Sadepuutarha yhdistää hulevesien hallinnan vaiheet luonnonmukaisesti

Ratkaisu

Sadepuutarha on hulevesiä viivyttävä ja kasvillisuutta sisältävä suunniteltu painanne. Sen avulla voidaan ehkäistä hulevesitulvia, puhdistaa hulevesiä ja lisätä alueen viihtyisyyttä.

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Sadepuutarha on maisemaan mukautuva suunniteltu painanne, joka yhdistää hulevesien hallinnan eri vaiheet, kuten vesien johtamisen, varastoinnin, haihduttamisen, imeytyksen ja suodatuksen luonnonmukaisesti (kuva 1). Suunnitteluvalinnoilla voidaan vaikuttaa sadepuutarhaan ulkonäköön (esimerkiksi kukkapenkki tai kosteikko, murskekivet) ja kokoon.

Kuva 1. Kuninkaantammen sadepuutarha Helsingissä.

© Helsingin kaupunki / Susa Junnola

Sadepuutarha sopii esimerkiksi korttelipihaan tai kaupunkipuistoihin/pihoihin. Sadevesipuutarhaa voidaan edellyttää hulevesiselvitykseen perustuvalla kaavamääräyksellä hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta ja paikallisesta viivytyskapasiteetistä. Sadepuutarhan kasvillisuuden valinnassa on tärkeää, että kasvit sietävät toisinaan jopa lammikoituvaa vettä mutta myös kuivuutta.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Sadepuutarhan avulla voidaan viivyttää ja imeyttää hulevesiä, minkä lisäksi kasvillisuus puhdistaa valumavesistä ravinteita ja haitta-aineita. Kasvillisuuden avulla voidaan imeä vettä ja kuohkeuttaa maata. Kasvillisuus ja puusto myös viivyttää sadeveden matkaa maahan. Lisäksi viherpinta-ala lisää haihduntaa ja torjuu helteiden aikaan syntyvää lämpösaarekeilmiötä kaupunkiympäristössä.

Sadepuutarhan avulla voidaan myös edistää luonnon monimuotoisuutta, sillä monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus houkuttelee paikalle etenkin erilaisia hyönteisiä ja pölyttäjiä. Hyvin suunniteltu sadepuutarha lisää alueen virkistys- ja esteettisiä arvoja sekä vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Tarkistuslista

  • Tee hulevesiselvitys/ suunnitelma ja määritä hulevesien käsittelyn tavoitteet.
  • Huomioi ilmastonmuutoksen vaikutus sadantaan.
  • Määritä kaavassa viivytystilavaatimus esimerkiksi 0,3–0,5 m³ 100 m²:ä kohti läpäisemätöntä pinta-alaa.
  • Hyödynnä viherkerrointa.
  • Hyödynnä luontaiset valumareitit ja minimoi päällystetty ala.
  • Kiinnitä huomiota kasvillisuuden kestävyyteen ja monilajisuuteen.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Rakentaminen on usein mahdollista vain uusissa kohteissa, minkä lisäksi on huomioitava puutarhan ylläpidon ja kunnostuksen hoito. Lisäksi ristiriitoja voi syntyä energiatehokkaan tiivistyvän kaupunkirakenteen kanssa. Monihyöty- ja kustannustehokkuusarviot voivat tukea ratkaisun valintaa.

[1], [2], [3], [4]

  • Suomen Kuntaliitto 2012. Hulevesiopas. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 297 s. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2012/1481-hulevesiopas
  • Inkiläinen, E., Tiihonen, T. & Eitsi, E. 2014. Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille. Helsingin ympäristökeskus. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2014. 90 s. (PDF) https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-08-14.pdf
  • Tahvonen, O. 2018. Adapting bioretention construction details to local practices in Finland. Sustainability, Volume 10, Issue 2, 276. https://doi.org/10.3390/su10020276
  • Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s. http://hdl.handle.net/10138/576343

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.