IPCC:n 5. arviointiraportin osaraportin 1 infografiikat kuvaavat ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa

Infografiikka

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi syyskuussa 2013 viidennen arviointiraporttinsa ensimmäisen osan, joka keskittyy ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö ovat tuottaneet raportin keskeisimmistä viesteistä suomenkielistä infografiikkaa eli kuvia, jotka ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä. 

Huom. Kuvia käytettäessä lähteenä tulee mainita Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.

Infografiikka on saatavilla kokonaisen PDF-tiedoston lisäksi yksittäisinä kuvina PNG-muodossa. Kuvat on jaoteltu teemoittain sisällysluettelosta löytyvien otsikoiden alle. Yksittäisen kuvan avaaminen suuremmaksi tietokoneen selaimessa: klikkaa kuvaa oikealla hiirennäppäimellä ja valitse ”Avaa uudessa välilehdessä”.

Kaikki infografiikat yhtenä tiedostona

Havaitut muutokset

Ilmastojärjestelmässä havaitut muutokset.

Kuva 1. Ilmastojärjestelmässä havaitut muutokset.

Havaitut muutokset ilmakehässä

Kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntyminen.

Kuva 2. Kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntyminen.

Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä.

Kuva 3. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä. Pitoisuus on ilmaistu tilavuuden miljoonasosina (ppm).

Merkittävimmät hiilidioksidin lähteet.

Kuva 4. Merkittävimmät hiilidioksidin lähteet.

Metaanin pitoisuus ilmakehässä.

Kuva 5. Metaanin pitoisuus ilmakehässä. Pitoisuus on ilmaistu tilavuuden miljardisosina (ppb).

Ilokaasun pitoisuus ilmakehässä.

Kuva 6. Ilokaasun pitoisuus ilmakehässä. Pitoisuus on ilmaistu tilavuuden miljardisosina (ppb).

Hiilidioksidipitoisuus Pallaksella, Etelänavalla ja Havaijilla.

Kuva 7. Hiilidioksidipitoisuus Pallaksella, Etelänavalla ja Havaijilla. Pitoisuus on ilmaistu tilavuuden miljoonasosina (ppm).

Hiilidioksidipitoisuus pohjoisella pallonpuoliskolla.

Kuva 8. Hiilidioksidipitoisuus pohjoisella pallonpuoliskolla. Pitoisuus on ilmaistu tilavuuden miljoonasosina (ppm).

Säteilypakote

Ilmastoa lämmittävien ja viilentävien tekijöiden vaikutus.

Kuva 9. Ilmastoa lämmittävien ja viilentävien tekijöiden vaikutus.

Havaittu ilmaston lämpeneminen

Maapallon keskilämpötila on kohonnut.

Kuva 10. Maapallon keskilämpötila on kohonnut. Ilmastollisena vertailukautena on vuosien 1961–1990 keskiarvo.

Havaitut muutokset merissä

Muutokset merissä.

Kuva 11. Muutokset merissä.

Merien lämpeneminen.

Kuva 12. Merien lämpeneminen.

Valtamerien pinnan nousu.

Kuva 13. Valtamerien pinnan nousu.

Havaitut muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Muutokset lumi- ja jääpeitteessä.

Kuva 14. Muutokset lumi- ja jääpeitteessä.

Pohjoisen jäämeren kesäinen jääpinta-ala on pienentynyt.

Kuva 15. Pohjoisen jäämeren kesäinen jääpinta-ala on pienentynyt.

Kevään lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla on pienentynyt.

Kuva 16. Kevään lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla on pienentynyt.

Pohjoisten merien jääpeite on kutistunut.

Kuva 17. Pohjoisten merien jääpeite on kutistunut.

Muutokset Grönlannin mannerjäätikössä ja Etelämantereen jäätikössä.

Kuva 18. Muutokset Grönlannin mannerjäätikössä ja Etelämantereen jäätikössä. Massan pienentyminen on ilmaistu gigatonneina eli miljardeina tonneina vuodessa (Gt/v).

Kasvihuonekaasuskenaariot

RCP-kasvihuonekaasuskenaariot.

Kuva 19. RCP-kasvihuonekaasuskenaariot. Hiilidioksidin kokonaispäästömäärä on ilmaistu petagrammoina (gigatonneina) eli miljardeina tonneina hiiltä vuodessa (PgC/v).

Lämpötila tulevaisuudessa

Lämpötilan kehitys tulevaisuudessa.

Kuva 20. Lämpötilan kehitys tulevaisuudessa. Vasemmalla on esitetty muutos, jos kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan tiukasti eli kehityspolun 1 (RCP 2.6) mukaan. Oikealla on muutos, jos päästöt kasvavat nykytahdilla eli kehityspolun 2 (RCP 8.5) mukaan. Keskimmäinen lukuarvo on laskennallinen paras arvio lämpötilan noususta, ja ylin ja alin arvo kertovat todennäköisen luotettavuusvälin.

Valtamerien pinnan korkeus tulevaisuudessa

Valtamerien pinnan korkeuden kehitys tulevaisuudessa.

Kuva 21. Valtamerien pinnan korkeuden kehitys tulevaisuudessa. Vasemmalla on esitetty muutos, jos kasvihuonekaasuja rajoitetaan tiukasti eli kehityspolun 1 (RCP 2.6) mukaan. Oikealla on muutos, jos päästöt kasvavat nykytahdilla eli kehityspolun 2 (RCP 8.5) mukaan). Keskimmäinen lukuarvo on laskennallinen paras arvio merenpinnan noususta, ja ylin ja alin arvo kertovat todennäköisen luotettavuusvälin.

Sademäärä tulevaisuudessa

Sademäärän kehitys tulevaisuudessa.

Kuva 22. Sademäärän kehitys tulevaisuudessa. Vasemmalla on esitetty muutos, jos kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan tiukasti eli kehityspolun 1 (RCP 2.6) mukaan. Oikealla on muutos, jos päästöt kasvavat nykytahdilla eli kehityspolun 2 (RCP 8.5) mukaan. Suomen vuotuisen sademäärän kasvuarvioissa keskimmäinen lukuarvo on laskennallinen paras arvio, ja ylin ja alin arvo kertovat todennäköisen luotettavuusvälin.

Lumi- ja jääpeite tulevaisuudessa

Lumi- ja jääpeitteen kehitys tulevaisuudessa

Kuva 23. Lumi- ja jääpeitteen kehitys tulevaisuudessa. Vasemmalla on esitetty keskimääräinen muutos, jos kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan tiukasti eli kehityspolun 1 (RCP 2.6) mukaan. Oikealla on muutos, jos päästöt kasvavat nykytahdilla eli kehityspolun 2 (RCP 8.5) mukaan.

Ilmastonmuutos tiivistettynä

Ilmastonmuutos tiivistettynä

Kuva 24. Ilmastonmuutos tiivistettynä. Hiilidioksidipitoisuus on ilmaistu tilavuuden miljoonasosina (ppm), ja se on ilmaistu esiteolliseen aikaan verrattuna.

Lähteet: [1]

Tuottajatahot

  • Ilmatieteen laitos
  • Ympäristöministeriö