Tulevaisuuden mallinnuksiin pohjautuvalla visualisointityökalulla voit tarkastella itsellesi räätälöityä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vuoteen 2040 mennessä. Sen avulla voit tutustua omalle asuinpaikallesi arvioituihin muutoksiin, verrata niitä Suomen keskimääräisiin muutoksiin ja saada tietoosi oman henkilökohtaisen haavoittuvuustasosi. Voit syöttää työkaluun myös muita kuin omia tietojasi. Tulosten perusteella voit pohtia esimerkiksi omaa näkökulmaasi päästövähennysten tarpeellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen.
Visualisointityökalu vertaa nykypäivän tasoa kahteen mallinnettuun skenaarioon eli tulevaisuuskuvaan:
”Kasvavien päästöjen polku” (SSP2-4.5) tarkoittaa, että päästöt jatkavat kasvuaan vuoteen 2040 asti.
”Päästöjen vähentämisen polku” (SSP1-2.6) tarkoittaa, että päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun vuoden 2020 jälkeen.
Ensimmäinen polku vastaa globaalien päästöjen todennäköisintä suuntaa. Jälkimmäinen polku on linjassa Suomen ilmastolain (423/2022) mukaisten tavoitteiden kanssa mutta olettaa myös, että päästöt vähenevät nopeasti muissakin maissa.
Visualisointityökalun kuva näyttää muutoksen vuoteen 2040 mennessä prosentteina (verrattuna nykypäivään) viiden eri suureen osalta syöttämällesi sijainnille.
Lämpöaaltopäivät tarkoittavat päiviä, jotka kuuluvat vähintään kuuden päivän putkeen, jolloin lämpötila on yli +22 °C. Suomessa lämmön terveyshaitat ja kuolleisuusriski kasvavat jyrkästi, kun kyseinen kynnysarvo ylittyy useana päivänä peräkkäin. [1]
Talven kesto tarkoittaa lumitalven kestoa, jolloin lämpötila on pakkasen puolella.
Rankkasadepäivät tarkoittavat päiviä, jolloin sademäärä ja sateen intensiteetti ylittävät kynnysarvon 15 mm.
Ilmanlaadusta johtuvat sairaudet voivat olla esimerkiksi hengitys- tai verenkiertoelimistön sairauksia. Ilmansaasteiden pitoisuuden ja tautivasteen avulla määritetään niin kutsuttu DALY-luku, joka kuvaa tautitaakkaa haittapainotettuina elinvuosina, siis sairauksille ”menetettyjen” elinvuosien määrää [2], [3].
Kotialouksien sähköenergiankulutus riippuu ennen kaikkea lämmitystarpeesta, joka muuttuu muuttuvassa ilmastossa [4].
Haavoittuvuus ilmastoriskeille ja ilmanlaadun terveyshaitoille riippuu asuinympäristösi piirteistä (muun muassa tulvariskistä, rakennetun pinnan osuudesta) sekä henkilökohtaisista ominaisuuksistasi (ikä, tulotaso, koulutus, terveystilanne, sosiaalisuus) [5], [6], [7].
Käytetyt mallit ja aineistot
Ilmastomallit: CIL Global Downscaled Projections for Climate Impacts Research (CC-BY-4.0) [8]
Sähkönkulutus / lämmitystarveluvut ilmastoskenaarioissa: Ilmatieteen laitos / Ilmastopalvelu ja [10]
Tulvariskialueet ja CORINE-maanpeiteaineisto: [11]
Roberto Astone, R. & Vaalavuo, M. 2021. Climate change and health: Consequences of high temperatures among vulnerable groups in Finland. Finnish institute for health and welfare (THL), Helsinki. Discussion paper 40/2021. 36 p.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-780-7
Héroux, M. E., Anderson, H. R., Atkinson, R., Brunekreef, B., Cohen, A., Forastiere, F., Hurley, F., Katsouyanni, K., Krewski, D., Krzyzanowski, M., Künzli, N., Mills, I., Querol, X, Ostro, B. & Walton, H. 2015. Quantifying the health impacts of ambient air pollutants: recommendations of a WHO/Europe project. International Journal of Public Health, Volume 60, Number5: 619–627.
https://doi.org/10.1007%2Fs00038-015-0690-y
Hänninen, O., Knol, A. B., Jantunen, M., Lim, T. A., Conrad, A., Rappolder, M., Carrer, P., Fanetti, A.-C., Kim, R., Buekers, J., Torfs, R., Iavarone, I, Classen, T., Hornberg, C., Mekel, O. C. L& EBoDE Working Group. 2014. Environmental burden of disease in Europe: assessing nine risk factors in six countries. Environmental Health Perspectives, Volume 122, Number 5: 439–446.
https://doi.org/10.1289/ehp.1206154
Lassila, J., Haakana, J., Haapaniemi, J., Räisänen, O., Partanen, J. 2019. Sähköasiakas ja sähköverkko 2030. LUT-yliopisto, Lappeenranta. LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research Reports. 79 p.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-357-2
Rohat, G., Flacke, J., Dosio, A., Pedde, S., Dao, H. & Van Maarseveen, M. 2019. Influence of changes in socioeconomic and climatic conditions on future heat-related health challenges in Europe. Global and Planetary Change, Volume 172: 45–59.
https://doi.org/10.1016/j.gloplacha.2018.09.013
Lung, T., Lavalle, C., Hederer, R., Dosio, A. & Bouwer, L. M. 2013. A multi-hazard regional level impact assessment for Europe combining indicators of climatic and non-climatic change. Global Environmental Change, Volume 23, Issue 2: 522–536.
https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2012.11.009
Ruuhela, R., Hyvärinen, O. & Jylhä, K. 2018. Regional Assessment of Temperature-Related Mortality in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health, Volume 15, Issue 3: 406.
https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2012.11.009
Stevens, B., Giorgetta, M., Esch, M., Mauritsen, T., Crueger, T., Rast, S., Salzmann, M., Schmidt, H., Bader, J., Block, K., Brokopf, R., Fast, I., Kinne, S., Kornblueh, L., Lohmann, U., Pincus, R., Reichler, T., & Roeckner, E. 2013 Atmospheric component of the MPI-M Earth System Model: ECHAM6. Journal of Advances in Modeling Earth Systems, Volume 5, Issue 2: 146–172.
https://doi.org/10.1002/jame.20015