Maamassojen kierrätys vähentää jätettä ja kuljetustarvetta

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Maarakentamisessa käytettävien luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla. Niitä voidaan saada ylijäämämaista (kuva 1), teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista . Tavoitteena on hyödyntää maa-ainekset joko niiden syntypaikalla tai muussa maanrakennuskohteessa. [1]. Käyttökohteita ovat muun muassa tienpohjat, pohjarakentaminen, pengerrykset, meluvallit ja maisemointi [2].

Maa-aineksen tehokkaan jatkohyödyntämisen edellytyksenä on, että maa-aines lajitellaan kaivu- ja irrotusvaiheessa erikseen muista aineista, kuten roskista. Maamassan pilaantumattomuutta voidaan arvioida aistinvaraisesti. Vaikka maa-aines ei täytä pilaantumattoman maan kriteeriä, voidaan sitä kuitenkin hyödyntää. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon maa-aineksesta syntyvät ympäristö- ja terveysriskit. Riskejä voidaan vähentää pitkäaikaisin suojaus- ja erityisrakentein tai esimerkiksi stabiloimalla maa-aines. [2]

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Maamassoja koordinoimalla ja turhaa siirtelyä välttämällä voidaan vähentää maarakentamisen kustannuksia ja päästöjä (muun muassa polttoaineen kulutuksen aiheuttamia) merkittävästi. Säästöjä saadaan, kun maamassojen kuljetustarve vähenee, maankaatopaikoille ja muille kaatopaikolle viedyn jätteen määrä pienenee ja neitseellisen kiviaineksen hankintatarve vastaavasti vähenee.

Tarkistuslista

• Selvitä, mitä maamassoja kohteessa syntyy ja voidaanko niitä hyödyntää alueen rakentamisessa tai lähialueen rakentamisessa myöhemmin.
• Mitkä ovat jätteenä syntyvien maamassojen tekniset ominaisuudet? Onko maa pilaantumatonta?

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Maamassojen siirroista ja erityisesti rakennusten purkutyömaiden yhteydessä syntyvässä jätteistä on säännelty ympäristölupaprosessin lisäksi erillisillä asetuksilla. MARA-asetuksen myötä tiettyjä jätteitä voidaan hyödyntää maarakennuksessa luonnonkiviaineksen sijaan myös ilman ympäristölupaa. Asetusta sovelletaan suunnitelmalliseen maarakentamiseen ja siihen liittyvään jätteen väliaikaiseen varastointiin. [3]

Jotta jäte voidaan hyödyntää oikea-aikaisesti, on jätteen tuottajien tunnettava jätteen tekniset omi-naisuudet sen ympäristökelpoisuuden (laadunvarmistus) lisäksi. Näin myös hyödyntämiskohteiden haltijoiden on helpompi hyödyntää kiertomateriaaleja luonnonkivi- tai maa-aineksen sijaan.

Kuntien on mahdollista edistää kiertotalouden toteutumista määrittelemällä hankinnoissaan tiettyjä minimivaatimuksia jätteiden hyötykäytölle sekä avaamalla rajapintoja uusille, uudelleenkäytön mahdollistaville toimenpiteille esimerkiksi purkutoimenpiteissään [4]

[5]