Liikennesuunnittelu – Sopeutuminen
Liikennesuunnittelussa sopeutumistarve johtuu kahdesta tekijästä, sääolojen muutoksista ja hillintätavoitteiden toteuttamisesta. Säähäiriöihin sopeutuminen tapahtuu etupäässä toimintatapojen suunnittelun ja sopeuttamisen kautta.
Äärevät sääilmiöt sopetumistoimien ajureina
Ilmastonmuutoksen vaikutukset korostuvat liikennesektorin pitkän tähtäimen suunnittelussa. Säähäiriöihin sopeutuminen tapahtuu etupäässä toimintatapojen suunnittelun ja sopeuttamisen kautta. Keskeistä on ennakoida paikallisten säähäiriöiden vaikutuksia ja luoda käytäntöjä ja vaihtoehtoisia reitityksiä niiden varalle. Myös viestintäyhteyksien ylläpidosta ja toimivuudesta huolehtiminen poikkeustilanteissa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Maakaapelointi, johtokatujen leventäminen ja sähkölinjojen siirtäminen metsistä teiden varsille vähentävät linjojen myrskytuhoriskiä ja nopeuttavat vaurioiden korjausta.
Liikenneverkoilla ja muulla yhdyskuntarakenteella yhtäläiset haasteet
Liikenneverkon suunnittelussa kunta kohtaa samat haasteet kuin maankäytön suunnittelussakin. Tulvat ja kantavuusongelmat ovat näistä keskeisimpiä. Kriittiset kohdat kuten alikulut tulisi suojata tulvilta jo rakennusvaiheessa esimerkiksi varustamalla ne riittävillä pumppaamoilla. Parhaimmillaan koko katuverkoston voi suunnitella johtamaan ylimääräisiä hulevesiä vaarattomille alueille, esimerkiksi viheralueille.
Radanpitoon vaikuttavia säähäiriöitä ovat muun muassa ratapenkereiden eroosio, lumen kinostuminen, painaumat ja sähkölaitteiston häiriöt. Vaikutukset ovat luonteeltaan liikennehäiriöitä ja kunnossapidon lisäkustannuksia.
Jalankulun ja pyöräliikenteen sujuvuus turvattava kaikissa olosuhteissa
Kestävän liikennesuunnittelun tulisi tukea aluerakenteen tiivistämisen tavoitteita. Raideliikenteeseen tukeutuvaa joukko- ja kevyttä liikennettä tulisi edelleen kehittää käyttäjäystävällisempään suuntaan, muuttuvat olosuhteet huomioiden.
Pidentyvä lumeton aika ja talvien lämpeneminen mahdollistavat pyöräilykauden jatkamisen pidemmälle syksyyn, kunhan väylien ylläpitoon kiinnitetään huomiota. Myös polkupyörien säilytystilat ja suojakatokset ovat kunnan keinoja tukea kevyttä liikennettä. Näiden kustannuksia voivat esimerkiksi joukkoliikenneasemien yhteydessä jakaa kunta ja Ratahallintokeskus.