \u003C\u002Fstrong\u003EEri ruoka-aineiden sis&auml;lt&auml;m&auml;t ravintoaineet. \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#7AE6CQtx8zOE9pymorUrFA\" data-ctf-id=\"7AE6CQtx8zOE9pymorUrFA\"\u003ETER18\u003C\u002Fa\u003E MUFA = yksitt&auml;istyydyttym&auml;tt&ouml;m&auml;t rasvahapot monounsaturated fatty acids), PUFA = monityydyttym&auml;tt&ouml;m&auml;t rasvahapot (polyunsaturated fatty acids), SAFA = tyydyttyneet rasvahapot (saturated fatty acids)\u003Cstrong\u003E\u003Cbr \u002F\u003E\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\" valign=\"bottom\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 27.9025%;\" align=\"left\"\u003E\u003Cstrong\u003ERuoka-aine, 100 g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EProteiini g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESinkki mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ERauta mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKalsium mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EFooli&shy;happo &micro;g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EB12 &micro;g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EB2 mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EMUFA g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\"\u003E\u003Cstrong\u003EPUFA g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ESAFA g\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\"\u003E\u003Cstrong\u003ENatrium mg\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ENaudanliha, v&auml;h&auml;rasvainen, keskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E21,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E4,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E2,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E6,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E3,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E1,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E52,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ESianliha, keskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E18,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E2,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E7,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E6,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E4,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E63,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EBroileri, rintaleike, nahkoineen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E21,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E1,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E8,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E15,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E2,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E2,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E80,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKokolihaleikkele, naudanlihaleikkele, rasvaa 2,8 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E19,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E3,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E20,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E804,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKokolihaleikkele, kinkkuleikkele, v&auml;h&auml;rasvainen, rasvaa 2 %\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E22,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E4,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E586,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKokolihaleikkele, kalkkunaleikkele\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E17,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E12,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E9,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E759,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 40px; width: 27.9025%;\"\u003EGrillimakkara, bratwursti\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E12,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E1,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E10,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E1,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E12,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E3,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E9,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E669,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ELohi, kokonainen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E12,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E10,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E10,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E2,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E2,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E3,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E28,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKala, keskiarvo, silakka\u002Fmuikku\u002Fahven\u002Fhauki\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E18,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E1,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E96,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E10,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E4,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E45,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EMaito, kevytmaito, ei lis&auml;tty d-vitamiinia\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E3,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\"\u003E&lt;&nbsp;0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E120,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E4,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\"\u003E&lt;&nbsp;0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E41,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EKaurajuoma, maustamaton, tuotekeskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E97,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E8,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E37,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ESoijajuoma, maustamaton, tuotekeskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E3,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E92,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E32,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E1,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E30,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003EJuusto, tuotekeskiarvo\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E23,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E4,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E0,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E939,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E18,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E1,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,3\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E4,9\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,5\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E12,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E565,6\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 50px; width: 27.9025%;\"\u003ETofu, soijavalmiste\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 9.11641%;\" align=\"right\"\u003E8,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.45161%;\" align=\"right\"\u003E0,8\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.31136%;\" align=\"right\"\u003E5,4\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.5554%;\" align=\"right\"\u003E350,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.87237%;\" align=\"right\"\u003E15,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 4.06732%;\" align=\"right\"\u003E0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 3.50631%;\" align=\"right\"\u003E0,1\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 6.59187%;\" align=\"right\"\u003E1,2\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E2,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 5.6101%;\" align=\"right\"\u003E0,7\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 8.97616%;\" align=\"right\"\u003E7,0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Filmastonmuutos\u002Fhillinta\u002F-\u002Fartikkeli\u002Fab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655\u002Filmastonmuutosta-voi-hillita-ilmastoystavallisella-ruokavaliolla.html#2"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1qxgqFPuWNJ604dqmyR16f",type:d,createdAt:"2022-01-11T14:31:58.766Z",updatedAt:"2022-01-11T14:43:23.299Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuutosta voi hillitÃ¤ ilmastoystÃ¤vÃ¤llisellÃ¤ ruokavaliolla -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",visibleTitle:cf,referencingItems:[rv],teaserType:bk,displayTitle:x}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:qe},content:[{nodeType:a,value:ha,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:qf},content:[{nodeType:a,value:qg,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:qh},content:[{nodeType:a,value:qi,marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.norden.org\u002Ffi\u002Fuutinen\u002Fuudet-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-tulossa-vuonna-2022-tule-mukaan-tyohon"},content:[{nodeType:a,value:"Pohjoismainen yhteistyÃ¶ 2019. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulossa vuonna 2022 â€“ tule mukaan tyÃ¶hÃ¶n. uutinen 8.10.2019. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:rw},content:[{nodeType:a,value:"Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa â€“ valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE) (Tietoa siitÃ¤, miten maataloudessa ja maatiloilla voidaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ ilmastopÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja sopeutua ilmastonmuutokseen) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Fruoka-ja-ravitsemus\u002Fruoan-ilmastovaikutukset"},content:[{nodeType:a,value:"Luonnonvarakeskus: Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n ja ilmastoon ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Fruokaminimi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Luonnonvarakeskus: Ruoka-Minimi-hanke (RuokahÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤misen ja ravitsemussuositusten mukaisen syÃ¶misen ilmasto- ja ympÃ¤ristÃ¶vaikutukset vuoteen 2030 mennessÃ¤.) ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Fscenoprot\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Luonnonvarakeskus: Scenoprot-hanke (Hankkeessa kehitetÃ¤Ã¤n suomalaista proteiinijÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.saasyoda.fi\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Motiva Oy: Saa syÃ¶dÃ¤! VinkkejÃ¤ ruokahÃ¤vikin vÃ¤hentÃ¤miseen ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ruokatieto.fi\u002Fruokakasvatus\u002Fruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa\u002Fymparisto\u002Fvoit-vaikuttaa-ruuan-ymparistovaikutuksiin\u002Fsaasta-energiaa-keittiossa"},content:[{nodeType:a,value:"Ruokatieto Yhdistys ry: SÃ¤Ã¤stÃ¤ energiaa keittiÃ¶ssÃ¤ ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[O],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4gWagtyVsD4RkE4bk6ruXt",type:d,createdAt:rx,updatedAt:rx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ruokavaliot",slug:"ruokavaliot"}}],articleLength:[cA],toc:x,modifiedDate:"2020-05-12",publisher:[gp,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AJWZWaErMUvSMFc1pgqqY",type:d,createdAt:ry,updatedAt:ry,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bE}},locale:g},fields:{title:"VILMA- ja VILLE-hankkeet",text:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:"PÃ¤ivitetty Manner-Suomen maaseudun kehittÃ¤misohjelman 2014â€“2020 rahoittamissa ",marks:[],data:{}},{nodeType:o,content:[{nodeType:a,value:"VILMA- ja VILLE-hankkeissa",marks:[],data:{}}],data:{uri:rw}},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}],data:{}}]}}}]};qk.metadata={tags:[],concepts:[]};qk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4grn03uauEi63n1LlKxAFn",type:C,createdAt:"2021-10-04T11:36:47.173Z",updatedAt:"2022-01-11T13:34:59.169Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:z,locale:g};qk.fields={title:"ilmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4 jhDO54BYg",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4grn03uauEi63n1LlKxAFn\u002Fc4004ef7d37440b1ae2c643e3e5675f3\u002Filmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4_jhDO54BYg.jpg",details:{size:375045,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastoystavallinen-ruokavalio-nostokuva-dan-gold-unsplash-4_jhDO54BYg.jpg",contentType:S}};qu.metadata={tags:[],concepts:[]};qu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3Vqh7YTtXKekxz1c75n7Q2",type:d,createdAt:qv,updatedAt:qv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};qu.fields={abbreviation:"REY14",body:"Reynolds J. C., Buckley J. D., Weinstein P. & Boland J. 2014. Are the Dietary Guidelines for Meat, Fat, Fruit and Vegetable Consumption Appropriate for Environmental Sustainability? A Review of the Literature. Nutrients, Volume 6, Issue 6: 2251â€“2265.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.3390\u002Fnu6062251"};qw.metadata={tags:[],concepts:[]};qw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"21GzisuRm78eb1NcfmPuQI",type:d,createdAt:qx,updatedAt:qx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};qw.fields={abbreviation:"FIS16",body:"Fischer, C. G. & Garnett, T. 2016. Plates, pyramids, planet â€“ Developments in national healthy and sustainable dietary guidelines: a state of play assessment. Food and Agriculture Organization of the United Nations and The Food Climate Research Network at The University of Oxford. 70 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.fao.org\u002Fsustainable-food-value-chains\u002Flibrary\u002Fdetails\u002Fen\u002Fc\u002F415611\u002F"};qD.metadata={tags:[],concepts:[]};qD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29U7SGVAUYSh8sYOOK1HJM",type:d,createdAt:qE,updatedAt:qE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};qD.fields={abbreviation:"EAT19",body:"EAT. 2019. EAT-Lancet Commission Summary Report [Viitattu 16.10.2019.]",link:"https:\u002F\u002Featforum.org\u002Feat-lancet-commission\u002Feat-lancet-commission-summary-report\u002F"};qM.metadata={tags:[],concepts:[]};qM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4cLYlUy7EN0EoYhPsGSdNy",type:d,createdAt:qN,updatedAt:qN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};qM.fields={abbreviation:"LUO17",body:"Luonnonvarakeskus. 2017. Ravintotase 2016 [Viitattu 10.2.2020.]",link:"http:\u002F\u002Fstat.luke.fi\u002Fravintotase"};ra.metadata={tags:[],concepts:[]};ra.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2UJ3rcUvCJQgO5ysdMPQAZ",type:d,createdAt:rb,updatedAt:rb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ra.fields={abbreviation:"VRI10",body:"de Vries, M. & de Boer, I. J. M. 2010. Comparing environmental impacts for livestock products: A review of life cycle assessments. Livestock Science, Volume 128, Issues 1â€“3: 1â€“11.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1016\u002Fj.livsci.2009.11.007"};rd.metadata={tags:[],concepts:[]};rd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2T4Yl0o7mE8AdV4OyycNZR",type:d,createdAt:re,updatedAt:re,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};rd.fields={abbreviation:"RAS14",body:"RÃ¤sÃ¤nen, K., Saarinen, M., Kurppa, S., Silvenius, F., Riipi, I., Nousiainen, R., ErÃ¤linna, L., Mattinen, L., Jaakkola, S., Lento, S. & MÃ¤kinen-HankamÃ¤ki, S. 2014. LÃ¤hiruuan ekologisten vaikutusten selvitys. MTT Raportti 145, Jokioinen. 97 s.",link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-487-538-7"};rf.metadata={tags:[],concepts:[]};rf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2nYsbZfg4NY7Vpjju5EVzV",type:d,createdAt:rg,updatedAt:rg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};rf.fields={abbreviation:"SIL19c",body:"Silvenius, F., Usva, K., Katajajuuri, J.-M. & Jaakkonen & A.-K. 2019. Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiankulutustilastojen perusteella sekÃ¤ vesijalanjÃ¤lki. Tilaustutkimus Kauppapuutarhaliitolle ja SLC:lle. Luonnonvarakeskus, Helsinki. 22 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fkauppapuutarhaliitto.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F05\u002FKasvihuoneiden-ilmastovaikutus-tutkimus.pdf"};ro.metadata={tags:[],concepts:[]};ro.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1DJTIFVSxBZD695s1Xdy9w",type:d,createdAt:rp,updatedAt:rp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ro.fields={abbreviation:"SIL14",body:"Silvennoinen, K., Katajajuuri, J.-M., Hartikainen, H., HeikkilÃ¤, L. & Reinikainen, A. 2014. Food waste volume and composition in Finnish households. British Food Journal, Volume 116, Issue 6: 1058â€“1068.",link:"https:\u002F\u002Fdoi.org\u002F10.1108\u002FBFJ-12-2012-0311"};rv.metadata={tags:[],concepts:[]};rv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"LepytSb5tsPUBjQNp9v8T",type:d,createdAt:"2022-01-11T11:08:37.950Z",updatedAt:"2023-03-07T11:00:47.528Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};rv.fields={title:"Ilmastoruokaohjelma",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Vv6bGZWcmL0vU6ydKFFTm",type:C,createdAt:"2022-01-11T11:07:07.954Z",updatedAt:"2022-01-11T11:59:23.687Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:y,locale:g},fields:{title:"ilmastoruokaohjelma-nostokuva-pixabay-752153",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FVv6bGZWcmL0vU6ydKFFTm\u002F93c3e5d9cb9617a6e3a538894d6afd45\u002Filmastoruokaohjelma-nostokuva-pixabay-752153.jpg",details:{size:431719,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastoruokaohjelma-nostokuva-pixabay-752153.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Vihanneksia korissa.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n (MMM) limastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistÃ¤ kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ ruokajÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Filmastoruokaohjelma",linkText:"Lue lisÃ¤Ã¤ MMM:n sivuilta"};rC.metadata={tags:[],concepts:[]};rC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3o2PqKFSz3NEHuVnv2B9C1",type:d,createdAt:rD,updatedAt:rD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};rC.fields={title:"Uusiutuva energia",slug:"uusiutuva-energia"};rJ.metadata={tags:[],concepts:[]};rJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5D2Dc2ewXctTbsMaCDqJgj",type:d,createdAt:"2022-01-24T08:17:02.055Z",updatedAt:"2023-03-14T10:39:08.947Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:jF,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};rJ.fields={title:"Hiilineutraalisuomi.fi",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fPwrWezFsd58cErrZNx56",type:C,createdAt:"2022-01-24T08:15:55.971Z",updatedAt:"2022-01-24T08:59:56.637Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ea,revision:E,locale:g},fields:{title:"hiilineutraalisuomi-fi-logo-fi-svg",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4fPwrWezFsd58cErrZNx56\u002Fdd366f7690219d503918af960a19d3a6\u002Fhiilineutraalisuomi-fi-logo-fi.svg",details:{size:15678,image:{width:678,height:398}},fileName:"hiilineutraalisuomi-fi-logo-fi.svg",contentType:bG}}},teaserImageAlt:"Hiilineutraalisuomi.fi-sivuston logo",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sivusto tarjoaa tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, tyÃ¶kaluja ja ratkaisuja ilmastoviisaan Suomen rakentamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fhiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI",linkText:"Siirry Hiilineutraali.fi-sivustolle"};rQ.metadata={tags:[],concepts:[]};rQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ZRBFOc4xunmlj3ulhI8Kw",type:d,createdAt:"2021-06-18T16:20:42.038Z",updatedAt:"2024-11-08T17:08:38.861Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:284,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};rQ.fields={publishedLanguages:[g,H],title:rR,materialType:G,slug:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista",parent:c_,teaserImage:rS,teaserImageAlt:rT,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvÃ¤ tutkimus on laajentunut viime vuosina luonnontieteellisestÃ¤ tutkimuksesta yhÃ¤ monialaisemmaksi. Suomessa sopeutumistutkimusta on edistetty muun muassa kansallisilla ohjelmilla ja hankkeilla. Tutkimustulokset auttavat meitÃ¤ ymmÃ¤rtÃ¤mÃ¤Ã¤n paremmin paitsi ilmastonmuutoksen keskeisiÃ¤ riskejÃ¤ ja haavoittuvuuksia sekÃ¤ niihin liittyviÃ¤ mahdollisuuksia ja tarvittavia sopeutumistoimia.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tutkimusta tehdÃ¤Ã¤n monella saralla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan tutkimusta ja monitieteistÃ¤ lÃ¤hestymistapaa, joka ulottuu luonnontieteistÃ¤ yhteiskuntatieteisiin. Tutkimuksista saatavat tulokset auttavat meitÃ¤ ymmÃ¤rtÃ¤mÃ¤Ã¤n entistÃ¤ paremmin  ilmastoon ja yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviÃ¤ haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimustulosten avulla voidaan myÃ¶s tuottaa uusia sopeutumisratkaisuja, ja tietoa voidaan hyÃ¶dyntÃ¤Ã¤ myÃ¶s sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa. ",nodeType:a},{data:{target:cy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Suomen kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa 2030 yhtenÃ¤ tavoitteena onkin vahvistaa sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskeihin ja sopeutumiseen liittyvÃ¤Ã¤ tietopohjaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:aB,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvÃ¤n sopeutumisen tutkimusta on tehty Suomessa sekÃ¤ laajoina tutkimusohjelmakokonaisuuksina ettÃ¤ yksittÃ¤isinÃ¤ tutkimus- ja kehityshankkeina. Sopeutumistutkimusta rahoitetaan monista kansallisista ja eurooppalaisista lÃ¤hteistÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumiseen liittyvÃ¤ tutkimus keskittyi aluksi luonnontieteeseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa ilmastonmuutosta on tutkittu laajasti ja monitieteisesti tutkimusohjelmissa jo 1990-luvun alusta lÃ¤htien. Silloin kÃ¤ynnistyivÃ¤t tutkimusohjelmat Suomen Akatemian rahoittamat SILMU (1990â€“1995) ja FIGARE (1990â€“2002) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:rU,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n muutosten tutkimusohjelma SILMUn yli 80 tutkimushanketta keskittyivÃ¤t ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiin vaikutuksiin ilmakehÃ¤ssÃ¤ (muun muassa ensimmÃ¤iset ilmastonmuutosskenaariot Suomelle), metsissÃ¤ ja soilla sekÃ¤ vaikutuksiin joillekin toimialoille. Varsinaista ilmastonmuutokseen sopeutumista siinÃ¤ kÃ¤siteltiin kuitenkin vain alustavasti. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Globaalimuutoksen tutkimusohjelma FIGAREssa tutkimuskenttÃ¤ laajeni luonnontieteistÃ¤ myÃ¶s ilmastonmuutokseen hillintÃ¤Ã¤n ja sopeutumiseen liittyviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknisiin kysymyksiin. Ohjelman tavoitteena oli kehittÃ¤Ã¤ ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan kohdistuviin muutoksiin tai auttaa niihin sopeutumisessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Ohjelman 36 hankkeen tulokset keskittyivÃ¤t silti pitkÃ¤lti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:rU,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:hl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EnsimmÃ¤inen erityisesti sopeutumiseen keskittynyt laaja yksittÃ¤inen tutkimushanke Suomessa oli FINADAPT (Suomalaisen ympÃ¤ristÃ¶n ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen), jota ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ rahoitti vuosina 2004â€“2005. Se kÃ¤sitti seuraavat aihealueet: ilmastotieto ja skenaariot, luonnon monimuotoisuus, metsÃ¤talous, maatalous, vesivarat, terveys, liikenne, rakennettu ympÃ¤ristÃ¶, energiainfrastruktuuri, matkailu ja luonnon virkistyskÃ¤yttÃ¶, sosio-ekonominen selvitys ja yhdyskuntasuunnittelu. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4KcgnQTJvF03iqctnYxKbT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Hankkeessa tutkittiin Suomen sopeutumista ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin ja tunnistettiin suuntaviivoja tarvittaville uusille tutkimusohjelmille ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SILMUn, FIGAREn ja FINADAPTin tuloksia hyÃ¶dynnettiin laajasti myÃ¶s vuonna 2005 julkaistun Suomen ensimmÃ¤isen Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian laatimisessa  ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:fn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimus on kehittynyt monitieteiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumisstrategian toimeenpanoa tuettiin laajalla Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmalla (ISTO, 2006â€“2010), jonka pÃ¤Ã¤rahoittajat olivat maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ ja ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶. ISTOssa tuotettiin sopeutumistoimien suunnittelun ja toimeenpanon vaatimaa tietoa sekÃ¤ edistettiin tiedon soveltamista kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ISTO-tutkimusohjelmaan kuului 30 eri teemoihin liittyvÃ¤Ã¤ hanketta, jotka kÃ¤sittelivÃ¤t muun muassa maa- ja metsÃ¤taloutta, kalataloutta, kaavoitusta ja rakentamista, ilmastopalvelua, sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶itÃ¤, luonnon monimuotoisuutta ja sosiaalisia vaikutuksia. MyÃ¶s tulvien ja kuivuuden tuomat haasteet sekÃ¤ sopeutumisen kansainvÃ¤linen ulottuvuus otettiin huomioon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tulokset koottiin muun muassa synteesijulkaisuun ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2fG6IveTb98x2i4tNQTp7e",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". ISTO-ohjelma tÃ¤ytti monilta osin aiemmin tunnistettuja tietoaukkoja, mutta yhteiskuntatieteellisiÃ¤ tai sektorirajat ylittÃ¤viÃ¤ tutkimusaiheita siinÃ¤ oli vÃ¤hÃ¤n. ISTOssa ei myÃ¶skÃ¤Ã¤n kÃ¤sitelty kovinkaan paljon alueellisia tai paikallisia sopeutumiskysymyksiÃ¤, koska tutkimus painottui valtakunnalliselle tasolle. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hm,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ISTOa seurannut ilmastonmuutoksen akatemiaohjelma Suomen Akatemian rahoittama FICCA (Ilmastonmuutos â€“ vaikutukset ja hallinta, 2011â€“2014) tutki ilmastonmuutoksen tuomia haasteita sekÃ¤ yhteiskunnallisesta ettÃ¤ luonnontieteellisestÃ¤ nÃ¤kÃ¶kulmasta. Sen tarkoituksena oli tukea monitieteistÃ¤ tutkimusta. Ohjelmassa tutkittiin erityisesti ilmastonmuutoksen riskejÃ¤ ja haavoittuvuutta liittyen muun muassa tulviin, kaupunkien vesihuoltoon, energiaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja maatalouteen viidessÃ¤ eri hankkeessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1QEhekPxCkR4hxsWCxvPzO",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksessa on keskitytty toimialojen haasteisiin ja riskienhallintaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viime vuosina sopeutumiseen liittyvÃ¤ssÃ¤ tutkimuksessa on laajennettu eri toimialojen tietopohjaa sekÃ¤ pyritty etsimÃ¤Ã¤n ratkaisuja niitÃ¤ kohtaaviin ilmastohaasteisiin. Suomessa on ja on ollut useita pÃ¤Ã¤osin kotimaisista lÃ¤hteistÃ¤ rahoitettuja, toimialakohtaisia sopeutumistutkimushankkeita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusaiheita ja -hankkeita ovat olleet esimerkiksi",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"terveys: Suomen Akatemian rahoittamat PLUMES-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7w0FdsFjzE7sLAQaSH4Yn2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja CLIHE-tutkimusohjelma ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2WB8shOmSkr0QuJvqKa937",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", josta rahoitetaan muun muassa CHAMPS- ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4nDrroFSxJ4iDDu230vE5N",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja HEATCLIM-hankkeita ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7hyoSBOoYS7nc3cBKStTr3",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"vesi: Ilmastopaneelin hanke Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6Uonhkj19YWiW9UREgJbyY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n rahoittama KestÃ¤vÃ¤ tulvariskien hallinta -hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"or7b0jgZlfPXgszwdlEyJ",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"maatalous: muun muassa Maatilatalouden kehittÃ¤misrahaston rahoittama ILMAPUSKURI-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3OUxNXa5tw7cmABHUYakVw",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ Manner-Suomen maaseudun kehittÃ¤misohjelman rahoittamat tiedonvÃ¤lityshankkeet, joista tuorein on MURU ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4fahvohsno1JAbWx5C5KGL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"metsÃ¤talous: Suomen Akatemian rahoittama FORBIO-metsÃ¤biotaloushanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6BaCpMJGZVT87F2nIfL0Gr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", FOSTER-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7CIn4bPDkcH7sVMJNMGi0z",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"luonnon monimuotoisuus: FICCAn tutkimushanke A-LA-CARTE ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2F0tgOVKZjRDH1AnEITEGY",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"huoltovarmuus: Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama ILMAHUOLTO ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3I5dxo9rdoxsTQs3KjoZro",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cz,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"energiantuotanto: Valtion ydinjÃ¤tehuoltorahaston rahoittama PREDICT-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3RdYzJ1FWc1EbO8LphzpA8",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ekosysteemien toiminta ja metsien kÃ¤yttÃ¶ muuttuvassa ilmastossa (MIL) -tutkimusohjelma oli kÃ¤ynnissÃ¤ vuosina 2007â€“2012. Ohjelmassa tuotettiin 14 eri tutkimushankkeen turvin tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen metsiin ja metsÃ¤ekosysteemeihin sekÃ¤ metsien kyvystÃ¤ sopeutua ilmastonmuutokseen. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7bHxAsWZvkfHGJF2w2J8hp",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Viime vuosina hankkeissa on tutkittu myÃ¶s esimerkiksi luontopohjaisia ratkaisuja. TÃ¤llaisia hankkeita ovat olleet TASAPELI ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"40BCGcPcNiHeQC289LXXCT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja OPERANDUM ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3uWqT4Zh3ooQ66RqF8MLD5",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:hl,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on ollut myÃ¶s aktiivisesti mukana useissa sopeutumiseen liittyvissÃ¤ EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa. NÃ¤istÃ¤ esimerkkejÃ¤ ovat ekosysteemien ja elinkeinojen haavoittuvuutta tarkasteleva VACCIA-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4AUkvZT7RGQ1JDbyK5OPQt",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3i5GsAOi70r771HXTpGYbL",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", sopeutumistiedon kÃ¤ytettÃ¤vyyttÃ¤ edistÃ¤vÃ¤ BASE-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13ctpyYn5orLKpu4MXptr0",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:hn,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ tuoreempi heijastevaikutuksia tunnistava CASCADES-hanke ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"74YYgS6cOPqxvpztjmpDZX",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusimmassa sopeutumistutkimuksessa tehdÃ¤Ã¤n kokonaisvaltaisia arvioita",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SopeutumistyÃ¶n edetessÃ¤ tutkimuksella pyritÃ¤Ã¤n tukemaan toimialakohtaisen tyÃ¶n lisÃ¤ksi Suomen sopeutumisen kokonaisuuden kehitystÃ¤ (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1hrgGOYNbbNtN8VeMyP5v2",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallinnan tilaa Suomessa arvioitiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamassa ELASTINEN-hankkeessa (Ennakoiva lyhyen aikavÃ¤lin sÃ¤Ã¤-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen) vuosina 2015â€“2016. SiinÃ¤ arvioitiin riskienhallintakeinoja, eri toimijoiden roolia ilmastoon liittyvissÃ¤ riskitilanteissa, maan rajat ylittÃ¤viÃ¤ ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksia ja ilmastoriskien hallinnan kustannuksia ja hyÃ¶tyjÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1gFgCOhyf9ZiuLgkMODEo4",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2rlE1IjUsY32pNmT0mrOyh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SIETO-hanke (SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit, 2017â€“2018) oli niin ikÃ¤Ã¤n VN TEAS -rahoitteinen. Se toteutti kansallisen sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arvioinnin ja kartoitti suunnitelmia tulevien riskinarviointien toimintamalleiksi. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"5uQlxYM0VpGsKgz142Ey1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" SIETO-hankkeen tuloksia hyÃ¶dynnettiin laajasti vuonna 2023 julkaistun valtakunnallisen riskiarvion valmistelussa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:rN,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen sopeutumispolitiikan toimeenpanoa arvioitiin VN TEAS -hankkeessa KOKOSOPU (Kokonaisarviointi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan toimeenpanosta) vuosina 2021â€“2022. Hanke tuotti arvion Suomen sopeutumispolitiikan ja voimassa olevan sopeutumissuunnitelman onnistumisista ja haasteista. LisÃ¤ksi se vertasi Suomen sopeutumispolitiikan kehitystÃ¤ muiden maiden vastaavaan politiikkaan ja selvitti tulevaisuudessa sopeutumistyÃ¶hÃ¶n kohdistuvia muutoksia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"17uSmBAYptcjNrv2jpertF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sopeutumistutkimuksessa korostuu jatkossakin monitieteinen lÃ¤hestymistapa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alue- ja paikallistason toimijat ovat tÃ¤rkeitÃ¤ sopeutumistoimien toteuttajia, mikÃ¤ alkaa myÃ¶s nÃ¤kyÃ¤ myÃ¶s sopeutumistutkimuksessa. EsimerkkejÃ¤ tÃ¤stÃ¤ ovat Ilmastopaneelin SUOMI-hanke, jossa tunnistettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri alueilla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1BlpNIvjUzEqoKkMNAQCql",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" sekÃ¤ Suomen Akatemian rahoittamat FINSCAPES- ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1SWIq4BYPQ8XO6UPlf9xFB",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja Adapt-FIRST-hankkeet ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3KFAgeEnFQzwlUN0NB3hKy",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", joissa tuotetaan myÃ¶s alueellista sopeutumista tukevaa tutkimustietoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusta tarvitaan myÃ¶s siitÃ¤, millaisia sopeutumistoimia voi ja kannattaa tehdÃ¤, millainen varautuminen on hyÃ¶dyllistÃ¤ ja miten sopeutumista edistetÃ¤Ã¤n eri aloilla (kuva 2). Huomiota on alettu kiinnittÃ¤Ã¤ lisÃ¤ksi sopeutumistoimenpiteisiin liittyviin kustannuksiin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sopeutumistoimien kustannuksia ja riskeistÃ¤ aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on selvitetty KUITTI-hankkeessa (rahoittaja VN TEAS) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"b5gWTdUlpG1ts3UqVLOtg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tietoa sopeutumistoimien kustannuksista sekÃ¤ ilmastonmuutokseen vaikutuksista Suomen talouteen kuitenkin tarvitaan vielÃ¤ lisÃ¤Ã¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"QvsRhDs0kFRiG8maVibkW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"11krCnJEGh863r8b2RmgDl",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusissa sopeutumisen tutkimuksissa sekÃ¤ ohjelma- ja hankekokonaisuuksissa kannattaa miettiÃ¤, millaiset toimijat hyÃ¶tyvÃ¤t tutkimuksesta ja kenelle tietoa ollaan tuottamassa. LisÃ¤ksi tietoa sopeutumisesta ja sen tarpeesta on hyvÃ¤ kÃ¤sitellÃ¤ eri aihepiirien tai tutkimusteemojen mukaan. YhÃ¤ enemmÃ¤n painoarvoa sopeutumistutkimuksessa ovat saamassa esimerkiksi ilmastonmuutokseen terveysvaikutukset tai yhteiskunnan huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvÃ¤t kysymykset ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cl,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-165-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Valkonen, T., Kuusi, T., Pohjola, J., Sillanaukee, O., Kuusela, O.-P., Lehmus, M., Lintunen, J., Sarkia, K., Fronzek, S. 2023. Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:17. 154 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oD},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n, M., Tikkakoski, P., Sorvali, J., MettiÃ¤inen, I., KÃ¤yhkÃ¶, J., Helminen, M., MÃ¤Ã¤ttÃ¤, H., Berninger, K., MerilÃ¤inen, P., Ahonen, S., Kolstela, J., Juhola, S., Tynkkynen, O., Gregow, H., Groundstroem, F., Halonen, J., Munck af RosenschÃ¶ld, J., Tuomenvirta, H., Carter, T., Lehtonen, H., Luomaranta, A. & MÃ¤kelÃ¤, A. 2022. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa â€“ nykytila ja kehitysnÃ¤kymÃ¤t. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:55. 138 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-601-0"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tuomenvirta H., Haavisto R., HildÃ©n M., Lanki T., Luhtala S., MerilÃ¤inen P., MÃ¤kinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., PÃ¶yry J., Sorvali J. ja Veijalainen N. 2018. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskit Suomessa â€“ Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43\u002F2018. 107 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-602-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n M., Haavisto R., Harjanne, A., Juhola, S., Luhtala, S., MÃ¤kinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., PÃ¶yry J. ja Tuomenvirta H. 2018. IlmastokestÃ¤vÃ¤ Suomi - Toimintamalli sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien arviointien jÃ¤rjestÃ¤miseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 44\u002F2018. 67 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F168693"},content:[{data:{},marks:[],value:"Harjanne, A., Haavisto, R., Tuomenvirta, H., Luhtala, S., MÃ¤kelÃ¤, A., Gregow, H., Halonen, M., Raivio, T., HildÃ©n, M., Parjanne, A., Jakkila, J., Juhola, S., RÃ¤sÃ¤nen, A., HaanpÃ¤Ã¤, S., Jurgilevich, A., Peltonen-Sainio, P., Lanki, T., Miettinen, I., Zacheus, O. & Kollanus, V. 2016. SÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolÃ¤hteet Suomessa. Ilmatieteen laitoksen julkaisusarja 2016:6. 111 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-302-6 "},content:[{data:{},marks:[],value:"HildÃ©n, M., Groundstroem, F., Carter, T. R., Halonen, M., Perrels, A. & Gregow, H. 2016. Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46\u002F2016. 62 s.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-287-301-9 "},content:[{data:{},marks:[],value:"Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Nurmi, V., Oljemark, K., Tuomenvirta, H., Groundstroem, F., Juhola, S., Miettinen, I. & Gregow, H. 2016. Taloudellisesti tehokkaampaa sÃ¤Ã¤- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45\u002F2016. 68 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fluonto-ja-ilmasto\u002Filmastonmuutokseen-sopeutuminen"},content:[{data:{},marks:[],value:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[$],tags:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"5qxlYzCuAuUaNSwfXl1x8S"}},bM],articleLength:[Y],toc:x,publishDate:"2018-11-06",modifiedDate:"2024-02-29",publisher:[M,J]};rS.metadata={tags:[],concepts:[]};rS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss",type:C,createdAt:"2024-03-12T14:35:18.468Z",updatedAt:"2024-06-26T11:13:44.736Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ae,revision:v,locale:g};rS.fields={title:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5e2C7u5RrB8nnNwR5Sa8Ss\u002Fd0b30f35abb539ff5b572c0c5c6b1c36\u002Ftutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431.jpeg",details:{size:134392,image:{width:P,height:R}},fileName:"tutkimus-tukee-ilmastonmuutokseen-sopeutumista-nostokuva-adobestock-170435431.jpeg",contentType:S}};r$.metadata={tags:[],concepts:[]};r$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6mdCaZJVH71DZ7mbngSybT",type:d,createdAt:sa,updatedAt:sa,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};r$.fields={abbreviation:"HaTu09",body:"HaanpÃ¤Ã¤, S., Tuusa, R. & Peltonen, L. 2009. Ilmastonmuutoksen alueelliset sopeutumisstrategiat: READNET-hankkeen loppuraportti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 75. Teknillinen korkeakoulu, YTK, Espoo. 39 s.",link:"http:\u002F\u002Flib.tkk.fi\u002FReports\u002F2009\u002Fisbn9789522482686.pdf"};sb.metadata={tags:[],concepts:[]};sb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3l0ZzfA43wAjPz7NqSinLe",type:d,createdAt:sc,updatedAt:sc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};sb.fields={abbreviation:"Nord08",body:"Nordregio. 2009. Climate Change Emergencies and European Municipalities: Guidelines for Adaption and Response. 31 s. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat hÃ¤tÃ¤tilanteet ja Euroopan kunnat: Sopeutumis- ja varautumisohjeet. 28 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.nordregio.se\u002Fen\u002FPublications\u002FPublications-2009\u002FClimate-Change-Emergencies-and-European-Municipalities\u002F"};sk.metadata={tags:[],concepts:[]};sk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5zFdyIApqFO8twmmpUCAMn",type:d,createdAt:sl,updatedAt:sl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};sk.fields={title:"Kustannukset",slug:"kustannukset"};sm.metadata={tags:[],concepts:[]};sm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4ODzQHL6TgUyt430TZ0LmY",type:d,createdAt:"2021-07-19T13:06:24.037Z",updatedAt:"2023-03-15T12:59:28.629Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:d$,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};sm.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Tulviin voidaan varautua tulvariskien hallintatoimilla",materialType:G,slug:"tulviin-voidaan-varautua-tulvariskien-hallintatoimilla",parent:c_,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulviin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin voidaan varautua ennakkoon tulvariskien arviointi- ja hallintatoimilla. Tehokkaalle tulvariskien hallinnalle ovat tÃ¤rkeitÃ¤ erilaiset tulvakartat. Tulvatilanteessa vahinkoja vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n viranomaisten toimin, mutta oleellisen tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ on myÃ¶s kansalaisten omatoiminen tulviin varautuminen ja omaisuuden suojaaminen tulvilta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos lisÃ¤Ã¤ tulvia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvalla tarkoitetaan sitÃ¤, kun normaalisti kuivana oleva maa peittyy vÃ¤liaikaisesti veden alle. Tulviminen voi johtua siitÃ¤, ettÃ¤ vesistÃ¶jen (jÃ¤rvien ja jokien) vedenpinta tai merenpinta nousee tai hulevesiÃ¤ eli sade- ja sulamisvesiÃ¤ kertyy maanpinnalle. ",nodeType:a},{data:{target:hs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvien arvioidaan yleistyvÃ¤n Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. VesistÃ¶jen syys- ja talvitulvat yleistyvÃ¤t ja kasvavat, kun taas kevÃ¤ttulvat pienenevÃ¤t ja aikaistuvat. Suurten keskusjÃ¤rvien vedenkorkeudet nousevat talvella nykyistÃ¤ ylemmÃ¤ksi, ja niiden laskujoissa, kuten KokemÃ¤enjoessa, Kymijoessa ja Oulujoessa, talvivirtaamien kasvu voi lisÃ¤tÃ¤ hyydetulvien riskiÃ¤. Muutos riippuu kuitenkin vesistÃ¶n sijainnista ja ominaisuuksista. Osassa Suomea vesistÃ¶tulvat pienenevÃ¤t, osassa taas kasvavat. ",nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ht},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MyÃ¶s merivesitulvien riski tulee mahdollisesti kasvamaan ennakoidun merenpinnan nousun myÃ¶tÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QovSahR3JBO57YRX83OUH",type:d,createdAt:ss,updatedAt:ss,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"HAA12",body:"Haapala, J. & Johansson, M. 2012. ItÃ¤meri. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? â€“ yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011: 24â€“27.",link:go}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ht},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". KesÃ¤llÃ¤ voimistuvat rankkasateet lisÃ¤Ã¤vÃ¤t hulevesitulvia kaupungeissa, jos viemÃ¤rit ja tulvareitit eivÃ¤t pysty johtamaan vesiÃ¤ riittÃ¤vÃ¤n nopeasti pois ",nodeType:a},{data:{target:fq},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:ht},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavahinkoja voidaan pienentÃ¤Ã¤ hallitsemalla tulvariskejÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvat saattavat aiheuttaa vahingollisia seurauksia terveydelle, turvallisuudelle, ympÃ¤ristÃ¶lle, yhteiskunnan infrastruktuurille eli perusrakenteelle (kuten liikenneyhteyksille ja energian saannille) taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnÃ¶lle, jos niihin ei ole varauduttu. NÃ¤itÃ¤ vahinkoja voidaan pienentÃ¤Ã¤ tulvariskien hallinnan toimenpiteillÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:hs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7vwS5PiGqdBkVNlhHGhQcN",type:d,createdAt:st,updatedAt:st,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO15a",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 5.5.2015 (PÃ¤ivitetty). Tulviin varautuminen. [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤ sekÃ¤ estÃ¤Ã¤ tai vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvista aiheutuvia vahinkoja ",nodeType:a},{data:{target:su},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TulvariskejÃ¤ on Suomessa perinteisesti hallittu tulvasuojelun keinoilla, kuten sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelemÃ¤llÃ¤ vesistÃ¶jen vedenpinnan korkeutta, perkaamalla jokia ja puroja sekÃ¤ pengertÃ¤mÃ¤llÃ¤ rantoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavahinkoja pystytÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vÃ¤sti ottamalla tulvat huomioon maankÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa ",nodeType:a},{data:{target:su},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi hulevesitulvia voidaan hallita parhaiten varaamalla kaavoituksessa hulevesille riittÃ¤vÃ¤sti pidÃ¤ttÃ¤misalueita ja virtausreittejÃ¤. MaankÃ¤ytÃ¶n suunnittelua tukee jÃ¤rjestelmÃ¤llinen tulvakartoitustyÃ¶. Tulvakarttojen avulla annetaan viranomaisille ja kansalaisille tietoa tulva-alueista. ",nodeType:a},{data:{target:hu},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tulvaennusteiden ja -varoitusten avulla voidaan ohjata tulvan aikaista pelastustoimintaa ja vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvavahinkoja.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"66KFHn6qrS7lVpOKDimKjX",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:01.932Z",updatedAt:"2022-01-20T12:47:19.581Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ai,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Kauhajoen PÃ¤ntÃ¤neenjoen tulva-alue.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Ck8dIPmYOBd5J2jIk9BnI",type:C,createdAt:"2021-04-23T12:54:01.511Z",updatedAt:"2021-07-19T10:49:01.084Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,locale:g},fields:{title:"Kauhajoen PÃ¤ntÃ¤neenjoen tulva-alue",description:"Â© Unto Tapio, EtelÃ¤-Pohjanmaan ELY-keskus",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FCk8dIPmYOBd5J2jIk9BnI\u002Fc8af105aaee1b8c72ec8b4de705e84da\u002Fkuva1-kauhajoki-pantaneenjoen-tulva-alue.JPG",details:{size:169090,image:{width:gn,height:ky}},fileName:"kuva1-kauhajoki-pantaneenjoen-tulva-alue.JPG",contentType:S}}},caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kauhajoen PÃ¤ntÃ¤neenjoki tulvi syksyllÃ¤ 2012.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintaa ohjaa lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tulvariskien hallintaa ohjaavat ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:s}],value:"laki ja asetus tulvariskien hallinnasta",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". LainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶llÃ¤ toimenpannaan kansallisesti Euroopan unionin (EU:n) tulvadirektiivi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2WaPklofs5b6U48I04D6MG",type:d,createdAt:sx,updatedAt:sx,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR07",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (2007\u002F60\u002FEY). Euroopan unionin virallinen lehti, L 288\u002F27. 6.11.2007. 8 s.",link:"http:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002FLexUriServ\u002FLexUriServ.do?uri=OJ:L:2007:288:0027:0034:FI:PDF"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", ja sen tarkoituksena on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ tulvariskejÃ¤, ehkÃ¤istÃ¤ ja lieventÃ¤Ã¤ tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekÃ¤ edistÃ¤Ã¤ varautumista tulviin. ",nodeType:a},{data:{target:fr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Lainmukaiseen tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi ja merkittÃ¤vien tulvariskialueiden nimeÃ¤minen, tulvakarttojen laatiminen sekÃ¤ tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittÃ¤ville tulvariskialueille. Lain piiriin kuluvat niin vesistÃ¶-, meri- kuin hulevesitulvatkin. ",nodeType:a},{data:{target:fr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset ja kunnat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan suunnittelun vastuutaho riippuu tulvatyypistÃ¤.  VesistÃ¶alueiden ja merenrannikon tulvariskienhallinnan suunnittelusta  vastaa paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus  (ELY-keskus). Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaa  puolestaan kunta. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:fr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa on 22 merkittÃ¤vÃ¤Ã¤ tulvariskialuetta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Osana tulvariskilainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n toimeenpanoa maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ on nimennyt alueet, joilla vesistÃ¶jen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejÃ¤ pidetÃ¤Ã¤n merkittÃ¤vinÃ¤. EnsimmÃ¤isen kerran alueet nimettiin vuonna 2011. Uudelleenarviointi ja nimeÃ¤minen vuosiksi 2018â€“2024 tehtiin vuonna 2018. NÃ¤itÃ¤ alueita on tÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ yhteensÃ¤ 22, joista viisi sijaitsee merenrannikolla ja loput sisÃ¤vesistÃ¶jen varrella (kuva 2). Joukkoon ei kuulu yhtÃ¤Ã¤n hulevesitulvariskialuetta. Edelliseen vuonna 2011 tehtyyn arviointiin ja nimeÃ¤mispÃ¤Ã¤tÃ¶kseen verrattuna nimettiin kolme uutta aluetta ja poistettiin kaksi aluetta. ",nodeType:a},{data:{target:sB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hw},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤vÃ¤t tulvariskialueet valitaan ELY-keskusten tekemien tulvariskiarviointien perusteella. ELY-keskukset arvioivat vuonna 2018 uudelleen kaikki Suomen vesistÃ¶alueiden ja merenrannikon tulvariskit yhtenÃ¤isin perustein. Arviointiperusteissa otettiin huomioon sekÃ¤ tulvien todennÃ¤kÃ¶isyys ettÃ¤ niiden mahdolliset vahingolliset seuraukset yleiseltÃ¤ kannalta katsoen. Uudessa arvioinnissa otettiin huomioon myÃ¶s ilmastonmuutoksen vaikutus, koetut tulvatilanteet, tarkentuneet paikka- ja muut tiedot sekÃ¤ jo toteutetut tulvariskien hallinnan toimenpiteet. ",nodeType:a},{data:{target:sB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hw},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6er2K9yqNbo9ULUH8YijZy",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:06.368Z",updatedAt:"2022-01-20T12:47:35.353Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Kartta: MerkittÃ¤vÃ¤t tulvariskialueet ja nykyiset hallintasuunnitelma-alueet.",asset:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"10ks39a1vIvtpviwb6uJv9",type:C,createdAt:"2021-04-23T12:54:06.045Z",updatedAt:"2021-07-19T10:57:23.704Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,locale:g},fields:{title:"Kartta: MerkittÃ¤vÃ¤t tulvariskialueet ja nykyiset hallintasuunnitelma-alueet",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F10ks39a1vIvtpviwb6uJv9\u002Fffdd8dc236652a17823d49d4c3717bbc\u002Fkuva2-merkittavat-tulvariskialueet-hallintasuunnitelma-alueet-kartta-2018-fi-iso.jpg",details:{size:2446961,image:{width:1916,height:2125}},fileName:"kuva2-merkittavat-tulvariskialueet-hallintasuunnitelma-alueet-kartta-2018-fi-iso.jpg",contentType:S}}},caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bq,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Suomessa on 22 merkittÃ¤vÃ¤Ã¤ tulvariskialuetta ",nodeType:a},{data:{target:hw},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤ville tulvariskialueille laaditaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. EnsimmÃ¤iset tulvakartat laadittiin vuonna 2013 ja tulvariskien hallintasuunnitelmat vuonna 2015. Vuoden 2021 loppuun mennessÃ¤ laadittavien tai pÃ¤ivitettÃ¤vien tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelussa otetaan huomioon myÃ¶s ilmastonmuutos. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4mxkbQiKA5sNEghuIyHefR",type:d,createdAt:sE,updatedAt:sE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO18b",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 20.12.2018 (PÃ¤ivitetty). Tulvariskien hallintasuunnitelmat [Viitattu 27.2.2019.]",link:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FTulvariskien_hallinta\u002FTulvariskien_hallinnan_suunnittelu\u002FTulvariskien_hallintasuunnitelmat"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tulvariskien arviointi, tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat pÃ¤ivitetÃ¤Ã¤n kuuden vuoden vÃ¤lein. Tulvariskien hallintaan liittyvÃ¤Ã¤ tyÃ¶tÃ¤ tehdÃ¤Ã¤n myÃ¶s muilla tulva-alueilla, kuin nimetyillÃ¤ merkittÃ¤villÃ¤ tulvariskialueilla. Kuntien ja valtion viranomaisten on otettava tulvariskien hallintasuunnitelmat huomioon omassa toiminnassaan. ",nodeType:a},{data:{target:fr},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:hv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnan apuna voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ tulvavaara- ja tulvariskikarttoja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessa tulvariskien hallintaan sisÃ¤ltyy kahdenlaisia tulvakarttoja: tulvavaarakarttoja ja tulvariskikarttoja. Molempia karttoja voidaan kÃ¤yttÃ¤Ã¤ apuna muun muassa alueiden kÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. ",nodeType:a},{data:{target:hu},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:eb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Kartat ovat saatavana vuonna 2014 avatussa tulvakarttapalvelussa ",nodeType:a},{data:{target:sG},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan tai pÃ¤ivitetÃ¤Ã¤n jatkossa voimavarojen mukaan myÃ¶s muille kuin tulvariskialueille. ",nodeType:a},{data:{target:eb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Tulvavaarakartalla",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" esitetÃ¤Ã¤n tulvan laajuus ja vaaran aste karttapohjalla tietyllÃ¤ todennÃ¤kÃ¶isyydellÃ¤. Vaaran asteena kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n yleisimmin vesisyvyyttÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:hu},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2G2Z9UsZkjzaCkADtTzVJU",type:d,createdAt:sI,updatedAt:sI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SAN06",body:"Sane, M., Alho, P., Huokuna, M., KÃ¤yhkÃ¶, J. & Selin, M. 2006. Opas yleispiirteisen tulvavaarakartoituksen laatimiseen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ & ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas-sarja 127, Luonto- ja luonnonvarat. 73 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41018"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Tulvavaarakarttoja on laadittu lÃ¤hinnÃ¤ vesistÃ¶tulville, mutta myÃ¶s meritulville ja jÃ¤istÃ¤ aiheutuville tulville. Osassa kartoissa on huomioitu myÃ¶s ilmastonmuutoksen vaikutus. Tulvavaarakarttoja on Suomessa tehty yli sadalle alueelle, eli myÃ¶s muille kuin merkittÃ¤ville tulvariskialueille. ",nodeType:a},{data:{target:sG},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvavaarakarttojen lisÃ¤ksi merkittÃ¤ville tulvariskialueille on laadittu ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:s}],value:"tulvariskikartat",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:". Tulvariskikartoilla esitetÃ¤Ã¤n tulvan peittÃ¤vyyden lisÃ¤ksi tulviin liittyvÃ¤t riskitekijÃ¤t kohteet: tiedot tulvalle alttiin vÃ¤estÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤, tÃ¤rkeistÃ¤ toiminnoista, vaikeasti evakuoitavista kohteista, kuten esimerkiksi sairaaloista ja vanhainkodeista, sekÃ¤ kohteista, jotka voivat tulvan aikana aiheuttaa haitallisia seurauksia ihmisille tai ympÃ¤ristÃ¶lle. ",nodeType:a},{data:{target:eb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetÃ¤Ã¤n toimenpiteet vahinkojen vÃ¤lttÃ¤miseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤vÃ¤n tulvariskialueen sisÃ¤ltÃ¤ville vesistÃ¶alueille tai rannikkoalueille on tehty tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa kerrotaan tavoitteet ja toimenpiteet tulvista aiheutuvia vahinkojen vÃ¤hentÃ¤miseksi ja ehkÃ¤isemiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden kirjo ulottuu kiinteistÃ¶jen omatoimisista suojauksista alueidenkÃ¤yttÃ¶Ã¶n ja ennakoinnista operatiiviseen tulvantorjuntaan. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistÃ¤ varoittamista sekÃ¤ maankÃ¤ytÃ¶n ja pelastustoimien suunnittelua. NiissÃ¤ on selvitetty myÃ¶s tarve ja mahdollisuudet esimerkiksi tulvavesien pidÃ¤ttÃ¤miseen, vesistÃ¶n sÃ¤Ã¤nnÃ¶stelyn kehittÃ¤miseen tai perkauksiin ja pengerryksiin ja niissÃ¤ otetaan huomioon myÃ¶s vesienhoidon tavoitteet. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet alueelliset ELY-keskukset ja tulvaryhmÃ¤t. EnsimmÃ¤istÃ¤ kertaa laaditut suunnitelmat julkaistiin joulukuussa 2015. ",nodeType:a},{data:{target:fs},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TulvariskejÃ¤ voidaan vÃ¤lttÃ¤Ã¤ hyvÃ¤llÃ¤ alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulvariskien hallinnassa on oleellista pyrkiÃ¤ estÃ¤mÃ¤Ã¤n uusien tulvariskikohteiden muodostuminen. TÃ¤mÃ¤ voidaan tehdÃ¤ parhaiten ottamalla tulvavaara huomioon alueidenkÃ¤ytÃ¶n suunnittelussa. Vuodelta 2017 olevissa ",nodeType:a},{data:{},marks:[{type:s}],value:"valtakunnallisissa alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteissa",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" todetaan, ettÃ¤ uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7J1D8MmhDpKANoUwsAfj5u",type:d,createdAt:sJ,updatedAt:sJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"VAT17",body:"Valtioneuvoston pÃ¤Ã¤tÃ¶s valtakunnallisten alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteiden tarkistamisesta 14.12.2017. 12 s. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7B67CD97B8-C4EE-4509-BEC0-AF93F8D87AF7%7D\u002F133346"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Periaatteessa nÃ¤mÃ¤ tavoitteet ovat hyvin selkeÃ¤t, mutta kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n soveltamisessa syntyy usein ristiriitoja, kun toisaalta on esimerkiksi tarve eheyttÃ¤Ã¤ ja tiivistÃ¤Ã¤ yhdyskuntarakennetta. Vanhojen, tulvavaara-alueella olevien alueiden tÃ¤ydennysrakentaminen luo usein myÃ¶s ristiriitoja uuden ja vanhan rakennuskannan erilaisen perustamiskorkeuden takia. ",nodeType:a},{data:{target:eb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Alimmista rakennuskorkeuksista on alueellisia suosituksia",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"ELY-keskukset ja niiden edeltÃ¤jÃ¤t, alueelliset ympÃ¤ristÃ¶keskukset, ovat antaneet suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista alueillaan. Monilla kunnilla on myÃ¶s omia suosituksiaan. Alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseen on olemassa myÃ¶s pÃ¤ivitetty opas. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LjLyEJ8xXg52Xhvgu7f24",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:53:16.839Z",updatedAt:"2024-10-22T11:19:53.942Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aw,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PAR14",body:"Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa â€“ opas alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseksi ranta-alueilla. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas | 2014. 75 s.",link:hx}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansalaisten tulee varautua tulviin myÃ¶s omatoimisesti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaaratilanteessa eli tulvan uhatessa tai sen aikana henkilÃ¶kohtaisen omaisuuden suojelu kuuluu asukkaan omalle vastuulle. ",nodeType:a},{data:{target:eb},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"42qC7VuE2Oil6naibT17Fa",type:d,createdAt:sK,updatedAt:sK,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO11",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 2011. Tulviin voi varautua ennalta â€“esite. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Lapin ELY-keskus, Lapin pelastuslaitos, Rovaniemen kaupunki. 4 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FJulkaisut\u002FEsitteet\u002FTulviin_voi_varautua_ennalta_esite%282228%29"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"E2XUaKA7ipnh0Pis9v5k9",type:d,createdAt:sL,updatedAt:sL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PEL11",body:"Pelastuslaki, 14 Â§ (379\u002F2011)",link:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2011\u002F20110379"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Viranomaiset pyrkivÃ¤t auttamaan tÃ¤ssÃ¤ parhaansa mukaan (taulukko 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3QVpR86k5HNj9OQnf1r1m8",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:53:58.907Z",updatedAt:"2022-01-20T12:48:03.470Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tulviin liittyvÃ¤ vastuunjako - taulukkosisÃ¤ltÃ¶",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003ETaulukko 1.\u003C\u002Fstrong\u003E Tulviin liittyv&auml; vastuunjako \u003Ca class=\"mce-nbsp-wrap\" contenteditable=\"false\" href=\"#42qC7VuE2Oil6naibT17Fa\" data-ctf-id=\"42qC7VuE2Oil6naibT17Fa\"\u003ESUO11\u003C\u002Fa\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003EAsukkaan vastuulla\u003C\u002Fstrong\u003E on suojella itse&auml;&auml;n ja omaisuuttaan omilla toimillaan.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003EPelastusviranomaisen vastuulla\u003C\u002Fstrong\u003E on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sek&auml; pelastustoiminta.\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003ETulvantorjuntatilanteen yleisjohto jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia sek&auml; kokonaiskuvan muodostaminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EKokonaiskuvan perusteella teht&auml;v&auml;t alueiden ja yksitt&auml;isten t&auml;rkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvasein&auml;kkeet, hiekkas&auml;kit, v&auml;liaikaisten penkereiden ja patojen teko)\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EYksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimenpiteist&auml; m&auml;&auml;r&auml;&auml;minen (esimerkiksi teiden tai penkereiden katkaisut)\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003EELY-keskuksen vastuulla\u003C\u002Fstrong\u003E on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sek&auml; vesist&ouml;n k&auml;yt&ouml;n valvonta.\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EVesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottaminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EEnnakkotorjuntatoimenpiteet (esim. j&auml;&auml;nsahaus, hiekoitukset, s&auml;&auml;nn&ouml;stelyn ohjaus)\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EAsiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle\u002Fomaisuuttaan suojaaville yhteis&ouml;ille tai yksityisille seuraavissa tulvantorjuntat&ouml;iss&auml;: j&auml;&auml;patojen purku, v&auml;liaikaisten penkereiden ja patojen teko ja vesien johtaminen tilap&auml;isille alueille ja uomiin\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cstrong\u003EKunnan vastuulla\u003C\u002Fstrong\u003E on suojella omia rakenteita ja toimintaa sek&auml; tukea pelastusviranomaisia tulvasuojelussa.\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EKunnan rakenteiden (esim. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, p&auml;iv&auml;kodit) ja tietoliikenneyhteyksien suojeleminen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003EEsim. evakuoinnin toteutus ja h&auml;t&auml;majoituksen j&auml;rjest&auml;minen\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003Cul\u003E\n\u003Cli\u003ETy&ouml;voiman ja kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n\u003C\u002Fli\u003E\n\u003C\u002Ful\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tietoa ja kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n ohjeita siitÃ¤, miten tulee toimia tulvan uhatessa on saatavissa eri verkkosivuilta ",nodeType:a},{data:{target:sM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5z5rqBTlu7mFrdWA7uAKR6",type:d,createdAt:sO,updatedAt:sO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"ILM15",body:"Ilmatieteen laitos: Toimintaohjeita Ã¤kkitulviin. [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftoimintaohjeita-akkitulviin"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1QPM5allhFuIEJe40mLAJM",type:d,createdAt:sP,updatedAt:sP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SPE15",body:"Suomen Pelastusalan KeskusjÃ¤rjestÃ¶ SPEK â€“ Varaudu.info: 7.4.2015 (PÃ¤ivitetty). Tulvat",link:"http:\u002F\u002Fwww.varaudu.info\u002Fopas\u002FTulvat"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muutamat pelastuslaitokset ovat myÃ¶s laatineet oppaita tulviin varautumiseksi (Pientalojen tulvaturvallisuusoppaat), joita on jaettu koteihin ",nodeType:a},{data:{target:sM},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Omatoimisen varautumisen onnistumiseen vaikuttavat merkittÃ¤vÃ¤sti tulvaennusteet ja -varoitukset sekÃ¤ se, miten aiheesta viestitÃ¤Ã¤n. Tulvista ennustaa ja varoittaa Tulvakeskus, joka myÃ¶s yllÃ¤pitÃ¤Ã¤ jatkuvaa tilannekuvaa tulvista. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1FRuMwYao1zNfR7JzThNub",type:d,createdAt:sQ,updatedAt:sQ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO15d",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 13.2.2015 (PÃ¤ivitetty). Tulvakeskus - ennusteita, varoituksia ja varautumista [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.tulvakeskus.fi"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YYjOOvoY2xFPP2xU2Z693",type:d,createdAt:sR,updatedAt:sR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Tulviin voidaan varautua tulvariskien hallintatoimilla -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"2rUBf3ztkYXxtN5wrBNrCP"}}],teaserType:bk}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fartikkeli\u002F-\u002Fasset_publisher\u002Fmmm-nimesi-merkittavat-tulvariskialueet-vuosiksi-2018-2024"},content:[{data:{},marks:[],value:"MMM nimesi merkittÃ¤vÃ¤t tulvariskialueet 2018â€“2024 â€“ Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n tiedote 20.12.2018 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FSuomen_tulvariskien_ennakoidaan_kasvavan(48862)"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulvariskien ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa â€“ Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen tiedote 20.12.2018 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F278893"},content:[{data:{},marks:[],value:"Parjanne, A., Silander, J., Tiitu, M & Viinikka, A. 2018. Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa â€“ Varautuminen maankÃ¤ytÃ¶n, talouden ja ilmaston muutokseen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 30\u002F2018. 73 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aN},content:[{data:{},marks:[],value:aO,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:sS},content:[{data:{},marks:[],value:sT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:sU},content:[{data:{},marks:[],value:"Huokuna, M. 2012. Tulviin varautuminen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Videoitu esitys Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitÃ¤ Ilmasto-opas.fi -seminaarissa (YouTube-video, 19:23 min) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BB1F1E04F-62DE-4DF5-81B7-098102C62120%7D\u002F37016"},content:[{data:{},marks:[],value:"Silander, J. & Parjanne, A. 2012. Tulvariskien hallinnan euromÃ¤Ã¤rÃ¤isten vahinkojen ja hyÃ¶tyjen arviointi. Julkaisematon raportti. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 38 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F41688"},content:[{data:{},marks:[],value:"Alho, P., Sane, M, Huokuna, M., KÃ¤yhkÃ¶, J. Lotsari, E & LehtiÃ¶, L. 2008. Tulvariskien kartoittaminen. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki, ja Turun yliopisto. YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon ohjeita 2\u002F2008, Luonnonvarat. 99 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FElinymparisto_ja_kaavoitus\u002FMaankayton_suunnittelujarjestelma\u002FValtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: Valtakunnalliset alueidenkÃ¤yttÃ¶tavoitteet ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ely-keskus.fi\u002Ffi\u002FSivut\u002Fdefault.aspx"},content:[{data:{},marks:[],value:"Elinkeino-, liikenne- ja ympÃ¤ristÃ¶keskus ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:di},content:[{data:{},marks:[],value:cT,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[$],tags:[dS,ec,bM],articleLength:[cA],toc:x,publishDate:"2013-04-03",modifiedDate:"2019-03-08",publisher:[M]};su.metadata={tags:[],concepts:[]};su.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2beZvQdFO5Vy27eknfWJIT",type:d,createdAt:sv,updatedAt:sv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};su.fields={abbreviation:"SUO13",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 16.9.2013 (PÃ¤ivitetty). Tulvariskien hallinta. [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.tulvakeskus.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FTulvariskien_hallinta"};sB.metadata={tags:[],concepts:[]};sB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5Xg4UGj34Qv0qOxIJbiwuh",type:d,createdAt:sC,updatedAt:sC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};sB.fields={abbreviation:"MAA18",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. 2018. VesistÃ¶alueiden ja merenrannikon merkittÃ¤vien tulvariskialueiden nimeÃ¤minen. PÃ¤Ã¤tÃ¶s 20.12.2018. 4 s.",link:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload\u002Fnoname\u002F%7BF33AB6B4-713C-4635-A825-BA23CECDE6F7%7D\u002F142542"};sG.metadata={tags:[],concepts:[]};sG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5clXMmGHzqLvW4R0cWWHRZ",type:d,createdAt:sH,updatedAt:sH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};sG.fields={abbreviation:"SUO14b",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 1.4.2014 (PÃ¤ivitetty). Tulvakarttoja. [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ftulvakartat"};sM.metadata={tags:[],concepts:[]};sM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1kPCyioHtawGlSaEkYBDL2",type:d,createdAt:sN,updatedAt:sN,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};sM.fields={abbreviation:"SUO14c",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 21.10.2014 (PÃ¤ivitetty). Miten varaudun tulviin ja mitÃ¤ teen tulvatilanteessa? [Viitattu 9.6.2015.]",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FVesi\u002FTulviin_varautuminen\u002FMiten_varaudun_tulviin_ja_mita_teen_tulvatilanteessa"};td.metadata={tags:[],concepts:[]};td.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5JR5RWJKJAsR6lK4mcSdub",type:d,createdAt:te,updatedAt:te,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};td.fields={abbreviation:sr,body:"Veijalainen, N., VehvilÃ¤inen, B., Nurmi, T., Jakkila, J., Marttunen, M. & KÃ¤yhkÃ¶, J. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¶mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n julkaisuja 6\u002F2011: 61â€“65.",link:ee};tg.metadata={tags:[],concepts:[]};tg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xLxrTXrNZ5YUImxX48FTD",type:d,createdAt:th,updatedAt:th,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};tg.fields={abbreviation:"RAI10",body:"RÃ¤isÃ¤nen, J. 2010. Ilmastonmuutos ja heinÃ¤kuun helteet. Ilmastokatsaus 8\u002F2010: 4â€“6.",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=7f17b4f7-7ad2-4dc2-bd04-f9f88256e439&groupId=30106"};ti.metadata={tags:[],concepts:[]};ti.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4fHT74j7N8dzCtMlW5go9m",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:54:29.576Z",updatedAt:"2022-10-21T11:09:21.175Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ti.fields={abbreviation:"AAL08",body:"Aaltonen, J., Hohti, H., JylhÃ¤, K., Karvonen, T., KilpelÃ¤inen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollila, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H. & Vadja, A. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). (Heavy rains and floods in urban areas. Abstract in English.) ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 31\u002F2008, Luonnonvarat. 123 s.",link:"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38381"};tm.metadata={tags:[],concepts:[]};tm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY",type:C,createdAt:"2021-11-09T11:26:21.842Z",updatedAt:"2021-12-21T14:14:38.192Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,locale:g};tm.fields={title:"lyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F522yZW0tdLdlNdw8tAt1oY\u002F2e2d6440bbbff4f7936120ea14ab3022\u002Flyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568.jpg",details:{size:173026,image:{width:P,height:R}},fileName:"lyhytkestoisten-sateiden-rankkuus-ja-toistuvuus-nostokuva-adobestock-443337568.jpg",contentType:S}};tq.metadata={tags:[],concepts:[]};tq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14x2cKvNpk3v2CaPrrpv2J",type:d,createdAt:"2021-06-04T09:18:04.283Z",updatedAt:"2021-06-15T10:45:27.793Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:tr}},locale:g};tq.fields={title:hz,tabs:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3hdjxGnw18vg42ZhePiGd1",type:d,createdAt:"2021-06-03T07:53:06.599Z",updatedAt:"2022-10-20T09:09:24.970Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot 6 tuntia",visibleTitle:"6 tuntia",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kuuden tunnin",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:hA,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ZmXwkvf0cDTYAu3Pm5vfa",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:24.808Z",updatedAt:"2021-10-08T12:01:36.401Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:129,revision:aE,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-6h-taulukko",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 141px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ESateiden toistuvuustasot Suomessa, 6 tuntia\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 15.3657%;\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 42.1667%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1201 Jokioinen observatorio\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 41.8707%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E7501 Sodankyl&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.3657%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.3209%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.9229%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.9229%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 14.0224%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.9254%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 13.9229%; text-align: center; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.3657%; height: 20px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.3209%;\" width=\"64\"\u003E31\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E44\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E56\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.0224%;\" width=\"64\"\u003E21\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9254%;\" width=\"64\"\u003E26\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E33\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.3657%; height: 20px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.3209%;\" width=\"64\"\u003E38\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E69\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.0224%;\" width=\"64\"\u003E23\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9254%;\" width=\"64\"\u003E29\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E37\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.3657%; height: 20px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.3209%;\" width=\"64\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E92\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.0224%;\" width=\"64\"\u003E25\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9254%;\" width=\"64\"\u003E33\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E42\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.3657%; height: 20px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.3209%;\" width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E86\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.0224%;\" width=\"64\"\u003E26\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9254%;\" width=\"64\"\u003E36\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E47\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.3657%; height: 20px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.3209%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 14.0224%;\" width=\"64\"\u003E30\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9254%;\" width=\"64\"\u003E43\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 13.9229%;\" width=\"64\"\u003E57\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#2"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"OouvT8xeMTmfJ194qHdif",type:d,createdAt:"2020-12-17T12:10:15.904Z",updatedAt:"2022-10-20T09:12:02.929Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ds,revision:af,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot 1 vuorokausi",visibleTitle:"1 vuorokausi",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Vuorokauden ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ts,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3XZ39FUd0cN3VYVnYoLaoK",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:26.019Z",updatedAt:"2021-06-10T11:23:25.440Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eY,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-1vrk-taulukko1",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 164px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ESateiden toistuvuustasot Suomessa, 1 vuorokausi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 43px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 10.2648%;\" width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.2007%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E304 Helsinki Kaisaniemi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.5352%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1101 Turku lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 23.8755%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1201 Jokioinen observatorio\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.5971%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1501 Utti lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 10.2648%;\" width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 6.85534%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.17175%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.17357%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 6.98081%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.0573%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.17174%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 6.97536%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.44996%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.85534%;\" width=\"64\"\u003E47\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17175%;\" width=\"64\"\u003E55\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17357%;\" width=\"64\"\u003E66\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.98081%;\" width=\"64\"\u003E47\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E55\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 8.0573%;\" width=\"64\"\u003E48\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E57\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E67\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17174%;\" width=\"64\"\u003E42\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.97536%;\" width=\"64\"\u003E48\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44996%;\" width=\"64\"\u003E56\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.85534%;\" width=\"64\"\u003E52\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17175%;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17357%;\" width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.98081%;\" width=\"64\"\u003E53\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 8.0573%;\" width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E67\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E80\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17174%;\" width=\"64\"\u003E46\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.97536%;\" width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44996%;\" width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.85534%;\" width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17175%;\" width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17357%;\" width=\"64\"\u003E92\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.98081%;\" width=\"64\"\u003E62\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E91\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 8.0573%;\" width=\"64\"\u003E65\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E98\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17174%;\" width=\"64\"\u003E51\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.97536%;\" width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44996%;\" width=\"64\"\u003E74\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.85534%;\" width=\"64\"\u003E68\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17175%;\" width=\"64\"\u003E86\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17357%;\" width=\"64\"\u003E105\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.98081%;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E104\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 8.0573%;\" width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E95\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E115\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17174%;\" width=\"64\"\u003E56\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.97536%;\" width=\"64\"\u003E70\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44996%;\" width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.85534%;\" width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17175%;\" width=\"64\"\u003E115\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17357%;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.98081%;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E118\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.27721%;\" width=\"64\"\u003E142\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 8.0573%;\" width=\"64\"\u003E104\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E162\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.17174%;\" width=\"64\"\u003E70\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 6.97536%;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44996%;\" width=\"64\"\u003E105\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#3"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ynd42r0x8ugZpqfcHhj9f",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:26.952Z",updatedAt:"2021-06-10T11:28:28.752Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-1vrk-taulukko2",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 164px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 43px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 10.2648%;\" width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 22.5135%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E2401 Jyv&auml;skyl&auml; lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 22.0644%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3201 Kauhava lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.8098%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3801 Joensuu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.8207%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E5401 Oulu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 10.2648%;\" width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.48451%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.28994%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.73909%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16993%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.44633%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.44813%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.08446%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.3845%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.19175%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.24448%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.48451%;\" width=\"64\"\u003E46\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.28994%;\" width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.73909%;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.16993%;\" width=\"64\"\u003E44\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44633%;\" width=\"64\"\u003E51\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44813%;\" width=\"64\"\u003E61\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.08446%;\" width=\"64\"\u003E45\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E52\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E61\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.3845%;\" width=\"64\"\u003E38\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.19175%;\" width=\"64\"\u003E45\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.24448%;\" width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.48451%;\" width=\"64\"\u003E52\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.28994%;\" width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.73909%;\" width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.16993%;\" width=\"64\"\u003E49\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44633%;\" width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44813%;\" width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.08446%;\" width=\"64\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.3845%;\" width=\"64\"\u003E42\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.19175%;\" width=\"64\"\u003E53\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.24448%;\" width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.48451%;\" width=\"64\"\u003E61\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.28994%;\" width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.73909%;\" width=\"64\"\u003E92\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.16993%;\" width=\"64\"\u003E56\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44633%;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44813%;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.08446%;\" width=\"64\"\u003E59\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E73\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.3845%;\" width=\"64\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.19175%;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.24448%;\" width=\"64\"\u003E77\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.48451%;\" width=\"64\"\u003E69\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.28994%;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.73909%;\" width=\"64\"\u003E106\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.16993%;\" width=\"64\"\u003E66\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44633%;\" width=\"64\"\u003E84\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44813%;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.08446%;\" width=\"64\"\u003E67\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E84\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.3845%;\" width=\"64\"\u003E57\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.19175%;\" width=\"64\"\u003E73\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.24448%;\" width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 10.2648%; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.48451%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.28994%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.73909%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.16993%;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44633%;\" width=\"64\"\u003E114\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.44813%;\" width=\"64\"\u003E139\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.08446%;\" width=\"64\"\u003E90\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E115\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.36267%;\" width=\"64\"\u003E140\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.3845%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.19175%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 7.24448%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#4"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7xJf5SA1d7azvoxonzmQqA",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:28.078Z",updatedAt:"2021-06-10T11:32:21.475Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ce,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-1vrk-taulukko3",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E6801 Kuusamo lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E7501 Sodankyl&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E8201 Muonio kk\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E9601 Ivalo\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E37\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E43\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E51\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E35\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E39\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E45\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E43\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E51\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E61\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E43\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E53\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E41\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E38\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E43\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E49\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E50\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E78\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E48\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E73\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E42\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E49\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E57\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E57\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E69\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E&nbsp;-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E44\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E54\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E65\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E98\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E121\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E53\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E65\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E86\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E136\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#5"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1YVBmjTlHQLlNvhKh19l2C",type:d,createdAt:"2020-12-17T12:10:48.744Z",updatedAt:"2022-10-20T09:12:41.075Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ds,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot 5 vuorokautta",visibleTitle:"5 vuorokautta",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Viiden vuorokauden",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:hA,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2NnB5F074m4NLjkIcPr9xF",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:29.507Z",updatedAt:"2021-06-10T13:26:56.739Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-5vrk-taulukko1",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ESateiden toistuvuustasot Suomessa, 5 vuorokautta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E304 Helsinki Kaisaniemi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1101 Turku lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1201 Jokioinen observatorio\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1501 Utti lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E85\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E80\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E91\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E70\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E79\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E65\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E74\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E85\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E97\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E126\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E80\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E90\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E78\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E90\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E124\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E79\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E92\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E96\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E160\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E102\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E142\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E106\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E154\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E84\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E105\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E103\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E122\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E179\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E95\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E110\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E96\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E90\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E116\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E116\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E219\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E105\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E125\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E186\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E110\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E91\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E95\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd width=\"64\"\u003E127\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#6"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7DLb0OLyjjUuOO3bHZxvvp",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:30.612Z",updatedAt:"2021-06-10T13:30:08.357Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-5vrk-taulukko2",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 164px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 43px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E2401 Jyv&auml;skyl&auml; lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3201 Kauhava lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3801 Joensuu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E5401 Oulu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E76\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E96\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E53\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E58\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E66\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E77\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E58\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E78\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E90\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E113\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E93\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E107\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E156\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E64\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E98\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 19px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E124\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E116\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E172\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E67\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 19px;\" width=\"64\"\u003E106\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E93\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E137\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E121\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#7"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6KID6sxLFjCKz3zC8bl0b0",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:31.609Z",updatedAt:"2021-06-10T13:36:08.774Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dj,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-5vrk-taulukko3",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 166px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 43px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E6801 Kuusamo lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E7501 Sodankyl&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E8201 Muonio kk\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E9601 Ivalo\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E57\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E60\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E67\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E78\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E62\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E72\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E63\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E66\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E75\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E97\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E117\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 20px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E71\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E74\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E86\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E120\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E82\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E97\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E148\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E77\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E91\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E126\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E80\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E134\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E107\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E166\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E109\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E90\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E165\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E98\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E128\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E205\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#8"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7HoBlndNscUeQa5coycDC9",type:d,createdAt:"2021-06-04T08:10:38.889Z",updatedAt:"2022-10-20T09:13:16.549Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bH,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot 14 vuorokautta",visibleTitle:"14 vuorokautta",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"NeljÃ¤ntoista vuorokauden",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:hA,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2OKNf0o5KmxiBsZbapgXNP",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:32.799Z",updatedAt:"2021-06-10T13:48:56.831Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:eX,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-14vrk-taulukko1",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 169px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ESateiden toistuvuustasot Suomessa, 14 vuorokautta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 10.2648%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.2006%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E304 Helsinki Kaisaniemi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.5389%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1101 Turku lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 23.8755%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1201 Jokioinen observatorio\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px; width: 21.5934%;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1501 Utti lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 10.2648%;\" width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16629%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27903%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.05731%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.29357%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.14446%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.15537%;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px; width: 10.2648%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16629%;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E126\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E137\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27903%;\" width=\"64\"\u003E116\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E127\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E143\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.05731%;\" width=\"64\"\u003E115\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E129\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.29357%;\" width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.14446%;\" width=\"64\"\u003E116\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.15537%;\" width=\"64\"\u003E126\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px; width: 10.2648%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16629%;\" width=\"64\"\u003E126\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E135\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E161\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27903%;\" width=\"64\"\u003E127\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E171\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.05731%;\" width=\"64\"\u003E123\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E128\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.29357%;\" width=\"64\"\u003E118\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.14446%;\" width=\"64\"\u003E124\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.15537%;\" width=\"64\"\u003E140\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px; width: 10.2648%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16629%;\" width=\"64\"\u003E134\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27903%;\" width=\"64\"\u003E140\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E156\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.05731%;\" width=\"64\"\u003E130\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E135\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.29357%;\" width=\"64\"\u003E125\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.14446%;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.15537%;\" width=\"64\"\u003E161\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px; width: 10.2648%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16629%;\" width=\"64\"\u003E138\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E149\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27903%;\" width=\"64\"\u003E148\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E166\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.05731%;\" width=\"64\"\u003E134\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E139\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E169\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.29357%;\" width=\"64\"\u003E128\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.14446%;\" width=\"64\"\u003E135\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.15537%;\" width=\"64\"\u003E179\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px; width: 10.2648%;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.16629%;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E156\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.01718%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.27903%;\" width=\"64\"\u003E159\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E184\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.12993%;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 8.05731%;\" width=\"64\"\u003E139\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.90819%;\" width=\"64\"\u003E145\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.91001%;\" width=\"64\"\u003E190\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.29357%;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.14446%;\" width=\"64\"\u003E142\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px; width: 7.15537%;\" width=\"64\"\u003E190\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#9"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3wYAuX2prKOGyV65DTyCnL",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:33.771Z",updatedAt:"2021-06-10T13:51:50.760Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-14vrk-taulukko2",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 188.35px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E2401 Jyv&auml;skyl&auml; lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 188.283px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3201 Kauhava lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 188.333px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3801 Joensuu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 188.333px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E5401 Oulu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4833px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.0667px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2167px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E104\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E123\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4833px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.0667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E122\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E134\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2167px;\" width=\"64\"\u003E83\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E96\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E122\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E142\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4833px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.0667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E130\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2167px;\" width=\"64\"\u003E88\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E106\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E121\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E169\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4833px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.0667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E137\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E161\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2167px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E121\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E127\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E183\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4833px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.0667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E140\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E174\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2167px;\" width=\"64\"\u003E97\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E105\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; width: 64px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E138\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E210\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2333px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4833px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.0667px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.6333px;\" width=\"64\"\u003E198\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.2167px;\" width=\"64\"\u003E102\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.55px;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5667px;\" width=\"64\"\u003E145\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#10"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Q0PB33rKkn6bM9Hej9tqw",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:34.856Z",updatedAt:"2021-06-10T14:05:59.129Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-14vrk-taulukko3",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 169px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E6801 Kuusamo lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E7501 Sodankyl&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E8201 Muonio kk\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E9601 Ivalo\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E98\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E109\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E89\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E91\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E118\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E87\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E99\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E120\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E104\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E107\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E121\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E94\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E100\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E113\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E98\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E113\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E108\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E113\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E99\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E107\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E112\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E130\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E111\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E115\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E151\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E101\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E110\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E142\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E114\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E158\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E106\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E116\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E151\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E132\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#11"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}},{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6VAPphrC2Tb9eE2yNHGAP2",type:d,createdAt:"2021-06-04T08:11:26.725Z",updatedAt:"2022-10-20T09:13:44.462Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ea,revision:ae,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g},fields:{title:"Sateiden toistuvuustasot 1 kuukausi",visibleTitle:"1 kuukausi",paragraph:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Kuukauden ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ts,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5vOJ5p5iZQfXLxSOJUdzz",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:36.166Z",updatedAt:"2021-06-10T14:10:40.751Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dZ,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-1kk-taulukko1",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 169px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ESateiden toistuvuustasot Suomessa, 1 kuukausi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E304 Helsinki Kaisaniemi\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1101 Turku lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1201 Jokioinen observatorio\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E1501 Utti lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E149\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E138\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E148\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E158\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E148\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E153\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E165\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E155\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E162\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E171\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E147\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E161\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E173\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E149\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E153\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E164\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E182\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E166\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E175\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E190\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E175\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E195\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E169\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E162\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E174\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E204\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E172\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E182\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E204\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E164\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E183\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E213\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E161\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E177\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E167\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E221\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E183\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E194\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E233\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E175\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E198\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E242\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E166\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E195\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E174\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E188\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E245\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#12"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"9aJNG4a3wrdRDFnOXiYY7",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:37.308Z",updatedAt:"2021-06-10T14:14:08.337Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-1kk-taulukko2",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 169px;\" border=\"1\" width=\"1++%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; height: 43px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 193.629px; height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E2401 Jyv&auml;skyl&auml; lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 188.191px; height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3201 Kauhava lentokentt&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 185.724px; height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E3801 Joensuu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 185.778px; height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E5401 Oulu lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.1974px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2105px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2215px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.3991px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3684px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4232px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.6338px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.1974px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E145\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2105px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E151\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2215px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E163\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.3991px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3684px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4232px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E149\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E171\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E110\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E124\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.6338px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E146\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.1974px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E155\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2105px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E162\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2215px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E178\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.3991px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3684px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4232px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E162\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E171\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E191\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E124\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E142\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.6338px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E179\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.1974px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E164\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2105px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E172\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2215px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E198\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.3991px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3684px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4232px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E175\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E186\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E216\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E164\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.6338px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E221\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.1974px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E172\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2105px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E178\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2215px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E212\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.3991px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3684px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4232px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E183\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E195\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E235\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E153\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.6338px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E246\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64px; background-color: #eef4f8; height: 21px;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 65.1974px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E180\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2105px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E186\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 64.2215px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E239\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 63.3991px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.3684px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.4232px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E195\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E208\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E267\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 62.5658px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.5789px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 61.6338px; height: 21px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#13"}}},content:[],nodeType:u},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6a2warpfg50CBD7RV1NmUm",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:47:38.653Z",updatedAt:"2021-06-10T14:21:15.861Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa-1kk-taulukko3",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 164px;\" border=\"1\" width=\"100%\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\"\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Etoist.aika\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E6801 Kuusamo lentoasema\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E7501 Sodankyl&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E8201 Muonio kk\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 43px;\" colspan=\"3\"\u003E\u003Cstrong\u003E9601 Ivalo\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px; background-color: #eef4f8;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\" height=\"20\"\u003E\u003Cstrong\u003Evuotta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003Eka\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 21px;\" width=\"64\"\u003E\u003Cstrong\u003E95 %\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 64px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E10\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E138\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E119\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E124\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E132\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E138\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E114\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E121\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E132\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 64px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E20\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E139\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E148\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E127\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E133\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E139\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E147\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E123\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E146\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 64px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E50\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E148\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E162\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E136\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E144\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E160\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E146\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E157\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E131\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E166\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 64px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E100\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E153\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E173\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E141\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E150\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E173\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E149\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E163\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E135\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E146\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E182\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 20px;\" align=\"center\"\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px; width: 64px; background-color: #eef4f8;\"\u003E\u003Cstrong\u003E500\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E160\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E193\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E150\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E160\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E195\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E-\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E153\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E173\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E143\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E155\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"height: 20px;\" width=\"64\"\u003E202\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E",origin:"\u002Ffi\u002Fdatat\u002Fsateiden-toistuvuustasot\u002F-\u002Fartikkeli\u002F45b2cb25-5a96-4ee9-9d3e-890e6d277e03\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.html#14"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p}}}],file:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7osLOFznYj2N2dlToKhDA6",type:C,createdAt:"2021-06-03T07:49:42.121Z",updatedAt:"2021-06-15T10:44:04.945Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,locale:g},fields:{title:hz,file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7osLOFznYj2N2dlToKhDA6\u002Fa5db8b43cfa4e8c3dfb9daac650e326c\u002Fsateiden-toistuvuustasot-suomessa.xlsx",details:{size:28917},fileName:"sateiden-toistuvuustasot-suomessa.xlsx",contentType:tt}}}};tw.metadata={tags:[],concepts:[]};tw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"69i7K5vPD4d9CPmophLLak",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:44:02.413Z",updatedAt:"2021-11-17T12:22:17.205Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,locale:g};tw.fields={title:"mitoitussadekuvat-5min",file:{url:"\u002F\u002Fdownloads.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F69i7K5vPD4d9CPmophLLak\u002F7418bcdca5a00d764ed8e1f5c68db1d3\u002Fmitoitussadekuvat-5min.zip",details:{size:12355673},fileName:"mitoitussadekuvat-5min.zip",contentType:cB}};tw["69i7K5vPD4d9CPmophLLak"]=tw;ty.metadata={tags:[],concepts:[]};ty.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5ikQd5jY936QffvJfkF4Zd",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:44:48.401Z",updatedAt:"2021-11-17T12:25:53.762Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};ty.fields={title:"mitoitussadekuvat-15min",file:{url:"\u002F\u002Fdownloads.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5ikQd5jY936QffvJfkF4Zd\u002F6ffc0353a9aeb97437953c1303b02beb\u002Fmitoitussadekuvat-15min.zip",details:{size:12939038},fileName:"mitoitussadekuvat-15min.zip",contentType:cB}};ty["5ikQd5jY936QffvJfkF4Zd"]=ty;tz.metadata={tags:[],concepts:[]};tz.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"wEZ8l10c81PlsF9FhK0Ht",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:44:15.127Z",updatedAt:"2021-11-17T12:24:29.062Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};tz.fields={title:"mitoitussadekuvat-30min",file:{url:"\u002F\u002Fdownloads.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FwEZ8l10c81PlsF9FhK0Ht\u002Fe6034543bd4647416653a79f8f6fabab\u002Fmitoitussadekuvat-30min.zip",details:{size:11458357},fileName:"mitoitussadekuvat-30min.zip",contentType:cB}};tz.wEZ8l10c81PlsF9FhK0Ht=tz;tA.metadata={tags:[],concepts:[]};tA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4tAOsP47q2zWNw04kCfOiB",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:44:39.785Z",updatedAt:"2021-11-17T12:25:22.018Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};tA.fields={title:"mitoitussadekuvat-60min",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4tAOsP47q2zWNw04kCfOiB\u002F4a741ebf26eeaccbbdab38d1d1fb1760\u002Fmitoitussadekuvat-60min.zip",details:{size:9029443},fileName:"mitoitussadekuvat-60min.zip",contentType:cB}};tA["4tAOsP47q2zWNw04kCfOiB"]=tA;tB.metadata={tags:[],concepts:[]};tB.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Inp2QPmIkNFjmQuvR3GzU",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:44:58.471Z",updatedAt:"2021-11-17T12:26:31.330Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};tB.fields={title:"mitoitussadekuvat-3h",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2Inp2QPmIkNFjmQuvR3GzU\u002F076ccfe0815d30cf13e70decc9bc781a\u002Fmitoitussadekuvat-3h.zip",details:{size:4632556},fileName:"mitoitussadekuvat-3h.zip",contentType:cB}};tB["2Inp2QPmIkNFjmQuvR3GzU"]=tB;tC.metadata={tags:[],concepts:[]};tC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"53QumbO35XsnulKHTh4MIY",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:44:27.643Z",updatedAt:"2021-11-17T12:24:51.925Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};tC.fields={title:"mitoitussadekuvat-6h",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F53QumbO35XsnulKHTh4MIY\u002Ffe3e81a8b53ace58e8359d05e0eca13e\u002Fmitoitussadekuvat-6h.zip",details:{size:3763419},fileName:"mitoitussadekuvat-6h.zip",contentType:cB}};tC["53QumbO35XsnulKHTh4MIY"]=tC;tD.metadata={tags:[],concepts:[]};tD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"UNfYn6VxLSObSiRd1MngK",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:45:10.172Z",updatedAt:"2021-11-17T12:26:54.518Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};tD.fields={title:"mitoitussadekuvat-12h",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FUNfYn6VxLSObSiRd1MngK\u002Fa9a8aaa883112c4d0ad9a66d090fd182\u002Fmitoitussadekuvat-12h.zip",details:{size:2850591},fileName:"mitoitussadekuvat-12h.zip",contentType:cB}};tD.UNfYn6VxLSObSiRd1MngK=tD;tE.metadata={tags:[],concepts:[]};tE.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Hb4ROdhSeeEvfhcSWgTxS",type:C,createdAt:"2021-07-06T12:45:23.204Z",updatedAt:"2021-11-17T12:27:18.827Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};tE.fields={title:"mitoitussadekuvat-1vrk",file:{url:"\u002F\u002Fassets.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6Hb4ROdhSeeEvfhcSWgTxS\u002F18d48dbe067948c2050d130cf5b9502e\u002Fmitoitussadekuvat-1vrk.zip",details:{size:1953339},fileName:"mitoitussadekuvat-1vrk.zip",contentType:cB}};tE["6Hb4ROdhSeeEvfhcSWgTxS"]=tE;tI.metadata={tags:[],concepts:[]};tI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UqRnpDm9kcz4MDRzof3iY",type:d,createdAt:"2022-05-19T11:52:39.069Z",updatedAt:"2022-05-19T12:52:28.036Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hB,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:X}},locale:g};tI.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Suomen muuttuva ilmasto",slug:"suomen-muuttuva-ilmasto",parent:gO,content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤mÃ¤ osio sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ tietoa Suomen nykyilmastosta ja tulevasta ilmastosta sekÃ¤ maakuntien ilmastosta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3e4Mv8jx8xvFtwExyMhATL",type:d,createdAt:tJ,updatedAt:tJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen muuttuva ilmasto -teemasivun nostot: teemasivut",visibleTitle:dk,referencingItems:[bO,du,{sys:{type:b,linkType:d,id:uw}}],teaserType:T,displayTitle:x}}],perspective:[bl,aP]};tK.metadata={tags:[],concepts:[]};tK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"36ti3W44SsGcwChvsL4id7",type:d,createdAt:"2021-07-09T14:23:11.160Z",updatedAt:"2024-11-08T10:10:45.520Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:tL,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};tK.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:"Suomen ilmasto on lÃ¤mmennyt",materialType:G,slug:"suomen-ilmasto-on-lammennyt",parent:du,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maailmanlaajuinen ilmaston lÃ¤mpeneminen nÃ¤kyy Suomessakin. PitkÃ¤t lÃ¤mpÃ¶tila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lÃ¤mmenneen kaikkina vuodenaikoina. LÃ¤mpeneminen on kuitenkin ollut voimakkainta talvella.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun jÃ¤lkeen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vuosikeskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut 1880-luvulta nykypÃ¤ivÃ¤Ã¤n noin kaksi astetta (kuva 1). LÃ¤mpÃ¶tilan nousu on ollut tilastollisesti merkitsevÃ¤Ã¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:tM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimakkainta lÃ¤mpeneminen on ollut talvella, 2â€“3 astetta. VÃ¤hiten on lÃ¤mmennyt kesÃ¤, runsaan asteen. MittausÂhistoriaan osuu myÃ¶s suuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmÃ¤t talvet sekÃ¤ lÃ¤mpimiÃ¤ vuosia 1930-luvulla. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:tM,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mpeneminen nÃ¤kyy myÃ¶s luonnossa. Suomessa keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen kevÃ¤inen lehtien puhkeaminen on vuosina 1846â€“2005 varhentunut noin 12 vuorokaudella. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4J5Ig7Y4IfUhwZF44K28kr",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"1l3l5yEaQwirkqdAbJHQ1s",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1930-luku oli lÃ¤mmin erityisesti pohjoisessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"1930-luvulla koettu lÃ¤mmin jakso nÃ¤kyi laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sitÃ¤ vahvempana, mitÃ¤ pohjoisempana oltiin. Suhteellisesti lÃ¤mpimintÃ¤ oli Pohjoisella jÃ¤Ã¤merellÃ¤, Huippuvuorilla ja GrÃ¶nlannin pohjoisosissa. LÃ¤mpimyys nÃ¤yttÃ¤isi suurelta osin johtuneen merivirtojen luonnollisesta heilahtelusta, jonka seurauksena Atlantilta virtasi Barentsin merelle lÃ¤mmintÃ¤ vettÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomessakin 1930-luvun lÃ¤mpimyys nÃ¤kyy selvemmin Lapissa kuin EtelÃ¤-Suomessa. Kuten Helsingin ja SodankylÃ¤n aikasarjakuvista havaitaan, SodankylÃ¤ssÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset lÃ¤mpÃ¶tilat ovat vasta nyt ylittÃ¤mÃ¤ssÃ¤ 1930-luvun huipputason, kun HelsingissÃ¤ tÃ¤mÃ¤ taso on ylitetty jo aikaisemmin (kuva 2).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"6FGdZjCiDBxqV38JLEeOjg",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Korkeiden lÃ¤mpÃ¶tilojen todennÃ¤kÃ¶isyys on jo moninkertaistunut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka lÃ¤mpeneminen vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tilalla mitattuna on toistaiseksi ollut melko pientÃ¤ Suomen lÃ¤mpÃ¶olojen suureen vuosienvÃ¤liseen vaihteluun verrattuna, se on kuitenkin jo moninkertaistanut huippukorkeiden kuukausi- ja vuodenaikaiskeskilÃ¤mpÃ¶tilojen esiintymisen todennÃ¤kÃ¶isyyden. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"13h6PN3brnSMRvutWKq3Xe",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Esimerkiksi ennÃ¤tyslÃ¤mpimÃ¤n heinÃ¤kuun 2010 keskilÃ¤mpÃ¶tilan nykyiseksi toistuvuusajaksi saadaan HelsingissÃ¤ noin 300 vuotta, jos jo toteutunutta lÃ¤mpenemistÃ¤ ei oteta huomioon. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos huomioon ottaen toistuvuusaika on vain noin 60 vuotta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3PZbMMVITo6ls0OLRHCRPj",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PienessÃ¤ mittakaavassa ja lyhyissÃ¤ aikasarjoissa luonnollinen vaihtelu korostuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On tÃ¤rkeÃ¤Ã¤ ymmÃ¤rtÃ¤Ã¤, ettÃ¤ ihmisten aiheuttama ilmaston lÃ¤mpeneminen on maailmanlaajuinen ilmiÃ¶. Paikkakuntakohtaisista, yhden havaintoaseman lÃ¤mpÃ¶tila-aikasarjoista nÃ¤kyy ensisijaisesti ilmaston suuri luonnollinen vaihtelu. Ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen todentaminen lÃ¤mpÃ¶tilan havaintosarjoista onnistuukin parhaiten tarkastelemalla laajojen alueiden keskilÃ¤mpÃ¶tiloja pitkÃ¤n ajan kuluessa. TÃ¤llÃ¶in luonnollisista tekijÃ¶istÃ¤ johtuva satunnainen vaihtelu tasoittuu ja taustalla vaikuttava kasvihuonekaasupitoisuuksien kohoamisesta johtuva ilmaston systemaattinen lÃ¤mpeneminen nousee paremmin esille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tila on vain yksi, vaikkakin erittÃ¤in tÃ¤rkeÃ¤, ilmaston piirre. SademÃ¤Ã¤rÃ¤, tuulisuus, pilvisyys, lumisuus ovat esimerkkejÃ¤ muista ilmastosuureista, joilla on suuri vaikutus yhteiskuntaan ja luontoon. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"3uKjnW9iHVUryA7vjEx4Gi",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ft,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" NÃ¤istÃ¤ ei kuitenkaan ole olemassa yhtÃ¤ pitkiÃ¤, luotettavia ja maantieteellisesti kattavia aikasarjoja kuin lÃ¤mpÃ¶tilasta. Samaan suuntaan menevÃ¤n pitkÃ¤aikaisen muutoksen eli trendin havaitseminen niissÃ¤ on sen tÃ¤hden vaikeampaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muissa ilmaston piirteissÃ¤ ei ole havaittu pitkÃ¤aikaista muutosta, vaihtelua kyllÃ¤kin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Touko-syyskuun sademÃ¤Ã¤rÃ¤t (joiden luotettavuutta lumisateen mittaamisen hankaluus ei haittaa) vaihtelevat Suomessa paljon vuodesta toiseen eikÃ¤ niissÃ¤ ole toistaiseksi havaittu selkeitÃ¤ trendejÃ¤. NeljÃ¤n havaintoaseman noin 100 vuoden havaintojen perusteella kuivien jaksojen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤t ja pituudet ovat kesÃ¤puolella vuotta keskimÃ¤Ã¤rin suurimpia rannikkoalueilla ja pienimpiÃ¤ Lapissa. Sateettomien pÃ¤ivien mÃ¤Ã¤rissÃ¤ ja kuivien jaksojen pituuksissa ei pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti ole esiintynyt tilastollisesti merkitseviÃ¤ trendejÃ¤, tai sitten trendit ovat olleet laskevia. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"1vgKR02DVpP5troArgGden",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimakkaiden tuulten nopeuksissa ja esiintymistiheyksissÃ¤ on yleensÃ¤ ollut laskeva suuntaus, kun niitÃ¤ tarkastellaan kymmenen aseman enimmillÃ¤Ã¤n 120 vuotta pitkien ilmanpaineen havaintoaikasarjojen perusteella. Viimeisten vajaan viidenkymmenen vuoden aikana tuulen nopeudet nÃ¤yttÃ¤isivÃ¤t puolestaan hieman kasvaneen, mutta muutos ei ole ollut tilastollisesti merkitsevÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"oEbbk7jZ9qF6u5GmmfJAP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Auringonpaistehavainnot kertovat pilvisyyden vaihteluista. Kun auringonpaistetunteja on paljon, pilviÃ¤ on vÃ¤hÃ¤n. Suomen pisimmÃ¤t auringonpaisteaikasarjat ovat perÃ¤isin HelsingistÃ¤ ja SodankylÃ¤stÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4CLeP59VOX1ymlQXHpDZS1",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6oJn45pq04uyWzvXBRtqcF",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Aikasarjat (kuva 3) osoittavat pilvisyyden vaihtelevan vuodesta toiseen. SekÃ¤ SodankylÃ¤ssÃ¤ ettÃ¤ HelsingissÃ¤ vallitsi 1970-luvun alkupuolella suhteellisen aurinkoinen jakso, jota seurasi pilvisempiÃ¤ vuosia 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. 2000-luvun alku oli taas suhteellisen aurinkoinen, etenkin HelsingissÃ¤. Viime vuosisadan alussa mitattiin HelsingissÃ¤ muutamana vuotena poikkeuksellisen vÃ¤hÃ¤n auringonpaistetta, kun pÃ¤ivÃ¤kohtainen auringonpaistetuntien keskiarvo oli alle 3 tuntia. TÃ¤mÃ¤ ei kuitenkaan kerro suoraan suuresta pilvisyydestÃ¤, vaan liittynee Novaruptan tulivuorenpurkaukseen Alaskassa vuonna 1912.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"13Tl4v1wwGsum55R4aIBWW",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:bv,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{sys:{type:b,linkType:d,id:"3SXbriBlqUPQmJNRrKZUd5"}}],externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002Fj1oBOiReCN7ATnWuIaZNe"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2023 oli tavanomaista lÃ¤mpimÃ¤mpi Suomessa â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2024",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F5YYb0gwttZZSaWazOrlKpj"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2022 oli tavanomaista lÃ¤mpimÃ¤mpi â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2023",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F7BU5GPxUMKp50O0JPLTUCi"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2021 oli keskilÃ¤mpÃ¶tilaltaan tavanomainen, vaikka kesÃ¤ oli lÃ¤mmin â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.1.2022",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002FEltRuXy4rGloHFEAnWTXx"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lÃ¤mpimin â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2020.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1254769397"},content:[{nodeType:a,value:"Lauha helmikuu pÃ¤Ã¤tti ennÃ¤tyksellisen lauhan talven â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.3.2020 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1225384314"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2019 oli lÃ¤hes asteen tavanomaista lÃ¤mpimÃ¤mpi â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2020 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F819089025"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2018 oli lÃ¤mmin ja kuiva â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.1.2019 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F464822435"},content:[{nodeType:a,value:"Joulukuu oli lauha ja sateinen â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2018",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F291348664"},content:[{nodeType:a,value:"Keski- ja Pohjois-Lapissa poikkeuksellisen lÃ¤mmin vuosi â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 3.1.2017 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F129531054"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2015 oli ennÃ¤tyksellisen lÃ¤mmin â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 31.12.2015 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F42501311"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lÃ¤mpimin â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 2.1.2015 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1268350"},content:[{nodeType:a,value:"Vuosi 2013 harvinaisen lÃ¤mmin â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 30.12.2013 ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=c2d14332-a9a7-484c-923e-85cb866bdeb9&amp;groupId=30106"},content:[{nodeType:a,value:"TietÃ¤vÃ¤inen, H., Saku, S.,& VenÃ¤lÃ¤inen, A. 2011. MitÃ¤ havainnot kertovat Suomen tÃ¤hÃ¤nastisesta ilmastosta? ACCLIM ilmastoseminaari 8.3.2011. Kalvoesitys. 12 s. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:dc},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos: ACCLIM-hanke ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f6f6be55-96a5-4cc2-b6a8-dc8684dbd92c&amp;groupId=30106"},content:[{nodeType:a,value:"TietÃ¤vÃ¤inen, H. 2010. Havaintoasemien lÃ¤mpÃ¶tilat hilaruutuihin â€“ ja pitkiksi aikasarjoiksi. Ilmastokatsaus 1\u002F2010: 4 - 5. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fgeology.com\u002Fnovarupta\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Geology.com: Novarupta - The most Powerful Volcanic Eruption of the 20th Century ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[bl],tags:[cE,co,{sys:{type:b,linkType:d,id:hC}}],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2020-10-29",publisher:[J]};ub.metadata={tags:[],concepts:[]};ub.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7nogWoQID7Vtl6qwIBGew3",type:d,createdAt:"2022-01-28T13:39:37.176Z",updatedAt:"2024-04-12T09:11:54.158Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};ub.fields={title:"Ilmastollinen vertailukausi 1991â€“2020",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"01PxvNNaKgIxe2xGy58KCu",type:C,createdAt:uc,updatedAt:uc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,locale:g},fields:{title:"ilmastollinen-vertailukausi-nostokuva-90-20-adobestock-436581557",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F01PxvNNaKgIxe2xGy58KCu\u002F158eb7b85e563f42138de781f5028695\u002Filmastollinen-vertailukausi-nostokuva-90-20-adobestock-436581557.jpg",details:{size:812635,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastollinen-vertailukausi-nostokuva-90-20-adobestock-436581557.jpg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Kuvakollaasi, jossa puut kuvattu eri vuodenaikoina, ja hiekkatie mutkittelee vÃ¤lissÃ¤.",teaserText:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmatieteen laitos otti vuonna 2021 kÃ¤yttÃ¶Ã¶n uuden ilmastollisen vertailukauden, joka kattaa 30-vuotisjakson 1991â€“2020. ",marks:[],data:{}}]}]},link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmastollinen-vertailukausi",linkText:ud};ue.metadata={tags:[],concepts:[]};ue.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"VVFl4XnZ53xUUc0ONN1UZ",type:d,createdAt:uf,updatedAt:uf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};ue.fields={title:t_,slug:t$};uh.metadata={tags:[],concepts:[]};uh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2aeeY8KmExqXGUtfwTEIFN",type:d,createdAt:ui,updatedAt:ui,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};uh.fields={title:"SÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t",slug:"saailmiot"};uL.metadata={tags:[],concepts:[]};uL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29GJtU5BaGgAff9G9sWd8u",type:C,createdAt:uM,updatedAt:uM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};uL.fields={title:"AuringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos vuosi-kesÃ¤-talvi",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F29GJtU5BaGgAff9G9sWd8u\u002Fd6d5e89d2db5029b9161c7e4ae9b37c2\u002F14981.png",details:{size:85263,image:{width:405,height:630}},fileName:"14981.png",contentType:W}};uL["29GJtU5BaGgAff9G9sWd8u"]=uL;uN.metadata={tags:[],concepts:[]};uN.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"29HyGCnwSSSzeZSh3wQY1n",type:C,createdAt:uO,updatedAt:uO,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};uN.fields={title:"AuringonsÃ¤teilyn mÃ¤Ã¤rÃ¤n muutos eri kuukausina",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F29HyGCnwSSSzeZSh3wQY1n\u002Fda5a51df2e777fb517c57f8cef4e991b\u002F14985.png",details:{size:18483,image:{width:475,height:471}},fileName:"14985.png",contentType:W}};uN["29HyGCnwSSSzeZSh3wQY1n"]=uN;uX.metadata={tags:[],concepts:[]};uX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YdCSEhktsfCBeZoxMF9je",type:d,createdAt:uY,updatedAt:uY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};uX.fields={title:"Merenpinnan nousu",slug:"merenpinnan-nousu"};uZ.metadata={tags:[],concepts:[]};uZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2JGKkCK9PC0i0lfnf69Mqq",type:d,createdAt:u_,updatedAt:u_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};uZ.fields={title:"JÃ¤Ã¤peite",slug:"jaapeite"};va.metadata={tags:[],concepts:[]};va.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5c4VOEl4V8VOLsSbqoMJ8e",type:d,createdAt:"2023-10-03T09:02:28.793Z",updatedAt:"2023-10-04T13:37:31.838Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:77,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:ad}},locale:g};va.fields={title:"Suomen tulevan ilmaston ennustedata Paituli-palvelussa",teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN",type:C,createdAt:"2023-10-03T08:58:53.790Z",updatedAt:"2023-10-03T09:32:42.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,locale:g},fields:{title:"suomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5MPWXzBSfQTXEVQUDtAHHN\u002F38007bcf57103c23bf3a66e122b7958e\u002Fsuomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136.png",details:{size:68420,image:{width:P,height:R}},fileName:"suomen-tulevan-ilmaston-ennusteet-paituli-palvelussa-nostokuva-adobestock-525747136.png",contentType:W}}},teaserImageAlt:"Kannettava tietokone, jonka pÃ¤Ã¤llÃ¤ on CSV-tiedostokuvake ja latausmerkkinÃ¤ nuoli alaspÃ¤in.",teaserText:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen tulevan ilmaston keskilÃ¤mpÃ¶tila ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ sekÃ¤ niiden muutokset on laskettu vuoteen 2085 saakka kÃ¤yttÃ¤en SSP-skenaarioita.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},link:"https:\u002F\u002Fpaituli.csc.fi\u002Fdownload.html?data_id=il_monthly_scenarios_10km_1975_2085_csv_euref",linkText:"Siirry paikkatietojen latauspalvelu Paituliin"};ve.metadata={tags:[],concepts:[]};ve.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2mLGlvBVJP5JZvelj2TNIu",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:57:13.681Z",updatedAt:"2022-02-02T12:04:59.713Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};ve.fields={abbreviation:s$,body:ta,link:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:NBN:fi-fe201109052340"};vi.metadata={tags:[],concepts:[]};vi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1yRL37BkdoTKqut0x5rOmX",type:d,createdAt:vj,updatedAt:vj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};vi.fields={title:"Rankkasateet",slug:"rankkasateet"};vk.metadata={tags:[],concepts:[]};vk.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7gvQveyH0QDz8aFDzqciEG",type:d,createdAt:vl,updatedAt:vl,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};vk.fields={title:"Mitoitussateet",slug:"mitoitussateet"};vt.metadata={tags:[],concepts:[]};vt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2resCMdHRFsMn6IOcQgXzC",type:d,createdAt:vu,updatedAt:vu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};vt.fields={title:"Riskinarviointi",slug:"riskinarviointi"};vv.metadata={tags:[],concepts:[]};vv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3dcXcaZpQwWRuIlL60b7VM",type:d,createdAt:"2021-11-11T11:59:46.561Z",updatedAt:"2022-01-10T12:59:13.939Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};vv.fields={publishedLanguages:[g,H,K],title:vw,materialType:cm,slug:"muutos-ja-riskit",teaserImage:vx,teaserImageAlt:vy,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MiÂtÃ¤ vaiÂkuÂtukÂsia ilÂmasÂtonÂmuuÂtokÂselÂla on omasÂsa toiÂminÂtaÂymÂpÃ¤risÂtÃ¶sÂsÃ¤Âsi?",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5uaxlBaF4VHEov2omjYaLW",type:d,createdAt:"2021-11-11T11:54:03.207Z",updatedAt:"2022-12-20T08:31:38.854Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:bZ}},locale:g},fields:{title:vw,teaserImage:vx,teaserImageAlt:vy,link:"https:\u002F\u002Fwww.ilmasto-opas.fi\u002Fvisualisoinnit\u002Fmuutos-ja-riskit\u002F?lang=fi",linkText:cn}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[aa,$],tags:[cV,{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4HR17GvhsqiwHEq9v6X5MT",type:d,createdAt:vz,updatedAt:vz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Riskit",slug:"riskit"}},vt],publisher:[cg,J]};vx.metadata={tags:[],concepts:[]};vx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"dE370f0EKJ9tjWudHv9dJ",type:C,createdAt:"2021-11-11T11:58:53.456Z",updatedAt:"2021-12-21T14:34:05.709Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:v,locale:g};vx.fields={title:"mika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FdE370f0EKJ9tjWudHv9dJ\u002Fb50d71c1192a69c47c98feab5d1e5bec\u002Fmika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288.jpeg",details:{size:336177,image:{width:P,height:R}},fileName:"mika-muutos-mika-riski-nostokuva-adobestock-411880288.jpeg",contentType:S}};vA.metadata={tags:[],concepts:[]};vA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS",type:C,createdAt:vB,updatedAt:vB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,locale:g};vA.fields={title:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3sRjpXVPUsIrAYuUO2sJxS\u002F89f1522d227d6b063c1c7806cd22ce56\u002Fsopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas.gif",details:{size:576609,image:{width:P,height:R}},fileName:"sopeutumiskyky-ja-haavoittuvuus-nostokuvat-magnus-froderberg-norden-antonin-halas.gif",contentType:"image\u002Fgif"}};vT.metadata={tags:[],concepts:[]};vT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7sHIrnGI8AWXSRG9I3cNrX",type:d,createdAt:vU,updatedAt:vU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};vT.fields={abbreviation:"Ber08",body:"BerghÃ¤ll, J. & Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶, Helsinki. Suomen ympÃ¤ristÃ¶ 44\u002F2008, Rakennettu ympÃ¤ristÃ¶. 34 s.",link:vV};vW.metadata={tags:[],concepts:[]};vW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2rjivqqaFDQC1QMo5l7jtn",type:C,createdAt:vX,updatedAt:vX,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};vW.fields={title:"maalaismaisema",description:"Â© Tapio HeikkilÃ¤",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2rjivqqaFDQC1QMo5l7jtn\u002F9173fca45e81ddf42ae18e078cfbf0d7\u002F121_Laitila_Untamala.jpg",details:{size:84689,image:{width:cR,height:331}},fileName:"121 Laitila Untamala.jpg",contentType:S}};vW["2rjivqqaFDQC1QMo5l7jtn"]=vW;vZ.metadata={tags:[],concepts:[]};vZ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2HrLFFQbZISgMkkDCIXUMI",type:d,createdAt:v_,updatedAt:v_,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};vZ.fields={title:"Lajit",slug:"lajit"};wC.metadata={tags:[],concepts:[]};wC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4T3Fn2BXB1g7EG0HpCNI9i",type:d,createdAt:wD,updatedAt:wD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};wC.fields={title:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶t",slug:"jaatikot"};wN.data={};wN.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eW,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" SelvitÃ¤ liikuntarakennusten lÃ¤mmÃ¶n, veden ja sÃ¤hkÃ¶n kulutus ja tee suunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7w3hyBOMdWkO2G7OE4GaiG",type:d,createdAt:"2021-07-15T12:26:58.825Z",updatedAt:"2021-07-18T09:22:01.620Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko SelvitÃ¤ liikuntarakennusten lÃ¤mmÃ¶n, veden ja sÃ¤hkÃ¶n kulutus ja tee suunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi.",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EEnergiatehokkuussopimukset ja energiakatselmustoiminta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESitouttaa kunnan toimijoita pitk&auml;n aikav&auml;lin tavoitteisiin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EStrategioiden ja ohjelmien edistymist&auml; tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hy&ouml;dyt voivat j&auml;&auml;d&auml; saavuttamatta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;+ Ilmastostrategiassa kustannuss&auml;&auml;st&ouml;j&auml; voidaan saada v&auml;lillisesti esim. energians&auml;&auml;st&ouml;n kautta. Energiatehokkuussopimuksessa s&auml;&auml;st&ouml;t ovat v&auml;litt&ouml;mi&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EOsoittaa konkreettisesti toimet, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillit&auml; kuntatasolla.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ENumeeristen tavoitteiden asettaminen voi olla haastavaa sek&auml; teknisesti ett&auml; poliittisesti.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehd&auml;&auml;n investointeja.&nbsp;&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Strategian ja ohjelmien laadinta sek&auml; niiden seuranta vaativat ty&ouml;panosta, vaikkakaan kustannukset eiv&auml;t lopulta ole korkeita.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];wN.nodeType=p;wO.data={};wO.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:wP,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fP,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"ShPIBHKVKxCeuPN28uJnS",type:d,createdAt:"2021-07-13T09:50:29.178Z",updatedAt:"2021-07-18T09:22:29.743Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Tue omaehtoisen \"suoraan kotiovelta luontoon\" -liikunnan yleistymistÃ¤ \"liikutaan lÃ¤mpimissÃ¤ sisÃ¤tiloissa\" -periaatteen sijaan",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EIlmastoyst&auml;v&auml;lliset esimerkkiteot ja asenneilmastoon vaikuttaminen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ET&auml;rkeiden vaikuttajatahojen hyv&auml;t esimerkit ovat kaiken a ja o.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EIhmiset eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; luota auktoriteetteihin tai vaikutusvaltaisiin henkil&ouml;ihin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+- 0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EHyv&auml;n asenneilmaston luominen ja luottamuksen saavuttaminen ovat hyv&auml;n ilmastokulttuurin peruspilareita.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EHyv&auml; asenneilmasto ei synny itsest&auml;&auml;n, vaan se on luotava hyvill&auml; esimerkeill&auml;. Hyv&auml;t esimerkit eiv&auml;t my&ouml;sk&auml;&auml;n synny itsest&auml;&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+- 0\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];wO.nodeType=p;wQ.data={};wQ.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:gH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Huomioi suunnitelmissa energiansÃ¤Ã¤stÃ¶n lisÃ¤ksi uusiutuvan energian potentiaali",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6lv6Fmcq6XVmI6pTc4DAC5",type:d,createdAt:"2021-07-12T08:07:03.350Z",updatedAt:"2021-07-18T09:22:57.715Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:il,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Huomioi suunnitelmissa energiansÃ¤Ã¤stÃ¶n lisÃ¤ksi uusiutuvan energian potentiaali",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EHuomioi suunnitelmissa energians&auml;&auml;st&ouml;n lis&auml;ksi uusiutuvan energian potentiaali\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergians&auml;&auml;st&ouml; ja energiatehokkuus v&auml;hent&auml;v&auml;t energiankulutusta ja siten my&ouml;s kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EMerkitt&auml;v&auml;t energians&auml;&auml;st&ouml;- ja energiatehokkuustoimet vaativat helposti my&ouml;s merkitt&auml;vi&auml; resursseja suunnitteluun ja toteutukseen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003EKonsulttien k&auml;ytt&ouml; energians&auml;&auml;st&ouml;- ja energiatehokkuustarkasteluissa voi olla kallista.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EHinnakkaat suunnitelmat eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; johda todellisiin toimiin.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EUusiutuvan energian k&auml;ytt&ouml; v&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EUusiutuvan energian riitt&auml;vyys on ongelma. Kaiken uusiutuvan energian ilmastoyst&auml;v&auml;llisyydest&auml; ei ole yksimielisyytt&auml; (esim. kantojen nosto puupolttoaineeksi).\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E\n\u003Cp\u003EUusiutuva energia on usein perinteisi&auml; energiamuotoja kalliimpaa.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003Cp\u003EUusiutuva energia vaatii usein investointi- tai tuotantotukia, mik&auml; k&auml;y veronmaksajan kukkarolle.\u003C\u002Fp\u003E\n\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];wQ.nodeType=p;wU.metadata={tags:[],concepts:[]};wU.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3UTE3UWXF5NQ3PLXaG9hgH",type:d,createdAt:wV,updatedAt:wV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};wU.fields={abbreviation:"SIE10",body:"SievÃ¤nen, T., K. Tervo, M. Neuvonen, E. Pouta, J. Saarinen ja A. Peltonen (2010). Nature-based tourism, outdoor recreation and adaptation to climate change. SYKEmo341 (FINADAPT Working Paper 11). Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload.asp?contentid=45369&lan=en"};wW.data={};wW.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kuntalaisten liikuntatottumuksissa tapahtunut muutoksia? Ovatko nykyiset liikuntamuodot herkkiÃ¤ sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶ille? Voisiko uusia, kestÃ¤viÃ¤ liikuntamuotoja tukea?",nodeType:a}],nodeType:c}];wW.nodeType=p;wX.data={};wX.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Miten viime vuosien sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t ovat vaikuttaneet liikuntapaikkojen yllÃ¤pitoon?",nodeType:a}],nodeType:c}];wX.nodeType=p;wY.metadata={tags:[],concepts:[]};wY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6NbzQqSjWXSRBxpQnmqEeX",type:d,createdAt:wZ,updatedAt:wZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};wY.fields={title:"Hiihto",slug:"hiihto"};xb.metadata={tags:[],concepts:[]};xb.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"11FQhIcN95epUMSJ0BJv9v",type:d,createdAt:xc,updatedAt:xc,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};xb.fields={abbreviation:"AUT10",body:"Autoliitto. 2012. Taloudellinen ajotapa.",link:"http:\u002F\u002Fwww.autoliitto.fi\u002Ftietopankki\u002Fkoulutus\u002Ftaloudellinen-ajotapa\u002F"};xe.metadata={tags:[],concepts:[]};xe.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"iGrvoIZshcrsHolVd4Ql4",type:d,createdAt:xf,updatedAt:xf,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};xe.fields={abbreviation:"TYO01",body:"Mattila Vesa Ville (toim.). 2001. AmmattikeittiÃ¶n hallittu energiatalous ja sisÃ¤ilmasto. TyÃ¶tehoseura, VTT, Motiva Oy & Teknillinen korkeakoulu. 2001. 6 s. Painettu opas."};xh.metadata={tags:[],concepts:[]};xh.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2m5sdjseItDYjSxhwi1ELz",type:d,createdAt:"2021-07-13T09:33:25.015Z",updatedAt:"2022-01-17T07:27:13.564Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g};xh.fields={title:it,visibleTitle:it,paragraph:xi};xh.title=it;xh.document=xi;xi.data={};xi.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko tyÃ¶ntekijÃ¶ille annettu ohjeet sÃ¤hkÃ¶n, lÃ¤mmÃ¶n ja veden jÃ¤rkevÃ¤Ã¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n? Onko ilmastointi sÃ¤Ã¤detty kÃ¤yttÃ¶tarpeisiin sopivaksi? Onko mahdollista ottaa lÃ¤mpÃ¶ talteen poistoilmasta ja jÃ¤tevedestÃ¤? Onko paineilman tuotannon ja kÃ¤ytÃ¶n tehostamista selvitetty?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4XmRDz0lmY1kzOZfeIsoel",type:d,createdAt:"2021-07-13T09:30:29.469Z",updatedAt:"2021-07-16T15:27:46.502Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:56,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko tyÃ¶ntekijÃ¶ille annettu ohjeet sÃ¤hkÃ¶n, lÃ¤mmÃ¶n ja veden jÃ¤rkevÃ¤Ã¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n? ",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EEnergians&auml;&auml;st&ouml; ty&ouml;paikalla (s&auml;hk&ouml;n, veden ja l&auml;mm&ouml;n s&auml;&auml;st&auml;minen)\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuinka sitoutetaan ty&ouml;ntekij&auml;t toimintaan?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energians&auml;&auml;st&ouml; s&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa: Energians&auml;&auml;st&ouml; on 2&ndash;10 kertaa kannattavampaa kuin energiantuotannon lis&auml;rakentaminen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EL&ouml;ydet&auml;&auml;n parhaat tavat s&auml;&auml;st&auml;&auml; energiaa ja parantaa energiatehokkuutta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKoulutus maksaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Parantaa imagoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergians&auml;&auml;st&ouml; s&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEi saa heikent&auml;&auml; palvelun tasoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energiainvestointeihin on helpompi saada valtion tukea: energiatehokkuusselvityksiin (40&ndash; 50 %) sek&auml; energians&auml;&auml;st&ouml;investointeihin (15&ndash; 20 %).\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+ Energiatehokkuus-sopimuksen tekeminen on maksutonta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Voi vied&auml; ty&ouml;aikaa\u002Fvaatii ulkopuolisen ty&ouml;ntekij&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Ty&ouml;ntekij&ouml;iden koulutuksesta voi tulla kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehd&auml;&auml;n investointeja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xi.nodeType=p;xj.metadata={tags:[],concepts:[]};xj.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4CZK8dlwxp8IaoVEFwKJOJ",type:d,createdAt:"2021-07-13T11:31:40.882Z",updatedAt:"2022-01-17T07:27:45.266Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g};xj.fields={title:iu,visibleTitle:iu,paragraph:xk};xj.title=iu;xj.document=xk;xk.data={};xk.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"KestÃ¤vÃ¤t tuotteet ja hankinnat:",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Otetaanko hankinnoissa huomioon laitteiden energialuokat, kiinnitetÃ¤Ã¤nkÃ¶ huomiota materiaalien ekologisuuteen ja kierrÃ¤tettÃ¤vyyteen? Onko ruokaloissa tarjolla kasvis- ja\u002Ftai luomuruokaa?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4prXkTrzsgEPTEQxzrtaWQ",type:d,createdAt:"2021-07-13T11:31:01.246Z",updatedAt:"2021-07-16T15:27:17.836Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Otetaanko hankinnoissa huomioon laitteiden energialuokat, kiinnitetÃ¤Ã¤nkÃ¶ huomiota materiaalien ekologisuuteen ja kierrÃ¤tettÃ¤vyyteen? ",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKest&auml;v&auml;t hankinnat\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuinka sitoutetaan ty&ouml;ntekij&auml;t toimintaan?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ S&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ES&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKoulutus maksaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Ty&ouml;ntekij&ouml;iden koulutuksesta voi tulla kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEi saa heikent&auml;&auml; palvelun tasoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xk.nodeType=p;xl.data={};xl.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kannustaako kunta asukkaitaan terveellisiin elintapoihin, jotka samalla palvelevat ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"57nvUUKUGkkbk6Xw5ggxtI",type:d,createdAt:"2021-07-14T09:06:23.705Z",updatedAt:"2021-07-17T08:42:51.455Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bb,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Kannustaako kunta asukkaitaan terveellisiin elintapoihin, jotka samalla palvelevat ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKoulutus ja tiedotus (terveelliset ja ekologiset el&auml;m&auml;ntavat)\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EVoi v&auml;hent&auml;&auml; asukkaiden kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESuhteellisen helppoa toteuttaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Yhteiskunnallisia kustannuss&auml;&auml;st&ouml;j&auml; pitk&auml;ll&auml; aikav&auml;lill&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESuhteellisen helppoa toteuttaa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EMiten viesti saadaan perille?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Toiminnan muutoksista s&auml;&auml;st&ouml;j&auml; ja my&ouml;s kotitalouksille\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EToiminnan muutos perustuu vapaaehtoisuuteen, eli ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tehokas keino.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Esitteiden teett&auml;minen ja jakaminen sek&auml; tilaisuuksien j&auml;rjest&auml;minen maksavat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xl.nodeType=p;xm.metadata={tags:[],concepts:[]};xm.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"oYgnurVM2BRwero8NU65y",type:d,createdAt:"2021-07-02T11:32:58.385Z",updatedAt:"2022-01-17T07:28:12.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aV,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g};xm.fields={title:iw,visibleTitle:iw,paragraph:xn};xm.title=iw;xm.document=xn;xn.data={};xn.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Kannustetaanko tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤ ja asiakkaita kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n joukkoliikennettÃ¤ tai polkupyÃ¶rÃ¤Ã¤ tyÃ¶- tai asiointimatkoihin? Olisiko mahdollista ottaa kÃ¤yttÃ¶Ã¶n tyÃ¶suhdelippu?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3OxRn0hK42Cfs6C2WKIBJ9",type:d,createdAt:"2021-07-02T11:32:16.612Z",updatedAt:"2021-07-16T15:26:42.429Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:vD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Kannustetaanko tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤ ja asiakkaita kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n joukkoliikennettÃ¤",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKannustaminen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuinka sitoutetaan ty&ouml;ntekij&auml;t toimintaan?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Tilojen tarjoaminen ja ty&ouml;suhdelippu lis&auml;&auml;v&auml;t kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKevyen liikenteen k&auml;ytt&ouml; voi parantaa ty&ouml;ntekij&ouml;iden kuntoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESeudullisen yhteisty&ouml;n parantaminen kuntalogistiikassa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xn.nodeType=p;xo.metadata={tags:[],concepts:[]};xo.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"56yDyffam47TJOBgPbKdks",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:44:54.437Z",updatedAt:"2022-01-17T08:10:26.071Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g};xo.fields={title:ix,visibleTitle:ix,paragraph:xp};xo.title=ix;xo.document=xp;xp.data={};xp.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fR,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko toimipaikalle tehty jÃ¤tehuolto- tai kierrÃ¤tyssuunnitelma?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4wcnqduYlJQvxnpnkQExmG",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:43:15.775Z",updatedAt:"2021-07-17T08:44:07.585Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bJ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko toimipaikalle tehty jÃ¤tehuolto- tai kierrÃ¤tyssuunnitelma?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EJ&auml;tteiden v&auml;hent&auml;minen ja kierr&auml;tys\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuinka sitoutetaan ty&ouml;ntekij&auml;t toimintaan?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Ty&ouml;ntekij&ouml;iden koulutuksesta voi tulla kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ES&auml;&auml;st&auml;&auml; luonnonvaroja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKoulutus maksaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- J&auml;teastioiden hankkiminen ja yll&auml;pito maksaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ES&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Siistij&ouml;ille tulee lis&auml;&auml; t&ouml;it&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+ S&auml;&auml;st&ouml;j&auml; kest&auml;v&auml;mpien tuotteiden hankinnasta\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xp.nodeType=p;xq.metadata={tags:[],concepts:[]};xq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"NXUiCH1FWqlDSNOIVVYtm",type:d,createdAt:"2021-07-13T08:21:25.891Z",updatedAt:"2022-01-13T13:19:39.523Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:a}},locale:g};xq.fields={title:iy,visibleTitle:iy,paragraph:xr};xq.title=iy;xq.document=xr;xr.data={};xr.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kuljetusalan henkilÃ¶stÃ¶lle annettu koulutusta taloudelliseen ajotapaan?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cYfx2UDEFYxXGTXtY2GWn",type:d,createdAt:"2021-07-13T08:20:24.978Z",updatedAt:"2021-07-16T15:28:13.060Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko kuljetusalan henkilÃ¶stÃ¶lle annettu koulutusta taloudelliseen ajotapaan?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ETaloudellisen ajotavan koulutus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuinka sitoutetaan ty&ouml;ntekij&auml;t toimintaan?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ S&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ES&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKoulutus maksaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Ty&ouml;ntekij&ouml;iden koulutuksesta tulee kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETurvallisempi liikenne\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EKaluston energiatehokkuuden parantuminen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xr.nodeType=p;xz.data={};xz.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Mihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kunnassa tulisi sopeutua?",nodeType:a}],nodeType:c}];xz.nodeType=p;xA.data={};xA.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko alueella tehty riskiryhmÃ¤kartoitusta?",nodeType:a}],nodeType:c}];xA.nodeType=p;xB.data={};xB.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:xC,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Onko toimialalle tehty sopeutumisstrategia? Sopeutumisstrategian voi tehdÃ¤ esimerkiksi yhdessÃ¤ kunnan muiden toimialojen kanssa.",nodeType:a}],nodeType:c}];xB.nodeType=p;xI.data={};xI.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"EnergiansÃ¤Ã¤stÃ¶ ja energiatehokkuus",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Onko kunnan kiinteistÃ¶issÃ¤ tehty energiakatselmukset?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1TiN1Gyr2pqBQ0ZQjjHYkL",type:d,createdAt:"2021-07-15T11:12:38.074Z",updatedAt:"2021-07-20T10:22:41.732Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bC,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko kunnan kiinteistÃ¶issÃ¤ tehty energiakatselmukset?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKiinteist&ouml;n energiakatselmus\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKiinteist&ouml;n energiakatselmus soveltuu sellaisen liike- tai palvelurakennuksen energians&auml;&auml;st&ouml;potentiaalin selvitt&auml;miseen, jossa on tavanomaiset talotekniset j&auml;rjestelm&auml;t. Sit&auml; voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; my&ouml;s suuren tai tekniikaltaan monimutkaisen rakennuksen - esim. sairaalan tai uimahallin - katselmusmenetelm&auml;n&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energiakatselmuksen tarkoituksena on kartoittaa taloudellisesti kannattavat energians&auml;&auml;st&ouml;keinot.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergiakatselmuksessa analysoidaan kiinteist&ouml;n energian k&auml;ytt&ouml;. Katselmuksessa selvitet&auml;&auml;n energian s&auml;&auml;st&ouml;mahdollisuudet ja m&auml;&auml;ritell&auml;&auml;n sopivat s&auml;&auml;st&ouml;toimenpiteet kannattavuuslaskelmineen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Alkuinvestoinnit voivat olla kalliita, mutta joissain tapauksissa tuloksia voidaan saada jopa ilman investointeja. Energian s&auml;&auml;st&ouml; maksaa investointeja takaisin.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESamalla voidaan my&ouml;s selvitt&auml;&auml; mahdollisuudet uusiutuvan energian k&auml;ytt&ouml;&ouml;n.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Analyysien teko vaatii ty&ouml;panosta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EKuntien asuntokannan katselmuksille voi saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehitt&auml;miskeskukselta (ARA).&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+ Kuntien asuntokannan katselmuksille voi saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehitt&auml;miskeskukselta (ARA).&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xI.nodeType=p;xJ.data={};xJ.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko luontosuhteen ja ympÃ¤ristÃ¶vastuullisuuden kehittÃ¤minen tiedostettu ja omaksuttu tÃ¤rkeÃ¤ksi osaksi pÃ¤ivÃ¤kotien varhaiskasvatusta?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5sCCowsPyBkSBqyPqawr2q",type:d,createdAt:"2021-07-14T09:14:33.837Z",updatedAt:"2021-07-17T09:20:41.010Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko luontosuhteen ja ympÃ¤ristÃ¶vastuullisuuden kehittÃ¤minen tiedostettu ja omaksuttu tÃ¤rkeÃ¤ksi osaksi pÃ¤ivÃ¤kotien varhaiskasvatusta?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EYmp&auml;rist&ouml;kasvatus osaksi varhaiskasvatusta\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EVoi v&auml;hent&auml;&auml; asukkaiden kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETuloksia voi olla vaikea arvioida.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Yhteiskunnallisia kustannuss&auml;&auml;st&ouml;j&auml; pitk&auml;ll&auml; aikav&auml;lill&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EMiten viesti saadaan perille?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Esitteiden teett&auml;minen ja jakaminen ja tilaisuuksien j&auml;rjest&auml;minen maksavat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xJ.nodeType=p;xK.data={};xK.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eW,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko toimipaikalle laadittu ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestelmÃ¤, toimintapolitiikka, energiatehokkuussopimuksia tai muita vastaavia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2q8px6r514PjGTB81pU2Qg",type:d,createdAt:"2021-07-15T12:04:42.542Z",updatedAt:"2021-07-17T09:21:34.266Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:dr,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko toimipaikalle laadittu ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestelmÃ¤, toimintapolitiikka, energiatehokkuussopimuksia tai muita vastaavia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EYmp&auml;rist&ouml;j&auml;rjestelmien laatiminen ja energiatehokkuus- sopimusten tekeminen; Energians&auml;&auml;st&ouml; ty&ouml;paikalla (s&auml;hk&ouml;n, veden ja l&auml;mm&ouml;n s&auml;&auml;st&auml;minen)\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuinka sitoutetaan ty&ouml;ntekij&auml;t toimintaan?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energians&auml;&auml;st&ouml; s&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa: Energians&auml;&auml;st&ouml; on 2&ndash;10 kertaa kannattavampaa kuin energiantuotannon lis&auml;rakentaminen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EL&ouml;ydet&auml;&auml;n parhaat tavat s&auml;&auml;st&auml;&auml; energiaa ja parantaa energiatehokkuutta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKoulutus maksaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Parantaa imagoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergians&auml;&auml;st&ouml; s&auml;&auml;st&auml;&auml; rahaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEi saa heikent&auml;&auml; palvelun tasoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energiainvestointeihin on helpompi saada valtion tukea: energiatehokkuusselvityksiin (40&ndash;50 %) sek&auml; energians&auml;&auml;st&ouml;investointeihin (15&ndash;20 %).\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003EKuinka tunnistetaan parhaat k&auml;yt&auml;nn&ouml;t?\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+ Energiatehokkuussopimuksen tekeminen on maksutonta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003ESuunnitelmien ja strategioiden edistymist&auml; tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hy&ouml;dyt voivat j&auml;&auml;d&auml; saavuttamatta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Voi vied&auml; ty&ouml;aikaa\u002Fvaatii ulkopuolisen ty&ouml;ntekij&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Ty&ouml;ntekij&ouml;iden koulutuksesta voi tulla kustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehd&auml;&auml;n investointeja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xK.nodeType=p;xL.metadata={tags:[],concepts:[]};xL.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1rRHRQvAaVdFQYUL8dcFhb",type:d,createdAt:xM,updatedAt:xM,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:br}},locale:g};xL.fields={title:xE};xQ.data={};xQ.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fQ,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Harkitse, matkustatko ulkomaan sijaan kotimaassa â€“ laskettele Lapissa, Ã¤lÃ¤ SveitsissÃ¤; Suosi lÃ¤hialueen matkailua ja ympÃ¤ristÃ¶ystÃ¤vÃ¤llisiÃ¤ kohteita.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7wnffcW1406Ruvt24tUBWT",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:46:03.981Z",updatedAt:"2021-07-17T09:51:22.747Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ch,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:" Tarkistuslistataulukko Harkitse, matkustatko ulkomaan sijaan kotimaassa â€“ laskettele Lapissa, Ã¤lÃ¤ SveitsissÃ¤.",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EUlkomaanmatkojen v&auml;hent&auml;minen ja kotimaanmatkojen suosiminen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EUlkomaanmatkat v&auml;henev&auml;t, p&auml;&auml;st&ouml;t v&auml;henev&auml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EIhmiset eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; suostu tinkim&auml;&auml;n ulkomaanmatkoista.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Rahaa s&auml;&auml;styy muihin menoihin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKotimaanmatkat lis&auml;&auml;ntyv&auml;t suhteessa ulkomaanmatkoihin, p&auml;&auml;st&ouml;t v&auml;henev&auml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EIhmiset eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; innostu kotimaanmatkailusta riitt&auml;v&auml;sti.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Rahaa s&auml;&auml;styy suhteessa aiempaan matkailutapaan.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xQ.nodeType=p;xR.data={};xR.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"KestÃ¤vÃ¤ liikkuminen ja liikennesuunnittelu: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fT,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2a08MkI6zhUk52TFSwKyqJ",type:d,createdAt:"2021-07-14T08:33:09.403Z",updatedAt:"2021-07-17T09:52:43.470Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:xS,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko SelvitÃ¤, pÃ¤Ã¤setkÃ¶ matkakohteeseen julkisella liikenteellÃ¤, erityisesti rautateitse.",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EJulkisen liikenteen ja v&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isen autoilun suosiminen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJulkisen liikenteen suosiminen v&auml;hent&auml;&auml; p&auml;&auml;st&ouml;j&auml; henkil&ouml;kilometri&auml; kohden.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJulkinen liikenne ei toimi harvaanasutuilla seuduilla.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Julkinen liikenne kuluttajalle selv&auml;sti yksityisautoilua halvempaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJulkinen liikenne kohentaa imagoaan ja matkustajien imagoa ilmastonmuutoksen takia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ERuuhka-aikoina julkiset kulkuneuvot ahdettuja, monien mielest&auml; ep&auml;miellytt&auml;vi&auml;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ V&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isimm&auml;t diesel ja bensiiniautot pieni&auml; ja keskim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; halvempia\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isten autojen suosiminen\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EMonet arvostavat yksityisautoilun \"rauhaa\" yli kaiken.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- V&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isimm&auml;t hybridiautot kalliita\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EV&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;inen ajotapa\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003EKuluttajilla ei varaa uusiin, v&auml;h&auml;p&auml;&auml;st&ouml;isiin autoihin\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+ Rauhallinen ajotapa s&auml;&auml;st&auml;&auml; sek&auml; rahaa ett&auml; hermoja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003EMonet eiv&auml;t aja taloudellisesti, vaikka periaatteessa osaisivat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E\n\u003Cp\u003Er\u003C\u002Fp\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];xR.nodeType=p;xV.data={};xV.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" MissÃ¤ mÃ¤Ã¤rin kunnan matkailutarjonta on riippuvainen sÃ¤Ã¤oloista? MitkÃ¤ sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t ovat matkailuyrittÃ¤jille hankalimpia? MikÃ¤ aika vuodesta on matkailualalle kriittisin?",nodeType:a}],nodeType:c}];xV.nodeType=p;xX.data={};xX.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:xC,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Voisiko kunnan matkailupalveluja kehittÃ¤Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n haavoittuvaan suuntaan? Millaisia satsauksia tÃ¤mÃ¤ vaatisi kunnalta ja yrittÃ¤jiltÃ¤?",nodeType:a}],nodeType:c}];xX.nodeType=p;xY.metadata={tags:[],concepts:[]};xY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jiPqmTermPOCyVE7SDwP6",type:d,createdAt:xZ,updatedAt:xZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};xY.fields={title:"Matkailupalvelut",slug:"matkailupalvelut"};x_.metadata={tags:[],concepts:[]};x_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ",type:C,createdAt:"2023-06-15T09:14:24.202Z",updatedAt:"2023-10-18T12:52:55.848Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,locale:g};x_.fields={title:"lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3CqUivQB0XNkGIoaIdZTRZ\u002F0e39be5ac2e0c5e7b83634ddcf054be5\u002Flentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva.png",details:{size:113129,image:{width:P,height:R}},fileName:"lentomatkustaminen-kasvattaa-merkittavasti-yksilon-hiilijalanjalkea-nostokuva.png",contentType:W}};yi.metadata={tags:[],concepts:[]};yi.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"AwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl",type:C,createdAt:yj,updatedAt:yj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g};yi.fields={title:"ilmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FAwsgCNkVVI7QJsmU8BuWl\u002F4198423f6edf32804932a02dd491798b\u002Filmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752.jpg",details:{size:224064,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastopolitiikan-seuranta-nostokuva-adobestock-412929752.jpg",contentType:S}};ys.data={};ys.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"EnergiansÃ¤Ã¤stÃ¶ ja energiatehokkuus: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:fV,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6w52eZ2n71ehITn3KkfYB2",type:d,createdAt:"2021-07-15T11:53:16.096Z",updatedAt:"2021-07-18T09:09:42.551Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:il,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko kunta mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (TEM) tai energiaohjelmassa (Motiva)?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKuntien energiatehokkuussopimuksen (TEM) allekirjoittaminen tai Kuntien energiaohjelmaan (Motiva) liittyminen\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergiatehokkuustoimikunnan mukaan Suomessa on vuoteen 2020 menness&auml; mahdollista s&auml;&auml;st&auml;&auml; huomattavasti energiaa. Uudella ajoneuvoteknologialla voidaan s&auml;&auml;st&auml;&auml; 8,5 TWh, uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen m&auml;&auml;r&auml;ysten tiukentamisella 4,9 TWh, energiatehokkuussopimusten laajentamisella 2,8 TWh sek&auml; laitteiden energiavaatimuksilla 2,1 TWh.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energiatehokkuustoimet maksavat itsens&auml; nopeasti takaisin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EValtiovalta (TEM, Motiva) ja kunta-ala (Kuntaliitto) ovat luoneet toimivat instrumentit (energiatehokkuussopimus, energiaohjelma, ilmastonsuojelukampanja) tukemaan kuntien energiatehokkuuden lis&auml;&auml;mispyrkimyksi&auml; ja kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;jen v&auml;hent&auml;mist&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Ne edist&auml;v&auml;t my&ouml;s ty&ouml;llisyytt&auml; ja parantavat energiaturvallisuutta. Investoiminen energiatehokkuuteen edist&auml;&auml; teknologian kehittymist&auml;, mill&auml; on my&ouml;s ty&ouml;llist&auml;vi&auml; vaikutuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETunnistetaan parhaat tavat s&auml;&auml;st&auml;&auml; energiaa ja parantaa energiatehokkuutta - ja t&auml;t&auml; kautta v&auml;hent&auml;&auml; kasvihuonekaasujen p&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Valtiovalta tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40&ndash;50 %) sek&auml; toteutettaviin energians&auml;&auml;st&ouml;investointeihin (15&ndash;20 %).\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EKunta saa henkil&ouml;st&ouml;ns&auml; koulutukseen energia-asioiden opetuspaketin.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+\u002F- Ohjelmien laadinta ja niiden seuranta vaativat ty&ouml;panosta, vaikkakaan kustannukset eiv&auml;t lopulta ole korkeita.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E- Kustannukset voivat aluksi nousta, kun tehd&auml;&auml;n investointeja.&nbsp;&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];ys.nodeType=p;yt.metadata={tags:[],concepts:[]};yt.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4yxhtWaQrl3LhWp9YqjGFR",type:d,createdAt:yu,updatedAt:yu,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};yt.fields={title:"Energiantuotantolaitokset",slug:"energiantuotantolaitokset"};yy.metadata={tags:[],concepts:[]};yy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"wUQFDPm3E3ZXziahQeJ3d",type:C,createdAt:yz,updatedAt:yz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,locale:g};yy.fields={title:"vesivoiman-osuus-sahkon-kokonaistuotannosta",description:dY,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FwUQFDPm3E3ZXziahQeJ3d\u002Ff1e28925ed345979e44932ab3e3bd4c4\u002Fvesivoiman-osuus-sahkon-kokonaistuotannosta.png",details:{size:13139,image:{width:P,height:yA}},fileName:"vesivoiman-osuus-sahkon-kokonaistuotannosta.png",contentType:W}};yy.wUQFDPm3E3ZXziahQeJ3d=yy;yI.data={};yI.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fR,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" MenevÃ¤tkÃ¶ alueen sekajÃ¤tteet edelleen kaatopaikalle? Jos, niin missÃ¤ olisi lÃ¤hin polttolaitos?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IoTpYyVlIuZ1iGDu9ZRE9",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:10:59.744Z",updatedAt:"2021-07-20T08:21:31.477Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko MenevÃ¤tkÃ¶ alueen sekajÃ¤tteet edelleen kaatopaikalle?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003ESekaj&auml;tteen hy&ouml;dynt&auml;minen energiana fossiilisia polttoaineita korvaten\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ESekaj&auml;tteest&auml; kaatopaikalla syntyv&auml;t metaanip&auml;&auml;st&ouml;t v&auml;henev&auml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ELiikenne lis&auml;&auml;ntyy j&auml;tteenpolttolaitoksen l&auml;hiymp&auml;rist&ouml;ss&auml;.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Polttolaitoksen investointikustannukset ovat korkeat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJ&auml;tteest&auml; tuotettu energia on osittain bioper&auml;ist&auml;, ja se voi korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa ja t&auml;ten v&auml;hent&auml;&auml; p&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJ&auml;tteenpolttolaitoksen l&auml;hiymp&auml;rist&ouml;n asukkaat voivat vastustaa laitosta, avoin informaatio ja ongelmien k&auml;sittely yleens&auml; auttaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energian myynnist&auml; saadaan tuottoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJ&auml;tteenpoltolla tuotettavalle energialle on oltava kysynt&auml;&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Kaatopaikkatilan tarve v&auml;henee ja kaatopaikan elinik&auml; pitenee.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];yI.nodeType=p;yJ.data={};yJ.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fR,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko alueella biojÃ¤tteen erilliskerÃ¤ys? KÃ¤sitellÃ¤Ã¤nkÃ¶ alueen biojÃ¤tteet biokaasuprosessilla? Onko mahdollisuudet alueelliseen yhteistyÃ¶hÃ¶n biojÃ¤tteiden kÃ¤sittelyssÃ¤ selvitetty?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"24rPkNALhsrXxQnloE6Itm",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:26:04.999Z",updatedAt:"2021-07-20T08:22:27.837Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bu,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko alueella biojÃ¤tteen erilliskerÃ¤ys?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EJ&auml;rjestet&auml;&auml;n bioj&auml;tteen erillisker&auml;ys; Hy&ouml;dynnet&auml;&auml;n bioj&auml;tteen energiasis&auml;lt&ouml; biokaasusta (m&auml;d&auml;tt&auml;m&ouml;) tuotettavana s&auml;hk&ouml;n&auml; tai l&auml;mp&ouml;n&auml;\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETuotetaan bioper&auml;ist&auml; energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua l&auml;mp&ouml;&auml; tai s&auml;hk&ouml;&auml; ja t&auml;ten v&auml;hent&auml;&auml; p&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ELaitoksen j&auml;tevesien k&auml;sittely voi aiheuttaa ongelmia, suunnitteluvaiheessa t&auml;h&auml;n tulee kiinnitt&auml;&auml; huomiota.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Investointikustannukset voivat olla korkeat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EAlueellisesti voidaan yhdist&auml;&auml; esim. yhdyskuntien, maatalouden ja elintarviketeollisuuden j&auml;tteit&auml; riitt&auml;v&auml;n volyymin saavuttamiseksi.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEviran s&auml;&auml;d&ouml;kset ja ohjeet m&auml;d&auml;tteen hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml;mahdollisuuksista on otettava huomioon laitoksen suunnitteluvaiheessa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energian myynnist&auml; saadaan tuottoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EM&auml;d&auml;te voidaan hy&ouml;dynt&auml;&auml; maanparannusaineena tai viherrakentamisessa turvetta korvaten, jolloin s&auml;&auml;stet&auml;&auml;n turpeen noston p&auml;&auml;st&ouml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergian (etenkin l&auml;mm&ouml;n) hy&ouml;dynt&auml;mismahdollisuudet l&auml;hialueella voivat olla rajalliset.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];yJ.nodeType=p;yK.data={};yK.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:fR,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kunnassa tarjolla monipuolisia jÃ¤tehuoltopalveluja jÃ¤tteiden lajittelua varten (kiinteistÃ¶kerÃ¤ys, alueelliset kerÃ¤yspisteet)?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6Aj3iTW5xflgbv6wVFZR6i",type:d,createdAt:"2021-07-15T08:35:43.305Z",updatedAt:"2021-07-20T08:24:00.747Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hB,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko kunnassa tarjolla monipuolisia jÃ¤tehuoltopalveluja jÃ¤tteiden lajittelua varten (kiinteistÃ¶kerÃ¤ys, alueelliset kerÃ¤yspisteet)?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EJ&auml;rjestet&auml;&auml;n lajittelupisteet, ker&auml;ys ja materiaalina hy&ouml;dynt&auml;minen ainakin paperille, pahville, metallille ja muoville\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EPahvi ja paperi ja niiden hajotessaan tuottamat metaanip&auml;&auml;st&ouml;t saadaan pois kaatopaikalta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKierr&auml;tysraaka-aineista valmistettujen tuotteiden on korvattava neitseellisist&auml; raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotta s&auml;&auml;st&ouml;j&auml; syntyy.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E-\u002F+ Lajittelupisteiden perustamisesta sek&auml; ker&auml;yksen ja kuljetusten j&auml;rjest&auml;misest&auml; tulee kustannuksia, mutta ker&auml;ys ja kuljetus maksaa, vaikka j&auml;telajit olisivat sekaj&auml;tteess&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EPahvin ja paperin raaka-aineena k&auml;ytett&auml;v&auml;&auml; puuta s&auml;&auml;styy ja sit&auml; voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; energian tuottamiseen fossiilisten polttoaineiden sijaan.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKierr&auml;tysraaka-aineista valmistetuille tuotteille on oltava kysynt&auml;&auml; ja markkinat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Kaatopaikalle sijoitettavan j&auml;tteen m&auml;&auml;r&auml;n v&auml;heneminen pident&auml;&auml; kaatopaikan elinik&auml;&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKierr&auml;tysraaka-aineen k&auml;ytt&ouml; metallien valmistuksessa v&auml;hent&auml;&auml; prosessin energiankulutusta jopa 90% (alumiini) neitseelliseen raaka-aineeseen n&auml;hden.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKuluttajilla voi olla ep&auml;luuloja kierr&auml;tysraaka-aineista valmistettuja tuotteita kohtaan.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Kierr&auml;tysraaka-aineista voi saada myyntituloja.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EMuovin kierr&auml;tys ja k&auml;ytt&ouml; uuden muovin raaka-aineena v&auml;hent&auml;&auml; merkitt&auml;v&auml;sti muovin valmistuksen energiankulutusta.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003EKuluttajilta ker&auml;tt&auml;v&auml;n muovin ep&auml;puhtaudet voivat olla kierr&auml;tyksen esteit&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EKun j&auml;tehuolto otetaan huomioon tuotteiden suunnittelussa (esim. materiaalivalinnoissa), edesautetaan k&auml;yt&ouml;n j&auml;lkeist&auml; hy&ouml;dynt&auml;mist&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];yK.nodeType=p;yL.data={};yL.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:wP,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Onko kunnassa jÃ¤rjestetty kampanjoita, joilla valistetaan asukkaita kulutuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksista ja kannustetaan kestÃ¤vÃ¤Ã¤n kulutukseen? Onko kierrÃ¤tys ja kestÃ¤vÃ¤n kulutuksen teemat sisÃ¤llytetty kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan (pÃ¤ivÃ¤kodit, koulut)?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2BCAgcJnBU98WSPpAgDxGd",type:d,createdAt:"2021-07-13T08:40:03.466Z",updatedAt:"2021-07-20T08:24:46.212Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:fX,body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EP&auml;iv&auml;kodit ja koulut osallistuvat Suomen Ymp&auml;rist&ouml;kasvatuksen Seuran Vihre&auml; lippu -ohjelmaan; Kootaan kest&auml;v&auml;n kulutuksen, kierr&auml;tyksen ja ilmastonmuutoksen huomioiva opetus- ja kasvatusmateriaali p&auml;iv&auml;koteihin ja kouluihin\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ELapset kasvavat ymp&auml;rist&ouml;&auml; suojelevaan asenteeseen ja viestitt&auml;v&auml;t sit&auml; my&ouml;s kotiymp&auml;rist&ouml;ss&auml;&auml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Opetusmateriaalia ja ohjeistusta l&ouml;ytyy ilmaiseksi netist&auml;, ohjaajien ty&ouml;aikaa s&auml;&auml;styy kun saadaan valmista materiaalia k&auml;ytt&ouml;&ouml;n.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETulevien aikuisten energiank&auml;ytt&ouml;tottumukset ovat ekologisesti kest&auml;vi&auml; ja heid&auml;n aiheuttamiensa kasvihuonekaasup&auml;&auml;st&ouml;jen m&auml;&auml;r&auml; pysyy alhaisena.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];yL.nodeType=p;yM.data={};yM.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:eW,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko jÃ¤tteenkuljetuksien kilpailutusehdoissa asetettu vaatimukset kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukselle ja kaluston ominaispÃ¤Ã¤stÃ¶ille?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"MXoVaRxn5uVmDkbffOnDm",type:d,createdAt:"2021-07-15T09:48:48.130Z",updatedAt:"2021-07-20T08:37:42.155Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ds,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Onko jÃ¤tteenkuljetuksien kilpailutusehdoissa asetettu vaatimukset kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukselle ja kaluston ominaispÃ¤Ã¤stÃ¶ille?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EEnergiatehokkuuden painottaminen j&auml;tekuljetusten hankintakriteerin&auml;; Taloudellisen ajotavan edist&auml;minen ja polttoaineen kulutuksen seuranta j&auml;tekuljetuksissa\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EEnergiatehokkuuskriteerit voivat painottua kaluston polttoaineenkulutukseen tai kuljettajien ajokoulutukseen.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKriteerit on m&auml;&auml;ritelt&auml;v&auml; selke&auml;sti hankintaa suunniteltaessa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Polttoaineen kulutuksen v&auml;heneminen pienent&auml;&auml; kuljetuskustannuksia.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EJ&auml;tekuljetuskaluston energiankulutus pienenee ja p&auml;&auml;st&ouml;t v&auml;henev&auml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Kysynn&auml;n kasvu vaikuttaa yleens&auml; hintoihin (t&auml;ss&auml; kaluston) alentavasti.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EKysynt&auml; lis&auml;&auml; energiatehokkaan kaluston ja palvelujen tarjontaa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Onnettomuuksista johtuvat korjaus- ja materiaalikustannukset v&auml;henev&auml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003ETaloudellinen ajotapa on ennakoivaa ja tasaista, jolloin tulee v&auml;hemm&auml;n pys&auml;hdyksi&auml; ja renkaat ja jarrut kuluvat v&auml;hemm&auml;n. My&ouml;s liikenneturvallisuus lis&auml;&auml;ntyy.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E+ Polttoaineen kulutus v&auml;henee ja kustannukset pienenev&auml;t.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top;\"\u003EPolttoaineen kulutuksen seuranta konkretisoi ajotavan muutosten vaikutukset.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];yM.nodeType=p;yN.data={};yN.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:gH,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Poltetaanko alueen kaatopaikkakaasu soihtupolttimessa vai hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤nkÃ¶ myÃ¶s metaanin energiasisÃ¤ltÃ¶?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3zStqhxqtmGDsnZuelCEmX",type:d,createdAt:"2021-07-12T09:48:50.756Z",updatedAt:"2021-07-20T08:26:39.121Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:Q}},locale:g},fields:{title:"Tarkistuslistataulukko Poltetaanko alueen kaatopaikkakaasu soihtupolttimessa,vai hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤nkÃ¶ myÃ¶s metaanin energiasisÃ¤ltÃ¶?",body:"\u003Ctable style=\"border-collapse: collapse; width: 100%; height: 106px;\" border=\"1\"\u003E\u003Ccaption\u003E\u003Cstrong\u003EKaatopaikkakaasun energiasis&auml;ll&ouml;n hy&ouml;dynt&auml;minen l&auml;mp&ouml;n&auml; tai s&auml;hk&ouml;n&auml; (tai molempina)\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Fcaption\u003E\n\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 43px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EVahvuudet, puoltavat tekij&auml;t\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EHeikkoudet, ep&auml;varmuudet\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; vertical-align: top; height: 43px;\"\u003E\u003Cstrong\u003EKustannukset, talousvaikutukset\u003C\u002Fstrong\u003E\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003ETuotetaan bioper&auml;ist&auml; energiaa esim. kaatopaikkakiinteist&ouml;jen energiantarpeen kattamiseen.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EL&auml;mm&ouml;lle ei aina l&ouml;ydy hy&ouml;dynt&auml;ji&auml; kaatopaikan l&auml;heisyydest&auml;.&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E- Investointikustannukset voivat olla korkeat.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003EVoidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua l&auml;mp&ouml;&auml; tai s&auml;hk&ouml;&auml; ja t&auml;ten v&auml;hent&auml;&auml; p&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Ostos&auml;hk&ouml;n ja -l&auml;mm&ouml;n tarve kaatopaikalla pienenee ja t&auml;st&auml; syntyy kustannuss&auml;&auml;st&ouml;j&auml;.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003Ctr style=\"height: 21px;\"\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.1296%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 31.2868%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E&nbsp;\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003Ctd style=\"width: 15.6434%; height: 21px; vertical-align: top;\"\u003E+ Energian myynnist&auml; saadaan tuottoa.\u003C\u002Ftd\u003E\n\u003C\u002Ftr\u003E\n\u003C\u002Ftbody\u003E\n\u003C\u002Ftable\u003E"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];yN.nodeType=p;yW.data={};yW.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:gA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kunnassa tarkasteltu potentiaalisia vaaratilanteita ja niiden aiheuttamia hÃ¤iriÃ¶itÃ¤ ja poikkeustarpeita jÃ¤tehuollolle?",nodeType:a}],nodeType:c}];yW.nodeType=p;yX.data={};yX.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:gA,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ovatko pilaantuneet maa-alueet ja muut potentiaaliset vaarakohteet tiedossa? Onko niiden haavoittuvuutta arvioitu tulvien ja muiden luonnonilmiÃ¶iden suhteen?",nodeType:a}],nodeType:c}];yX.nodeType=p;yY.data={};yY.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:mn,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko uudet ja vanhat kaatopaikat eristetty asianmukaisesti?",nodeType:a}],nodeType:c}];yY.nodeType=p;zd.data={};zd.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Miten nykyiset poikkeavat ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet kuntalaisiin? KÃ¤sitellÃ¤Ã¤nkÃ¶ niitÃ¤ ja muita ilmastokysymyksiÃ¤ myÃ¶s taiteen keinoin?",nodeType:a}],nodeType:c}];zd.nodeType=p;ze.data={};ze.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:bV,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Onko kunnassa herkkiÃ¤ kulttuuriympÃ¤ristÃ¶jÃ¤? Onko niiden hoitotarve lisÃ¤Ã¤ntynyt?",nodeType:a}],nodeType:c}];ze.nodeType=p;zf.data={};zf.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:"Haavoittuvuuden arviointi: ",nodeType:a},{data:{},marks:[],value:"Ovatko kunnan kulttuuripanostuksen kohteet riippuvaisia sÃ¤Ã¤tilasta? Millaiset olosuhteet aiheuttavat vaikeuksia?",nodeType:a}],nodeType:c}];zf.nodeType=p;zg.metadata={tags:[],concepts:[]};zg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5oVfSjf2ctea71KHH108fM",type:d,createdAt:zh,updatedAt:zh,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};zg.fields={title:"KulttuuriperintÃ¶",slug:"kulttuuriperinto"};zp.metadata={tags:[],concepts:[]};zp.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4sFtH8HQtdEsrfGBdBAPAp",type:d,createdAt:"2021-09-23T11:22:15.201Z",updatedAt:"2023-09-18T07:52:44.600Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:117,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};zp.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastopolitiikan tavoitteena on hillitÃ¤ ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen",materialType:G,slug:"ilmastopolitiikan-tavoitteena-on-hillita-ilmastonmuutosta-ja-sopeutua-siihen",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan keskeisiÃ¤ asiakirjoja ovat kansainvÃ¤lisellÃ¤ tasolla YK:n ilmastopuitesopimus ja sitÃ¤ tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤ Pariisin ilmastosopimus sekÃ¤ EU:ssa ilmastolaki. Suomen ilmastopolitiikassa keskeisiÃ¤ ovat ilmastolaki, energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelma. ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikan perustana on YK:n ilmastosopimus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikka koostuu pÃ¤Ã¤tÃ¶ksistÃ¤ ja toimista, joilla pyritÃ¤Ã¤n hidastamaan ilmastonmuutoksen etenemistÃ¤ ja siten vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n sen haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja luontoon. PÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤rÃ¤nÃ¤ on myÃ¶s mahdollisimman hallittu sopeutuminen ilmaston joka tapauksessa tapahtuvaan muuttumiseen. Vuonna 1992 voimaan tullut YK:n ilmastopuitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) on tÃ¤rkein ilmastopoliittinen asiakirja maailmanlaajuisessa mittakaavassa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4yUkHM6DPpjZqt4jFq6Gom",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Sopimuksen voimaantulon jÃ¤lkeen sopeutumisen merkitys on jatkuvasti kasvanut ilmastopolitiikassa, ja esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa maille on asetettu myÃ¶s sopeutumiseen liittyviÃ¤ tavoitteita. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"453WmpP9nKy3igOP2EXB3L",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastopolitiikkaa toteutetaan EU:n ja Suomen tasolla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YK:n ilmastosopimusta tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤n Pariisin ilmastosopimuksen ratifioineet maat ovat sitoutuneet kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen mÃ¤Ã¤rÃ¤lliseen rajoittamiseen. EU on Pariisin sopimuksen osapuoli, ja se on jakanut pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hennysvaatimuksensa jÃ¤senvaltioilleen. EU on ilmastolaissaan asettanut pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet vuosille 2030 ja 2050. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessÃ¤. Silloin pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ tuotettaisiin korkeintaan sen verran kuin niitÃ¤ sitoutuu hiilinieluihin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7DEH4dl2WjiSWWJiBQg6RH",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen energia- ja ilmastostrategiassa ",nodeType:a},{data:{target:e$},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:ot,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:gV,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" linjataan keinoja, joilla voidaan kansallisesti vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ eri sektoreilla ja pÃ¤Ã¤stÃ¤ EU:ssa sovittuihin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030 mennessÃ¤. LisÃ¤ksi Suomella on kansallinen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035, joka on kirjattu ilmastolakiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"4soi3Clo7eRuCZWNVPDPcI",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:oE},content:[{data:{},marks:[],value:"Kivimaa, P. & LÃ¤hteenmÃ¤ki-Uutela, A. 2022. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka huomioi tulevien sukupolvien ja haavoittuvimpien oikeudet â€“ meillÃ¤ ja muualla. Ilmastopaneelin blogi 30.6.2022. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkysymyksia-ja-vastauksia-uudesta-ilmastolaista"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶: KysymyksiÃ¤ ja vastauksia uudesta ilmastolaista. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi\u002Filmasto-muutoksessa\u002Filmastonmuutos-vaatii-nopeaa-toimintaa"},content:[{data:{},marks:[],value:"YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi). Ilmastonmuutos vaatii nopeaa toimintaa. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F1994\u002F19940061\u002F19940061_2"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finlex: Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus. Valtiosopimus 61\u002F1994. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Fsopimukset\u002Fsopsteksti\u002F2005\u002F20050013\u002F20050013_2"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finlex: Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja (suomennos). Valtiosopimus 13\u002F2005. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O,bL,$],tags:[bf],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2023-09-18",publisher:[M]};zq.metadata={tags:[],concepts:[]};zq.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"25Qj3rQS61DW0q8FyvQz7D",type:d,createdAt:"2021-07-22T13:46:55.066Z",updatedAt:"2022-11-18T09:34:55.702Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:208,revision:ab,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};zq.fields={publishedLanguages:[g],title:"Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jÃ¤senmaita",materialType:G,slug:"euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita",parent:bS,teaserImage:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5s7YhfW2H5Zgn2EErNE5NG",type:C,createdAt:zr,updatedAt:zr,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:m,locale:g},fields:{title:"euroopan-ilmastopolitiikka-nostokuva-adobestock-414526615",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5s7YhfW2H5Zgn2EErNE5NG\u002F56a669b1a4dbef36f263c44de3dfe27a\u002Feuroopan-ilmastopolitiikka-nostokuva-adobestock-414526615.jpeg",details:{size:262109,image:{width:P,height:R}},fileName:"euroopan-ilmastopolitiikka-nostokuva-adobestock-414526615.jpeg",contentType:S}}},teaserImageAlt:"Euroopan unionin lippu liehuu tuulessa. Taustalla on taivas ja auringon punertaviksi vÃ¤rjÃ¤Ã¤miÃ¤ pilviÃ¤.",ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin (EU:n) ilmastopolitiikalla ohjataan sekÃ¤ alueen yhteisiÃ¤ ettÃ¤ jÃ¤senmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. EU:n ilmastopolitiikka koostuu monista osista, ja sen ydintÃ¤ ovat pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppa, kansalliset tavoitteet pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisille aloille, uusiutuvan energian lisÃ¤Ã¤misvelvoite ja EU:n sopeutumisstrategia. EU:n ilmastopolitiikka tÃ¤htÃ¤Ã¤ aina vuoteen 2050 saakka.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:lla on sitovat pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa ohjaavat vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus ja sitÃ¤ tÃ¤ydentÃ¤vÃ¤ Kioton pÃ¶ytÃ¤kirja sekÃ¤ Pariisin ilmastosopimus, jonka EU ratifioi lokakuussa 2016. EU on sitoutunut vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤ verrattuna vuoden 1990 tasoon ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessÃ¤. Tavoite on laillisesti sitova ja sisÃ¤ltyy eurooppalaiseen ilmastolakiin, joka asui voimaan kesÃ¤llÃ¤ 2021. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4Ms9AK9iAtGIGezpmocC0M",type:d,createdAt:zs,updatedAt:zs,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR21a",body:"Euroopan unionin virallinen lehti 9.7.2021. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021\u002F119, annettu 30 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ kesÃ¤kuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekÃ¤ asetusten (EY) N:o 401\u002F2009 ja (EU) 2018\u002F1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki). ",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FHTML\u002F?uri=CELEX:32021R1119&from=EN"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" 55 prosentin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoite vuoteen 2030 mennessÃ¤ on myÃ¶s EU:n Pariisin ilmastosopimusta varten antama sitoumus. ",nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteisiin pyritÃ¤Ã¤n vihreÃ¤n kehityksen ohjelman avulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan VihreÃ¤n kehityksen ohjelma (Green Deal) on laaja politiikka-aloitteiden paketti, jonka avulla Euroopan unioni pyrkii asettamiinsa tavoitteisiin 55 prosentin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksestÃ¤ vuonna 2030 ja hiilineutraaliudesta vuonna 2050. VihreÃ¤n kehityksen ohjelman tavoitteet siirretÃ¤Ã¤n lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶Ã¶n niin sanotun 55-valmiuspaketin avulla (Fit for 55-paketti). Pakettiin kuuluu ehdotuksia ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyvÃ¤n lainsÃ¤Ã¤dÃ¤nnÃ¶n tarkistamiseksi sekÃ¤ uusia lainsÃ¤Ã¤dÃ¤ntÃ¶aloitteita. ",nodeType:a},{data:{target:je},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n kokonaistavoite kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi on jaettu siten, ettÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan kuuluville (niin sanottu  pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektori) ja siihen kuulumattomille aloille (niin sanottu  taakanjakosektori) on mÃ¤Ã¤ritelty omat erilliset tavoitteensa. PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppajÃ¤rjestelmÃ¤n piiriin kuuluvat esimerkiksi suuret teollisuuslaitokset sekÃ¤ sÃ¤hkÃ¶n- ja lÃ¤mmÃ¶ntuotanto, kun taas pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolella ovat rakentaminen, rakennusten lÃ¤mmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jÃ¤tehuolto ja teollisuuden F-kaasut. ",nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ pyritÃ¤Ã¤n vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n myÃ¶s parantamalla energiatehokkuutta. EU:n voimassa oleva tavoite on, ettÃ¤ energiankulutusta vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n vuoteen 2030 mennessÃ¤ EU:n tasolla 32,5 prosenttia verrattuna vuodelle 2030 laadittuun kulutusennusteeseen. ",nodeType:a},{data:{target:zv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Komissio on ehdottanut 55-valmiuspaketissaan energiatehokkuustavoitteen tiukentamista niin, ettÃ¤ primÃ¤Ã¤rienergian kulutusta vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n 39 prosentilla ja energian loppukulutusta 36 prosentilla vuoteen 2030 mennessÃ¤ verrattuna vuonna 2020 tehtyihin pÃ¤ivitettyihin perusennusteisiin. ",nodeType:a},{data:{target:zv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorilla on EU:n yhteinen pÃ¤Ã¤stÃ¶katto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppa perustuu ajatukseen, ettÃ¤ kasvihuonekaasuja vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n siellÃ¤, missÃ¤ se on halvinta. Koska kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat maailmanlaajuisia, ilmastonmuutoksen kannalta ei ole merkitystÃ¤, missÃ¤ maassa tai tuotantolaitoksessa pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennys toteutetaan. Teollisuuslaitos voi ostaa pÃ¤Ã¤stÃ¶oikeuksia EU:n yhteisiltÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶markkinoilta, jos se tulee edullisemmaksi kuin laitoksen omien pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤minen. MikÃ¤li taas on edullisempaa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ omassa tuotannossa kuin ostaa pÃ¤Ã¤stÃ¶oikeuksia, ylimÃ¤Ã¤rÃ¤isiÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶oikeuksia voi myydÃ¤ muille pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan piirissÃ¤ oleville laitoksille. ",nodeType:a},{data:{target:zx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorin tÃ¤mÃ¤nhetkinen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤mistavoite on 43 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. Komission antama uusi ehdotus on tiukentaa tavoitetta 61 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EU:n pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppa kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan piiriin kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekÃ¤ Euroopan talousalueen sisÃ¤inen lentoliikenne. ",nodeType:a},{data:{target:zx},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EU:n komissio ehdottaa lisÃ¤ksi pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan kÃ¤yttÃ¶Ã¶nottoa myÃ¶s uusilla aloilla kuten merenkulussa ja tieliikenteessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:je},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisilla aloilla on kansalliset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisten alojen tulee vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZuSGfDJnglW8XChe0tpVF",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:23.185Z",updatedAt:"2022-06-01T09:24:15.299Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"PAA18",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016\u002F410, annettu 14 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ maaliskuuta direktiivin 2003\u002F87\u002FEY muuttamisesta kustannustehokkaiden pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten ja vÃ¤hÃ¤hiilisyyttÃ¤ edistÃ¤vien investointien edistÃ¤miseksi sekÃ¤ pÃ¤Ã¤tÃ¶ksen (EU) 2015\u002F1814 muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti, L 76\u002F3. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FPDF\u002F?uri=CELEX:32018L0410&from=en"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Euroopan komissio ehdottaa 55-valmiuspaketissaan, ettÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitetta kiristetÃ¤Ã¤n niin, ettÃ¤ taakanjakosektorin tulee kokonaisuudessaan saavuttaa 40 prosentin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. EU:n taakanjakoasetus sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysvelvoitteet kaikille EU:n jÃ¤senmaille. Suomen tÃ¤mÃ¤nhetkinen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoite taakanjakosektorilla on vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. Komission uuden ehdotuksen mukaan Suomen tulisi vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Taakanjakoasetus koskee pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisia aloja eli niin kutsuttua taakanjakosektoria, kuten rakennusten lÃ¤mmitystÃ¤, liikennettÃ¤, maataloutta ja jÃ¤tehuoltoa ",nodeType:a},{data:{target:zy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on mahdollista kÃ¤yttÃ¤Ã¤ erilaisia joustokeinoja, jolloin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennykset voidaan tehdÃ¤ siellÃ¤, missÃ¤ ne on helpointa toteuttaa. Pieni mÃ¤Ã¤rÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysyksikÃ¶itÃ¤ voidaan esimerkiksi siirtÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan tai LULUCF-asetuksen puolelta taakanjakosektorilla toteutettavaksi. On myÃ¶s mahdollista sÃ¤Ã¤stÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysyksikÃ¶iden ylijÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤ seuraaville vuosille tai hankkia lisÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysyksikÃ¶itÃ¤ muilta jÃ¤senmailta.Â ",nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:zy},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LULUCF-asetus pyrkii lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n hiilinieluja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LULUCF-asetus sÃ¤Ã¤telee, miten maankÃ¤yttÃ¶, sen muutokset ja metsÃ¤t otetaan huomioon ilmastotavoitteissa. LULUCF-asetukseen sisÃ¤ltyvÃ¤t metsistÃ¤, maatalousmaasta ja kosteikoista vapautuvat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ja nielut eli niiden sitoma hiilidioksidi. PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ja nieluja seurataan asetuksessa olevien laskentasÃ¤Ã¤ntÃ¶jen avulla. ",nodeType:a},{data:{target:zA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteena on, ettÃ¤ maankÃ¤yttÃ¶sektorin hiilinielu olisi suurempi kuin siltÃ¤ vapautuvat pÃ¤Ã¤stÃ¶t ",nodeType:a},{data:{target:zA},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Komissio on kesÃ¤llÃ¤ 2021 antanut ehdotuksen LULUCF-asetuksen muuttamiseksi 55-valmiuspaketin yhteydessÃ¤, jonka mukaan jÃ¤senmaille tulisi jÃ¤senmaakohtaiset tavoitteet hiilinielujen kasvattamiseksi maankÃ¤yttÃ¶sektorilla. ",nodeType:a},{data:{target:cv},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU lisÃ¤Ã¤ ilmastotoimien rahoitusta",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tavoitteisiin pÃ¤Ã¤semiseksi tarvitaan myÃ¶s rahoitusta. EU on pÃ¤Ã¤ttÃ¤nyt kÃ¤yttÃ¤Ã¤ budjetistaan ilmastotoimiin yhteensÃ¤ 30 prosenttia vuosina 2021â€“2027. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5UFalGyaupM7khhbWb8eEJ",type:d,createdAt:zC,updatedAt:zC,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUC22b",body:"European Commission. Supporting climate action through the EU budget. [Viitattu 19.5.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Fpolicies\u002Fbudget\u002Fmainstreaming_en"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤- ja sopeutumistoimet sisÃ¤llytetÃ¤Ã¤n EU:n kaikkiin keskeisiin rahoitusohjelmiin, jotka liittyvÃ¤t muun muassa aluekehitykseen, energiaan ja liikenteeseen, tutkimukseen sekÃ¤ yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤- ja sopeutumistoimia koskeva rahoitus ulottuu myÃ¶s EU:n rajojen ulkopuolelle, ja EU on suurin kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittaja maailmassa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1IBAldIgJSd47SB0R0HzxG",type:d,createdAt:zD,updatedAt:zD,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR22b",body:"Eurooppa-neuvosto & Euroopan unionin neuvosto 22.2.2022 (pÃ¤ivitetty). Ilmastotavoitteet ja EU:n ulkopolitiikka.",link:"https:\u002F\u002Fwww.consilium.europa.eu\u002Ffi\u002Fpolicies\u002Fclimate-change\u002Fclimate-external-policy\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:ssa pyritÃ¤Ã¤n lisÃ¤Ã¤mÃ¤Ã¤n uusiutuvan energian kÃ¤yttÃ¶Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n nykyinen, uusiutuvan energian direktiivin (RED II -direktiivi) mukainen tavoite on lisÃ¤tÃ¤ uusiutuvien energialÃ¤hteiden osuutta vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:jf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Komissio on ehdottanut direktiivin pÃ¤ivittÃ¤mistÃ¤ ja tavoitteen tiukentamista 55-valmiuspaketissa, jolloin uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta tulisi EU:ssa nostaa vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:je},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LiikenteessÃ¤ uusiutuvien energialÃ¤hteiden osuus tulee RED II -direktiivin mukaan olla kaikissa EU-maissa vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:jf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" RED II -direktiivi mÃ¤Ã¤rittelee nestemÃ¤isille biopolttoaineille EU-tason kestÃ¤vyyskriteerit. KestÃ¤vyyskriteereillÃ¤ halutaan varmistaa, ettÃ¤ bioenergian lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤ kÃ¤yttÃ¶ EU:ssa vÃ¤hentÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti verrattuna fossiilisten polttoaineiden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n. Biopolttoaineiden kestÃ¤vyyskriteerit koskevat myÃ¶s sÃ¤hkÃ¶n ja lÃ¤mmÃ¶n tuotannossa kÃ¤ytettÃ¤viÃ¤ kiinteitÃ¤ energiabiomassoja ",nodeType:a},{data:{target:jf},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6FZ1kbij13VBG7HQ3lA01U",type:d,createdAt:zF,updatedAt:zF,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"MAA22",body:"Maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶. Biomassan kestÃ¤vyyskriteerit. [Viitattu 17.5.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fmetsat\u002Fpuun-kaytto\u002Fbiomassojen-kestavyys"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t laskevat, mutta eivÃ¤t riittÃ¤vÃ¤n nopeasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU:n yhteenlasketut kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet merkittÃ¤vÃ¤sti vertailuvuodesta 1990, ja vuodelle 2020 asetettu pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoite on jo saavutettu. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen tulisi kuitenkin laskea nykyistÃ¤ nopeammin, jotta pÃ¤Ã¤stÃ¤isiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:zG},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eiE2qd1G5fFKiTPA8v4C0",type:d,createdAt:zH,updatedAt:zH,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"EU:n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet noin 5000 miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista vuonna 1990 alle 3500 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Vuodesta 2020 vuoteen 2030 ennustettu pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitys ei saavuta vuodelle 2030 asetettua tavoitetta. ",asset:zI,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" EU:n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys ja pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteet. EU on saavuttanut vuodelle 2020 asetetun pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteensa: pÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤henivÃ¤t vuoteen 2020 mennessÃ¤ 31 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon, mikÃ¤ on 11 prosenttiyksikkÃ¶Ã¤ enemmÃ¤n kuin asetettu -20 prosentin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoite. JÃ¤senmaiden nykyisiin toimiin perustuvien ennusteiden mukaan pÃ¤Ã¤stÃ¶t eivÃ¤t kuitenkaan laskisi riittÃ¤vÃ¤sti EU:n ilmastolaissa vuodelle 2030 asetettuun vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 55 prosentin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennystavoitteen saavuttamiseksi verrattuna vuoteen 1990, vaan laskisivat nykyisillÃ¤ toimilla vain noin 41 prosentilla vuoteen 2030 mennessÃ¤ verrattuna vuoden 1990 tasoon. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:zG},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EU varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin alueellaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan unionin sopeutumispolitiikkaa ohjaa vuonna 2021 julkaistu EU:n uudistettu sopeutumisstrategia, joka perustuu aiempaan vuoden 2013 strategiaan ",nodeType:a},{data:{target:jg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EU:n sopeutumisstrategian tavoitteena on vahvistaa valmiutta ja kykyÃ¤ vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Uudella strategialla pyritÃ¤Ã¤n entistÃ¤ vahvempaan sopeutumista koskevan tiedon tuotantoon ja hyÃ¶dyntÃ¤miseen, ja sopeutuminen kytketÃ¤Ã¤n entistÃ¤ vahvemmin talouspolitiikkaan. MyÃ¶s luontopohjaisten ratkaisujen merkitystÃ¤ ja veden kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kÃ¤yttÃ¶Ã¤ korostetaan uudessa sopeutumisstrategiassa. LisÃ¤ksi pyritÃ¤Ã¤n edistÃ¤mÃ¤Ã¤n ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiiden toimialojen kuten maatalouden sopeutumiskykyÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:jg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa hyÃ¶dynnettÃ¤vÃ¤n ilmastotiedon saatavuutta parantamaan on perustettu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumiseen keskittyvÃ¤ verkkoportaali CLIMATE-ADAPT ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5W2ZA5hrwPwx4kXnOp0mmy",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:42.921Z",updatedAt:"2022-06-01T11:13:15.977Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"EUR22d",body:"European Commission & European Environment Agency. The European Climate Adaptation Platform Climate-ADAPT [Viitattu 17.5.2022]",link:"http:\u002F\u002Fclimate-adapt.eea.europa.eu\u002F"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Se on vakiinnuttanut asemansa keskeisenÃ¤ tietolÃ¤hteenÃ¤ ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa pÃ¤Ã¤tÃ¶ksenteossa, ja sen roolia aiotaan jatkossa vahvistaa edelleen. ",nodeType:a},{data:{target:jg},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:A,data:{},content:[{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fym.fi\u002F-\u002Feu-ssa-sopu-2030-ilmastotavoitteen-jaosta-jasenmaiden-kesken-suomen-paastovahennysvelvoitteeksi-50-"},content:[{nodeType:a,value:"EU:ssa sopu 2030-ilmastotavoitteen jaosta jÃ¤senmaiden kesken â€“ Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysvelvoitteeksi -50 %Â â€“ YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 9.11.2022.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.consilium.europa.eu\u002Ffi\u002Fpolicies\u002Fclimate-change\u002Feu-climate-action\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto. EU:n viimeisimmÃ¤t ilmastopoliittiset toimet.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:_,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.consilium.europa.eu\u002Ffi\u002Finfographics\u002Ffit-for-55-how-the-eu-delivers-the-green-transition\u002F"},content:[{nodeType:a,value:"Infografiikka â€“ Miten EU toteuttaa vihreÃ¤n siirtymÃ¤n? ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Finfo\u002Fstrategy\u002Fpriorities-2019-2024\u002Feuropean-green-deal\u002Fdelivering-european-green-deal_en"},content:[{nodeType:a,value:"European Commission. Delivering the European Green Deal.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002F\u002Fpublications\u002Ftrends-and-projections-in-europe-2021"},content:[{nodeType:a,value:"European Environment Agency (EEA) 2021. Trends and projections in Europe 2021. EEA Report No 13\u002F2021.",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Foeil\u002Fhome\u002Fhome.do"},content:[{nodeType:a,value:"European Parliament\u002FLegislative Observatory ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},{nodeType:n,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}},{nodeType:o,data:{uri:"http:\u002F\u002Fpxnet2.stat.fi\u002FPXWeb\u002Fpxweb\u002Ffi\u002FEurostat\u002FEurostat__ene\u002Ft2020_31.px\u002Ftable\u002FtableViewLayout1\u002F?rxid=4dcfef4e-8944-45d2-a2d4-86f535d84558"},content:[{nodeType:a,value:"Tilastokeskus: Eurostatin avaintaulukot: Share of renewable energy in cross final energy consumption. ",marks:[],data:{}}]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},perspective:[bL,O],tags:[ey,bf],articleLength:[cA],toc:x,modifiedDate:"2022-06-01",publisher:[M]};zv.metadata={tags:[],concepts:[]};zv.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6SO0pSCqiNOeLPWYrvE1DZ",type:d,createdAt:zw,updatedAt:zw,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};zv.fields={abbreviation:"EUP21",body:"Euroopan parlamentti 2021. Energiatehokkuus. 10\u002F2021 (pÃ¤ivitetty) [Viitattu 19.5.2022] ",link:"https:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Ffactsheets\u002Ffi\u002Fsheet\u002F69\u002Fenergiatehokkuus "};zx.metadata={tags:[],concepts:[]};zx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2XzCqRhDEYg5Kz4lNFzQBO",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:29.620Z",updatedAt:"2022-06-01T09:13:11.953Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};zx.fields={abbreviation:"EUC22a",body:"European Commission. EU Emissions Trading System (EU ETS). [Viitattu 19.5.2022]",link:"https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Feu-action\u002Feu-emissions-trading-system-eu-ets_en"};zy.metadata={tags:[],concepts:[]};zy.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7z9qn61cg2ACeuSBL8UsKi",type:d,createdAt:zz,updatedAt:zz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};zy.fields={abbreviation:"TAA18",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018\u002F842, annettu 30 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hennyksistÃ¤ jÃ¤senvaltioissa vuosina 2021-2030, joilla edistetÃ¤Ã¤n ilmastotoimia Pariisin sitoumusten tÃ¤yttÃ¤miseksi, sekÃ¤ asetuksen (EU) N:o 525\u002F2013 muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti156\u002F26. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FPDF\u002F?uri=CELEX:32018R0842&from=en"};zA.metadata={tags:[],concepts:[]};zA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2ceWrXxpmr2ay6IUBEv9Lx",type:d,createdAt:zB,updatedAt:zB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};zA.fields={abbreviation:"LUL18",body:"Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018\u002F841, annettu 30 pÃ¤ivÃ¤nÃ¤ toukokuuta 2018, maankÃ¤ytÃ¶stÃ¤, maankÃ¤ytÃ¶n muutoksesta ja metsÃ¤taloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jen ja poistumien sisÃ¤llyttÃ¤misestÃ¤ vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekÃ¤ asetuksen (EU) N:o 525\u002F2013 ja pÃ¤Ã¤tÃ¶ksen N:o 529\u002F2013\u002FEU muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti, L 156\u002F1. (pdf)",link:"https:\u002F\u002Feur-lex.europa.eu\u002Flegal-content\u002FFI\u002FTXT\u002FPDF\u002F?uri=CELEX:32018R0841&from=EN"};zG.metadata={tags:[],concepts:[]};zG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2hPyrP9XadoIG8FaoirUbP",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:34:38.675Z",updatedAt:"2022-06-01T10:50:48.108Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};zG.fields={abbreviation:"EUR22c",body:"Euroopan parlamentti 21.2.2022 (pÃ¤ivitetty). Kehitys kohti EU:n vuoden 2020 ilmastotavoitteita (infografiikka). [Viitattu 19.5.2022]",link:"http:\u002F\u002Fwww.europarl.europa.eu\u002Fnews\u002Ffi\u002Fheadlines\u002Fsociety\u002F20180706STO07407\u002Fkehitys-kohti-eu-n-ilmastotavoitteita-infografiikka"};zI.metadata={tags:[],concepts:[]};zI.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6JKrBDquZ6o6RUJylKaKX3",type:C,createdAt:zJ,updatedAt:zJ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:m,locale:g};zI.fields={title:"eu-kasvihuonekaasupaastojen-kehitys",description:"Â© Euroopan ympÃ¤ristÃ¶keskus ",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6JKrBDquZ6o6RUJylKaKX3\u002F75192bfc11c8ec4a567db98a8a3800e4\u002Feu-kasvihuonekaasupaastojen-kehitys.jpg",details:{size:679760,image:{width:hR,height:1201}},fileName:"eu-kasvihuonekaasupaastojen-kehitys.jpg",contentType:S}};zI["6JKrBDquZ6o6RUJylKaKX3"]=zI;zM.metadata={tags:[],concepts:[]};zM.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ElcuMxt5iTleVAJbh5Hs3",type:d,createdAt:"2021-07-22T12:12:45.585Z",updatedAt:"2023-09-11T10:09:53.369Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:pX,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};zM.fields={publishedLanguages:[g],title:"Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤ on globaali ja kansallinen tehtÃ¤vÃ¤",materialType:G,slug:"ilmastonmuutoksen-hillinta-on-globaali-ja-kansallinen-tehtava",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IhmisperÃ¤iset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t jatkavat kasvuaan. Valtaosa pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ syntyy fossiilisten polttoaineiden kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen hillintÃ¤ on sekÃ¤ maailmanlaajuinen ettÃ¤ kansallinen ja paikallinen tehtÃ¤vÃ¤. Hiilinielujen yllÃ¤pito ja kasvattaminen on myÃ¶s olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"IhmisperÃ¤iset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat yhÃ¤ kasvussa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ihmiskunta lisÃ¤Ã¤ kaiken aikaa ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤. LÃ¤mmitysvaikutukseltaan merkittÃ¤vin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (COâ‚‚), josta valtaosa on perÃ¤isin fossiilisten polttoaineiden â€“ Ã¶ljyn, kivihiilen ja maakaasun â€“ kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. Maailmanlaajuiset ihmisperÃ¤iset kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t olivat vuonna 2021 yhteensÃ¤ 52,8 gigatonnia (= 52 800 miljoonaa tonnia) COâ‚‚-ekvivalentteina ilman maankÃ¤ytÃ¶n muutoksista aiheutuvia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"7C6snET1ojrBkPRLNtcxJ5",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti laskeneet",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vuodesta 2010 lÃ¤htien laskeneet noin 75 miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista noin 45,8 miljoonaan tonniin vuonna 2022. Lukuun sisÃ¤ltyvÃ¤t maankÃ¤ytÃ¶n muutoksista aiheutuvat kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t. Vaikka pÃ¤Ã¤stÃ¶jen suunta on ollut pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti laskeva, joinakin vuosina pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat myÃ¶s nousseet. LÃ¤hes kolme neljÃ¤sosaa Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on perÃ¤isin energiasektorilta. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"78eFVFfcxND4ZVrYRLthCr",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hiilen globaalit nielut sÃ¤Ã¤televÃ¤t hiilen kiertoa",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen vÃ¤lillÃ¤. Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa hiilen ilmakehÃ¤n, valtamerten, kasvipeitteen ja maaperÃ¤n kesken. Arviolta noin 46 prosenttia ihmiskunnan viime vuosikymmenellÃ¤ tuottamasta hiilidioksidista on jÃ¤Ã¤nyt ilmakehÃ¤Ã¤n, vajaat 30 prosenttia on sitoutunut valtameriin ja noin 31 prosenttia kasvillisuuteen ja maaperÃ¤Ã¤n ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:zN,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:w,marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ maapallon nielujen kyky sitoa ja varastoida hiiltÃ¤ saattaa heikentyÃ¤, mikÃ¤ voi osaltaan nopeuttaa hiilidioksidin kertymistÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:zN,type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]},{nodeType:q,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Metsien hiilinielu on Suomessa pienentynyt",marks:[],data:{}}]},{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:"Suomessa metsÃ¤t toimivat merkittÃ¤vÃ¤nÃ¤ hiilen nieluna. Suomen metsien nettohiilinielu eli ilmakehÃ¤stÃ¤ metsiin sitoutuvan hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa hakkuiden mÃ¤Ã¤rÃ¤stÃ¤. 2010-luvulla metsien hiilinielu on pienentynyt selvÃ¤sti verrattuna 1990- ja 2000-luvun tasoon, ja aleneva kehitys on jatkunut. SyynÃ¤ nielun pienenemiseen ovat lisÃ¤Ã¤ntyneet hakkuut, puuston kasvun aleneminen ja metsien maaperÃ¤pÃ¤Ã¤stÃ¶jen lisÃ¤Ã¤ntyminen. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:{sys:{id:"3fNSQNTrrNCEXYChoyUni7",type:b,linkType:d}}},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-361-576-2"},content:[{data:{},marks:[],value:"Siljander, R., CederlÃ¶f, M., Skoglund, K. & Herronen, V. (toim.) 2023. Ilmastovuosikertomus 2023. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2023:27. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:" https:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Freport\u002Fsixth-assessment-report-working-group-3\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2022. Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Shukla, P.R., Skea, J., Slade,R., Al Khourdajie, A., van Diemen, R., McCollum, D., Pathak, M., Some, S., Vyas, P., Fradera, R., Belkacemi, M.,,Hasija, A., Lisboa, G., Luz, S. & J. Malley, (eds.). Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F05\u002Filmastopaneelin-raportti-3-2022-metsat-ja-ilmasto-hakkuut-hiilinielut-ja-puun-kayton-korvaushyodyt.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"SeppÃ¤lÃ¤, J., Heinonen, T., KilpelÃ¤inen, A., Peltola, H., Pukkala, T., Sihvonen, M., Soimakallio, S., Weaver, S., Vesala, T. & Ollikainen, M. 2022. MetsÃ¤t ja ilmasto: Hakkuut, hiilinielut ja puun kÃ¤ytÃ¶n korvaushyÃ¶dyt. Suomen ilmastopaneelin raportti 3\u002F2022.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjukuri.luke.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F543658"},content:[{data:{},marks:[],value:"Rantala, S., Mustonen, M. & Katila, P. 2018. MetsÃ¤t muuttuvassa maailmassa: kansainvÃ¤liset trendit ja keskeiset haasteet. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen (SYKE) taustaselvitys KansainvÃ¤lisen luonnonvarapolitiikan yhteistyÃ¶verkostolle. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1\u002F2018. Luonnonvarakeskus. 56 s. ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2019\u002F09\u002FHiilineutraalius_ilmastopaneeli_2019_FINAL.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"SeppÃ¤lÃ¤, J. Saikku, L., Soimakallio, S., Lounasheimo, J., Regina, K., & Ollikainen, M. 2019. Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa â€“ Valtiot, alueet ja kunnat. Suomen ilmastopaneeli. Raportti        5\u002F2019. 57 s. (pdf) ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[aY,aG,ck],articleLength:[Z],toc:x,modifiedDate:"2023-09-11",publisher:[M]};zQ.metadata={tags:[],concepts:[]};zQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"60RFKHTe7Yw6GTzmtHaQbK",type:d,createdAt:"2021-07-22T11:45:04.368Z",updatedAt:"2022-01-03T14:28:09.543Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:bW,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};zQ.fields={publishedLanguages:[g],title:"Globaalit nielut",materialType:G,slug:"globaalit-nielut",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviolta 45 % ihmiskunnan ilmaan pÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤stÃ¤ hiilidioksidista on jÃ¤Ã¤nyt ilmakehÃ¤Ã¤n, 30 % on pÃ¤Ã¤tynyt valtameriin ja 25 % kasveihin ja maaperÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:ww,nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasuillaÂ on ilmakehÃ¤ssÃ¤ kyky imeÃ¤ maapallon lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ tietyillÃ¤ aallonpituuksilla. Osa tÃ¤mÃ¤n sÃ¤teilyn energiasta palaa takaisin lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n maan pintaa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ez,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". LÃ¤mpÃ¶tila maapallon pinnallaÂ on elÃ¤mÃ¤lle suotuisa juuri kasvihuonekaasujen ansiosta. Sen sijaan lÃ¤mpÃ¶tila olisi selvÃ¤sti kylmempi, mikÃ¤li kasvihuonekaasuja ei olisi tai niitÃ¤ olisi merkittÃ¤vÃ¤sti vÃ¤hemmÃ¤n. MikÃ¤li kaasuja on liikaa, ilmakehÃ¤ kÃ¤rsii puolestaan lÃ¤mpÃ¶tilan noususta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤ssÃ¤ luonnostaan esiintyvÃ¤t tÃ¤rkeimmÃ¤t kasvihuonekaasut ovat vesihÃ¶yry (Hâ‚‚O), hiilidioksidi (COâ‚‚), metaani (CHâ‚„), dityppioksidi (Nâ‚‚O) ja otsoni (Oâ‚ƒ). Ihmiskunta lisÃ¤Ã¤ kaiken aikaa ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi, hiilen kiertokulku ja nielut",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi (COâ‚‚) on voimakkain ihmisperÃ¤isistÃ¤ kasvihuonekaasuista ja vesihÃ¶yryn jÃ¤lkeen merkittÃ¤vin ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasu. Hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen vÃ¤lillÃ¤. Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tÃ¤mÃ¤n lisÃ¤n ilmakehÃ¤n, valtamerten ja kasvipeitteen (ja maaperÃ¤n) kesken.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤ssÃ¤ oli vuosituhannen vaihteessa hiiltÃ¤ arviolta 780 gigatonnia (= 780 000 miljoonaa tonnia), merissÃ¤ noin 40Â 000 gigatonnia ja maa-ainekseen ja kasvillisuuteen sitoutuneena 2Â 000 gigatonnia ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ez,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suurin osa maapallon hiilestÃ¤, 66 miljoonaa gigatonnia, on kuitenkin sitoutuneena sedimentteihin ja sedimenttikiviin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"7mTri9IdYPFMt9Wq4OIk8A",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvit sitovat yhteyttÃ¤essÃ¤Ã¤n ilmakehÃ¤stÃ¤ hiilidioksidia, joka vapautuu jÃ¤lleen ilmakehÃ¤Ã¤n niiden soluhengityksessÃ¤, kasvien maatuessa sekÃ¤ niitÃ¤ syÃ¶neiden elÃ¤inten uloshengityksessÃ¤. Merten ylimpiin kerroksiin liukenee vuosittain suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ hiilidioksidia, mutta lÃ¤hes yhtÃ¤ paljon vapautuu takaisin ilmakehÃ¤Ã¤n. Suuri osa maapallon hiilidioksidista on varastossa valtamerten syvÃ¤kerroksissa. Levien muodostama â€biologinen hiilipumppuâ€Â sitoo hiilidioksidia meren pintakerroksista ja vapauttaa sitÃ¤ syvemmÃ¤llÃ¤ meressÃ¤, josta se ei pÃ¤Ã¤se suoraan ilmaan.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"YksittÃ¤inen hiilidioksidimolekyyli viipyy ilmakehÃ¤ssÃ¤ noin viisi vuotta. HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vaikutusaika on kuitenkin tÃ¤tÃ¤ pidempi â€“ useita satoja, jopa tuhansia vuosia â€“ koska ylimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiili ilmakehÃ¤stÃ¤ poistuu luonnon omien poistoprosessien mukaisesti vain vÃ¤hitellen. Hiilen kierto kasvipeitteen, merten pintakerroksen ja ilmakehÃ¤n vÃ¤lillÃ¤ on nopeaa",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ez,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:zR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"Â mukaan arviolta 45 % ihmisen 1700-luvulta lÃ¤htien tuottamasta hiilidioksidista on jÃ¤Ã¤nyt ilmakehÃ¤Ã¤n, 30 % on pÃ¤Ã¤tynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperÃ¤Ã¤n.Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muiden kaasujen rooli",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eri kasvihuonekaasuilla on niille ominaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hteensÃ¤. Kaikki kasvihuonekaasut lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤t ilmastoa aikaansaamalla ilmakehÃ¤ssÃ¤ positiivisen sÃ¤teilypakotteen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Metaani (CHâ‚„), joka on toiseksi tÃ¤rkein ihmiskunnan pÃ¤Ã¤stÃ¤mistÃ¤ kasvihuonekaasuista, hajoaa ilmakehÃ¤ssÃ¤ kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. MetaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vaikutusaika ilmakehÃ¤ssÃ¤ on kuitenkin verraten lyhyt, noin 12 vuotta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ez,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muilla kasvihuonekaasuilla pysymisajat ovat huomattavan pitkiÃ¤, sillÃ¤ niillÃ¤Â ei ole luonnollista kiertokulkua vesihÃ¶yryÃ¤ lukuun ottamatta (hydrologinen kierto). Ihmistoiminnan aiheuttamat vesihÃ¶yrypÃ¤Ã¤stÃ¶t eivÃ¤t kuitenkaan kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ vaikuta ilmakehÃ¤n vesihÃ¶yryn mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n.Â Â ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nielujen tulevaisuus",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ on vaara, ettÃ¤ koko maapallon mitassa valtamerten ja kasvipeitteen kyky sitoa ja varastoida hiiltÃ¤ heikkenee ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ez,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ johtaisi siihen, ettÃ¤ hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jen jatkuessa kasvaisi ennakoitua nopeammin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Viimeaikaiset tutkimukset antavat viitteitÃ¤ merten ja kasvipeitteen muodostamien nielujen heikkenemisestÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2b3Nd1pungLzmDsDpMDLgK",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mutta arvioihin liittyy vielÃ¤ paljon epÃ¤varmuutta.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Fresource\u002Fdocs\u002Fnatc\u002Ffin_nc5.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finlandâ€™s Fifth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2009. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki.  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fmmm.multiedition.fi\u002Fklimaatti\u002Fuutiskirje\u002F2012\u002F2-2012\u002F6.php"},content:[{data:{},marks:[],value:"REDD+ kansainvÃ¤lisissÃ¤ ilmastoneuvotteluissa - Klimaatti uutiskirje ilmastonmuutoksesta 2\u002F2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2012\u002F2012-05-24-metla-syke-fao.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Uusi menetelmÃ¤ auttaa vÃ¤hentÃ¤mÃ¤Ã¤n trooppisten metsien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ - MetsÃ¤ntutkimuslaitoksen tiedote 24.5.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[bR,ck,aG],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]};zS.metadata={tags:[],concepts:[]};zS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6YVR9FvRlrDeAb0HX5VXTz",type:d,createdAt:"2021-07-22T11:39:41.841Z",updatedAt:"2022-11-24T11:32:38.418Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:314,revision:aZ,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};zS.fields={publishedLanguages:[g],title:"Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskussa",materialType:G,slug:"suomen-kasvihuonekaasupaastot-ovat-laskussa",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vaihtelevat vuosittain, mutta niiden suunta on laskeva. Suurin osa pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta. PÃ¤Ã¤stÃ¶t lasketaan ja raportoidaan vuosittain.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet viime vuosina",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen vuotuiset kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤t ovat vuodesta 2010 alkaen pÃ¤Ã¤sÃ¤Ã¤ntÃ¶isesti laskeneet, noin 75 miljoonasta tonnista noin 47,7 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalenttiaÂ (COâ‚‚-ekv.). Luvussa eivÃ¤t ole mukana niin sanotun LULUCF-sektorin eli maankÃ¤ytÃ¶n, maankÃ¤ytÃ¶n muutosten ja metsÃ¤talouden pÃ¤Ã¤stÃ¶t, jotka raportoidaan erikseen. LULUCF-sektori on ollut hiilinielu aina vuoteen 2021, jolloin siitÃ¤ tuli ensimmÃ¤isen kerran pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hde (kuva 1). ",nodeType:a},{data:{target:ji},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1hbUihrR4h8iukLK7JaNx5",type:d,createdAt:"2022-10-26T11:08:20.945Z",updatedAt:"2022-11-09T07:25:28.796Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja poistumat 1990â€“2021. Vuonna 2021 pÃ¤Ã¤stÃ¶t yhteensÃ¤ ilman LULUF-pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ olivat noin 47,7 miljoonaa tonnia CO2-ekv. ja  LULUCF-pÃ¤Ã¤stÃ¶jen kanssa 49,8 miljoonaa tonnia. PelkÃ¤t LULUCF-pÃ¤Ã¤stÃ¶t olivat 0,2 miljoonaa tonnia. Pinottu viivakaavio.",asset:zT,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:zV,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:"Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ja poistumat vuosina 1990â€“2021. PÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat positiivisia ja poistumat eli nielut negatiivisia arvoja. PÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys esitetÃ¤Ã¤n ilman LULCF-sektoria ja sektori mukaan lukien. LisÃ¤ksi esitetÃ¤Ã¤n erikseen LULUCF-sektorin nielujen kehitys. * Pikaennakkotieto. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ji},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vaihdelleet vuosittain, kun tarkastellaan pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vuodesta 1990 lÃ¤htien, jota ilmastopolitiikassa ja kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen laskennassa kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n usein vertailuvuotena ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Joskus pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤ verrataan vuoteen 2005.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤n vaikuttavat eniten muutokset energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤. Niihin vaikuttavat muun muassa kulloisenkin vuoden taloudellinen tilanne, sÃ¤Ã¤stÃ¤ johtuvat vaihtelut lÃ¤mmitysenergian kysynnÃ¤ssÃ¤ sekÃ¤ se, kuinka paljon energiaa tuotetaan uusiutuvilla energialÃ¤hteillÃ¤ fossiilisten polttoaineiden sijaan.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MerkittÃ¤vin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuus kaikista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on 1990-luvun alusta vaihdellut 79â€“85 prosentin vÃ¤lillÃ¤. Seuraavaksi tÃ¤rkeimpiÃ¤ kaasuja ovat metaani, dityppioksidi ja niin sanotut F-kaasut.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen laskemisesta vastaa Tilastokeskus, joka toimittaa vuosittain kasvihuonekaasuinventaarioraportin YK:n ilmastosopimuksen sihteeristÃ¶lle ja EU:n komissiolle pÃ¤Ã¤stÃ¶seurantaa varten. Inventaariossa tarkastellaan Suomen alueella syntyviÃ¤ eli tuotantoperusteisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ aiheutuu energian kÃ¤ytÃ¶stÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa, noin 72 prosenttia, Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli pÃ¤Ã¤osin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Energiasektorin korkeat pÃ¤Ã¤stÃ¶t johtuvat pÃ¤Ã¤asiassa Suomen kylmÃ¤stÃ¤ ilmastosta, pitkistÃ¤ vÃ¤limatkoista ja energiaa paljon kÃ¤yttÃ¤vÃ¤stÃ¤ teollisuudesta ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vuoden 2010 jÃ¤lkeen energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet noin 60 miljoonasta  tonnista noin 35 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv. eli selvÃ¤sti alle vuoden 1990 pÃ¤Ã¤stÃ¶tason (kuva 2). ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5a3fPTuAtVTeoI7cwgm02W",type:d,createdAt:"2022-10-26T12:26:23.035Z",updatedAt:"2022-11-09T07:33:57.203Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet suurin piirtein samassa tahdissa kuin kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶t. Vuotuista vaihtelua lukuun ottamatta energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶jen trendi on ollut laskeva vuodesta 2010 eteenpÃ¤in. PylvÃ¤skaavio. ",asset:zW,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Energiasektorin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen kehitys suhteessa Suomen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶ihin vuosina 1990â€“2021. * Vuoden 2021 tieto on pikaennakkotieto. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ax},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiasektorilla kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ aiheutuu eniten  energiateollisuudesta eli sÃ¤hkÃ¶n- ja kaukolÃ¤mmÃ¶ntuotannosta ja  polttoaineiden jalostuksesta. Energiateollisuuden osuus energiasektorin  kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶issÃ¤ vaihtelee vuosittain huomattavasti.  Vaihtelu  riippuu siitÃ¤, kuinka paljon energiaa kulutetaan ja kuinka paljon  vesivoimalla tuotettua sÃ¤hkÃ¶Ã¤ voidaan tuoda Pohjoismaista korvaamaan  fossiilisten polttoaineiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤. Huonoina sadevuosina sÃ¤hkÃ¶Ã¤ voidaan  tuoda vÃ¤hemmÃ¤n, jolloin sitÃ¤ tuotetaan enemmÃ¤n hiili- ja  turvelauhdevoimalla. Viime vuosina lauhdevoimalla tuotetun sÃ¤hkÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤ on laskenut ja tuulivoimalla tuotetun sÃ¤hkÃ¶n mÃ¤Ã¤rÃ¤ puolestaan merkittÃ¤vÃ¤sti kasvanut. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Energiateollisuuden lisÃ¤ksi energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶inÃ¤ raportoidaan teollisuuden ja rakentamisen polttoainekÃ¤yttÃ¶, kotimaan liikenne, rakennusten lÃ¤mmitys sekÃ¤ maa-, metsÃ¤- ja kalatalous ja niiden tyÃ¶koneet. Liikenne on suuri pÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hde, sillÃ¤ se aiheuttaa kaikista kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin viidensosan ja energiasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin 30 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloussektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin puolet aiheutuu maaperÃ¤n dityppioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloussektorin osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on noin 14 prosenttia. Sektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat 2000-luvulla pysyneet samalla tasolla, reilussa 6,5 miljoonassa tonnissa COâ‚‚-ekv., joka on alle vuoden 1990 tason. PÃ¤Ã¤stÃ¶t laskivat voimakkaimmin 1990-luvun alkupuolella, jolloin vÃ¤kilannoitteiden kÃ¤yttÃ¶Ã¤ vÃ¤hennettiin. Laskuun on vaikuttanut myÃ¶s maatalouden rakennemuutos, jossa tilojen lukumÃ¤Ã¤rÃ¤ on vÃ¤hentynyt ja koko kasvanut.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloussektorin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t aiheutuvat pÃ¤Ã¤asiassa kotielÃ¤inten ruoansulatuksen metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤, maan kalkituksen hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ ja peltojen viljelyn (lÃ¤hinnÃ¤ viljelysmaan ja lannankÃ¤sittelyn) dityppioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Maatalousmaiden maaperÃ¤n dityppioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t muodostavat hieman yli puolet maataloussektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maataloustoiminnasta syntyviÃ¤ kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ raportoidaan myÃ¶s muilla sektoreilla maataloussektorin lisÃ¤ksi. Viljelysmaan maaperÃ¤stÃ¤ vapautuva hiilidioksidi raportoidaan maankÃ¤yttÃ¶, maankÃ¤ytÃ¶n muutos ja metsÃ¤talous -sektorilla (LULUCF, land use, land use change and forestry) ja maatalouteen ja maatalouskoneisiin liittyvÃ¤ energiankulutus energiasektorilla. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuusprosessien ja tuotteiden kÃ¤ytÃ¶n pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin vaikuttaa taloudellinen tilanne",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuusprosessien ja tuotteiden kÃ¤ytÃ¶n kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t muodostuvat sekÃ¤ teollisuusprosessien aikana ettÃ¤ raaka-aineiden ja tuotteiden kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ vapautuvista pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Niiden osuus Suomen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ on ollut viime vuosina noin 10 prosenttia. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Sektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vuoden 2010 jÃ¤lkeen laskeneet noin 6 miljoonasta tonnista noin 5,5 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv., mikÃ¤ on suurin piirtein samalla tasolla vuoden 1990 pÃ¤Ã¤stÃ¶ihin verrattuna.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sektorin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t nousivat 2000-luvun alussa, kunnes ne laskivat merkittÃ¤vÃ¤sti maailmanlaajuisesta taantumasta johtuen vuonna 2009, jolloin teollisuustuotteiden kysyntÃ¤ laski. PÃ¤Ã¤stÃ¶t laskivat myÃ¶s samaan aikaan kemianteollisuudessa kÃ¤yttÃ¶Ã¶notettujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hentÃ¤vien menetelmien ansiosta.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" TÃ¤mÃ¤n jÃ¤lkeen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla tai hieman laskeneet ",nodeType:a},{data:{target:ji},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka sektorin muiden kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet vuoteen 1990 verrattuna, F-kaasujen (fluorattujen kasvihuonekaasujen) kÃ¤ytÃ¶n pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kasvaneet enimmillÃ¤Ã¤n noin kahdeksankertaisiksi F-kaasujen oman vertailuvuoden, vuoden 1995 tasoon verrattuna. Kasvu johtuu siitÃ¤, ettÃ¤ F-kaasuilla on korvattu otsonia tuhoavia yhdisteitÃ¤ kylmÃ¤- ja ilmastointilaitteissa. Vuoden 2013 jÃ¤lkeen F-kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat kuitenkin kÃ¤Ã¤ntyneet laskuun. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisuusprosessien ja tuotteiden kÃ¤ytÃ¶n pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat osa teollisuuden toimialan kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Teollisuuden polttoaineiden kÃ¤ytÃ¶n sekÃ¤ rakentamisen, tyÃ¶koneiden kÃ¤ytÃ¶n ja teollisuuden kuljetuksiin liittyvÃ¤t pÃ¤Ã¤stÃ¶t raportoidaan kuitenkin energiasektorilla.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tesektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet maltillisesti 2000-luvulla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tesektori muodostaa Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ noin 4 prosenttia. Sektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskeneet alle 2 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv., yli 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. MerkittÃ¤vintÃ¤ lasku oli vuosina 1990â€“2005, jonka jÃ¤lkeen se on ollut hieman hitaampaa. Laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa lisÃ¤Ã¤ntynyt kaatopaikkakaasun talteenotto, kulutuksen vÃ¤heneminen sekÃ¤ kierrÃ¤tyksen ja jÃ¤temateriaalin uusio- ja energiankÃ¤ytÃ¶n lisÃ¤Ã¤ntyminen vuonna 1994 voimaan tulleen jÃ¤telain myÃ¶tÃ¤.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤tesektori aiheuttaa maatalouden lisÃ¤ksi suurimman osan metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. JÃ¤tesektorilla metaanipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ raportoidaan kaatopaikoilta sekÃ¤ metaani- ja dityppioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t jÃ¤tteiden biologisesta kÃ¤sittelystÃ¤ (sisÃ¤ltÃ¤Ã¤ kompostoinnin ja mÃ¤dÃ¤tyksen) ja jÃ¤teveden puhdistuksesta. Noin 80 prosenttia jÃ¤tesektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ tulee kaatopaikoilta ja loput aiheutuvat jÃ¤tevesien puhdistuksesta ja kompostoinnista.Â ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykytoimet eivÃ¤t riitÃ¤ hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomi on tÃ¤yttÃ¤mÃ¤ssÃ¤ tavoitteet, jotka EU ja Kioton pÃ¶ytÃ¤kirjan toinen velvoitekausi (2013â€“2020) ovat asettaneet kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miseksi ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EU on asettanut pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan kuuluville aloille EU:n yhteisen tavoitteen ja pÃ¤Ã¤stÃ¶kaupan ulkopuolisille aloille eli taakanjakosektorille maakohtaiset pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysvelvoitteet. Suomen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan kuuluvat laitokset kattavat noin 40 prosenttia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4f0Vq8fwH4q4ZQHPEmletT",type:d,createdAt:"2022-10-27T06:22:38.845Z",updatedAt:"2022-11-09T07:57:33.632Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:pO,body:"Tilastokeskus. 21.5.2021 (pÃ¤ivitetty). Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t 2020. [Viitattu 16.9.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002F2020\u002Fkhki_2020_2021-12-16_kat_001_fi.html"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Osuus on laskenut, sillÃ¤ vielÃ¤ vuonna 2013 pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppaan kuuluvien alojen pÃ¤Ã¤stÃ¶t olivat 50 prosenttia Suomen kokonaispÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" EU:n tavoite on vÃ¤hentÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶kauppasektorin pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessÃ¤ vuoden 2005 tasosta. Suomen maakohtaisena velvoitteena on puolestaan vÃ¤hentÃ¤Ã¤ taakanjakosektorin (rakentaminen, rakennusten lÃ¤mmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jÃ¤tehuolto, teollisuudessa kÃ¤ytettÃ¤vÃ¤t F-kaasut) kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vuoteen 2030 mennessÃ¤ 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta. LisÃ¤ksi Suomi on asettanut kansallisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuodelle 2035, eli tuohon vuoteen mennessÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jen ja nielujen tulisi olla yhtÃ¤ suuret. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen arvioidaan jatkavan laskuaan nykyisestÃ¤ tasosta noin 34 miljoonaan tonniin COâ‚‚-ekv. vuoteen 2035 mennessÃ¤  (kuva 3), kun kaikki toimeenpannut politiikkatoimet alkavat vaikuttaa. Nykyisten politiikkatoimien lisÃ¤ksi tarvitaan kuitenkin uusia politiikkatoimia tai tiukennuksia nykyisiin toimiin, jotta pÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤heneminen nopeutuu ja hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 on mahdollista saavuttaa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessÃ¤ edellyttÃ¤Ã¤ Suomelta ripeitÃ¤ toimia, joilla kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n kaikilla sektoreilla sekÃ¤ vahvistetaan hiilinieluja verrattuna nykytilanteeseen. NykyisillÃ¤ toimilla hiilineutraaliutta ei pystytÃ¤ saavuttamaan ennen vuotta 2050, ja silloinkin se on mahdollista vain, jos maankÃ¤ytÃ¶n nettonielut ovat noin 30 miljoonan tonnin COâ‚‚-ekv tasolla. ",nodeType:a},{data:{target:ax},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"626ZfRZG7vdflDgyD66Rfu",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:43:56.835Z",updatedAt:"2022-11-09T07:56:45.203Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:hB,revision:F,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitys 1990â€“2020 ja arvioitu kehitys vuoteen 2035: Vuoden 2003 huipputason (86 miljoonaa tonnia COâ‚‚-ekv.) jÃ¤lkeen pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitys on ollut laskeva. Viivakaavio. ",asset:zX,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,data:{},content:[{nodeType:a,value:eJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t vuosina 1990â€“2020 sekÃ¤ arvioitu pÃ¤Ã¤stÃ¶kehitys vuoteen 2035 (miljoonaa tonnia COâ‚‚-ekv.). Toteutuneet pÃ¤Ã¤stÃ¶t vuosina 1990â€“2020 perustuvat kasvihuonekaasuinventaarioon. Vuodesta 2020 eteenpÃ¤in pÃ¤Ã¤stÃ¶t esitetÃ¤Ã¤n skenaariona vuoteen 2035. Skenaario perustuu HIISI-hankkeessa tuotettuihin alustaviin mallinnuksin. Vuoden 2020 tieto on pikaennakkotieto. ",marks:[],data:{}},{nodeType:e,data:{target:ax},content:[]},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}]}]}}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan tarkastella eri tasoilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ voidaan laskea myÃ¶s kulutusperusteisesti eli tarkastelemalla, kuinka paljon pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ syntyy suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta ja julkisista hankinnoista. Kulutuspohjaisesti laskettuja tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikana syntyviÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kutsutaan myÃ¶s hiilijalanjÃ¤ljeksi. Sen laskennassa otetaan huomioon myÃ¶s Suomen rajojen ulkopuolella tuotettujen mutta Suomessa kulutettavien materiaalien ja kulutushyÃ¶dykkeiden pÃ¤Ã¤stÃ¶t. NÃ¤in laskettuna Suomen kotitalouksien ja julkisen kulutuksen hiilijalanjÃ¤ljen on arvioitu olevan noin kolmanneksen suurempi kuin Suomen viralliset, kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶inventaariossa raportoidut pÃ¤Ã¤stÃ¶t. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1OMS9nrw3DiKV7j3GgnL2u",type:d,createdAt:zZ,updatedAt:zZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:qn,body:"Nissinen, A. & Savolainen, H. (toim.) 2019. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjÃ¤lki ja luonnonvarojen kÃ¤yttÃ¶. ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskuksen raportteja 5\u002F2019. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. 63 s.",link:"https:\u002F\u002Fhelda.helsinki.fi\u002Fhandle\u002F10138\u002F300737"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ kerÃ¤tÃ¤Ã¤n ja julkaistaan myÃ¶s alueellisella tasolla. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus on laskenut kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t kaikille Suomen kunnille sektoreittain vuosille 2005-2020 ja pÃ¤ivittÃ¤Ã¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶tiedot jatkossa kerran vuodessa. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4j7pfQmhKVE3YvgKE2wNBi",type:d,createdAt:"2022-10-27T08:32:05.776Z",updatedAt:"2022-10-27T08:32:36.407Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO22",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. Kuntien ja alueiden khk-pÃ¤Ã¤stÃ¶t. [Viitattu 25.10.2022] ",link:oP}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HenkilÃ¶kohtaisia pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤Ã¤n voi laskea ja seurata esimerkiksi Ilmastodieetti-laskurin avulla. SillÃ¤ voi laskea asumisesta, liikkumisesta, ruuasta, jÃ¤tteistÃ¤ ja kulutuksesta syntyvÃ¤t kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t. ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1L0MxGgEhK3YLxY7SZesui",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:43:46.673Z",updatedAt:"2022-10-27T10:39:18.742Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO19a",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. Ilmastodieetti-laskuri. [Viitattu 23.4.2019]",link:"https:\u002F\u002Filmastodieetti.ymparisto.fi\u002Filmastodieetti\u002F#"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" Laskureita on kehitetty myÃ¶s esimerkiksi yritysten hiilijalanjÃ¤ljen laskemiseen ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3IPVNRI2wdkgxJEV8KD94J",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:43:47.866Z",updatedAt:"2022-11-09T07:58:57.197Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"SUO19b",body:"Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, SYKE. 30.5.2022 (PÃ¤ivitetty). Y-HIILARI HiilijalanjÃ¤lki-tyÃ¶kalu. [Viitattu 27.10.2022]",link:"https:\u002F\u002Fwww.syke.fi\u002Ffi-FI\u002FTutkimus__kehittaminen\u002FKulutus_ja_tuotanto\u002FLaskurit\u002FYHiilari"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"74hik4pcCWz0w9XZZYg8IV",type:d,createdAt:"2022-01-28T10:26:08.141Z",updatedAt:"2022-01-28T14:15:36.679Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Suomen kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat laskussa -artikkelin nostot: Aiheesta muualla",referencingItems:[nZ,oa,kW],teaserType:bk,displayTitle:bp}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fjulkaisut.valtioneuvosto.fi\u002Fhandle\u002F10024\u002F164392"},content:[{data:{},marks:[],value:"Siljander, R., CederlÃ¶f, M. & Skoglund, K. 2022. Ilmastovuosikertomus 2022. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n julkaisuja 2022:24. YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fstatic\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_nc7_final.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finlandâ€™s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2017. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 7. maaraportti)  ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.stat.fi\u002Fstatic\u002Fmedia\u002Fuploads\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Ffi_br4_tk_2019-12-19.pdf "},content:[{data:{},marks:[],value:"Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2019. Finlandâ€™s Fourth Biennial Report under the UNFCCC. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 100 p.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Ffi-FI\u002FIlmasto_ja_ilma\u002FKasvihuonekaasupaastojen_raportointi_ja_seuranta"},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen seuranta ja raportointi. YmpÃ¤ristÃ¶hallinnon verkkopalvelu.",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[aY,aG],articleLength:[Y],toc:x,modifiedDate:"2022-11-24",publisher:[M]};zT.metadata={tags:[],concepts:[]};zT.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1xxmcVN82wHDgvZQItg43w",type:C,createdAt:zU,updatedAt:zU,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,locale:g};zT.fields={title:"suomen-kasvihuonekaasupaastot-1990-2021",description:dY,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1xxmcVN82wHDgvZQItg43w\u002F6e6d5c05e8e3cfab1a3986859c992760\u002Fsuomen-kasvihuonekaasupaastot-1990-2021.png",details:{size:47233,image:{width:P,height:fh}},fileName:"suomen-kasvihuonekaasupaastot-1990-2021.png",contentType:W}};zT["1xxmcVN82wHDgvZQItg43w"]=zT;zW.metadata={tags:[],concepts:[]};zW.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5KozcBd3p95ssJeyz2iWsr",type:C,createdAt:"2022-10-26T12:25:54.038Z",updatedAt:"2022-10-26T12:26:12.623Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,locale:g};zW.fields={title:"energiasektorin-paastot-1990-2021",description:"Â© Tilastokeskus\n",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5KozcBd3p95ssJeyz2iWsr\u002F5a26d7c3439b0a2f35f6c23f59800001\u002Fenergiasektorin-paastot-1990-2021.png",details:{size:37685,image:{width:P,height:cR}},fileName:"energiasektorin-paastot-1990-2021.png",contentType:W}};zW["5KozcBd3p95ssJeyz2iWsr"]=zW;zX.metadata={tags:[],concepts:[]};zX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2srXuMQNkDllqLz8fyC7Bt",type:C,createdAt:zY,updatedAt:zY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,locale:g};zX.fields={title:"suomen-kasvihuonekaasupaastot-vuosina-1990-2020",description:dY,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F2srXuMQNkDllqLz8fyC7Bt\u002F13050770a7b8ee24f5d04949dbad6854\u002Fsuomen-kasvihuonekaasupaastot-vuosina-1990-2020.png",details:{size:39531,image:{width:787,height:457}},fileName:"suomen-kasvihuonekaasupaastot-vuosina-1990-2020.png",contentType:W}};zX["2srXuMQNkDllqLz8fyC7Bt"]=zX;z_.metadata={tags:[],concepts:[]};z_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5A0K1ZFXqalv8v619zNjAI",type:d,createdAt:"2021-07-22T11:18:57.859Z",updatedAt:"2022-01-03T14:27:30.961Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aJ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};z_.fields={publishedLanguages:[g],title:"Suomen nielut",materialType:G,slug:"suomen-nielut",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t toimivat Suomessa merkittÃ¤vÃ¤nÃ¤ hiilen nieluna. Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto kasvaa ilmaston lÃ¤mpenemisen seurauksena, mutta havumetsÃ¤t voivat muuttua hiilinieluista myÃ¶s hiilen lÃ¤hteiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiili kiertÃ¤Ã¤ maapallolla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiili on maapallolla jatkuvassa kierrossa eri varastojen vÃ¤lillÃ¤. Arviolta 45Â % ihmiskunnan 1700-luvulta lÃ¤htien tuottamasta hiilidioksidista on jÃ¤Ã¤nyt ilmakehÃ¤Ã¤n, 30 % on pÃ¤Ã¤tynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperÃ¤Ã¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:zR,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t ovat Suomessa tÃ¤rkeÃ¤ hiilen nielu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤t ovat Suomen tÃ¤rkein hiilinielu ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vuonna 2007 niiden kasvibiomassaan sitoutui 33 miljoonaa tonnia hiiltÃ¤ ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Hiilidioksidiekvivalentti"},content:[{data:{},marks:[],value:"hiilidioksidiekvivalentteina (COâ‚‚-ekv.)",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"20Lv2NdwOeDbq8IAAWyy8P",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" laskettuna. Karikkeeseen sitoutui 3,3 miljoonaa tonnia ja mineraaliseen metsÃ¤maaperÃ¤Ã¤n 3,6 miljoonaa tonnia. Toisaalta eloperÃ¤inen metsÃ¤maaperÃ¤ on suhteellisen suuri pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hde: 6,7 miljoonaa tonnia vuonna 2007. MyÃ¶s metsien typpilannoituksesta ja biomassan palamisesta aiheutuu jonkin verran hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:cZ,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko ns. LULUCF-sektorin (maankÃ¤yttÃ¶, maankÃ¤ytÃ¶n muutos ja metsÃ¤talous) nettonielun suuruus vuonna 2008 oli 35,4 miljoona tonnia COâ‚‚-ekv, (taulukko 1) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"6fXjQtZipEcwY4meBepXOP",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ nieluvaikutus oli suuruudeltaan noin puolet Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤ samana vuonna.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"52Szp0Aqo7SQ0DcluOq8it",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SÃ¤ilyvÃ¤tkÃ¶ metsÃ¤t hiilinieluna?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤kasvillisuus toimii hiilinieluna, kun puuston vuosittainen kasvu on poistumaa suurempi. Suomen metsien puustotilavuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 1990 nuoren metsÃ¤n suuren osuuden, kestÃ¤vÃ¤mpien metsÃ¤nhoitotoimenpiteiden sekÃ¤ aiemmin tehtyjen ojitusten ansiosta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jj,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤mÃ¤ nÃ¤kyy myÃ¶s hiilinielun kasvuna taulukossa 1.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto tulee Suomessa kasvamaan ilmaston lÃ¤mpenemisen seurauksena. Valtaosa metsiin sitoutuneesta hiilestÃ¤ varastoituu kuitenkin pidemmÃ¤llÃ¤ aikavÃ¤lillÃ¤ karikkeeseen ja maaperÃ¤Ã¤n, jolloin metsÃ¤kasvillisuuden kasvun lisÃ¤ys ei todennÃ¤kÃ¶isesti riitÃ¤ korvaamaan maaperÃ¤stÃ¤ syntyviÃ¤ hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. HavumetsÃ¤t voivat tÃ¤llÃ¶in muuttua hiilinieluista myÃ¶s hiilen lÃ¤hteiksi.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Funfccc.int\u002Ffiles\u002Fnational_reports\u002Fannex_i_natcom\u002Fsubmitted_natcom\u002Fapplication\u002Fpdf\u002Ffi_nc6%5B1%5D.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Finlandâ€™s Sixth National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. 2013. Ministry of the Environment & Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 6. maaraportti) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Ftiedotteet\u002F2009\u002F2009-04-16-ilmastonmuutos-metsat.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos voi johtaa metsien muuttumiseen hiilinielusta hiilipÃ¤Ã¤stÃ¶jen lÃ¤hteeksi. - MetsÃ¤ntutkimuslaitoksen tiedote 16.4.2009. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fohjelma\u002Fmil\u002Findex.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"MetsÃ¤ntutkimuslaitos: MetsÃ¤ekosysteemien toiminta ja metsien kÃ¤yttÃ¶ muuttuvassa ilmastossa (MIL) 2007-2011 -tutkimusohjelma  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ftilastokeskus.fi\u002Ftup\u002Fkhkinv\u002Fsuominir_2012.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus. 2012. Suomen kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t 1990â€“2010. Tilastokeskus Katsauksia 2012\u002F1, YmpÃ¤ristÃ¶ ja luonnonvarat.68 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tilastokeskus.fi\u002Ftil\u002Fkhki\u002F2011\u002Fkhki_2011_2012-12-13_fi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tilastokeskus. 2012. Kasvihuonekaasut, 2011, ennakkotiedot. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto. YmpÃ¤ristÃ¶ ja luonnonvarat 2012. 13 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tem.fi\u002F?89519_m=107006&amp;s=2471"},content:[{data:{},marks:[],value:"VTT selvitti: Puurakentamisen yleistyminen vÃ¤hentÃ¤Ã¤ CO2-pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ huomattavasti - TyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n tiedote 15.6.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.tem.fi\u002Ffiles\u002F33422\u002FTEM_GHG_saving_potential_of_wood_building_12_5_2012NET.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ruuska, A. & HÃ¤kkinen, T. 2012. Potential impact of wood building on GHG emissions. VTT Research Report. 99 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.luke.fi\u002Ftietoa-luonnonvaroista\u002Filmastonmuutos\u002Fmaatalous-ja-lulucf-sektorin-kasvihuonekaasuinventaario\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonvarakeskus: Maatalous- ja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasuinventaario ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[ck,aG],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[M]};z$.metadata={tags:[],concepts:[]};z$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"64QfW2sRGS7Q9NJSe9AYGK",type:d,createdAt:"2021-09-22T09:50:34.697Z",updatedAt:"2022-01-03T14:27:20.147Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cD,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};z$.fields={publishedLanguages:[g],title:"Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi",materialType:G,slug:"hiilidioksidin-talteenotto-ja-varastointi",parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"CCS-tekniikoilla (Carbon Capture and Storage) tarkoitetaan fossiilisen hiilidioksidin talteenottoon (capture) ja varastointiin (storage) liittyviÃ¤ vaiheita ja tekniikoita. SekÃ¤ varastointiin ettÃ¤ talteenottoon liittyy useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jos hiilidioksidin varastointi toteutetaan kunnolla, paikka valitaan huolella ja kohdetta valvotaan, voidaan pÃ¤Ã¤stÃ¤ hyvin lÃ¤helle pysyvÃ¤Ã¤ hiilidioksidin varastointia. Yksin hiilidioksidin varastointikaan ei toimenpiteenÃ¤ ratkaise kasvihuonepÃ¤Ã¤stÃ¶ihin liittyviÃ¤ kysymyksiÃ¤ tai ongelmia, mutta se on hyvÃ¤ lisÃ¤ tyÃ¶kalupakkiin, jolla asioihin voidaan vaikuttaa oikeaan suuntaan. Maapallo on niin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, ettÃ¤ on epÃ¤realistista ajatella, ettÃ¤ niistÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¤isiin eroon kertaheitolla.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin talteenotto on jopa varastointia haasteellisempaa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talteenottotekniikoiden avulla prosesseissa syntyvÃ¤ hiilidioksidi otetaan talteen ennen sen vapautumista poistokaasujen mukana. Talteenottotekniikoita voidaan pitÃ¤Ã¤ jopa varastointitekniikoita suurempana haasteena, sillÃ¤ hiilidioksidin varastoiminen edellyttÃ¤Ã¤ noin 95 %:sta COâ‚‚-pitoisuutta, kun poistokaasun COâ‚‚-pitoisuus tyypillisessÃ¤ fossiilisia polttoaineita kÃ¤yttÃ¤vissÃ¤ energialaitoksissa on vain noin 10â€“15 % ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Poistokaasu on nÃ¤in ollen jÃ¤lkikÃ¤siteltÃ¤vÃ¤ ja vÃ¤kevÃ¶itÃ¤vÃ¤ ennen varastointia. Talteenottoa pidetÃ¤Ã¤nkin yleisesti mahdollisena vain suurille pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hteille, kuten energiantuotantolaitoksille ja suuren mittakaavan teolliselle prosesseille.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin talteenottotekniikat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmÃ¤Ã¤n sen mukaan, minkÃ¤laisilla jÃ¤rjestelyillÃ¤ ja missÃ¤ prosessin vaiheessa hiilidioksidi otetaan talteen. Mainitut kolme talteenottotekniikoiden ryhmÃ¤Ã¤ ovat polton jÃ¤lkeinen (post-combustion) talteenotto, talteenotto ennen polttoa (pre-combustion) ja happipoltto (oxy-combustion) ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Polton jÃ¤lkeinen talteenotto (post-combustion)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun hiilidioksidi poistetaan piippuun menevÃ¤stÃ¤ savukaasusta, puhutaan hiilidioksidin talteenotosta polton jÃ¤lkeen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Hiilidioksidin poisto tapahtuu pesureilla, joissa COâ‚‚ sidotaan liuokseen, esimerkiksi monoetanolamiiniin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Liuos kuumennetaan, jolloin COâ‚‚ vapautuu ja saadaan talteen, ja liuos voidaan palauttaa takaisin pesurivaiheeseen. Liuotinta kuluu noin 1,6 kg\u002Ft COâ‚‚ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EdellÃ¤ kuvattuja hiilidioksidin erotusratkaisuja on nykyisin kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤ maakaasuteollisuudessa, jossa menetelmÃ¤Ã¤ kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n maakaasun puhdistamiseen ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MenetelmÃ¤Ã¤ voidaan siis pitÃ¤Ã¤ olemassa olevana talteenottotekniikkana ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Talteenotto ennen polttoa (pre-combustion)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ennen polttoa tapahtuvassa hiilidioksidin talteenotossa kiinteÃ¤ polttoaine muutetaan kaasumaiseen muotoon ennen lopullista polttoa ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" ja hiilidioksidi poistetaan kaasusta ennen kaasun johtamista kattilaan. Prosessissa tuotetaan varsinaiseksi polttoaineeksi metaania ja vetyÃ¤ hapen, lÃ¤mmÃ¶n ja paineen avulla, ja sivutuotteina syntyy typen ja rikin oksideja sekÃ¤ hiilidioksidia, jonka pitoisuus on 25â€“40 % ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Hiilidioksidi poistetaan vastaavalla tavalla pesemÃ¤llÃ¤ kuin jÃ¤lkipolttomenetelmÃ¤ssÃ¤kin, mutta korkeampi CO2-pitoisuus mahdollistaa pienemmÃ¤t laitteistot ja nÃ¤in ollen myÃ¶s pienemmÃ¤t investoinnit. Ennen polttoa tapahtuvan hiilidioksidin talteenoton kaltaisia ratkaisuja kÃ¤ytetÃ¤Ã¤n synteettisten polttoaineiden polton yhteydessÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", joten sekin voidaan luokitella olemassa olevaksi tekniikaksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Happipoltto (oxy-combustion)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Happipoltossa polttoaine poltetaan kattilassa tai turbiinissa puhtaan hapen avulla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Palamisen lopputuotteena syntyvÃ¤ssÃ¤ savukaasussa hiilidioksidipitoisuus nousee tÃ¤llÃ¶in jopa yli 80 %:iin ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Vaadittava savukaasujen kÃ¤sittelyprosessi on nÃ¤in ollen ennen polttoa talteenotetun hiilidioksidin vaihtoehtoakin pienempi. Kustannuksia kuitenkin nostaa puhtaan hapen valmistaminen ilmasta ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:eA,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". MenetelmÃ¤llÃ¤ ei kuitenkaan ole muita etuja savukaasujen vÃ¤kevÃ¶itymisen lisÃ¤ksi, joten tekniikka ei ole vielÃ¤ yleisesti kÃ¤ytÃ¶ssÃ¤. IPCC:n luokituksen mukaan menetelmÃ¤ onkin vasta demonstraatiovaiheessa [4].",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidia voidaan varastoida meren alle, maaperÃ¤Ã¤n ja mineraaleiksi",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin varastointitekniikoita tunnetaan nykyisin yleisesti ainakin neljÃ¤Ã¤ eri tyyppiÃ¤, joista yhdessÃ¤ hiilidioksidi johdetaan maaperÃ¤Ã¤n, toisessa meren pohjaan, kolmannessa sitoutetaan biomassaan ja neljÃ¤nnessÃ¤ sidotaan kemiallisin reaktioin kiinteiksi mineraaleiksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologinen varastointi Ã¶ljy- ja kaasuesiintymiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Yksi potentiaalisimpana pidetyistÃ¤ hiilidioksidinÂ varastointitekniikoista on hiilidioksidikaasun pumppaaminen nestemÃ¤iseksi paineistettuna Ã¶ljyesiintymiin, satojen metrien syvyyteen. Ã–ljy ja maakaasu ovat vastaavalla tavalla varastoituneena nestemÃ¤isinÃ¤ kallioperÃ¤n huokosiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi olisi pumpattava vÃ¤hintÃ¤Ã¤n 800 metrin syvyyteen, jolloin vallitseva paine ja lÃ¤mpÃ¶tila saavat sen pysymÃ¤Ã¤n nestemÃ¤isinÃ¤. EsiintymÃ¤ on kuitenkin tiivistettÃ¤vÃ¤ niin, ettei hiilidioksidi pÃ¤Ã¤se kohoamaan ylÃ¶spÃ¤in, sillÃ¤ ylempÃ¤nÃ¤ kuin 800 metrin syvyydessÃ¤ neste muuttuu takaisin kaasuksi.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:cb,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC:n tulkinnan mukaan Ã¶ljy- ja kaasuesiintymÃ¤t ovat varastoineet nesteitÃ¤ vuosituhansia, joten tiiviiksi luokiteltujen esiintymien voidaan katsoa â€hyvin todennÃ¤kÃ¶isestiâ€ ylittÃ¤vÃ¤n 99 %:n COâ‚‚-pidÃ¤tyskyvyn 100 vuoden aikajaksolla ja â€todennÃ¤kÃ¶isestiâ€ ylittÃ¤vÃ¤n 99 %:n COâ‚‚-pidÃ¤tyskyvyn yli 1000:n vuoden aikajaksolla ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:"2lxMoPEfERFicOFI5KITTh",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mahdollista on, ettÃ¤ aikojen kuluessa hiilidioksidi reagoi kemiallisesti mineraalien ja kallioperÃ¤n kiviaineksen kanssa muodostaen kiinteitÃ¤ karbonaatteja â€geokemiallisen varastoitumisenâ€ kautta. Prosessi voi tosin viedÃ¤ satoja, kenties tuhansiakin vuosia, mutta sen jÃ¤lkeen hiilidioksidi olisi sitoutuneena kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ pysyvÃ¤sti. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MenetelmÃ¤n haasteena on osoittaa, ettÃ¤ hiilidioksidi todella saadaan eristettyÃ¤ kohteeseen tiiviisti ja pysyvÃ¤sti, ettÃ¤ esiintymÃ¤ on kaikilta osin syvemmÃ¤llÃ¤ kuin 800 metrin syvyydessÃ¤ ja ettÃ¤ kohde on seismisesti riittÃ¤vÃ¤n vakaata. Monet jo tyhjennetyt esiintymÃ¤t on kuitenkin aikanaan tutkittu niin perusteellisesti, ettÃ¤ tiedon kerÃ¤ys ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ vaadi mittavia lisÃ¤tutkimuksia. LisÃ¤ksi menetelmÃ¤stÃ¤ on jo vuosikymmenien kÃ¤yttÃ¶kokemukset, sillÃ¤ hiilivetyteollisuus on 1970-luvulta lÃ¤htien pumpannut hiilidioksidia takaisin esiintymiin saadakseen lisÃ¤ttyÃ¤ tuotantoa (Enhanced Oil Recovery (EOR)) ja tuotua kaiken mahdollisen Ã¶ljyn ulos lÃ¤hteestÃ¤. Hiilidioksidi liukenee Ã¶ljyyn tehden sen juoksevammaksi, jolloin Ã¶ljy kulkeutuu helpommin pumpuille. Samalla on voitu todeta, ettÃ¤ suurin osa esiintymiin pumpatusta hiilidioksidista jÃ¤Ã¤ sitoutuneeksi esiintymiin. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologinen varastointi suolaisiin pohjavesikerrostumiin (deep saline aquifers)",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SyvÃ¤t suolaisen pohjaveden kerrostumat ovat rakenteeltaan vastaavia kuin Ã¶ljy- ja maakaasukerrostumat, mutta Ã¶ljyn ja maakaasun sijaan kerrostumissa on erittÃ¤in mineralisoitunutta suolavettÃ¤. NÃ¤in ollen myÃ¶s kyseisten esiintymien soveltuvuus hiilidioksidin varastointiin arvioidaan vastaavin kriteerein kuin Ã¶ljy- ja maakaasulÃ¤hteiden tapauksessa. Potentiaalisiksi varastointikohteiksi pohjavesikerrostumat tekee erityisesti se, ettÃ¤Â neÂ ovatÂ huomattavasti Ã¶ljy- ja maakaasulÃ¤hteitÃ¤ yleisempiÃ¤, jolloin kuljetusmatkat kohteisiin jÃ¤isivÃ¤t lyhyemmiksi. Syvien pohjavesikerrostumien toimivuudesta varastointikohteena ei kuitenkaan vielÃ¤ ole kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n kokemusta. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varastointi hiiliesiintymÃ¤Ã¤n sitomalla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin injektoimisen hiileen on todettu syrjÃ¤yttÃ¤vÃ¤n metaanin ja jÃ¤ttÃ¤vÃ¤n hiilidioksidin pysyvÃ¤sti varastoituneeksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". SyrjÃ¤ytetty metaani voidaan kerÃ¤tÃ¤ talteen ja kÃ¤yttÃ¤Ã¤ edelleen polttoaineena. TÃ¤stÃ¤ tosin muodostuu kehÃ¤, kun metaanin poltossa tuotetaan jÃ¤lleen uutta hiilidioksidia, jolle tulisi lÃ¶ytÃ¤Ã¤ varastointikohde. MenetelmÃ¤ onkin vielÃ¤ demonstraatiovaiheessa. ErÃ¤s huoli on, ettÃ¤ hiilidioksidi tekee hiiliesiintymistÃ¤ epÃ¤stabiileja ja soveltumattomia myÃ¶hempÃ¤Ã¤n hyÃ¶tykÃ¤yttÃ¶Ã¶n. LisÃ¤ksi menetelmÃ¤n mielekkyyttÃ¤ heikentÃ¤Ã¤ merkittÃ¤vÃ¤sti se, ettÃ¤ potentiaalisia kohteita on vain vÃ¤hÃ¤n ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varastointi meren pohjakerrostumiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Jos hiilidioksidi pumpataan syvemmÃ¤lle kuin 3 000 metrin syvyyteen, senÂ on arvioidaan varastoituvanÂ sinne hyvin pitkÃ¤ksi aikaa. Mereen sijoittamisen potentiaalia pidetÃ¤Ã¤n suurena, mutta menetelmÃ¤ on vielÃ¤ demonstraatiovaiheessa, eli kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n kokemusta aiheesta ei vielÃ¤ ole. Haasteena on mm. se, miten pH:n lasku ja happamuuden lisÃ¤Ã¤ntyminen saattavat vaikuttaa meriympÃ¤ristÃ¶Ã¶n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"On arvioitu, ettÃ¤ 65â€“100 % hiilidioksidista sÃ¤ilyisi varastoituneena yli 100 vuotta ja 30â€“85 % yli 500 vuotta. Arvioiden suuret vaihteluvÃ¤lit johtuvat siitÃ¤, ettÃ¤ pohjan merivirtauksia ja muita mahdollisia meriympÃ¤ristÃ¶n muuttujiaÂ on vaikea arvioida. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mineralisaatio",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin reagoidessa metallioksideja sisÃ¤ltÃ¤vien mineraalien, eli silikaattien kanssa lopputuotteena on stabiili metallikarbonaattimineraali ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". EsimerkkejÃ¤ reaktioon soveltuvista silikaateista ovat serpentiini (Mgâ‚‚Siâ‚‚Oâ‚…(OH)â‚„), oliviini ((Mg,Fe)â‚‚SiOâ‚„) ja kalsiumsilikaatti (CaSiOâ‚ƒ). Lopputulos on stabiili, joten varastointia voidaan pitÃ¤Ã¤ lopullisena ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Mineralisaatio voidaan toteuttaa joko johtamalla hiilidioksidi suoraan mineraaliesiintymÃ¤Ã¤n, tai toimittamalla soveltuva mineraali hiilidioksidin syntypaikalle ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Mineralisoitumisreaktio kaasun ja kiinteÃ¤n faasin vÃ¤lillÃ¤ tapahtuu normaalissa lÃ¤mpÃ¶tilassa ja paineessa hitaasti, joten usein vaaditaan lÃ¤mpÃ¶tilan ja paineen keinotekoista nostamista riittÃ¤vÃ¤n nopean reaktion aikaansaamiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SilikaattimineraaliesiintymiÃ¤ on maailmanlaajuisesti niin paljon, ettÃ¤ esim. yksinomaan magnesiumsilikaatit riittÃ¤isivÃ¤t sitomaan itseensÃ¤ hiilidioksidin, joka vapautuisi kaikkien fossiilisten polttoaineiden hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤. Suomen magnesiumsilikaatiesiintymÃ¤t riittÃ¤isivÃ¤t ainakin teoriassaÂ noin 200â€“300 vuoden tarpeisiin. LisÃ¤ksi hiilidioksidin sitomiseen soveltuvat teollisuuden sivutuotteet ja jÃ¤tteet. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnon mineraaleissa magnesium-pitoisuus on prosessointiasteesta riippuen 33â€“40 % MgO, kun puolestaan teollisten prosessien sivutuotteissa metallipitoisuudet vaihtelevat jÃ¤tteen alkuperÃ¤stÃ¤ riippuen. Teollisten prosessien mineraalisia sivutuotteita ovat mm.Â raudan ja terÃ¤ksen jalostuksen sivutuotteet, jÃ¤tteiden polton tuhka, paperin siistausjÃ¤te, hiilivoimalan tuhkat ja sementin valmistuksen jÃ¤tteet. Metallin jalostuksen sivutuotteiden potentiaali sitoa hiiltÃ¤, eli sen CaO-pitoisuus, on vÃ¤lillÃ¤ 40â€“65 %, jÃ¤tteiden polton tuhkan 20â€“30 %, paperin siistausjÃ¤tteen 35 %, hiilivoimalan tuhkien max. 65 %Â ja sementin valmistuksen jÃ¤tteiden max. 65%",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnonmineraalien magnesiumpitoisuus on huomattavasti kalsiumpitoisuutta suurempi, joten magnesiumkiven potentiaali hiilidioksidin sitojanakin on suurempi: yksi magnesium-silikaattikilo voi sitoa 0,55 kg COâ‚‚, kun mÃ¤Ã¤rÃ¤ kalsiumsilikaattikiloa kÃ¤yttÃ¤en on vain 0,08 kg COâ‚‚ ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Reaktioiden lopputuotteena syntyvÃ¤n mineraalin mÃ¤Ã¤rÃ¤ on suurempi kuin reaktioon alun perin kÃ¤ytetty kiviaines. NÃ¤in ollen reagoinut mineraali ei mahdu samaan tilavuuteen kuin mistÃ¤ se alunperin on kaivettu. Hiilidioksidin kanssa reagoimalla syntyneitÃ¤ kalsiumkarbonaattituotteita hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n esim. teiden rakentamisessa, kemianteollisuudessa ja metalliteollisuudessa raaka-aineena tai maataloudessa. Magneisumkarbonaattia puolestaan hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤n mm. tiilien valmistuksessa. ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:dD,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ hyÃ¶dyntÃ¤miskohteet ratkeavat sillÃ¤ perusteella, mitÃ¤ mahdollisia metalleja tai muita haitta-aineita mineraaleissa on, ja mikÃ¤ on nÃ¤iden aineiden haitta-aineiden liukoisuus. Suomessa pÃ¤Ã¤tÃ¶kset sivutuotteiden ja jÃ¤tteiden hyÃ¶dyntÃ¤misestÃ¤ maarakantamisessa tehdÃ¤Ã¤n tapauskohtaisesti, ja ratkaisevana tekijÃ¤nÃ¤ ovat materiaalin haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet.Â EnenevÃ¤ssÃ¤ mÃ¤Ã¤rin ollaan huomioimassa myÃ¶s vastaanottavan ympÃ¤ristÃ¶n lÃ¤htÃ¶taso, mutta tÃ¤llaiselle kohdekohtaiselle riskinarvioinnille ei ole valmiita menettelytapoja tai raja-arvoja. LisÃ¤ksi luonnon mineraalien hyÃ¶dyntÃ¤minen vaatisi myÃ¶s maankÃ¤ytÃ¶n kysymysten arviointia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin sitominen mineralisaatiotekniikalla on vielÃ¤ tutkimusasteella. MenetelmÃ¤n pysyvyyttÃ¤ hiilidioksidin sitojana pidetÃ¤Ã¤n kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ 100 %:ssa, mutta suurin haaste on menetelmÃ¤n energiankulutus, joka saattaa olla noin 30â€“50 % laitoksen energian tuotannosta. YhdistettynÃ¤ energiaa kuluttavaan hiilidioksidin talteenottoon, prosessin kokonaisenergian kulutus voi olla jopa 0,6â€“1,8-kertainen yhden energiayksikÃ¶n tuottamiseksi ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:bo,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Suuri energian kulutus on seurausta reaktion hitaudesta ilman prosessiin tuotua energiaa. MenetelmÃ¤n arvoa kuitenkin lisÃ¤Ã¤ mahdollisuus tuottaa puhtaita karbonaattiyhdisteitÃ¤ teollisuuden kÃ¤yttÃ¶Ã¶n, joskin toisaalta riskinÃ¤ on markkinoiden kyllÃ¤styminen erilaisilla karbonaattituotteilla. Teollisuuden sivutuotteiden hyÃ¶dyntÃ¤mispotentiaali hiilidioksidin on luonnon mineraalivaroihin verrattuna vÃ¤hÃ¤inen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Fnews\u002F2013\u002F08082013_kiertuleijopoltto.jsp"},content:[{data:{},marks:[],value:"Voimalaitosten hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t talteen tehokkaammin ja edullisemmin - VTT:n tiedote 8.8.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.finlex.fi\u002Ffi\u002Flaki\u002Falkup\u002F2012\u002F20120416"},content:[{data:{},marks:[],value:"Laki hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista (416\u002F2012) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.ym.fi\u002Ffi-FI\u002FAjankohtaista\u002FTiedotteet\u002FTiedotteet_2012\u002FHallitus_esittaa_lakia_hiilidioksidin_ta%281065%29"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hallitus esittÃ¤Ã¤ lakia hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoimisesta - YmpÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n tiedote 26.4.2012 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gtk.fi\u002Ftutkimus\u002Ftutkimusohjelmat\u002Fenergia\u002Fhiilidioksidi.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologian tutkimuskeskus: CCS - hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cgseurope.net\u002FUserFiles\u002Ffile\u002FHot%20of%20the%20press\u002Ffinnish_protected.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"MitÃ¤ hiilidioksidin (CO2) geologinen varastointi tarkoittaa? GS Europe - Pan-European coordination action on CO2 Geological storage & Geologinen tutkimuskeskus. Esite. 20 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.gtk.fi\u002Ftutkimus\u002Ftutkimusohjelmat\u002Fenergia\u002Fcgseurope.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Geologian tutkimuskeskus: CGS Europe - Pan-European coordination action on CO2 Geological Storage -hanke ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.vtt.fi\u002Finf\u002Fpdf\u002Fworkingpapers\u002F2011\u002FW161.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Teir, S., Pikkarainen, T., KujanpÃ¤Ã¤, L, Tsupari, E., KÃ¤rki, J., Arasto, A. & Aatos, S. 2011. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Teknologiakatsaus. VTT, Espoo. VTT Working Papers 161. 103 + 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.aka.fi\u002Ffi\u002FA\u002FOhjelmat-ja-yhteistyo\u002FTutkimusohjelmat\u002Fkaynnissa\u002FFICCA\u002FOhjelmaan-valitut-hankkeet-2010\u002FHiilidioksidin-talteenoton-ja-varastoinnin-riskien-hallinta\u002F"},content:[{data:{},marks:[],value:"Suomen Akatemia: Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin riskien hallinta -tutkimushanke ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Fpublications\u002Fdocs\u002Ffactsheet_ccs_fi.pdf"},content:[{data:{},marks:[],value:"Euroopan komissio: Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin turvallisuuden varmistaminen. Esite. 6 s. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fclima\u002Fpolicies\u002Flowcarbon\u002Fccs\u002Findex_en.htm"},content:[{data:{},marks:[],value:"European Commission: Carbon Capture and Geological Storage ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[ct,{sys:{type:b,linkType:d,id:"4lQAwUyGcY9LtFD5s9rSq"}}],articleLength:[cA],toc:x,publisher:[M]};Aa.metadata={tags:[],concepts:[]};Aa.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2reQlDyTHfYd6WeHK4llJf",type:d,createdAt:"2021-06-18T14:59:18.188Z",updatedAt:"2022-01-07T13:44:57.997Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};Aa.fields={publishedLanguages:[g],title:"Monet ilmastonmuokkaustekniikat sisÃ¤ltÃ¤vÃ¤t suuria riskejÃ¤",materialType:G,slug:Ab,parent:bS,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympÃ¤ristÃ¶n suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa, ja siihen on ehdotettu lukuisia tekniikoita aina merten lannoittamisesta pienhiukkasten levittÃ¤miseen korkealle ilmakehÃ¤Ã¤n. Vaikka ilmastonmuokkauksella voitaisiinkin hillitÃ¤ ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤, monet ehdotetut tekniikat aiheuttaisivat todennÃ¤kÃ¶isesti ikÃ¤viÃ¤ sivuvaikutuksia ja poliittisia ongelmia. Ilmastonmuokkauksella ei myÃ¶skÃ¤Ã¤n voida korvata tarvittavia kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoa voidaan muokata heijastamalla auringonvaloa tai sitomalla hiiltÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmistoiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen jatkuva kasvu on saanut ilmastotutkijat pohtimaan erilaisia teknisiÃ¤ hÃ¤tÃ¤ratkaisuja, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin lieventÃ¤Ã¤. Yksinkertaistettuna ilmastonmuokkauksen idea perustuu maapallon sÃ¤teilytaseen eli sÃ¤teilytasapainon muuttamiseen siten, ettÃ¤ eri menetelmillÃ¤ joko heijastettaisiin auringon sÃ¤teilyÃ¤ takaisin avaruuteen tai voimistettaisiin maapallon avaruuteen lÃ¤hettÃ¤mÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkituin tapa heijastaa auringon sÃ¤teilyÃ¤ on lÃ¤hettÃ¤Ã¤ ylÃ¤ilmakehÃ¤Ã¤n eli stratosfÃ¤Ã¤riin, noin 10â€“50 km:n korkeuteen, pienhiukkasia, millÃ¤ jÃ¤ljitellÃ¤Ã¤n suuria tulivuorenpurkauksia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7ILTeCa0qelo5jzKAMNi2B",type:d,createdAt:Ac,updatedAt:Ac,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref1",body:"Robock, A., Marquardt, A., Kravitz, B. & Stenchikov, G. 2009. Benefits, risks, and costs of stratospheric geoengineering. Geophysical Research Letters, Volume 36, Issue 19. 9 p.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1029\u002F2009GL039209"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi Pinatubo-tulivuoren purkautuessa FilippiineillÃ¤ vuonna 1991 sen kaasuista stratosfÃ¤Ã¤riin muodostuneet hiukkaset viilensivÃ¤t ilmastoa havaittavasti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7u3hHjbPZDnwat8FOKxhnF",type:d,createdAt:Ad,updatedAt:Ad,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref2",body:"Fox, T. A. & Chapman, L. 2011. Review Engineering geo-engineering. Meteorological Applications, Volume 18, Issue 1: 1â€“8.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fmet.245"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Muita ehdotettuja tapoja auringon sÃ¤teilyn heijastamiseksi ovat esimerkiksi pilvien heijastuskyvyn lisÃ¤Ã¤minen (ns. pilvien valkaisu) tai avaruuteen sijoitettavat peilit. MyÃ¶s maanpintaa voidaan muokata heijastavammaksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon avaruuteen lÃ¤hettÃ¤mÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ voitaisiin voimistaa sitomalla hiilidioksidia ilmakehÃ¤stÃ¤, mikÃ¤ heikentÃ¤isi kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤. TÃ¤mÃ¤ voitaisiin saavuttaa esimerkiksi lannoittamalla meriÃ¤ ja lisÃ¤Ã¤mÃ¤llÃ¤ siten levÃ¤ntuotantoa tai muuntamalla eloperÃ¤istÃ¤ ainesta kivihiiltÃ¤ jÃ¤ljittelevÃ¤ksi biohiileksi ja varastoimalla se maaperÃ¤Ã¤n. MyÃ¶s metsÃ¤t sitovat ilmakehÃ¤n hiiltÃ¤ ja teoriassa samaa periaatetta voitaisiin tehdÃ¤ erilaisilla kemiallisilla ja teollisilla prosesseilla eli ns. keinopuilla. LisÃ¤ksi maapallon lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ voitaisiin voimistaa muokkaamalla cirrus- eli untuvapilvien koostumusta.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6AXbxKzWNj5xtykXckxBbF",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:44:21.305Z",updatedAt:"2021-06-18T14:50:51.633Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuokkaustekniikoita.",asset:Ae,caption:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aU,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:" Ilmastonmuokkaukseen on ehdotettu lukuisia tekniikoita, jotka  cirruspilvien muokkaamista lukuun ottamatta perustuvat joko auringon  valon heijastamiseen tai hiilidioksidin sitomiseen ilmakehÃ¤stÃ¤.  (Mukailtu ja suomennettu lÃ¤hteen ",nodeType:a},{data:{target:Ag},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" mukaan.).Â ",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F25f622be-0824-4543-8f7b-3a9e91009ac7\u002Fr\u002Fe077b0bf-7623-4346-b4f2-ee48334122cf\u002Filmastonmuokkaustekniikat.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksella voisi mahdollisesti hillitÃ¤ lÃ¤mpenemistÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksen mahdollisia vaikutuksia on tutkittu ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n kehitystÃ¤ kuvaavien matemaattisten tietokonemallien avulla eli tekemÃ¤llÃ¤ niin sanottuja ilmastomalliajoja. Monet tutkimukset viittaavat siihen, ettÃ¤ ilmastoon voitaisiin vaikuttaa merkittÃ¤vÃ¤sti, mikÃ¤li ilmastonmuokkaukseen liittyvÃ¤t valtavat tekniset ongelmat saataisiin ratkaistua ",nodeType:a},{data:{target:fY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu ja napajÃ¤Ã¤tikÃ¶iden sulaminen voitaisiin luultavasti estÃ¤Ã¤, jos ilmastoa ryhdyttÃ¤isiin muokkaamaan suuressa mittakaavassa. Monien ilmastomalliajojen mukaan ilmastonmuokkauksella voitaisiin vÃ¤hentÃ¤Ã¤ myÃ¶s ilmastonmuutoksen vaikutuksia sademÃ¤Ã¤rÃ¤n muutoksiin ",nodeType:a},{data:{target:fY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". NÃ¤in sillÃ¤ voitaisiin ehkÃ¤istÃ¤ esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta ja nÃ¤lÃ¤nhÃ¤tÃ¤Ã¤ joillakin alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmastojÃ¤rjestelmÃ¤n monimutkaisuuden takia kaikkien alueiden ilmastoa ei ole kuitenkaan mahdollista pitÃ¤Ã¤ nykyisellÃ¤Ã¤n tai palauttaa esiteollisen ajan ilmastoa vastaavaksi ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1gLEN8FJDoav0fMG3wVsFJ",type:d,createdAt:Aj,updatedAt:Aj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref5",body:"Rasch, P., Latham, J. & Chen, C.-C. 2009. Geoengineering by cloud seeding: influence on sea ice and climate system. Environmental Research Letters, Volume 4, Number 4: 8 p.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1088\u002F1748-9326\u002F4\u002F4\u002F045112"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:" pelkÃ¤stÃ¤Ã¤n auringon valoa avaruuteen heijastamalla. Vaikka ilmaston toiminta tunnettaisiin nykyistÃ¤ huomattavasti paremmin, jotkin alueet saattaisivat kÃ¤rsiÃ¤ ilmastonmuutoksesta maapallon heijastuskyvyn muokkauksen takia entistÃ¤kin pahemmin ",nodeType:a},{data:{target:Ak},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Jos ilmakehÃ¤n kasvihuonekaasupitoisuudet nousevat pÃ¤Ã¤stÃ¶jen seurauksena todella suuriksi, olisi auringon valoa avaruuteen heijastamalla viilennetty ilmasto luultavasti lÃ¤hempÃ¤nÃ¤ esiteollisen ajan ilmastoa verrattuna tilanteeseen, jossa mitÃ¤Ã¤n ei tehtÃ¤isi ",nodeType:a},{data:{target:fY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tunnetut ja tuntemattomat vaarat vaanivat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkaukseen liittyy paljon mahdollisia riskejÃ¤ ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3bCVGBjXC4NFtUfN5RUnOp",type:d,createdAt:Am,updatedAt:Am,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref7",body:"Robock, A. 2008. 20 reasons why geoengineering may be a bad idea. Bulletin of the Atomic Scientists, Volume 64, Number 20: 14â€“18.",link:"http:\u002F\u002Fbos.sagepub.com\u002Fcontent\u002F64\u002F2\u002F14.abstract"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Esimerkiksi sulfaattihiukkasten levittÃ¤minen stratosfÃ¤Ã¤riin voimistaisi ",nodeType:a},{data:{uri:An},content:[{data:{},marks:[],value:"otsonikatoa",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:", minkÃ¤ seurauksena maan pinnalle pÃ¤Ã¤sisi entistÃ¤ enemmÃ¤n auringon haitallista ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Ultraviolettis%C3%A4teily"},content:[{data:{},marks:[],value:"ultraviolettisÃ¤teilyÃ¤",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:aX,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"10FFT0BvQUhBC3uUYKewFe",type:d,createdAt:Ao,updatedAt:Ao,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref8",body:"Tilmes, S., MÃ¼ller, R. & Salawitch, R. 2008. The sensitivity of polar ozone depletion to proposed geoengineering schemes. Science, Volume 320, Number 5880: 1201â€“1204.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1126\u002Fscience.1153966"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monimutkaisen ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n peukaloiminen voi johtaa esimerkiksi sademÃ¤Ã¤rien odottamattomiin ja voimakkaisiin muutoksiin joillakin alueilla. Yhden tutkimuksen mukaan merialueiden pilvien heijastuskyvyn lisÃ¤Ã¤minen laskisi Amazonin sademetsÃ¤n sademÃ¤Ã¤riÃ¤ merkittÃ¤vÃ¤sti ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZLBmo8X5zhwsVNx5SlhYW",type:d,createdAt:Ap,updatedAt:Ap,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref9",body:"Jones, A., Haywood, J. & Boucher, O. 2009. Climate impacts of geoengineering marine stratocumulus clouds. Journal of Geophysical Research, Volume 114, Issue D110, 9 p.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1029\u002F2008JD011450"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:", mutta vastaavaa tulossa ei ole saatu muilla ilmastomalleilla. MyÃ¶s Aasian ",nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?p_p_id=abc_WAR_fmiwwwportlets&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_abc_WAR_fmiwwwportlets_selectedInitial=ALL#Monsuuni"},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Aq},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Aq},content:[{data:{},marks:[],value:"monsuunikierto",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:" saattaisi heikentyÃ¤, mikÃ¤ uhkaisi miljardien ihmisten ruoan ja veden saantia ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4HQFDdO0bxwEJ4uceLF9O0",type:d,createdAt:Ar,updatedAt:Ar,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref10",body:"Robock, A., Oman, L. & Stenchikov G. L. 2008. Regional climate responses to geoengineering with tropical and Arctic SO2 injections. Journal of Geophysical Research, Volume 113, Issue D16. 15 p.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1029\u002F2008JD010050"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MikÃ¤li auringon sÃ¤teilyn heijastamiseen perustuva ilmastonmuokkaus jouduttaisiin jostain syystÃ¤ Ã¤killisesti keskeyttÃ¤mÃ¤Ã¤n, maapallon lÃ¤mpÃ¶tila nousisi nopeasti suurin piirtein samaan tasoon, jossa se olisi ilman ilmastonmuokkausta ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4HucAGXOhCPF5wzgOqa9B8",type:d,createdAt:As,updatedAt:As,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref11",body:"Brovkin, V., Petoukhov, V., Claussen, C., Bauer, E., Archer, D., Jaeger, C. 2008. Geoengineering climate by stratospheric sulfur injections: Earth system vulnerability to technological failure. Climatic Change, Volume 92, Issue 3-4: 243â€“259.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs10584-008-9490-1"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". TÃ¤llainen Ã¤kkinÃ¤inen parin vuosikymmenen aikana tapahtuva ilmastonmuutos olisi todennÃ¤kÃ¶isesti kohtalokas monille ekosysteemeille ja asettaisi suuria haasteita ihmiskunnan sopeutumiselle.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksen mahdollisia riskejÃ¤ ja sivuvaikutuksia on pyritty kartoittamaan nykyisen tieteellisen tiedon pohjalta. Ilmastonmuokkaus olisi suurin tarkoituksellinen ympÃ¤ristÃ¶Ã¤mme muuttava toimenpide, ja sen kaikkia sivuvaikutuksia olisi mahdoton ennustaa. Esimerkiksi ihmistoiminnan ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Halogenoidut%20hiilivedyt"},content:[{data:{},marks:[],value:"halogeeniyhdistepÃ¤Ã¤stÃ¶jen ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"aiheuttama merkittÃ¤vÃ¤ otsonikato yllÃ¤tti tutkijat tÃ¤ysin ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5O2Ik0dmIT5VGVxFxH2L0T",type:d,createdAt:At,updatedAt:At,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref12",body:"MÃ¼ller, R. 2009. A Brief history of stratospheric ozone research, Meteorologische Zeitschrift, Volume 18, Number 1: 3â€“24.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1127\u002F0941-2948\u002F2009\u002F353"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuka pÃ¤Ã¤ttÃ¤Ã¤ ilmastosta?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KansainvÃ¤lisissÃ¤ ilmastoneuvotteluissa ei ole toistaiseksi saatu aikaan kattavaa sopimusta, jolla rajoitettaisiin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤. Maapallon heijastuskyvyn nostaminen vaatisi luultavasti myÃ¶s pitkiÃ¤ ja monimutkaisia neuvotteluja, koska ilmaston muokkaaminen kaikkia tyydyttÃ¤vÃ¤ksi ei nÃ¤ytÃ¤ mahdolliselta nykyisen tieteellisen tiedon pohjalta ",nodeType:a},{data:{target:Ak},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:w,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet ilmastonmuokkauksen muodot saattaisivat joutua ristiriitaan olemassa olevien kansainvÃ¤listen sopimusten kanssa, vaikka ilmastonmuokkausta ei niissÃ¤ missÃ¤Ã¤n ole yksiselitteisesti kielletty ",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6wrmbI4VVk4JOERoqp7CpE",type:d,createdAt:Au,updatedAt:Au,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"Ref13",body:"Rickels, W., Klepper, G., Dovern, J., Betz, G., Brachatzek, N., Cacean, S., GÃ¼ssow, K., Heintzenberg J., Hiller, S., Hoose, C., Leisner, T., Oschlies, A., Platt, U., ProelÃŸ, A., Renn, O., SchÃ¤fer, S., ZÃ¼rn M. 2011. Large-Scale Intentional Interventions into the Climate System? Assessing the Climate Engineering Debate. Scoping report conducted on behalf of the German Federal Ministry of Education and Research (BMBF), Kiel Earth Institute, Kiel. 161 p.",link:"http:\u002F\u002Fwww.fona.de\u002Fmediathek\u002Fpdf\u002FClimate_Engineering_engl.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Tarvittavien neuvottelujen vaikeus ja maapallon heijastuskyvyn lisÃ¤Ã¤miseen perustuvien ilmastonmuokkaustekniikoiden suorien kustannusten suhteellinen edullisuus verrattuna suuriin pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksiin muodostavatkin riskin, ettÃ¤ jokin yksittÃ¤inen valtio tai valtioryhmÃ¤ kÃ¤ynnistÃ¤Ã¤ ilmastonmuokkausoperaation yksipuolisesti vastoin muiden tahtoa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuokkauksen tutkijat ovat lÃ¤hes yksimielisiÃ¤ siitÃ¤, ettÃ¤ ilmastonmuokkaus ei tarjoa vaihtoehtoa kiireellisille kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksille (esim. ",nodeType:a},{data:{target:Ag},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:fY},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:"). Ilmastonmuokkauksella mahdollisesti voitaisiin ainoastaan auttaa ehkÃ¤isemÃ¤Ã¤n katastrofaalista ilmastonmuutosta samalla, kun pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ vÃ¤hennetÃ¤Ã¤n. Auringon sÃ¤teilyn heijastumisen lisÃ¤Ã¤minen yhdistettynÃ¤ jatkuvasti kasvaviin kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶ihin johtaisi todennÃ¤kÃ¶isesti entistÃ¤kin arvaamattomampaan ilmastoon.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F2900373"},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤itÃ¶s: Ilmastonmuokkaus ei tarjoa vaihtoehtoa pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennyksille - Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.5.2014  ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-951-697-828-7"},content:[{data:{},marks:[],value:"Partanen, A.-I. 2014. Modelling solar geoengineering via aerosol injections.  Doctoral dissertation. Department of Applied Physics University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. Finnish Meteorological Institute Contributions No. 108. 158 p. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=ehdotus-kansainvalisesta-mallivertailusta-ilmastonmuokkauksen-vaikutusten-selvittamiseksi&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&amp;redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ehdotus kansainvÃ¤lisestÃ¤ mallivertailusta ilmastonmuokkauksen vaikutusten selvittÃ¤miseksi- Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 13.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjgrd.50856"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kravitz, B., Forster, P. M., Jones, A., Robock, A., AlterskjÃ¦r, K., Boucher, O., Jenkins, A. K. L, Korhonen, H., KristjÃ¡nsson, J., E., Muri, H., Niemeier, U, Partanen, A.-I., Rasch, P. J., Wang, H., & Watanabe, S. 2013. Sea spray geoengineering experiments in the geoengineering model intercomparison project (GeoMIP): Experimental design and preliminary results. Journal of Geophysical Research Atmospheres, Volume 118, Issue 19: 11175â€“11186. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftutkimustoiminta?p_p_id=101_INSTANCE_Dz9C&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_urlTitle=ilmastonmuutoksen-hidastaminen-pilvia-valkaisemalla-on-aiemmin-arvioitua-vaikeampaa&amp;_101_INSTANCE_Dz9C_type=content&amp;redirect=%2Ftutkimustoiminta"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutoksen hidastaminen pilviÃ¤ valkaisemalla on aiemmin arvioitua vaikeampaa - Ilmatieteen laitoksen tiedeuutinen 8.11.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.5194\u002Facp-13-10385-2013"},content:[{data:{},marks:[],value:"Stuart, G. S., Stevens, R., G, Partanen, A.-I., Jenkins, A. K. L., Korhonen, H., Forster, P. M., Spracklen, D. V. &. Pierce, J. R. 2013. Reduced efficacy of marine cloud brightening geoengineering due to in-plume aerosol coagulation: parameterization and global implications, Atmospheric Chemistry and Physics, Volume 13, Number 20: 10385â€“10396. ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F646495"},content:[{data:{},marks:[],value:"Keinotekoisen ilmastonmuokkauksen oikeudesta ensimmÃ¤inen suomalaisjulkaisu - Ilmatieteen laitos 18.4.2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.climate-engineering.eu\u002Fhome-35.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Kiel Earth Institute: Climate engineering ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?p_p_id=abc_WAR_fmiwwwportlets&amp;p_p_lifecycle=0&amp;p_p_state=normal&amp;p_p_mode=view&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_count=1&amp;_abc_WAR_fmiwwwportlets_selectedInitial=ALL#Tropopaussi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Tropopaussi-termi (Ilmatieteen laitoksen IlmakehÃ¤ ABC) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[O],tags:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6HNkH9fR1mbMFBV1U707gf",type:d,createdAt:Av,updatedAt:Av,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g},fields:{title:"Ilmastonmuokkaus",slug:Ab}}],articleLength:[Y],toc:x,createDate:"2012-12-10",publisher:[J]};Ae.metadata={tags:[],concepts:[]};Ae.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"79x9qFts3pljFLWS3qam6n",type:C,createdAt:Af,updatedAt:Af,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Ae.fields={title:"Ilmastonmuokkaustekniikoita",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F79x9qFts3pljFLWS3qam6n\u002F1183bde7454ac2c6c5fbe5b8ae02241d\u002Filmastonmuokkaustekniikat.png",details:{size:63238,image:{width:451,height:387}},fileName:"ilmastonmuokkaustekniikat.png",contentType:W}};Ae["79x9qFts3pljFLWS3qam6n"]=Ae;Ag.metadata={tags:[],concepts:[]};Ag.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7y80f7fNfnQnlriZH1cga3",type:d,createdAt:Ah,updatedAt:Ah,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};Ag.fields={abbreviation:"Ref3",body:"Vaughan N. E. & Lenton, T. M. 2011. A review of climate geoengineering proposals. Climatic Change, Volume 109, Issue 3â€“4: 745â€“790.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1007\u002Fs10584-011-0027-7"};Ak.metadata={tags:[],concepts:[]};Ak.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2djDzi5pJrQepfu0LMMr7s",type:d,createdAt:Al,updatedAt:Al,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};Ak.fields={abbreviation:"Ref6",body:"Ricke, K. L., Morgan, M. G. & Allen, M. R. 2010. Regional climate response to solar-radiation management. Nature Geoscience, Volume 3, Issue 8: 537â€“541.",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1038\u002FNGEO915"};Ax.metadata={tags:[],concepts:[]};Ax.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6gN6CdzaxSv6yrWdinPJgM",type:C,createdAt:"2021-11-10T14:06:40.924Z",updatedAt:"2021-12-21T14:26:12.306Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,locale:g};Ax.fields={title:"globaalien-paastojen-vahentamiskeinot-adobestock-187453385",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6gN6CdzaxSv6yrWdinPJgM\u002F6e219cf7615944a705236b90638685c7\u002Fglobaalien-paastojen-vahentamiskeinot-adobestock-187453385.jpeg",details:{size:209022,image:{width:P,height:R}},fileName:"globaalien-paastojen-vahentamiskeinot-adobestock-187453385.jpeg",contentType:S}};Az.metadata={tags:[],concepts:[]};Az.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"70Jq3F2uSz9VEWMzcQibA9",type:C,createdAt:"2021-11-09T14:20:32.420Z",updatedAt:"2021-12-21T14:23:58.131Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aL,revision:v,locale:g};Az.fields={title:"maailmanlaajuiset-khk-paastojen-lahteet-veeterzy-unplash-UwBrS-qRMHo",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F70Jq3F2uSz9VEWMzcQibA9\u002Fc7f7588cf22fdc22ccc5315aff269bd2\u002Fmaailmanlaajuiset-khk-paastojen-lahteet-veeterzy-unplash-UwBrS-qRMHo.jpg",details:{size:333175,image:{width:P,height:R}},fileName:"maailmanlaajuiset-khk-paastojen-lahteet-veeterzy-unplash-UwBrS-qRMHo.jpg",contentType:S}};AC.metadata={tags:[],concepts:[]};AC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"Eej8dGP1GO6IajpwKkV1U",type:C,createdAt:"2021-10-04T10:22:16.912Z",updatedAt:"2022-01-11T14:00:04.272Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:N,revision:v,locale:g};AC.fields={title:"kansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FEej8dGP1GO6IajpwKkV1U\u002F41d180af298c090eac28356c5d9d59ea\u002Fkansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305.jpg",details:{size:44272,image:{width:P,height:R}},fileName:"kansainvalinen-ilmastopolitiikka-nostokuva-pixabay-3280305.jpg",contentType:S}};AQ.metadata={tags:[],concepts:[]};AQ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6WF1UgySJeXZzgGXVlfv8d",type:C,createdAt:AR,updatedAt:AR,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};AQ.fields={title:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila on noussut",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6WF1UgySJeXZzgGXVlfv8d\u002F3c60fc563f01007cb564a32e9d911031\u002Fkuva1-maapallon-keskilampotila-on-noussut-iso.png",details:{size:502131,image:{width:711,height:1263}},fileName:"kuva1-maapallon-keskilampotila-on-noussut-iso.png",contentType:W}};AQ["6WF1UgySJeXZzgGXVlfv8d"]=AQ;AS.metadata={tags:[],concepts:[]};AS.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4crC9ogpk9GppwSlVPQycV",type:d,createdAt:AT,updatedAt:AT,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};AS.fields={abbreviation:"MAS13",body:"Masson-Delmotte, V., Schulz, M., Abe-Ouchi, A., Beer, J., Ganopolski, A., GonzÃ¡lez Rouco, J. F., Jansen, E., Lambeck, K., Luterbacher, J., Naish, T., Osborn, T., Otto-Bliesner, B., Quinn, T., Ramesh, R., Rojas, M., Shao, X. & Timmermann, A. 2013. Information from Paleoclimate Archives (Executive Summary, Box 5.1, 5.3 Earth System Responses and Feedbacks at Global and Hemispheric Scales, 5.5 Regional Changes during the Holocene). In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P .M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 383â€“464.",link:"http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter05_FINAL.pdf"};AX.metadata={tags:[],concepts:[]};AX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1cf7swss4Beo6vfxitrDHU",type:d,createdAt:AY,updatedAt:AY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};AX.fields={abbreviation:"UOT15",body:"Uotila, P. 2015. Miksi EtelÃ¤isen jÃ¤Ã¤meren merijÃ¤Ã¤ laajenee? Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 6\u002F2015: 6â€“7.",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F30106\u002F54230464\u002FKatsaus062015.pdf\u002F8297b9d7-2c44-44ec-8a5c-6fc4d271ab04"};A$.metadata={tags:[],concepts:[]};A$.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1EoCeKbyVbwosC4XZf4ORK",type:C,createdAt:Ba,updatedAt:Ba,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};A$.fields={title:"Ilmaston tÃ¤hÃ¤nastisia muutoksia kuvaavia aikasarjoja",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1EoCeKbyVbwosC4XZf4ORK\u002Fa5c8415756b58c4a932452240b02df79\u002Fkuva3-ilmaston-muutoksia-kuvaavia-aikasarjoja-iso.png",details:{size:382524,image:{width:563,height:1296}},fileName:"kuva3-ilmaston-muutoksia-kuvaavia-aikasarjoja-iso.png",contentType:W}};A$["1EoCeKbyVbwosC4XZf4ORK"]=A$;Bf.metadata={tags:[],concepts:[]};Bf.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1NAszFgcRk5yxwVXoc7MSF",type:C,createdAt:"2021-12-21T13:48:07.417Z",updatedAt:"2022-01-07T10:24:33.912Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:av,revision:v,locale:g};Bf.fields={title:"merkit-maapallon-ilmastonmuutoksesta-nostokuva-pixabay-2225382",file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1NAszFgcRk5yxwVXoc7MSF\u002F9033895280a6ae6c81166fde1a7ffce0\u002Fmerkit-maapallon-ilmastonmuutoksesta-nostokuva-pixabay-2225382.jpg",details:{size:408239,image:{width:P,height:R}},fileName:"merkit-maapallon-ilmastonmuutoksesta-nostokuva-pixabay-2225382.jpg",contentType:S}};Bs.metadata={tags:[],concepts:[]};Bs.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"59ycSLBXoySsEOOvQkKA65",type:C,createdAt:Bt,updatedAt:Bt,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Bs.fields={title:"Maapallon lÃ¤mpÃ¶tilan ja malliajojen vertailu",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F59ycSLBXoySsEOOvQkKA65\u002Fff495fb55f1666e9a2820cc90c491498\u002F12497.png",details:{size:116105,image:{width:cN,height:318}},fileName:"12497.png",contentType:W}};Bs["59ycSLBXoySsEOOvQkKA65"]=Bs;Bu.metadata={tags:[],concepts:[]};Bu.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2kEycPaQx4kHIvaU7P4U2v",type:d,createdAt:Bv,updatedAt:Bv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};Bu.fields={abbreviation:bw,body:gc,link:Bw};Bx.metadata={tags:[],concepts:[]};Bx.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5pkKQpey1Rtv7gbP9yIVzy",type:d,createdAt:By,updatedAt:By,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g};Bx.fields={abbreviation:cd,body:"IPCC:n neljÃ¤nnen arviointiraportin tiivistelmÃ¤ ilmastonmuutoksen tieteellisestÃ¤ perustasta",link:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f5fa6e34-a467-43cb-b5f8-93240b286441&groupId=30106]"};BG.metadata={tags:[],concepts:[]};BG.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"np4PVsslvHvm2ewxNHr4e",type:C,createdAt:"2021-11-11T08:12:52.163Z",updatedAt:"2022-02-04T08:32:13.558Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:fe,revision:y,locale:g};BG.fields={title:"maapallon-ilmastohistoria-nostokuva-adobestock-60609648",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002Fnp4PVsslvHvm2ewxNHr4e\u002F9273fac4567a0c9aea0b1ffe09aecc8c\u002Fmaapallon-ilmastohistoria-nostokuva-adobestock-60609648.jpg",details:{size:58558,image:{width:P,height:R}},fileName:"maapallon-ilmastohistoria-nostokuva-adobestock-60609648.jpg",contentType:S}};BP.metadata={tags:[],concepts:[]};BP.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6iLnaOIAdunLGFxyol1LTp",type:d,createdAt:"2021-07-06T07:42:46.853Z",updatedAt:"2022-01-04T14:02:17.303Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aD,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};BP.fields={publishedLanguages:[g],title:BN,materialType:G,slug:BO,parent:eF,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Paitsi maapallonlaajuisena lÃ¤mpenemisenÃ¤, ilmastonmuutos nÃ¤kyy alueellisina lÃ¤mpÃ¶tilan, sateisuuden ja tuulisuuden muutoksina sekÃ¤ valtameren pinnan nousuna. MikÃ¤li kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ ei merkittÃ¤vÃ¤sti rajoiteta, riski suuriin, nykyistÃ¤ ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤Ã¤ merkittÃ¤vÃ¤sti muuttaviin Ã¤Ã¤rimmÃ¤isiin ilmaston muutoksiin kasvaa.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutos riippuu kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Teollisen vallankumouksen alkamisen jÃ¤lkeen ihmiskunnan   kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat vaikuttaneet ilmastoa lÃ¤mmittÃ¤vÃ¤sti. Aluksi   muutos oli hidas, mutta 1900-luvun jÃ¤lkipuolella tahti kiihtyi. Muutos   nÃ¤kyy mm. maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousuna. KÃ¤ynnissÃ¤ oleva maapallon lÃ¤mpeneminen jatkuu lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤. Kuinka  paljon ja kuinka pitkÃ¤Ã¤n lÃ¤mpeneminen jatkuu, riippuu suurelta osin  kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuudessa  maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan ennustetaan edelleen jatkavan nousuaan.  Kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ leikkaamalla lÃ¤mpenemistÃ¤ voidaan  aikaa  myÃ¶ten hidastaa, mutta pÃ¤Ã¤stÃ¶rajoitusten vaikutus tuntuu selvemmin   vasta tÃ¤mÃ¤n vuosisadan loppupuolella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden ilmastoa arvioidaan ilmastomalleilla",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden ilmastoa voidaan arvioida ilmastomallilaskelmien avulla. TÃ¤ssÃ¤ esityksessÃ¤ ilmastoennusteitten pohjana on kÃ¤ytetty noin 20 mallia, joiden avulla tarkastellaan ilmaston muuttumista varsinkin lÃ¤himmÃ¤n sadan vuoden aikana. Valtaosin tulokset perustuvat vuonna 2007 ilmestyneen IPCC-raportin antiin.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tutkimusten perusteella mallit nÃ¤yttÃ¤isivÃ¤t olevan kÃ¤yttÃ¶kelpoisempia ennustettaessa lÃ¤mpÃ¶tilojen kuin esimerkiksi sademÃ¤Ã¤rien muutoksia. Myrskyjen ja muiden sÃ¤Ã¤n Ã¤Ã¤ri-ilmiÃ¶iden ennustaminen on niille vielÃ¤kin vaikeampaa. Vastaavasti on helpompaa ennustaa muutoksia koko maapallon mittakaavassa kuin pienemmille alueille, koska jÃ¤lkimmÃ¤isillÃ¤ luonnollinen vaihtelu paljolti vielÃ¤ peittÃ¤Ã¤ ilmastonmuutossignaalin. ",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon lÃ¤mpeneminen on jo lÃ¤htenyt kÃ¤yntiin. KÃ¤ynnistynyttÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan nousua on mahdotonta ainakaan nopeasti pysÃ¤yttÃ¤Ã¤, koska valtameret toimivat ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤ssÃ¤ valtavina lÃ¤mpÃ¶puskureina. Merien lÃ¤mpeneminen seuraa siksi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousua useamman vuosikymmenen viiveellÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallit ennustavat maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan jatkavan nousuaan lÃ¤hivuosikymmeninÃ¤ noin 0,2 asteella kymmenessÃ¤ vuodessa, joskaan lÃ¤mpÃ¶tilan nousu ei vÃ¤lttÃ¤mÃ¤ttÃ¤ ole aivan tasaista.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"71M9fZisSTSCqs7WlP7mYO",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:48:11.279Z",updatedAt:"2021-07-06T07:40:50.138Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Title: Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila 2000-2100.",asset:BR,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Ilmastonmuutosmallien tulosten keskiarvona saatuja  ennustuksia maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan muutokselle vv. 2000-2100.  Ennusteet on esitetty erikseen A2- (punainen kÃ¤yrÃ¤), A1B- (musta) ja  B1-skenaariolle (vihreÃ¤). Kaikki lÃ¤mpÃ¶tila-arvot on ilmaistu muutoksina  suhteessa jakson 1980-1999 keskiarvoon. Kuva perustuu IPCC:n 4.  arviointiraportissa esitettyihin tuloksiin.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:bB}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F6c5a9908-7033-47a8-9855-e745b4fa7604\u002Fr\u002Fbe6f11b0-673c-48f4-a562-5a6a9620950c\u002F12014.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousu jatkuu myÃ¶hemminkin tÃ¤llÃ¤ vuosisadalla. Tuossa vaiheessa ilmastonmuutoksen ankaruus riippuu selvÃ¤sti kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤. Pessimistisen A2-kasvihuonekaasuskenaarion mukaan maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila nousee vuoteen 2100 mennessÃ¤ noin kaksi kertaa niin paljon kuin optimistisen B1-skenaarion toteutuessa. B1-skenaarion mukaan lÃ¤mpÃ¶tilan nousu sitÃ¤ paitsi olisi jo selvÃ¤sti hidastumassa vuotta 2100 lÃ¤hestyttÃ¤essÃ¤, kun taas A2-skenaarion mukaan elettÃ¤essÃ¤ lÃ¤mpeneminen jatkuisi jyrkkÃ¤nÃ¤ vielÃ¤ siitÃ¤ eteenpÃ¤inkin.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mallien tuloksien vÃ¤lillÃ¤ eroja",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ eri tutkimuskeskusten ilmastomallit antavat toisistaan hieman poikkeavia tuloksia, vaikka malliajon pohjana olisi sama kasvihuonekaasuskenaario. A2-skenaarion mukainen lÃ¤mpÃ¶tilan nousu osuu eri mallien tulosten perusteella todennÃ¤kÃ¶isimmin 2,0 ja 5,4 asteen vÃ¤lille. Vastaava epÃ¤varmuushaarukka A1B-skenaariolle on 1,7â€“4,4 astetta ja B1-skenaariolle 1,1â€“2,9 astetta. NÃ¤mÃ¤ luvut kuvaavat maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousua noin 100 vuoden aikana siirryttÃ¤essÃ¤ jaksosta 1980â€“1999 jaksoon 2090â€“2099.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6LF9Tlz41x9v2cY4v7acBA",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:48:14.288Z",updatedAt:"2021-07-08T07:07:12.508Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu 2080-2099.",asset:BV,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Mallitulosten keskiarvona laskettu vuoden keskilÃ¤mpÃ¶tilan  nousu vv. 2080-2099, vertailukohtana kausi 1980-1999. Muutoksen maantieteelliset jakaumat on esitetty erikseen B1-, A1B- ja  A2-kasvihuonekaasuskenaariolle (ylÃ¤-, keski- ja alarivin kuvat).  Keltaisilla alueilla lÃ¤mpÃ¶tila nousee alle asteen, violeteilla alueilla  yli kuusi astetta.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:bB}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F6c5a9908-7033-47a8-9855-e745b4fa7604\u002Fr\u002F6afc9c37-cdbf-41cd-9445-4487a82c2d20\u002F12010.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Mantereet lÃ¤mpenevÃ¤t nopeammin kuin merialueet",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpÃ¶tilan nousun jakautuminen eri puolille maapalloa on esitetty kuvassa 2. LÃ¤mpÃ¶tilan huomataan nousevan kaikkialla, eniten maa-alueilla ja erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. MyÃ¶s ilmastoltaan kuivat ja kaukana rannikoilta sijaitsevat alueet lÃ¤mpenevÃ¤t suhteellisen paljon. VÃ¤hÃ¤isintÃ¤ lÃ¤mpeneminen on etelÃ¤isen pallonpuoliskon valtamerillÃ¤ ja Atlantin valtameren pohjoisosissa. Voimakkaan ja heikomman lÃ¤mpenemisen alueet sijaitsevat kaikissa kartoissa suunnilleen samoissa paikoissa. LÃ¤mpenemisen voimakkuus sen sijaan riippuu kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Trooppiset myrskyt voimistunevat edelleen",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet mallikokeet viittaavat siihen, ettÃ¤ trooppiset hirmumyrskyt kÃ¤visivÃ¤t ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ nykyistÃ¤ voimakkaammiksi. TÃ¤mÃ¤ tuntuu uskottavalta, sillÃ¤ myrskyt saavat energiansa meriveden lÃ¤mmÃ¶stÃ¤. Maapallon ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ myÃ¶s trooppisten merien pintalÃ¤mpÃ¶tila kohoaa. Samalla kun myrskyt ankaroituvat, niiden kokonaislukumÃ¤Ã¤rÃ¤ nÃ¤yttÃ¤isi pienenevÃ¤n, joskin tÃ¤mÃ¤ pÃ¤Ã¤telmÃ¤ on melko epÃ¤varma.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Keskileveysasteilla keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen ilmanpaine nÃ¤yttÃ¤isi yleensÃ¤ nousevan, napojen lÃ¤hettyvillÃ¤ taas laskevan. TÃ¤hÃ¤n liittyen lÃ¤nsivirtaukset voimistuisivat molemmilla pallonpuoliskoilla. Samalla meillekin tyypillisten matalapaineitten esiintymisalueet siirtyvÃ¤t lÃ¤hemmÃ¤ksi napoja. TÃ¤llÃ¶in joillakin alueilla kovat tuulet yleistyisivÃ¤t, toisaalla taas harvinaistuisivat.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Veden kiertokulku voimistuu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mmenneeseen ilmakehÃ¤Ã¤n mahtuu vesihÃ¶yryÃ¤ nykyistÃ¤ enemmÃ¤n. Koko maapallon mitassa myÃ¶s veden kiertokulku hieman voimistuu, jolloin sekÃ¤ haihdunta ettÃ¤ sademÃ¤Ã¤rÃ¤t keskimÃ¤Ã¤rin lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sateet eivÃ¤t kuitenkaan lisÃ¤Ã¤nny kaikkialla. NykyistÃ¤ enemmÃ¤n vettÃ¤ saadaan mm. korkeilla leveysasteilla, mutta subtrooppisilla manneralueilla satanee tulevaisuudessa nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n. Pahiten kuivuvilla alueilla sademÃ¤Ã¤rÃ¤ putoaa viidenneksen verran tai enemmÃ¤nkin. EntistÃ¤ niukemmin sadetta saataisiin esimerkiksi VÃ¤limeren maissa, Keski-Amerikassa, etelÃ¤isimmÃ¤ssÃ¤ Afrikassa ja osassa Australiaa. PÃ¤ivÃ¤ntasaajan tienoilla kuuroluonteiset sademÃ¤Ã¤rÃ¤t puolestaan nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤n, etenkin Tyynen valtameren alueella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤- ja ItÃ¤-Aasiaa kesÃ¤iset monsuunisateet nÃ¤yttÃ¤isivÃ¤t kastelevan hieman nykyistÃ¤ vuolaampina, mutta toisaalta talvisin tÃ¤llÃ¤ alueella olisi entistÃ¤ kuivempaa. Sahelin alueella Afrikassa ja Amazon-joen vesistÃ¶alueella EtelÃ¤-Amerikassa eri mallien sade-ennusteet ovat varsin ristiriitaisia.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3G4mwWsiruswGlKeiLIV8j",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:48:17.687Z",updatedAt:"2021-07-08T07:06:52.499Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:F,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu muutos.",asset:BX,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:eJ,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" SademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu muutos (prosentteina) joulu-helmikuussa (vasen kuva) ja kesÃ¤-elokuussa (oikea kuva); verrattu jakson 2090-2099 sademÃ¤Ã¤riÃ¤ jaksoon 1980-1999.Â  Tulos perustuu usealla eri mallilla tehtyjen ajojen keskiarvoon.  NÃ¤issÃ¤ malliajoissa pakotteena on kÃ¤ytetty A1B-skenaarion mukaisia  kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten tulevia pitoisuuksia. Valkoisilla  alueilla eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan voimakkaasti (alle  66 % malleista tuottaa samansuuntaisen muutoksen). Rasteroiduilla  alueilla muutos on samanmerkkinen yli 90 %:ssa malleista.",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:bB}},{nodeType:a,value:f,marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F6c5a9908-7033-47a8-9855-e745b4fa7604\u002Fr\u002F8a9f1063-249e-4860-85ec-9cc27575e06d\u002F12018.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsin monilla maailman alueilla sadeilmaston odotetaan muuttuvan nykyistÃ¤ vaihtelevaisemmaksi. Kovia satunnaisia rankkasateita saattaa siis esiintyÃ¤ tulevaisuudessa nykyistÃ¤ useammin siellÃ¤kin, missÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rÃ¤inen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ ei lisÃ¤Ã¤nny. Vastaavasti pitenevÃ¤t myÃ¶s kuivuuskaudet.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"JÃ¤Ã¤tikÃ¶t sulavat, valtamerien pinta nousee ja merivirrat muuttuvat",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ jÃ¤Ã¤tikÃ¶t alkavat vÃ¤hitellen sulaa.  Useimmat vuoristojÃ¤Ã¤tikÃ¶t ovat jo sulamassa. Sulamisessa  vapautunut vesi nostaa merien pintaa. Esimerkiksi  GrÃ¶nlannin mannerjÃ¤Ã¤tikÃ¶n  tÃ¤ydellinen sulaminen nostaisi merenpintaa noin 7  metriÃ¤. Sulaminen ei  kuitenkaan kÃ¤y nopeasti, vaan se vaatii aikaa  satoja, jopa tuhansia  vuosia. Toisaalta kerran kÃ¤ynnistynyttÃ¤ sulamista  voi olla hyvin vaikea  enÃ¤Ã¤ pysÃ¤yttÃ¤Ã¤. JÃ¤Ã¤tikÃ¶itten sulamisen ohella merien pintaa nostaa myÃ¶s meriveden  lÃ¤mpÃ¶laajeneminen. Valtamerten pinta on ollut nousussa jo useiden vuosikymmenten ajan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ Pohjois-Atlannilla vallitseva lÃ¤mmin merivirta   nÃ¤yttÃ¤isi mallitulosten perusteella heikkenevÃ¤n. KasvihuoneilmiÃ¶n   voimistumiseen liittyvÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan nousu on kuitenkin niin voimakasta,   ettÃ¤ merivirran heikkenemisestÃ¤ huolimatta esimerkiksi Pohjois-Euroopan   lÃ¤mpÃ¶tilojen ennustetaan nousevan selvÃ¤sti.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"El NiÃ±o -vaihtelu",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"PÃ¤ivÃ¤ntasaajan tienoilla meriveden pintalÃ¤mpÃ¶tila nÃ¤yttÃ¤Ã¤ nousevan enemmÃ¤n Tyynen valtameren keski- ja itÃ¤osissa kuin meren lÃ¤nsiosissa (kuva 2). IlmakehÃ¤n keskimÃ¤Ã¤rÃ¤iset virtausolot alkaisivat tuolla alueella muistuttaa entistÃ¤ enemmÃ¤n nykyistÃ¤ El NiÃ±o -tilannetta. TÃ¤mÃ¤ ilmenee voimakkaana sademÃ¤Ã¤rien kasvuna itÃ¤isellÃ¤ trooppisella TyynellÃ¤ valtamerellÃ¤ (kuva 3).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VuosienvÃ¤linen El NiÃ±o - La NiÃ±a -tyyppinen vaihtelu ei silti lopu. Mallikokeet antavat toisistaan poikkeavia tuloksia siitÃ¤, onko heilahtelu tulevaisuudessa nykyistÃ¤ voimakkaampaa vai heikompaa.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pahin edessÃ¤ vasta vuoden 2100 jÃ¤lkeen?",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Vaikka kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤n lisÃ¤Ã¤ntyminen ilmakehÃ¤ssÃ¤ saataisiinkin pysÃ¤ytettyÃ¤, ilmaston lÃ¤mpeneminen ja etenkin merenpinnan kohoaminen jatkuisivat vielÃ¤ satoja vuosia. Jos pitoisuuksien kasvu saataisiin pysÃ¤ytettyÃ¤ vuonna 2100, maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila nousisi vielÃ¤ tuon ajankohdan jÃ¤lkeenkin noin puolella asteella. Suurin osa tÃ¤stÃ¤ lÃ¤mpenemisestÃ¤ toteutuisi vuoteen 2200 mennessÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Suuri vaara kuitenkin on, ettÃ¤ kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤ jatkaa kasvuaan vielÃ¤ vuoden 2100 jÃ¤lkeenkin. Esimerkiksi pessimistisessÃ¤ A2-skenaariossa kasvu nÃ¤yttÃ¤isi jatkuvan ilman merkkejÃ¤ hidastumisesta. Pahimmassa tapauksessa maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila saattaa siten nousta useita asteita lisÃ¤Ã¤ vielÃ¤ tulevina vuosisatoinakin. TÃ¤llÃ¶in myÃ¶s riski Ã¤Ã¤rimmÃ¤isiin ilmastonmuutoksiin kasvaa",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3LjUqk0VH2CAgdo5E66wYW",type:d,createdAt:BZ,updatedAt:BZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:"Pimenoff ja muut. 2008. EpÃ¤lineaariset ja Ã¤Ã¤rimmÃ¤iset ilmaston muutokset. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. 61 s.",link:"http:\u002F\u002Fwww.vnk.fi\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisusarja\u002Fjulkaisu\u002Ffi.jsp?oid=236269"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:". Seuraukset luonnolle ja ihmiskunnalle olisivat hirvittÃ¤vÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan tuottaman ylimÃ¤Ã¤rÃ¤isen ilmakehÃ¤n hiilidioksidin tÃ¤ydellinen poistuminen ilmakehÃ¤stÃ¤ on hyvin hidasta. NÃ¤in ollen sekÃ¤ tÃ¤hÃ¤nastiset ettÃ¤ tulevat hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t vÃ¤istÃ¤mÃ¤ttÃ¤ vaikuttavat ilmastoon ja merenpinnan korkeuteen jopa tuhansia vuosia.",nodeType:a},{data:{target:bB},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:cP},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Ffi.wikipedia.org\u002Fwiki\u002FEl_Ni%C3%B1o"},content:[{data:{},marks:[],value:"Wikipedia:  El NiÃ±o ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww02.oph.fi\u002Fetalukio\u002Fmaantiede\u002Fkurssi3\u002Felnino.html#"},content:[{data:{},marks:[],value:"Opetushallitus: El NiÃ±o -sÃ¤Ã¤hÃ¤iriÃ¶ (EtÃ¤lukio-materiaali) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.cpc.ncep.noaa.gov\u002Fproducts\u002Fanalysis_monitoring\u002Fensostuff\u002Fensoyears.shtml"},content:[{data:{},marks:[],value:"National Oceanic and Atmospheric Administration NOAA: Historical El Nino\u002F La Nina episodes (1950-present) (Lista El NiÃ±o ja La NiÃ±a vuosista) ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V,aP],tags:[bR,cu,dd],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]};BR.metadata={tags:[],concepts:[]};BR.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"7u69jLrkRt81GCK4kDvBKX",type:C,createdAt:BS,updatedAt:BS,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};BR.fields={title:"Title: Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tila 2000-2100",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F7u69jLrkRt81GCK4kDvBKX\u002F9ae810df72a3fdb04b34d91b48d8d11e\u002F12014.png",details:{size:30020,image:{width:cN,height:365}},fileName:"12014.png",contentType:W}};BR["7u69jLrkRt81GCK4kDvBKX"]=BR;BV.metadata={tags:[],concepts:[]};BV.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6UTXo8K5X03la1p9I0wpbc",type:C,createdAt:BW,updatedAt:BW,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};BV.fields={title:"Maapallon keskilÃ¤mpÃ¶tilan nousu 2080-2099",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6UTXo8K5X03la1p9I0wpbc\u002F60a1918e91aac07177815d5f808998b1\u002F12010.jpg",details:{size:30544,image:{width:220,height:372}},fileName:"12010.jpg",contentType:S}};BV["6UTXo8K5X03la1p9I0wpbc"]=BV;BX.metadata={tags:[],concepts:[]};BX.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5v70a6YoIfoXh7v6MkeAUR",type:C,createdAt:BY,updatedAt:BY,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};BX.fields={title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu muutos",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5v70a6YoIfoXh7v6MkeAUR\u002F8e68da6465ae1e46bc17a12c794ea1b8\u002F12018.png",details:{size:105893,image:{width:cN,height:154}},fileName:"12018.png",contentType:W}};BX["5v70a6YoIfoXh7v6MkeAUR"]=BX;B_.metadata={tags:[],concepts:[]};B_.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1VdP8mwBH1PYGA9aXZ1lBE",type:d,createdAt:"2021-07-06T07:37:13.634Z",updatedAt:"2022-01-04T14:02:20.929Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aE,revision:E,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};B_.fields={publishedLanguages:[g],title:"Euroopan ilmastoon suuria muutoksia",materialType:G,slug:"euroopassa-suuria-muutoksia",parent:eF,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastoennusteiden mukaan talvilÃ¤mpÃ¶tilat nousevat Euroopassa useilla asteilla vuosisadan loppuun mennessÃ¤. KesÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilat nousevat vÃ¤hemmÃ¤n. Pohjois-Euroopassa sademÃ¤Ã¤rÃ¤ kasvaa, sen sijaan EtelÃ¤-Euroopassa sateet vÃ¤henevÃ¤t.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Arviot perustuvat 19 ilmastomallin tuloksiin",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤ssÃ¤ esitettÃ¤vÃ¤t Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueen ilmastoennusteet pohjautuvat 19 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin kokeisiin. Varsinaiset malliajot on tehty eri puolilla maailmaa sijaitsevissa tutkimuskeskuksissa, mutta mallitulosten keskiarvoa kuvaavat muutosennusteet on laskettu Ilmatieteen laitoksella.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastonmuutosennusteita varten laskettiin, kuinka paljon lÃ¤mpÃ¶tila ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤ muuttuvat noin sadassa vuodessa, siirryttÃ¤essÃ¤ jaksosta 1971-2000 jaksoon 2070-2099. Muutosennusteita laskettiin eri kasvihuonekaasuskenaarioille. TÃ¤ssÃ¤ esitetyt tulokset kuvaavat tilannetta, jossa kaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶t lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t nopeasti (A2-skenaario).",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"49DO2YaGiNBGCjjDnSYNLR",type:d,createdAt:B$,updatedAt:B$,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:"Maailmanlaajuisiin malleihin perustuvia lÃ¤mpÃ¶tila- ja sademÃ¤Ã¤rÃ¤skenaarioita (PDF-tiedosto, 1976 kt)",link:"http:\u002F\u002Fcdn.fmi.fi\u002Flegacy-fmi-fi-content\u002Fdocuments\u002Facclim_ltila_sadeskenaariot_verkko.pdf"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjoisilla napa-alueilla talvet lÃ¤mpenevÃ¤t voimakkaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Eniten lÃ¤mpÃ¶tilat nÃ¤yttÃ¤vÃ¤t nousevan talvisin Pohjoisen JÃ¤Ã¤meren alueella, jopa yli kymmenellÃ¤ asteella (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Nykyisin napameri on talvella tukevasti jÃ¤Ã¤ssÃ¤. JÃ¤Ã¤ ja sitÃ¤ kattava lumipeite eristÃ¤vÃ¤t ilmakehÃ¤n tehokkaasti alla olevasta sulasta merivedestÃ¤. NÃ¤in ilman lÃ¤mpÃ¶tila pÃ¤Ã¤see laskemaan hyvin alhaiseksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Tulevaisuuden lÃ¤mmenneessÃ¤ ilmastossa pohjoiset meret sulavat kesÃ¤llÃ¤ jopa kokonaan, ja niitten jÃ¤Ã¤tyminen kesÃ¤n jÃ¤ljiltÃ¤ kestÃ¤Ã¤ pitkÃ¤lle talveen. Erityisesti alkutalvesta jÃ¤Ã¤n aukkopaikoista ja ohuen jÃ¤Ã¤n lÃ¤pikin virtaa runsaasti lÃ¤mpÃ¶Ã¤ merestÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n. TÃ¤mÃ¤ lÃ¤mpÃ¶ estÃ¤Ã¤ pakkasia tulevaisuudessa kiristymÃ¤stÃ¤ kovin ankariksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3jEBGNiO9p0hFd8LLDQHBE",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:48:22.587Z",updatedAt:"2021-07-06T07:36:52.959Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:y,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Ennustettu lÃ¤mpÃ¶tilan nousu Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla.",asset:Ca,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" LÃ¤mpÃ¶tilan ennustettu nousu (1971-2000 -\u003E 2070-2099) koko vuoden aikana keskimÃ¤Ã¤rin (ylÃ¤kuva), joulu-helmikuussa (keskimmÃ¤inen kuva) ja kesÃ¤-elokuussa (alakuva) Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueella. Muutokset on laskettu 19 maapallonlaajuisen ilmastomallin A2-skenaarioajojen keskiarvoina. YksikkÃ¶ Â°C.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fe20f3086-cf33-4e49-ad69-d3f3a4352bf5\u002Fr\u002F0de689ce-0320-4812-b123-d4ce6cadfd4a\u002F12044.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Atlantin lÃ¤mpimÃ¤t merivirrat heikkenevÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Islannin ja GrÃ¶nlannin etelÃ¤puoleisilla merialueilla lÃ¤mpÃ¶tila nousee vain vÃ¤hÃ¤n (kuva 1). NÃ¤in siksi, ettÃ¤ lÃ¤hes kaikki ilmastomallit heikentÃ¤vÃ¤t Pohjois-Atlantin lÃ¤mmintÃ¤ merivirtaa. LisÃ¤ksi nÃ¤illÃ¤ alueilla meriveden voimakas sekoittuminen pinnan ja syvempien kerroksien vÃ¤lillÃ¤ hidastaa lÃ¤mpÃ¶tilan nousua, kun lÃ¤mpÃ¶energia jakaantuu paksuun vesikerrokseen. KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶ssÃ¤ tÃ¤llÃ¤ alueella mainitut lÃ¤mpenemistÃ¤ jarruttavat tekijÃ¤t likimain tasapainottavat lÃ¤mpÃ¶tilan yleismaailmallisen nousun vaikutuksen. NÃ¤in ollen lÃ¤mpÃ¶tila nousee sadassa vuodessa vain asteen tai pari. Kaikkialla muualla pohjoisella pallonpuoliskolla, myÃ¶s Suomessa, lÃ¤mpeneminen on selvÃ¤sti voimakkaampaa.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Euroopassa kuivaa, pohjoisessa mÃ¤rkÃ¤Ã¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"SademÃ¤Ã¤rien suhteen (kuva 2) Eurooppa nÃ¤yttÃ¤isi jakautuvan selvÃ¤sti kahtia. Pohjois-Euroopassa sataa tulevaisuudessa nykyistÃ¤ enemmÃ¤n, etelÃ¤ssÃ¤ taas vÃ¤hemmÃ¤n. Keski-Euroopassa sateet vÃ¤henevÃ¤t kesÃ¤llÃ¤ ja lisÃ¤Ã¤ntyvÃ¤t talvella vuotuisen sademÃ¤Ã¤rÃ¤n pysyessÃ¤ lÃ¤hes ennallaan.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1ZgRMNDjY1EqpAupno6g9V",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:48:25.844Z",updatedAt:"2021-07-06T07:36:37.816Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu muutos koko vuonna, talvella ja kesÃ¤llÃ¤ Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla.",asset:Cd,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" SademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu muutos (1971-2000 -\u003E 2070-2099) koko vuoden aikana keskimÃ¤Ã¤rin (ylÃ¤kuva), joulu-helmikuussa (keskimmÃ¤inen kuva) ja kesÃ¤-elokuussa (alakuva) Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueella prosentteina ilmaistuna. Muutokset on laskettu 19 maapallonlaajuisen ilmastonmuutosmallin A2-skenaarioajojen keskiarvona.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002Fe20f3086-cf33-4e49-ad69-d3f3a4352bf5\u002Fr\u002Fe3fb0a09-3fa2-4421-9f33-abf4fee34710\u002F12048.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤limeren ympÃ¤ristÃ¶Ã¶n saharamaiset kesÃ¤t",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"VÃ¤limeren maissa sademÃ¤Ã¤rÃ¤t niukkenevat todella huolestuttavasti. A2-skenaarion toteutuessa vuotuinen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ vÃ¤henee monilla alueilla yli 100 mm, mikÃ¤ vastaa noin 20 % pudotusta. KesÃ¤llÃ¤ suhteellinen pudotus on vielÃ¤kin jyrkempi, yli 30 %.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"EtelÃ¤-Euroopan kesien kuivuminen selittÃ¤Ã¤ myÃ¶s sen, miksi kesÃ¤lÃ¤mpÃ¶tilat kohoavat siellÃ¤ enemmÃ¤n kuin muualla Euroopassa, jopa viisi astetta (kuva 1). Kun sadetta saadaan entistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n, maaperÃ¤ kÃ¤rventyy kesÃ¤llÃ¤ rutikuivaksi. MaaperÃ¤n kuivuttua vettÃ¤ ei haihdu juuri lainkaan, eikÃ¤ haihtuminen enÃ¤Ã¤ sido lÃ¤mpÃ¶energiaa. NÃ¤in lÃ¤mpÃ¶tila pÃ¤Ã¤see kohoamaan huippulukemiin. Jo nykyisinkin kesÃ¤t ovat siellÃ¤ kuumia ja kuivia, ja tulevaisuudessa tilanne siis vain vaikeutuisi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kuivuusongelmat eivÃ¤t katoa Pohjois-Euroopastakaan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pohjois-Euroopassa kesÃ¤inen sademÃ¤Ã¤rÃ¤ nÃ¤yttÃ¤Ã¤ kasvavan noin kymmenellÃ¤ prosentilla. TÃ¤mÃ¤ ei kuitenkaan merkitse kuivuuden tuottamien ongelmien katoamista. LÃ¤mmenneessÃ¤ ilmastossa nimittÃ¤in myÃ¶s veden kulutus lisÃ¤Ã¤ntyy jyrkÃ¤sti haihdunnan voimistuessa. LisÃ¤ksi mallitulosten perusteella nÃ¤yttÃ¤Ã¤ mahdollisilta, ettÃ¤ sadeolot muuttuisivat kesÃ¤isin entistÃ¤ vaihtelevammiksi. Rankimmat sateet voimistuvat, mutta monina vuosina voi olla odotettavissa myÃ¶s nykyistÃ¤ pitempiÃ¤ poutakausia, jotka pahimmillaan voivat johtaa maaston haitalliseen kuivumiseen.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutoksen voimakkuus riippuu kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶istÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuonekaasujen pÃ¤Ã¤stÃ¶jÃ¤ rajoittamalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti ilmasto muuttuu. Esimerkiksi kestÃ¤vÃ¤Ã¤ kehitystÃ¤ tavoittelevassa B1-kasvihuonekaasuskenaariossa sekÃ¤ lÃ¤mpÃ¶tilan ettÃ¤ sademÃ¤Ã¤rien muutokset ovat pienempiÃ¤ kuin A2-skenaariossa. Muutosten maantieteellinen jakauma on kaikissa skenaarioissa kuitenkin melko samanlainen.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"JqYRouCwQmG6OENrWzg2G",type:d,createdAt:"2021-12-22T09:08:48.270Z",updatedAt:"2022-01-07T11:01:50.623Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:aM,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Euroopan ilmastoon suuria muutoksia -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[jn,jo],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F460195"},content:[{data:{},marks:[],value:"Atlas Euroopan liikenteelle haitallisista sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶istÃ¤ - Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.12.2011 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V,aP],tags:[ey,dd],articleLength:[Y],toc:x,publisher:[J]};Ca.metadata={tags:[],concepts:[]};Ca.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"pRITlBJJuhxRpLdHGgugw",type:C,createdAt:Cb,updatedAt:Cb,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Ca.fields={title:"Ennustettu lÃ¤mpÃ¶tilan nousu Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FpRITlBJJuhxRpLdHGgugw\u002Fe592d203049373bcadb47771c853759f\u002F12044.png",details:{size:120707,image:{width:cN,height:Cc}},fileName:"12044.png",contentType:W}};Ca.pRITlBJJuhxRpLdHGgugw=Ca;Cd.metadata={tags:[],concepts:[]};Cd.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"edD1yepnQ1mC5fnrrYw73",type:C,createdAt:Ce,updatedAt:Ce,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Cd.fields={title:"SademÃ¤Ã¤rÃ¤n ennustettu muutos koko vuonna, talvella ja kesÃ¤llÃ¤ Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002FedD1yepnQ1mC5fnrrYw73\u002F9984e36499cce4cc59be161848f8dc0a\u002F12048.png",details:{size:124269,image:{width:cN,height:Cc}},fileName:"12048.png",contentType:W}};Cd.edD1yepnQ1mC5fnrrYw73=Cd;Cg.metadata={tags:[],concepts:[]};Cg.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5oSJkbfG049CQgYbvkgU9H",type:C,createdAt:"2021-11-11T09:34:03.033Z",updatedAt:"2022-02-04T08:35:24.943Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cj,revision:E,locale:g};Cg.fields={title:"ilmastovyohykkeiden-muutokset-euroopassa-nostokuva",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5oSJkbfG049CQgYbvkgU9H\u002F50becc4797fd4a7e112bf8c451cf0b55\u002Filmastovyohykkeiden-muutokset-euroopassa-nostokuva.png",details:{size:224245,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilmastovyohykkeiden-muutokset-euroopassa-nostokuva.png",contentType:W}};Ci.metadata={tags:[],concepts:[]};Ci.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1HSzKWFtLfSjTZs6KyLy6e",type:d,createdAt:Cj,updatedAt:Cj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};Ci.fields={title:"IlmastovyÃ¶hykkeet",slug:"ilmastovyohykkeet"};Co.metadata={tags:[],concepts:[]};Co.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"L2dKL6xWrqcOvBVK9m2f2",type:d,createdAt:Cp,updatedAt:Cp,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};Co.fields={title:"Arktinen alue",slug:"arktinen-alue"};Cw.metadata={tags:[],concepts:[]};Cw.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2e5JJdWRHm2tDw1pHHfwm7",type:d,createdAt:"2021-09-13T07:30:03.318Z",updatedAt:"2022-01-07T13:04:00.303Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:cQ,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};Cw.fields={publishedLanguages:[g,H],title:"Video: Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu nÃ¤kyy Pallaksen mittauksissa",materialType:ak,slug:"video-hiilidioksidi-ja-metaanipitoisuuksien-nousu-nakyy-Pallaksen-mittauksissa",parent:a$,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Sammaltunturin laella, Pallas-YllÃ¤stunturin kansallispuistossa, tehdyissÃ¤ mittauksissa nÃ¤kyy sekÃ¤ hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu ettÃ¤ vuodenaikaisvaihtelu.  Hiilidioksidipitoisuus on noussut jatkuvasti mittausten alusta lÃ¤htien. Se on korkeimmillaan talvella ja laskee kasvukaudella. Metaanin vuodenaikaissykli ei Pallaksella ole yhtÃ¤ sÃ¤Ã¤nnÃ¶llinen kuin hiilidioksidin, ja siinÃ¤ nÃ¤kyy ympÃ¤rÃ¶ivien soiden metaanituotanto.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5GT3VaZmnXIqp2EltRq1OV",type:d,createdAt:"2021-04-23T13:26:18.629Z",updatedAt:"2021-09-13T07:29:11.334Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:af,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:fu}},locale:g},fields:{title:"Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu nÃ¤kyy Pallaksen mittauksissa",url:"https:\u002F\u002Fwww.youtube-nocookie.com\u002Fembed\u002F5ZwHA8-Cn3g?controls=0",perspective:[V],tags:[ct,ex,aG]}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:az,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": Erikoistutkija Tuula Aalto, Ilmatieteen laitos",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:al,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cx,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:am,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bz,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ar,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:wA,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:an,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:Cy,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:ao,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:ap,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aj,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:": BI3, GE1, GE3, KE1 (vanha) -\u003E BI2, GE2, GE1, KE1 (uusi OPS)",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:as,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:bh,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[{type:s}],value:aK,nodeType:a},{data:{},marks:[],value:aR,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"4U6VKYvAuhYNFuulXpRa5t",type:d,createdAt:Cz,updatedAt:Cz,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"AAL02",body:"Aalto, T., Hatakka, J., Paatero, J., Tuovinen, J.-P., Aurela, M., Laurila, T., Holmen, K., Trivett, N. &  Viisanen, Y. 2002. Tropospheric carbon dioxide concentrations at a northern boreal site in Finland: Basic variations and source areas. Tellus, Volume 54B, Number 2 (2002): 110-126",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1034\u002Fj.1600-0889.2002.00297.x"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:t,nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"yGMuj3NVVQNRZtAaOwyTv",type:d,createdAt:CA,updatedAt:CA,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:"AAL07",body:"Aalto, T., Hatakka, J. & Lallo, M. 2007. Tropospheric methane in northern Finland: seasonal variations, transport patterns and correlations with other trace gases. Tellus, Volume 59B, Number 2 (2007): 251-259",link:"http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1111\u002Fj.1600-0889.2007.00248.x"}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},modules:[{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1JSDfc0i3pr09wOd4sMBkA",type:d,createdAt:"2022-01-07T13:01:24.793Z",updatedAt:"2022-01-07T13:01:57.960Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:ab,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:I}},locale:g},fields:{title:"Video: Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksien nousu nÃ¤kyy Pallaksen mittauksissa -artikkelin nostot: Katso myÃ¶s",visibleTitle:ac,referencingItems:[jp],teaserType:T,displayTitle:x}}],externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:jq},content:[{data:{},marks:[],value:jr,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:Ct},content:[{data:{},marks:[],value:"Finnish Meteorological Institute: Greenhouse gases measurement sites, Sammaltunturi ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Fwww.metla.fi\u002Fuutiskirje\u002Fmil\u002F2013-02\u002Fuutinen-2.html"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmastotutkimusta maan ja taivaan rajalla - MetsÃ¤ntutkimuslaitos Metlan Ilmastonmuutos-uutiskirje 2\u002F2013 ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[ct,ex,aG],publishDate:CF,publisher:[J,aS]};CC.metadata={tags:[],concepts:[]};CC.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6jugErFvFlgjaX86HYK1jB",type:C,createdAt:"2021-11-01T13:40:11.538Z",updatedAt:"2021-12-21T14:17:06.226Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:db,revision:E,locale:g};CC.fields={title:"ilman-kasvihuonekaasupitoisuudet-pallaksella-nostokuva-pixabay-5806920",description:f,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6jugErFvFlgjaX86HYK1jB\u002F56f626e1c654ffab3bf22231e2b0018f\u002Filman-kasvihuonekaasupitoisuudet-pallaksella-nostokuva-pixabay-5806920.jpg",details:{size:317663,image:{width:P,height:R}},fileName:"ilman-kasvihuonekaasupitoisuudet-pallaksella-nostokuva-pixabay-5806920.jpg",contentType:S}};CJ.metadata={tags:[],concepts:[]};CJ.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"2Rde4OsnYbSpEaF1w6nRR2",type:d,createdAt:"2021-07-09T10:25:25.026Z",updatedAt:"2024-10-14T13:51:12.861Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:be,revision:z,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:B}},locale:g};CJ.fields={publishedLanguages:[g],title:jA,materialType:G,slug:jB,parent:bd,ingress:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤ toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa - lÃ¤mmittÃ¤en. IlmakehÃ¤n koostumuksesta riippuu kuinka voimakasta tÃ¤mÃ¤ lÃ¤mmitys on. TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ kasvihuonekaasujen mÃ¤Ã¤rÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ kasvaa jyrkÃ¤sti ja lÃ¤mmitys voimistuu. Sen seurauksena myÃ¶s maapallon ilmasto muuttuu.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},content:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuone ja kasvihuoneilmiÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kasvihuoneessa lÃ¤mpÃ¶tila on paljon korkeampi kuin ulkona, varsinkin auringon paistaessa. Auringon sÃ¤teily pÃ¤Ã¤see kasvihuoneen lasikaton lÃ¤pi lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤Ã¤n huonetta. Toisaalta lasikatto lÃ¤pÃ¤isee huonosti kasvihuoneen sisÃ¤ltÃ¤ lÃ¤htevÃ¤Ã¤ silmin nÃ¤kymÃ¤tÃ¶ntÃ¤Â lÃ¤mpÃ¶- eli infrapunasÃ¤teilyÃ¤. TÃ¤mÃ¤n sÃ¤teilyn mukana kulkeva energia ei siis juurikaan pÃ¤Ã¤se karkaamaan kasvihuoneesta. Kasvihuoneen lasikaton kykyÃ¤ toimia valikoivana suodattimena - auringon sÃ¤teily pÃ¤Ã¤see sisÃ¤Ã¤n, mutta lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teily ei samassa mÃ¤Ã¤rin ulos - kutsutaan kasvihuoneilmiÃ¶ksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Varsinaisen kasvihuoneilmiÃ¶n lisÃ¤ksi kasvihuoneen korkea sisÃ¤lÃ¤mpÃ¶tila selittyy osittain myÃ¶s sillÃ¤, ettÃ¤ katto estÃ¤Ã¤ lÃ¤mmintÃ¤ sisÃ¤ilmaa ja kylmÃ¤Ã¤ ulkoilmaa sekoittumasta keskenÃ¤Ã¤n.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiÃ¶",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallon ilmakehÃ¤ toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin pÃ¤Ã¤stÃ¤en  auringosta tulevan sÃ¤teilyn maan pinnalle, mutta samalla estÃ¤en  maapallon lÃ¤hettÃ¤mÃ¤Ã¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilyÃ¤ karkaamasta suoraan avaruuteen. TÃ¤mÃ¤  selittÃ¤Ã¤, miksi maan pinnan ja alimpien ilmakerrosten lÃ¤mpÃ¶tila on  suhteellisen korkea.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallolle  saapuu auringon sÃ¤teilytehoa keskimÃ¤Ã¤rin noin 340 wattia neliÃ¶metriÃ¤  kohti. TÃ¤mÃ¤ luku on koko maapallon yli laskettu keskiarvo, mukaan lukien  myÃ¶s sÃ¤teilystÃ¤ paitsi jÃ¤Ã¤vÃ¤ yÃ¶puoli. TÃ¤stÃ¤ sÃ¤teilystÃ¤ heijastuu  takaisin avaruuteen noin 30 %. Loppu 70 % imeytyy pÃ¤Ã¤asiassa maahan ja  merien pintakerrokseen, osa myÃ¶s ilmakehÃ¤Ã¤n, ja tÃ¤llÃ¶in sÃ¤teilyn energia  muuttuu lÃ¤mmÃ¶ksi.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Maapallolla  kasvihuoneen lasikaton tehtÃ¤vÃ¤stÃ¤ huolehtivat ilmakehÃ¤n  kasvihuonekaasut, joista tÃ¤rkeimpiÃ¤ ovat vesihÃ¶yry ja hiilidioksidi.  NÃ¤iden kaasujen pitoisuus on hyvin pieni verrattuna ilmakehÃ¤n  valtakaasuihin typpeen ja happeen. SiitÃ¤ huolimatta ne sieppaavat  valtaosan, noin 90 %, maanpinnan ja merien lÃ¤hettÃ¤mÃ¤stÃ¤ lÃ¤mpÃ¶sÃ¤teilystÃ¤.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ju,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{sys:{id:"TRv7LJhlx9SF1oDFkLLgT",type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuoneilmiÃ¶ on elÃ¤mÃ¤n ehto",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilman kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ maapallon pintalÃ¤mpÃ¶tila olisi noin -18Â°C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta tuo lÃ¤mpÃ¶tila onkin +14Â°C. Luonnollisen kasvihuoneilmiÃ¶n takia saamme nÃ¤in nauttia keskimÃ¤Ã¤rin yli 30 astetta korkeammasta lÃ¤mpÃ¶tilasta kuin ilman sitÃ¤. KasvihuoneilmiÃ¶ kuuluu siis luonnon jÃ¤rjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lÃ¤mpÃ¶tila on elÃ¤mÃ¤lle suotuisa.",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ju,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"KasvihuoneilmiÃ¶ voimistuu ihmiskunnan toimien seurauksena",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TÃ¤llÃ¤ hetkellÃ¤ ihmiskunta koko ajan muttaa ilmakehÃ¤n koostumusta. PÃ¤Ã¤stÃ¤mÃ¤llÃ¤ ilmakehÃ¤Ã¤n lisÃ¤Ã¤ kasvihuonekaasuja olemme nopeasti voimistamassa kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ ja siten lÃ¤mmittÃ¤mÃ¤ssÃ¤ maapalloa. Ilmaston lÃ¤mpenemisellÃ¤ on monia epÃ¤suotuisia vaikutuksia: mm. sateiden jakauma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa.Â ",nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:ju,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{target:{sys:{id:jv,type:b,linkType:d}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:p},externalLinks:{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:aT},content:[{data:{},marks:[],value:a_,nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmakehan-koostumus"},content:[{data:{},marks:[],value:"IlmakehÃ¤n koostumusta mittaavat satelliitit ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F118224"},content:[{data:{},marks:[],value:"Ilmatieteen laitoksen tiedote 26.11.2010 - Kasvihuonekaasupitoisuudet ennÃ¤tyskorkeita ",nodeType:a}],nodeType:o}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A}],nodeType:p},perspective:[V],tags:[dg,aG],articleLength:[Z],toc:x,publisher:[J]};CO.metadata={tags:[],concepts:[]};CO.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6ZAzeVLrhzGJiYpExzDIZb",type:d,createdAt:CP,updatedAt:CP,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};CO.fields={title:CQ,slug:CR};CY.metadata={tags:[],concepts:[]};CY.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"63B5h3ZUzDNFj6g57kfl0b",type:C,createdAt:CZ,updatedAt:CZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};CY.fields={title:"DItyppioksidipitoisuus 1976-2010",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F63B5h3ZUzDNFj6g57kfl0b\u002F3f5a8f5b7b930365176d881f71c8dfe7\u002Fn2o.png",details:{size:30172,image:{width:C_,height:626}},fileName:"n2o.png",contentType:W}};CY["63B5h3ZUzDNFj6g57kfl0b"]=CY;Df.metadata={tags:[],concepts:[]};Df.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"5bYem5hw2wYvJQOmGdEuqa",type:C,createdAt:Dg,updatedAt:Dg,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Df.fields={title:"Otsonin vÃ¤heneminen stratosfÃ¤Ã¤rissÃ¤",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F5bYem5hw2wYvJQOmGdEuqa\u002Ff18e4b51cf30deeaf4847ae0f310346b\u002FOtsonin_maaran_vaheneminen_stratosfaarissa.png",details:{size:27051,image:{width:cN,height:414}},fileName:"Otsonin_maaran_vaheneminen_stratosfaarissa.png",contentType:W}};Df["5bYem5hw2wYvJQOmGdEuqa"]=Df;Di.metadata={tags:[],concepts:[]};Di.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6MpdFVuaI3vMMUwNBfrsRE",type:C,createdAt:Dj,updatedAt:Dj,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Di.fields={title:"Otsoni ZugspitzellÃ¤",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6MpdFVuaI3vMMUwNBfrsRE\u002F229725212ed0a0200e1de29e3d368fb3\u002FOtsoni_Zugspitzella.png",details:{size:163343,image:{width:gn,height:274}},fileName:"Otsoni_Zugspitzella.png",contentType:W}};Di["6MpdFVuaI3vMMUwNBfrsRE"]=Di;Du.metadata={tags:[],concepts:[]};Du.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3ciFpBIrlKpYQLwm3DTK4P",type:C,createdAt:Dv,updatedAt:Dv,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};Du.fields={title:"CFC-11-12",description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F3ciFpBIrlKpYQLwm3DTK4P\u002Fa2458c0ad807b0bc4956252c86f27f41\u002FCFC-12-11.png",details:{size:28512,image:{width:C_,height:633}},fileName:"CFC-12-11.png",contentType:W}};Du["3ciFpBIrlKpYQLwm3DTK4P"]=Du;DA.metadata={tags:[],concepts:[]};DA.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"746qkIdigDCIGnYLY7Cmib",type:C,createdAt:DB,updatedAt:DB,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};DA.fields={title:"HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t ja pitoisuudet",description:DC,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F746qkIdigDCIGnYLY7Cmib\u002F76e720aaf855597f1992d1649596f7ec\u002F12060.png",details:{size:44069,image:{width:fh,height:260}},fileName:"12060.png",contentType:W}};DA["746qkIdigDCIGnYLY7Cmib"]=DA;DD.metadata={tags:[],concepts:[]};DD.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"6uTxyivMAZDYPSfuC9aqK2",type:C,createdAt:DE,updatedAt:DE,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};DD.fields={title:"Metaanin pÃ¤Ã¤stÃ¶t ja pitoisuudet",description:DC,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F6uTxyivMAZDYPSfuC9aqK2\u002F9784d1960c5e69496f1eb9f14fc5ac93\u002F12064.png",details:{size:41849,image:{width:fh,height:256}},fileName:"12064.png",contentType:W}};DD["6uTxyivMAZDYPSfuC9aqK2"]=DD;DH.metadata={tags:[],concepts:[]};DH.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"17CRP8CzTiI6VYFJi7j49E",type:d,createdAt:DI,updatedAt:DI,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:z,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:D}},locale:g};DH.fields={title:"Aerosolit",slug:"aerosolit"};DK.metadata={tags:[],concepts:[]};DK.sys={space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"1jQQ88Uh4en5xa7W7oMMji",type:C,createdAt:DL,updatedAt:DL,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:v,revision:m,locale:g};DK.fields={title:DM,description:ay,file:{url:"\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F1jQQ88Uh4en5xa7W7oMMji\u002F6947fb4721397d01a3295feabeca814d\u002Fsateilypakote.png",details:{size:51528,image:{width:cN,height:574}},fileName:"sateilypakote.png",contentType:W}};DK["1jQQ88Uh4en5xa7W7oMMji"]=DK;DS.data={};DS.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista ylivoimaisesti merkittÃ¤vin. Kaasun pitoisuutta on mitattu suoraan ilmakehÃ¤stÃ¤ 1950-luvulta lÃ¤htien. SitÃ¤ varhaisempien aikojen pitoisuudet on saatu selville analysoimalla napajÃ¤Ã¤tikkÃ¶jen sisÃ¤lle loukkuun jÃ¤Ã¤neitÃ¤ kaasukuplia.",nodeType:a}],nodeType:c}];DS.nodeType=p;DT.data={};DT.content=[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidipitoisuus kasvaa koko ajan",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Hiilidioksidi"},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin ",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:"(COâ‚‚) pitoisuus on noussut teollistumista edeltÃ¤vÃ¤n ajan suunnilleen 280 ppm:stÃ¤ (ppm = tilavuuden miljoonasosa) jo noin 390  ppm:Ã¤Ã¤n. Nousua on siis lÃ¤hes 40 %. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu  edelleen koko ajan, keskimÃ¤Ã¤rin noin 2 ppm:n verran vuodessa (kuva 1).",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Ihmiskunnan vaikutus hiilidioksidipitoisuuksiin pÃ¤Ã¤osin fossiilisista polttoaineista",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on perÃ¤isin  fossiilisten polttoaineitten (mm. Ã¶ljyn, kivihiilen ja maakaasun)  kÃ¤ytÃ¶stÃ¤. Toinen tÃ¤rkeÃ¤ pÃ¤Ã¤stÃ¶lÃ¤hde on trooppisten metsien hÃ¤vittÃ¤minen  ja muu maankÃ¤ytÃ¶n muuttuminen.  Fossiilisista polttoaineista perÃ¤isin olevat hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t olivat  vuosina 2000-2005 hiileksi muutettuina 7,2 gigatonnia (7 200 000 000  tonnia) vuodessa. Metsien hÃ¤vityksestÃ¤ syntyneet pÃ¤Ã¤stÃ¶t tunnetaan  huonommin. 1990-luvulla siitÃ¤ arvioidaan vapautuneen 0,5-2,7 gigatonnia  hiiltÃ¤ vuodessa.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:DU,type:d,createdAt:DV,updatedAt:DV,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:bw,body:DW}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"14YkGq7RmVqi67W6fh8Ohh",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:17.649Z",updatedAt:"2021-07-09T10:15:48.960Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:E,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"IlmakehÃ¤n CO2.",asset:jw,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:aU,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Havaijilla sijaitsevan Mauna Loan havaintoaseman mittaamia ilmakehÃ¤n hiilidioksidipitoisuuksia vuosina 1958-2011",marks:[],data:{}},{nodeType:e,content:[],data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:DY,type:d,createdAt:DZ,updatedAt:DZ,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cd,body:D_,link:D$}}}},{nodeType:a,value:". Kuvassa on pystyakselilla hiilidioksidin pitoisuus tilavuuden miljoonasosina (ppm) ja vaaka-akselilla aika vuosina. Ihmiskunnan tuottamat pÃ¤Ã¤stÃ¶t ovat lisÃ¤nneet hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤Ã¤  jatkuvasti vuodesta toiseen. KesÃ¤llÃ¤ hiilidioksidipitoisuus tosin aina tilapÃ¤isesti hieman putoaa, kun pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueitten kasvit kÃ¤yttÃ¤vÃ¤t suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ hiilidioksidia yhteyttÃ¤miseensÃ¤. SyksyllÃ¤  ja talvella kasveista ja maaperÃ¤stÃ¤ vapautuu hiilidioksidia takaisin  ilmakehÃ¤Ã¤n. Hiilidioksidin elinikÃ¤ ilmakehÃ¤ssÃ¤ on niin pitkÃ¤, ettÃ¤  kaasu ehtii sekoittua varsin tasaisesti ilmakehÃ¤Ã¤n. TÃ¤ten yksittÃ¤isen aseman tiedot edustavat aika hyvin myÃ¶s ilmakehÃ¤Ã¤ kokonaisuudessaan. ",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F1e92115d-8938-48f2-8687-dc4e3068bdbd\u002Fr\u002F08bb1737-d97d-4057-aded-7e4984026169\u002Fco2_data_mlo-450x347px.png"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiili kiertÃ¤Ã¤ ilmastojÃ¤rjestelmÃ¤n eri osien vÃ¤lillÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Luonnossa hiili kiertÃ¤Ã¤ koko ajan eri varastojen vÃ¤lillÃ¤ (kuva 2). YhteyttÃ¤essÃ¤Ã¤n kasvit sitovat hiilidioksidia ilmakehÃ¤stÃ¤. Ravintoketjuun nÃ¤in sitoutunut hiili vapautuu jÃ¤lleen ilmakehÃ¤Ã¤n kasvisolujen ja elÃ¤inten hengityksessÃ¤ tai kuolleitten eliÃ¶iden maatuessa. Suuria mÃ¤Ã¤riÃ¤ hiilidioksidia liukenee vuosittain meriveden ylimpiin kerroksiin, mutta lÃ¤hes yhtÃ¤ paljon vapautuu meristÃ¤ takaisin ilmakehÃ¤Ã¤n. Hiilen kiertokulku on niin nopeaa, ettÃ¤ yksittÃ¤inen hiilidioksidimolekyyli viipyy ilmakehÃ¤ssÃ¤ keskimÃ¤Ã¤rin vain noin viisi vuotta. Valtaosa kasvipeitteen ja meren pintakerroksen sitomasta hiilidioksidista kuitenkin palautuu aikaa myÃ¶ten takaisin ilmakehÃ¤Ã¤n. Siksi ihmisten hiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶jen vaikutusaika ilmakehÃ¤ssÃ¤ on paljon pitempi, jopa satoja vuosia.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:"3eHrJJSWTksFXrFCxdC5Q8",type:d,createdAt:"2021-04-23T12:45:20.912Z",updatedAt:"2021-07-09T10:16:08.598Z",environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:y,revision:v,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:U}},locale:g},fields:{title:"Hiilen kiertokulku maapallolla.",asset:jx,caption:{nodeType:p,data:{},content:[{nodeType:c,content:[{nodeType:a,value:bq,marks:[{type:s}],data:{}},{nodeType:a,value:" Hiilen kiertokulku maapallolla (yksikkÃ¶ = gigatonnia hiiltÃ¤). Fossiilisten polttoaineitten kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ ja metsien hÃ¤vittÃ¤misestÃ¤ vapautunut hiilen mÃ¤Ã¤rÃ¤ on 1990-luvun keskiarvo; vuosina 2000-2005 fossiilisten polttoaineitten kÃ¤ytÃ¶stÃ¤ vapautui hiiltÃ¤ noin 12 % enemmÃ¤n. IlmakehÃ¤n hiilidioksidin mÃ¤Ã¤rÃ¤, 2900 Gt hiilidioksidia tai pelkÃ¤n hiilen massana ilmaistuna 780 Gt, kertoo tilanteen v. 2000.",marks:[],data:{}}],data:{}}]},origin:"https:\u002F\u002Filmasto-opas.fi\u002Filocms-portlet\u002Farticle\u002F1e92115d-8938-48f2-8687-dc4e3068bdbd\u002Fr\u002Fce8131cf-04b8-403a-8434-4680bb08875a\u002F11889.jpg"}}},content:[],nodeType:u},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tÃ¤mÃ¤n lisÃ¤n ilmakehÃ¤n, kasvipeitteen ja merien kesken. ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=IPCC"},content:[{data:{},marks:[],value:"IPCC",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:":n laskelmien mukaan ilmakehÃ¤Ã¤n on jÃ¤Ã¤nyt arviolta 45 % kaikesta siitÃ¤ hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on tuprutellut ilmaan 1700-luvulta nykypÃ¤ivÃ¤Ã¤n. Noin 30 % hiilidioksidista on pÃ¤Ã¤tynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperÃ¤Ã¤n. Valtameret, kasvillisuus ja maaperÃ¤ toimivat ilmakehÃ¤n kannalta hiiltÃ¤ sitovina ",nodeType:a},{data:{uri:"https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Nielu"},content:[{data:{},marks:[],value:"hiilinieluina",nodeType:a}],nodeType:o},{data:{},marks:[],value:". Vaikuttaa kuitenkin siltÃ¤, ettÃ¤ nÃ¤itten nielujen tehokkuus on heikkenemÃ¤ssÃ¤. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Merien biologinen hiilipumppu heikkenee ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Hiilidioksidin kiertoon valtamerissÃ¤ vaikuttavat yksisoluiset levÃ¤kasvit. YhteyttÃ¤essÃ¤Ã¤n nÃ¤mÃ¤ kasvit ottavat merivedestÃ¤ hiilidioksidia. Kun levÃ¤ aikanaan kuolee, se vajoaa syvemmÃ¤lle mereen. Soluun varastoitunut hiili hapettuu nyt takaisin hiilidioksidiksi, mutta tÃ¤mÃ¤ tapahtuu siis osittain vasta syvÃ¤llÃ¤ meressÃ¤. NÃ¤in levÃ¤t toimivat erÃ¤Ã¤nlaisena biologisena hiilipumppuna: ne sitovat hiilidioksidia meren pintakerroksista ja vapauttavat sitÃ¤ syvemmÃ¤llÃ¤ meressÃ¤. NÃ¤mÃ¤ syvemmÃ¤t vesikerrokset eivÃ¤t ole kosketuksissa ilmakehÃ¤n kanssa, joten sieltÃ¤ hiilidioksidi ei pysty siirtymÃ¤Ã¤n suoraan ilmaan. Biologinen pumppu selittÃ¤Ã¤, miksi niinkin suuri osa hiilidioksidista on maapallolla varastoitunut meriin. ",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Monet tutkimukset viittaavat siihen, ettÃ¤ ilmaston lÃ¤mmetessÃ¤ meriveden virtaukset ja lÃ¤mpÃ¶tilat muuttuvat, jolloin levien kasvu ja hiilidioksidipumpun teho heikkenisivÃ¤t. TÃ¤llÃ¶in meret eivÃ¤t enÃ¤Ã¤ kykenisi sitomaan hiilidioksidia entisellÃ¤ teholla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"MaaperÃ¤n ja kasvillisuuden kyky varastoida hiiltÃ¤ heikkenee tulevaisuudessa",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"LÃ¤mpimÃ¤mmÃ¤ssÃ¤ ilmastossa maaperÃ¤n pieneliÃ¶t hajottavat kuolleita kasvijÃ¤Ã¤nteitÃ¤ entistÃ¤ vauhdikkaammin, jolloin kasvien yhteyttÃ¤essÃ¤Ã¤n sitoma hiilidioksidi palautuu takaisin ilmakehÃ¤Ã¤n nopeammin. LisÃ¤ksi ilmaston muuttuminen todennÃ¤kÃ¶isesti parantaa kasvien kasvuedellytyksiÃ¤ joillakin alueilla, toisaalla taas huonontaa. Esimerkiksi brittilÃ¤isen Hadley-keskuksen ilmastomalli ennustaa sademÃ¤Ã¤rien putoavan Amazon-joen alueella roimasti. TÃ¤llÃ¶in sademetsÃ¤t korvautuisivat savanneilla, jotka eivÃ¤t kykene sitomaan hiilidioksidia alkuunkaan yhtÃ¤ tehokkaasti kuin metsÃ¤t. Toisaalta joillakin muilla alueilla kasvipeite vastaavasti sitoisi tulevaisuudessa hiilidioksidia entistÃ¤ enemmÃ¤n, esimerkiksi metsittyvillÃ¤ tundra-alueilla.",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Koko maapallon mitassa nÃ¤yttÃ¤isi siltÃ¤, ettÃ¤ tulevina aikoina hiiltÃ¤ varastoituisi sekÃ¤ meriin ettÃ¤ kasvipeitteeseen nykyistÃ¤ vÃ¤hemmÃ¤n. NÃ¤in varastointikyvyn (hiilinielujen) heikkeneminen toimisi kasvihuoneilmiÃ¶tÃ¤ vahvistavana palauteilmiÃ¶nÃ¤.",nodeType:a},{data:{target:{metadata:{tags:[],concepts:[]},sys:{space:{sys:{type:b,linkType:h,id:i}},id:Eb,type:d,createdAt:Ec,updatedAt:Ec,environment:{sys:{id:j,type:b,linkType:k}},publishedVersion:m,revision:m,contentType:{sys:{type:b,linkType:l,id:r}},locale:g},fields:{abbreviation:cw,body:Ed,link:Ee}}},content:[],nodeType:e},{data:{},marks:[],value:L,nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"HiilidioksidipÃ¤Ã¤stÃ¶t hÃ¤viÃ¤vÃ¤t ilmakehÃ¤stÃ¤ hitaasti",nodeType:a}],nodeType:q},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"TehdÃ¤Ã¤n ajatuskoe: pÃ¤Ã¤stetÃ¤Ã¤n ilmaan 100 uutta hiilidioksidimolekyyliÃ¤. MitÃ¤ niille tapahtuu?",nodeType:a}],nodeType:c},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Noin 30 vuoden kuluttua ilmakehÃ¤ssÃ¤ on tÃ¤mÃ¤n pÃ¤Ã¤stÃ¶n seurauksena vielÃ¤ 50 ylimÃ¤Ã¤rÃ¤istÃ¤ COâ‚‚-molekyyliÃ¤. Suurin osa niistÃ¤ ei kyllÃ¤kÃ¤Ã¤n enÃ¤Ã¤ ole alkuperÃ¤isiÃ¤ molekyyliyksilÃ¶itÃ¤, sillÃ¤ hiili kiertÃ¤Ã¤ eri varastojen vÃ¤lillÃ¤.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Muutaman sadan vuoden pÃ¤Ã¤stÃ¤ ylimÃ¤Ã¤rÃ¤isiÃ¤ molekyylejÃ¤ on jÃ¤ljellÃ¤ vielÃ¤ noin 20.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n},{data:{},content:[{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:"Pieni osa tarkasteltavasta COâ‚‚-pÃ¤Ã¤stÃ¶stÃ¤ vaikuttaa ilmassa hiilidioksidipitoisuutta lisÃ¤Ã¤vÃ¤sti jopa tuhansia vuosia, kunnes ylimÃ¤Ã¤rÃ¤inen hiilidioksidi lopulta pÃ¤Ã¤tyy valtamerien syvyyksiin.",nodeType:a}],nodeType:c}],nodeType:n}],nodeType:A},{data:{},content:[{data:{},marks:[],value:f,nodeType:a}],nodeType:c}];DT.nodeType=p;return {data:[{unpublished:bp,slug:jy,currentPath:"\u002Fartikkelit\u002Fhiilidioksidi-ja-hiilen-kiertokulku",post:jz,heroImage:AI,heroText:dJ,heroDescription:f,heroImageAlt:AJ,ingress:DS,richTextHtml:DT,modules:void 0,references:[{abbreviation:bw,body:DW,id:DU,index:m},{abbreviation:cd,body:D_,link:D$,id:DY,index:v},{abbreviation:cw,body:Ed,link:Ee,id:Eb,index:y}],assets:{"49UYVlyRPZaFAUCrBI7dnM":jw,"6GMaLhCnVurzDZq316klMq":jx},imageRefs:[],prevPostItem:ay,nextPostItem:ay}],fetch:{},mutations:[]}}("text","Link","paragraph","Entry","embedded-entry-inline","","fi","Space","13c1957scg97","master","Environment","ContentType",1,"list-item","hyperlink","document","heading-2","reference","bold",", ","embedded-entry-block",2,".",true,3,4,"unordered-list","article","Asset","tag",5,6,"Article","en","list",{},"sv"," ",{},7,{},900,"table",506,"image\u002Fjpeg","Wide","contentImage",{},"image\u002Fpng","themePage","10min","3min","\r",{},{},8,"Katso myÃ¶s","listItem",10,9,{},"accordion",18,"Lukiokurssit","Video","Videon pituus","Kieli","Julkaistu","KÃ¤yttÃ¶ehdot",": Video on vapaasti kÃ¤ytettÃ¤vissÃ¤ epÃ¤kaupallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi opetukseen. LÃ¤hteenÃ¤ tulee mainita  Ilmasto-opas.fi-verkkosivusto ja videon tuottajataho.","1fA0RaMR4IIxyFrHugvZnE","Taltioitu","Videon tekijÃ¤t",{},15,17,12,{},null,"Haastateltava",{},"4F10Z8i1xXM37ZXU18U3sk","Tutustu artikkeleihin",23,19,"3MvAZnL4w9037fReOTd7ka",{},"italic",16,22,"LÃ¤hteet",21,11,"http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=3159","Parviainen, J. 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyÃ¶n tilanne 2015. Strategioista kÃ¤ytÃ¤ntÃ¶Ã¶n. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Kuntaliiton verkkojulkaisu. 77 s. ",{},{},": ",{},"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fdocuments\u002F30106\u002F42362\u002Fipcc5-yhteenveto-suomennos.pdf\u002F4332dffb-da72-41c9-a23d-24215c5cbbac","Kuva 1.",24,"Tarkistuslista",". ",{},13,"HallitustenvÃ¤linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto pÃ¤Ã¤tÃ¶ksentekijÃ¶ille suomeksi. EnsimmÃ¤isen tyÃ¶ryhmÃ¤n osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s. ",{},{},29,"674wmut8oRht4omdnXjjf9",{},14,{},": suomi",": Riku Mesiniemi ja Anna Puustinen, Ilmatieteen laitos",{},"Sopeutuminen","External",{},"5xzo1rTnrVhHIQfUFxmJas",{},"5fetF7SgUkrjZbKeKmMaLC",false,"Kuva 2.","sector","HillintÃ¤","LÃ¤hteinÃ¤ ",25,"Â ","ref1",{},{},": suomi, tekstitys englanniksi",{},{},32,35,"publisher",65,"image\u002Fsvg+xml",27,{},28,{},{},{},{},{},{},"3LULlKQkQxfgDfBCj7DwUE",{},{},"Vaikutukset",{},"Haavoittuvuuden arviointi:",20,{},"3lcuJX9Nsbr6hjnIXzrvTS","externalItem",{},"6KBjlYEKNkk0NrfelEAlTM",": Lauri Ovaska ja Mirka Elovainio, Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus","bImhqYC891oy5G5iJfkrp","thumbnail","ref2",26,"Aiheesta muualla",{},30,{},34,{},"1cw5jJlfaYW5Zkn8vPh6qH","Visualization","Avaa visualisointi",{},{},"RNaYH2sY1jvJcSIiNkJF4","6MHhySWgLQudxrP5oBqKHb",{},{},{},{},"ref3",{},{},".\r","30min","application\u002Fzip","asset-hyperlink",33,{},"vinJVbtpdFZ2oiVHY6X4r",{},") ",{},"5Yvr6VQW0JZ29sojkFoHUE","15YMXZXUbpPq33wepZ93cQ","6TApRslg9gk4tNsE0rIrYi",{},400,{},{},43,500,"perspective","IlmastonkestÃ¤vÃ¤n kaupungin suunnitteluopas ",{},{},"3y4FZ2XpNztIVXer3VEuQt",{},{},".Â ",{},"4ZO652VvZwL3X0Be4mIMfm"," mitoitussateet, esimerkkejÃ¤. Mitoitussateista on annettu alkuaika, sijainti (pituus- ja leveyspiiri), kokonaissademÃ¤Ã¤rÃ¤, kesto ja toistuvuusluokka. Sateiden hetkelliset intensiteetit minuutin vÃ¤lein saa lataamalla koko aineiston. Esimerkkien kuvat saa suuremmiksi klikkaamalla niitÃ¤.",38,"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Facclim-hanke",{},"KxBF9u9WGl6wpITW6P3kU",{},{},2000,"http:\u002F\u002Fwww.ilmastotyokalut.fi",31,"Tutustu tarkemmin",{},"7B173EF33sNxM7Vedlc5jW",{},{},":",{},45,37,"LÃ¤hteet:",{},"xFG5zgHtmAfDKJz7o5Mlx","1Mseu3v8seTVTLQkMNTtmw","3v8IXOkMJ06fkdfpffAPeo","4IaVSxkVhTWjarlJ4KHQhN","4VmEpdVc5sBT65vUq8ECKZ","624ykYldPArOwAiBwURgM9","Titles",": GE3 (vanha) -\u003E GE1 (uusi OPS)","4qEk6Ws1QpU8f81DX5raG2",{},{},{},{},{},"MitÃ¤ ilmastonmuutos on?","menu",{},{},{},{},{},"http:\u002F\u002Fwww.hsy.fi\u002Ftietoahsy\u002FDocuments\u002FJulkaisut\u002F10_2012_paakaupunkiseudun_ilmastonmuutokseen_sopeutumisen_strategia.pdf","Helsingin seudun ympÃ¤ristÃ¶palvelut -kuntayhtymÃ¤. 2012. PÃ¤Ã¤kaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. HSY:n julkaisuja 10\u002F2012. 29 s. ",{},{},{},{},"https:\u002F\u002Fhiilihelppi.fi\u002F",{},"Â© Tilastokeskus",48,"3jNLF0vDYZx6W6Xk4msEM4",49,47,{},{},{},"http:\u002F\u002Fwww.mmm.fi\u002Fattachments\u002Fmmm\u002Fjulkaisut\u002Fjulkaisusarja\u002F2012\u002F67Wke725j\u002FMMM_julkaisu_2012_6.pdf",{},{},{},{},": GE1, GE3 (vanha) -\u003E GE2, GE1 (uusi OPS)",{},{},{},"3Dk0c0YAQ4CW8GvU1DFLGm",{},"2MgV2skK0yAlpYiMQYjoxL",{},{},{},{},{},{},{},{},{},"6tV2RmbQSKAnEbkbu5sr0W","G15bvlabpKeykFzbO9H1v","7FUBfjMSdJoQHqrLtytiEk","3g66Xny9mgMvrlSi0Lwr5s",{},"a. MikÃ¤ on y-akselin nimi ja yksikkÃ¶ tÃ¤ssÃ¤ kuvaajassa? ",{},{},{},{},"Kuva 3.",{},62,{},{},{},{},{},{},{},50,"ordered-list","Tiedotus ja viestintÃ¤:","EnergiansÃ¤Ã¤stÃ¶ ja energiatehokkuus:",36,40,{},"4WS9rBTQkFGrd6CXIsrG7V",{},"5poP9XQtzryhy1UrEO07xe",{},"20TsViB7teudvsaqhNjw0K",{},51,"5rCXwYQiRISamhgmrdwkN1",{},600,{},{},{},{},"3izDlLTGNn4bYhsoWalAyV","5HkTlvFQ4WJjeh3aazv3YA","439RBR0kdQwHoYq47SSXJd",{},{},{},{},"3tV1dh3uKIcYr3JDGTlqbw","video","3Bijkqu5Ww6aeIwdNQ1Gj4","https:\u002F\u002Fwww.geophysica.fi\u002Fpdf\u002Fgeophysica_2021_56_1_039_ruosteenoja.pdf","Ruosteenoja, K. and K. JylhÃ¤, 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica, 56, 39â€“69. (PDF)","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsetuklim","2z6fZuZa7m79UPeQYpQUnc",{},"Cards",{},"23OXZAwQC1tA36DzrckW3Z","http:\u002F\u002Fvieraslajit.fi","Vieraslajiportaali ",{},{},{},"Kuva.","2FTShE8kGEoXBKuN1XZgGR","7KNL5Wq7756nccaLv1uthR","1fBNciyJ1KWNBe3Dz8MXap","6jrjpKMr3UkE7XisyKLpgA","5cflQPawemYNXdQmSLA07y","Tue omaehtoisen \"suoraan kotiovelta luontoon\" -liikunnan yleistymistÃ¤ \"liikutaan lÃ¤mpimissÃ¤ sisÃ¤tiloissa\" -periaatteen sijaan.","KestÃ¤vÃ¤t elÃ¤mÃ¤ntavat:","JÃ¤tteiden vÃ¤hentÃ¤minen ja kierrÃ¤tys:",{},"SelvitÃ¤, pÃ¤Ã¤setkÃ¶ matkakohteeseen julkisella liikenteellÃ¤, erityisesti rautateitse.",{},"Onko kunta mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (TEM) tai energiaohjelmassa (Motiva)?",{},"Onko kunnassa jÃ¤rjestetty kampanjoita, joilla valistetaan asukkaita kulutuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutuksista ja kannustetaan kestÃ¤vÃ¤Ã¤n kulutukseen? ",{},{},{},{},{},"b. MitÃ¤ 0 kuvaa tÃ¤ssÃ¤ kuvaajassa?","IPCC Fourth Assessment Report: Climate Change 2007",{},"Theme",52,{},{},"JYL09","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F15711",{},{},{},460,"http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-453-682-0",{},97,{},"Onko kunnan omistamille virkistys-, ulkoilu- ja retkeilymetsille tehty hoitosuunnitelmia?",{},"YM08","Vaikuttavatko sÃ¤Ã¤olot lÃ¤hivirkistysalueiden ja kÃ¤yttÃ¶mahdollisuuksiin?",74,{},{},"Ovatko maaperÃ¤n ominaisuudet ohjanneet kunnan maankÃ¤yttÃ¶Ã¤?","Strategiat ja ohjelmat:","Onko rakennusten sijoittelulla onnistuttu jollain alueella luomaan suotuisaa pienilmastoa?",{},"KestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua kolmiulotteisen mallin avulla. Kaupunkirakennuksia, puita teitÃ¤ ja ihmisen sormi osoittaa jotain kohdetta. TekoÃ¤lyn avulla luotu kuva.",{},"1tUSFRVBjcbedF0v6lTZy9",41,"Uusiutuva energia:","Onko yhdyskuntarakenne myÃ¶s autottomille henkilÃ¶ille tehokas ja miellyttÃ¤vÃ¤?","Onko tieverkoston, etenkin sorateiden, kuntoa seurattu ja ongelmakohdat ja ongelmalliset sÃ¤Ã¤olot tunnistettu?","Onko poikkeuksellisten sÃ¤Ã¤olojen aikaisista kÃ¤ytÃ¤nnÃ¶istÃ¤ sovittu urakoitsijan kanssa?","Onko viherhuollossa varauduttu poikkeustilanteiden, kuten kuivuusjaksojen aiheuttamiin lisÃ¤tarpeisiin?",{},{},{},"YMP22",{},{},"1QaBxNRXd2Rl5PnJqSfPsA","7fQ07ulOux7dimrlly0xFo","4a2jfro5KWYRMtKw6Bc5B","5KlV1YK4mwiBGzeUXRTcnl","4ESj5cNUGBgAclu3LqhfPi",{},"\r\n\r","VYMA0o0mC51gASLDMpObv","5ss9BhhW4TPutu6dvvggEz","Hiilihelppi - VinkkejÃ¤ asumisen energia- ja materiaalitehokkuuteen","Kuluttajien ilmastoystÃ¤vÃ¤lliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista â€“ Suomen ilmastopaneelin tiedote 8.12.2022",{},"KXVdAHhUdsvQzPIol5PN4","5xQrBihtcihSjom2COyLDL","1fYEc6hO3cJqsTwLSxzlrd",{},{},{},{},"Lue lisÃ¤Ã¤ maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶n sivuilta",",",".  ","2kZhFP4MwatpLOM236pdSt","4HIRfuP3OA8eqblUpC75v5",{},{},{},{},{},{},{},{},{},"http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F135189",55,"Sateiden toistuvuustasot Suomessa"," sademÃ¤Ã¤rÃ¤n toistuvuustasot eri puolilla Suomea sijaitsevilla sÃ¤Ã¤havaintoasemilla. Taulukossa voi tarkastella millimetreinÃ¤ sademÃ¤Ã¤riÃ¤, joiden toistuvuusaika on joko 10, 20, 50, 100 tai 500 vuotta. Taulukossa on esitetty paras arvio (keskiarvo - ka) sekÃ¤ rajat, joiden vÃ¤liin jÃ¤Ã¤ 95 % tapauksista. Toistuvuustasot, joiden arviointiin kÃ¤ytetty menetelmÃ¤ ei ole soveltunut, on jÃ¤tetty taulukossa tyhjiksi.",44,"6nQ3BJTRU0u5d7TrHjbW9Q",57,{},{},{},{},"O43O7ZB5aUfec5WcCkKoU","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Fuutinen\u002F274wdpJuuTxc1mxKtmnuFm","Suomen ilmastonmuutosennusteita pÃ¤ivitetty uusien mallitulosten perusteella - Ilmatieteen laitoksen uutinen 30.3.2022","21OtjJQ1fghgpvXWYE6kZx",{},"ACCLIM-hanke ","01D4QKBM2YXfl4OvhVnhpf","http:\u002F\u002Fwww.helcom.fi\u002FLists\u002FPublications\u002FBSEP137.pdf","HELCOM. 2013. Climate change in the Baltic Sea Area: HELCOM thematic assessment in 2013. Baltic Sea Environment Proceedings No. 137. 66 p. ",1200,{},"Sopeutumiskyky ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille","5gk7Rp12JAZLOCdabMub8b","1CaHsVYEqA9jD9zLjDws4x","5EE2KGWCQwsYbtR8CKRKwL","6xuwIIySs9F7qmCoWDIz9M","vi2qiUthZ6Qb9xgiarW8H","6sdmZ9yX1qvVvjNFM3TB05","16Hbzxiz7sOaWfbGsVHJdq","7EBI2HjhgrxoxXrg1BA0l3","5MeQup4UAMYDgsMmrJWRgI",{},{},"3sTvGjH9g4Jy8eC8JLlTHw","6qPJG24ZpCIGH19Ir0VWTQ","Mor1ZEpKyJj9eQhQ8dyeS","1nzTqxmxlq7JUULNQGTQcr","3NdlC9PzgmRabqDTuYqzIR","7mvcMIiysix7989jXfwirD",": BI3 (vanha) -\u003E BI2 (uusi OPS)",": 5:01 min",46,"2Hbqwn27kZIFWkMsJuDk4P","SelvitÃ¤ liikuntarakennusten lÃ¤mmÃ¶n, veden ja sÃ¤hkÃ¶n kulutus ja tee suunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi.","Huomioi suunnitelmissa energiansÃ¤Ã¤stÃ¶n lisÃ¤ksi uusiutuvan energian potentiaali.",{},{},"Onko kuntalaisten liikuntatottumuksissa tapahtunut muutoksia?","Miten viime vuosien sÃ¤Ã¤ilmiÃ¶t ovat vaikuttaneet liikuntapaikkojen yllÃ¤pitoon?","Onko tyÃ¶ntekijÃ¶ille annettu ohjeet sÃ¤hkÃ¶n, lÃ¤mmÃ¶n ja veden jÃ¤rkevÃ¤Ã¤n kÃ¤yttÃ¶Ã¶n?","Otetaanko hankinnoissa huomioon laitteiden energialuokat, kiinnitetÃ¤Ã¤nkÃ¶ huomiota materiaalien ekologisuuteen ja kierrÃ¤tettÃ¤vyyteen?","Kannustaako kunta asukkaitaan terveellisiin elintapoihin, jotka samalla palvelevat ilmastonmuutoksen hillintÃ¤Ã¤?","Kannustetaanko tyÃ¶ntekijÃ¶itÃ¤ ja asiakkaita kÃ¤yttÃ¤mÃ¤Ã¤n joukkoliikennettÃ¤ tai polkupyÃ¶rÃ¤Ã¤ tyÃ¶- tai asiointimatkoihin?","Onko toimipaikalle tehty jÃ¤tehuolto- tai kierrÃ¤tyssuunnitelma?","Onko kuljetusalan henkilÃ¶stÃ¶lle annettu koulutusta taloudelliseen ajotapaan?",{},"Mihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kunnassa tulisi sopeutua?","Onko alueella tehty riskiryhmÃ¤kartoitusta?","Onko toimialalle tehty sopeutumisstrategia?",{},"Onko kunnan kiinteistÃ¶issÃ¤ tehty energiakatselmukset?","Onko luontosuhteen ja ympÃ¤ristÃ¶vastuullisuuden kehittÃ¤minen tiedostettu ja omaksuttu tÃ¤rkeÃ¤ksi osaksi pÃ¤ivÃ¤kotien varhaiskasvatusta?","Onko toimipaikalle laadittu ympÃ¤ristÃ¶jÃ¤rjestelmÃ¤, toimintapolitiikka, energiatehokkuussopimuksia tai muita vastaavia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?","Harkitse, matkustatko ulkomaan sijaan kotimaassa â€“ laskettele Lapissa, Ã¤lÃ¤ SveitsissÃ¤.",{},{},{},"MissÃ¤ mÃ¤Ã¤rin kunnan matkailutarjonta on riippuvainen sÃ¤Ã¤oloista?",{},"KÃ¤mmenten pÃ¤Ã¤llÃ¤ hymynaamakuva, turkoosinsininen tausta.",{},{},{},"MenevÃ¤tkÃ¶ alueen sekajÃ¤tteet edelleen kaatopaikalle?","Onko alueella biojÃ¤tteen erilliskerÃ¤ys?","Onko kunnassa tarjolla monipuolisia jÃ¤tehuoltopalveluja jÃ¤tteiden lajittelua varten (kiinteistÃ¶kerÃ¤ys, alueelliset kerÃ¤yspisteet)?","Onko jÃ¤tteenkuljetuksien kilpailutusehdoissa asetettu vaatimukset kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukselle ja kaluston ominaispÃ¤Ã¤stÃ¶ille?","Poltetaanko alueen kaatopaikkakaasu soihtupolttimessa vai hyÃ¶dynnetÃ¤Ã¤nkÃ¶ myÃ¶s metaanin energiasisÃ¤ltÃ¶?",{},{},"Onko kunnassa tarkasteltu potentiaalisia vaaratilanteita ja niiden aiheuttamia hÃ¤iriÃ¶itÃ¤ ja poikkeustarpeita jÃ¤tehuollolle?","Ovatko pilaantuneet maa-alueet ja muut potentiaaliset vaarakohteet tiedossa?","Onko uudet ja vanhat kaatopaikat eristetty asianmukaisesti?",{},"Miten nykyiset poikkeavat ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet kuntalaisiin?","Onko kunnassa herkkiÃ¤ kulttuuriympÃ¤ristÃ¶jÃ¤?","Ovatko kunnan kulttuuripanostuksen kohteet riippuvaisia sÃ¤Ã¤tilasta?",{},{},{},{},{},{},"40wYF6WWlAHvYHioLOvnh0","IFI2zYtTWJfkxvghjVsFq",{},"Maapallon ilmastohistoria",{},{},{},"http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F658924","Hiilidioksidipitoisuus ylittÃ¤nyt Pallaksella 400 ppm:n tason - Ilmatieteen laitoksen tiedote 16.5.2013 ",{},{},"5HIVYnihGQva0a4eTcs12V","6oHTOgnaGRzCB8ZZMmVGcX",{},{},"hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertokulku",{},"KasvihuoneilmiÃ¶ ja ilmakehÃ¤n koostumus","kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus","Ilmastonmuutos ilmiÃ¶nÃ¤",80,"Tietoa ilmastonmuutoksesta toimialoille",42,"Maatalous","2021-09-30T13:13:24.799Z","2021-04-23T13:00:27.919Z","PEL05","2021-04-23T13:00:28.760Z","2021-04-23T13:00:30.300Z","2021-04-23T13:00:31.355Z","2021-04-23T13:00:32.490Z",{},"2021-04-23T13:01:18.659Z","2021-04-23T13:00:33.474Z","2021-04-23T13:00:34.455Z","2021-04-23T13:00:35.658Z","2021-04-23T13:00:36.628Z","2021-04-23T13:00:37.570Z","2021-04-23T13:00:38.584Z","2021-04-23T13:00:39.619Z","2021-04-23T13:00:40.717Z","2021-04-23T13:00:42.197Z","2021-04-23T13:00:43.563Z",{},"2021-04-23T13:01:22.865Z",{},"2021-04-23T13:00:20.246Z","2021-04-23T13:00:44.577Z","IPC14",{},"2021-04-23T13:00:46.732Z","2021-04-23T13:00:47.678Z","2021-04-23T13:00:48.617Z",{},"2021-04-23T13:00:49.629Z","2021-04-23T13:00:50.579Z","2021-04-23T13:00:51.798Z","2021-04-23T13:00:52.860Z","2021-04-23T13:00:54.065Z",{},"2021-04-23T13:00:55.165Z","2021-04-23T13:00:56.162Z","2021-04-23T13:00:57.136Z","2021-04-23T13:00:58.253Z","2021-04-23T13:00:59.219Z","2021-04-23T13:01:00.284Z","2021-04-23T13:01:01.341Z",{},"2021-04-23T13:01:26.537Z",306,{},"2021-04-23T13:01:02.653Z","2021-04-23T13:01:03.631Z","2021-04-23T13:01:04.753Z","2021-04-23T13:01:05.802Z","2021-04-23T12:49:01.131Z","2021-04-23T13:01:06.797Z","2021-04-23T13:01:08.223Z","OLE11","2021-04-23T13:01:09.506Z","2021-04-23T13:01:10.523Z","2021-04-23T13:01:11.471Z","2021-04-23T13:01:12.439Z","2021-04-23T13:01:13.423Z",{},"2021-04-23T13:01:14.345Z","2021-06-07T10:58:44.282Z",{},"2021-06-30T11:59:48.988Z","2021-07-08T10:41:31.727Z",{},{},72,{},"2022-01-28T14:14:39.236Z","2021-06-30T12:05:27.097Z","2021-06-30T12:03:23.878Z","MetsÃ¤t ja metsÃ¤talous","2021-10-07T08:31:09.266Z","2021-04-23T13:46:26.949Z","2021-04-23T13:46:27.961Z","2021-04-23T13:46:29.019Z","2021-07-18T10:29:39.714Z",{},"http:\u002F\u002Fwww.kunnat.net\u002Ffi\u002Fasiantuntijapalvelut\u002Fyty\u002Fymparistonsuojelu\u002Fmetsien-suojelu\u002Filmastonmuutos\u002FSivut\u002Fdefault.aspx","Suomen Kuntaliitto: MetsÃ¤t ja ilmastonmuutos kunnissa -selvitys ","http:\u002F\u002Fwww.poljin.fi","Poljin - PyÃ¶rÃ¤ilykuntien verkosto ","2021-07-21T08:00:37.622Z",{},"2021-07-18T10:16:15.794Z","2021-04-23T12:51:29.325Z","http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdownload.asp?contentid=90891&lan=fi","2021-04-23T13:46:32.061Z","2021-04-23T13:46:33.383Z",{},{},"Onko kaavoituksessa huomioitu hulevesien mahdollinen runsastuminen?",{},"2021-07-07T08:19:34.007Z",{},"2021-07-21T07:23:16.906Z","2021-07-21T07:57:49.104Z","Kalastus ja kalatalous","2021-10-08T10:42:35.321Z",{},"2021-04-23T13:03:14.945Z","2021-04-23T13:03:15.866Z","2021-04-23T13:03:17.194Z",{},"2021-04-23T13:03:30.996Z",450,"2021-04-23T13:03:18.228Z","2021-04-23T13:03:19.306Z","2021-04-23T13:03:20.624Z","2021-04-23T13:03:21.718Z","2021-04-23T13:03:22.955Z",{},"2021-04-23T13:03:23.885Z","2021-04-23T13:03:24.876Z","2021-04-23T13:03:25.708Z",{},"2021-04-23T13:03:26.808Z","SIL12",{},"2021-04-23T13:03:27.960Z",{},{},{},"2021-07-16T12:31:51.003Z",{},"2021-07-16T12:31:14.037Z","5inko9Iwmvjq4733SWk17S","2DoqRfOXidVmXQTh2fGCNK","MaankÃ¤yttÃ¶","2021-10-08T12:03:29.103Z",{},"2021-04-23T12:51:31.154Z","2021-04-23T13:44:48.726Z","2021-04-23T13:44:49.669Z","2021-04-23T13:44:51.362Z","2021-04-23T13:44:52.834Z","2021-04-23T13:44:53.714Z","2021-04-23T13:44:54.988Z",{},{},"KÃ¤ytÃ¤nnÃ¶n toimenpiteet:","http:\u002F\u002Fshop.kunnat.net\u002Fproduct_details.php?p=2714","2021-05-14T11:34:58.030Z","2021-07-06T13:07:36.478Z","2021-07-14T12:05:00.490Z","2021-07-05T09:23:40.951Z","2021-04-23T12:51:53.702Z","2021-04-23T12:51:54.967Z","2021-04-23T12:51:55.941Z",{},"2021-04-23T12:52:18.454Z","Example image","2021-04-23T12:51:57.155Z","2021-04-23T12:51:58.219Z",{},"2021-04-23T12:51:59.487Z",{},"2021-04-23T12:52:22.475Z","2021-04-23T12:52:00.626Z","2021-04-23T12:52:01.556Z","2021-04-23T12:52:02.500Z","2021-04-23T12:52:03.514Z","2021-04-23T12:52:04.420Z",{},"2021-04-23T12:52:05.292Z","2021-04-23T12:52:06.307Z","2021-04-23T12:52:07.286Z","2021-04-23T12:52:08.417Z","2021-04-23T12:52:09.330Z","2021-04-23T12:52:10.282Z","2021-04-23T12:52:11.585Z","2021-04-23T12:52:12.815Z","2021-04-23T12:52:13.858Z","2021-04-23T12:52:14.938Z","2021-04-23T12:52:16.088Z",{},"2021-07-20T09:31:29.308Z",{},"2021-07-21T08:25:02.497Z",{},"2021-07-16T14:04:32.901Z","Kohti ilmastokestÃ¤vÃ¤Ã¤ kaupunkisuunnittelua -opas","2024-10-28T09:23:29.394Z",{},"2024-11-05T12:35:50.419Z",{},"2021-07-02T10:51:24.070Z","Energiatehokkuus","energiatehokkuus","2021-07-19T09:27:29.572Z","Liikenne ja liikennesuunnittelu",{},"2022-01-28T13:04:34.924Z","Ilmakuva moottoritiestÃ¤, risteyssillasta ja liittymistÃ¤ sekÃ¤ vihreÃ¤Ã¤ metsÃ¤Ã¤.","2022-01-28T13:11:08.497Z","2021-10-08T08:46:12.404Z","2021-04-23T13:44:31.524Z","http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fliikenne\u002F","2021-04-23T13:44:32.471Z","2021-04-23T13:44:33.466Z","2021-04-23T13:44:34.337Z","2021-04-23T13:44:35.762Z","2021-04-23T13:44:37.048Z","2021-07-20T09:27:43.688Z","2021-07-13T09:41:33.253Z",{},"2021-07-07T13:42:49.177Z","PyritÃ¤Ã¤nkÃ¶ yhdyskuntasuunnittelulla lyhentÃ¤mÃ¤Ã¤n pÃ¤ivittÃ¤isiÃ¤ tyÃ¶ssÃ¤kÃ¤ynti- ja asiointimatkoja?",{},"2021-07-12T10:12:52.496Z",{},"2021-07-15T09:25:58.364Z",{},"2021-07-12T10:03:29.096Z",{},"2021-07-14T07:48:42.524Z",{},"KestÃ¤vÃ¤ liikkuminen ja liikennesuunnittelu:",{},{},"2021-07-20T09:32:20.574Z","2021-07-18T10:35:57.448Z","2021-07-07T11:42:19.503Z","2021-04-23T13:44:40.146Z","2021-04-23T13:46:22.937Z","2021-04-23T13:46:24.164Z",{},{},{},"2022-01-28T12:09:01.507Z",39,"2022-01-28T12:08:57.409Z",{},"2022-01-28T10:41:29.794Z","2022-01-28T10:40:57.896Z",{},"2022-01-28T10:20:42.420Z","Ilmastopolitiikan seuranta",82,75,"Ilmastonmuutos Suomessa","2022-05-31T07:29:12.222Z","TIL22","2022-05-31T07:33:32.510Z","2022-05-31T07:34:57.583Z","2022-05-31T07:37:19.497Z",{},"2022-05-31T07:46:20.495Z","2021-04-23T12:38:23.077Z","2022-05-31T08:04:18.081Z","2021-07-21T12:03:02.366Z","2021-07-20T09:33:27.399Z","2021-07-08T12:22:26.665Z","36KXAQxLAUNQhaOQy1Kga5"," ja keskipitkÃ¤n aikavÃ¤lin ilmastosuunnitelmassa ","5GejeesD1WKhkvGRZWoovA"," Toistaiseksi erillisen sopeutumisen toimintaohjelman tai suunnitelman ovat laatineet ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶ ",", sosiaali- ja terveysministeriÃ¶ ","2Pm6zNbobfApWjPQARuu5",", puolustusministeriÃ¶ ","5h8ydhK4cmm7GG09wAkwlt"," ja maa- ja metsÃ¤talousministeriÃ¶ ","Z0pC2a0HpE0md1GTEhEdv","7prosMyGpfTUQAJrV3OXRQ","https:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-383-420-0","https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002F2022\u002Foikeudenmukainen-ilmastopolitiikka-huomioi-tulevien-sukupolvien-ja-haavoittuvimpien-oikeudet-meilla-ja-muualla\u002F","https:\u002F\u002Fstat.fi\u002Ftilasto\u002Fkhki","46AUycGTx1duWtfIqxUWtO","2021-07-21T09:01:57.437Z","2024-09-09","2021-04-23T12:35:27.052Z",{},"2021-04-23T12:35:28.175Z","https:\u002F\u002Fwww.hiilineutraalisuomi.fi\u002Ffi-FI\u002FHinku","2022-12-02T12:01:27.281Z","https:\u002F\u002Fym.fi\u002Fkuntien-ilmastoratkaisut-ohjelma-2018-2023","https:\u002F\u002Fpaastot.hiilineutraalisuomi.fi\u002F","2021-11-14T10:26:06.213Z","2021-04-23T12:35:35.956Z","2021-04-23T12:35:37.364Z","2021-04-23T12:35:38.504Z",{},"2021-04-23T12:35:39.420Z","https:\u002F\u002Fec.europa.eu\u002Fenergy\u002Fsites\u002Fener\u002Ffiles\u002Fdocuments\u002Ffi_neeap_2017_fi.pdf","2021-04-23T12:35:40.234Z","https:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fkoti_ja_asuminen\u002Fkuluttajien_energianeuvonta","Motiva Oy: Energiatehokkuussopimukset ","3n1Ln7jzV24x7DWqJqITlm","5SSnAL7sDgBCc9pup2gOik","76FZ7GYKXUsRSNAtIGKSGd","1uJzB7Eo60BDfcmeBSqCSa","\r\n","2021-07-17T08:25:18.010Z","7AIFQF0RCWv80L5avq7DiS","3BiU4Sd2tdN94RmtFvuv0c","6HC5qBBoVb0VcthbUcdw8b","2HBHBsSKErrwwsI0IC5ONv","6GNp4MQNVgJ5zFUtHEfRZy","2021-04-23T12:37:39.255Z",{},"2021-04-23T12:37:40.277Z","2021-04-23T12:37:41.591Z",{},"2021-04-23T12:37:42.756Z",{},"2021-04-23T12:37:43.827Z",{},"2021-04-23T12:37:44.759Z",{},"2021-04-23T12:37:45.676Z","2021-04-23T12:37:46.928Z","2021-04-23T12:37:47.938Z","2021-04-23T12:37:49.185Z","2021-04-23T12:37:50.663Z","2021-04-23T12:37:51.539Z","2021-04-23T12:37:52.533Z","https:\u002F\u002Filmastodieetti.fi","2021-07-02T10:49:39.042Z","2021-10-15T10:59:31.452Z","2021-10-15T11:00:34.506Z","2022-01-20T12:40:00.187Z","6A0lph0I0B1bRoKuf3RDSv","62JoTOYD7IHVtYTdULLawY","6RXhFBITh7eCTaxUIoK15r","13Smm3qQ7naxnHrjUJCXMD","6oYcRjMmVJ5yFVq7crtrXm","TIL21a","2022-09-02T11:39:34.296Z","2022-09-02T11:41:49.831Z","TIL21b",{},"2022-09-06T11:43:50.433Z",{},"2022-09-02T11:59:46.424Z","2022-09-05T05:39:24.997Z",{},"2022-09-06T09:36:02.889Z","2022-09-05T07:06:39.175Z",89,{},"2022-09-05T10:36:49.804Z","2022-09-05T11:07:05.739Z",{},"2021-08-31T13:17:08.461Z","2021-09-23T13:34:53.491Z","5BkhOQo3tiCmOrrqQYKw9g","27XLZ4mTUzWZQ7SmpdJyRn","https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Ftiedotteet\u002Fkuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista\u002F","https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F12\u002Filmastopaneelin-raportti-5-2022-kuluttajien-mahdollisuudet-suomen-paastovahennysten-vauhdittamiseksi.pdf","SeppÃ¤lÃ¤, J., Ollikainen, M., Savolainen, S., HÃ¤kkinen, T., Saarinen, M., Liimatainen, H., Vainio, A., Kurnitski, J., NiemistÃ¶, J., Niva, M. & Weaver, S. 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten vauhdittamiseksi. Suomen ilmastopaneeli raportti 5\u002F2022. 43 s.","https:\u002F\u002Fwww.ilmastopaneeli.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2022\u002F12\u002Filmastopaneelin-raportti-6-2022-taustaraportti-kuluttajien-mahdollisuudet-suomen-paastovahennysten-vauhdittamiseksi.pdf","SeppÃ¤lÃ¤, J. (toim.), GrÃ¶nroos, J., Heinonen, T., HÃ¤kkinen, T., Koljonen, T., Kurnitski, J., Latvala, T., LehtilÃ¤, A., Liimatainen, H., Markkanen, J., NiemistÃ¶, J., Nissinen, A., Niva, M., Rehunen, A., Saarinen, M., Savolainen, H., Vainio, A., Venho, K. & Viri, R. 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen pÃ¤Ã¤stÃ¶vÃ¤hennysten vauhdittamiseksi â€“ Taustaraportti ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyvistÃ¤ toimista. Suomen imastopaneeli raportti 6\u002F2022. 149 s.",{},{},"Salaattibuffet.","2021-04-23T12:38:19.881Z","NIS19","2021-04-23T12:38:20.966Z","2021-04-23T12:38:22.050Z","2021-04-23T12:38:23.936Z","2021-04-23T12:38:25.225Z","2021-04-23T12:38:26.236Z","2021-04-23T12:38:27.451Z",{},"2021-04-23T12:38:28.691Z",{},"2021-04-23T12:38:29.634Z","2021-04-23T12:38:30.655Z","2021-04-23T12:38:31.530Z","2021-04-23T12:38:32.501Z","2021-04-23T12:38:33.568Z","2021-04-23T12:38:34.822Z",{},"2021-04-23T12:38:35.936Z","2021-04-23T12:38:37.369Z","2021-04-23T12:38:38.369Z","2021-04-23T12:38:39.444Z","2021-04-23T12:38:40.590Z","2021-04-23T12:38:41.690Z","2021-04-23T12:38:42.552Z","2021-04-23T12:38:43.637Z",{},"2021-04-23T12:38:44.559Z","2021-04-23T12:38:45.731Z","2021-04-23T12:38:48.982Z","2021-04-23T12:38:50.425Z","2021-04-23T12:39:04.212Z","2021-04-23T12:39:05.429Z","2021-04-23T12:39:06.261Z","2021-04-23T12:39:07.596Z","2021-04-23T12:39:08.550Z","2021-04-23T12:39:09.656Z","2021-04-23T12:38:51.432Z","2021-04-23T12:39:10.593Z","2021-04-23T12:39:11.804Z","2021-04-23T12:38:58.492Z","2021-04-23T12:39:00.547Z",{},"2021-04-23T12:38:53.595Z","2021-04-23T12:38:54.518Z",{},"2021-04-23T12:38:52.638Z",{},"2021-04-23T12:39:02.918Z","2021-04-23T12:39:12.729Z","2021-04-23T12:39:13.647Z","2021-04-23T12:39:14.573Z","2021-04-23T12:39:15.486Z","2021-04-23T12:39:16.640Z","2021-04-23T12:39:17.458Z","2021-04-23T12:39:18.252Z",{},"2021-04-23T12:39:19.180Z","2021-04-23T12:39:20.200Z","2021-04-23T12:39:21.343Z","2021-04-23T12:39:22.635Z","2021-04-23T12:39:23.938Z","2021-04-23T12:39:25.005Z",{},"https:\u002F\u002Fwww.ilmase.fi\u002F","2022-01-11T14:41:17.355Z","2021-09-10T10:22:49.816Z","http:\u002F\u002Fwww.helsinki.fi\u002Fbio\u002Fajankohtaista\u002F2013\u002Fsuot_hidastavat_ilmaston_lampenemista.html","Suot hidastavat ilmaston lÃ¤mpenemistÃ¤ - Helsingin yliopiston bio- ja ympÃ¤ristÃ¶tieteellisen tiedekunnan tiedote 1.2.2013 ","http:\u002F\u002Fwww.biogeosciences-discuss.net\u002F9\u002F14327\u002F2012\u002Fbgd-9-14327-2012.html",{},"2021-07-22T13:10:09.254Z","2022-01-21T13:11:59.948Z","Lue lisÃ¤Ã¤ ympÃ¤ristÃ¶ministeriÃ¶n sivuilta","Lue lisÃ¤Ã¤ tyÃ¶- ja elinkeinoministeriÃ¶n sivuilta","2022-01-21T11:24:43.926Z","2022-01-27T14:47:22.705Z",{},"2022-01-26T14:42:32.005Z","64O97VckDkdmaSI0iyPeLD",". \r\n\r","6qWMBpmNZdBTtbdGSWqrRJ","https:\u002F\u002Fmmm.fi\u002Fkansallinen-sopeutumissuunnitelma\u002Fkiss2030","2018-07-18",{},"Tutkimus tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista",{},"Liitutaulu, johon on piirretty valoilla korostettuja ja toisiinsa kytkeytyviÃ¤ elementtejÃ¤: hehkulamppu, ihmiset. paperit, suurennuslasi, rattaita. Piirros.","5oPjxrnQb03lULhpp0xVuY","2021-04-23T12:54:44.642Z","2021-04-23T12:54:45.823Z","2021-04-23T12:54:46.935Z","2021-04-23T12:54:47.854Z","2021-04-23T12:54:48.778Z","2021-04-23T12:54:50.007Z",{},"2021-04-23T12:54:50.926Z",{},"2021-04-23T12:54:52.313Z","2021-04-23T12:54:53.283Z","2021-04-23T12:54:54.225Z","2021-04-23T12:54:55.170Z","2021-04-23T12:54:56.133Z","2021-04-23T12:54:57.119Z","http:\u002F\u002Fwww.eea.europa.eu\u002Fpublications\u002Fclimate-impacts-and-vulnerability-2012","European Environment Agency EEA. 2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2012. An indicator-based report. European Environnment Agency, Copenhangen. EEA Report No 12\u002F2012. 300 p. ",{},"2021-07-19T13:37:20.956Z",{},"2021-04-23T12:52:58.387Z","2021-04-23T12:52:59.352Z","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F38789","2021-04-23T12:53:00.414Z","VEI12b","2021-04-23T12:53:01.376Z","2021-04-23T12:53:02.606Z",{},"2021-04-23T12:53:03.609Z","2021-04-23T12:53:04.530Z","2021-04-23T12:53:05.543Z","2021-04-23T12:53:06.483Z","2021-04-23T12:53:07.693Z","2021-04-23T12:53:08.532Z",{},"2021-04-23T12:53:09.450Z","2021-04-23T12:53:10.605Z","2021-04-23T12:53:11.593Z","2021-04-23T12:53:12.513Z",{},"2021-04-23T12:53:13.637Z","2021-04-23T12:53:14.782Z","2021-04-23T12:53:15.695Z","2021-04-23T12:53:18.057Z","2021-04-23T12:53:19.170Z",{},"2021-04-23T12:53:20.088Z","2021-04-23T12:53:21.037Z","2021-04-23T12:53:21.912Z","2021-04-23T12:53:22.854Z","2023-03-15T12:59:23.153Z","http:\u002F\u002Fhdl.handle.net\u002F10138\u002F135226","Kahma, K., Pellikka, H., Leinonen, K., Leijala, U. & Johansson, M. 2014. PitkÃ¤n aikavÃ¤lin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja No 2014:6. 48 s. ","https:\u002F\u002Fwww.youtube.com\u002Fwatch?v=ICZ3_hGwKVU","2021-07-19T10:38:19.124Z","2021-04-23T12:54:21.262Z","JylhÃ¤, K., Ruosteenoja, K., RÃ¤isÃ¤nen, J., VenÃ¤lÃ¤inen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos Raportteja 2009:4. 102 s.","2021-04-23T12:54:22.374Z","2021-04-23T12:54:23.474Z","2021-04-23T12:54:24.532Z","LEH11","Lehtonen, I. 2011. Ã„Ã¤risademÃ¤Ã¤rien muutokset Euroopassa maailmanlaajuisten ilmastomallien perusteella. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, fysiikan laitos. 86 s.","2021-04-23T12:54:25.629Z","http:\u002F\u002Fdx.doi.org\u002F10.1002\u002Fjoc.3758",{},"2021-04-23T12:54:26.577Z","2021-04-23T12:54:27.894Z",{},"2021-04-23T12:54:28.703Z",{},"2021-04-23T12:54:30.554Z","2021-04-23T12:54:31.362Z","Lyhytkestoisten sateiden rankkuus ja toistuvuusaika Suomessa",{},"Etualalla on iso sininen vesipisara, taustalla useita pieniÃ¤ putoamassa harmaasta pilvestÃ¤.","2022-01-05T12:29:30.574Z","Data tables",{},"tabs","sademÃ¤Ã¤rÃ¤n toistuvuustasot eri puolilla Suomea sijaitsevilla sÃ¤Ã¤havaintoasemilla. Taulukossa voi tarkastella millimetreinÃ¤ sademÃ¤Ã¤riÃ¤, joiden toistuvuusaika on joko 10, 20, 50, 100 tai 500 vuotta. Taulukossa on esitetty paras arvio (keskiarvo - ka) sekÃ¤ rajat, joiden vÃ¤liin jÃ¤Ã¤ 95 % tapauksista. Toistuvuustasot, joiden arviointiin kÃ¤ytetty menetelmÃ¤ ei ole soveltunut, on jÃ¤tetty taulukossa tyhjiksi.","application\u002Fvnd.openxmlformats-officedocument.spreadsheetml.sheet","2021-10-08T09:12:47.658Z","Mitoitussateiden muotokirjasto",{},64,{},{},{},{},{},{},{},"2021-07-06T11:10:03.367Z","2022-10-21T09:27:36.926Z","2022-10-21T09:28:43.228Z",{},"2022-05-19T11:47:25.993Z",{},105,"2L4gCExoBe3B4P0bIVoZue","2021-06-30T14:07:55.400Z","2021-07-16T07:40:11.085Z","LÃ¤mpÃ¶tila","https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flampotilaennatyksia","SademÃ¤Ã¤rÃ¤","https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fsade-ennatyksia","Lumipeite","https:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Flumiennatyksia","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Filmastollinen-vertailukausi-1981-2010","Ilmatieteen laitos: Ilmastollinen vertailukausi 1981-2010 ","2021-05-31T13:45:19.657Z","2021-07-16T09:38:03.633Z","2021-07-16T10:16:19.057Z","Ilmastollinen vertailukausi","ilmastollinen-vertailukausi","2022-01-28T13:53:45.310Z",{},"2022-01-28T13:51:33.297Z","Lue lisÃ¤Ã¤ Ilmatieteen laitoksen sivuilta",{},"2021-05-31T12:15:22.550Z","2021-05-31T12:16:51.456Z",{},"2021-07-19T07:40:51.621Z","2021-07-19T07:45:22.458Z","Esityskalvot PDF-muodossa \u003E\u003E","Videon sisÃ¤ltÃ¶"," (suluissa aiheen kÃ¤sittelyn aloituskohta videossa):","Esittely","Luennoitsija","LÃ¤hteet: ","2021-04-23T13:23:20.103Z","Oppiminen","2013-11-15","2022-01-21T12:47:05.096Z","2022-06-16T10:54:52.669Z","2024-03-18T14:03:39.915Z","18QW2ygYkwXW8RerAXDnNQ","2ajWD4OtUJo671ehUZN2SC","2021-04-23T12:44:24.454Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F286502114","Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu - Ilmatieteen laitoksen tiedote 19.12.2016 ","Ilmatieteen laitos: Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) ","2021-06-29T13:32:15.281Z","Ilmatieteen laitos: SETUKLIM-hanke (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot, 2011â€“2013) ","Ilmatieteen laitos: ACCLIM-hanke (Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten, 2006â€“2009) ","2017-06-06","2021-07-16T07:42:14.771Z","7MtGxsOaxMIaD36EvQbiGb","1mzYAiV9KpMiiYN7dGasJG","2021-07-16T10:14:19.002Z","2021-04-23T12:57:31.042Z",{},"2021-04-23T12:57:33.981Z",{},"2021-04-23T12:57:36.736Z","2rFmoVdcef6UMEiCO34YVw","tÃ¤Ã¤ltÃ¤ \u003E\u003E","Parjanne, A. & Huokuna, M. (toim.) 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien mÃ¤Ã¤rittÃ¤miseksi ranta-alueilla. Suomen ympÃ¤ristÃ¶keskus, Helsinki. YmpÃ¤ristÃ¶opas | 2014. 75 s. ","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fajankohtaista\u002F1233474","Ilmastonmuutos muuttaa myÃ¶s ItÃ¤merta - Ilmatieteen laitoksen tiedote 17.10.2013 ","http:\u002F\u002Fwww.itameriportaali.fi\u002Ffi\u002Fajankohtaista\u002Ftoimittajakoulutus\u002Ffi_FI\u002Filmasto\u002F_files\u002F90519843223568417\u002Fdefault\u002FJari%20Haapala.pptx","Haapala, J. 2013. ItÃ¤meren tulevaisuus - jÃ¤Ã¤tÃ¶n, suolaton ja tulviva meri? Esitys ItÃ¤meri ja ilmastonmuutos - toimittajakoulutuksessa 7.10.2013 (PowerPoint) ","2021-07-13T13:55:01.377Z",{},"2021-06-28T12:04:18.836Z",{},"2021-07-13T13:56:32.056Z","2023-10-06T13:34:30.483Z",{},"2021-04-23T12:57:11.852Z","2021-04-23T12:57:17.688Z","2021-04-23T12:57:20.995Z",{},"2022-02-02T12:29:54.526Z","2023-10-04T13:57:30.344Z","2022-01-05T12:45:47.144Z",{},"2021-07-16T08:47:59.033Z",{},"2021-06-14T08:16:02.366Z","2022-10-21T11:29:06.453Z","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002FuWyvEtDp9L3E2KInpVvCI","VÃ¤itÃ¶s: tarkkoja alueellisia ilmastomalleja tarvitaan rankkasateiden luotettavaan mallintamiseen â€“ Ilmatieteen laitoksen tiedote 17.8.2022","http:\u002F\u002Furn.fi\u002FURN:ISBN:978-952-336-159-1","MÃ©dus, E. 2022. Regional climate over Northern Europe: from observations to high-resolution modeling. Academic dissertation. University of Helsinki. Finnish Meteorological Institute Contributions 182, Helsinki. 58 p.","https:\u002F\u002Fvesitalous.fi\u002Fwp-content\u002Fuploads\u002F2021\u002F03\u002FVesitalous_0221_lowres-1.pdf","Toivonen, E., Partanen, A.-I. & JylhÃ¤, K. 2021. Ilmastonmuutos vaikuttaa hulevesien mitoitukseen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vesitalous 2\u002F2021: 14â€“18. ",{},"2021-07-05T08:12:45.175Z",{},"MikÃ¤ muutos? MikÃ¤ riski?",{},"JÃ¤isellÃ¤ tiellÃ¤ liukastunut pyÃ¶rÃ¤ilijÃ¤.","2021-07-23T06:53:36.400Z",{},"2022-01-05T08:56:16.246Z","Punamusta-asuinen mies hiihtÃ¤Ã¤ ladulla talvisessa maisemassa. Harmaahiuksinen nainen seisoo kumarassa sÃ¤ngyn edessÃ¤ ja katsoo hymyillen jotain pÃ¶ydÃ¤llÃ¤ olevaa.",53,"Ilmastonmuutoksen vaikutukset","2021-06-28T08:55:45.685Z","4stq0kNMf0kARY27HrHpVJ","5HPZIaCab0JJrWGXppeL28","4KxWYpJKmY8ZjaaYWldp22","6pPrchTyrui84WEKSGqqy7","5aOelU8RRzEYEvzXgZwmGc","01dtWtvSBaiYKSDv78Yg8n","EMPLSJniR526VC0oeqbtX","2021-09-16T11:24:58.020Z","2021-10-26T11:36:02.903Z","2021-04-23T13:11:58.847Z","2021-04-23T13:11:59.956Z","2021-04-23T13:12:01.184Z","2021-04-23T13:12:02.098Z",{},"2021-04-23T13:12:03.336Z","http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=303971",{},"2021-04-23T13:12:09.421Z","Kulttuuri ja kulttuuriympÃ¤ristÃ¶",{},"2021-10-26T12:25:25.594Z","6wtyd0MAo5TxZJPkSsHM9p","106akQtUOaOv1HP5fEa355","6yTwvnLNWx2YLs7oEKzb7X","3U3aSBKarauYrUMOEeo2F0","VVIfIHdLJ7iqgRh3yoXxi","7EB2ql0p0LRvfj3rxLSdJS","6u92WdDl8tyVfCiiibAaLD","5H3yKqu4rXp7f715OKEwDb","7837BYnyjfOho5rRKGB9i2","http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=406439&amp;lan=fi","3ib0dfC7imsHSHrsyOW4js","5d2jmqO7Dc0rFb3HhVbJoP","2021-06-28T10:32:21.538Z","20BjqN6XXw8SeBFdUgUC8D","6UnaG31FXnxT9QJKIfTp3r","Uu5h7oYh9YsvdofZbNIYQ","6SSXGOziURI2PQgPhMHfJ3","3zzNjUOQUuAMbOpX7h4fc1","1VM65wJgoPnW41Q7hFGI3f","3asUrui4Pdp7KR1HnSO0ir","Tutustu videoihin","2021-06-30T13:44:35.466Z","2021-06-29T11:29:26.530Z","Kasvihuonekaasut","2021-04-23T13:26:42.875Z","2021-07-19T14:43:04.358Z",": 29.5.2013",": 11.6.2013","2021-06-28T10:36:39.238Z",{},"2021-06-28T13:55:09.320Z","IPCC-infografiikat","ipcc-infografiikat","IlmiÃ¶","4I4qRLmrEhvstKApm4lTb1","2021-10-22T12:43:33.234Z","2021-10-23T05:34:36.609Z","Liikunta","2021-10-12T08:57:38.740Z","2021-07-18T09:23:05.351Z",{},{},"Tiedotus ja viestintÃ¤: ",{},"2021-05-14T07:47:52.516Z","2021-07-05T13:07:09.703Z","2021-04-23T13:45:25.446Z",{},"2021-04-23T13:45:26.608Z",{},{},{},"2021-10-08T12:27:25.775Z","2022-01-05T09:43:47.415Z","Terveydenhuolto","2021-10-12T08:20:29.904Z",{},"2021-04-23T13:45:33.507Z","2021-04-23T13:45:42.194Z",{},"2021-04-23T13:45:34.717Z","2021-07-17T08:35:37.386Z",{},{},{},{},{},{},{},{},{},{},{},"http:\u002F\u002Fwww.motiva.fi\u002Fliikenne\u002Ftaloudellinen_ajotapa\u002F","Motiva Oy: Taloudellinen ajotapa ","2021-05-13T13:39:42.550Z","2021-04-23T13:45:44.355Z","2021-04-23T13:45:45.327Z","2021-04-23T13:45:46.278Z","2021-04-23T13:45:47.502Z",{},{},{},"Strategiat ja ohjelmat: ","2021-07-05T09:14:52.902Z","Sosiaalipalvelut","2021-09-30T12:03:55.031Z","2021-04-23T13:45:35.657Z","2021-07-17T09:11:23.460Z",{},{},{},{},"2021-05-13T13:38:51.224Z","2022-01-05T10:22:55.128Z","Matkailu ja virkistys","2021-07-18T09:23:42.306Z",{},{},59,"2021-10-15T10:27:27.252Z","2021-07-17T09:46:28.474Z",{},"Voisiko kunnan matkailupalveluja kehittÃ¤Ã¤ vÃ¤hemmÃ¤n haavoittuvaan suuntaan?",{},{},"2021-07-05T11:34:28.272Z",{},"Ihmishahmo pitÃ¤Ã¤ kÃ¤dessÃ¤Ã¤n lentokonetta ja taustalla maapallo. Piirros.","OQuerXmYnLdCzVC1hCZPe","2021-07-19T13:40:59.297Z","2021-07-19T09:28:43.813Z","2022-01-20T12:31:23.071Z","2024-11-15T14:47:28.097Z","2022-01-20T09:28:29.417Z",60,"2022-11-02T10:27:41.814Z",{},"2023-05-08T13:13:20.009Z","1NrQ7YzPdA2wOGUocxYQRj","Energiantuotanto ja energiahuolto","2021-10-12T07:47:19.000Z","2021-04-23T13:46:02.064Z","2021-04-23T13:46:03.296Z","2021-04-23T13:46:04.397Z","2021-04-23T13:46:05.626Z","2021-07-20T08:41:07.248Z",{},{},"2021-07-20T09:19:35.505Z","2022-11-28T12:48:23.756Z","TIL22a","https:\u002F\u002Fstat.fi\u002Ftilasto\u002Fehk",{},"2022-11-28T12:58:12.873Z",462,"2022-11-28T13:02:04.001Z","2022-11-29T07:09:32.754Z","2021-09-23T13:01:47.179Z","2021-07-07T10:47:23.835Z","JÃ¤tehuolto","2021-10-11T09:12:45.692Z","2021-07-20T08:12:34.354Z",{},{},{},{},{},{},"2021-05-14T10:58:15.547Z","2021-06-30T13:37:30.054Z","Metaani","metaani","2022-01-17T10:52:02.402Z","2021-04-23T12:51:49.986Z","2021-04-23T13:46:14.866Z","2021-04-23T13:46:15.780Z",{},{},{},"4B4UIyPcx4ltKLg0WSC1dP","7cfegPy1hzBFusoddiVmMA","2022-01-17T11:10:54.038Z","2021-04-23T13:45:20.582Z","2021-04-23T13:45:21.710Z","2021-04-23T13:45:22.618Z",{},{},{},{},"2021-07-05T12:01:45.481Z","1m9QdtflaE193B3NIjDcf8","2023-06-16T05:33:56.135Z","2022-01-28T13:19:40.838Z","2023-12-20T07:31:12.303Z","2022-12-15T13:28:41.088Z","2022-07-11T12:24:27.995Z","Ilmastonmuutoksen hillintÃ¤",{},{},"2022-07-27T07:03:00.782Z","2022-06-01T08:40:04.603Z","2022-06-01T08:41:27.448Z","2022-06-01T08:58:15.822Z",{},"2022-06-01T09:00:36.491Z",{},{},"2021-04-23T12:34:24.159Z",{},"2021-04-23T12:34:25.084Z","2022-06-01T09:42:47.610Z","2022-06-01T09:47:10.544Z","2021-04-23T12:34:33.613Z","2022-06-01T10:43:24.765Z",{},"2022-06-01T11:02:47.482Z",{},"2022-06-01T10:58:01.620Z","2022-06-01T11:09:36.425Z","2021-06-28T10:16:22.340Z",{},"5kDNZN1JMLLlUvoOW37S4O","5fscjia28DT6mccfKcPjsh","3wELKCNzZU5UeYzI5JVgVL",{},"6Ck2WMIZu1U2zGXFGOzUiX",{},{},"2022-10-26T11:08:02.254Z","Kuva 1. ",{},{},"2022-10-27T07:16:45.170Z","2021-04-23T12:43:44.799Z",{},{},{},"ilmastonmuokkaus","2021-04-23T12:44:06.100Z","2021-04-23T12:44:07.047Z",{},"2021-04-23T12:44:20.990Z",{},"2021-04-23T12:44:08.147Z","2021-04-23T12:44:08.969Z","2021-04-23T12:44:10.099Z",{},"2021-04-23T12:44:11.220Z","2021-04-23T12:44:12.139Z","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Otsonikato","2021-04-23T12:44:13.142Z","2021-04-23T12:44:14.349Z","https:\u002F\u002Fwww.ilmatieteenlaitos.fi\u002Filmakeha-abc?term=Monsuuni","2021-04-23T12:44:15.327Z","2021-04-23T12:44:16.346Z","2021-04-23T12:44:17.470Z","2021-04-23T12:44:18.528Z","2021-06-18T14:23:44.842Z","Globaalien kasvihuonekaasupÃ¤Ã¤stÃ¶jen vÃ¤hentÃ¤miskeinot ja keinojen kustannukset",{},"Sormet kÃ¤Ã¤ntÃ¤vÃ¤t max-min -asteikolla kohti minimiÃ¤ nappia, jossa on hiilidioksidin lyhenne.",{},"Tehtaan savupiipusta tupruaa savua.","2022-01-24T08:17:06.429Z",{},"Kaksi kÃ¤ttÃ¤ ojentuu toisiaan kohti, molemmilla kÃ¤mmenillÃ¤ pieni maapallo. Taustalla neuvottelevia ihmisiÃ¤.","4rzOeOi6jGoHVmSmx6MFHL","2022-01-05T08:24:50.727Z","2022-01-24T13:57:08.307Z","2022-01-24T13:06:54.620Z","\u002F\u002Fimages.ctfassets.net\u002F13c1957scg97\u002F4Y2J6YMmZB0aimKaZcZUH1\u002F26f580e133a22249a51437e8b0c22fca\u002Fmita-ilmastonmuutos-on-herokuva-adobestock-283246209.jpg","Sulavaa jÃ¤Ã¤tÃ¤ jÃ¤Ã¤tikkÃ¶jÃ¤rvellÃ¤ auringon laskiessa, taustalla lumisia vuoria.","2021-04-23T12:44:25.557Z","2021-04-23T12:44:26.646Z","2021-04-23T12:44:27.521Z","2021-04-23T12:44:28.755Z","2021-04-23T12:44:29.967Z","2021-04-23T12:44:30.957Z",{},"2021-04-23T12:44:42.110Z",{},"2021-04-23T12:44:31.794Z","2021-04-23T12:44:32.843Z","2021-04-23T12:44:33.768Z","http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpdf\u002Fassessment-report\u002Far5\u002Fwg1\u002FWG1AR5_Chapter04_FINAL.pdf",{},"2021-04-23T12:44:34.887Z","2021-04-23T12:44:35.801Z","2021-04-23T12:44:36.937Z",{},"2021-04-23T12:44:49.676Z","2021-04-23T12:44:38.152Z","2021-04-23T12:44:39.179Z","2022-01-20T13:37:50.680Z","Merkit maapallon ilmastonmuutoksesta",{},"Sulava vuoristojÃ¤Ã¤tikkÃ¶ ja jÃ¤rvi.","Learning assignment","2022-01-05T13:14:38.814Z","Tavoitteet","KÃ¤yttÃ¶ opetuksessa","Vastaukset:","Opiskelijan materiaali","Ohje","TehtÃ¤vÃ¤t","Kaikki tehtÃ¤vÃ¤t PDF-muodossa","(SisÃ¤llÃ¶n on tuottanut Ilmatieteen laitos yhteistyÃ¶ssÃ¤ Vantaan Lumon lukion kanssa.)","2021-12-21T12:07:34.743Z",{},"2021-04-23T12:44:59.196Z",{},"2021-04-23T12:44:52.597Z","http:\u002F\u002Fwww.ipcc.ch\u002Fpublications_and_data\u002Far4\u002Fwg1\u002Fen\u002Fcontents.html",{},"2021-04-23T12:44:54.299Z","2021-04-23T12:44:55.323Z","2021-04-23T12:44:56.385Z","4JofPpsSYEt6syGXfK8snB","maapallon-ilmastohistoria","2021-04-23T12:47:22.314Z","2021-04-23T12:47:23.145Z","2021-04-23T12:47:24.142Z",{},"Herresaurus, piirros.","2021-12-03T14:37:23.790Z","2021-11-22T12:35:19.058Z","2021-06-28T11:51:08.119Z","2022-01-07T11:58:25.254Z","7GIWnyrjW68WGpJ7YLWQZP","Maapallon ilmasto tulevaisuudessa","maapallon-ilmasto-tulevaisuudessa",{},"2021-04-23T12:48:05.623Z",{},"2021-04-23T12:48:10.993Z","2021-04-23T12:48:06.774Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Fc\u002Fdocument_library\u002Fget_file?uuid=f5fa6e34-a467-43cb-b5f8-93240b286441&groupId=30106",{},"2021-04-23T12:48:13.955Z",{},"2021-04-23T12:48:17.100Z","2021-04-23T12:48:07.995Z",{},"2021-04-23T12:48:19.444Z",{},"2021-04-23T12:48:22.092Z",552,{},"2021-04-23T12:48:25.472Z","IlmastovyÃ¶hykkeiden muutokset Euroopassa",{},"VÃ¤reillÃ¤ kuvattuja Euroopan ilmastovyÃ¶hykkeitÃ¤ kartalla.",{},"2021-09-15T08:16:35.867Z","VAbXC6RinO1XbOciMQ7JU","4veW2IZThTt07KQ5x3SGP6","http:\u002F\u002Fwww.climatechange2013.org\u002Fimages\u002Freport\u002FWG1AR5_Chapter04_FINAL.pdf","7joEWybmwA36omt9CkaFII",{},"2021-07-21T07:12:09.997Z","2021-06-29T13:50:42.161Z",": 18.6.2013",": FY1 (vanha) -\u003E FY1 (uusi OPS)","http:\u002F\u002Fen.ilmatieteenlaitos.fi\u002FGHG-measurement-sites#Pallas_Sammaltunturi","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F1243503","Mustahiilen arktisista ilmastovaikutuksista kertova sivusto avattu - Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.11.2013 ",{},": 3:43 min",": 26.9.2013","2021-04-23T13:26:16.272Z","2021-04-23T13:26:17.367Z","Ilman kasvihuonekaasupitoisuudet Pallaksella",{},"HiilidioksidimolekyylejÃ¤ (O=C=O) ilmakehÃ¤ssÃ¤, piirros.","2018-09-11","2013-09-26","Kuinka paljon ilmasto lÃ¤mpenee elinaikanasi?","Ihmisen kehitys vauvasta vanhukseksi, esimerkkinÃ¤ nainen, piirros.","3kFYabSIB4vHrpu4AK9AcK",{},"2021-06-30T13:49:49.041Z","2022-01-24T09:52:26.632Z","http:\u002F\u002Filmatieteenlaitos.fi\u002Ftiedote\u002F582264","Kasvihuonekaasupitoisuudet jatkavat nousuaan - Ilmatieteen laitoksen tiedote 26.11.2012  ",{},"2021-06-30T11:55:34.690Z","Dityppioksidi","dityppioksidi","http:\u002F\u002Fwww.icos-infrastructure.fi\u002F","Eurooppalainen hiilen kierron seuranta - ICOS-Suomi ","http:\u002F\u002Fwww.globalcarbonproject.org\u002F","The Global Carbon Project ","2021-04-23T12:45:35.306Z","2021-04-23T12:45:36.208Z",{},"2021-04-23T12:45:40.122Z",965,"2021-04-23T12:45:37.159Z","THE NOAA ANNUAL GREENHOUSE GAS INDEX (AGGI)   (Luettu 3.10.2011.)","http:\u002F\u002Fwww.esrl.noaa.gov\u002Fgmd\u002Faggi\u002F","otsoni","2021-04-23T12:45:42.249Z","2021-04-23T12:45:43.336Z",{},"2021-04-23T12:45:47.950Z","2021-04-23T12:45:44.313Z",{},"2021-04-23T12:45:51.467Z","2021-04-23T12:45:45.219Z","ref4","http:\u002F\u002Fwww.ymparisto.fi\u002Fdefault.asp?contentid=341&amp;lan=fi","Montrealin pÃ¶ytÃ¤kirja ","2021-06-30T11:51:32.561Z","Halogenoidut hiilivedyt","halogenoidut-hiilivedyt","2021-04-23T12:45:53.544Z","2021-04-23T12:45:54.450Z","2021-04-23T12:45:55.659Z",{},"2021-04-23T12:45:59.199Z","2021-04-23T12:45:56.527Z","2021-06-30T11:49:08.834Z","2021-04-23T12:46:01.408Z","2021-04-23T12:46:02.337Z",{},"2021-04-23T12:46:06.465Z","Â© Ilmatieteen laitos",{},"2021-04-23T12:46:09.507Z","2021-04-23T12:46:03.581Z","2021-06-30T11:40:44.858Z",{},"2021-06-29T13:51:26.354Z","sateilypakote",{},"2021-04-23T12:46:25.333Z","SÃ¤teilypakote","2021-04-23T12:46:21.516Z","2021-04-23T12:46:22.496Z","2021-06-29T11:33:24.310Z","2021-06-29T13:40:15.176Z","2021-10-23T07:08:49.928Z",{},{},"1drK1gZizwCA5ddkBEJt0a","2021-04-23T12:45:11.967Z","Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008. s. 45-50.","2021-04-23T12:45:17.298Z","66E0POZaBFabsYTrrohPDX","2021-04-23T12:45:13.494Z","NOAA Earth System Research Laboratory - Trends in Atmospheric Carbon Dioxide","http:\u002F\u002Fwww.esrl.noaa.gov\u002Fgmd\u002Fccgg\u002Ftrends\u002F","2021-04-23T12:45:20.549Z","6FlE3jh10VmiiAHCeEQnNK","2021-04-23T12:45:14.580Z","Frank et al, 2010: Ensemble reconstruction constraints on the global carbon cycle sensitivity to climate. Nature 463, 527-530.","http:\u002F\u002Fwww.nature.com\u002Fnature\u002Fjournal\u002Fv463\u002Fn7280\u002Ffull\u002Fnature08769.html")));