Rakentaminen – Hillintä
Rakennukset käyttävät noin 30 % Suomessa kulutettavasta energiasta. Rakennusten ja kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen hillintä perustuu energiankulutuksen pienentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, ilmanvaihto, lämmin vesi ja valaistus. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 30 %.
Uudisrakentaminen matalaenergia- tai passiivitaloina
Uudisrakentamisessa on mahdollisuus ratkaisevasti vähentää rakennuksen lämmitystarvetta. Kaikki uudisrakentaminen tulisi toteuttaa matalaenergia- tai passiivitaloina, joissa lämmitysenergian tarvetta on pienennetty niin paljon kuin mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Myös nollaenergiatalot ovat mahdollisia toteuttaa Suomessakin. Puun käyttö rakennusmateriaalina varastoi hiiltä ja vähentää siten rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Korjausrakentaminen, energian käytön säätö ja seuranta
Korjausrakentamisessa tavoitteena tulisi olla vähintään energiankulutuksen puolittaminen. Kustannustehokkaimpia keinoja ovat ilmanvaihtojärjestelmässä toteutettavat lämmön talteenoton tehostamisratkaisut. Ilmanvaihto aiheuttaa noin puolet rakennusten lämpöhäviöistä. Noin 20 % lämmöstä kulkeutuu pois lämpimän käyttöveden mukana.
Lämmityksen, ilmanvaihdon, vedenkulutuksen ja valaistuksen tarpeenmukainen säätö ja ohjaus ovat tärkeä osa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista. Reaktiivinen reaaliaikainen kulutusseuranta tehostaa säästötoimia ja motivoi käyttäjiä.
Uusiutuvaan energiaan
Uusiutuvaan energiaan perustuva kaukolämpö on ihanteellinen rakennusten lämmitysratkaisu. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto parantaa vielä tuotannon hyötysuhdetta. Lämpöverkon ulkopuolella öljylämmityksestä tulisi siirtyä vähäpäästöisiin lämmitystapoihin kuten hakkeen käyttöön tai maalämpöön. Lämpöpumpuilla, tulisijoilla ja aurinkokeräimillä voidaan vähentää ja tasata energiankulutusta sähkölämmitystaloissa.
Loma-asuntojen määrä lisääntyy nopeasti ja niiden merkitys sähkönkulutuksessa on jo nyt huomattava. Loma-asunnot tulisi suunnitella ja rakentaa siten, etteivät ne tarvitse jatkuvaa lämmitystä. Muutoin niihin pätevät samat energiansäästötoimet kuin muuhun rakentamiseen.
Lähteinä , , , , , , ,
Tarkistuslista
Energiansäästö ja energiatehokkuus: Onko kunta mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (TEM) tai energiaohjelmassa (Motiva)?
Kuntien energiatehokkuussopimuksen (TEM) allekirjoittaminen tai Kuntien energiaohjelmaan (Motiva) liittyminen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Energiatehokkuustoimikunnan mukaan Suomessa on vuoteen 2020 mennessä mahdollista säästää huomattavasti energiaa. Uudella ajoneuvoteknologialla voidaan säästää 8,5 TWh, uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen määräysten tiukentamisella 4,9 TWh, energiatehokkuussopimusten laajentamisella 2,8 TWh sekä laitteiden energiavaatimuksilla 2,1 TWh. |
+ Energiatehokkuustoimet maksavat itsensä nopeasti takaisin. |
Valtiovalta (TEM, Motiva) ja kunta-ala (Kuntaliitto) ovat luoneet toimivat instrumentit (energiatehokkuussopimus, energiaohjelma, ilmastonsuojelukampanja) tukemaan kuntien energiatehokkuuden lisäämispyrkimyksiä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. |
+ Ne edistävät myös työllisyyttä ja parantavat energiaturvallisuutta. Investoiminen energiatehokkuuteen edistää teknologian kehittymistä, millä on myös työllistäviä vaikutuksia. |
Tunnistetaan parhaat tavat säästää energiaa ja parantaa energiatehokkuutta - ja tätä kautta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. |
+ Valtiovalta tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %). |
Kunta saa henkilöstönsä koulutukseen energia-asioiden opetuspaketin. |
+/- Ohjelmien laadinta ja niiden seuranta vaativat työpanosta, vaikkakaan kustannukset eivät lopulta ole korkeita. |
|
- Kustannukset voivat aluksi nousta, kun tehdään investointeja. |
Tiedotus ja viestintä: Miten paikallinen verkkoyhtiö hoitaa energiatehokkuuspalvelut?
Verkkoyhtiön energiatehokkuuspalvelut, kiinteistön energiakatselmus
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Kiinteistön energiakatselmus soveltuu sellaisen liike- tai palvelurakennuksen energiansäästöpotentiaalin selvittämiseen, jossa on tavanomaiset talotekniset järjestelmät. Sitä voidaan käyttää myös suuren tai tekniikaltaan monimutkaisen rakennuksen – esim. sairaalan tai uimahallin – katselmusmenetelmänä. |
+ Energiakatselmuksen tarkoituksena on kartoittaa taloudellisesti kannattavat energiansäästökeinot. |
Samalla voidaan myös selvittää mahdollisuudet uusiutuvan energian käyttöön. |
+/- Alkuinvestoinnit voivat olla kalliita, mutta joissain tapauksissa tuloksia voidaan saada jopa ilman investointeja. Energian säästö maksaa investointeja takaisin. |
Kuntien asuntokannan katselmuksille voi saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). |
- Analyysien teko vaatii työpanosta. |
|
+ Kuntien asuntokannan katselmuksille voi saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). |
Tiedotus ja viestintä: Onko energiansäästötiedotus kuntalaisille ja mökkiläisille järjestetty? Tunnetaanko kunnassa rakennuskanta ja sen lämmitysjärjestelmät? Onko yritysten ja kuntalaisten kiinnostus ja tarpeet energiansäästötoimiin selvitetty?
Asukkaille suunnattu energiaviestintä
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Kustannussäästöjä painottava asukkaille suunnattu energiaviestintä tuottaa hyvin toteutettuna tuloksia. |
Joskus käytössä olevan lämmitysratkaisun tehostaminen ei ole mahdollista, vaan on järkevämpää uusia järjestelmä kokonaan. |
+ Käytössä olevien lämmitysratkaisujen tehostamisella on pienemmät kustannukset kuin kokonaan uuden järjestelmän käyttöönotolla. Energian säästö maksaa nopeasti kustannukset takaisin. |
|
|
+ Lämmitysjärjestelmien huolto ja kunnostus lisäävät alan työllisyyttä ja ehkäisevät suurempien kustannusten syntyä. |
|
|
+ Viestinnän kustannukset pienet suhteessa saatavaan hyötyyn. |
Energiansäästö ja energiatehokkuus: Onko kunnan kiinteistöissä tehty energiakatselmukset?
Kiinteistön energiakatselmus
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Kiinteistön energiakatselmus soveltuu sellaisen liike- tai palvelurakennuksen energiansäästöpotentiaalin selvittämiseen, jossa on tavanomaiset talotekniset järjestelmät. Sitä voidaan käyttää myös suuren tai tekniikaltaan monimutkaisen rakennuksen - esim. sairaalan tai uimahallin - katselmusmenetelmänä. |
+ Energiakatselmuksen tarkoituksena on kartoittaa taloudellisesti kannattavat energiansäästökeinot. |
Energiakatselmuksessa analysoidaan kiinteistön energian käyttö. Katselmuksessa selvitetään energian säästömahdollisuudet ja määritellään sopivat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. |
+/- Alkuinvestoinnit voivat olla kalliita, mutta joissain tapauksissa tuloksia voidaan saada jopa ilman investointeja. Energian säästö maksaa investointeja takaisin. |
Samalla voidaan myös selvittää mahdollisuudet uusiutuvan energian käyttöön. |
- Analyysien teko vaatii työpanosta. |
Kuntien asuntokannan katselmuksille voi saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). |
+ Kuntien asuntokannan katselmuksille voi saada tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). |
Uusiutuva energia: Onko kaukolämpövaihtoehto uusiutuvalla energialla (esim. hake, olki, biokaasu) selvitetty? Käytetäänkö alueen energiantuotantolaitoksissa fossiilisia polttoaineita? Voitaisiinko ne vaihtaa bioperäisiin polttoaineisiin kokonaan tai osittain?
Fossiilisten polttoaineiden vaihtaminen biopolttoaineeseen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Vähentää fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä. |
Hakkuutähteiden energiakäyttö saattaa köyhdyttää metsän ravinne- ja hiilivarastoja. |
+ Työllistää paikallisia puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjiä. |
Energiatuotannon rakenne muuttuu ekologisesti kestävään suuntaan. |
Lisääntynyt puupolttoaineiden käyttö voi pienentää metsien biodiversiteettiä. |
+ Isot energialaitokset voivat joissain tapauksissa saada tuottoja myymällä päästöoikeuksia (EU:n päästökauppa) . |
Lisää energiahuollon kotimaisuusastetta ja mahdollistaa lähipolttoaineiden käytön. |
Biopolttoaineiden erilaiset ominaisuudet fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna edellyttävät lisätilan tarvetta. |
+/- Biopolttoaineiden saatavuus ja hintakilpailukyky ratkaisevat, mille tasolle (mihin osuuteen) niiden käytössä yksittäisissä laitoksissa päästään. |
Lisää paikallisia työmahdollisuuksia (puunkorjuu ja kuljetukset). |
Laajamittainen metsien energiahyödyntäminen voi johtaa kestämättömään metsätalouteen. |
- Biopolttoaineiden käyttö ei ole nykyisillä hintasuhteilla isojen laitosten näkökulmasta taloudellisesti järkevää . |
Korvattaessa turvetta happamoittavat, rehevöittävät ja hiukkasvaikutuksia aiheuttavat typpipäästöt vähenevät. |
Kuljetuksista aiheutuvat ympäristöhaitat voivat lisääntyä. |
- Saattaa isoilla laitoksilla vaatia merkittäviä uusinvestointeja . |
Hakkuutähteet saadaan metsästä hyötykäyttöön. |
Puunjalostusteollisuuden tuotantokustannukset saattavat nousta puun lisääntyneen kilpailevan kysynnän seurauksena. |
- Saattaa aiheuttaa raaka-ainekustannusten nousua puunjalostusteollisuudessa. |
Sopimukset ja ohjelmat: Onko kunta mukana Kuntaliiton käynnistämässä Kuntien ilmastonsuojelukampanjassa? Onko kunta muussa yhteydessä laskenut kasvihuonekaasupäästönsä, päättänyt päästövähennystavoitteista ja laatinut kasvihuonekaasupäästöjen seurantaohjelman?
Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen
Vahvuudet, puoltavat tekijät |
Heikkoudet, epävarmuudet |
Kustannukset, talousvaikutukset |
Sitouttaa kunnan toimijoita pitkän aikavälin tavoitteisiin. |
Strategioiden ja ohjelmien edistymistä tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. |
+ Ilmastostrategiassa kustannussäästöjä voidaan saada välillisesti esim. energiansäästön kautta. Energiatehokkuussopimuksessa säästöt ovat välittömiä. |
Osoittaa konkreettisesti toimet, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä kuntatasolla. |
Strategioiden ja ohjelmien edistymistä tulee seurata systemaattisesti, muuten niiden hyödyt voivat jäädä saavuttamatta. |
- Kustannukset voivat ainakin alussa nousta, kun tehdään investointeja. |
|
|
+/- Strategian ja ohjelmien laadinta sekä niiden seuranta vaativat työpanosta, vaikkakaan kustannukset eivät lopulta ole korkeita. |
|
|
+ Valtiovalta tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %). |