Suomessa käytetään paljon uusiutuvaa energiaa

Uusiutuvaa energiaa on saatavilla useassa muodossa

Uusiutuvien energialähteiden varannot eivät kestävällä tavalla käytettynä vähene pitkällä tähtäimellä.aksi energiaksi kutsutaan energiantuotantomuotoja, joissa primäärienergian lähdettä voidaan inhimillisillä mittasuhteilla mitattuna pitää loppumattomana. Tällaista Suomessa käytettäviä uusiutuvan energian lähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla talteen otettu maa- ja ilmalämpö, biokaasu, biohajoavat kierrätys- ja jätepolttoaineet sekä puuperäiset ja muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet. [1]

Uusiutuvan energian osuus Suomessa käytetystä energiasta on kasvanut nopeasti. Vuonna 2018 uusiutuvaa energiaa oli lähes 37 prosenttia kokonaiskulutuksesta, kun osuus vuonna 1990 oli 18 prosenttia. [2] (kuva 1)

Bioenergian merkitys on suuri Suomessa

Bioenergiassa auringon energia on ensin sitoutunut yhteyttämisen kautta kasvimassaan ja tuotettu kasvusto käytetään energialähteenä. Bioenergian lähteitä ovat esimerkiksi puupolttoaineet, peltobiomassat, tuotantoeläinten lanta, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus sekä kalanjalostuksen ja elintarviketeollisuuden tähteet. [3]

Puuperäiset polttoaineet ovat suurin yksittäinen energianlähde Suomessa. Niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 27 prosenttia. [2] Suomessa puuperäinen energia pohjautuu pitkälti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin. Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on pitkään hyödynnetty energiana. (kuva 2) Hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä korjattavista hakkuutähteistä ja metsähakkeesta puolestaan tuotetaan sähköä ja lämpöä. Myös kotitaloudet käyttävät huomattavan määrän polttopuuta ja puupellettejä. Lisäksi useat puutuotteet ja -rakenteet voidaan elinkaarensa lopussa hyödyntää energiana. [3]

Biomassan kasvihuonekaasupäästöt ovat keskimäärin suuremmat kuin muilla uusiutuvilla energiamuodoilla

Kun verrataan eri uusiutuvien energiamuotojen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, käy ilmi, että biomassan päästöt ovat keskimäärin huomattavasti suuremmat kuin tuuli- ja vesivoimalla sekä aurinko- ja geotermisellä energialla. (kuva 3) Elinkaaritarkastelussa on mahdollisimman kattavasti otettu huomioon energiamuodon koko tuotantoketju laitteiden ja raaka-aineiden valmistuksesta sekä käytön aikana ja jätteistä syntyvät päästöt. Bioenergian päästöt riippuvat metsien hiilivarastojen kehityksestä. Biomassan käyttö voi olla vähäpäästöistä lähinnä silloin, kun sen rinnalla metsien hiilivarastoja ylläpidetään tai hiilinieluja kasvatetaan. [5], [6]

Tuuli- ja aurinkoenergia kasvavat, vesivoima pysyy ennallaan

Vesivoimalla katetaan Suomessa noin neljä prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta, mutta noin 15 prosenttia sähkön kulutuksesta. [2] Uusien vesivoimaloiden rakentaminen Suomeen on epätodennäköistä johtuen ympäristönsuojelullisista syistä. Olemassa olevien vesivoimalaitosten tehoa voidaan kuitenkin kasvattaa peruskorjausten yhteydessä. [7]

Tuulivoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 1,5 prosenttia, ja aurinkoenergian vain 0,3 promillea. Sähkön kulutuksesta tuulivoima kattaa puolestaan 7 prosenttia ja aurinkoenergia 0,1 prosenttia. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus Suomessa tuotetusta energiasta kasvaa. Vuonna 2018 tuulivoiman tuotanto kasvoi 22 prosenttia edellisvuodesta ja aurinkoenergian tuotanto 63 prosenttia. [2]

Lämpöpumput ovat kasvattaneet merkitystään 2000-luvulta lähtien

Lämpöpumppujen käyttö lämmityksessä on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alkupuolelta lähtien (kuva 2) [2] Lämpöpumput toimivat sähköllä ja ottavat pumpputyypistä riippuen lämpöenergiaa ulkoilmasta, rakennuksen poistoilmasta, vedestä, maasta tai kalliosta. [8]

Lämpöpumppujen merkitys energiajärjestelmässä ja esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Lämpöpumput ovat erittäin vähäpäästöinen tapa tuottaa lämpöä, mikäli niiden käyttämä sähkö tuotetaan vähähiilisillä energiamuodoilla kuten tuuli-, vesi-, ydin- ja aurinkovoimalla, biokaasulla tai muulla puhtaalla kaasuteknologialla. [9]

Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta

Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttavat Suomen omat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit (muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppadirektiivi), jotka Suomen on huomioitava energiapolitiikassaan. Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään nykyisestä. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta nousee 2020-luvun loppuun mennessä yli 50 prosenttiin nykyisestä noin 40 prosentista. [10]