Valtioneuvoston periaatepäätös lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä

Toteutus ei ole kunnolla käynnistynyt ja lentoliikenteen päästöt ovat olleet kasvussa.

Lentoliikenteen päästökehitys on ollut voimakkaan kasvava: vuodesta 2005 vuoteen 2019 lentoliikenteen päästöt lisääntyivät 74 prosenttia. Kasvu johtui yksinomaan kansainvälisestä lentoliikenteestä. [1] Vuonna 2020 lentoliikenteen päästöt romahtivat koronapandemian vuoksi sekä kansainvälisessä [3] että kotimaan lentoliikenteessä [4].

Sanna Marinin hallitusohjelmassa lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään mm. uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoitteella, ja tavoitteeksi on asetettu 30 %:n biopolttoaineen sekoitevelvoite vuoteen 2030 mennessä. Tämä tuottaisi aikavälillä 2022–2030 hitaasti nousevana ja vuotta 2030 kohti kiihtyvänä 2,8 Mt CO₂ päästövähenemän. Jakeluvelvoitteella saavutettava päästövähennys riippuu merkittävästi siitä, mikä osuus uusiutuvan polttoaineen aiheuttamista lisäkustannuksista pystyttäisiin siirtämään lipun hintaan. Mikäli kustannuksia ei voida merkittävissä määrin siirtää matkustajille, Finnairin kustannusrakenne ei pysty kantamaan uusiutuvan lentopolttoaineen tuomaa rasitetta ilman erillisiä tukimekanismeja. [5] Vuonna 2019 uusiutuvien lentopolttoaineiden kaupallinen tuotanto rajoittui vain muutamiin laitoksiin, mutta saatavuus on jo nyt julkistettujen hankkeiden perusteella riittävä Suomen jakeluvelvoitteen täyttämiseksi. Uusiutuvat lentopolttoaineet kilpailevat samoista raaka-aineista kuin tieliikenteen polttoaineet, ja niiden hintojen oletetaan säilyvän 2–3 kertaisena fossiiliseen kerosiiniin nähden. [5]