Energiahuolto – Sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat energian tuotannon koko ketjua

Energiahuollossa sopeutumishaasteet jakautuvat kolmeen vaiheeseen:

• Energian tuotantoon tuotantolaitoksissa,
• energian siirtoon ja
• energialähteiden saatavuuteen.

Vesivoiman tuotanto on erityisen riippuvainen ilmastollisista oloista. Monien järvien säännöstelykäytäntöjä tulisi muuttaa joustavimmiksi virtaamahuippujen tasoittuessa kevättulvien vähetessä tulevaisuudessa. Paikallisia muutostarpeita voidaan arvioida esimerkiksi tulvakartoituksen yhteydessä.

Sähköverkon huolto- ja jakeluvarmuutta voidaan parantaa joko kehittämällä jakeluverkkoa kestävämmäksi (esimerkiksi maakaapeloinnilla tai johtokäytävien leventämisellä) tai helpommin huollettavaksi siirtämällä linjoja teiden varsille. Paikoin metsissä kulkevien pienten 20 kV sähkölinjojen korvaaminen korkeammilla 110 kV linjoilla ja paikallisilla jakeluasemilla voisi vähentää vahinkoja.

Bioenergiaan liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita

Kuntien näkökulmasta biomassan hyödyntäminen voi olla sekä haaste että mahdollisuus. Metsäbiomassan kasvu nopeutuu hieman ilmaston lämmetessä, mutta sen kerääminen vaikeutuu roudan vähetessä ja metsänpohjan ja metsäautoteiden kantavuuden heikentyessä. Turpeen tuotanto-olosuhteet näyttävät paranevan kesien sateisuuden vähetessä. Varsinaiset energiakasvit eivät saisi tarpeettomasti kilpailla ravintokasvien kanssa viljelysmaasta ja -resursseista.

Aurinko- ja tuulienergian käyttöönotto edellyttää paikallisten tuotanto- ja kulutusolosuhteiden arvioimista. Nykytiedon valossa luonnonolosuhteet (muun muassa maaston topografia) vaikuttavat tuotantoon ilmastonmuutosta enemmän. Muuttuva ilmasto vaikuttaa luultavasti vain vähän fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian tuotantoon. Ydin- ja lauhdevoimaloiden jäähdytysvesien lämpötilat voivat nousta kesäisin, mikä voi laskea tuotannon tehokkuutta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös energian kysyntään

Energia-alan investointipäätökset ovat suuria ja pitkäikäisiä, jolloin pitkän aikavälin vaikutusten ennakointi korostuu. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos vähentää lämmön tarvetta, mutta nostaa jäähdytysenergian ja mahdollisesti myös sähkön tarvetta. Siten energiaa tarvitsisi tuottaa vähemmän yhdistetyissä lämpö- ja energiavoimalaitoksissa, mutta etenkin suurissa kaupungeissa voi nousta tarve kaukojäähdytysjärjestelmän rakentamiselle.

Perustamalla paikallisia lähilämpöyksiköitä tai energiaterminaaleja voitaisiin säästää sähkön siirtomaksuissa ja hyödyntää myös sähkön tuotannossa syntyvää ylijäämälämpöä. Myös kulutuspiikkejä voitaisiin tasata paikallisesti esimerkiksi sähkön säästöllä, hyödyntämällä paikallisia biovoimaloita tai liittämällä verkkoon pieniä väliaikaisia sähkövarastoja. Kunnalliset energialaitokset antavat hyvän mahdollisuuden kestävään energiantuotantoon siirtymiselle.

Lähteinä [1], [2], [3], [4], [5], [6]