Etelä-Savo – järvet vaikuttavat ilmastoon

Tyypillistä Järvi-Suomea

Etelä-Savo ulottuu lounaasta Pertunmaa-Mäntyharjun seudulta itäkoilliseen Savonlinnaan saakka. Etelä-Savossa on runsaasti vesistöjä, ja sen pinta-alasta neljännes on vettä. Suurin vesistö on Suur-Saimaa (Haukivesi-Puruvesi-Pihlajavesi) maakunnan etelä- ja itäosassa. Toisen selvästi pienemmän, mutta merkittävän vesistöalueen muodostavat lännessä olevat Puula- ja Kyyvesi. Maakunnan keskiosaan jää korkeammalla sijaitseva Savonselän alue, jossa vesistöjä on vähemmän.

Ilmastollisesti maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Maakunnan jakson 1991–2020 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Savonlinnan/Punkaharjun Laukansaaren sääasema. Artikkelin lopussa on linkki Ilmatieteen laitoksen sivulle, jossa voi tarkastella vertailukauden 1991–2020 ilmastotilastoja havaintoasemittain.

Vesistöt tasaavat lämpötiloja

Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +4 asteen (°C) ja lounaiskolkan +5 asteen välillä. Vuoden kylmimmän kuukauden, tammi- tai helmikuun, keskilämpötila on maakunnan lounaiskolkassa keskimäärin -7 astetta ja koillisessa -8 astetta.

Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on tyypillisesti noin +17 astetta. Lämpimintä on Suur-Saimaaseen ulottuvalla maakunnan eteläreunalla ja viileintä Savonselällä. Hellepäiviä oli maakunnassa jaksolla 1991–2020 keskimäärin 11–17 kesässä.

Etelä-Savossa on runsaasti lämmittäviä vesistöjä ja siksi hallaöitä ei tyypillisesti heinäkuussa esiinny, ja kesä- ja elokuussakin hallaa mitataan tyypillisesti vain muutama yönä. Tosin vähäjärvisellä ja alavalla seudulla hallaa ja jopa yöpakkasta on muutaman kerran mitattu keskellä kesääkin.

Sademäärä vaihtelee eri puolilla maakuntaa

Etelä-Savon vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä mutta nousee Savonselällä paikoin lähelle 700 millimetriä ja jää Saimaalla 600 millimetrin vaiheille. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat yleensä heinä- ja elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 70–75 millimetriä. Helmi-huhtikuussa sademäärä jää puolestaan keskimäärin 30–35 millimetriin.

Pitkät lumitalvet

Etelä-Savolle on tyypillistä suhteellisen pitkät lumitalvet, varsinkin maakunnan itäosassa ja Savonselällä. Keskimäärin talven ensilumi saadaan marraskuun alkupäivinä, lounaiskulmalla marraskuun puolivälissä. Varhaisimmillaan ensilumi on satanut maahan jo syyskuun puolella. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1991–2020 tyypillisesti marraskuun lopussa ja eteni noin kahdessa ja puolessa viikossa maakunnan halki.

Lumipeite on tavanomaisesti paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin maakunnan itäosassa lunta on noin 60 senttimetriä ja muualla 40–50 senttimetriä. Korkeimmat maakunnassa havaitut hanget ovat olleet yli metrin.

Keskimäärin lumipeite katoaa maakunnan lounaisosasta ennen huhtikuun puoliväliä ja koillisosasta reilua viikkoa myöhemmin. Lumipeiteaika kestää siis maakunnan lounaisosassa keskimäärin 120–130 päivää (4 kuukautta) ja muualla noin 130–140 päivää (4,5 kuukautta). Lauhimpina talvina lumipeiteaika voi jäädä suurten vesistöjen äärellä vain parin kuukauden mittaiseksi, mutta toisaalta pisimmillään lumi on ollut maassa yli puoli vuotta.

Kesä alkaa toukokuussa

Erot termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa eivät ole kovin suuria maakunnan sisällä, vaan ne tapahtuvat keskimäärin viikon sisällä koko maakunnassa. Tyypillisesti syksy saapuu maakuntaan syyskuun loppupuolella. Talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla marraskuun puolivälissä ja muuallakin ennen marraskuun loppua.

Kevät koittaa maakunnassa maalis-huhtikuun vaihteessa. Kesä alkaa tyypillisesti eteläisimmissä osissa toukokuun puolivälin tienoilla ja muualla vajaata viikkoa myöhemmin.

Saimaan rannoilla kertyvät suurimmat lämpösummat

Kasvukauden pituus on Etelä-Savossa keskimäärin koillisosien noin 160 päivän ja lounaiskolkan yli 180 päivän välillä (5–6 kuukautta). Kasvukausi alkaa yleisesti huhtikuun puolivälissä ja päättyy lokakuun lopussa. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on koillisen noin 1250 vuorokausiasteesta (°Cvrk) Saimaan alueen noin 1400 vuorokausiasteeseen.

Kasvukauden aikana saatava sademäärä yltää kosteimpina kasvukausina yli 500 millimetriin, kun kuivimpina on jääty alle 200 millimetrin. Tyypillinen sademäärä on noin 350 millimetriä.

Etelä-Savon ilmasto lämpenee ja sademäärä kasvaa

Ilmastonmuutosarviot maakuntatasolle on toistaiseksi laskettu/olemassa ilmastolliseen vertailukauteen 1981–2010 verrattuna. Ilmaston arvioidaan lämpenevän Etelä-Savossa kuluvan vuosisadan aikana noin 1,9–5,2 °C verrattuna kyseiseen jaksoon (kuva 1, vasen). Lämpenemisen määrä riippuu siitä, miten maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt kehittyvät tulevina vuosina. On myös hyvä huomata, että ilmasto on jo lämmennyt: jakso 1991–2020 oli noin 0,5 °C lämpimämpi kuin 1981–2010.

Kuukausitasolla lämpötilan muutoksia on arvioitu vuosisadan puoliväliin asti. Lämpötila kohoaa kaikkina kuukausina verrattuna jaksoon 1981–2010, mutta eniten marraskuun ja maaliskuun välillä (kuva 2, vasen).

Vastaavasti vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella vuosisadan aikana 6–16 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010 (kuva 1, oikea). Keskimäärin vuodessa sataisi 660–720 mm.

Vuosisadan puoliväliin mennessä sademäärät kasvavat lähes kaikkina kuukausina, mutta elokuussa muutos on pieni tai vähenevä. Sadetta tulisi eniten marras-helmikuussa (kuva 2, oikea).

Lähteet: [1],[2], [3], [4], [5]