Opas tukee ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua

Opas on tarkoitettu kaupunkisuunnitteluun osallistuville toimijoille

Tämä Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -opas tai tässä lyhyemmin kaupunkisuunnitteluopas käsittelee kaupunkisuunnittelua alueidenkäytön, kaavoituksen ja rakentamisen näkökulmista. Opas tuo yhteen tietoa ja työkaluja, jotka ovat hyödyllisiä alueidenkäytön ja rakentamisen suunnittelussa esimerkiksi kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille sekä kuntien ja kaupunkien päättäjille ja asukkaille.

Opas on toteutettu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluun osallistuvien toimijoiden kanssa. Oppaaseen on koottu kokemuksia ja esimerkkejä aidoista suunnittelukohteista sekä tutkimushankkeista.

Opas kokoaa yhteen tietoa ja työkaluja alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tueksi

Kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli ilmastokestävyyden edistämisessä, sillä tulevaisuudessa suurin osa maailman väestöstä asuu kaupunkimaisilla alueilla. Suomessa kaupunkisuunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki [1], maankäyttö- ja rakennusasetus [2], valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet [3] sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) [4]. Lisäksi alueidenkäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat monet muut lait sekä EU:n lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. Voimassa olevan lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä [1].

Tätä kaupunkisuunnitteluopasta laadittaessa Suomen alueidenkäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista ohjaavat lait ovat uudistumassa. Uudistuksen myötä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on jatkossa huomioitava entistä vahvemmin kaupunkisuunnittelussa. Alueidenkäytön lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025 [5]. Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa , ja se ohjaa rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä [6]. Samassa yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen säädökset, ja jäljellä jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi [5].

Kansainvälisesti merkittäviä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämisessä pitää sisällään Pariisin ilmastosopimus [7] , [8], johon myös Suomen ilmastolaki [9] nojaa. Suurin osa maailman maista on sitoutunut myös YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan, jossa on asetettu maailmanlaajuiset tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi [10], [11]. Valtioiden lisäksi kestävän kehityksen tavoitteista on muodostunut yhteinen lähestymistapa myös paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten keskuudessa.

Tämä kaupunkisuunnitteluopas tukee ilmastokestävyyden edistämistä osana alueidenkäytön suunnittelua ja rakentamista kokoamalla yhteen tutkittua tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen opas tarjoaa laaja-alaisesti tietoa ja työkaluja, painottuen kestävän kehityksen tavoitteen 11 (Kestävät kaupungit ja asuinyhdyskunnat) sekä tavoitteen 13 (Ilmastotekoja) edistämiseen.

Opas käsittelee kaupunkisuunnittelua ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmista

Kaupunkisuunnitteluopas kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja parhaita käytänteitä. Lisäksi opas sisältää lukuisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista sekä tarkistuslistoja kaupunkisuunnittelun toimijoille.

Oppaassa on myös runsaasti linkkejä muihin tietolähteisiin, kuten oppaisiin ja työkaluihin. Näkökulmina on otettu huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen.

Opas on kehitetty vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa

Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua -oppaan kehitystyössä tärkeässä osassa olivat yhteistyö ja vuoropuhelu kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja tiedemaailman välillä. Oppaan kehitystyössä on kuultu kaavoittajien, kaupunkikehittäjien ja myös nuorten näkemyksiä kaupunkisuunnitteluun sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Oppaan lähestymistapa ja sisältö perustuvat monitavoitteiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Sen kehittämisessä hyödynnettyjä työkaluja ovat olleet esimerkiksi kyselyt, haastattelut, seminaarit ja työpajat.

Oppaan ovat toteuttaneet Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat osana LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hanketta. Osahankkeen tavoitteena oli kehittää ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet, joissa huomioidaan sekä ilmastonmuutoksen hillintä että muutokseen sopeutuminen. Oppaan tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Oppaan sisältö edustaa ainoastaan CANEMURE-hankkeen näkemyksiä. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA tai Euroopan komissio eivät ole vastuussa oppaan sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

[12]