Tilatehokkuudella ja yhteiskäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä
Tilatehokkuutta voidaan edistää kaavoittamalla alueille yhteiskäyttöön perustuvia tiloja. Siten voidaan tukea erilaisten palvelujen sijoittumista ja monipuolista yhdyskuntarakennetta. Tilatehokkuuden ja muuntojoustavuuden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä, kustannuksia sekä ilmastopäästöjä.
Suunnitteluratkaisun kuvaus
Tilatehokkuutta voidaan edistää kaavoittamalla alueille yhteiskäyttöön perustuvia tiloja sekä tukemalla erilaisten palvelujen sijoittumista ja monipuolista yhdyskuntarakennetta. Periaatteena tulee olla, että yhteiskäyttötilat (pesuhuoneet, saunatilat, pyykkituvat) korvaavat osittain tai kokonaan asukkaiden omassa käytössä olevia tiloja eivätkä siis lisää tilan tarvetta.
Asuinalueilla tilatehokkuutta voidaan edistää esimerkiksi tukemalla tilojen, autojen, pyörien yhteiskäyttöä (esimerkiksi kaupunkipyörät) tai erilaisten palveluiden (korjaaminen, kunnostaminen, kierrätys, vuokraaminen) läsnäoloa ja helppoa saavutettavuutta (kuva 1).
Mitä ratkaisulla saavutetaan?
Tilatehokkuuden (ja muuntojoustavuuden) tarkoituksena on optimoida resurssien käyttöä rakentamisessa ja edistää tilojen monipuolista hyödyntämistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä omistamisesta erilaisiin vuokraus- ja leasing-tyyppisiin kulutus- ja käyttöratkaisuihin. Tilatehokkuuden ja muuntojoustavuuden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä, kustannuksia sekä ilmastopäästöjä.
- Kun tilat suunnitellaan neliöiltään tehokkaiksi ja muuntojoustaviksi, niiden elinkaari ja käyttöaste kasvavat [1].
- Kaupungin yhteisten tilojen käyttöasteen parantaminen esimerkiksi digitaalisten alustojen avulla (ajanvaraus) ja tyhjien tilojen (esimerkiksi toimistot) käyttötarkoituksen muokkaaminen.
- Jakamisen ja yhteiskäytön avulla voidaan vähentää tarvetta erilaisille säilytystiloille, kuten varastoille ja parkkipaikoille. [2]
Kävelyä ja pyöräilyä tukeva liikennesuunnittelu vähentää päästöjä ja sen tilavaraukset ovat pääsääntöisesti henkilöautoliikennettä pienemmät (muun muassa pysäköintitilan tarve) [2]. Vapautunut tila voidaan hyödyntää esimerkiksi viheralueina tai muuna yhteisenä kaupunkitilana.
Asemakaavassa voidaan ennakoida mahdollisten sähkö- tai biokaasuautojen vaatima infrastruktuuri ja suunnitella yhteiskäyttöautojen käyttöalustaa siten, että palvelua voidaan myös skaalata koskemaan laajempaa naapurustoa. Ennakoimalla ja kartoittamalla paremmin eri alueiden ja yksittäisten rakennusten käyttöiän päättymistä tai käyttötarpeen muutosta voidaan estää niiden ennenaikainen rapistuminen ja purkusaneerauksen käyttö pääasiallisena kaupunkikehityksen mallina. [2]
Tarkistuslista
- Mikä on tilojen käyttötarkoitus? Voidaanko käyttötarkoitusta muuttaa myöhemmin?
- Millaisia kaupungin yhteisiä tiloja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin?
- Miten väliaikaisesti tyhjillään tai tyhjilleen jääviä esimerkiksi toimistotiloja hyödynnetään?
- Millaisia yhteiskäyttötiloja tarvitaan esimerkiksi etätyön lisääntymisen myötä?
- Voidaanko fyysisiä tuotteita korvata palveluilla?
- Onko infrastruktuurissa huomioitu riittävät lihasvoimaisen liikkumisen väylät ja palvelut?
- Tukeeko alue/yhdyskuntarakenne uusia liikkumispalveluja ja esimerkiksi sähköautojen latausasemia?
Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa
Nykyisten liiketoimintamallien ja toimintakulttuurin muuttaminen on hidasta/haasteellista ja hankaloittaa jakamis- ja kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoa ja kaupallistumista kustannustehokkaaseen hintaan.
Kunnat voivat julkisten hankintojen ja kokeilujen avulla tarjota alueiden asukkaille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia palveluja ja tiloja yhteiskäyttöön.
Olemassa olevia ratkaisuja ovat muun muassa:
- taloyhtiöiden tai naapurustojen tavaroiden, harrastusvälineiden ja työkalujen lainaaminen (nykyisin esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot), ruokahävikin vähentämiseen pyrkivät alustat ja nopeat palvelukokeilut (esimerkiksi Fiksu Kalasatama [3]).
- Kunnat voivat fyysisten tuotteiden sijaan hankkia palveluita tai käyttöoikeuksia. Julkisessa rakentamisessa voidaan soveltaa mallia, jossa rakennuttaja jää itse rakennuksen omistajaksi.Tämänkaltainen liiketoimintamalli luo rakennuttajalle kannustimen edistää pitkäikäistä, energia- ja resurssitehokasta rakentamista. [4]
- Tampereella tilojen tilapäiskäyttöä tehostamaan on perustettu ”Kaupunkitilat 24/7 käyttöön” -projekti, ja kaupungin tilat pyritään saamaan Varaamo-palveluun mahdollisimman pian.
Kaavoitusjärjestelmän kankeus vastata muuttuviin käyttötarpeisiin yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä voi estää kiertotalouden mukaisen tilatehokkuuden hyödyntämisen. Esimerkiksi jos kaavoitus lukitsee liikaa alueiden, tonttien ja yksittäisten kiinteistöjen käyttötarkoituksia estää se muuntojousta-vuuden ketterän toteutumisen mahdollisimman pienillä materiaali- ja energiapanostuksilla. [5]
Myös liian tiukat maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnat voivat johtaa mittaviin korjaus-/muutostöihin, joiden seurauksena kohde puretaan ja rakennetaan kokonaan uusi kohde. [5]
Tuottajatahot
Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.