Helsingin Taivallahden maanalainen suodatusarkku puhdistaa hulevesiä

Ratkaisu

Helsingin kaupunki pilotoi Taivallahdessa suodatusarkkua, jolla puhdistetaan hulevesien haitta-aineita. Hulevesien puhdistaminen ehkäisee ravinnekuormitusta ja haitallisten mikromuovien pääsyä vesistöihin. Suodatusarkkua voidaan käyttää myös tulvasuojarakenteena.

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Tiiviissä kaupunkiympäristössä tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja hulevesien hallintaan. Helsingin kaupunki pilotoi Taivallahdessa suodatusarkkua, jolla puhdistetaan hulevesien haitta-aineita, kuten kiintoainesta, metalleja ja mikromuoveja (kuva 1). Ratkaisusta on olemassa erilaisia sovelluksia ja se voidaan integroida sekä vihreään että harmaaseen infraan.

Kuva 1. Hulevesien suodatusarkku Helsingin Taivallahdessa. Konseptikuva.

© WSP/Olli Hakala

Lähtökohdat:

  • Valuma-alueen yläosissa on kallio pinnassa ja muutoin tiivis kaupunkirakenne, jonka vuoksi esimerkiksi hulevesien imeyttäminen ei ole mahdollista, vaan tarvitaan maanalaiselle ”end-of-the-pipe” solution eli ”putkenpään” ratkaisu.
  • Kiintoaineen ja liikenneperäisten haitta-aineiden pidättäminen on tärkeämpää kuin ravinteiden (biosuodatus/saostus ei välttämätön). Ranta-alueella tilaa rantaviivan myötäisesti, minkä vuoksi ratkaisuna toimii pitkänomainen suodatin.
  • Taivallahti (Töölö) on rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittävä ympäristö, jossa on tärkeää säilyttää rannan houkuttelevuus ja viihtyisyys, ratkaisun huollettavuus (hajuttomuus) ja sovittaminen kaupunkikuvaan.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Hulevesien puhdistaminen ennen niiden poisjohtamista Suomenlahteen ehkäisee ravinnekuormitusta ja haitallisten mikromuovien pääsyä vesistöihin. Suodatusarkku pienentää kiinteiden aineiden, roskien ja erilaisten haitallisten aineiden, kuten mikromuovin, pitoisuuksia hulevesissä.

Konsepti on erityisesti suunniteltu kaupunkien ranta-alueille ja integroitavaksi kaupungin infrastruktuuriin. Prosessiin kuuluu aina lasketus-/viivytysallas, joten suodatusarkkua voidaan käyttää myös tulvasuojarakenteena, jos suodatinyksikkö on sijoitettu valuma-alueen yläosaan.

Tarkistuslista

  • Varaa aikaa ja resursseja esiselvityksiin, kustannuslaskentaan ja urakan valmisteluun.
  • Ranta-alueelle rakennettaessa työt ajoitettava matalan veden aikaan.
  • Tutki pilaantuneet maa-alueet (PIMAt) hyvin ennen suunnittelun aloittamista, erityisesti kun rakennuskohde sijaitsee purkuputken läheisyydessä.
  • Korvaa purkupään kiilalankaseulat salaojilla (yksinkertaisempi rakenne).

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

  • Kaupungin sitoutuminen on tärkeää (hankkeen sitominen kaupungin strategisiin tavoitteisiin).
  • On tuotava esiin, miten hanke eroaa “normaalista rakentamishankkeesta”.
  • Tiedonkulkua tarvitaan muun muassa henkilövaihdoksissa ja hankkeen ylläpito ja jatkotutkimukset (seuranta).

[1], [2], [3]

  • Ignatius, S.-M. 2019. Uusia hulevesiratkaisuja tiiviissä kaupunkiympäristössä. Vesitalous 2/2019: 12–16. (PDF) https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2019/03/VT1902_lowres.pdf
  • Korhonen, S., Kivin, O. & Mustonen, J. 2024. Teknologiaratkaisujen kehittäminen mikromuovien hallintaan. TKMiHa-hankkeen raportti. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Sarja B, Raportit 1/2024. 53 s. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401041319
  • Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s. http://hdl.handle.net/10138/576343

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.