Liikenne ja kadut – Sopeutuminen
Epävakaat talvet vaikeuttavat katujen ja muiden yleisten alueiden hoidon suunnittelua. Talvien leutous heikentää etenkin sorateiden kuntoa. Hulevesien käsittelyn tehostaminen on koko toimialan yhteinen haaste.
Talvien leudontuminen ja sääilmiöiden äärevöityminen muuttaa kalustontarvetta
Liikenneväylien ja yleisten alueiden käytön ja ylläpidon tulevaisuuden haasteet ovat pitkälti yhtenevät maankäytön ja liikennesuunnittelun haasteiden kanssa. Erona on, että lyhytaikaisiin säähäiriöihin vastaaminen operatiivisen toiminnan suunnittelun kautta painottuu.
Tulevaisuudessa sääilmiöt ovat yhä äärevämpiä. Sään vaihteluun varautuminen on vaikeaa ja vähentää esimerkiksi lumipeiteajan vähenemisestä saatavaa hyötyä. Myös sääolojen luonnollisen vuosittaisen vaihtelun vuoksi kalustoa on vielä pitkään pidettävä varalla entiseen malliin.
Nollakelien yleistyminen etelässä siirtää kunnossapidon painopistettä liukkauden torjunnan suuntaan, muttei vähennä työmäärää. Pohjoisessa lumentulo voi puolestaan lähivuosikymmeninä jopa lisääntyä talvisateiden lisääntyessä.
Poikkeusolosuhteisiin varautumisen tarve lisääntynyt
Maantiekuljetusten ja yöajan kuorma-autoliikenteen lisääntyminen lisäävät tiestön ympärivuorokautisen kunnossapidon tarvetta. Sorateiden pehmeneminen routa-ajan lyhetessä on jo häirinnyt puunkuljetuksia ja toisaalta lisää painetta näille teille talvien yhä lyhyempänä korjuuaikana.
Tiehallinto linjaa, että poikkeusolosuhteiden aikaisesta kunnossapidosta tulisi olla urakoitsijoiden kanssa sovitut selvät suunnitelmat ja tavoitteet. Näin ainakin keskeiset väylät saataisiin pidettyä kunnossa. Sorateiden kuntoa pyritään parantamaan kelirikkokorjausten yhteydessä.
Hulevesien käsittely osana yleisten alueiden ylläpitoa ja suunnittelua
Sateisuuden lisääntyminen lisää hulevesien käsittelyn tarvetta. Hulevesiverkostoon kohdistuvaa rasitusta voidaan vähentää johtamalla hulevesiä vesiaiheisiin ja viheralueille, joilla osa niistä voidaan imeyttää. Avo-ojat ja kosteikot nähdään nykyään arvokkaina lisinä virkistysalueille. Myös varsinainen tulvatorjunta voidaan paikoin toteuttaa virkistysarvot huomioiden.
Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa hiljalleen eteläisempien lajien käyttämisen istutuksissa. Toisaalta kesien kuivuusjaksot heikentävät paikoin kasvuolosuhteita. Istutukset on suunniteltava huolella ja lisäkasteluun varauduttava. Leudoista talvista hyötyvät myös tuhoeläimet, kuten Etelä-Suomen kaupungeissa viime vuosikymmenellä runsastunut kanikanta osoittaa.