Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpajoissa tuodaan asukkaiden näkemykset yhteen

Suunnitteluatkaisun kuvaus

Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja on asukasosallisuuden malli, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita ratkoo kestävyyshaasteita yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa. Asukasosallisuuden mallissa kootaan ensin mahdollisimman monipuolinen ryhmä asukkaita kumppanuusryhmäksi.

Asukaskumppanuusryhmä kokoontuu työpajoihin, joissa käsitellään vuorotellen kestävän kehityksen teemoja asiantuntijoiden alustamana (kuva 1). Työpajojen välillä kumppanuusryhmän jäseniä kannustetaan vapaaehtoisiin haastetehtäviin, joiden tarkoituksena on levittää tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista. Tulevaisuuspajoissa kerrytetty aineisto jaetaan laajasti kaupungin eri toimialojen hyödynnettäväksi.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Tulevaisuuspajat mahdollistavat kestävän kehityksen tavoitteiden tarkastelemisen asukkaiden näkökulmasta. Lisäksi ne lisäävät asukkaiden näkemysten huomioimista kaupungin päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ratkaisulla on mahdollista myös lisätä ymmärrystä ja vertaisoppia kestävän kehityksen tavoitteista.

Tarkistuslista

• Varaa aikaa ja resursseja työpajajärjestelyihin sekä viestintään.
• Varmista, että työpajojen sisällöt vastaavat mahdollisimman hyvin aitoihin tarpeisiin konsultoimalla esimerkiksi asukkaita, edustuksellisia toimielimiä sekä kaupungin työntekijöitä.
• Rakenna luottamusta asukas-kumppanuusryhmän jäsenien välille panostamalla alkuvaiheen tutustumiseen.
• Kerää palautetta ja korjaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan jo prosessin aikana.
• Huomioi saavutettavuus ja varmista, että työpajatyöskentelyyn osallistuminen on mahdollista esimerkiksi muunkielisille.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Tulevaisuuspajojen valmisteluissa on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään konkretiaan ja asettamalla käytännönläheisiä tavoitteita ja mittareita työn vaikuttavuudelle. Haasteena voi olla, että työskentelyn pohjalta syntyneet ratkaisut toteutuvat vasta pidemmällä aikavälillä, jolloin niistä viestiminen asukas-kumppanuusryhmän kesken vaatii suunnitelmallisuutta.

[1], [2]