Ahvenanmaa – merellisintä Suomea

Ahvenanmaan manner ja saaristo

Ahvenanmaa kuuluu kokonaisuudessaan hemiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ahvenanmaan ilmasto on hyvin merellistä. Meren vaikutus on suurin ulkosaaristossa ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisäosissa. Korkeussuhteilla on merkitystä ilmastoon vain mantereen koillisosassa.

Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jomalabyn sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.

Saaristossa esiintyy harvoin hellettä

Ahvenanmaalla vuoden keskilämpötila on tyypillisesti noin +6,5 astetta (°C). Keskilämpötila on korkein Ahvenanmerellä ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisäosassa. Talviaikaan Ahvenanmaa on Suomen lämpimimpiä paikkoja. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti helmikuu, jolloin keskilämpötila on Ahvenanmerellä -2 astetta ja Ahvenanmaan mantereella alle -3 astetta.  

Lämpimin kuukausi on tavallisesti heinäkuu, jolloin keskilämpötila on keskimäärin +16…+17 astetta. Varsinkin saaristossa ja ajoittain myös Ahvenanmaan mantereella elokuu on yhtä lämmin tai lämpimämpi kuin heinäkuu, koska merivesi on usein elokuussa lämpimimmillään.

Hellettä on Ahvenanmaan mantereella tyypillisenä kesänä kuutena päivänä, suotuisina kesinä jopa kymmenenä päivänä. Yli 30 asteen helteet ovat maakunnassa melko harvinaisia, ja hellerajankin ylitys tekee ulkosaaristossa tiukkaa. Hallaa esiintyy tyypillisesti vain muutamana yönä kesässä, mutta mantereen alavilla paikoilla sitä on mitattu jopa heinä-elokuussa.

Meri sekä vähentää että lisää sateita

Vuotuinen sademäärä jää saaristossa hieman Ahvenanmaan mannerta pienemmäksi. Keskimäärin maakunnassa sataa 550–650 millimetriä vuodessa. Meri vähentää sateita keväällä ja alkukesästä mutta lisää niitä syksyllä ja alkutalvesta.

Vähäsateisimpia kuukausia, joina sataa tyypillisesti 30–40 millimetriä, ovat helmikuun ohella maalis-, huhti- ja toukokuu, jolloin meri on vielä kylmä ja osin jäässäkin. Kesän edetessä sademäärät lisääntyvät ja ovat suurimmillaan tyypillisesti lokakuussa, jolloin kuukauden sademäärä on 70–80 millimetriä.

Lumiaika on lyhyt

Talvi ja varsinkin lumipeitteinen aika on Ahvenanmaalla varsin lyhyt. Kaikkina talvina ei ole havaittavissa yhtä pidempää lumipeiteaikaa, vaan lunta on maassa useissa lyhyissä jaksoissa. Toisinaan paksuin lumikerros ajoittuu alkutalveen lumen sulaessa tai jopa hävitessä myöhemmin talvella.

Talven ensimmäinen ehjä lumipeite saadaan mantereella keskimäärin joulukuun puolivälissä ja ulkosaaristossa hieman myöhemmin. Pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti vasta noin kuukautta myöhemmin.

Lumipeite jää yleensä varsin ohueksi ja on paksuimmillaan keskimäärin vain alle kymmenen senttimetriä. Yhtenäinen lumipeite katoaa yleensä jo maaliskuun alkupuolella. Yhtenäinen lumipeite peittää maan vajaat kaksi kuukautta, ja lumipeitepäiviä kertyy koko talvena alle sata. Lauhimpina talvina pisimmät lumipeitejaksot jäävät vain parin viikon mittaisiksi ja saaristossa sitäkin lyhyemmiksi.

Lyhyt talvi ja pitkä kesä

Merellisyyden takia syksy ja kevät ovat Ahvenanmaalla pitkiä. Terminen syksy alkaa mantereella keskimäärin lokakuun puolivälin tuntumassa ja saaristossa lokakuun loppupuolella. Talveen siirrytään joulukuun lopussa ja saaristossa vasta tammikuun puolella.

Kevät alkaa keskimäärin maaliskuun 20. päivän tienoilla ja kesä toukokuun lopulla. Kylmillä merialueilla kesän alku venyy tyypillisesti kesäkuun alkupäiviin. Ulkosaarilla ja merialueella meri viilentää alkukesällä ilmastoa tuntuvasti, mutta syksyllä meri taas antaa lämpöä pitkälle vuodenvaihteen jälkeen.

Suotuisan suven aluetta

Kasvukausi alkaa Ahvenanmaalla hieman maan lounaisosan sisämaata myöhemmin eli tyypillisesti huhtikuun puolivälin tuntumassa ja ulompana saaristossa viikkoa myöhemmin. Kasvukausi jatkuu pidempään kuin missään muualla Suomessa, aina marraskuulle asti. Kasvukauden pituus on siis noin 200 vuorokautta eli yli puoli vuotta.

Kasvukauden aikana kertyvä tehoisa lämpösumma on keskimäärin 1400–1500 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja sademäärä hieman yli 350 millimetriä. Sateet jakaantuvat Ahvenanmaalla usein niin, että kasvukauden alussa on aurinkoista ja liiankin kuivaa ja vettä saadaan vasta myöhemmin kesällä. Talvella oikulliset lumiolosuhteet aiheuttavat myös jääpoltetta, kun lämpötila vaihtelee pakkasista lämpöasteisiin.

Ahvenanmaan ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Ahvenanmaalla kuluvan vuosisadan aikana noin 1,7–4,7 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten tammikuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 5–14 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 570–700 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta heinä-elokuussa muutos pieni. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1],[2], [3], [4], [5]