Ilmastollinen vertailukausi

Artikkeli

Sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen varsin paljon. Jonkun yksittäisen vuoden sääolot eivät näin anna oikeaa kuvaa paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa. Maailman meteorologisen järjestön WMO:n ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden säätilastoista. Ilmastollisen vertailukauden arvot lasketaan noudattaen WMO:n ohjeistuksia, ja näin ollen ilmastotilastot ovat vertailukelpoisia kaikkialla maailmassa.

Miksi juuri 30 vuoden tilastot?

30 vuoden jakso on:

  • Riittävän pitkä, jotta yksittäinen, sääoloiltaan poikkeuksellinen vuosi ei enää kovin voimakkaasti vaikuta keskiarvoon.
  • Riittävän lyhyt, jotta sen aikana ilmasto ei vielä ehdi muuttua merkittävästi.

WMO:n virallinen vertailukausi on 1961-1990. Virallinen vertailukausi päivitetään 30 vuoden välein, ja seuraavaksi viralliseksi vertailukaudeksi on päätetty kausi 1991-2020.

Ilmastonmuutos vaatii tiheämpää päivitystahtia

Muuttuvassa ilmastossa tiheämpi ilmastollisen vertailukauden päivitys on käynyt kuitenkin ilmeiseksi. Suomessa julkaistiin vuonna 2002 uudet ilmastotilastot kaudelle 1971-2000. Osa tilastoista laskettiin osana eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä. Vertailukausi 1971-2000 onkin laajalti käytössä Euroopassa ja muuallakin maailmalla.

Uusi vertailukausi 1981-2010

Ilmatieteen laitos otti tammikuussa 2012 käyttöön uuden vertailukauden, joka perustuu vuosien 1981-2010 havaintoihin. Uuden vertailukauden asemakohtaiset keskilämpötilat tyypillisesti hieman korkeampia kuin vastaavat edellisen vertailukauden arvot. Kokomaan yli otettu keskilämpötila on lähes 0,4 astetta korkeampi kuin edellisellä vertailukaudella. Havaittu lämpötilan nousu on kohtuullisen hyvin sopusoinnussa malleihin perustuvien arvioiden kanssa ilmastonmuutoksen suuruudesta Suomessa.

 

Tuottajatahot