Helsingin Eko-Viikin asuinalueen vihersormet hidastavat hulevesiä

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Eko-Viikin asemakaava perustuu sormimaiseen rakenteeseen (kuva 1). Vihersormet, joille sijoittuu viljelypalstoja, erottavat korttelit toisistaan.

Asemakaavamääräysten mukaan alueella tulee rakenteellisin ja muin toimenpitein hidastaa sade-, sulamis- ja kattovesien virtausta ja imeyttää vedet maaperään. Vihersormijärjestelmän avulla tonteilta pintavaluntana kertyvät sadevedet kerätään alueiden väliin jäävien painanteiden kautta Viikinojaan. Perustusten kuivatusvedet johdetaan sadevesiviemäriin. Eko-Viikin savipohjainen maaperä ei anna edellytyksiä imeytykseen, mutta luonnonmukaistettu Viikinoja ja asuinkorttelien väliset vihersormet toimivat hulevesien hidasteena.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Ekologisen puron eli Viikinojan vihervyöhykkeellä veden virtausta hidastetaan muotoilun avulla. Viipyessään sarjassa matalia lammikoita ja virratessaan kasvillisuuden läpi vesi puhdistuu biologisesti, ennen kuin se laskee Vanhankaupunginlahteen. Sadevettä käytetään hyödyksi ekosysteemien luomiseen ja esimerkiksi pihojen kasteluun.

Tarkistuslista

• Tee hulevesiselvitys/suunnitelma ja määritä hulevesien käsittelyn tavoitteet.
• Huomioi ilmastonmuutoksen vaikutus sadantaan.
• Määritä kaavassa viivytystilavaatimus, esimerkiksi 0,3–0,5 m³ 100 m²:ä kohti läpäisemätöntä pinta-alaa.
• Varmista vihersormien yhteneväisyys ja huomioi maaperän imeytyskyky.
• Hyödynnä luontaiset valumareitit ja minimoi päällystetty ala.
• Kiinnitä huomiota kasvillisuuden kestävyyteen ja monilajisuuteen.

Mahdolliset risririidat toteutuksessa

Eko-Viikin kaltaisilla pilottiratkaisuilla on yleensä niiden toteuttamisen mahdollistava rahoitus- ja tutkimus. Pilottikokeilujen tuloksien jalkauttaminen ja tietoinen soveltaminen voivat törmätä kankeuteen muuttaa vallitsevia käytäntöjä.

[1], [2], [3]