Alueelliset lämpövarastot vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Lämpövarastoihin siirretään hukka- ja lauhdelämpöä eri lähteistä ja varastoidaan uusiutuvaa sähköä lämmön muodossa silloin, kun lämmön tarve on pieni. Kun lämmöntarve on suuri, lämpöä puretaan varastosta. Lämpövarastot voivat olla esimerkiksi kallioon louhittuja luolia tai käytöstä poistettuja maanalaisia öljyvarastoja.

Helsingissä on kaksi isoa lämpöluolahanketta: Mustikkamaan ja Kruunuvuorenrannan kallioluolat, jotka ovat aiemmin toimineet öljyvarastoina (kuva 1). Kruunuvuoressa lämpö kerätään kesäisin merivedestä.

Vantaalle on suunnitteilla maailman suurin lämmön kausivarasto, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2028. Lämpö varastoon saadaan aurinko-, tuuli- ja geoenergiasta sekä muun muassa datakes-kusten talteen otetusta hukkalämmöstä. [1]

Tampereen Hiedanrantaan suunnitellaan hiekkaa sisältäviä lämpövarastoja, joita on pilotoitu alueella. Hiekan etuna lämpövarastokäytössä on, että sitä voidaan kuumentaa huomattavasti korkeam-paan lämpötilaan kuin vettä, yli 500 asteeseen [2]. Hiekkaan voi varastoida aurinko- ja tuulienergian lisäksi myös teollisuuden hukkalämpöä. Ensimmäinen kaupallisessa käytössä oleva hiekkalämpövarasto otettiin käyttöön Kankaanpäässä kesällä 2022. [3]

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Lämpövarastot tasaavat kaukolämmön kulutushuippuja ja vähentävät tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita. Lämmöntarpeen vuodenaikaisvaihtelun lisäksi lämpövarastoilla voidaan tasata myös vuorokauden kulutuspiikkejä, niin että varastoa ladataan yöllä ja puretaan päivällä. Uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyessä merkittävästi sen hinta laskee, ja lämpöä voidaan varastoida silloin, kun tuotanto on edullisinta.

Tarkistuslista

• Riittävien tilavarausten tekeminen alueellisille lämpövarastoille kaavassa.
• Paikallisten hukkalämmön lähteiden kartoittaminen ja liittäminen lämpövarastoon.
• Myös lähellä sijaitsevien vesistöjen lämpöä voidaan hyödyntää.
• Lämpövarastolle varattua tilaa voi hyödyntää myös esimerkiksi geotermisen energian tuotantoon, mikäli tämä on huomioitu tilavarauksessa.
• Pohjavesiä voidaan myös käyttää lämmitys- ja viilennysenergian varastointiin.
• Toteutuksessa on otettava huomioon pohjaveden pilaamiskielto.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Lämpövarastojen kustannukset riippuvat muun muassa siitä, onko alueella jo esimerkiksi käytöstä poistettuja luolastoja, joista voidaan tehdä lämpövarastoja, vai louhitaanko uusia.

[4]