Kaavoituksen ja suunnittelun vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin voidaan arvioida laskureiden avulla
Kaupunkisuunnittelussa ilmastovaikutusten arviointiin voidaan käyttää useita eri menetelmiä. Päästölaskennalla voidaan selvittää kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksia päästölähteisiin sekä hiilivarastoihin ja -nieluihin. Ilmastopäästöjen lisäksi arvioinneissa voidaan huomioida myös muita osaalueita, kuten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuuksia kestävien liikkumismuotojen hyödyntämiseen.
Päästölaskentaan on käytettävissä useita eri
menetelmiä
Kaupunkisuunnittelussa ilmastonmuutoksen hillintään viitataan usein ilmaisulla ”kaavoituksen ja rakentamisen ilmastovaikutukset”. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on tarkoituksena, että
ilmastovaikutukset eli ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa
ja rakennuskannan ylläpidossa .
Kohti ilmastokestäväää kaupunkia -oppaassa kaupunkisuunnittelun ilmastovaikutusten lähtökohtana ovat yhdyskuntarakenteen
suoraan ja välillisesti aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arviointi. Alueidenkäytön suunnittelussa
ja kaavoituksessa päästöarviointiin ei ole käytössä yhdenmukaista vakiintunutta menetelmää. Arvioiden vertailtavuuden ja yhteneväisyyden kannalta onkin tärkeää, että laskennassa huomioitavat asiat
ovat selkeitä kaikille arvioinnin käyttäjille.
Päästöarvioinnin lopputuloksiin ja vertailtavuuteen vaikuttavat:
- laskentamenetelmä
- päästösektorien valinta
- paikallisten lähtötietojen saatavuus ja laatu
- erilaiset yksityiskohtaisemmat menetelmäerot päästösektorien sisällä.
Päästöarviointimenetelmät voidaan karkeasti jakaa tuotanto- ja kulutusperusteisiin laskentamenetelmiin sekä näiden yhdistelmiin eli käyttöperusteisiin laskentamenetelmiin:
- Tuotantoperusteisessa laskentatavassa arvioidaan tietyllä alueella syntyvät välittömät
kasvihuonekaasupäästöt. Menetelmää kutsutaan myös alueperusteiseksi laskentatavaksi, koska se
huomioi päästölähteiden sijainnin.
- Kulutusperusteisessa laskennassa huomioidaan tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaiset
päästöt. Tässä menetelmässä päästölähteiden sijainnilla ei ole merkitystä, sillä laskennassa
huomioidaan tuotteiden ja palveluiden ilmastopäästöt koko tuotantoketjun osalta.
- Käyttöperusteisessa laskennassa osa päästöistä lasketaan alueellisesti ja osa kulutuksen
mukaisesti. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa on vakiintumassa tämä menetelmä.
Esimerkki
Helsingin kaupungin asemakaavojen päästövaikutuksia on arvioitu vähähiilisyyden arviointimenetelmä HAVAn avulla. Kyseessä on käyttöperusteinen eli alueen tuotanto- ja kulutusperusteisia päästöjä arvioiva laskentapa, joka tehdään Excel-pohjaisella työkalulla 50 vuoden tarkasteluajanjaksolle. Menetelmän lähtökohtana on hyödynnetty ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää, joka puolestaan on kehitetty Euroopan komission Level(s)-menetelmän pohjalta.
HAVA-laskentamenetelmässä ilmastopäästöjä arvioidaan seuraavilla osa-alueilla:
esirakentaminen
infra ja yleiset alueet: rakentaminen ja ylläpito
rakennukset ja tontit: rakentaminen ja ylläpito
energiankulutus: rakennukset ja katuvalaistus
liikenne
maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastot.
,
Ilmastovaikutusten arviointityökalut auttavat
suunnittelussa
Kaavoituksen ja rakentamisen ilmastovaikutusten arviointiin voidaan käyttää erilaisia työkaluja, jotka
täydentävät toisiaan. Työkalut voidaan jaotella päästölaskureihin ja kokonaisvaltaisempiin arviointityökaluihin, jotka eroavat toisistaan muun muassa vaadittavien aineiston suhteen. Päästölaskureilla käsitellään dataa ja tuotetaan määrällisiä arvioita. Kokonaisvaltaiset arviointityökalut taas auttavat tuomaan esille eri näkökulmia ja ohjaavat muun muassa tulevia selvityksiä.
Päästölaskureilla voidaan arvioida, miten rakentaminen, energiaratkaisut ja liikennesuunnittelu vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin. Päästölaskelmat voivat tuoda esiin ratkaisujen välisiä eroja ilmastovaikutuksissa ja auttaa eri suunnitteluvaihtoehtojen vertailussa.
Laskelmiin sisältyy runsaasti oletuksia, jotka vaihtelevat käytettävän menetelmän mukaan. Toisaalta
myös valittujen menetelmien yhtenäisyys vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tiedot ovat yhdisteltävissä suunnittelun eri vaiheissa . Tulokset ovat suuntaa antavia, eikä kaavan käytännön toteutus koskaan täydellisesti vastaa suunnitelmaa. Päästölaskelmat antavat kuitenkin hyvän käsityksen päästöjen suuruusluokasta eri suunnitteluvaihtoehdoilla.
Kaavasuunnittelun tueksi tarkoitettuja päästölaskureita ja laadullisia ilmastovaikutusten arviointityökaluja on saatavilla useita erilaisia (taulukko 1). Työkalujen hyödyntämisessä on syytä huomioida,
että laskentakäytännöt ovat monilta osin vasta vakiintumassa ja käynnissä on useita kansallisia ja EUtason kehityshankkeita laskentatapojen yhtenäistämiseksi. Esimerkiksi hiilinielujen laskennassa ei vielä
ole alueidenkäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen vakiintuneita menetelmätapoja.
Taulukko 1. Esimerkkejä kaavan ilmastovaikutusten arviointityökaluista
Laskuri |
KEKO
(Kaavoituksen ekolaskuri)
[6]
|
KILVA
(Ilmasto-kestävän kaavoituksen tarkistuslista)
[7]
|
Kaavoituksen hiililaskuri
[8], [9]
|
Hiilikartta-työkalu kaavoituksen ilmasto-vaikutusten arviointiin
[10]
|
Kaava-taso, jolle työkalu soveltuu |
|
- Kaikki kaavatasot, ensisijaisesti asema- ja yleiskaava sekä niihin liittyvä viranomais-ohjaus
|
|
- Kaikki kaavatasot
- Voidaan myös käyttää strategisessa suunnittelussa ja ympäristö-vaikutusten arvioinnissa
|
Teemat tai osa-alueet, joita työkalu käsittelee |
- Kasvihuone-kaasupäästöt
- Luonnonvarojen käyttö
- Vaikutukset luonnon moni-muotoisuuteen ja ekosysteemi- palveluihin
- Tuottaa myös arvion kokonais-ekotehok-kuudesta ja vertaa vaikutuksia koko maan keskiarvoon.
|
- Luonnon-varojen käytön minimointi
- Kestävän elämäntavan mahdollis-taminen (liikkuminen, kestävät ratkaisut)
- Kulutuksen päästöt (uusiutuva energia, rakennusten ja infran energia- ja resurssi-tehokkuus)
- Varautuminen ilmaston-muutoksen aiheuttamiin riskeihin
|
- Metsien ja maaperän hiilivarastot
|
- Kaavoitettavan alueen hiilivaraston ja hiilinielujen nykytila
- Hiilivaraston ja hiilinielujen tuleva kehitys eri kaava-vaihto-ehdoissa
|
Tuotetun arvioinnin tyyppi |
- Tarkat määrälliset arviot vaikutuksista
|
- Laadulliset arviot suunnitelma-vaihtoehtojen vahvuuksista ja heikkouksista
|
- Tarkat määrälliset arviot vaikutuksista.
|
- Tarkat määrälliset arviot vaikutuksista
|
Muita huomioita |
- Laskurin käyttö edellyttää yksityis-kohtaisia tietoja suunnittelu-kohteesta.
- Laskuri päivitetään lähi-tulevaisuudessa.
|
- Työkalun käyttö on mahdollista myös ilman yksityis-kohtaisia tietoja suunnittelu-kohteesta.
|
- Tulos lasketaan seuraavan 20 vuoden ajalle kaavan toteu-tumisesta.
- Työkalun käyttö on mahdollista myös oletusarvoilla.
|
- Paikkatieto-pohjainen työkalu
- Hiilikartta on kehitetty yhdessä pilottikuntien kanssa (Turku, Porvoo, Tampere ja Sodankylä).
|
Kaupunkisuunnittelun toimijoiden tarkistuslista: kaupunkisuunnittelu osana ilmastonmuutoksen hillintää
Seuraavan kysymyslistan avulla voidaan tunnistaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimenpiteitä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
- Onko alueelle tehty päästöarviointi ja vertailtu eri suunnitelmavaihtojen ilmastovaikutuksia?
- Onko päästöarvioinnissa selvitetty alueen hiilivaraston ja hiilinielujen nykytila sekä vertailtu niiden tulevaa kehitystä eri suunnitelmavaihtoehdoissa?
- Onko päästölaskennassa huomioitu rakennetun ympäristön koko elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt?
- Onko kaupungin viheralueiden ja metsien rooli hiilensidonnassa tunnistettu suhteessa kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen ja mahdolliseen kompensointiin?
- Onko kaupungin viheralueiden ja metsien kunnossapidossa huomioitu hiilivarastoa ja monimuotoisuutta tukevat luonnolliset toimenpiteet?
- Soveltuuko päästöarvioinnissa hyödynnetty laskentamenetelmä suunnittelun eri vaiheisiin? Miten arviointia voidaan tarvittaessa päivittää?
- Onko tärkeimmät toimet päästövähennyksien toteuttamiseksi tunnistettu?
-
Silvo, K. Belinskij, A., Attila, M., Honkonen, T., Horn, S., Huhta, K., Romppanen, S., Saastamoinen, U., Seppälä, J., Soimakallio, S. 2021. Ilmastovaikutukset ja ympäristölupamenettely. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 2021:43. 141 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-229-9
-
Lounasheimo, J., Karhinen, S., Grönroos, J., Savolainen, H., Forsberg, T., Munther, J., Petäjä, J. & Pesu, J. 2020. Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Alas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2020, Helsinki. 112.
http://hdl.handle.net/10138/316216
-
Puurunen, E., Mattinen-Yuryev, M., & Soininen, S. 2021. Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmä (HAVA). Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala. 46 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024]
https://api.watch.kausal.tech/documents/107/Asemakaavojen_v%C3%A4h%C3%A4hiilisyyden_arviointi_-raportti.pdf
-
Ympäristöministeriö 2019. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22. Ympäristöministeriö. 54 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-029-3
-
Ympäristöministeriö. 2015. Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus – Näkökulmia kuntakaavoitukseen. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Helsinki. Suomen ympäristö 3:2015. 86 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4446-2
-
Suomen ympäristökeskus. 22.8.2023 (Päivitetty). KEKO-kaavoituksen ekotehokkuuslaskuri. [Viitattu 22.3.2024]
https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Rakennettu_ymparisto/Tietojarjestelmat_ja_aineistot/Kaavoitus/KEKO__Kaavoituksen_ekolaskuri
-
Pirkanmaan ELY-keskus. 2024. Ilmastokestävän kaavoituksen tarkistuslista (KILVA-työkalu.) [Viitattu 22.3.2024]
https://kilva.azureedge.net/
-
Pirkanmaan ELY-keskus. 2024. Hiililaskuri. Ympäristöviisas Pirkanmaa-sivusto. (Excel) [Viitattu 22.3.2024]
https://ymparistoviisas.fi/wp-content/uploads/sites/29/2022/03/Hiililaskentatyokalu_kaavoittajalle_1.0_tyhja.xlsx
-
Pirkanmaan ELY-keskus. 2024. Laskurin käyttöohjeet. 6 s. Ympäristöviisas Pirkanmaa -sivusto. (Word) [Viitattu 22.3.2024]
https://ymparistoviisas.fi/wp-content/uploads/sites/29/2021/12/Tyokalun-kayttoohjeet_131221.docx
-
Suomen ympäristökeskus. 28.2.2024 (Päivitetty). Hiilikartta. [Viitattu 22.3.2024]
https://www.syke.fi/Hiilikartta
-
Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s.
http://hdl.handle.net/10138/576343
- Suomen ympäristökeskus. 2023. Ilmastovaikutusten arviointityökalujen opas kuntien suunnittelijoille. Kymenlaakson liiton julkaisu B:142. Kymenlaakson liitto. 38 s.
- Roisko, R. & Lahtinen, E. 2023. Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä. Green Building Council Finland ja A-Insinöörit. 28 s.
- Väylävirasto. 2023. Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Väyläviraston ohjeita 43/2023, Helsinki. 32 s. (PDF)
- Turun kaupunki. 2023. Ohje asemakaavojen ilmastovaikutusten arvioimiseen ja niiden ilmastokestävyyden enna-koimiseen Turussa. Turun kaupungin CANEMURE-osahanke. Turun kaupungin ympäristöjulkaisuja 1/2023. 52 s. (PDF)
- Saikku, L., Ahonen, S., Auvinen, K., Helonheimo, T., Liimatainen, H. Lilja, S., Linjama, J., Lång, K., Karhinen, S., Mäkinen, J., Peltoniemi, M., Sarkkola, S. & Tikkakoski, P. Maakuntien rooli ja vaikuttavat ilmastotoimet hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 / 2022, Helsinki.
- Simosol Oy, Ramboll Oy & Tapio Oy 2021. Selvitys pääkaupunkiseudun hiilinieluista ja -varastoista. Loppuraportti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. 50 s. (Tietoa kestävien hiilitoimien suunnittelun tueksi)
- Koutonen, M. 2021. Pintamaan hiilivarastot Helsingin aluerakentamisessa. Rakentamisen vaikutus hiilivarastoihin ja pintamaan kierrätyskäytänteet. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. 58 s.
- Sankelo, P. & Alhola, K. 2020. Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa. Suomen ympäristökeskus. Katsaus, ilmastotiekarttojen taustamuistio. 17 s. (PDF)
- Kehvola, H.-M. 2020. Hiilinielujen ja -varastojen edistäminen kaupungissa sekä yhteydet luonnon monimuotoi-suuteen ja ekosysteemipalveluihin. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. 59 s. (Tietoa hiilinieluista maankäytön osana)
- Kuittinen, M. (toim.). 2019. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:22. Ympäristöministeriö. 54 s.
- Airola, H. & Myllynen, M. 2015. Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa. Opas 2/2015. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 52 s.
- Suomen ympäristökeskus: CO2data.fi-palvelu. Rakentamisen ja infrarakentamisen päästötietokannat
- Suomen ympäristökeskus: Kuntakohtaiset käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästötiedot. Hiilineutraali-suomi.fi-sivusto
- Suomen ympäristökeskus: Kuntakohtaiset kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästötiedot. Hiilineutraali-suomi.fi-sivusto
- Helsingin yliopisto: Tavoitteena hiiliviisas kaupunkivihreä (CO-CARBON-tutkimushanke)