Viherkatto tai kattopuutarha pidättää hulevesiä

Ratkaisu

Viherkatot auttavat hulevesien hallinnassa ja ehkäisevät tulvia, kun pidättävät sadevesiä. Niiden avulla voidaan myös ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja torjua lämpösaarekeilmiötä.

Suunnitteluratkaisun kuvaus

Kaavoittaja voi esittää viher- eli hulevesikattoa sitovassa kaavamääräyksessä (kaavamerkintänä vedenpidätyskatto, jolla tavoitearvo) tai väljemmin kaavaselostuksessa tai kaavaa tukemaan laadittavissa rakentamistapaohjeissa. Rakennettavan viherkaton veden pidättämis- ja viivytyskyvylle voidaan määritellä tavoitearvot/tavoitekapasiteetti esimerkiksi tulevan ilmaston rankkasadehuippujen mukaan: katon tulee pidättää tietty osuus huippusateesta ja viivyttää veden poistumista katolta tietyn aikaa. Viherkattojen vedenhallintakyky riippuu kasvillisuudesta, kasvualustan koostumuksesta, paksuudesta ja kosteudesta. Kattopuutarhojen ylläpidon vaativuus riippuu käytetystä kasvillisuudesta.

Ekstensiiviset viherkatot ovat helppohoitoisia. Kattoa ei saisi lannoittaa, jotta katolta ei tule ravinnepäästöjä. Viherkatto tarvitsee kastelua yleensä vain asennusvuonna ja sen jälkeen mahdollisesti pitkinä kuivuusjaksoina. Viherkatolle soveltuu esimerkiksi maksaruoho, joka pysyy kauniin värikkäänä ympäri vuoden. Muita mahdollisia kasveja ovat erilaiset mehikasvit tai sammalet, niittykasvit, perennat sekä sipulikasvit.

Kattopuutarhat eli intensiiviset viherkatot ovat rakennekerroksiltaan ekstensiivisiä viherkattoja paksumpia, mikä mahdollistaa runsaamman kasvillisuuden ja jopa puiden ja pensaiden istuttamisen. Kasvualustan paksuus on yli 15 cm. Kattopuutarhoja voidaan käyttää oleskeluun ja ne toteutetaan tasakatoille.

Mitä ratkaisulla saavutetaan?

Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet voimistuvat erityisesti kesäisin, jolloin viherkattojen avulla voidaan vähentää syntyvien kattovesien (sade ja sulamisvedet) määrää sekä hidastaa valuntahuippuja. Viherkattojen avulla voidaan siten hallita virtaamia ja estää tulvimista purkuvesissä. Pienempi pintavalunta ehkäisee myös eroosiota ja rakenteiden kulumista.

Viherkattojen avulla aikaansaatu haihdunta torjuu myös lämpösaarekeilmiötä, mutta merkittävämpiä hyötyjä ne tarjoavat erilaisten ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Esimerkiksi paahdeympäristöt ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvilajeille ja hyönteisille. Viherkattojen sekä viherelementtien avulla voidaan tutkitusti tuottaa terveys-, virkistys- ja hyvinvointihyötyjä, jotka perustuvat elämiseen monipuolisemmassa ympäristössä.

Kaupunkiympäristöissä viherkaton avulla voidaan vaimentaa melua sisä- ja ulkotiloihin. Viherkatot ovat yhdistettävissä myös uusiutuvan energian tuotantoon, ja niiden viilentävän vaikutuksen on todettu tehostavan aurinkopaneelien toimintaa (kuva 1).

Kuva 1. Aurinkoenergian tuotantoa viherkatolla. Kuva: Adobe Stock.

Tarkistuslista

  • Huomioi katon kaltevuus ja siihen sopiva ratkaisu.
  • Aseta vedenpidätykselle ja viivytykselle tavoitearvot.
  • Valitse sen mukaan kasvillisuus ja kasvualustan paksuus.
  • Huomioi että kasvillisuuden tulee tarvittaessa kestää myös kuivia jaksoja.
  • Yhdistä viherkatto mahdollisuuksien mukaan aurinkoenergian tuotantoon.

Mahdolliset ristiriidat toteutuksessa

Katon suunnittelu ja rakentaminen tulee tehdä huolellisesti, sillä väärin rakennetut viherkatot voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Kosteus ei tule ongelmaksi, kun kattorakenteet ojitetaan. Kunnollinen juurien suojaus ja eristäminen tulee myös muistaa, jotta ne eivät vaurioita katon rakenteita.

Kasvillisuuden valinnassa on huomioitava mahdollinen ylläpito ja kustannukset, mutta myös kaupunkivihreällä saavutettavat monihyödyt. Viherkattojen keskeiset kysymykset liittyvät monihyötyjen tunnistamiseen.

Riittävän tiedon puute viherkattojen rakenteista rakennusvalvonnassa voi estää rakentamisen, mikäli rakennuttajan huolia/perusteluja esimerkiksi paloturvallisuudesta tai vesivahinkoriskistä ei pystytä oikaisemaan. Viherkattojen rakentaminen voi edellyttää kaupungilta vahvempaa ohjausta ja tahtotilaa, jolloin kaupungin omat toimijat näyttävät esimerkkiä muille tonttien omistajille [1]. Viherkatto voi olla kannattavaa yhdistää aurinkoenergian tuottamiseen, sillä kasvillisuuden viilentävän vaikutuksen on todettu tasaavan aurinkopaneelien tehoa heikentävää kuumuutta. Vastaavasti aurinkopaneeleilla voidaan luoda viherkaton kasveille varjoisuutta.

[2], [3]

  • Haapala, A. 2017. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisältyminen Helsingin kaupunkisuunnitteluun. Tilannekatsaus vuosien 2015–2016 kaavaehdotuksiin ja suunnitteluprosessin eri vaiheisiin. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2017. 30 s. (PDF) https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-03-17.pdf
  • Laurila, S., Jyrkänkallio-Mikkola, J., Mesimäki, M., Kallio, P., Kuoppamäki, K., Nieminen, H., Lehvävirta, S. 2014. Normeja viherkatoille – perusteita kehittämiseen. Helsingin yliopisto Palmenia/Viiden ulottuvuus. 66 s. (PDF) [Viitattu 22.3.2024] https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/130148139/Normeja_viherkatoille_perusteita_kehitt_miseen.pdf
  • Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. 2024. Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 18/2024, Helsinki. 204 s. http://hdl.handle.net/10138/576343

Tuottajatahot

  • Sisältö on tuotettu EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE -hankkeessa.