Routakerros ohenee

Ilmaston lämmetessä maa ei enää jäädy yhtä paksulti kuin tätä nykyä

Kuvassa on esitetty, kuinka paljon lumettoman maan routa suhteellisesti ottaen vähenee, jos ilmaston lämpeneminen toteutuu sellaisena kuin mitä mallit keskimäärin ennustavat. Muutos on selvempi etelässä kuin pohjoisessa. Lapissa routakerros ohenee vuosisadan puoliväliin tultaessa noin neljänneksellä, vuosisadan loppupuolella jo 30-40 %. Etelä-Suomen sisämaassa routaa on vuosisadan lopulla vajaa puolet nykyisestä. Lounaissaaristossa maa olisi talvisinkin enimmän aikaa sula.[1][2]

Tulevaisuudessakin roudan määrä kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen, sen mukaan miten pakkaset kunakin talvena paukkuvat. Kuvan kartat esittävät tilannetta lämpötiloiltaan tyypillisenä talvena. Kylmimpinä talvina maan pintakerros jäätyisi tulevaisuudessakin ulkosaaristoa myöten.

Mallitulosten välillä eroja

Kuvan laskelman pohjana on käytetty mallien keskimäärin ennustamaa lämpötilan kohoamista, ja kyseessä on myös kolmen kasvihuonekaasuskenaarion keskiarvo. Todellisuudessa sekä eri kasvihuonekaasuskenaarioissa että mallien ennusteissa on eroja, mikä tuo tuloksiin epävarmuutta.

Roudan määrä riippuu myös lumikerroksen paksuudesta

Nyt esitetty laskelma pätee ainoastaan lumettomilla alueilla, esimerkiksi lentokentillä ja pääteillä. Tällaisilla alueilla suurin talven aikana esiintyvä roudan paksuus riippuu maalajista ja kertyneestä pakkassummasta.

Kuvan perusteella ei voida päätellä, miten paljon routaa esiintyy esimerkiksi pelloilla ja metsissä. Siellä lumipeite toimii tehokkaana lämmöneristeenä. Maa ei näin jäädy yhtä syvälle kuin niillä alueilla, joilta lumet aurataan tai lapiodaan pois.