Alueelliset ilmastomallit tarkentavat ennusteita

Artikkeli

Maailmanlaajuisten ilmastomallien antamia ennusteita on pyritty tarkentamaan käyttämällä niitten rinnalla alueellisia ilmastomalleja. Alueellisessa ilmastomallissa hilapisteitten väli on 20-50 kilometriä.

Pyrkimys parempaan laskentatarkkuuteen

Ilmakehän ja merien virtaukset eivät tunnusta valtioitten rajoja, vaan kiertelevät tasapuolisesti ympäri koko maapallon. Siksi ilmastonmuutosta simuloitaessa mallinkin on katettava koko maapallo.

Tietokoneitten laskentatehon rajallisuuden takia maapallonlaajuisen ilmastomallin alueellinen erotuskyky ei voi olla kovin hyvä. Monissa malleissa esimerkiksi Itämerta kuvaamassa on vain muutama hilapiste, ja Pohjanlahti ja Suomenlahti saattavat puuttua kokonaan. Maan pinnan korkeusjakauman yksityiskohtiakaan ei pystytä ottamaan huomioon.[1][2]

Maailmanlaajuisten ilmastomallien antamia ennusteita on pyritty tarkentamaan käyttämällä niitten rinnalla alueellisia ilmastomalleja. Alueellisessa ilmastomallissa hilapisteitten väliä on pienennetty 20-50 kilometriin. Laskentatyön pitämiseksi järjellisenä mallin laskenta-alueen täytyy olla rajallinen: se voi kattaa esimerkiksi Euroopan ja läheiset merialueet (ks. kuvaa).

Kuva. Sveitsiläisen alueellisen ilmastomallin laskenta-alue. Merialueille merkitty ruudukko kuvaa mallin hilapisteikköä; tässä mallissa hilaväli on noin 50 km. Hilapisteitten välimatka on sama myös maa-alueilla, missä väriasteikko kertoo maan pinnan korkeuden kussakin hilaruudussa.

Ongelmana laskenta-alueen reunat

Rajoitetun alueen ilmastomallissa ongelmana on, että ilma virtailee mallin laskenta-alueen reunoilla sisään ja ulos. Muualta tulevat ilmavirtaukset vaikuttavat alueen ilmastoon aivan ratkaisevasti. Käytännössä tuulen, lämpötilan, ilman virtausten ym. jakauma mallin reunoilla kunakin ajanhetkenä poimitaan jonkun maailmanlaajuisen ilmastomallin tuloksista. Maailmanlaajuisen mallin tietojen siirtäminen alueelliselle mallille on kuitenkin teknisesti varsin haastava tehtävä.

Sen tähden läheskään kaikista maailmanlaajuisista malleista ei olekaan tuotettu alueellisesti tarkennettuja mallilaskelmia. Pelkästään alueellisten mallien tuloksia tarkasteltaessa ei siksi nähdä, kuinka paljon eri ilmastomallien tulokset oikeasti poikkeavat toisistaan. Ilmastonmuutosennusteitten epävarmuushaarukka jää tällöin helposti epärealistisen pieneksi.

Alueellista ilmastomallia voidaan pitää eräänlaisena suurennuslasina, joka tuo simuloituun ilmastoon pienipiirteisiä yksityiskohtia muuttamatta kuvan perusrakennetta. Maailmanlaajuisen mallin puutteellisuuksia se ei kykene kumoamaan.

  • Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008, ISBN 978-951-593-191-7. s. 119-120.
  • Christensen et al, 2007: Regional Climate Projections. In: Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Solomon et al (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch11s11-10-1-2.html

Tuottajatahot