Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat yhä
Ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt eivät ole vielä maailmanlaajuisesti kääntyneet laskuun. Suurimmat päästöjen tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Euroopan unioni.
Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ei ole vielä taittunut
Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat teollistumisen alusta lähtien kasvaneet lähes joka vuosi. Päästöt eivät siis ole vielä kääntyneet laskuun, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä vuosia ja koronapandemian aiheuttamaa väliaikaista notkahdusta päästöissä. [1] Maailman suurimmat päästöjen tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Euroopan unioni (kuva 1) [2].
Maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 37 miljardista tonnista noin 53 miljardiin tonniin hiilidioksidiekvivalenttia (CO₂-ekv.), kun mukaan luetaan myös maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt (kuva 1) [1], [2]. 2010-luvulta eteenpäin maailmanlaajuiset kokonaispäästöt ovat olleet yli 50 miljardia tonnia CO₂-ekv., ja ne ovat kasvaneet noin prosentin vuosivauhtia, mikä on vähemmän kuin 1990- ja 2000-luvuilla [1].
Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat useista kaasuista. Pariisin ilmastosopimuksessa säädeltäviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi sekä niin sanotut F-kaasut [3]. Niiden päästömäärät summataan muuntamalla kunkin kaasun päästö hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂-ekv.).
Kuva 1. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 1990–2022 gigatonneina (miljardia tonnia) hiilidioksidiekvivalenttia maailmassa ja suurimmissa päästäjämaissa tai -maaryhmissä Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja Euroopan unionissa. Mukaan on laskettu maankäytön ja maankäytön muutoksen päästöt. [2]
© Our World in Data
Osassa maista päästöt kasvavat, osassa laskevat
Kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat nopeimmin kehittyvissä maissa, kun taas monissa teollisuusmaissa päästöt ovat lähteneet laskuun. Viime vuosikymmeninä kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet etenkin Kiinassa, Intiassa ja muualla Aasiassa. [1] Eniten päästöjä maailmassa tuottaa Kiina (kuva 1). Sen päästöt ovat kasvaneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 4,4 miljardista tonnista noin 14 miljardiin tonniin CO₂-ekv. Vastaavasti Intian päästöt ovat nousseet noin 1,5 miljardista noin 4 miljardiin tonniin CO₂-ekv. (kuva 1). [2]
Euroopassa ja Yhdysvalloissa päästöt ovat kääntyneet hitaasti laskuun (kuva 1). [1], [2] Yhdysvaltojen päästöt ovat laskeneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 6,1 miljardista noin 6 miljardiin tonniin CO₂-ekv. Yhdysvallat on silti maailman toiseksi suurin päästöjen tuottaja. Euroopan unioni (EU) tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksi eniten maailmassa. EU:n päästöt ovat laskeneet samalla ajanjaksolla noin 4,8 miljardista noin 3,3 miljardiin tonniin CO₂-ekv. [2]
Maissa tai alueilla, joissa kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun, kehitys on johtunut etenkin sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen vähentymisestä. Sen sijaan liikenteestä, maataloudesta ja rakennuksista syntyviä päästöjä ei ole näissäkään maissa vielä onnistuttu saamaan pysyvästi lasku-uralle. [4]
Päästöjä voidaan tarkastella usealla eri tavalla
Eri maiden vaikutusta ilmastonmuutokseen voidaan tarkastella monella tavalla. Kun vertaillaan tuotettuja päästöjä asukasta kohti, erot maiden välillä ovat suuria (kuva 2). Teollistuneiden ja vauraampien maiden asukkailla päästöt ovat pääsääntöisesti paljon suuremmat kuin kehittyvien maiden asukkailla. [1]
Jos kasvihuonekaasujen päästöjä tarkastellaan asukasta kohden suurimmat päästäjät ovat öljyntuottajavaltiot Qatar, Bahrain, Brunei ja Kuwait [2]. Jos tarkastellaan kokonaispäästöjen kannalta suurimpien päästäjämaiden tai maaryhmien (kuva 1) päästöjä asukasta kohden (kuva 2) niin eniten päästöjä tuottaa Yhdysvallat. Yhdysvaltojen päästöt asukasta kohden ovat kuitenkin laskeneet ajanjaksolla 1990–2022 noin 25 tonnista noin 18 tonniin CO2-ekv. ja Euroopan unionin vastaavat päästöt noin 12 tonnista noin 8 tonniin. Asukasta kohden tarkasteltaessa Kiinan päästöt ovat toiseksi suurimmat. Ne ovat nousseet samalla ajanjaksolla noin kahdesta viiteen tonniin ja Intian kahdesta kolmeen tonniin. Maailman asukaskohtaiset päästöt ovat pysyneet noin 7 tonnissa. [2]
Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna maailmassa ja suurimmissa päästäjämaissa tai maaryhmissä vuosina 1990–2022 tonneina hiilidioksidiekvivalenttia. Mukaan on laskettu maankäytön ja maankäytön muutoksen päästöt. [2]
© Our World in Data
Maiden raportoimat kasvihuonekaasupäästöt ovat alueperusteisia tai tuotantoperusteisia, eli ne kertovat vain päästöistä, jotka tuotetaan maan rajojen sisäpuolella. Toisin sanoen tässä laskutavassa, ulkomailta ostettujen raaka-aineiden ja tuotteiden päästöjä ei lasketa sille maalle, jossa kulutus tapahtuu. [5]
Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan kuitenkin laskea myös kulutusperusteisesti, jolloin huomioidaan myös ne päästöt, jotka ovat syntyneet ulkomailta tuotavien tavaroiden ja raaka-aineiden tuotannossa. Kulutusperusteinen laskutapa tuo ilmi sen, että vauraiden maiden todellinen ilmastovaikutus on usein suurempi kuin niille virallisesti raportoidut päästöt. Useimmissa keski- ja matalatuloisissa maissa tilanne on sen sijaan päinvastainen: maan alue- eli tuotantoperusteiset päästöt ovat suuremmat kuin sen kulutusperusteiset päästöt. [5]
Päästöjä voidaan tarkastella myös kumulatiivisesti eli sen suhteen, miten eri maat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen teollistumisen alkuajoista lähtien, jolloin fossiilisia polttoaineita alettiin ottaa käyttöön. Tällöin maat, joissa teollistuminen alkoi varhain, kuten etenkin Iso-Britannia, sekä myöhemmin monet muut Euroopan maat ja Yhdysvallat, ovat tuottaneet huomattavasti suuremman osan kumulatiivisista päästöistä kuin maat, joissa teollistuminen on alkanut myöhemmin tai on vasta alkamassa. [6]
Merkittävimmät päästöt syntyvät energian tuotannosta ja käytöstä
Muutokset energian käytössä vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin, sillä valtaosa maailmanlaajuisista päästöistä, lähes kolme neljäsosaa, on peräisin fossiilisten energian tuotannosta ja käytöstä. Maailman fossiilisista energialähteistä syntyvät päästöt ovat kasvaneet vuoden 1990 noin 23 miljardista tonnista noin 37 miljardiin tonniin vuonna 2022 (kuva 3) [7]. Energiasektorilta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt kasvoivat 2000-luvun alussa voimakkaasti – lähes 30 prosenttia vuosina 2000–2008 [8]. Tämän jälkeen kasvu on hidastunut, sillä investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat lisääntyneet. Samalla on tapahtunut siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Päästöt ovat kuitenkin edelleen kasvaneet, lukuun ottamatta pandemian aiheuttamaa väliaikaista laskua vuonna 2020 (kuva 3). [1]
Kiina tuottaa suurimman osan maailman fossiilisista energialähteistä syntyvistä päästöistä, ja sen päästöt ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1990 vuoteen 2022 (kuva 3). Myös Intian ja muun Aasian energiasektorin päästöt ovat kasvaneet. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin päästöt ovat samalla ajanjaksolla hieman pienentyneet. Kansainvälinen lento- ja laivaliikenne ovat myös merkittäviä fossiilisten energialähteiden käyttäjiä ja siten päästöjen tuottajia. Ne tuottavat yhteenlaskettuna lähes yhtä suuren osuuden maailman fossiilisista energialähteistä aiheutuvista päästöistä kuin Afrikka. [7] Kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästöjä ei ilmastosopimusten mukaan lasketa maiden kansallisiin päästöihin [9]
Kuva 3. Maailman fossiilisen energian käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt gigatonneina (miljardia tonnia) hiilidioksidiekvivalenttia alueittain vuosina 1990–2022. Kaavioon ei sisälly maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä. [7]
© Our World in Data
Energiasektori on siis merkittävin päästölähde. Suurimmat päästöjen lähteet energiasektorin sisällä ovat teollisuus, josta syntyy noin kolmasosa energiasektorin päästöistä sekä rakennusten energiankäyttö ja liikenne, joista molemmat aiheuttavat noin neljäsosan energiasektorin päästöistä. Energiasektorin jälkeen suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on maailmanlaajuisesti maa- ja metsätalous sekä maankäyttö ja maankäytön muutokset. Jonkin verran päästöjä syntyy myös teollisuusprosesseista ja jätehuollosta. [10]
| Taulukko 1. Maailman kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen sektoreittain vuonna 2020. [10] | ||
| Päästöjä tuottava sektori | Osuus kaikista maailman päästöistä | Tärkeimmät päästölähteet sektorin sisällä |
| Energian tuotanto ja käyttö | 73,2 % | Energiateollisuus ja muu teollisuus, rakennusten energiankäyttö, liikenne |
| Maa- ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutokset | 18,4 % | Tuotantoeläinten ruuansulatus ja lannankäsittely, maatalousmaiden maaperän päästöt, metsien hakkuut, maastopalot |
| Teollisuusprosessit | 5,2 % | Sementin valmistus, kemianteollisuuden päästöt |
| Jätehuolto | 3,2 % | Kaatopaikat, jätevesien käsittely |
Nykyiset toimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen
Maailmalle on laskettu Pariisin ilmastosopimuksen mukainen hiilibudjetti. Sillä tarkoitetaan sitä määrää kasvihuonekaasuja, joka ilmakehään voidaan päästää ennen kuin maapallon keskilämpötilan nousu ylittää Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 1,5 °C astetta. Laskemiseen liittyy useita epävarmuuksia, minkä vuoksi tuloksia ilmaistaan todennäköisyyksinä. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin 50 prosentin todennäköisyydellä pitää alle 1,5 asteessa, jäljellä oleva hiilibudjetti olisi käytetty loppuun jo noin vuoteen 2029 mennessä, mikäli päästöt pysyisivät vuoden 2022 tasolla. [11]
Maailman maiden päivitetyt kansalliset päästövähennyssitoumukset (Nationally etermined Contribution, NDC) eivät toistaiseksi riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua 1,5°C tai edes 2°C asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. Kaikkein optimistisimman ennusteen mukaan, jos maat toteuttavat kaikki suunnitellut päästövähennystoimensa ja pääsevät ilmoitettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiinsa, todennäköisyys pysäyttää keskilämpötilan nousu 2 asteeseen olisi noin 66 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. [1]